2 Tämä näkymä oli kerran kansallispuiston arvoinen. S U O M E N LU O N T O 2 | 2 2 6 P O R K K A L A N LU O N T O . Onko se sitä nyt. Lajipari Esittelyssä riekko ja kiiruna. H A N K IE N S U O M I. Komposti on tarkkailijalleen pieni maailma. IRTONUMERO 12,90 € Miten lepakoiden talvipaikat paljastuivat tutkijoille. riekko ja kiiruna. H E T K I R IE K K O J E N K A N S S A . LE P A K O ID E N TA LV I. on tarkkailijalleen. T IIN A R A E V A A R A N E S S E E . PORKKALA SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI 85 vuotta luonnon äänenä 2026 Mustarastaan laulu kertoo Tiina Raevaaralle muutoksesta. Mustarastaan laulu kertoo Tiina Raevaaralle muutoksesta. Lajipari Esittelyssä riekko ja kiiruna. R IE K K O J A K IIR U N A . K O M P O S T IN E L Ä M Ä Ä
Sirrejä talvehtii Suomen vesillä muun muassa Kirkkonummen Porkkalan saaristossa. Tyrskyihin tottuneet TUNTURIYLÄNGÖILLÄ pesivä merisirri on saanut lajinimensä talvehtimisympäristönsä mukaan. TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA PETTERI TOLVANEN. Niiden tähyily mantereelta on haasteellista, sillä ne viihtyvät aaltojen pyyhkimillä ulkoluodoilla
Se ei suosi mitään pohjoisen talviin sopeutunutta eläintä. Huuhkaja sen sijaan ei pärjää pelkillä myyrillä. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuoja-seloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. Lounais-Suomessa on näkynyt alkuvuonna hiirihaukkoja ja piekanoita päivystämässä peltoaukeiden laitamilla ja valotolpilla. Myyriä pitäisi koko maassa oleman vähintäänkin kohtuullisesti – paitsi Lapissa, jossa seuraavaa myyrähuippua odotetaan aikaisintaan vuodelle 2027. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Jos kuulee yhden pöllön huutavan, voi sitten tehdä vähän pidemmän kuunteluretken lähitienoon hyvillä metsäalueilla. Eteläisimmästä Suomesta havaintoja on niukasti. Jos pöllöillä on pesintäaikeita, ne aloittelevat huutoaan jo iltauutisten aikaan. Varpuspöllöjä on niitäkin näkynyt etenkin Keski-Suomesta ylöspäin, mutta huutavia on kuultu yllättävän vähän. ENERGY G R E E N 85 VUOTTA Lu on non äänen ä PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. JOS ETELÄN MYYRÄKANNAT nousevat ennustetulla tavalla, se voi innostaa pöllöjä pesimään aikaisin. vuosikerta Toimituksen osoite Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@ suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@ sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi (vapaalla), Hannu Toivonen ja Anna Tuominen Verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 KEVÄTTALVEN ÖINÄ kannattaa höristellä korvia, sillä samalla kun ketut jo virittelevät öistä soidinhaukkuaan, myös pöllöjen huutelu antaa vinkkiä niiden pesimähaluista. Nyt huhuilua voikin olla luvassa muutaman hiljaisen vuoden jälkeen. Jos lumeen tai sen alle ei synny jääkerroksia, myyrät voivat hyötyä lumipeitteen antamasta suojasta. Tammikuussa niitä huuteli etenkin Oulun seudulla ja keskisessä Suomessa. M E R J A PA A K K A N E N S A M I M A J O IN E N / V A S TA V A LO Viirupöllö karttelee Suomen etelärannikkoa, mutta on Virossa yhtä yleinen kuin lehtopöllö. tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki. Se antaa jo vihjeen siitä, että peltomyyräkannat ovat paikoin nousussa. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna. Ja se kaikkein pahin on tilanne, jossa lumi sulaa, valuu koloihin ja sitten jäätyy kovaksi kaiken peittäväksi kerrokseksi. KANNATTAA KÄYDÄ koekuuntelemassa pöllöjä muutamana iltana sopivan tyynessä säässä. Jos taas lumi sulaa ja valuu pesäkoloihin, se voi haitata myyrien lisääntymistä. BIRDLIFEN TIIRA.FI palvelun mukaan helmipöllojä puputti jo joulukuussa. Huutoja yössä Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto 85. Pöllöistämme suurin esiintyy lähes koko maassa, mutta sen kumeaa huhuilua on kuultu hyvin harvassa paikassa: tuntuu että laji taantuu vuosi vuodelta, vaikka rottia ja jäniksiä riittäisi saaliiksi. Viirupöllöjä on haukahdellut siellä täällä Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan, mutta myös Keski-Suomessa. HAVAINNOT voi ilmoittaa Tiiraan (www.tiira.fi ), niin tutkijat ja me kaikki luonnonystävät saamme kokonaiskäsityksen pöllöjen esiintymisestä tänä keväänä. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. Eteläisiä lehtopöllöjä on ollut hyvin äänessä lajin päälevinneisyysalueella Varsinais-Suomesta Uudellemaalle, Hämeeseen, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen. PELLOILLE JA METSIIN satanut lumi tekee tilanteen vaikeasti ennakoitavaksi
24 Jos lopulta onkin vain mustarastaita. 36 Riekko vai kiiruna. Pohjanlepakko horrostaa 28. Kävimme retkellä Porkkalassa, jonne tuli kansallispuisto 1938. Mistä erottaa kaksi samannäköistä pohjoisen kanalintua. suomenluonto.fi 5 Näkymä kohti entistä Porkkalan kansallispuiston aluetta. Nyt myös kallionraot ja kivikot ovat paljastuneet lepakoiden talvisijoiksi. 48 Hetki riekkojen kanssa Riekkoparvi mökin pihassa teki Anna Välimäkeen vaikutuksen. KANSIKUVA PETTERI TOLVANEN Sisällys 2/2026 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Laura Kolehmainen 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Marko Leppänen 65 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Mikä viisivarpainen eläin tallusteli pihalla. M A R K K U LA P PA LA IN E N 56 K YSY LUONNOSTA Mikä viisivarpainen Pohjanlepakko horrostaa luolamaisessa tilassa. Retki niemelle sivuilla 14–23. Kävimme lepakkotutkijoiden kanssa nahkasiipien uusilla talvimailla. 38 Hangen henki Mika Honkalinnan vangitsevat kuvat hangesta. 28 Kiven sisässä Lepakoiden talvehtimisesta on saatu aivan uutta tietoa. 50 Kompostorin kannen alla Komposti on monen madon, tuhatjalkaisen ja muun koti. Löytyykö nyt perusteita uudelle kansallispuistolle. ”Miten rakastaa kriisien muuttamaa luontoa”, kysyy Tiina Raevaara esseessään. 14 Porkkala – kansallispuiston arvoinen
6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja TOIMITTANUT ROOSA ROIVAINEN 6 suomenluonto.fi Käpytikka Lumi vain pöllysi, kun käpytikka irrotti käpyä kuusen oksasta. Kuva: Päivi Kiiskinen-Mustonen, Joensuu 9.1.2026.
Se on silloin vain roska hangella saalistajien silmissä. Kuvaajan mielestä se tietysti poseeraa. Kuva: Hannu Tikkanen, Kajaani 8.1.2026.. Kuva: Juhani Harkas, Taivassalo 28.01.2026. Lumikorento ← Tänään löytyi ensimmäinen lumikorento (Boreus westwoodi) hangelta. Luonnon taideteos ↓ Lasilevylle pyydystetty lumihiutale. Kun en ollut varautunut tähän, niin äänekäs särkyvä jää ja saukon ilmestyminen aivan eteeni tuntui mahtavalta. Se on hyvin helppo kuvata makrovälineillä, koska se jähmettyy paikalleen, kun se havaitsee liikettä lähistöllä. suomenluonto.fi 7 suomenluonto.fi 7 Saukko sukelsi jään läpi ↑ Ollessani 16.1. Kuva: Jouni Neuvonen, Hiitolanjoki Ritakoski 16.1.2026. Metsän myyrä ↙ Ei pelkästään lintu käy ruokailemassa. Ehkä ei, taitaa aikuinen jänis olla ketulle kova pala. Saukolla oli siis taito tietää minkä paksuinen jää oli, jotta se uskalsi sukeltaa sen läpi. Kuva: Hannu Rasiranta, Hauho 18.1.2026. Kahdet jäljet Kahdet jäljet yhtyvät, kettu ja jänis ovat yön aikana kulkenet samaan suuntaan. Jään paksuuden näkee kuvasta. Onko kettu ollut saalistamssa jänistä. 2026 Simpeleen vapaasti virtaavan Hiitolanjoen Ritakoskella kuvaamassa saukkoa, se sukelsi jään läpi ahven suussaan, ja sen päähän jäi ”jäähattu”. Kuva: Anna-Riikka Paaso, Haukipudas 23.1.2026
Se myös auttaa käyttäjiään tunnistamaan riskialueita ja liikkumaan luonnossa tietoisemmin. Naalia suojeleva Felles Fjellrev -hanke on Norjan, Ruotsin ja Suomen viranomaisten, luonnonsuojelujärjestöjen ja yliopistojen yhteisponnistus, joka jatkuu kuluvan vuoden loppuun saakka. Naalin tila herättää suojelutyön kannalta optimismia, mutta laji on yhä uhanalainen. Tutkijat ovat huolissaan naalin geneettisestä monimuotoisuudesta osapopulaatioiden sisäsiittoisuuden ja pienten pentueiden vuoksi. Vastaava keräys järjestettiin myös vuonna 2015. Tutkimukseen voi osallistua ottamalla löytämänsä puutiaiset talteen ja lähettämällä ne tutkijoille. Yliopiston tiedote kertoo, että sittemmin puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrissä ja esiintymisessä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuonna 2025 naali pesi neljättä vuotta peräkkäin Suomen tuntureilla. Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE H EN R I KO S K IN EN / V A S TA V A O A LE X EY S EA FA R ER / S H U T T ER S TO C K TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN Naali on palannut pesimään Käsivarren Lappiin.. Suosituin kohde oli Pallas– Yllästunturin kansallispuisto. Helsingin Sanomat haastatteli 19.1. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta www.punkkipankki.fi . AT Puutiaiskausi alkaa +5 celsiusasteessa. Naalikannan koko oli 2000-luvun alussa vain 40–60 aikuista yksilöä, kun vuoden 2025 laskelmien mukaan Fennoskandiassa eli jo noin 526 aikuista naalia. Kansallispuistojen kävijämäärä laski hieman edellisvuodesta, mutta Luontopalvelujen kaikkien kohteiden kokonaiskävijämäärä nousi kahdella prosentilla. 8 suomenluonto.fi 3,5 miljoonaa 8 suomenluonto.fi Naalin kannan kasvu Pohjoismaissa on tasoittumassa TUOREEN POHJOISMAISEN naaliraportin mukaan naalin kanta Fennoskandiassa on vakautunut. Vuosittaiset laskentatulokset kannan suuruudesta heittelevät, mikä osoittaa, että kasvukäyrä on tasoittunut ja pentuemäärien vuosikohtainen vaihtelu on suurta. julkaistussa artikkelissaan luontokartoittaja Ville Murmannia ja muita Elokapinan aktivisteja heidän motiiveistaan. K A NSALLISPUISTOISSA kävi viime vuonna 3,5 miljoonaa retkeilijää, Metsähallitus tiedottaa. Aktivistit saivat kahden vuoden takaisista tapahtumista Aalistunturilla tuomiot hallinnan loukkauksesta sekä niskoittelusta poliisia vastaan. Valtakunnallinen puutiaiskeräys käynnistyy TURUN YLIOPISTON puutiaistutkijat järjestävät tänä vuonna puutiaiskeräyksen, joka jatkuu koko puutiaisten esiintymiskauden ajan. Viime vuonna sivustolle kertyi yli 140 000 havaintoa, ja tutkijat toivovat aktiivisen havainnoinnin jatkuvan. LAURI LINDBOHM En lähtisi mukaan suoraan toimintaan, jos siinä hetkessä olisi jokin muu keino muuttaa asioita. Tutkimusryhmä on myös perustanut Punkkilive-havaintosivun, johon kansalaiset voivat ilmoittaa puutiaishavaintonsa. Uuden keräyksen avulla tutkijat saavat tarkempaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta
Poikaset kuoriutuvat keväällä jäidenlähdön aikaan. Kalevalassa lajiin viitataan manalan kalana, jonka suuhun hukkunut päätyy. Made painaa tavallisesti alle 1,5 kiloa. suomenluonto.fi 9 Mateen kutu ajoittuu tammi–maaliskuulle. Made LOTA LOTA Evien reunustama pyrstöosa on litteä ja pituudeltaan yli puolet ruumiin pituudesta. MANALAN MATIKK A Madetta kalastetaan etupäässä kudun aikaan pilkkimällä. Made painaa tavallisesti alle 1,5 kiloa. Mateiden määrä on laskenut merkittävästi, ja laji luokitellaan silmälläpidettäväksi. Suomenennätys 2000-luvulta on 8,05 kiloa. On jopa uskottu, että kesällä se maistuisi pahalta. Made LOTA LOTA Evien reunustama Made tulee sukukypsäksi noin 5–6-vuotiaana, ja sydäntalven kylmyys innostaa sen kutemaan. H E S MATEEN KUTUKALENTERI MATEEN KUTUKALENTERI MATEEN KUTUKALENTERI H M T K. Suomenennätys 2000-luvulta on 8,05 kiloa. Kutupaikka on alle kolmen metrin syvyydessä hiekkaisella tai soraisella pohjalla, usein virtapaikoissa, mihin naaras laskee huimat miljoona mätimunaa. Kesäisin made etsii syvänteistä viileää vettä. Suomenennätys 2000-luvulta on 8,05 kiloa. T H H E S L M J MATEEN KUTUKALENTERI H M T K Made saalistaa pohjaeläimiä ja pikkukaloja pimeässä hajuja tuntoaistin avulla. Erään vanhan uskomuksen mukaan syksyllä pyydykseen eksynyt made tuo huonoa onnea. Made tarvitsee kesälläkin viileyttä, joten vesien lämpeneminen on karkottanut kalan joiltain paikoilta. pohjakalalle. KUUKAUDEN LAJI suomenluonto.fi 9 Viiksisäie on tärkeä tuntoelin yöaktiiviselle pohjakalalle. KG LOTA LOTA TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA PEKKA TUURI Made painaa tavallisesti alle 1,5 kiloa. Made elää kaikkialla Suomen sisävesissä ja rannikolla. Made elää kaikkialla Suomen sisävesissä ja sisävesissä ja rannikolla. Iho on limainen ja hyvin pienisuomuinen
TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN Nyt. Jos sitä ei ole tarjolla, lohet voivat nälkiintyä tai päätyä petojen saaliiksi. Romakkaniemi kertoo, että Luken ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) viime syksyn koetroolauksissa tutkijat saivat saaliiksi toistakymmentä postsmolttia. ”On vahvoja signaaleja, että jos silakka voi hyvin, lohi voi hyvin”, sanoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Isojen silakoiden ja nuorten lohien yhteinen ravintokohde saattaa olla äyriäisiin kuuluva massiainen, sanoo Romakkaniemi. Vuodenvaihteessa päättyi Luken kaksivuotinen tutkimus, jossa tutkittiin Itämeren lohien luontaista eloonjäämistä ja sukukypsymistä merivaelluksen aikana. Viime vuoden lopulla ruotsalainen Fiskejournalen-lehti uutisoi, että jopa 100 000 lohta voi päätyä sivusaaliksi kaupallisten troolareiden verkkoihin. Toinen yhteys liittyy Pohjanlahden suurimpiin 15–20 senttisiin silakoihin. Silakan nälkiintymisen ja massiaisten vähyyden yhteydestä on viitteitä. Uutisessa kerrotNuorten lohien hyvinvoinnilla vaikuttaa olevan yhteys silakkaan TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA SHUTTERSTOCK ↑ Luken tutkimus viittaa siihen, että troolaus ei vaikuta merkittävästi lohien eloonjääntiin Itämeressä. Sellaisina vuosina kun silakan poikasia syntyy paljon, postsmoltit näyttävät selviävän paremmin. Postsmoltit syövät vastakuoriutuneita ja jonkin verran myös yksivuotisia silakoita. Se antaa kuitenkin vahvaa osviittaa jatkotutkimuksille. Jos ne ovat syöneet hyvin ja lihavassa kunnossa, postsmoltit selviytyvät hyvin. Niiden mahoista on tarkoitus tutkia dna-menetelmillä massiaisten ja muun ravinnon jäämiä. Postsmolttien eloonjäännin ja sitä mahdollisesti selittävän tekijän samanaikainen vaihtelu ei varsinaisesti todista syy–seuraussuhdetta, Romakkaniemi sanoo. Romakkaniemi kertoo, että ensimmäistä vuottaan meressä viettävien lohien eli postsmolttien hyvinvoinnilla vaikuttaisi olevan yhteys silakkaan kahdella tavalla. Tornionjoesta lähti merelle ennätykselliset yli kolme miljoonaa lohen vaelluspoikasta. Tällaisia olivat esimerkiksi lohen ravintokalojen kuten silakan, kilohailin ja piikkikalan runsaus, silakan lihavuus, silakkatroolauksen määrä ja hylkeiden runsaus. ”Se viittaa todennäköisimmin siihen, että jossain vaiheessa postsmolttien vaeltaessa kohti Etelä-Itämerta niillä ja suurilla silakoilla on Pohjanlahdella yhteinen ravintokohde.” Tutkimuksessa postsmolttien eloonjäännin vuosittaista vaihtelua vertailtiin kymmeniin sitä mahdollisesti selittävien tekijöiden vuosittaiseen vaihteluun. 10 suomenluonto.fi LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE suomenluonto.fi 2020-LUVULLA lohenpoikasten suuri kuolleisuus merivaelluksen aikana Itämeressä on herättänyt huolta. Nyt lohen vaikeasta tilanteesta on saatu uutta tietoa
Arvio on alustava ja voi pienentyä jatkoanalyyseissä. Ruotsalainen yhtiö suunnittelee rautamangaanin keräämistä keskeltä Perämerta 12 kilometriä Suomen talousalueesta. Yritys ei ole vielä hakenut lupaa, mutta sen tavoitteena on aloittaa toiminta vuonna 2027 tai 2028. Norja suunnitteli aloittavansa kaivostoiminnan vuonna 2030 noin 280 000 neliökilometrin kokoisella alueella Huippuvuorten lähistöllä. Arktisen syvänmeren alue on herkkä ja lajistoltaan monipuolinen. Suomessa lohen sivusaaliiksi päätymistä on seurattu tutkimusalus Arandan syksyisissä koetroolauksissa. Tarkoituksena oli etsiä alueelta kuparia, sinkkiä ja kobolttia sähköautoihin ja vihreään siirtymään. JESSICA HAAPKYLÄ tiin, että lukuun liittyy epävarmuutta, koska laskelmat perustuvat tieteelliseen troolaukseen. Ne kertyvät ympäristöön ja eliöihin. Ne haittaavat juomaveden laatua, vesiekosysteemejä ja ravintoketjuja. TA R U R A N TA LA / V A S TA V A LO Norjan syvänmeren kaivoshankkeet toistaiseksi jäihin EU kiristää ikuisten kemikaalien valvontaa suomenluonto.fi 11. Yhdisteitä käytetään laajasti esimerkiksi pinnoitetuissa astioissa ja tekstiileissä, ja ne päätyvät ympäristöön jätevesien mukana. Ympäristöjärjestöjen ja kemikaaliasiantuntijoiden mukaan uudistus on tärkeä askel, mutta ei vielä riittävä vesieliöiden ja vesiekosysteemien suojelun parantamiseksi. Romakkaniemi kertoo, että uutisen laskelmat perustuvat yli vuosikymmenen takaiseen Itämeren lohikannan arvioryhmän työhön. ”Esimerkiksi viime syksynä koko troolauksen tulos oli kahdeksan lohta, kun troolattiin Pohjanlahti ja Suomenlahti.” Luke kertoi tammikuussa, että viime kesänä Tornionjokeen nousseiden lohien määrä noin kaksinkertaistui kesästä 2024. PFAS-kemikaaleja kutsutaan ikuisiksi kemikaaleiksi, koska niiden hajoaminen luonnossa voi kestää jopa satoja vuosia. Tutkimuspyynnin perusteella Tornion joesta lähti alkukesän 2025 aikana merelle ennätykselliset yli kolme miljoonaa lohen vaelluspoikasta eli smolttia. Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle. LAURI LINDBOHM NORJAN UUSI HALLITUS on lykännyt suunnitelmia syvänmeren kaivosten perustamisesta arktisella alueella. Jos raja-arvot ylittyvät, jäsenmaiden on ryhdyttävä toimiin juomaveden PFAS-pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvojen arvioidaan olevan liian väljät, ja sääntely reagoi liian hitaasti pitkäaikaisvaikutusten hillitsemiseksi. Itämerellekin tavoitellaan merenpohjan kaivostoimintaa. suomenluonto.fi 11 Massiaiset saattavat olla nuorten lohien ja suurien silakoiden yhteinen ravinto Itämerellä. Lykkäys kestää ainakin vuoden 2029 loppuun, ja se koskee tarjouskilpailuja, kartoituksia ja lupien myöntöä. Laskelmien oikeellisuuteen liittyy hänen mukaansa hyvin suuria epävarmuuksia. ”Runsas smolttivaellus Tornionjoella on hyvä merkki, mutta vasta parin vuoden aikajänne kertoo, johtaako runsas smolttimäärä runsaisiin palaavien lohien määriin”, sanoo Luken erikoistutkija Jenni Prokkola tiedotteessa. Kaivostoiminta ruoppausta muistuttavilla menetelmillä uhkaisi tukahduttaa merenpohjan eliöt sedimenttikerroksen alle. PFAS-yhdisteiden poistaminen vedestä on teknisesti haastavaa ja kallista. Projektin lykkääntyminen on voitto ympäristöliikkeille, jotka vastustivat hanketta voimakkaasti. Jäsenmaiden on vastaisuudessa mitattava vedestä laajasti PFAS-yhdisteitä, joiden raja-arvot säädöksissä määriteltiin ensimmäistä kertaa. EU:N UUDET juomavesisäädökset astuivat voimaan tammikuussa 2026. Niitä on Suomessa löydetty esimerkiksi pintavesistä ja kaloista
”Parhaat tulokset saadaan, kun yhdistetään molemPunarinnan laulu on solisevaa ja kirkasta. Sillä voidaan riittävän luotettavasti analysoida valtavan suuria aineistoja, ja se on oivallinen apuväline tavallisille kansalaisille. Tutkimusta on käytetty myös Muuttolintujen kevät -sovelluksen kehittämisessä. ”Osaava ihminen on reilusti parempi kuin tekoäly. ”Sitä kautta olemme saaneet lisää opetusmateriaalia, jolla voimme parantaa entisestään tunnistusmalliamme.” Sovellusäänitysten avulla tutkijat voivat tutkia myös esimerkiksi lintujen esiintymistä, muuttokäyttäytymistä ja lauluaktiivisuutta. Entä kumpi on parempi lintujen äänten tunnistamisessa, tekoäly vai ihminen. Tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Patrik Lauha kertoo, että aikaisemmin ongelmana on ollut se, että tekoälyllä on vaikeuksia tunnistaa lintujen äänet luotettavasti kauempaa ja erottaa ne taustaäänistä. Siinä tutkijat jättävät mikrofoneja maastoon, jossa ne nauhoittavat lintujen ja muiden eläinten ääniä. ”Parhaat tulokset saadaan, kun yhdistetään molempien vahvuudet.” 12 suomenluonto.fi Tekoälylläkin on vahvuutensa. Nyt tekoälytunnistusta pystytään hienosäätämään ja sopeuttamaan erilaisiin paikkoihin eri puolilla maailmaa. Sovelluksella ihmiset voivat äänittää lintujen ääniä ja tekoäly tunnistaa lajin. Siinä selvitetään Suomen pesimälintujen levinneisyyttä ja muutoksia vapaaehtoisten avulla. Lauha kertoo, että äänityksiä on ajateltu hyödynnettävän myös lintuatlaksessa. Tulokset koskevat automaattista tunnistamista passiivisessa seurannassa. Jos haluaa varmuudella määrittää yksittäisen hankalan äänen, pitää kysyä asiantuntijalta.” Tekoälylläkin on vahvuutensa. Nyt Nyt Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA KAARLO SAARIKOSKI / VASTAVALO TEKSTI HANNU TOIVONEN HANNU TOIVONEN HANNU TOIVONEN KUVA KAARLO SAARIKOSKI / VASTAVALO Tekoälyn avulla voi tutkia lintujen ääntelyrytmiä ja vastauksia toisille. ”Esimerkiksi minkälainen on lintujen ääntelyrytmi vuoden tai vuorokauden ympäri, miten eri lintulajit vastaavat toisen lajin ääntelyihin tai miten hämäräaktiiviset lajit reagoivat valon määrän muuttumiseen pohjoisessa”, Lauha sanoo. Aineiston läpikäymiseen tarvittiin tekoälytunnistusta, koska automaattitallennuksella kertyi valtava, jopa satoja vuosia vastaava aineisto. Äänet kerättiin osana kansainvälistä tutkimusprojektia eri puolilta maailmaa. Kansalaisten äänitykset hyödyttävät myös tutkijoita. Sillä voidaan riittävän luotettavasti analysoida valtavan suuria aineistoja, ja se on oivallinen apuväline tavallisille kansalaisille. Tekoälymallin avulla on mahdollista tutkia monipuolisesti erilaisia ekologisia asioita. 12 suomenluonto.fi HELSINGIN YLIOPISTON uudessa tutkimuksessa on parannettu tekoälyn tarkkuutta lintujen äänien tunnistamisessa. Esimerkiksi huonosti kartoitettuja ruutuja pystyisi täydentämään, kun tutkija varmentaisi tekoälyn tunnistukset
nokaniskua sekunnissa. Tikan poikkeuksellinen liikevoima syntyy luurankoon kiinnittyvissä pään, kaulan, lantion, vatsan ja pyrstöntyven lihaksissa eli koko ruumiin mitalla. P ER T T I KO S K IM IE S PA U L S T EV EN S Rahkasammal. Viilentävä vaikutus voi alkaa jo muutaman vuosikymmenen aikana. Tällaisia metsiä on Suomessa perustettu jo ainakin Kajaaniin sekä Lahteen. Ammattilaiset pitivät luontokäyntejä vaikuttavina. PERTTI KOSKIMIES Terveysmetsää hyödynnettiin myös synnytyksen käynnistämisessä. Aiemmissa tutkimuksissa on oletettu, että ennallistetut suot muuttuvat luonnontilaisen kaltaisiksi ja päästöt sen mukaisiksi. Osa ammattilaisista toteutti asiakaskäyntejä metsäympäristössä, osa taas ohjasi potilaita ulkoilemaan metsässä läheistensä kanssa. Ennallistaminen nopeuttaa rahkasammaleen kasvua 20 vuoden ajaksi. Yleisintä oli ohjeistaa asiakasta menemään terveysmetsään omatoimisesti. Sairaalat lisäsivät luonnon käyttöä työssään Tikka hakkaa puuta koko ruumiinsa voimalla Soiden ennallistaminen voi auttaa nopeasti SOIDEN ENNALLISTAMINEN voi tuottaa ilmastohyötyjä nopeasti, kun aiemmin sen on arvioitu lämmittävän ilmastoa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan ennallistaminen voi tuottaa arviolta 2–6 hiilidioksiditonnin viilentävän vaikutuksen hehtaaria kohden vuodessa sadan vuoden jaksolla. suomenluonto.fi 13 15–25 Tikka rummuttaa kelopuuta tai muuta ääntä voimistavaa alustaa noin 15-25 kertaa sekunnissa. Rahkasammaleen nopea kasvu lisää myös hiilidioksidin sidontaa ilmasta. Tikat hakkaavat puuta esimerkiksi löytääkseen toukkia, kovertaakseen pesäkoloja ja kuuluttaakseen elinpiirinsä omistusta. Terveysmetsä sopi myös kuntoutusympäristöksi esimerkiksi fysioja toimintaterapiassa. Kun sammalikko nousee suon vedenpinnan yläpuolelle, metaanipäästöt todennäköisesti pienenevät. Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti, miten Kainuun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden henkilöstö käyttää terveysmetsää. Tutkimus keskittyi karuihin soihin. Pyrstön tyven lihakset auttavat lintua pysymään paikallaan rungolla. Lantion lihasten koukistuessa eturuumis ja pää työntyvät mahdollisimman voimakkaasti puuta kohti. JOHANNA MEHTOLA H A N N U TO IV O N EN suomenluonto. Nokaniskua vahvistaa pään ja kaulan lihasten samanaikainen supistuminen, jonka ansiosta ruumiin liike-energia siirtyy vasaran liikerataa muistuttavalla vipuvarrella nokankärkeen. Sairaaloiden terveysmetsät ovat kaupungin ja hyvinvointialueen omistamia, kaikille avoimia luontoalueita. Tutkijat mittasivat puuta nokallaan hakkaavan, pikkutikan kokoisen pohjoisamerikkalaisen keijutikan hermojen ja lihasten toimintaa, keuhkojen ja niistä haarautuvien ilmapussien painetta ja ilmavirtauksia. Tutkimus paljasti, että terveysmetsien käyttöönoton myötä sairaaloiden henkilökunta oli lisännyt merkittävästi luontoympäristön käyttöä työssään. SAIRAALOIDEN YHTEYTEEN perustettuja terveysmetsiä voidaan hyödyntää niin sairaalan asiakkaiden, henkilöstön kuin paikallisten asukkaidenkin hyvinvoinnin tukemiseen. He arvioivat niiden etenkin kohentavan asiakkaiden mielen hyvinvointia ja vähentävän stressiä. Tutkimus tehtiin mallinnuksella, jossa käytettiin ennallistetuilta soilta kerättyjä tietoja. HT YHDYSVALTALAISESSA tutkimuksessa on saatu uutta tietoa tikan nokkimistekniikasta. Nokaniskujen välissä tikka hengittää tehostetusti ja nopeasti, mikä ylläpitää lihasten tehokasta toimintaa pitkissäkin rummutussarjoissa
14 suomenluonto.fi P O R K K A LA Kansallispuiston arvoinen?
Taustan Träskön saari ympäristöineen oli yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista. Toivo uudesta puistosta elää, sillä alueelta löytyy jo kaikki tarvittava. Toivo uudesta puistosta elää, sillä alueelta löytyy jo kaikki tarvittava. Kansallispuiston arvoinen?. P ET T ER I TO LV A N EN Näkymä Porkkalan kärjestä merelle. suomenluonto.fi 15 TEKSTI ANNA TUOMINEN TEKSTI ANNA TUOMINEN Yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista perustettiin Porkkalaan. TEKSTI Yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista perustettiin Porkkalaan
↑ Talvi saapuu Porkkalan kärkeen. Se ruhjoi yhtäältä, silotti toisaalta ja antoi Porkkalanniemelle sen repaleisen muodon. 16 suomenluonto.fi Kivinen niemi ojentautuu Suomineidon helmoista Suomenlahdelle. Nyt merenpinnan lasku on ilmastokriisin seurauksena pysähtynyt. Yhä edelleen maaperä palautuu sitä peittäneen jään painosta. → Hyviä lintupaikkoja: kartalla ovat Saltfjärdenin ja Medvastön lintukosteikot sekä Porkkalanniemen kärjen näköalapaikat. Tämän kunnian sai kolmen muun alueen ohella Träskö, nimensä mukaisesti pienen järven koristama saari aivan niemenkärjen edustalla. Se tuntuu mitättömän vähältä, mutta ajan mittaan lahdet kuroutuivat suojaisiksi fladoiksi ja lopulta soistuivat, kun yhteys mereen katkesi. Siitä Porkkalaan liikennöivät bussit 902 ja 902K. K A N N A K A IS A V Ä N T TI N EN K A R T TA TE R O JÄ M S Ä JA A N N A TU O M IN EN. Suomen ensimmäinen kansallispuisto Porkkalan rantoja reunustavat lukuisat saaret. Tammikuu 2026. Maa on kohonnut Porkkalassa muutaman millin vuosivauhtia. Sen kärki osoittaa lounaaseen valmiina halkomaan tuulta ja ottamaan vastaan Itämereltä lähestyvät säärintamat. Erääseen Porkkalan saarista perustettiin yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista vuonna 1938. Uloimmilta kareilta on vain reilut kolmekymmentä kilometriä Viron Naissaareen, ja kauniilla säällä kaukoputkella voi löytää horisontista saaren kärjessä seisovan majakan sekä Tallinnan TV-tornin. Ensinelikosta Pallas–Ounastunturi ja Pyhätunturi ovat komistuneet ja kasvaneet kokoa, mutta kahden muun, Porkkalan ja Petsamon Heinäsaarten, tie tyssäsi sotaan. Kurvikas kalliomaisema muistuttaa mannerjäästä. Kirkkonummen keskustaan pääsee HSL:n Uja Y-junilla
Sitä ei kuitenkaan täysin unohdettu. Samana vuonna Suomi sai liudan uusia kansallispuistoja. Tänä vuonna Porkkalan palautuksesta on 70 vuotta. Viisi vuotta myöhemmin koko Porkkala tyhjennettiin kiireellä. Tyrskyisiä kallioita on vuoroin linnoitettu ja tyhjennetty, kun alue on siirtynyt hallitsijalta toiselle. Puolustusvoimien toiminta jatkui läheisillä Mäkiluodon ja Rönnskärin saarilla sekä Upinniemessä, mutta Träskö raunioineen päätettiin jättää tyhjilleen. Valtion omistama alue, jonne Porkkalan kansallispuisto on ehdotettu perustettavaksi. Träskötä ryhdyttiin jälleen varustamaan vuonna 1939, vain vuosi sen jälkeen, kun siitä oli tullut kansallispuisto. Rauhanehtojen sanelemana alueet Espoonlahdelta Inkooseen asti vuokrattiin Neuvostoliitolle viideksi vuosikymmeneksi. Muut virkistysja suojelualueet, jotka täydentävät luontokokonaisuutta. lintupaikkoja Kirkkonummi Inkoo Saltfjärden Kärki Porkkala Medvastö 1 3 4 5 6 7 2. Viimeisen kerran Träskön linnoitukset tuhottiin tasan 70 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto palautti Porkkalan Suomelle etuajassa jo vuonna 1956. Pyöreitä vuosia juhlii myös Suomen kansallispuistokomitea, jonka esitys uusista kansallispuistoista valmistui 1976. Lukuisten muiden ohella siinä ehdotettiin Porkkalan kansallispuiston PORKKALAN KÄRKI ON MYYTTINEN LINTUPAIKKA. Natura 2000 -alue Porkkalanniemen sijainti on maanpuolustuksen näkökulmasta tärkeä. suomenluonto.fi 17 1 Kopparnäs-Störsvikin virkistysalue 2 Upinniemi 3 Linlon saari 4 Lähteelän ulkoilualue 5 Träskön saari 6 Rönnskärin majakkasaari 7 Hylkeidensuojelualue ja majakka Kartta on mukailtu WWF:n vuoden 2014 ehdotuksesta Porkkalan kansallispuistoksi. Sen luontoarvojen katsottiin kärsineen siinä määrin, ettei saarta voinut enää pitää suomalaisen luonnon näyteikkunana. Träskön asema kansallispuistona oli kuitenkin mennyttä
Asenteet ovat muuttuneet, eikä ihme. Viime vuosina kansallispuistohaaveiMONI ALUEISTA ON JO SUOJELTU. ↗ Porkkalan kärjen entiselle luotsiasemalle vievän Omsatuntien varressa on esteetön lintulava. Aloite on sisältänyt laajat merialueet saarineen sekä joukon nykyisiä luonnonsuojelualueita ja muita valtion omistamia maita Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon alueelta. On selvää, että kansallispuiston perustaminen kasvattaa kävijämäärää, se tietysti on sen ideakin.” Tolvanen painottaa, että kansallispuiston ehdotus ei rajaudu vain niemen kallioiseen kärkeen. A N N A TU O M IN EN ↖ Pienet ja suuret kosteikot luonnehtivat Porkkalaa. Vaikka Porkkalan kärkeen mutkitteleva tie kapeine pientareineen joskus kiristääkin hermoja, monille muille ehdotukseen sisältyville alueille pääsee verrattain sutjakasti ja osin jopa julkisilla kulkemalla. ”Ymmärtäähän sen tien varren asukkaiden ja mökkiläisten kannalta. Esityksen pohjalta syntyi vuonna 1982 11 kansallispuistoa, ja sen jälkeeen lisää, mutta Porkkala ja Träskö jätettiin lopulta rannalle. → Saukko on tutkinut jäätyvää merta. Ehdotus on saanut laajasti kannatusta muun muassa kunnilta, toisin kuin 2000-luvun alussa. Kymmenen vuoden takainen yritys Porkkalan kansallispuistosta eteni aivan kalkkiviivoille asti. Paikallisesti suunnitelmat ovat kuitenkin kirvoittaneet vastalauseita. Moni ehdotukseen sisältyneistä alueista onkin sittemmin perustettu luonnonsuojelualueiksi, vaikka kansallispuisto jäi perustamatta. Saukot ovat palanneet koko rannikolle, ja laji on nyt Porkkalassakin tavallinen.. Rannikkoluonnon kaikki kerrokset Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat toistuvasti ehdottaneet Porkkalan kansallispuiston perustamista. Tärkeimpänä niistä tietysti luontoarvot. ”Siinähän kävi sitten niin, että Hossan kansallispuisto perustettiin, mutta Porkkala sai vähän niin kuin lohdutuspalkinnoksi rahaa retkeilyinfran kehittämiseen”, kertoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. Myös luonnonsuojeluhallinto on suhtautunut uusiin puistoihin nihkeästi. 18 suomenluonto.fi perustamista uudelleen, entistä laajempana. Kävijöitä voisi siis ohjata puiston eri kohteisiin, jolloin ruuhkia voitaisiin hillitä. Tolvasen mukaan Porkkala olisi myös hyvä täydennys nykyiseen kansallispuistoverkostoon sekä etenkin pääkaupunkia ympäröivään kokonaisuuteen. ”Porkkala olisi erityisen monipuolinen ja edustava merikansallispuisto. Suomen hallitus on leikannut kovalla kädellä Luontopalveluiden rahoitusta, joten uusi kansallispuisto tarkoittaisi, että ennestäänkin tiukka budjetti pitäisi jakaa vielä yhteen uuteen kansallispuistoon. Kuntien virkistysalueet ja merelle levittäytyvä Natura 2000 -suojelualue täydentävät kokonaisuutta. Aiemman kehitysrahan vuoksi alueelta löytyy jo suuri osa tarvittavista retkeilyrakenteista, ja niiden huolto onnistuu tiestön ansiosta jouhevasti. ↑ Porkkala on lapsiperheille loistava kohde sekä talvella että kesällä. Toisaalta juuri siinä mielessä Porkkala voisi olla yksi helpoimmista vaihtoehdoista. Hän kertoo, että Porkkala täyttää kevyesti kaikki kansallispuiston kriteerit. Suomi sai sadan ikävuotensa kunniaksi uuden kansallispuiston, ja Porkkala kisasi tittelistä rinta rinnan Hossan kanssa. Kansallispuistot tuovat tutkitusti mukanaan kävijöitä, liiketoimintaa ja rahaa. Sama kohtalo odotti aluetta vielä monta kertaa 2000-luvulla. Siinä on kaikkea ulkomeren luodoilta ja avomerestä sisämaan vanhoihin metsiin samassa puistossa.” Luontoarvojen lisäksi hyvä kansallispuisto on saavutettava. Sundsin niityn läpi vie tie Lähteelän pysäköinnille
Puolustusvoimien suunnitelmat saarten suhteen ovat kuitenkin saattaneet muuttua ilmapiirin kiristyessä. Träskö olisi Tolvasen mukaan luonteva ehdokas saaristoretkeilijöiden tukikohdaksi. ”Kun teimme esitystä vuonna 2014, maailmanpoliittinen tilanne oli hyvin erilainen. suomenluonto.fi 19 Porkkalan kansallispuiston vuosiluvut 1938 Porkkalan kansallispuisto perustetaan Träsköhön. den tielle on ilmestynyt myös uusi kysymysmerkki. Porkkalan kansallispuistohaaveet levittäytyvät laajalti merelle, joten veneettömillekin retkeilijöille olisi perusteltua tarjota pääsy puiston saariin. 2014 WWF Suomi ehdottaa kansallispuiston perustamista. 2003 Metsähallitus toteaa ehdotuksen toteuttamiskelpoiseksi. 1976 Kansallispuistokomitea esittää kansallispuiston perustamista. Näytti siltä, että puolustusvoimat vähentävät läsnäoloaan saarissa”, Tolvanen sanoo. 2016 Porkkala häviää täpärästi Hossalle kisan Suomi 100 -kansallispuistosta. 2015 Metsähallitus toteaa ehdotuksen toteuttamiskelpoiseksi. Rönnskärinkin suuntaan on vilkuiltu toiveikkaasti, sillä majakkasaarella on toimiva satama ja siellä toimii lintuasema. Saari on kuitenkin puolustusvoi mien suomenluonto.fi 19 A N N A K A IS A V Ä N T TI N EN A N N A K A IS A V Ä N T TI N EN A N N A TU O M IN EN. 1956 Porkkala palautetaan, mutta kansallispuisto lakkautetaan. 2001, 2012, 2015, 2020 Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa kansallispuiston perustamista
Saltfjärdenin ja Med vastön lintuvedet kokoavat muuttomatkaan valmistautuvia sekä Suomenlahden takaa palanneita siivekkäitä levähtämään. Parhaimmillaan parvissa voi olla jopa kymmeniätuhansia alleja. 20 suomenluonto.fi aluetta, ja rantautumiseen tarvitaan lupa. Tutkimustuloksia tästä ei ole, ja kokemuksetkin ovat osin ristiriitaisia, mutta saukkohavainnot ovat joka tapauksessa aina mieluisia. Se on ihan ällistyttävää. ”Niemi on kokonaisuutena todella merkittävä lintumuuton johtolinja. Pienet sorsalinnut pysähtyvät syysmuutollaan Porkkalan edustan matalikoille. Allien valtava määrä nostaa ne Porkkalan merkittävimpien luontoarvojen joukkoon. ”Nämä ovat todella merkittäviä määriä ihan koko maailmankin mittakaavassa. Myös sisempää rannikolta löytyy lintuharrastajille nähtävää. Vihertävänharmaat mainingit saapuALLI ON KOKO MAAILMASSA UHANALAINEN. Merta pitkin niemen editse menee maailmanlaajuisesti erittäin tärkeä arktisten lintujen muuttolinja”, Tolvanen kuvailee. Lintuharrastus on houkuttanut hänet samoihin maisemiin jo vuosikymmenten ajan. Hän mainitsee myös runsastuneen saukon, sillä sen on ajateltu karkottavan minkit reviireiltään. Siinä tavallaan risteää kaksi linjaa, sillä maata pitkin muuttavat linnut seuraavat Porkkalanniemeä varsinkin syksyisin ja lähtevät siitä Viroon. ”Ne ovat hienoja ja melko vähän retkeiltyjä lintukosteikoita, joita on kunnostettu laiduntamalla.” Lintujen elinolosuhteita on parannettu myös pyytämällä minkkiä ja supikoiraa. ”Jos ehdotus kansallispuistosta saataisiin uudelleen tulille, niin puolustusvoimien kanta olisi tietysti aivan ratkaiseva.” Kaikesta soutamisesta ja huopaamisesta huolimatta Tolvanen luottaa siihen, että ehdotus vielä jonain päivänä menee läpi, ja Porkkala saa kansallispuistonsa takaisin. Joskus 20 vuotta sitten ei olisi voinut kuvitellakaan, että näkisi Porkkalan kärjestä saukon, niin nyt sen näkee käytännössä joka retkellä.” Talvella Porkkalasta löytyy hiljaisuus Aamuinen lumipyry on pehmittänyt säiden riepottelemat männyt ja kalliot valkoisella kuorrutteella. Hangen pinta on rikkumaton, mutta lumiaura on jo ennättänyt avata tiet ja parkkipaikat. ”Olen nähnyt Porkkalan kärjessä päivän aikana enimmillään ainakin viisi eri saukkoa. Tolvanen kertoo, että Luonnonja riistanhoitosäätiö on saanut vieraspetojen kannan hallintaan ja jatkaa torjuntatyötä alueella. Niemen kärjessä odottaa vene, jolla hän tekee rekiä ulkoluodoille ja avomerelle alleja laskemaan. TU O M A S H EI N O N EN. Lintujen Porkkala Porkkala on Tolvaselle tuttu ja tärkeä muutenkin kuin työn vuoksi. Alli on maailmanlaajuisesti uhanalainen.” Porkkala on muutenkin tunnettu lintuharrastajien keskuudessa linturunsaudestaan ja monimuotoisuudestaan