IRTONUMERO 12,90 € Aita estää metsäpeuran ilmastopakolaisuuden. Joel Haahtela aloittaa kirjailijapuheenvuorot. Peuran hätä SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI 85 vuotta luonnon äänenä 2026 Kyhmyjoutsen valloitti Suomen alle sadassa vuodessa. 1. K E T T U K U V A N TA R IN A . M E T S Ä J Ä N IS J A R U S A K K O . LU O N T O D E N IA LI S M I. Tunnista metsäjänis ja rusakko. R E T K IL U IS T E LU N V IE H Ä T Y S . K Y H M Y J O U T S E N . S U O M E N LU O N T O 1 | 2 2 6 P U H E E N V U O R O M E T S Ä P E U R A S TA . pakolaisuuden. J O E L H A A H T E L A N K IR J A IL IJ A E S S E E
KIIRUNOILLA on haastava työ löytää koko porukalle riittävästi apetta tunturipaljakan tuulenpieksemältä harjanteelta. Talvella yhteistyö kannattaa – menee vielä tovi ennen kuin kiirunakukkojen on aika aloittaa soidinnarina ja nujakoiminen parhaista pesimäreviireistä. KIIRUNOILLA on haastava työ löytää koko porukalle riittävästi apetta tunturipaljakan tuulenpieksemältä harjanValo palaa paljakalle TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA MARKUS VARESVUO. Lintujen mustat ohjaslaikut paljastavat paitsi lajin, myös sen, että kyseessä on koiraslintujen parvi
Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. Se kuvailee monipuolisesti kansallispuistojen aluetaloudellisia, terveysja hiilensidontahyötyjä, ja pöllyttää kiinnostavalla tavalla vanhoja käsityksiä siitä, millainen perustettavan kansallispuiston tulisi olla, minne se kannattaisi perustaa ja miten se voitaisiin budjetoida ja rahoittaa. M E R J A PA A K K A N E N A N J A V E S T / V A S TA V A LO Talviaurinko lupailee jo valoa Inarin Otsamotunturilla. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Viimeisin nuorisobarometri oli paljastanut, että nuorten tulevaisuususko on kovalla koetuksella. VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN, puolustusmenojen nousu ja heikko taloustilanne kiristävät Suomen taloutta, mutta ne eivät saa pysäyttää päättäväistä panostamista osaamiseen ja koulutukseen, hyvinvointivaltion kehittämiseen, demokratian vahvistamiseen ja ympäristökriisien ja luontokadon torjuntaan sekä kestävään kehitykseen – muuten Suomi hukkaa polkunsa parempaan tulevaisuuteen. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna. vuosikerta Toimituksen osoite Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@ suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@ sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi (vapaalla), Hannu Toivonen ja Anna Tuominen Verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina. SITRAN MEGATRENDIT 2026 sisälsi painavan ajatuksen siitä että monen ison kehityskulun, kuten ympäristökriisin koettelemuksessa Suomen on korkea aika siirtyä reagoimisesta hyvin suunniteltuun tavoitteelliseen toimintaan. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. Yhteiskunnallisessa keskustelussa moni hyvä tavoite häilyy kohdevaloissa, mutta tie kohti tavoitteita on vasta puheen tasolla tai konkreettiset toimet ovat riittämättömiä. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 VALO PALAA, mutta onko luvassa valoisampia aikoja. tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki. Perinteisen rahoituksen rinnalla käyttökelpoisilta kuulostavat esimerkiksi rahoitusmallit, jotka nojaavat kompensaatioihin ja ennallistamiseen. Inarijärvi sisältyy ehdotettaviin uusiin kansallispuistoihin. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuoja-seloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. Kaikki ei tapahdu käden käänteessä, mutta tavoitteellisella työllä on mahdollisuus parantaa merkittävästi luontokadon torjunnan nykytilaa. ILMASTON KUUMENEMISEN ja luontokadon ikeessä hyvin konkreettinen toivoa ja tulevaisuuden uskoa lisäävä avaus on Luonnonmetsä-työryhmän raportti kansallispuistoverkoston kehittämiseksi. MUTTA RAPORTTI TARJOAA myös paljon muuta. ENERGY G R E E N 85 VUOTTA Lu on non äänen ä. LUONNONMETSÄ-TYÖRYHMÄN huolellisesti valmistelema, luontokatoa torjuva ja hiiltä sitova suojelualueverkosto viisaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti toteutettuna on juuri sitä mitä nyt tarvitaan. PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi Kohti valoisampia aikoja Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto 85. Sen keskiössä on hyvin perusteltu ehdotus kahdestatoista uudesta kansallispuistosta ja liki paristakymmenestä laajennuksesta nykyisiin puistoihin. Missä sitä juuri nyt olisi tarjolla. Monesta suunnasta nousevan epävarmuuden ja turvattomuuden keskellä luonnonystävä hakee lohtua luonnosta. Tarvitaan lisää kansallispuistoehdotuksen kaltaisia yhteiskunnallisia innovaatioita, ja niille päättäväisiä poliittisia toteuttajia
Kyhmyjoutsen asuttaa 28. Uusi sarja samannäköisistä lajipareista alkaa. Ketunpennun tutkimukset aloittavat uuden luontokuvatarinoiden sarjan. suomenluonto.fi 5 Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Luoteis–Venäjällä. Sata vuotta sitten niitä ei ollut maassamme yhtäkään. 24 Jos talviyönä matkamies ”Ihminen kiitää epäluonnollisen kiihdytetyssä ajassa, tehokkuuden vaatimus läpäisee kaiken elävän”, kirjoittaa Joel Haahtela esseessään, joka aloittaa kirjailijaesseiden sarjan. 36 Metsäjänis vai rusakko. 28 Suomen toinen joutsen Kukapa ei tuntisi kyhmyjoutsenta, joka merenlahden asujaa. 46 Kolmipyörällä liikenteeseen. Miksi jotkut haluavat kiistää luontokadon. Puheenvuoro alalajin ahdingosta sivuilla 14–23. A N T T I K O LI Kyhmyjoutsen asuttaa jo melkein koko rannikkoa. 38 Minäkö denialisti. 14 Vaellus sukupuuttoon Antti Haatajan puheenvuoro metsäpeuran ahdingosta. 48 Jäälakeuksien kutsu Opastamme retkiluistelun saloihin. KANSIKUVA ANTTI HAATAJA Sisällys 1/2026 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Kirsi Lehto 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Emmi Itäranta 65 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Mikä eläin mylläsi muurahaispesässä. Mistä tuntee, kumpi laji pihalla temmeltää
Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Kuva: Annikki Kärkkäinen, Ilomantsi 30.12.2025.. 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja TOIMITTANUT ANNAKAISA VÄNTTINEN 6 suomenluonto.fi Pohjolan papukaija Olipa hienoa nähdä taviokuurna pitkästä aikaa
Halot Pyhäselän yllä ← Joulukuun viimeisenä päivänä oli hiljaista luonnossa, mutta taivaalla oli hetken kauniit halot auringon molemmilla puolilla. Tässä perhonen kuvattuna Hannesmyrskyn jälkeisenä aamuna. Kuva: Jaana Saarelainen, Joensuu 31.12.2025. suomenluonto.fi 7 suomenluonto.fi 7 Lokki ketun suussa ↑ Kettu käveli ohi lokki suussaan Turun satamassa. Kuuvaris ← Varis ja kuu vuoden viimeisenä päivänä. Tapaninpäivänä löysin kaverin uudelleen. Sitten sää taas lämpeni ja perhonen katosi. Kuva: Frida Suomalainen, Turku 30.12.2025. Kuva: Kaisa Marila, Sumiainen 28.12.2025. Kuva: Susanna Hannula, Turku 13.12.2025. Talvehtiva sitruunaperhonen ↓ Jo lokakuussa näin samoilla paikoilla talvehtivan sitruunaperhosen. Kuva: Samu Leinonen, Tampere 31.12.2025. Nappisilmät ↙ Pitkästä aikaa saatiin taas metsähiiret samaan kuvaan
Aiempia voittajia ovat muun muassa Hiitolanjoen ennallistaminen ja Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja. Runsauden muutoksia seurataan järjestelmällisesti vain noin kuudella prosentilla lajeista. Seurantoja tehdään maalla, merellä, sisävesillä ja näitä yhdistäen. Crowdsorsan avulla on innostettu kansalaisia torjumaan haitallisia vieraslajeja, kuten komealupiinia ja jättipalsamia. Se on vesistön ainut tunnettu esiintymä ja Suomessa yksi harvoista, joissa raakut pystyvät lisääntymään. Peliin rekisteröityneet kansalaiset voivat osallistua ympäristön parantamiseen tähtääviin tehtäviin ja erilaisiin kartoituksiin. PERTTI KOSKIMIES Vapaaehtoiset laskevat muun muassa pesiviä lintuja. Tulevaisuudessa seurantatiedon tarve kasvaa, mutta rahoitus ei tahdo riittää nykytilanteenkaan ylläpitoon. Nelosen Vain elämää -ohjelmassa kuultiin Vestan koskettava versio kunniavieras Marion Rungin hitistä Tipitii. Esitys sai tässä siteeratun Egotripin laulusolisti Mikki Kausteen ja muiden artistien tunteet nousemaan pintaan. Tehtävien suorittamisesta saa rahakorvauksen. Suomen lajisto ja sen muutokset tunnetaan hyvin verrattuna useimpiin muihin maihin siksi, että vuosittain yli 6 000 asiantuntevaa harrastajaa kerää tietoa ympäristöviranomaisten, Metsähallituksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja muiden organisaatioiden johtamissa hankkeissa. Se on otettu käyttöön myös Ruotsissa ja Kanadassa. Crowdsorsa oli kymmenes kilpailussa palkittu luontoteko. Eliölajien seuranta vapaaehtoisten varassa SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS koosti kokonaiskuvan maamme lajiseurannoista. 8 suomenluonto.fi 735 raakkua 8 suomenluonto.fi Vieraslajien torjuntaan innostanut mobiilipeli on paras luontoteko STARTUP-YRITYS Crowdsorsan mobiilipeli palkittiin parhaana luontotekona 2023–2024, kertoo Ympäristöministeriön tiedote. Raakkuja laskettiin reilut 700, mutta todennäköisesti niitä on enemmän. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen kansallinen komitea järjestää kilpailun kahden vuoden välein. AT Se kuulosti luonnon hätähuudolta. X X X X X X X Xxxxxx. Eliölajeja ja niiden muutoksia on seurattu vuodesta toiseen vakioiduilla menetelmillä kaikkiaan 91 hankkeessa, joista vanhimmat alkoivat nykymuodossaan 70 vuotta sitten. Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE P ER T T I KO S K IM IE S ER K K I M A K KO N EN / V A S TA V A LO Crowdsorsa tunnetaan pelistä, jossa torjuttiin komealupiinia. PA ATSJOEN VESISTÖALUEELTA löytyi uusi ja elinvoimainen raakkupopulaatio. Mobiilipeli on Suomessa käytössä 65 kunnassa sekä Ahvenanmaalla. TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN. Paras luontoteko -kilpailun tavoitteena on löytää kekseliäitä ratkaisuja, jotka auttavat torjumaan luonnon köyhtymistä. Vapaaehtoisten aineistonkerääjien noin kuuden miljoonan arvoisen työpanoksen valtiovalta saa käyttöönsä noin prosentin panostuksella
Se on Suomen uhanalaisin nisäkäs. 2000-luvulla kanta on kasvanut näissä maissa alle 50 yksilöstä 580 yksilöön. Naalin pahin kilpailija kettu ei näihin automaatteihin mahdu. Kesällä turkki on harmaanruskea. suomenluonto.fi 9 suomenluonto.fi 9 Päivän lyheneminen vaihtaa naalille valkoisen ja lämpimän talviturkin. Silloin ne joutuvat lähtemään riskialttiille vaellukselle kohti etelää. Sen tassujen hiussuonet laajenevat tarpeen mukaan ja estävät kudoksia jäätymästä. Naali on sukukypsä syntymäänsä seuraavana keväänä. Naali on hieman kettua pienempi. KUUKAUDEN LAJI suomenluonto.fi 9 Ruumiin pituus ilman häntää on 50–65 senttiä. Naali elää puuttomalla tundralla. Naalin äänet ovat kettua muistuttavia haukahduksia ja ulvontaa. Naali sietää jopa kymmeniä pakkasasteita. Tavoitteena on ylittää tuhannen naalin raja kymmenen vuoden sisällä. Rahoituksen turvin Suomi, Ruotsi ja Norja jatkavat yhteistyötä lajin parissa. Suomessa lajin suojelusta vastaa Metsähallitus. Pienten jyrsijöiden kannat aaltoilevat muutaman vuoden sykleissä, ja nyt aallonpohjan aikaan naaleilla voi olla vaikeuksia löytää syötävää. Se on Suomen uhanalaisin nisäkäs. 1000 NA ALIA TAVOITTEENA Naalin suojelu on saanut tukea EU:lta. T H H E S L M J NAALIN PERHEKALENTERI H M T K Naalin äänet ovat kettua muistuttavia haukahduksia ja ulvontaa. Maaliskuussa naalilla on kiima. Ne alkavat itsenäistyä kesän lopulla, mutta pysyttelevät vielä syksyllä pesän tuntumassa. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA RISTO RAUNIO / VASTAVALO Naali V ULPES LAGOPUS Naalin tärkeintä talviravintoa ovat sopulit ja myyrät. Naali elää puuttomalla tundralla. 2–8 sokeaa ja kuuroa pentua syntyy pesäkoloon touko–kesäkuussa. K A R TA N LÄ H D E: TH E IU C N R ED LI S T O F TH R EA TE N ED S P EC IE S. Naaleille suunnitellut ruokintaautomaatit auttavat uhanalaista lajia selviämään talven yli
Raitaniemi arvelee, että keskeisin syy silakan huonoon kuntoon 2021–2022 oli juuri massiaiskannan romahtaminen. ”Kun 2023 silakka näytti lähinnä toipuvan nälkiintymisestä, 2024 näkyi, että ne olivat alkaneet kasvaa taas kokoa ja se on jatkunut. Tutkijat ovat päätyneet siihen, että iso osa silakoista on saattanut olla joinain vuosina matalammissa vesissä. Positiivisia merkkejä kuitenkin on. Sen aikana tutkijat selvittävät kalakantojen tilaa kaikuluotaamalla ja koetroolauksilla. Koetroolausten silakkasaaliit olivat Selkämerellä keskimääräistä tasoa. Raitaniemi ei havainnut tutkimusmatkalla missään laihoja silakoita, joten tilanne vaikuttaa kohtuullisen hyvältä. Kanta-arvio valmistunee keväällä. Yksi vaihSilakka jatkaa elpymistään Selkämerellä Silakan hyvän kunnon taustalla on runsas ravintotilanne, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija. Kahden viime vuoden aikana ison silakan pääravintoa eli massiaisäyriäisiä on ollut paljon. Raitaniemen mukaan silakan hyvän kunnon taustalla on runsas ravintotilanne. Lukessa suunnitellaan parhaillaan, miten matalia alueita pystyttäisiin kartoittamaan paremmin. Se taustalla on saattanut olla jokin loinen tai tauti, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Toisessa työvuorossa [muut tutkijat] olivat joissain troolivedoissa nähneet niitä.” Vuosien 2025 ja 2024 tutkimusmatkoilla massiaisia on ollut useissa troolivedoissa tuhansia silakkasaaliin joukossa. 10 suomenluonto.fi LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE suomenluonto.fi SILAKAN KANTA on jatkanut Selkämerellä elpymistään nälkiintymisjakson jälkeen. Kolmipiikin määrä ja biomassa troolisaaliissa romahti. 2020-luvulla Luken kaikuluotauksissa on havaittu hyvin isoja eroja silakkamäärissä vuosien välillä. Isompien silakoiden osuus näytti nyt hyvin samanlaiselta kuin vuonna 2024”, sanoo erikoistutkija Jari Raitaniemi Lukesta. Ne olivat kuitenkin hieman laihempia kuin vuonna 2024 samaan aikaan. TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN Nyt. ”2021 oli silakan nälkiintymisen pahin vuosi. Silakan kunto oli myös pääaltaan pohjoisosassa hyvä, mutta Suomenlahdella hieman heikompi. Luke tekee vuosittain syys–lokakuun vaihteessa tutkimusmatkan Suomenlahdelle, Itämeren pääaltaan pohjoisosaan ja Selkämerelle. TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA PEKKA TUURI ↑ Silakkaa oli viime syksynä tavanomaista tiiviimpinä parvina Selkämerellä. Siellä tutkimusalus ei voi troolata. Raitaniemen mukaan todellinen vaihtelu on tuskin ollut näin suurta. Siitä ei voi kuitenkaan vielä arvioida silakoiden määriä. En nähnyt tuolloin kahden viikon aikana yhtä ainutta massiaista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreella tutkimusmatkalla selvisi, että silakoiden kunto oli kaikissa kokoluokissa hyvä. Silakoita näkyi paremmin kuin vuonna 2024, hän sanoo
Kolmipiikin väheneminen on Raitaniemen mukaan hyväkin asia. Poikastuoton keskiarvo oli 1,37, mikä on viidesosan keskimääräistä pienempi. K A IJ A K IU R U Pohjoisilla petolinnuilla kehno pesintävuosi Komissio runttaa kaivoshankkeita eteenpäin suomenluonto.fi 11 Viiankiaapa. Strategisen aseman edellytyksenä on hankkeiden kestävyys ympäristön kannalta. ”Jos kanta romahti myös Ruotsin puolella, on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia vuosiluokkia muista lajeista tulee esimerkiksi ensi keväänä.” Suomen vesialueilla muutokset olisivat tuskin kovin suuria, koska kolmipiikkiä näyttäisi esiintyvän runsaammin Ruotsin rannikolla kuin Suomen puolella. Suomen luonnonsuojeluliitto vaati kesällä komissiota arvioimaan hankkeiden aseman uudelleen. Raitaniemi ei osaa sanoa syytä tähän. Kyse on ennakkotapauksesta, jossa komissio joutui selittämään päätöstään. ”Mahdollisesti yksi, ellei kaksi, kolmipiikin vuosiluokkaa on jäänyt hyvin pieniksi.” Syynä voivat olla Ruotsin rannikolla vuonna 2024 puhaltaneet länsituulet, joiden takia vesi oli kylmää koko kesän ja syksyn. Raitaniemi kertoo, että maaja metsätalousministeriöstä on luvattu tukea tähän. Muuttohaukan 341 reviiristä lintuja havaittiin vain 119 reviirillä. PERTTI KOSKIMIES toehto voisi olla pienempien alusten käyttäminen sekä kaikuluotauksessa että koetroolauksissa. Komissio teki sen puutteellisin perustein: kaksinkertaisesti suojellulle Viiankiaavalle suunniteltu kaivoshanke voi edistyä vauhdilla, vaikka arvokkaalla aapasuolla on useita uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Vaikka kotkakanta on hitaasti kasvanut, poikastuotto pienenee huolestuttavasti. Terrafamen suunnitelmat Kainuussa sisältävät Kolmisoppi-järven osittaisen kuivattamisen ja vaarallisten jätteiden sijoittamisen suojelluille alueille. Kolmipiikin määrä ja biomassa troolisaaliissa romahti kaikilla tutkimuksen merialueilla. Myös tunturihaukalle välttämättömien riekkojen määrät hupenevat. LAURI LINDBOHM MAAKOTKIEN ja muuttohaukkojen pesinnät onnistuivat viime kesänä huonosti, tunturihaukkojen keskinkertaisesti. suomenluonto.fi 11 EU-KOMISSIO ei kumonnut Lapin Viiankiaavan Sakatin kaivoshankkeen ja Terrafamen Kolmisoppi-hankkeen strategista asemaa. Kolmipiikin tilanne näyttää selvästi huonommalta kuin silakan. Viime kesänä haukkoja tavattiin 20 reviirillä, joista kahdeksalla pesintä onnistui. Pohjoisten petolintujen pesäpaikkojen vuosittaisen seurannan organisoi Metsähallitus, jonka henkilöstön lisäksi uusia pesiä etsivät ja tunnettuja pesäpaikkoja tarkastavat myös vapaaehtoiset petolinturengastajat. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi joulukuun alussa Terrafamen Kolmisoppi-hankkeen ympäristölupahakemuksen. Maakotkan tarkastetuista 530 reviiristä asuttuja oli 406. Monen kalalajin lisääntyminen saattoi epäonnistua. Poikasia varttui asuttua reviiriä kohti 1,15. Kotkan pääsaalislajeja, kanalintuja ja metsäjäniksiä, sekä muuttohaukan suosimia kahlaajia on nykyisin aiempaa vähemmän. Onnistuneita pesintöjä todettiin 128. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan komission käsitys kestävyydestä on poikkeava. Kolmipiikki saattaa pienentää muiden kalojen, kuten silakan, hauen ja ahvenen, vuosiluokkia syömällä näiden poikasia ja mätimunia. Kaivostoiminta uhkaisi luonnonsuojelualueiden olemassaoloa. Ainakin puolikasvuisiksi varttuneita poikasia löytyi asuttua reviiriä kohti vain 0,37, kolmannes vähemmän kuin keskimäärin 1970-luvulta lähtien
Nyt Nyt Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN METSO-OHJELMA on hyvä, mutta se ei turvaa luontoHohti kaipaisi yhteiskunnassa keskustelua siitä, voiTEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA EERO VILMI / VASTAVALO TEKSTI HANNU TOIVONEN HANNU TOIVONEN HANNU TOIVONEN KUVA EERO VILMI / VASTAVALO Metso-suojelua olisi mahdollista tehostaa, jopa pakkolunastuksin. Tämä voisi tarkoittaa pakkolunastuksia. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa Metso-ohjelmassa yksityiset maanomistajat voivat suojella metsiään valtion maksamaa korvausta vastaan. 12 suomenluonto.fi Suuri osa Metsoverkostosta on luontoarvoiltaan hyvin arvokasta. Näin suojeluun saataisiin parhaita kohteita, ja maanomistajat saisivat niistä reilun korvauksen. ”Metsäluonnon suojelu olisi tehokkaampaa, jos suojelualuevalinnassa korostettaisiin nykyistä enemmän ekologisia perusteita. Ohjelma on laajenemassa eteläisen Suomen lisäksi maan pohjoisosaan. Tällä hetkellä Metso-ohjelmassa korvataan puun arvo. Uhanalaisia lajeja tai arvokkaita luontotyyppejä voi olla tietyllä alueella muttei enää toisella. Vapaaehtoisen suojelun suurin haaste syntyy siitä, että luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden maanomistajat eivät välttämättä tarjoa maitaan suojeluun”, sanoo Hohti tiedotteessa. Myös viestinnän lisäämisestä ja arvokkaita alueita omistavien suorasta kontaktoinnista voisi olla apua. Suomen luonnonsuojeluliitto ja kuusi muuta järjestöä kritisoivat hallitusta siitä, että se ei ole varannut riittävää rahoitusta korvausten maksamiseen maanomistajille. Hohti kaipaisi yhteiskunnassa keskustelua siitä, voitaisiinko joissain tapauksissa luopua suojelun vapaaehtoisuudesta. Hohdin tuoreesta väitöskirjasta selviää, että iso osa Metso-verkoston pinta-alasta on ekologisesti hyvin arvokasta, mutta mukana on myös vähempiarvoisia alueita. Hohdin mukaan ohjelman tehokkuutta voisi parantaa esimerkiksi kohdentamalla rahoitusta entistä enemmän maakuntiin, joissa on enemmän suojelullisesti arvokkaita metsäalueita. Jotkin alueet voivat olla hyvin kytkeytyneitä ja siten hyvin arvokkaita.” Hohdin mukaan samalla tulisi pohtia ja selvittää mahdollisuutta maksaa maanomistajalle lunastustilanteissa puuston arvon ylittävä rahallinen korvaus. ”Meillä voi olla sellaisia luontoarvoja, jotka ovat hyvin paikallisia. Hallitus on jatkamassa Metso-ohjelmaa vuosille 2026-2040, mutta lopullista päätöstä ei ollut tehty lehden lähtiessä painoon. 12 suomenluonto.fi METSO-OHJELMA on hyvä, mutta se ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo tutkija Jani Hohti Jyväskylän yliopistosta
Tutkijat keräsivät näytteet PohjoisLapin Näätämöjoen valuma-alueen vesistä sekä Kuopion hulevesistä ja Kallaveden jäästä. Mikromuovia löytyi kuitenkin jokaisesta näytteestä. Muovit kulkeutunevat Lappiin ilmavirtojen mukana. Pohjois-Lapissa pitoisuudet olivat todella pieniä verrattuna paikkoihin, joissa on enemmän ihmistoimintaa. Samalla kapenee näkemys oikeasta luonnosta. Niillä ei ole aikaa kuin yhteen pesintäyritykseen. Talvehtimisen onnistuminen selittää kannanmuutoksista kolmanneksen enemmän kuin poikastuotto. HT Somen algoritmit suosivat kauniita luontokuvia. Yhden sateen aikana mittauspisteeseen voi huuhtoutua jopa kymmeniä miljoonia muovihiukkasia. Keväällä ympäristöön päättyy paljon mikromuovia jäiden ja lumien sulaessa. Sen takia kirjosiepon poikasmäärät eivät voi vaihdellakaan yhtä paljon kuin Suomessa tai etelämpänä Euroopassa talvehtivilla lajeilla, jotka voivat pesiä kahdesti kesässä. Tämän seurauksena luonnonsuojelun kannalta tärkeät paikat jäävät vähemmälle huomiolle. Lapissa suurimmat pitoisuudet olivat alle yksi mikromuovi litraa kohden. Tutkimus perustuu 33 lajin yli 1,2 miljoonaan yksilöön, jotka on rengastettu ja myöhemmin kontrolloitu vakioiduilla pyyntipaikoilla kymmenessä Euroopan maassa vuosina 2000–2021. suomenluonto.fi 13 46 mikromuovipartikkelia Tutkimuksessa havaittiin, että Kuopion kaupunkialueen yksittäisessä hulevesinäytteessä oli enimmillään 46 mikromuovipartikkelia litrassa vettä. Inhan kuvissa jo yli sata vuotta sitten. Somen luontokuviin ei kaivata ruuhkia ja sähkölinjoja Mikromuovit levisivät Lapin erämaahan, vahvistaa tutkimus Talvehtimisen onnistuminen keskeistä HENGISSÄ SELVIYTYMINEN pesimäkausien välillä vaikuttaa pikkulintujen parimäärien muutoksiin seuraavana kesänä enemmän kuin lentokykyisiksi kehittyvien poikasten määrä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Kaukomuuttajilla, kuten Afrikkaan matkaavalla kirjosiepolla, talvehtimisen onnistuminen on suhteellisesti vielä tärkeämpää. HT H A N N U TO IV O N EN suomenluonto. PERTTI KOSKIMIES MIKROMUOVIT ovat levinneet myös syrjäisille arktisille alueille. Somen hyvä puoli on se, että siellä voidaan levittää tietoisuutta hyvistä retkitavoista ja luonnonsuojelusta. H A N N U TO IV O N EN P ER T T I KO S K IM IE S Kirjosieppo ja poikanen.. Sjöberg on Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja. Kuvissa näkyy toistuvasti kaunista luontoa, mutta niistä on rajattu pois modernin elämän merkit, kuten kansallispuistojen ruuhkat ja sähkölinjat. Somen algoritmit suosivat esteettisiä luontokuvia. SUOMALAISTEN sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät aivan vastaa todellisuutta, vaan enemminkin ihanteellista kuvaa koskemattomasta luonnosta, selviää Tampereen yliopiston väitöstutkimuksesta. Jäässä oli muovia Kuopion kaupungin lähellä enimmillään lähes yhtä suurina pitoisuuksina kuin hulevedessä. Jäälle mikromuovit kulkeutuvat oletettavasti ilmateitse katupölyn mukana ja talven hulevesien valumina. Väitöstutkimuksen tekijä, tutkija Markus Sjöberg kertoo, että kuvissa toistetaan Suomen kansallismaisemia hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi valokuvaaja I.K. Asian vahvistaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Some-kuvien ongelmana on myös se, että se johdattaa ihmisiä samoihin kuvauksellisiin paikkoihin, mikä aiheuttaa luonnon kulumista. Hulevesissä on todella paljon mikromuovia
14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi → Metsäpeuroja Ristijärvellä tammikuussa 2024. Pakkanen laskee kohti neljääkymmentä.
Vaellus sukupuuttoon NÄKÖKULMA. suomenluonto.fi 15 TEKSTI JA KUVAT ANTTI HAATAJA 2023 valmistunut metsäpeurakannan hoitosuunnitelma ei esitä mitään todellisia toimia, joilla Suomen metsäpeuroja voitaisiin varjella ilmastonmuutoksen vaikutuksilta
16 suomenluonto.fi etsäpeura kuvataan luonnonhistoriallisissa teksteissä vanhojen yhtenäisten havumetsien sekä ojittamattomien ja pirstomattomien suomosaiikkien lajiksi. Peurojen piti siis tehdä enemmän töitä ravintonsa eteen, mutta lumisumma ei yksin anna riittävää kuvaa talvesta. Luku oli yli kymmenkertainen normaaliin lentolaskentaan verrattuna. Tammikuun alussa pakkasta oli viikon jopa neljäkymmentä astetta. Peura kaivaa jäkälää lumen alta evoluutiossa erityisesti tähän tarkoitukseen kehittyneillä sorkillaan, joista jokainen on kuin kaksi lappeelleen asetettua kuperaa kauhaa, joiden päällä peura seisoo, ja joiden kärjillä peura iskee lumesta palasia ja lapioi ne sivuun. Poikkeavaa oli myös, että tutkijat eivät saaneet peu→ Metsäpeuravaadin harjulla. Tämä ikoninen sarvipää käy vaellusta sukupuuttoon ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ihmisen maankäytön seurauksena. Maaliskuussa 2024 metsäpeuratutkijat näkivät taivaalta kuolleita ja suurpetojen syömiä peuroja poikkeuksellisen paljon: 30 kuollutta peuraa pitkin peurakankaita Ristijärveltä Sotkamon eteläosiin. Ristijärvi maaliskuu 2019. Talvella 2023–2024 lumenluontityötä riitti. Metsäpeuran tekemän työn määrää voidaan havainnollistaa määrittelemällä termi lumisumma. ← Metsäpeuravaadin avohakkuulla. Jäkälän saatavuus määrittää metsäpeuran talvisen elämän. Se tarkoittaa päiväkohtaisten lumensyvyyksien summaa. Maaliskuun puoleenväliin saavuttaessa talveen mahtui kuitenkin 12 päivää, jolloin vuorokauden keskilämpötila kävi plussalla. Kun lumisumma on suuri, jäkälän edestä siirrettävästä lumesta muodostuu talven aikana myös suurempi kasa lunta. Kuvittele se määreenä, jonka avulla voi havainnollistaa, miten paljon peuran täytyy lapioida lunta päästäkseen jäkälään, kun hän kaivaa sitä joka päivä koko talven ajan. Talvi 2023–2024 Kainuussa näytti, mitä on tulossa. M. Kuvatunlaiset ympäristöt on Suomessa kuitenkin pääosin tuhottu ja ihminen on pakottanut metsäpeuran uuteen todellisuuteen, joka on lajille vihamielinen. Ristijärvi maaliskuu 2023. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsäpeurapopulaa tion kehitystä laskemalla peurat helikopterista peurojen ollessa isoina laumoina talvisilla laitumillaan. Tilastot osoittavat, että tuona aikana päiväkohtaisten keskilämpötilojen keskipoikkeama eli sään epävakaus oli lämpötilojen huojunnalla mitattuna poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – lämpötila sahasi paljon. Jäkälän kaivamisesta tuli erittäin raskasta. On tarkasteltava lumenlaatua. Metsäpeurat joutuivat kaivamaan paljon lunta, ja keskitalven edetessä tuo lumi muuttui painavaksi hangen tiivistyessä: välillä satoi uutta lunta, välillä vettä, lämpötila sahasi ja lumeen muodostui ajoittaisten vesisateiden seurauksena jäätyneitä kerroksia. Raskasta lunta Tammi–maaliskuussa 2024 lumisumma oli yli 40 prosenttia suurempi kuin vuosien 2010–2025 keskiarvo. Lumi on silloin peuralle hyvää, kuivaa ja ilmavaa eli kevyttä kaivaa. Tammikuun alussa 2024 lunta oli kertynyt maahan kaksinkertainen määrä tavalliseen talveen verrattuna
Ilmasta näki, että peurojen määrä oli pudonnut 2000-luvun alimmalle tasolleen, noin 700 peuraan, ja toukokuussa Luonnonvarakeskus tiedotti, että ”metsäpeurakannan vähenemisen taustalla on ennätysheikko vasallisten naaraiden osuus syksyllä 2024” ja, että ”tämä saattoi johtua talven 2023–2024 ravinnonhankintaan liittyneistä vaikeuksista.” Talvelle 2023–2024 löytyy lähihistoriasta vertailukohta: talvi 2014–2015. Huhtikuussa 2023, kun hän oli vaeltamassa kesämailleen, kuhmolaiset metsästäjät tappoivat hänet poliisin luvalla, koska luulivat, ettei hän kykene tulemaan toimeen. Kevättalvella 2024 moni tutkijoiden helikopterista havaitsema suurpetojen syömä peura vaikutti suksien päältä peuraa tutkiessa, että hän oli kuollut ”niille sijoilleen”. Tapettaessa peura numero 89 kantoi vasaa. suomenluonto.fi 17 roja laskettua, sillä peurat olivat hajaantuneet sinne tänne pieniin porukoihin etsimään vaihtoehtoista ravintoa hankien alle jääneelle jäkälälle – kuusimetsissä kasvavaa luppoa. Ilmastonmuutos tekee kuvatunlaisista talvista tavallisempia. Hän eli vamman kanssa vähintään täyden vuodenkierron kulkien satoja kilometrejä. Seurasimme häntä LUKE:n tutkijoiden kanssa kevättalvesta 2022 alkaen. Sitä he eivät tehneet. Peuran korvassa oli merkki #89, joten metsästäjät olisivat voineet kysyä tutkijoilta. Peura saattoi esimerkiksi maata peurojen lumeen tallaamalla kulku-uralla eikä taistelun merkkejä näkynyt lainkaan. Ristijärvi helmikuu 2023.. Molempina syksyinä 2015 ja 2024 vasamäärän havaittiin pudonneen keskiarvon alapuolelle – syksyllä 2024 koko 2000-luvun pienimmälle tasolleen. Muuttuva ilmasto koettelee Kahtena viime talvena seurasin Kainuun metsäpeurojen elämää maastossa yli 200 päivää. Laskenta maaliskuussa 2015 paljasti, että peurapopulaatio oli pudonnut 700 peuraan eli samaan määrään, mikä laskettiin Kainuun peurakannan kooksi maaliskuussa 2025. Kajaanin lentoaseman päiväkohtaisten kesPEURA NUMERO 89. Toisella peuralla vasemmalla alhaalla on oikea etujalka poikki. Tuona talvena Kainuussa mitattiin melkein samanveroinen lumisumma kuin 2023–2024, mutta tammikuun alun ja maaliskuun puolenvälin välisenä aikana päiväkohtainen keskilämpötila nousi peräti 25 päivänä plussalle. Kannan romahdus Vuotta myöhemmin maaliskuussa 2025 laskenta onnistui. Vaikeita talvia 2014–2015 ja 2023–2024 yhdistää myös se, miten vähän peurat saivat vasoja niiden jälkeisinä kesinä
18 suomenluonto.fi → Pantapeura numero 108 Metsähallituksen tekemällä avohakkuulla Metsähallituksen hallinnoimassa ”metsässä”. 40 astetta pakkasta. Ristijärvi tammikuu 2024.
Lunta on siis nykyisin saman verran kuin ennen mutta se on märempää ja raskaampaa. Tammikuun viimeisinä päivinä 2024 Kajaanin lentoasemalla vuorokauden keskilämpötila nousi plussalle kolmena peräkkäisenä päivänä lämpötilan kohotessa korkeimmillaan +3,4 asteeseen. Jäkälä maanpinnassa saattoi olla jään peitossa. Peurojen monet näkyvät piirteet kuten pitkät jalat, lapiomaiset sorkat ja esimerkiksi koko kuonon peittävä lämmittävä ja eristävä karva ovat sopeumia kylmään ja lumiseen talveen. Tallottu lumi pakkautui märäksi, tiiviiksi ja kovaksi. Koska uudet ominaisuudet voisivat Lunta on saman verran kuin ennen, mutta se on märempää, raskaampaa ja jäisempää.. Viikon kuutena päivänä oli suojaa. Sopeutuminen edellyttäisi, että metsäpeurapopulaatiossa olisi runsaasti erilaista perimää, mistä mahdolliset uudet sopivammat ominaisuudet kuten pistolapiosorkat voisivat levitä koko populaatioon. suomenluonto.fi 19 kilämpötilojen trendi talvina 1990–2025 (1.11.–30.4.) osoittaa Kainuun talvien lämmenneen 1,85 astetta. Ilmastonmuutos saapui Kainuuseen. Jos sellaisia uusiin ja peuralle ennennäkemättömiin olosuhteisiin sopivia ominaisuuksia olisikin populaatiossa olemassa, ne olisivat luonnonvalinnan takia erittäin harvinaisia. Kun kaivoin lapiolla peurojen kaivuukuoppien ympäristöissä, lumi oli paikoin kivenkovaa, hanget teräväreunaisia ja vesisateiden koviksi kerrostamia. ja 9. Hanget jäätyvät joka talvi, mutta kun se tapahtuu keskitalvella kevään sijaan, talveen sopeutuneen lajin keinot ovat vähäiset. Sitten pakastui, ja helmikuun 8. Jäkälä jäi jääkannen alle. Kun hanki ilmastonmuutoksessa usein jäätyy, teräksenkovasta pistolapiomaisesta sorkasta olisi hyötyä jäkälänkaivamisessa, mutta toisaalta sellaiset jalat upottaisivat paksussa pakkaslumessa ja kesäaikaisilla suoalueilla. seurasin, miten neljän peuralauman yhteensä 110–130 metsäpeuraa ylitti ensin junaradan, sitten Vartiuksen maantien ja katosi pitkänä nauhana lumituiskuun Iso-Pyhäntäjärven Karhuselälle ja edelleen pohjoiseen. Sopeutuminen on ympäristön muutosta hitaampaa Metsäpeuralla on kolme vaihtoehtoa ilmastonmuutoksessa: 1) pysyä aloillaan ja sopeutua nykyiseen muuttuvaan ympäristöön, 2) siirtyä ilmastovyöhykkeen mukana pohjoiseen tai 3) näivettyä ja kuolla sukupuuttoon. Läheisen Ristijärven Mustavaaran mittausaseman keskimääräisen lumimäärän trendi on kuitenkin marginaalisesti kasvanut vuosina 1997–2024. Myöhään iltapäivällä 10.2. päivinä pakkanen painui Hiisijärven kylmälle alttiilla alueilla jälleen lähelle neljääkymmentä