SuomenLehdistö MEDIA-ALAN OMA LEHTI • 9/2014 • PERUSTETTU VUONNA 1930 jarmo kontiainen Kalevan nuorisotiimin mielestä idea merkitsee enemmän kuin raha. »Sivu 6 Johtajuus kriisissä Ala kaipaa konsultin mukaan vahvoja esimiehiä. Kolmikko järjestää muun muassa kaksi sanomalehtiviikkoa vuodessa. »Sivu 10 Lehti kertoo ebolasta Verkkoon syntyy nyt yhden asian julkaisuja. »Sivu 16. Henkilöhaastattelussa Talentumin Aarne Aktan » Sivut 8–9 Peittojakelut uhan alla Itellan säätötoimi vaikeuttaa osoitteetonta jakelua. »Sivut 4–5 Irti 7,5 tunnin työajoista. »Sivu 12 Pekka Mervola: Päätoimittaja ei ole digikehitysyksikkö
Hyvää joulua! 3 JOULUILOA! Botnia Print kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa www.botniaprint.fi Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2014!
Uusi Inari kertoo Inarin ihmisistä ja ilmiöistä. Julkaisemme tällä hetkellä 3–6 journalistista juttua viikossa. Lehden haluttiin kattavan lehdistöala kokonaisuudessaan. Haluamme tarjota ratkaisuja ja ajateltavaa kaikille media-alalla tai sen kanssa työskenteleville. Tarkoituksemme on jakaa kokemuksiamme ja keräämäämme tietoa. Lehti emme ole, koska meillä ei ole painokonetta tai tiettyä ilmestymispäivää. Jatkamme niin pitkään kuin tekijöillä riittää intoa, aikaa ja ideoita ja lukijat jaksavat tukea meitä. Janne Arola päätoimittaja, Torikokous, torikokous.fi Jalkapallolehti on verkossa ilmestyvä joukkorahoitteinen aikakauslehti. Tällä hetkellä tärkein tavoitteemme on päästä keväällä Inariin. Tarjoamme hyödyllistä tietoa ja näkemyksiä kaikille media-alalla työskenteleville ja mediasta kiinnostuneille. Jukka Holmberg päätoimittaja jukka.holmberg@ sanomalehdet.fi UUDEN MÄÄRITELMÄMME mukaan Suomen Lehdistö on media-alan oma lehti. Jäsenviestien tilalle haluttiin saada ”lehdistön etuja valvomaan kaikkien tilattavissa oleva aikakauslehti, joka voisi ilmestyä sisällöltään monipuolisempana ja vaihtelevampana sekä rakentua laajemmalle pohjalle”. Suomen Lehdistö puolustaa vapaata sanaa ja sen vastuullista käyttöä, korkeatasoista journalistista etiikkaa ja suomalaisille tuotettavaa monipuolista ja moniarvoista mediatarjontaa. Sen rinnalla aktivoimme lehden uutispalvelua verkossa ja kehitämme digitaalista julkaisemista. 10 NÄIN ME TEEMME Media-alan oma lehti SUOMEN LEHDISTÖ on kertonut Suomen sanomalehdistön asioista laadukkaasti ja luotettavasti jo vuodesta 1930. 3 Mikä on julkaisun pitkän tähtäimen tavoite. Olemme jyväskyläläinen verkkomedia. Tavoitteena on viedä Torikokous-malli muihinkin Suomen kaupunkeihin, jos se osoittautuu toimivaksi Jyväskylässä. Jos rahoitus järjestyy, voimme kehitellä suunnitelmia myös tulevaisuudelle. 17 Mari Uusivirta päätoimittaja, Uusi Inari, uusiinari.fi SuomenLehdistö Lue Suomen Lehdistöä myös verkossa: suomenlehdisto.fi Tai seuraa facebookissa ja twitterissä SuomenLehdistö 9/2014 3. Lukemalla Suomen Lehdistöä pysyt mukana median muutoksissa ja mahdollisuuksissa. Teemme hidasta urheilujournalismia. Päivittäiseen uutiskilpailuun emme silti osallistu, vaan pyrimme kertomaan valtamedioita syvällisemmin kaupunkikulttuuri-ilmiöistä, ihmisistä ja kaupunkilaisten arkeen vaikuttavista päätöksistä. Tuomme kauden aikana lukijoillemme joka tiistai kunnon palan suomalaista jalkapallojournalismia. Mediamaailmassa on tapahtunut viime vuosina erittäin paljon. Uusi Inari on Suomen ensimmäinen pop up -paikallislehti. Artikkelimme käsittelevät useimmiten Jyväskylän päätöksentekoa ja kaupunkikulttuuria. 8 JOHTAMINEN Esimiehen rooli muutostilanteissa s. JSN Päätökset 13.11.2014 s. 4 AJANKOHTAISTA Lehdissä tapahtuu s. Lehden tarkoituksiin kuuluivat myös alalla ilmeneviin epäkohtiin puuttuminen, lehdistön moraalin ylläpitäminen ja lehden eri osastojen yhteistyön edistäminen. 12 TUTKIMUS kolmesta poikki Verkkojuttujen oikaisukäytännöt s. Niitä kuitenkin halutaan lukea myös kauden aikana. Kalevan nuorisotiimi s. Lari Vesander päätoimittaja, Jalkapallolehti, jalkapallolehti.fi NIMITYKSiä Jussi Maaniitty s. Lupaamme olla vahvasti mukana sanomalehdistön ja koko kotimaisen median tulevaisuuden tekemisessä. aihe Sisältö Teksti 9/2014 Teksti 10.12.2014 PUHEENAIHE Päätoimittajavaihdokset sanomalehdissä s. Varsinaista markkinarakoa hitaassa suomalaisessa futisjournalismissa ei ole, mutta jokainen laadukas juttu on saavutettu tavoite ja arvo itsessään. Samalla se olisi ”kaikkien tällä alalla toimivien ammattilehti ja yhdysside”. Ennen oman lehden perustamista Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto oli julkaissut vain liiton jäsenille tarkoitettuja tiedonantoja. Keskitymme pitkiin juttuihin ja perusteellisiin analyyseihin. ”Suuri yleisökin saanee lehtemme välityksellä selvän monesta seikasta, joka sen mieltä on kiinnittänyt, mutta jota se ei tähän asti ole voinut itselleen selvittää”, kuului oman aikansa palvelujournalismin määrittely. Tiedotusvälineiden yleisnimenä lehdistön on korvannut media, mutta sen ytimessä on yhä sanomalehtien uutistyö. Kaupunkilaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä saadun palautteen perusteella tilausta ainakin tuntuu olevan. 6 LEHTI-IHMINEN Aarne Aktan s. Katsomme mediamaailmaa sanomalehdistön näkökulmasta mutta avarin silmin. PAINETTU LEHTI säilyy Suomen Lehdistön ykköstuotteena. 14 INTERNET Yhden asian verkkojulkaisut s.16 Uudet verkkojulkaisut 1 Mikä lehti olette. Väliaikainen lehtemme kokeilee uusia tekemisen tapoja, joita myös muut voivat hyödyntää. Olemme vasta julkaisseet ennakkojuttuja. Suomen Lehdistö on hieno nimi, ja lehden tarkoitus ja tehtävä pätevät edelleen. Olemme mukana viemässä paikallisjournalismia verkkoon. 19 2 Paikkaatteko jotakin mediakentän puutetta ja mitä. Pop up -lehti on vapaa perinteisistä muotovaatimuksista, siksi voimme testata yllättäviäkin juttutyyppejä. Teemme verkkolehteämme ensi helmi–maaliskuussa, jos saamme Mesenaatissa joukkorahoituksella kokoon 11 000 euroa. Tällaisia jalkapallojuttuja ei juuri verkossa ilmesty ja printissäkin lähinnä kausiennakoissa. Perinteiset mediarajat ovat monin paikoin rikkoutuneet, ja kaikki mediat ovat samojen kysymysten äärellä. Muutosten tahti näyttää vain kiihtyvän. Haluamme olla vaihtoehto Keskisuomalaisen ja Ylen tarjonnalle Jyväskylässä. Haluamme osallistua keskusteluun paikallisjournalismista ja sen tulevaisuudesta
– Tällöin päätoimittajan suhde hallitukseen ja sen toiveisiin on heikko. – Meilläkin on vaihdettu myös kaupallisen puolen esimiehiä, kun haemme uusia toimintatapoja. Lehtiyhtiöt ovat myös kasvaneet, ja isoissa konserneissa päätoimittaja ei usein enää ole lehden julkaisijayhtiön hallituksessa. Ylimmän journalistisen johdon vaihtaminen on kuitenkin tätä laajempi ilmiö. Vuosien 2013 ja 2014 aikana vastaava päätoimittaja on vaihtunut tai tulevasta vaihdoksesta on kerrottu 20 maakuntalehdessä ja valtakunnallisessa sanomalehdessä. Toiset taas ajattelevat, ettei päätoimittaja enää. – Tehtävässä korostuvat henkilöstöjohtaminen, muutoksen tuoman paineen kestäminen sekä kyky reagoida nopeasti, nähdä asioita vähän edelle päin ja ymmärtää digitalisoitumisen merkitys toimitustyöhön, Haukilahti luettelee. Myös Arno Ahosniemen mukaan päätoimittajalle on tullut uusia vaatimuksia. 10–11. Ja tietysti innostavuus, jotta saadaan toimitus mukaan muutoksiin. Vaihdoksista noin puolet selittää eläköityminen. Sitä julkaisevan Marva Median toimitusjohtaja Reima Numminen muistuttaa, että epävarmuus koskee myös muuta johtoa. Päätoimittajan työpanos on jatkuvan kriittisen arvioinnin kohteena, Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi sanoo. Kun sanomalehdillä vielä oli aatteellinen tehtävä puolueiden äänitorvina, päätoimittaja oli lehden keskeisin henkilö. Muutos vain henkilöityy päätoimittajiin. Kyse on noin puolesta ryhmän 41 lehdestä. Tänä syksynä on uutisoitu pari näkyvää päätoimittajan irtisanomista. – Halusimme korostaa, ettemme hae perinteistä vaan uuden ajan päätoimittajaa, Mediatalo ESAn hallituksen puheenjohtaja Jarkko Haukilahti sanoo. Siellä istuu toimitusjohtaja. Moni uskoo ilmiön johtuvan taantuman ja mediankulutuksen muutoksen yhdistelmästä: vaikeuksiin etsitään syyllisiä. Nyt kun lehtiyhtiöt ovat ensisijaisesti voittoa tekeviä yrityksiä, toimitusjohtaja korostuu. Yksi hiljattain päätoimittajaa vaihtaneista lehdistä on Länsi-Suomi. Yhteiskunnallisuus väistyy Osan mielestä uudet tehtävät kasautuvat entisten päälle. Hänen mukaansa viimeinen vahvojen päätoimittajien polvi jäi eläkkeellä 1990–2000-luvulla. PUHEENAIHE Päätoimittajavaihdokset sanomalehdissä Haussa muutosjohtaja Puolet valtakunnallisista sanomalehdistä ja maakuntalehdistä on vaihtanut päätoimittajaa kahden vuoden sisällä. 4 SuomenLehdistö 9/2014 > Lue lisää muutosjohtamisesta, s. Muutamassa tapauksessa useamman lehden päätoimittajavakanssit on yhdistetty. – Päätoimittajan tehtävä tuntuu aika lyhytaikaiselta tällä hetkellä. Miksi päätoimittajan paikasta on tullut tuulinen 2010-luvulla. Syntyy henkistä etäisyyttä, mikä johtaa siihen, että hallitus herkästi vaihtaa päätoimittajaa, Mervola sanoo. – Uusiutumiskyky ja digitaalisen maailman ymmärtäminen ovat varmaan ne tärkeimmät asiat. Usein päätoimittaja on kuitenkin lähtenyt kustantajan toiveesta tai omasta tahdostaan. Digiä pitää ymmärtää sen mukaan ”innostunutta ja osaavaa muutosjohtajaa”. Miksi. Etelä-Suomen Sanomat hakee parhaillaan päätoimittajaksi ilmoituk- Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola näkee vaihdosten taustalla pitkän kehityskaaren. Hallituspaikka toimarilla Vaihdosten taustalla ovat myös muuttuneet vaatimukset johdolle. – Tämä aika edellyttää johdolta voimakkaitakin muutoksia
Googlatkaa vaikka fraasi ”halusin vain herättää keskustelua”. Jaan toimenkuvani kolmeen kategoriaan. Aivan äskettäin Helsingin Sanomat kertoi, miksi muuan talousanalyytikko on nopeasti pompannut median suosioon – häneltä saa ”suoraa puhetta”. Marraskuun alussa Yle antoi reilusti tilaa satunnaiselle it-yrittäjälle, joka laukoi että Suomi on menetetty ja romahdus tulee. Niiles Nousuniemi digipäätoimittaja, Kaleva Jos kauas katsoo, se on varmasti mennä digimurroksen yli voittajana. Kun muuta ei juuri vaadita, niin sekä provokaattorit kuin me muutkin alamme pitää provosoivaa esitystapaa normina ja provojen sisältöä faktana. Väliin jäävä iso joukko pysyy yhä tiukemmin vaiti, ettei vahingossakaan joutuisi ristituleen. Loputtoman monesti on nähty, miten huutoon vastataan huudolla, aloittaja uhriutuu ja vastaaja turhautuu, molemmat leirit kaivavat poteronsa syvemmiksi ja jäävät odottamaan seuraavaa erää. – Sillä viestitään toimituksessa ja sen ulkopuolella, että digitaalinen kehitys otetaan vakavasti. Kolmanneksi minulle kuuluu yhteistyökuvioiden, kuten Lännen Median, handlaaminen verkon osalta. Mielestäni päätoimittaja ei niinkään ole maakunnallinen toimija. Provokaatioilla herätetään keskustelua, ja se on median tehtävä, me perustelemme. Tehtävän ovat hiljattain perustaneet Helsingin Sanomat ja Kaleva. Tehtäväni on kuitenkin toimia monella tasolla. Toimittajat itsekin rustaavat räväköitä kommentteja somejakojen toivossa. Suomi on DDR. Ei herätetä, ainakaan keskustelun yleisessä merkityksessä. Onko Suomi muka fantastinen, kysytte. Olen yrittänyt tuoda esiin kuluttajan ja lukijan kantaa näissä keskusteluissa. Keskustelun sijaan synnytetään kahtiajakoja. – Tuntuu, että hallituksetkin ovat mieltäneet päätoimittajan roolin osittain väärin, Mervola sanoo. Konsensuksesta ja kompromisseista sen sijaan on tullut pilkkasanoja, Kekkosslovakiaa, yya-Suomea. Vaikutuksensa voi olla Twitterilläkin, sillä 140 merkkiin hädin tuskin mahtuvat sanat toisaalta-toisaalta, mutta pistolle on aina tilaa. Meille jankataan pääkirjoituksia myöten, että Suomi on suossa ja aivan Kreikka, vaikka Suomi on kansainvälisten kilpailukykymittausten kärjessä oleva vauras teollisuusmaa ja Kreikassa on 26 prosentin työttömyys sekä malariaa. Pekka Mervolan mielestä sanomalehden päätoimittajista on tullut toimituspäälliköitä tai tuotevastaavia, mitä hän ei pidä lainkaan hyvänä kehityksenä. Me toki raportoimme, mitä tapahtuu, ja vaikutamme asioihin kirjoittamalla, Länsi-Savon ja Itä-Savon päätoimittaja Tiina Ojutkangas linjaa. Onko asia näin ja miksi juuri häntä pitäisi kuunnella, se jäi epäselväksi. Mutta kulunutkin tykitys vaikuttaa ajatteluumme. SuomenLehdistö 9/2014 5. Mietimme koko ajan, kenen kanssa media-alalla ja vähän sen sivussakin voisimme tehdä yhteistyötä verkossa. Kummallista on sekin, että me ihastelemme provokaattoreissa heidän väitettyä kielellistä nokkeluuttaan, vaikka provosointi on lähes aina kliseistä, kuluneisiin stereo- ” Konsensuksesta ja kompromisseista on tullut pilkkasanoja, Kekkosslovakiaa, yyaSuomea.” ole samanlainen yhteiskunnallinen vaikuttaja kuin aiemmin. > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Lisäksi meille on tulossa uusia digitaalisia tuotteita, ja siinä luonnollisesti digipäätoimittajalla on vastuita. Toisaalta digitaalisuutta ei voi liimata päälle toimintaan. – Päätoimittajan tehtävä ei ole olla digikehitysyksikkö, hän lisää. Mutsis oli provo Me olemme aivan liian ihastuneita provokaattoreihin. MTV:llä on ollut digipäätoimittaja jo pidempään. Ääripäiden välillä on hurjasti harmaasävyjä, miksemme ihastuisi välillä niihin. Se on hyvä väylä päästä mediaan. Ei mene päivääkään, ettei joku julkisuudessa sanoisi suoria sanoja, puhuisi suutaan puhtaaksi, lataisi kovilla, uskaltaisi kärjistää tai mitä ilmaisua kulloinkin käytetään. Käytäntö saa varauksellista tukea. Jos oma puolue saa kritiikkiä, kritiikin antajaa pitää heti syyttää vihapuheesta. Sanomalehdellä on institutionaalinen mielipide, pääkirjoitus, jollaista vaikka radiolla tai televisiolla ei ole. – Sanomalehden ydin on siinä, että sillä on vaikutusvaltaa: halua ” Tuntuu, että hallituksetkin ovat mieltäneet päätoimittajan roolin osittain väärin.” vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä. Voisi olla aika. Vaikutuksia etikettiin ei tarvitse lähintä keskustelupalstaa kauempaa hakea, mutta sama ääripäätyyli on levinnyt politiikan huipulle saakka. Tällä kertaa kissan nosti pöydälle STT-Lehtikuvan toimittaja Kimmo Mäkilä, joka valmistelee tutkimushanketta journalistisen lisäarvon tuottamisesta. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Digipäätoimittaja erikseen Syksyn ilmiö on ollut erillisen digipäätoimittajan nimittäminen. Sisällöissä kärjistämisen näivettävä vaikutus näkyy vaikkapa talouskeskustelussa. Kaiken pitää olla digital first, Arno Ahosniemi sanoo. Tuskin, mutta miksi takertua provokaatioiden kahtiajakoihin. Nykyään päätoimittajan odotetaan osallistuvan myös analyysiin liiketoiminnasta, ja digitaalinen kehityshän on osa tätä. Olemme osa konsernia, ja päätoimittajan on oltava se ihminen, joka puhuu paikallisen lehden ja paikkakunnan puolesta sekä ulospäin että oman talon sisällä. Riikka Virranta tyyppeihin nojaavaa ja hirmustuttavan tylsää: vihreät ovat puunhalaajia, persut peräkamarijuntteja, ay-pomot mafiosoja. – Voi olla hyvä, että tehtäviä roolitetaan näin, Pekka Mervola sanoo. Margareta Björklund päätoimittaja, Österbottens Tidning Tärkein tehtäväni on taistella sananvapauden puolesta. Sitä luulisi, että provosointeja on mistä tahansa aiheesta ehditty heitellä ihmisiän tarpeiksi, joten milloin siirrytään herättelystä seuraaviin keskustelun vaiheisiin – aitoon ajatustenvaihtoon, omien mielipiteiden muokkaamiseen, ratkaisujen etsintään ja ehkä löytämiseen. – Tärkein tehtävä on sisällöissä ja toimituksessa. kissapöydälle Mikä on tärkein tehtäväsi. Siihen kuuluu verkkolehden pyörittäminen ja kehittäminen verkkotoimituksen kanssa
– Jos juoksee Cooperissa kolme tonnia, jaksaa aika paljon duunimaailman stressiä. Hanke kestää ensi vuoden, ja sen rahoittaa ELYkeskus. Aktanille urheileminen ei ole työstä irrallinen vapaa-ajan asia. Ilmaispuolelle tulee yhteisöllinen osio, jossa julkaistaan lukijoiden tuottamaa sisältöä, kuten blogeja ja tapahtumauutisia. Verkon uutispalvelu ja näköislehti sisältyvät printin kestotilaukseen. Näen sen niin, että se on puolipäivää ja maksimissaan viisi tonnia. Hän kertoo suostuneensa nykyiseen tehtäväänsäkin kolme vuotta sitten, koska oli tuolloin erityisen kovassa kunnossa. kaamme yhdessä ideoita toimintatavoiksi. – Tekemiseen vaikuttaa törkeän paljon vireystila, Aktan sanoo. Noora Autio Ensin uusia sivuja esitellään ilmaiseksi lukijoille, ja vuodenvaihteessa maksuttomalle puolelle jää vain makupaloja uutistuotannosta. Se on tyhmää ja lapsellista mutta perusedellytys sille, että saa aikaan. Meille ei tullut julkis- tuksen vuoksi yhtään peruutusta. Uutta ansaintalogiikkaa Keskipohjanmaassa Keskipohjanmaa on ottanut käyttöön maksulliset verkkosivut, jotka sisältyvät printin kestotilaukseen. Muok- 8 SuomenLehdistö 9/2014 ” Tämä 7,5 tunnin keekoilu on täysin absurdia.” Mediaihmiset, etenkin toimittajat, myös pelkäävät Aktanin mukaan virheitä. aihe Ajankohtaista Teksti Lehti-ihminen Teksti Startup-tyylin johtaja Talentumin Aarne Aktan tahtoo nopeaa tuotekehitystä – ja irti työajoista. – Mediassa ajatellaan, että uutta juttua ei voi tehdä ilman isoa tiimiä ja puolta miljoonaa. Warkauden Lehden verkkosivut uudistuivat. Etelä-Suomen Sanomat puolestaan ilmoitti vaihtavansa nykyistä pienempään sivukokoon mahdollisesti jo ensi vuoden aikana, ja Keskipohjanmaa harkitsee asiaa. Ja sitten on vielä työajat. Joutsan Seudun päätoimittajan Markku Parkkosen mukaan hankkeeseen mahtuu vielä lisääkin osallistujia. Aktan kumppaneineen myi sen osuvasti ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. – Jos tuotekehitykseen tarvittava aika on pientä, siinä ei ole muuta kuin sosiaalista riskiä, pelkoa oman aseman romahtamisesta. – Satuimme oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, vuoden ’96 Helsinkiin. Marraskuussa tabloidiin siirtyivät myös Lehtiyhtymän lehdistä Sipoon Sanomat, Nurmijärven Uutiset ja Vihdin Uutiset. – Yritämme saada lukijat lähettämään lisää kuvia ja tekstejä ja poimimme niitä verkosta myös printtiin, kertoo päätoimittaja Sari Ristamäki. Sivut saivat marraskuussa samanlaisen ilmeen kuin toisen Savon Aluemedian lehden Iisalmen Sanomien sivut hieman aiemmin. Startup-kulttuurista Aktan toisi paljon media-alalle. Verkkobuumin kynnyksellä vuonna 1996 hän perusti kauppatieteilijäkaverinsa kanssa it-firma Quartalin, joka kasvoi ja kansainvälistyi nopeasti. Se on luonnollista juttujen faktantarkistuksessa mutta huono piirre, kun mietitään uusia palveluita. Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan kysyy yhtäkkiä. Noora Autio Warkauden Lehteen maksumuuri ja tabloidi Warkauden Lehden uutispalvelu siirtyy vuodenvaihteessa maksumuurin taakse. Warkauden Lehdellä on edessään myös toinen iso uudistus, kun se siirtyy maaliskuun puolivälissä tabloidiin. – Maantieteellisiä rajoitteita mukaan tulolle ei kuitenkaan ole. Aarne Aktan on siitä harvinainen lehtipomo, että hän on tehnyt uran it-yrittäjänä. Esimerkiksi sen, kuinka tuotekehitys tapahtuu. – Tämä on tarkoitettu niin sanotuille villeille lehdille, eli konsernien omistamat lehdet eivät voi osallistua. Maksullisella puolella julkaistaan muun muassa tuoreita juttuja, nä-. – Tabloidi on meille kaikin puolin kätevä formaatti. Kun on tosi hyvässä kunnossa, tulee jenkkimäinen I can -feelis. Tuntuu, että uutista on lähinnä odotettu. Projektin aikana järjestetään useita tapaamisia Jyväskylän seudulla. – Tarkoituksenamme on rakentaa polkuja digiaikaan vertaistuen ja asiantuntijoiden avulla. Sosiaalista riskiä uskallan ottaa. Se oli sellaista aikaa, että kaiken minkä pystyi tekemään pystyi myymään. Aktan on niitä ihmisiä, jotka eivät erottele työja vapaa-aikaa. Paikallislehdet mediamurroksessa -nimisessä hankkeessa ovat mukana Joutsan Seutu, Paikallisuutiset, Korpilahti ja Petäjävesi. Magnesium auttaa palautumaan kovasta harjoituksesta, ja sitä näyttää olevan pahvirasiassa Aktanin työpöydällä Ruoholahdessa. Itsenäiset paikallislehdet etsivät ideoita digiin Neljä keskisuomalaista paikallislehteä etsivät toimintamalleja digiympäristöön yhdessä Jyväskylän aikuisopiston kanssa. Olisitko halunnut magnesiumia. Varmasti siksi, että on itse voinut tulla ja mennä vapaasti
Mutta niin se vain on. Puntari >Luksusprintti vai luksusdigi. Naapurissa mainosraha siirtyy printistä digiin vauhdikkaammin kuin Suomessa, mikä vaikeuttaa bisnestä. Niissä käydään joukolla läpi Talentumin luvut ja aplodeerataan, jos aihetta on. Päätoimittaja Kauko Palolan mukaan Keskipohjanmaan verkon ansaintalogiikka perustuu lisäksi vahvasti kahteen ilmaispuolella olevaan yhteisöpalveluun. Yhtiö on perustamisvaiheessa, ja toimitusjohtajakandidaatteja haastatellaan. – Aarne on terävä ja erittäin voimakastahtoinen, todennäköisesti paras esiintyjä niistä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista, joita olen tavannut. pääsevät ostamaan yksittäisen artikkelin tai päivän lukuoikeuden. Ilmaiseen K24-palveluun jäivät sähkeet, blogit ja kuvagalleriat. Tunnesanat ovat kokeneet pahan inflaation. Aktiivimuotoinen verbi tekee otsikosta tehokkaan. Maksamiseen pitää olla pakottava tarve. Luksusdigi. – Jos haluan alennusta kebabissa, mun turkin kielen taidolla sen saa. Pointti on, että kiinnostumme enemmän tuloksista kuin työajasta. Trainer’s Housen hallituksen puheenjohtajana hän tuntee hyvin Jari Sarasvuon, ja se kuuluu esiintymisessä. Yhteisöpalveluista on olemassa suppea ilmaisversio. Yhtiön tavoite on varmistaa kustannustehokas sanomalehtijakelu. Ensi vuonna Summaan tulee myös muita kustantajia. Tästäkin hyvä esimerkki on MH17. Kun sen lisäsi otsikkoon ja twiitteihin hashtaginä, sai moninkertaisen määrän lukijoita normaaliin verrattuna. Aarne on erittäin suora. – Tämä 7,5 tunnin keekoilu on täysin absurdia, Aktan parahtaa. Quartal myytiin kolmelle eri ostajalle 2005 –11. Niitä voi lukea yksittäin, aiheittain tai rajattomasti. Noora Autio Mediatalojen jakeluyhtiö keskittyy myyntiin Sanoma, Alma Media, Keskisuomalainen, TS-Yhtymä, Kaleva, Mediatalo Esa ja Länsi-Savo ovat perustamassa yhteisyritystä varhaisjakeluun. Uskon, että myös verkossa uutinen voi olla heti otsikossa. Aarne Aktan, 41, varttui Inkoossa arkkitehti-isän ja opettajaäidin perheessä. Telanteen mukaan jakeluun ei saada lisävolyymia, elleivät kustantajat hae postitoimilupaa, joka mahdollistaa myös kirjeiden jakelun. Vaikka luvut ovat Aktanin mukaan ”ihan hyvät”, hän ei usko ihmisten maksuhaluun. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Aktanin isä tuli Istanbulista opiskelemaan Otaniemeen 60-luvulla ja jäi sille tielle. Aktan visioi työajattomuudesta kilpailuvalttia rekrytoinneissa. Konsernin paikallislehtiin maksulliset sivut tulevat helmikuun aikana. Ei sellaista voi laittaa verkkoon, ellei juuri kuva ole uutinen. Verkossa on hyvä ottaa huomioon hakukoneoptimointi. Totta kai se ärsyttää, jos joku jakaa sosiaalisessa mediassa Summan jutun, jota et pääse lukemaan maksamatta. Printtiotsikoita ei voi sellaisenaan siirtää verkkoon. Aktan reissaa paljon Ruotsissa, jossa häntä työllistää Talentumin tytäryhtiö. Verkossa näkee välillä liian pitkiä otsikoita, kun tilarajoitusta ei ole tarvinnut miettiä. Riikka Virranta SATU KETTUNEN Kuka. Lapset perhe kasvatti tietoisesti suomalaisiksi. Otsikko ei saa olla yliviritetty, ei saa luvata liikaa vaikka lupaakin tyydytystä lukijan uteliaisuuteen. Tiedän toimituksen olevan silloin samanlainen tietämätön ällistelijä kuin itsekin olen. köislehti ja myöhemmin arkisto. Pörssiyhtiö. Jos aihe ja otsikon muotoilu ovat kyllin kiinnostavia, kyllä juttu luetaan ilman arvuuttelua. Toisen lähteen mukaan Aktan on nelikymppisen polven muodollisuuksia pakeneva, ronskiotteinen johtaja, hyvässä ja pahassa. Jos haluaa lisäominaisuuksia, esimerkiksi pitää harjoituspäiväkirjaa Jopoxissa, siitä maksetaan kuukausihintaa. Jos asiat pystyy henkilöimään, ne menevät paremmin perille. Henkilöstölle näkyvin osa Aktania ovat jokaperjantaiset T-hetket. Ja toisen polven maahanmuuttaja. Riikka Virranta > Lisää Summasta: suomenlehdisto.fi Verkossa lukupäätös tehdään usein pelkän otsikon perusteella. Hyvä otsikko on napakka mutta kertoo uutisen pihvin. Jokaisella lukijalla on varmasti omia inhokkejaan, esimerkiksi sanoja, jotka saavat sivuuttamaan uutisen. Riikka Virranta Yhdessä kustantajat rakentavat valtakunnallisen myyntiorganisaation. Ruotsissa on viehättäviä juttuja yleisvireessä, kansallisolemuksessa ja kulttuurissa, mutta suomalaiset ovat rehdimpiä ja suoraviivaisempia. Aarne Aktan kuvattiin luontaisessa ympäristössään Helsinki-Vantaalla. Hyvä otsikko on sellainen, joka saa lukijan klikkaamaan mutta itse juttu ei kuitenkaan aiheuta pettymystä. Jos toimituksen pitää kysyä otsikossa ”Miksi näin kävi?” tai ”Kuka tappoi nuorukaisen?”, en klikkaa. Suomi. – Jopox on urheiluseurojen kotisivu, johon ne voivat reaaliajassa päivittää muun muassa ottelutuloksia. – Työaika on syntynyt liukuhihnatuotannossa. Jo nuorena poikana luin Hesarin pörssisivuja ja mietin, mitä nämä ovat. Mitä muut ajattelevat tämänkaltaisesta johtajasta. – On kaltaisiani ihmisiä, jotka tykkäävät, kun oma kontrollivalta lisääntyy. ammattiauttaja JOHANNA KANNASMAA Hakusanoja otsikkoon SuomenLehdistö 9/2014 9. Kulkee mukana. Kun otsikoin blogikirjoituk- ” Kuvallisia otsikoita klikataan todennäköisemmin.” siani, mietin mitä avainsanoja voin laittaa otsikkoon ja jutun kärkeen. Toisaalta verkko-otsikoissa toimii sama logiikka kuin printissä. Summalla on 25 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista valtaosa on maksavia asiakkaita. eViljo taas on yhdistysrekisteri, jota alamme nyt aktiivisesti markkinoida. >Startup-yritys vai pörssiyhtiö. Talentumin tietotekniikkajulkaisuissa alkaakin vapaaehtoinen kokeilu, jossa työajoista luovutaan. Se tapahtuu myymällä jakelukierroksille myös muita tuotteita, kuten mainontaa, aikakauslehtiä ja kirjepostia. Aktan toimi hallitusammattilaisena, kunnes häntä pyydettiin aikakauslehtiä ja kirjoja kustantavan Talentumin hallituksesta sen toimitusjohtajaksi 2011. Moni printtiotsikko toimii kuvan varassa: ”Tässä on turmakone”. Printtijutussa on usein esirivi, ingressi ja kuva. Silloin työn tekemisen aika ja paikka olivat sidottuja, mutta lineaarinen työaikamalli on aikansa elänyt useimmissa töissä. Kauppatieteiden kandidaatti Aktan perusti 1996 kaverinsa kanssa Quartalin, joka teki sisällöntuotantojärjestelmiä teollisuusyritysten intranetteihin, varainhoidon raportointijärjestelmiä pankeille ja sijoittajaviestinnän seurantapalveluita pörssiyrityksille. Millainen verkko-otsikko pysäyttää, mediabloggari ja sosiaalisen median kouluttaja Pasi Kivioja. Näin esimerkiksi mainostaja voisi ostaa suoramainontaa yhdeltä luukulta koko jakeluverkostoon. Valinta tehdään vuodenvaihteessa. Taitavimmat otsikoijat hyödyntävät sosiaalisen median kohuja ja trendejä. Kuvallisia otsikoita klikataan todennäköisemmin kuin kuvattomia. Aktan itsekin tiivistää haastattelun aluksi, kuka hän on: 80-luvun teini, lama-ajan opiskelija, nettibuumiajan yrittäjä ja taantuma-ajan johtaja. Kuten media-alalla. Nyt lupa on mukana olevista yhtiöistä vasta Alma Medialla ja Esalla. Näkyykö mamuus siis jossain. – Vahvin tapa myydä on luoda osattomuuden tunne. Toimittajat hoitavat nykyiset työnsä, mutta työpaikalla tarvitsee näyttäytyä vain palavereissa. – Lähetämme Jopoxiin ja eViljoon myös täkyjä jutuista, ja käyttäjät >Suomi vai Ruotsi. – On järkevää yhdistää voimat samalla tavalla kuin mainonnan suhteen, Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne viittaa Kärkimediaan. Jos esimerkiksi juttu kertoo MH17-koneen alasampumisesta, otsikossa olisi hyvä olla MH17, jotta juttu nousee esiin hauissa. Minä skippaan jutun, jos sen otsikossa lukee, että jokin on ”jäätävä” tai joku ”järkyttyy” tai ”raivostuu”. Talentumin strategian ydin on nyt Summa, viime vuonna julkistettu digipalvelu, joka kokoaa konsernin lehdet ja kirjat. Jos asiat ovat ikävästi, hän taatusti kertoo senkin, ei ole sellaista turhaa louskutusta, Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo
Itellan lehtipalveluista vastaavan johtajan Risto Savikon mukaan uudistus on säästötoimi, jolla pyritään hillitsemään jakeluvolyymien laskusta johtuvaa yksikkökustannusten nousua. >1.7.2015 alkaen Itella jakaa maanantaisin ja torstaisin osoitteetonta postia vain nipussa. Taajamaalueille niiden jakelu järjestyy oman varhaisjakelun kautta, haja-asutusalueille ei. Ongelmia syntyy, jos lehti ei ehdi ensimmäisenä varata jakelua kaikille ilmestymispäivilleen. Lehtiyhtymän lehdistä ongelmia koituu esimerkiksi Lappeenrannan Uutisille ja Imatralaiselle. – Meillä on 40 prosenttia vähemmän suoramainontaa kuin viime vuonna. Olemme menettäneet ison osan markkinasta ja haluamme löytää uusia keinoja tarjota mainostajille Itellan jakopalveluita. Lisäksi Itella rajoittaa osoitteetonta jakelua myös muina päivinä. >1.1.2016 alkaen Itella jakaa myös tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina vain yhden osoitteettoman lähetyksen päivässä kullakin postinumeroalueella. Sen sijaan Kotisuora premiumiksi kutsutun tiistain, keskiviikon ja perjantain jakelun hinta nousee Savikon mukaan huomattavasti. ” Täyspeittojakeluita ei voida enää tehdä. Tarkoitus on pitää yllä printin kilpailukykyä. Pietilä kuitenkin muistuttaa, ettei kaikilla alueilla, kuten haja-asutusalueilla, ole vaihtoehtoja Itellalle. Tämän ansiosta Itellan nippu-uudistus osuu kipeästi paikallislehtien peittojakeluihin vain haja-asutusalueilla. Sillä on iso merkitys mainostuloihin.” – Uudistus tuo paineita omien jakeluverkkojen käyttöön, Pietilä sanoo. Konsernissa on myös lehtiä, jotka ilmestyvät vain torstaisin. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin osoitteettomien lähetysten määrä rajataan kolmeen per päivä jokaisella postinumeroalueella. Jakelupäällikkö Erkki Ekosen mukaan lehdissä on pohdittu ilmestymispäivien vaihtamista torstaista, mikä ei ole helppoa: painosta ei niin vain löydy aikaa. Riikka Virranta. Vuoden 2016 alussa se jakaa kullakin postinumeroalueella vain yhden osoitteettoman lähetyksen päivässä. Itella automatisoi jakelun esikäsittelytyötä ensi vuonna, mikä vaikeuttaa merkittävästi lehtien osoitteetonta jakelua. Muutokset koskevat paikallislehtien peittojakeluja ja kaupunkilehtiä. Tämä muuttaa tilannetta dramaattisesti. Nipun kääreenä on taitettu A3kokoinen paperi, johon Itella myy mainontaa. Sanomalehtien Liiton kaupunkilehtijaoston puheenjohtaja Antti-Pekka Pietilä on huolissaan hintojen kehityksestä tilanteessa, jossa mainostajat ja kustantajat kilpailevat rajatusta jakelusta. – Itella voi järjestää huutokaupan siitä, kuka maksaa eniten pääsystä premium-tuotteeksi. aihe ajankohtaista Teksti tapahtuu Lehdissä Teksti Itellan uudistus vaikeuttaa jakelua MIIA LEHTIsALO Itella alkaa niputtaa osoitteetonta postia koneellisesti. Peittojakelut leipähammas Paikallis- ja kaupunkilehdille tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että ne ilmestyvät usein torstaisin. Kotisuora-nipun jakeluhinta pysyy nykyisellään tai saattaa halventua. – Se tarkoittaa, että täyspeittojakeluita ei voida enää tehdä. Jakelupäivät voi varata vaikka vuodeksi etukäteen Itellan sähköisestä palvelusta. Ensi vuoden maaliskuusta alkaen Itella alkaa niputtaa maanantain ja torstain osoitteettoman postin koneellisesti yhdeksi kääröksi. Esimerkiksi Länsi-Savo-konsernin kymmenestä paikallislehdestä kahdeksan ilmestyy torstaina. – Nimenomaan torstai on myynnillisesti hyvä päivä, johon on laitettu peittojakeluita. Itellasta kerrotaan, että osoitteettomat jakelut voi aina korvata osoitteellisella, mikä luonnollisesti nostaa palvelun hintaa. Lehti jää jakamatta. Teemalehtien peittojakelut ovat heille leipähammas. Käytännössä lehdet eivät jatkossa pääse mukaan Kotisuoraksi kutsuttuun palveluun, sillä niiden pitäisi olla valmiita 5–6 päivää ennen ilmestymispäivää. Se jakaa yhä myös kaikki kaupunkilehdet ja paikallislehtien peittojakelut. Keskisuomalainen-konsernin paikallislehdet ja osa kaupunkilehdistä ovat Itellan jakelussa Keski-Suomessa. Samoissa mietteissä on tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin ilmestyvän Lieksan Lehden päätoimittaja Marja Mölsä. Kaupunkilehti ei pääse välttämättä lainkaan jakeluun. Savikon mukaan niputtaminen lisää suoramainonnan huomioarvoa. hen, ettei uusia lukijoita voida enää houkutella lähettämällä tuote nähtäväksi, konsernin paikallislehdistä vastaava toimitusjohtaja Juha Pelkonen sanoo. Samasta syystä myös Itella on valinnut Kotisuoran päiväksi juuri torstain. Ekonen kehottaa Itellaa harkitsemaan vielä uudistusta, jonka kaikkia seurauksia on vaikea ennakoida. Ensi heinäkuusta lähtien Itella ei jaa maanantaisin ja torstaisin muuta osoitteetonta postia kuin Kotisuoran. Kotisuoralla se myös kilpailee ilmoittajista lehtien kanssa. Kaupunkilehtien jakelussa markkinajohtaja on Suomen Suoramainonta. Uudistus vaikeuttaa kaupunkilehtien jakelua ja uhkaa viedä paikallislehdiltä ilmoittajien suosimat torstain peittojakelut. – Viestini Itellan suuntaan on, että nyt pitää oikeasti kuunnella sanomalehtikustantajia, Ekonen sanoo. Näin muutokset etenevät >1.3.2015 Itella alkaa jakaa maanantaisin ja torstaisin koneellisesti niputettua Kotisuoraa. Sillä on iso merkitys mainostuloihin ja sii- 6 SuomenLehdistö 9/2014 Länsi-Savo-konserni hoitaa lehtiensä varhaisjakelun itse. Monet paikallislehdet tekevät koko levikkialueen taloudet kattavia osoitteettomia peittojakeluita torstaisin, joka on ilmoittajien suosima päivä ennen viikonloppua. – Seuraavien vaalien aikana voimme vielä tehdä täyspeittojakelun, mutta sitä seuraavissa puolueiden täytyy etsiä muita reittejä saada paperille painettua mainontaa haja-asutusalueille, Pelkonen havainnollistaa
päätoimittaja Hanna Myyrä. – Ideoimme aiheita yhdessä, nuoret toteuttivat haastattelut, kirjoittamisen ja valokuvauksen. Minä ja heidän opettajansa kävimme tekstejä läpi kirjoitusvaiheessa. Siitä näkee etusivun ja eri osioiden uutisotsikoita sekä pääsee lukemaan artikkeleita. Miksi panostatte pieneen käyttäjäjoukkoon, verkkojohtaja Timo Rinne. – Opin paljon juttujen rakentamisesta ja siitä, millaisia kuvia lehteen kannattaa ottaa. Lentävä reportteri on kiertävissä vuoroissa pyörivä toimittaja, joka kulkee Turun keskustassa ja tekee verkkojuttuja havainnoistaan. Aikataulussa pysyttiin paremmin kuin hän odotti: kaikki jutut olivat valmiina sovittuna päivänä sekä opiskelijoiden ja opettajan oikolukemia. Noora Autio Turkkari perusti kaupunkilehden: Näyte osaamisesta ei-tilaajille Turun Sanomat alkoi marraskuun alussa toimittaa kaupunkilehteä, jota jaetaan osaan ei-tilaajatalouksista Turussa ja sen ympäristökunnissa. – Halusimme antaa abiturienteille vastuuta. Hänen mukaansa uusi lehti ja etenkin sen yhdistelmä kantalehden kanssa on kiinnostanut ilmoittajia. – Lehteä luettiin suurella mielenkiinnolla. Projektin alussa Hietamäki kertoi abeille lehdestä, sen tekemisestä ja rakenteesta. Lehden ja nuorten projekti kesti kuutisen viikkoa. Jutun voi lukea kellosta tai sen voi avata puhelimeen. Todennäköisesti puhutaan lyhyellä tähtäimellä maksimissaan tuhansista käyttäjistä. Hietamäelle projekti oli työläämpi kuin normaalin lehden tekeminen, mutta toisaalta lehden muut toimittajat tekivät sillä välin juttuja varastoon tulevia viikkoja varten. Vakitoimitus teki vain kiireisimmät uutispätkät. Lehdessä on myös levikkimarkkinoinnin mainontaa, lukijamarkkinoinnin johtaja Tiina Okko sanoo. Turun Sanomilla on ollut jo pitkään lentävä reportteri, jonka tekemiä sisältöjä julkaistaan TS Kaupungissa. Mitä mallilukijoille nyt kuuluu, vt. Juttujen aiheet koskettivat luonnollisesti valtaosin nuoria, ja ne oli kirjoitettu heidän näkökulmastaan, mutta yritimme huomioida myös eri-ikäisiä lukijoita, Hietamäki sanoo. Broadsheet-kokoinen TS Kaupunki koostuu hyperpaikallisesta sisällöstä, joka on pääosin ilmaiseksi luettavissa myös Turun Sanomien verkkosivuilla. Noin 20 sivusta 6 on toimituksellista aineistoa ja loput ilmoituksia. Lehden on koonnut toimittaja ja graafikko. – Brändinä tavoitamme niitäkin, joille ei tule Turun Sanomia. Uskomme, että älylaitteet tulevat toimimaan jatkossa saumattomasti älypuhelimien kanssa. – TS Kaupunki on näyte osaamisestamme. Nuoret tekivät juttuja esimerkiksi paikallisesta yrityskuviosta, seurakuntavaaleista, kuntoilubuumista ja ruuan hävikistä. Tempaus päätyi kuitenkin syksyyn, koska se sopi silloin paremmin Saarijärven lukion opetusohjelmaan. Sovelluksen uutisilmoitukset eli -notifikaatiot tuovat merkittävimmät uutiset helposti käyttäjille, ja niitä pystyy seuraamaan vielä reaaliaikaisemmin. Kaikki Turun Sanomien levikkialueen noin 300 000 taloutta kattavasta peittojakelusta ei siis ole kyse. Samalla pääsemme testaamaan, millaista sisältöä ja miten kuluttajat kelloihinsa haluavat. Sen sivuilla oli monen tilaajan lapsia ja lapsenlapsia. miksi ihmeessä Abit toimittivat kokonaisen Sampon mediatalo esa Työssä käyvä kiireinen perheenäiti Katri, 46 vuotta, on yksi Etelä-Suomen Sanomien kuudesta mallilukijasta. Abiturienttien valmistama numero oli rakenteeltaan samanlainen kuin lehti yleensäkin. Meillä ei ole konkreettisia tavoitteita käyttäjämäärän suhteen: ensisijainen tavoitteemme on oppia, miten älykellot ja muut älylaitteet muuttavat uutisten kulutusta ja toisaalta miten mainonta voi toimia tässä kanavassa. Heitä ohjasi Sampon tuottaja Piia Hietamäki (takana vasemmalla). – Tavoitteenamme oli saada parempi kontakti nuoriin ja luoda yhteistyöverkosto. Nuoret voivat kirjoittaa meille myöhemmin esimerkiksi blogeja. Lukija kyllä huomaa, ettei TS Kaupungissa ole samaa sisältöä kuin kantalehdessä, Vainio sanoo. Keväällä toimitus harjoitteli työpajoissa mallilukijoille kirjoittamista, ja siitä on tullut osa päivittäistä arkea. – Juju on juuri se, että TS Kaupunki kasvattaa peittoja tietyillä alueilla, mediamyynnin johtaja Katja Hägg sanoo. – Nämä ovat pieniä ja paikallisia juttuja, jotka eivät ehkä ylitä uutiskynnystä paperisessa lehdessä. Myös levikkimyynnin kannalta uusi lehti on mahdollisuus. En näe uhkana, että joku siirtyy 7-päiväisestä lehdestä huomattavasti pienempään julkaisuun, hän lisää. Opin, miten tarkka pitää olla siinä, että haastateltavan sanomat asiat menevät juttuun oikein. Katrit kasvussa Etelä-Suomen Sanomat alkoi viime vuodenvaihteessa kohdentaa printin ja verkon sisältöjä eri yleisöille mallilukijoiden avulla. Lukio-Sampo toteutetaan todennäköisesti uudelleen. Hänen ajatuksenaan oli alun perin rakentaa uudenlainen tapahtuma kevään sanomalehtiviikolle. Ilta-Sanomat julkaisi ensimmäisenä Suomessa uutissovelluksen älykelloihin. Haluamme kokeilla, miten uutisia ja uutishälytyksiä voidaan tuoda älykelloihin. Projektin pani alulle Sampo-lehden tuottaja Piia Hietamäki. Uskomme, että puettavalla elektroniikalla on merkittävä asema kuluttajien arjessa muutamien vuosien kuluttua. Vainion arvion mukaan kaupunkilehden tekemiseen menee pari työpäivää viikossa. – Nyt tiedän, millaista työtä lehden takana on. Maarit Vaaherkumpu/Keskisuomalainen Toimitus teki vain kiireiset uutispätkät. Riikka Virranta jatkojuttu Saarijärveläinen Johanna Honkonen sanoo lukevansa nyt erilaisin silmin tuttua paikallislehteään. Katrit ovat hyödyntäneet määräaikaistilauksia tarjoavia kampanjoitamme. Vastaavan päätoimittajan Kari Vainion mukaan TS Kaupungin idea on samantyyppinen kuin Helsingin Sanomien tuottaman HS Mestan. Honkosen nelihenkinen ryhmä työsti lehteen reportaasikokonaisuuden nuortenillasta. Edellisessä kuluttajamyynnin raportissa oli ilahduttavaa huomata, että kiireinen perheenäiti Katri oli noussut toiseksi suurimmaksi printin tilaajaryhmäksi. Oli myös yllättävä huomata, kuinka paljon tekemistä kuvien ja tekstien asettamisessa sivuille on. Noora Autio SuomenLehdistö 9/2014 7. Lehti taitettiin toimituksessa, mutta neljän hengen taittoryhmä osallistui visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Juuri hänet olimme ottaneet kohteeksi. Puettavan elektroniikan, kuten älykellojen ja -lasien, ensimmäinen sukupolvi on astumassa kuluttajamarkkinoille. Mitä hyötyä käyttäjälle on älykellosovelluksesta verrattuna siihen, että hän seuraa IS:n uutisia puhelimestaan. Uusi lehti ilmestyy torstaisin, ja sen jakelumäärä on ainakin aluksi joitakin kymmeniä tuhansia. Tilausten kasvu on kuitenkin positiivinen signaali myös siitä, että olemme onnistuneet tuottamaan heitä kiinnostavaa sisältöä. Tuote lisää silti alueellaan lehden tavoittavuutta. Hän oli yksi 40 abiturientista, jotka pääsivät syksyllä tekemään kokonaisen numeron Sampo-lehteä. Uutisia kelloon Millaiset tavoitteet teillä on. Abiturientti Honkonen sanoo pitävänsä yhteistyön jatkumista mahdollisena. Noora Autio Lukiolaisista lehteä tekivät muun muassa abit Henna-Maria Heinämäki (vasemmalta lukien), Milla Heinänen, Johanna Honkonen ja Pihla Saaristo
Lisäksi muutosjohtajan on pyrittävä kokoamaan rivit: monissa organisaatioissa aikaa menee muutoshaluisten ja toppuuttelijoiden valtataisteluun. Esimies voi ohjata työntekijää miettimään, miten tämä kykenee itse auttamaan itseään uudistuksissa. vesa laitinen Johtajuus on media-alalla kriisissä. – Muutostilanteissa ihmisten olisi hyvä keskityttyä perustyöhön ja niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. – Omat tunteet tulee käsitellä. Esimiehen tulisi ymmärtää, että muutokset nostavat työyhteisössä pintaan monenlaisia tunteita. Monesti sekin helpottaa, jos ihmiset eivät tulkitse muutoksia henkilökohtaisesti. Ratkaisu tähän löytyy mielestäni juuri esimiestyöhön panostamisesta ja esimiesroolin näkyväksi tekemisestä, Aarnikoivu sanoo. Mutta ei: Aarnikoivu ei usko lainkaan hierarkiseen johtajuuteen. Mediatalot kaipaavat jatkuvassa murroksessa vahvoja esimiehiä, jotka astuvat rohkeasti esiin ja laittavat itsensä likoon. Henrietta aarnikoivu > yhteiskuntatieteiden maisteri, ratkaisukeskeinen valmentaja > konsultti, kirjailija > yritys ProTulos Oy > kirjoittanut teokset: Keskity olennaiseen, esimies, Työelämätaidot – Menesty ja voi hyvin, Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu, Esimiehenä arjessa ja Onnistu asiakaspalvelussa > työskennellyt esimiehenä yli 15 vuoden ajan eri toimialoilla – Asioista ei kannata tehdä liian vaikeita. Sitä ei tarvitse sekoittaa hierarkisuuteen. Paljon kertoo Aarnikoivun mielestä se, että alalla keskustellaan, tuleeko jollekulle paha mieli, jos häntä nimitetään alaiseksi. Puhumattomuus vie yleensä männikköön; kysymisen ja kuuntelun kautta sen sijaan toista alkaa ymmärtää paremmin. Esimiehen tehtävä on kuitenkin valmentaa ja sparrata. Jos niin ei tee, heijastaa pahimmillaan alaisilleen jotain sellaista, joka ei edistä asioiden eteenpäinmenoa. – Alaisen pitää osata asettua alaisen rooliin. – Ihmiset – ja johtajat – ovat erilaisia. Hyvä esimies kaivaa esiin myös alaistaidot ja luo alaisiinsa itseluottamusta: usein syy muutosvastarintaan on pelko siitä, ettei osaa.. – Ongelma on siinä, että johtajuus ja yhteinen näkemys ovat puuttuneet. Näin lataa konsultti, kouluttaja ja kirjailija Henrietta Aarnikoivu, joka on julkaissut useita esimiestyöhön ja työelämätaitoihin perehtyviä teoksia. – Jos organisaatiossa ei ole jotain tehtävänkuviin perustuvaa järjestystä, lopputulos on kaaos. ” Jotkut ovat hyvin voimakkaasti asiajohtajia ja kokevat ihmisten johtamisen hankalaksi.” Käyttöohjeet esimiehelle ja alaisille Alaisille luo turvallisuutta, jos esimies on saatavilla ja hänen kanssaan on helppo päästä keskustelemaan. Joillakin on luontaisesti tunneälyä ja tilannetajua. Ongelmana on lähinnä se, että esimiehet pistävät päänsä pensaaseen – ovat näkymättömiä. Jotkut kuvittelevat kunnioittavansa alaista, jos eivät puutu tämän tekemisiin. Monesti työntekijöillä menee liikaa energiaa sen pohtimiseen, miksi näitä muutoksia tulee, kun energia pitäisi suunnata siihen, miten muutokset otetaan haltuun. Johtava ja johdettu -asetelma ja siihen liittyvä valta koetaan tabuna. Jotkut taas ovat hyvin voimakkaasti asiajohtajia ja kokevat ihmisten johtamisen hankalaksi. Jokainen on keskittynyt toteuttamaan itseään, ja yhteisöllisyyttä ei ole kunnolla päässyt syntymään. Johtajakin saattaa kokea pelkoa ja huolta, mutta hyvä johtaja hyväksyy sen ja hakee tukea omalta esimieheltään. Muutokseen ei jäädä vellomaan Vaikka esimieheltä vaaditaan erilaisten tunteiden hyväksymistä, hänen pitää Aarnikoivun mukaan toisaalta olla jämäkkä ja ohjata alaisiaan siihen, ettei ”muutosta ruveta liikaa vellomaan”. Alalla vallitsee tietty lamaantuneisuus, ja johtajuuteen liittyvien perusasioiden kanssa kipuillaan käsittämättömästi. Aarnikoivu muistuttaa, että esimies ei kuitenkaan ole mikään yliihminen, joka on taikasauvan avulla sisäistänyt kaiken. Johtajakin saa pelätä tulevaa Tässä vaiheessa joku provosoituu ja luulee Aarnikoivun penäävän takaisin omaa arvoaan korostavaa johtajaa, joka katsoo alaisiaan ylhäältä alaspäin. Hänen kannattaa huomata, että myös hän on muutoksen kohde ja käydä läpi, mitä ajatuksia muutokset herättävät hänessä itsessään. Kätevä tapa on vaikkapa tehdä vähän pilke silmäkulmassa kirjalliset käyttöohjeet itsestään. johtaminen Esimiehen rooli muutostilanteissa Johtajat pois piiloistaan Johtajuuteen liittyvät perustaidot ovat media-alalla hukassa, ja esimiehet pelkäävät suunnan näyttämistä, sanoo Henrietta Aarnikoivu. Johtajiksi ovat edenneet usein asiantuntijat, esimerkiksi toimituksissa hyvät toimittajat, joilla harvoin on koulutusta tai edes varsinaista motivaatiota johtajuuteen. Yksi lääke tähän on Aarnikoivun mielestä keskustelu: esimieskin voi kysyä, mitä toivot ja miten voisin olla sinulle hyvä esimies, ja toisaalta kertoa, mitä itse odottaa alaisiltaan. Hyvä 10 SuomenLehdistö 9/2014 johtaja ei komentele tai kontrolloi turhaan, vaan antaa tilaa ja osoittaa suunnan. On mentävä vauh- ” Esimiehet kuvittelevat kunnioittavansa alaista, jos eivät puutu tämän tekemisiin.” dilla eteenpäin. Media-alalla esimies-alaisrooli on Aarnikoivun mukaan erityisen haastava. Hän on tehnyt yhteistyötä monien eri mediatalojen kanssa. – Asiantuntijasta esimieheksi päätyessään monet jopa pelkäävät sitä, että nyt minun täytyykin ohjata, sanoa viimeinen sana, olla jämäkkä. Muutostahti on nyt niin kova, että hyvältä johtajalta vaaditaan rohkeutta ja riskinottoa. Henrietta Aarnikoivun mielestä esimies-alaisrooli on media-alalla erityisen haastava: esimiehiksi päätyvillä on harvoin koulutusta tai edes motivaatiota johtajuuteen
– Tästä ei silti saa tulla tempoilevaa vaikutelmaa. – Hänen pitää tulla esiin ja kertoa, miten aikoo viedä asioita eteenpäin. Noora Autio ” Uuden johtajan pitää tulla esiin ja kertoa, miten aikoo viedä asioita eteenpäin.” Hyvä esimies Hyvä alainen > omaa terveen itsetunnon eikä päde alaistensa kustannuksella > ymmärtää, että alaiset ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita > auttaa alaisiaan oivaltamaan, kysyy ja kuuntelee > tuntee alaisensa ja osaa toimia parhaalla mahdollisella tavalla kunkin kanssa > omaa tunneälyä ja tilannetajua > on rehti ja kannustava > on tasapuolinen, katsoo kokonaisuutta eikä tee ratkaisuja yhden näkökulman perusteella > on jämäkkä ja päätöksentekokykyinen > puuttuu epäkohtiin, ei vaikene > on ratkaisukeskeinen, rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Muuten alkaa liikkua huhuja, että uusi esimies vain saneeraa, ja ihmiset keskittyvät suojautumiseen. Erityisen tärkeää Aarnikoivun mielestä on, että uusi johtaja pelaa avoimin kortein. Henkilöstön turvallisuuden tunnetta ei lisää, jos joh- to vaihtuu tiheään. > hankkii aktiivisesti tietoa ja jakaa osaamistaan > ymmärtää, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa > löytää oman motivaationsa > panostaa itseensä ja etsii väyliä osaamisensa kehittämiseen > ymmärtää organisaation yhteiset tavoitteet > pitää huolta jaksamisestaan > osallistuu hyvän työilmapiirin rakentamiseen > antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja kannustaa muita > ymmärtää esimiehen roolin > on rakentavan kriittinen. Erityisen kannustava viesti työyhteisölle on, jos pitkäaikainen perinteinen johtaja kykeneekin ottamaan muutoksen aktiivisesti ja rohkeasti haltuunsa. Muutokset pitää perustella avoimesti. KUVAAJA – Johtajan ei kannata lähteä pitämään palopuheita hurmostilassa vaan ohjata alaisiaan etsimään tietoa, oivaltamaan ja toimimaan itsenäisesti, Aarnikoivu vinkkaa. Johtajavaihdos vaatii perusteluja Viime aikoina johtajia, etenkin päätoimittajia, on vaihdettu monessa mediassa. SuomenLehdistö 9/2014 11. Aarnikoivun mukaan yrityksen on järkevä laittaa toimimaton johto sivuun. – Se luo uskoa myös muihin
Vastauksia tuli reilut 500. Voittaja ystävineen sai iskulauseella varustetut t-paidat, Penttinen kertoo. – Saattaa olla viikkoja ja kuukausikin, ettei tähän mene yhtään aikaa. Elina Ursin (vas.), Pia Maria Penttinen ja Nina Alatalo ovat tehneet Kalevan nuorisotyötä tiiminä kahdeksan vuotta. ” Nuoria on monenlaisia: osa ei ole suunnilleen nähnyt lehteä ennen, osa kyselee järkevästi tabloidiin siirtymisestä.” – Työskentelyämme helpottaa se, että meillä on jo tietyt vuosittaiset rakenteet. Sitten kun tulee sanomalehtiviikko tai jokin muu tapahtuma, aikaa kuluu paljon enemmän, Alatalo kertoo. Elina Ursin on toimittaja, Pia Maria Penttinen asiakaspalvelupäällikkö ja Nina Alatalo markkinointiassistentti. ”Idealla on enemmän merkitystä kuin rahallisella panoksella.” – Messuilla käy kahdessa päivässä noin 10 000 nuorta. Ideoita löytyy ”kaikkialta ympäriltä”, ja nuorten maailmaan pääsemistä helpottavat myös Penttisen ja Alatalon lapset. Niissäkin lehdissä, joissa toimintaa yhä on, siitä kantaa vastuun yleensä yksi ihminen muun työnsä ohella. Kaksi sanomalehtiviikkoa vuodessa Isoimmat vuosittaiset rutistukset tiimille ovat sanomalehtiviikot. Kalevan eri osastoista koottu tiimi on sanomalehdissä harvinaisuus. – Joo, tehdään, muut innostuvat. Sanomalehtiviikolla organisoitiin iskulausekisa teemalla ”Olen rohkea”. Kun kolmen naisen tiimi kohtaa, hersyvälle puheelle ei ole tulla loppua, ja siinä samalla ilmoille tupsahtaa kuin varkain ideoita. Tiimillä on oma toimintasuunnitelmansa ja budjettinsa sekä vuosikello, jonka avulla tempauksia suunnitellaan. Tapahtumia järjestetään oman toimen ohessa. – Mehän voitaisiin tehdä taas se kampanja, että tilaa toimittaja luokkaan, Elina Ursin haaveilee. – Minun roolini on muistuttaa, että mennään lehti edellä ja mietitään, miten nuoret saadaan lukemaan ja osallistumaan. Johto kannusti työhön Sanomalehti opetuksessa -toimintaa on Kalevassa ollut jo alkumetreiltä lähtien. näin me teemme Kalevan nuorisotiimi Ideoita nuorille yhdessä h Kalevan osastorajat ylittävä nuorisotiimi on sanomalehdissä harvinaisuus. – Onhan tämä monessa paikassa ajettu alas; niissä hoidetaan ihan pakolliset kuviot, kuten sanomalehtiviikko, Ursin sanoo. Tämän vuoden keväällä lehtiä tilattiin kouluihin 55–60 000 kappaletta, syksyllä noin 25 000. Yritämme saada kontaktin mahdollisimman moneen, Ursin jatkaa. Vuosien varrella vaihtunut johtokaan ei ole kyseenalaistanut kolmikon työn tärkeyttä. Lokakuussa Kaleva järjesti toista kertaa oman sanomalehtiviikon kevään valtakunnallisen viikon lisäksi. Siinä kannustettiin uskallukseen seisoa oman mielipiteensä takana. – Tähän tuotiin myös markkinoinnillinen kulma. – Nuoria on monenlaisia: osa ei ole suunnilleen nähnyt lehteä ennen, osa kyselee järkevästi tabloidiin siirtymisestä, Penttinen sanoo. Myös peruskoulunsa päättäville suunnatut Eteenpäin-messut olivat samaan aikaan sanomalehtiviikon kanssa. Sitä seurannut nuorisotiimi perustettiin vuonna 2008 siksi, että nuorta lukijaa haluttiin ajatella vähän laajemmin. – Jo tekstien tuottaminen nettisivuille, lomakkeiden, uutiskirjeiden ja ilmoitusten teko on yllättävän työlästä, Alatalo säestää. Penttisen mielestä tiimi toimii hyvin siksi, että sen jäsenet ovat tasavertaisia keskenään ja tuovat asioihin erilaisia näkökulmia. Olemme tehneet tätä pitkään, Penttinen sanoo. – Ajatuksena oli viestiä, millä tavalla sinussa ilmenee se, että olet rohkea. Nuorisotiimi on toiminut nykyisellä osastorajat ylittävällä kokoonpanolla noin kahdeksan vuotta. Kalevan messuosastollaan lanseeraama iskulausekisa toimi tiimiläisille hyvänä väylänä päästä juttelemaan nuorten kanssa. Entinen päätoimittaja Risto Uimonen antoi meille mandaatin, Penttinen sanoo. – Yksin tekeminen olisi kyllä raskasta, Ursin miettii. Messuja, seminaareja ja lastenpalstaa Lista nuorisotiimin tehtävistä on hengästyttävä: kaksi sanomalehtiviikkoa vuodessa, sananvapaudenpäivän ja lukutaidonpäivän tempaukset, opettajaseminaari, oma osasto koulutukseen ja työelämään keskittyvillä Eteenpäin-messuilla, neljä 12 SuomenLehdistö 9/2014 kertaa vuodessa uutiskirje koulujen ja päiväkotien opettajille, oppilaitosjalkautumisia, päivittäin ilmestyvä Pikkunen-lastenpalsta ja sen maskotti Kalle-krokotiili… Lisäksi tiimiläiset ohjaavat TETharjoittelijoita ja kesäseteliläisiä ja jakavat stipendejä peruskoulunsa päättäville aktiivisille ja verkostoituville nuorille. Kalevan nuorisotiimin tapaamisessa ensimmäinen vartti nauretaan, huudetaan ja väitellään vähän mistä sattuu – päästään hyvään tunnelmaan. Lisäksi pidetään ”pystypalavereja”. Kenenkään toimenkuvaan ei ole kirjattu, montako prosenttia työajasta kuluu nuoriin. Kevään sanomalehtiviikko osuu lukiolaisille haastavaan ajankohtaan, Penttinen sanoo. – Työ on aika itsenäistä: merkkaan vain kalenteriini, milloin mi-. Peruskoulujen lisäksi mukaan otettiin enemmän päiväkoteja, yliopistoja ja ammatillista koulutusta ja alettiin järjestää erilaisia tapahtumia. Viime vuosina monet lehdet ovat säästösyistä supistaneet sanomalehti opetuksessa -toimintaa. Projekteja oman työn ohella Nuorisotiimi kokoontuu kuuden viikon välein. Pia Marialla ja Ninalla taas on markkinointiosaamista, Ursin kertoo. – Tavoitteenamme on saada mahdollisimman paljon lehtiä kouluihin ja saada myös lukiot innostumaan
Politiikassa tarinankerronta on ollut tehokas keino kautta aikain. Suunnitelmissani oli haastatella muita kurssilaisia, mutta he olivat kaikki ikääntyneitä miehiä, jotka joko tytöttelivät minua tai pelkäsivät toimittajuuttani. SuomenLehdistö 9/2014 13. Uskonnot rakentuvat paitsi vuosituhanten takaisten, myös tuoreiden tarinoiden varaan. Tuottaja välitti palautetta toimituksen aamupalaverista, kun juttu oli julkaistu. > Tilaa toimittaja luokkaan: Opettaja sai soittaa ja varata toimittajavierailun kouluunsa. Kiedoin tekstin jaksoiksi, joiden välissä kulki Jouko Mäki-Lohiluoman Viikatemies-laulun säkeet. Se oli virhe. Sehän oli Tom Wolfen maailmankuulu kaunokirjallisen journalismin määritelmä: lehtijuttu, joka näyttää novellilta. nulla on nuorisotiimin projekteja, Alatalo kertoo. Niistä puhutaan kyllä, mutta niiden nähdään silti kuuluvan kevyen, yksityisen ja feminiinisen alueelle. Maailmalla jaettavuus on nyt jutun olennaisimpia tasokriteereitä. Tarina läpäisee koko ihmisenä olemisen. Bisnesmaailmassa on oivallettu, että tarina myy. Ihmiset kertovat, kuinka pääsivät eroon alkoholista tai maallisen mammonan jahtaamisesta uskon avulla. Se liitetään valtaan ja vaikuttamiseen, menestykseen ja Steve Jobsiin. Minä imetin verstaan perällä vauvaani ja ihmettelin, miten voin vain oman ruumiini avulla antaa lapselleni elinvoiman yli puoleksi vuodeksi, mutta elämänkaaren toisen pään edessä olin kyvytön, voimaton. Vinkit Tavoitteena lisää nuoria lukijoita Tällaistakin tiimi on tehnyt Tiimille paras palkinto on se, kun näkee jonkun nuoren tosissaan innostuvan sanomalehdestä tai luokan tehneen oma-aloitteisesti lehtiprojekteja. > rakastan-kampanja: Sanomalehtiviikon yhteydessä toteutettu kampanja, jossa lukijat kertoivat ystävälleen, kuinka paljon hänestä välittävät. – Mielestämme idealla on enemmän merkitystä kuin rahallisella panostuksella. Vertaistukiryhmissä ja terapiahuoneissa kerrotaan tarinoita kärsimyksestä ja vaivoista. Tuntuukin käsittämättömältä, kuinka kaksijakoisesti tarinoihin monessa suomalaisessa mediatalossa yhä suhtaudutaan. ” Tarinoista puhutaan kyllä, mutta niiden nähdään silti kuuluvan kevyen, yksityisen ja feminiinisen alueelle.” Huomasin pian, että juttu alkoikin kertoa minusta. Eikö olisi vain voinut haastatella niitä muita kurssilaisia. Tarvitaan hulluutta ja rohkeutta ja uskoa siihen, että tämä on tärkeää, Penttinen vinkkaa. – Silloin huomaa, että on koskettanut jotain. Uutinen noudatti tapahtumien alkuperäistä järjestystä. Tiimi pyrkii omalta osaltaan säilyttämään nuoret lukijat – ja myös hankkimaan heitä lisää. jarmo kontiainen mediankentät ä hullutellen Maria Lassila-Merisalo on journalismin tutkija, kouluttaja ja kirjoittaja. Entisen Neuvostoliiton alistamissa maissa tarina oli vastavallan väline. Juoneksi tuli, miten omaan kuolemaansa voi varautua, kun on nuori ja terve. Hyvä tarina on herkkupala sosiaalisessa mediassa. Noora Autio > Sana on vapaa -tapahtuma: Nuoret pääsivät kävelykadun lavalle sanomaan vapaasti mielipiteensä. Se ei ollut tunnustukseksi tarkoitettu, mutta sellaisena sen otin. Novellin näköinen lehtijuttu Syksyllä 2006 olin äitiyslomalla hoitamassa toista lastani. Esimerkiksi Ronald Reagan yhdisti tarinoiden avulla kansakunnan uskomaan myyttiseen Amerikkaan. Minulle tämä työ ei ole mistään pois, ihan voimaannun tästä, Alatalo sanoo. Todellinen voima nähdään kovissa faktoissa ja uutisvoitoissa. Jos kipeät asiat jäävät käsittelemättä, ne tunkeutuvat esiin muilla keinoin. Juuri kurssin alkaessa setäni ja appiukkoni sairastuivat syöpään. Yritykset syvällisemmistä keskusteluista kaatuivat vitsailuun. Aaltoliike on tuonut tarinan taas nousuun. Sitten journalismi ammattimaistui ja käänsi pyramidin ylösalaisin. > tutustumista lehtitaloon: Koululais- ja opiskelijavierailuja ympäri vuoden. Laadin viimeisen tahtoni, päätin tulevan hautapaikkani, selvitin krematointiprosessin. Ideana oli rakentaa oma arkku tai uurna ja keskustella samalla kuoleman kulttuurista. Sodan kokeneelle sukupolvelle tämä on kollektiivinen, joskin pitkään vaiettu kokemus. Kotikaupunkini kansalaisopistossa järjestettiin uurnakurssi. > avoimet ovet: Luokat tekevät retkiä painotaloon. Juttuhan näytti enemmän novellilta kuin journalismilta. Kirjoittelin freenä lehtijuttuja saadakseni lisätienestiä. Sensuuri piti lehdissä julkaistuja tarinoita vaarattomina. Ilmoittauduin kurssille ja sovin sanomalehden sunnuntaisivujen tuottajan kanssa, että teen kokemuksesta jutun. Niiden aineistosta on koottu myös tabloidilehti. > pikkunen-lastenpalsta ja -lehti: Päiväkotilapset ja koululaiset voivat lähettää päivittäin ilmestyvälle palstalle juttuja ja kuvia. Ei sitä oikein ymmärretty. Journalismikin kertoi aluksi tarinoita. > mielipidekisa: Oppilaat kirjoittivat mielipidesivulle. Lähes sadalla oppitunnilla vieraili kymmeniä toimittajia
Eero Mäntymaa selvitti gradussaan käytännön esimerkkien kautta, miten uusia Journalistin ohjeita noudatetaan virheellisten juttujen oikaisussa. Myös termien käytössä on epäyhtenäisyyttä. ”Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä aiheutuu suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.” Tutkimuksen mukaan erilliset oikaisuartikkelit ovatkin melko yleisiä, mutta niiden linkityskäytännöt eivät ole vakiintuneet. ” Jutuista reilu kolmasosa oli oikaistu vastoin Journalistin ohjeita.” ajankohta kerrotaan selkeästi esimerkiksi jutun lopussa. Verkkojuttuja kuitenkin korjataan ja täsmennetään ilmoittamatta asiasta lukijalle tai korjauksen sisällöstä kerrotaan niin yleisesti, että lukijalla ei ole mahdollisuutta arvioida virheen vakavuutta. Jotkut mediat käyttävät termiä oikaisu, jotkut vain korjaus tai täsmennys. Oikaisujen muoto ja sisältö vaihtelevat toimitusten välillä, mutta myös toimitusten sisällä. Tutkimuksessa löytyi myös virheellisiä juttuja, jotka oli poistettu julkaisun jälkeen. Journalistiikan pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2014. Yhtenäisyyden vuoksi olisi hyvä puhua oikaisusta silloin, kun tietoa oikaistaan. OIKAISUKÄYTÄNTÖJEN epäyhtenäisyys on seurausta siitä, että verkkojournalismi kehittyy ja muuttuu edelleen voimakkaasti. Journalistin ohjeiden mukaan ”korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen”. Aineisto: Yhteensä 70 virheellisen verkkojutun oikaisun analyysi sekä kahdeksan verkkouutisoinnista vastaavan esimiehen haastattelu. Uutiskilpailu ja kiire aiheuttavat sen, että täydellistä virheettömyyttä on mahdotonta saavuttaa, vaikka siihen tietysti pitää pyrkiä. Julkisen sanan neuvosto täydensi oikaisua koskevaa ohjeistustaan tämän vuoden alussa. Tutkimuksen otanta oli 70 virheellistä verkkojuttua, joista reilu kolmasosa, eli 26 juttua, oli oikaistu joltain osin vastoin Journalistin ohjeita. SuomenLehdistö 9/2014 Osa oikaisuista oli tosin tehty ennen uusien ohjeiden voimaantuloa. Julkisen sanan neuvosto suosittaa myös, että ”tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.” Tämä läpinäkyvyyttä kasvattava suositus on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi lähes kaikilla verkkotoimituksilla. Suomesta puuttuvat edelleen yhdenmukaiset verkko-oikaisukäytännöt. Tulos ei ole mairitteleva. Laatumedian tunnistaa kuitenkin siitä, että se tunnustaa virheensä ja oikaisee ne näkyvästi. Kunnon oikaisu ei vie median uskottavuutta vaan kasvattaa lukijoiden silmissä pesäeroa internetin huhutietoon.. Siinä missä sanomalehtijournalismilla on monisatavuotiset perinteet, kipuilee verkkojournalismi vasta teini-iän nopean kehityksen ja itsenäistymisen tuomaa murrosta. Lajityypin nuoruus ei kuitenkaan ole pätevä selitys käytäntöjen epäyhtenäisyydelle. Verkkojournalismin oikaisukäytännöt päivityksen tarpeessa. Verkossa oikaisuja on helppo upottaa laajaan tarjontaan, mutta isojen virheiden pienet korjaukset syövät luottamusta mediaa kohtaan. panu.uotila@jyu.fi 14 VERKOSSA JULKAISTAVAT uutiset voivat levitä minuuteissa läpi mediakentän – riippumatta siitä pitävätkö ne paikkansa. Uudet Journalistin ohjeet syntyivät tarpeesta luoda yhtenäisiä käytäntöjä internetiä varten. tutkimus Verkkojuttujen oikaisukäytännöt teoria&käytäntö MIKKO MARTIKAINEN Verkko-oikaisuissa skarpattavaa TEORIA VÄITTÄÄ Kirjoittaja Panu Uotila on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella. JOURNALISTIN OHJEIDEN mukaan ”verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.” Pienet virheet voi korjata juttuun, kunhan korjauksen sisältö ja sen Fakta Tutkija: Eero Mäntymaa Tutkimus: ”Juttua on korjattu”. Oikaisuartikkeli pitäisi aina ristiinlinkittää alkuperäiseen juttuun siten, että lukija löytää toisen jutun, riippumatta siitä kumman jutun hän lukee ensin. Verkkojutun poisto on hyväksyttävää vain poikkeustapauksissa, kuten silloin kun uutisessa esitetään virheellistä ja vahingollista tietoa yksityishenkilöstä. Osassa tutkituista korjauksista puuttui myös tieto korjauksen ajankohdasta. ISOT VIRHEET edellyttävät isoa oikaisua. Toimitukset pitäisi ohjeistaa siten, että oikaisut tehdään näkyvästi ja yhtenäisellä tyylillä. Virheellisen jutun poistaminen ei ole Journalistin ohjeiden mukainen menettely, koska kerran verkossa julkaistu juttu voi jäädä elämään tallennusten kautta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
Haaste työnantajille voisikin olla, miten hektisestä verkkotyöskentelystä saataisiin nuorten näkökulmasta kiintoisampaa ja halutumpaa. Kerromme jutun lopussa, mitä on korjattu ja milloin. Toimintatavoissa on varmasti vielä parantamisen varaa. Vaikka kuinka vannoisi täppäreiden nimeen, painetusta sivusta huokuu laaja-alaisempi tapa rakentaa kokonaisuuksia. Muutaman vuosikymmenen takainen hierarkisuuden puute on terveellistä katsottavaa kaikille, jotka kokevat ulkoasusäännöt ahdistaviksi. Riitta Raatikainen Kirjoittaja on Savon Sanomien artikkelitoimittaja ja valokuvatutkija. ” Vilkaisemallakin pääsee kyytiin, mutta jos aikaa on, Etusivun uutisten äärellä sitä kuluu.” Lehtivalokuvaus syntyi 1900-luvulla, eikä kaikkia kirjan varhaisimpia valokuvia ole ainakaan omana aikanaan lehdessä julkaistu. Vaikeimmassa tilanteessa ovat mainosmyyjät, jotka yrittävät saada lehdelle mahdollisimman paljon rahaa myymällä mielikuvituksellisia yhteistyöratkaisuja. Tutkimuksessa vahvistin mediakriittisen politekonomian teorian siita?, etta. Vaikka enemmistö uskoo ammatin pysyvän tarpeellisena kanavista riippumatta, ilmaisee moni, että työllistyminen omalle alalle ja toimeentulo pelkällä journalistisella työllä huolettaa. Jokainen toimittaja käy perehdytyksessä oikaisukäytännöt lävitse, ja oikaisut hoidetaan aina esimiehen kanssa. Näin korjaus on jäänyt meiltä siteeraushetkellä huomaamatta. Journalismietiikka ei meinaa pysyä jatkuvasti kehittyvän mediaympäristön perässä. Joskus olemme esimerkiksi epähuomiossa siteeranneet toisen median juttua, jota onkin jo korjattu, mutta ei alkuperäiseen juttuun. Kaksi vainajaa on valokuvattu, mutta ”työmies Laakkosen pää musertui niin, ettei valokuvaa hänestä voitu ottaa”. – Iltalehti ei koskaan poista virheellistä juttua, vaan korjaamme jutun. Oikaisuja joudutaan onneksi tekemään aika harvoin, mutta pieniä täsmennyksiä useammin. Se osoittaa konkreettisesti, mistä printissä on kysymys. Myös alkuperäinen virheellinen juttu korjataan ja sen jälkeen oikaisu ja korjattu juttu linkataan toisiinsa. Tutkimus oli määrällinen, eli siihen vastattiin anonyymisti rasti ruutuun -menetelmällä. Poistatteko virheellisen jutun, jos virhe huomataan nopeasti jutun julkaisun jälkeen. 1900-luvun alun näkyvin muutos oli tekstityypin sulautuminen fraktuurasta antiikvak- si, 2000-luku pienensi sivukoon tabloidiksi ja muuttaa nyt digijulkaisemisen myötä kokonaan käsityksemme siitä, mitä lehden sivu tarkoittaa. Läsnäolon preesens lienee keskeinen syy sille, että vanhat sanomalehdet eivät menetä voimaansa, vaikka Päivälehden syntymisen jälkeen on vuosisatakin ehtinyt vaihtua jo kahdesti. Viime vuonna asiaa puitiin laajasti myös Julkisen sanan neuvostossa. Halusin pro gradu -työssäni tuoda mustaa valkoiselle siitä, miten naistenlehtien paljon parjattua kauneusjournalismia tehdään. Venäläiset pitävät tärkeänä journalistin työssä hyvää palkkaa ja työn mukanaan tuomaa statusta, kun taas suomalaiset ja ruotsalaiset keskittyvät mieluummin penkomaan yhteiskunnallisia epäkohtia. Kerromme lukijoille avoimesti, että olemme tehneet virheen emmekä yritä peitellä sitä. Silloin he voivat luottaa siihen, että jos teemme virheen, me myös korjaamme sen. Tutkimus tehtiin kyselylomakkeella syksyllä 2011, ja sain suuren osan aineistosta valmiina graduohjaajaltani. Kuka päättää, kuinka näyttävän oikaisun yksittäinen virhe vaatii. Saman totesivat myös kah- den kosmetiikkayrityksen edustajat. Taloudellisen tilanteen huonontuessa kaupallistuminen kiihtyy, ja lukemistottumusten muuttuessa perinteiset mainosväylät eivät enää riitä. Journalistietiikan mukaan toimituksellinen aineisto täytyy pystyä erottamaan mainosaineistosta. – Pieni virhe voidaan korjata myös itse juttuun, mutta silloin kyseessä on sen kokoluokan asia, ettei virhe muuta jutun olennaista asiamerkitystä. Heidän toiveensa voivat kuitenkin kariutua journalistieettisiin säädöksiin. Tuleeko lukijoilta usein palautetta oikaisuista. Tekstit, valokuvat ja kontekstien luomat ajankuvat upottavat katsojan vääjäämättä sisäänsä. Verkkoon ei saa jäädä juttua, jossa virhettä ei ole oikaistu. Printin täysi painoarvo Helsingin Sanomien 125-vuotisen historian kunniaksi ilmestynyt Etusivun uutisia on juhlava, vahvalle paperille Latviassa painettu kuvateos. Tilanne ei kuitenkaan näytä niin synkeältä kuin miltä se usein julkisessa syyttelyssä kuulostaa. Vilkaisemallakin pääsee kyytiin, mutta jos aikaa on, Etusivun uutisten äärellä sitä kuluu. – Toimittaja neuvottelee oikaisuista ja korjauksista aina esimiehensä kanssa eikä tee ratkaisujaan yksin. Eniten maakohtaisia eroja muodostui Venäjän ja muiden maiden välille. tapauksessa omanlaistaan valtaa ka?ytta?va?t rikkaat kosmetiikkayritykset. – Me uskomme, että lukijan on tärkeää huomata, että korjaamme virheet näkyvästi. Kauneustoimittaja ei ole mainosautomaatti. Onnettomuudessa kuoli kolme työmiestä. Koko journalismin uskottavuutta parantaisi, jos vastakkainasettelu naistenlehtien kanssa loppuisi ja tuotejournalismiin tehtäisiin selkeät pelisäännöt toimittajille ja mediamyyjille. Kävi myös ilmi, että joidenkin julkisuuden henkilöiden haastatteluja saa helpoiten ottamalla yhteyttä kosmetiikkayritykseen, joka heitä sponsoroi. Kuvan tilalla julkaistiin piirros. painottuu rikkaille. Tutkimustulokset voivat antaa esimerkiksi työnantajille viitteitä siitä, mitä nuoret tahtovat työelämältä ja minkälaisia ominaisuuksia he arvostavat journalistisessa työssä. Tätä tutkin Kauneustoimittaja ei ole mainosautomaatti VIRVE RISSANEN Yhteiskuntatieteiden maisteri Tutkimus: Pro gradu Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikköön: ”Ystävyyttä, yhteistyötä vai avunantoa. Yleisempää on, että joku pyytää oikaisua jutussa olleeseen asiaan. Tutkimuksen mukaan verkkojournalismi ja myös verkko-oikaisujen käytänteet eivät ole vielä vakiintuneet, vaan ratkaisut saattavat vaihdella jopa sen mukaan, kuka esimies on vuorossa. Kauneusjournalismissa tämä tuo päänvaivaa kolmelle ammattiryhmälle: kauneustoimittajille, mediatalojen mainosmyyjille ja kosmetiikkayritysten viestintäammattilaisille. Kun oikaisupyyntö tulee, selvitämme asian ja harkitsemme, onko pyynnölle perustetta. SuomenLehdistö 9/2014 15. – Jos huomaamme, että olemme tehneet sen kokoluokan virheen, että se pitää kertoa lukijalle erillisellä oikaisulla, teemme aina erillisen jutun. – Iltalehdessä oikaisujen perusperiaatteet ovat mielestäni aika selvät. Ta?ssa. Vanhin kirjaan nostettu, oikeiden valokuvien vahvistama uutisjuttu kertoo vuonna 1911 tapahtuneesta ”kamalasta tapaturmasta uutisrakennuksella”. Milloin oikaisuun riittää pelkkä alkuperäisen jutun viilaus. Lähes 400 sivun visuaalinen matka alkaa marraskuussa 1889 ilmestyneestä Päivälehden näytenumerosta ja päättyy Sotšin olympialaisiin helmikuussa 2014. Haastattelin gradussani näiden kolmen ammattiryhmän edustajia, ja kävi ilmi, että käytännön työssä heidän etiikkansa käyvät hiljaista taistelua. Haastattelututkimus naistenlehtien ja kosmetiikkayritysten suhteista ammattietiikan näkökulmasta.” Tutkimus löytyy osoitteesta: http:// tampub.uta.fi/ handle/10024/ 95230 Naistenlehtien piilomainontaväitteitä nousee julkiseen keskusteluun säännöllisesti. Suurin osa tekisi mieluiten hidasta asiajournalismia viihdejuttujen sijaan, mutta silti nuoret pitävät kykyä työskennellä hektisessäkin tahdissa tärkeänä. Viiden maan journalistiikan opiskelijoiden näkemyksiä ja odotuksia tulevasta ammatistaan.” Tutkimus löytyy osoitteesta: https:// jyx.jyu.fi/dspace/ handle/123456789/ 43730 kirjaarvio KÄYTÄNTÖ VASTAA Unto Hämäläinen (toim.): Etusivun uutisia. Väliin mahtuu valtaisa historian vyöry, jonka jokainen vaihe on tallentunut uutissivuille juuri nyt -aikamuodossa. – Laajemmin ajatellen alalla varmaan haetaan vielä parhaita käytänteitä siihen, miten eri tilanteissa olisi järkevää toimia. Haastattelemani kauneustoimittajat korostivat riippumattomuuttaan, mutta myönsivät ta?rkeiden mainostajayritysten saavan tuotteitaan helpommin naistenlehtien sivuille. Jokainen korjaus pitää kuitenkin tehdä lukijoille selväksi. Se koostuu Hesarin ja sen edeltäjän Päivälehden pääuutissivuista, kutakin kulunutta vuosikymmentä journalistisesti tarkastelevasta nykyesseestä ja taitavasti valikoiduista valokuvista. Uutissivut ovat populaarihistorian tiivistymiä. Nuoret eivät tulosten perusteella näe verkkotoimittamista kovin mielekkäänä, vaikka verkon merkitys tuntuu oman työkokemukseni perusteella kasvavan työelämässä jatkuvasti. Nuoret eivät näe verkkotoimittamista mielekkäänä KATARIINA KARJALAINEN Filosofian maisteri Tutkimus: Pro gradu Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle: ”Mistä on tulevaisuuden journalistit tehty. Keräsin lisää vastauksia syksyllä 2012. Käytännössä esimies päättää, kuinka näkyvälle paikalle oikaisu verkkosivuilla nostetaan. Uutissivuja ja valokuvia 125 vuoden ajalta. Oletko samaa mieltä. Keskeisin löydös tutkimuksessani oli mielestäni se, että tulevat journalistit ovat motivoituneita opintoihinsa ja suhtautuvat mediamurroksesta ja yt-neuvottelujen leimaamasta aikakaudesta huolimatta yllättävän positiivisesti journalistin ammatin tulevaisuuteen. valta mediasisa?llo?ista. Tämä on lehden luotettavuuden kannalta todella tärkeä asia. Digitaalinen murros tekee Etusivun uutisista poikkeuksellisen kiinnostavan kirjan. Iltalehden verkkotoimituksen uutispäällikkö Sonja Lakanen, millaisissa tapauksissa Iltalehti tekee virheellisestä uutisesta erillisen oikaisujutun. Ilman mainosrahaa kaupallinen media ei kuitenkaan pyöri. 391 sivua, 3,35 kg HS kirjat, 2014 Tutkin pro gradussani viiden maan journalistiikan opiskelijoiden käsityksiä ja odotuksia tulevaisuudesta journalisteina sekä journalistin ammatista. Paitsi että journalismin etiikka on sittemmin muuttunut, myös lehtien taitosta on opittu jotakin. – Tehdyistä oikaisuista tulee todella harvoin palautetta. Tutkitut yliopistot sijaitsevat Moskovassa, Tartossa, Varsovassa, Södertörnissä ja Jyväskylässä, joten vertailupohjaa tutkimukseen antoivat myös valtioiden tiedonvälityksen historiaan ja vapauteen liittyvät seikat
Julkaisussa on juttuja, videoita, interaktiivisia karttoja ja podcasteja, jotka epäilemättä palvelevat sekä aiheesta kiinnostunutta suurta yleisöä että Syyrian tapahtumia seuraavia muiden välineiden toimituksia. Tämänkin julkaisun anti Syria Deeply -julkaisussa on juttuja, videoita, interaktiivisia karttoja ja podcasteja kriisipesäkkeen tilanteesta. Niiden avulla pääsee perehtymään esimerkiksi aiheesta tehtyihin tutkimusraportteihin ja saa selkoa aiheen erikoissanastosta. Julkaisun nimi viittaa yhteen maan entisistä korkeimman oikeuden presidenteistä. Kuvassa oli hinaaja. ” Yhä useammin verkkoyleisö etsiytyy hakukoneiden ja sosiaalisen median kautta suoraan jotakin aihetta käsitteleviin juttuihin.” on tuhti annos päivittäis- ja kestotietoutta aihetta seuraaville. Ohjelman suunnittelijoiden mukaan Trail tuottaa vastaukset journalistin peruskysymyksiin tviittien luotettavuudesta, mutta tekee sen nopeammin kuin toimittaja käsipelillä. Yhteistä on myös pyrkimys tehdä kumppanuussopimuksia valtamedian kanssa. Yksi uusimmista on Twitter Trail, joka esiteltiin äskettäin pidetyssä tietotekniikan ja journalismin rajapintoja käsitelleessä symposiumissa New Yorkissa. > El Paísin Verne: blogs.elpais.com/verne/ > Juttua aiheesta lehden sivulla: http://goo.gl/IcwGOx Naapurimaassamme Västerbottens-Kuriren (VK) tavoittelee nuorta lukijakuntaa sillä oletuksella, ettei näillä ole aikaa uutisille. Kohderyhmäjulkaisuja on toki ollut verkossakin aiemminkin. Uutisten pikaruoka tarjoillaan iltapäivisin aina tiettyyn aikaan. Aihekirjo on laaja, aina kansainvälisestä politiikasta Twitterin uusimpiin postauksiin. Tarkistuksen lähtökohtana on alkuperäinen Twitter-viesti, ja annettuihin avainsanoihin perustuen Trail muun muassa jäljittää sen edelleenlähetykset ja viestien frekvenssin aikajanalla sekä havainnollistaa viestiavaruutta visualisoinnilla. Yhä useammin verkkoyleisö etsiytyy hakukoneiden ja sosiaalisen median kautta suoraan jotakin aihetta käsitteleviin juttuihin ja yhä harvempi menee verkkolehden etusivulle katsastamaan, mitä tarjon- taa mahtaisi olla. Julkaisut ovat kuin sisaria ulkoasuaan ja rakennettaan myöten. Sama julkaisija, News Deeply, on tehnyt vastaavan palvelun myös ebolasta. Uusina osastoina lehteen tulivat esimerkiksi tieteeseen ja teknologiaan keskittyvä Materia ja katalaaninkielinen elpais.cat. Esimerkkinä käytettiin viestiä, jonka kuvassa oli tekstin mukaan Kanarian saarilla mereen pudonnut matkustajakone. > Syria Deeply: www.syriadeeply.org > Ebola Deeply: www.eboladeeply.org > Marshall Project: www.themarshallproject.org > ProPublica: www.propublica.org > Mathew Ingram aihejulkaisuista Gigaomissa: http://goo.gl/oRkW6Z Klikkaukset Espanjan El País pyrkii saamaan otetta nuorista lukijoistaan verkossa uudella Verne-sivustolla. Nimikkeitä yhdistää se, että ne ovat kaikki melko tuoreita ja syntyneet verkkoon, tekijöinä ovat alan kokeneet ammattilaiset – ja julkaisut keskittyvät kukin yhteen aihepiiriin. Aihekohtainen julkaisu voi hyvinkin löytää sijansa verkkoliikenteessä. Vähän vaikeampi on hoksata, että Marshall Project keskittyy journalismissaan Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmän seurantaan. Kyseessä on blogina toteutettu verkkolehden osasto, joka on suunnattu erityisesti mobiilivälineitä käyttäville nuorille. Aiemmin esimerkiksi ProPublica on jo menestynyt tutkivan journalismin saralla. Verne-palvelu on osa El Paísin laajempaa uudistusta, jossa myllättiin niin verkkolehden ulkoasu kuin sisällötkin. Syria Deeply on nimensä mukaisesti Syyrian kriisistä kertova julkaisu, joka tuottaa aiheestaan päivittäisuutisia mutta ennen kaikkea taustoittavia aineistoja. Uusi julkaisu lupaa tehdä aiheesta perusteellisia juttuja ja osoittaa korjaamista vaativia epäkohtia. Ainakin tuoreeltaan uudistus on kiinnostanut yleisöä, sillä lokakuussa 16 SuomenLehdistö 9/2014 El País nousi maan suosituimmaksi verkkolehdeksi, tosin niukasti. Uusien julkaisujen tekijät käyttävät osaamistaan tehdäkseen sitä, mitä valtamedia ei tee kunnolla. Uusimmat yritykset ovat kuitenkin syntyneet erityisen otolliseen aikaan. Trail-tutkinta osoitti, että nopeasti laajalle levinnyt tviitti oli humpuukia. Ebola Deeplyn julkaisija on sama kuin Syria Deeplyn, yhtiö nimeltään News Deeply. Uusien julkaisujen taustalla lienee sekin, että Yhdysvalloissa on valtamedian talousahdingon myötä vapaana ammattitaitoista journalismin työvoimaa. ari.a.heinonen@ uta.fi Yhden asian verkkolehti menee syvälle On helppo arvata, että näinä aikoina julkaisu nimeltä Syria Deeply ei ole matkailulehti. Tarkoitus ei lehden mukaan ole tyhmentää, sillä uutispätkistä pääsee klikkailemaan syvempiin juttuihin. aihe VERKKO Teksti asian verkkojulkaisut Yhden verkonsilmä Teksti Kirjoittaja Ari Heinonen on dosentti ja tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa. Ebola Deeply kertoo sekin julkaisun teeman. > Västerbottens-Kurirenin juttu VK100-uutisista: http://goo.gl/cQpkA2 Ainakin osaavimmat ja viitseliäimmät toimitukset kykenevät tätä nykyä seulomaan sosiaalisen median uutisaiheista jyvät akanoista, sen verran alkaa työkaluja olla tarjolla. Iso kysymys tietenkin on, ovatko uudet julkaisukonseptit taloudellisesti kestävällä pohjalla, kuten Gigaomissa kirjoittava Mathew Ingram huomauttaa. ProPublica on onnistunut tässä hyvin, mutta uusimmat aihejulkaisut vasta aloittelevat tälläkin saralla. Rahoitusmallit ovat vaihtelevia, mutta keskeisiä tulolähteitä ovat lahjoitukset. VK:n mukaan satasen uutisiin sisällytetään neljästä viiteen aihetta. Ebola-aiheisen lehdenkin yksi keskeinen sisältö on kokoelma taustatietoa, ”ebola files”. Niinpä VK aloitti vastikään kokeilun, jossa pääuutiset paketoidaan 100 sekunnissa luettavaksi annokseksi. Lisäksi se tarjoaa muista lähteistä koottuja uutiskoosteita omasta aihepiiristään. Samalla valtamedian kyky seurata tärkeitäkin aiheita on heikentynyt, kun väkeä on toimituksissa aiempaa vähemmän. Verne poimii internetin sisällöistä kohderyhmää oletettavasti kiinnostavia aiheita ja tarjoilee niitä eteenpäin. > Twitter-viestien tarkistusohjelma Twitter Trail esittelyssä American Journalism Review’ssa: http://goo.gl/tRtdYO. Marshall Project on tekijöidensä mukaan syntynyt paikkaamaan aukkoa, jonka valtamedia on jättänyt. Journalismissa ei julkaisun mukaan seurata riittävästi Yhdysvaltojen rikoslainsäädäntöä tai vankilalaitosta eikä ylipäänsä nosteta esille aihepiirin ongelmia. Yksittäisiä kävijöitä oli El Paísin sivustolla 8,6 miljoonaa, kun seuraavaksi suosituimmalla El Mundolla kävijöitä oli 8,4 miljoonaa
Erityisen vaikeaa tämä on pääkirjoitusten, kolumnien ja kommenttien osalta, jotka kaikki sisältävät joko lehden tai kirjoittajan omia ajatuksia. Samaa kertoi Karjalainen aikaisemmin (3.4.2014): ”Rattijuoppokuolemat lisääntyivät rajusti”. Yläotsikon sivullisten kuolema viittasi tähän lukuun. Virhettä ei korjattu pyynnöstä huolimatta. Turun Sanomat Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjaamista koskevassa asiassa. Ratkaisu JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Itsekin keskustelen säännöllisesti tyytymättömien lukijoiden kanssa: jutun aihe, käsittely tai lopputulos ei ole miellyttänyt. Lapin Kansan pääkirjoituksessa pohdittiin promillerajan laskemista liikenteessä ja havainnollistettiin asian vakavuutta tuomalla esiin rattijuoppojen aiheuttamat liikennekuolemat ja osallisuus joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa moottoriajoneuvo-onnettomuudessa. Palkinnot jaetaan suorassa lähetyksessä MTV3-kanavalla keskiviikkona 11.3.2015 kello 20 alkaen. Kyse ei ole olennaisesta virheestä. Median on kuitenkin oltava tinkimättömän johdonmukainen omien ohjeidensa noudattamisessa. Kuka on edistänyt hyvää journalismia Suomessa vuoden 2014 aikana. Ilmai- su on epätäsmällinen, mutta lukija ymmärtää tekstin ja yläotsikon luettuaan, että luku lähes 60 viittaa rattijuoppouden vuoksi kuolleisiin. Kantelija ei pyytänyt oikaisua. Vuoden kirjaa voivat ehdottaa kustantajat. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Lapin Kansan päätoimitta- jalla oli oikeus ilmaista mielipiteensä yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. Lapin Kansan vastaus 25.8.2014 Päätoimittajan mukaan rattijuoppouden yleisyyttä ei voi tilastoin varmasti kuvata. Uutisessa oli useita olennaisia virheitä. Vaikka jutusta ei virheitä olekaan löytynyt, se on tuottanut lukijalleen pahaa mieltä. Ratkaisun tekivät: Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski. ”Rattijuoppojen osuus kuolonkolareista oli isompi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Helsingin Uutiset Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi, että julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on 58 prosenttia, kun kyseessä oli kulujen suhde bruttokansantuotteeseen. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Lehti julkaisi syytettyjen kommentit samassa jutussa, mutta ei tarkastanut ennalta väitteiden todenperäisyyttä. Hän olisi myös voinut esittää oman näkemyksensä pyytämällä palstatilaa lehdestä, mutta ei tehnyt niin. Virhettä ei korjattu pyynnöstä huolimatta. Vantaan Sanomat Julkisen sanan neuvoston langettava päätös lähdekritiikkiä ja omaa kannanottoa eli vastinetta koskevassa asiassa. Kantelija sai julkaista mielipiteensä jutun kommenttiosiossa netissä ja lehden seuraavassa numerossa. Jotta voisimme sanoa jotain varmaa, kaikissa autoissa tulisi olla sensorit, jotka mittaavat jatkuvasti kuskin promilleja. Osa A-killan entistä johtoa sekä nimetön päihdekuntoutuja esittivät nettijutussa erittäin vakavia syytteitä killan uutta johtoa vastaan. Kantelija vaati jutussa ol- leiden virheiden korjaamista uudella jutulla. Median kuluttajien tuntuu joskus olevan vaikeaa erottaa asiavirheet yhteiskunnallisten asioiden arvioinneista. Kyse on suhteellisesta osuudesta. Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. Lehden kolumnisti kirjoitti, että julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on pian 60 prosenttia. Lukijalla on oikeus arvostella mediaa, jonka velvollisuuksiin kuuluu käydä vuoropuhelua yleisönsä kanssa. Suomessa viime vuonna sattuneista 195 kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta lähes joka kolmas johtui rattijuoposta. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Lehti julkaisi vaadekirjeen vastineena neuvottelematta sen sisällöstä. Rattijuoppojen suhteellinen osuus kuolonkolareista on noussut selvästi, sillä kuluneen vuosikymmenen aikana rattijuopot ovat aiheuttaneet keskimäärin joka neljännen kuolonkolarin. Nousu on hätkähdyttävää”, Liikennevakuutuskeskuksen liikenneonnettomuustutkimuksen johtaja Kalle Parkkari toteaa Kalevassa. Palkintolautakunta valitsee saamiensa ehdotusten joukosta kolme voittajaehdotusta palkintoluokkiin Vuoden journalisti, Vuoden juttu ja Vuoden teko. Viime vuoden saldo oli 57 kuollutta eli lähes 60. Päätöksiä yhteensä 9. Seuraa meitä Facebookissa Suuri Journalistipalkinto ja Twitterissä #sjp2014. Lehti kertoi, että kantelija oli toisen henkilön kanssa päävastuussa hämminkiä aiheuttaneesta joukkoliikennereittien ja -aikataulujen uudistuksesta. Veijo Hyvönen uutispäällikkö, Turun Sanomat Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 13.11.2014. Asiavirheet oikaistaan, mielipiteitä ei. Ratkaistu 13.11.2014 Lehden pääkirjoituksessa käsiteltiin rattijuoppoutta vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. ETSIMME SUOMEN PARASTA JOURNALISMIA E H D OTA V U O D E N ???. Kantelija kiinnittää kantelussa huomiota sivullisten kuolemaan. Kantelu 4.8.2014 Kantelu kohdistuu Lapin Kansan pääkirjoitukseen 21.7.2014 ja siinä esitettyihin näkemyksiin rattijuoppouden määrästä ja ongelman vakavuudesta. Viiveen aiheutti monimutkaiseen asiakokonaisuuteen perehtyminen ja yksittäisten faktojen tarkistus. Sivullisilla tarkoitettiin yläotsikossa rattijuoppouden vuoksi kuolleiden määrää erittelemättä sitä, oliko kyseessä itse kuski, joku kyydissä ollut tai joku muu. Tänä vuonna palkitaan myös Vuoden kirja. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Kolmasosa on enemmän kuin neljäsosa, ja määrä on siis kasvanut. PA R A S TA J O U R N A L I S T I A , J U T T UA TA I J O U R N A L I S T I S TA T E KOA . Etelä-Suomen Sanomat Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta, tietojen tarkistamista ja valokuvaa koskevassa asiassa. Koska tällaista systeemiä ei ole, tiedot rattijuoppoudesta perustuvat arvioihin. Ehdota palkinnon saajaa viimeistään 31.12.2014 osoitteessa suurijournalistipalkinto.?. Kantelija vetoaa siihen, että tilastotietojen mukaan rattijuoppouden aiheuttamien kuolemien määrä on vähentynyt. Pääkirjoituksen yläotsikossa sanotaan, että humalassa autoilevat tappoivat viime vuonna lähes 60 sivullista. Jutussa kerrottiin, että tieliikenteen kuolonkolareista yhä useampi on rattijuopon aiheuttama. SuomenLehdistö 9/2014 17. Vapauttavia Langettavia 6 3 LAPIN KANSA Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjaamista koskevassa asiassa. Mielipiteitä ei oikaista Lapin Kansan päätoimittajalla oli Julkisen sanan neuvoston ratkaisun mukaan oikeus ilmaista mielipiteensä rattijuoppoutta käsitelleessä pääkirjoituksessa. Lehti korjasi ne julkaisemalla kokonaan uuden jutun useita päiviä myöhemmin. JSN Päätöksiä 13.11.2014 Hyvösen poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä. Sipoon Sanomat Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisuutta, tietojen tarkistamista, tosiasioiden, mielipiteiden ja sepitteen erottamista, kielteistä julkisuutta sekä jälkeenpäin kuulemista koskevassa asiassa. Itse tekstissä ei puhuta sivullisista, vaan todetaan, että rattijuopot ovat tappaneet autoillaan viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä 754 ihmistä. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. ”Rattijuoppojen aiheuttamat kuolemat lisääntyneet rajusti”, otsikoi Kaleva 30.6.2014. Kantelijan mukaan mielipide oli perusteltu väärin. Lapin Kansan pääkirjoituksessa mainitut ”paheneva rattijuopumusongelma” ja ”kasvava ilmiö” perustuvat päätoimittajan mukaan tuoreisiin lehtiuutisiin aiheesta. Kantelija oli eri mieltä asian vakavuudesta, mutta ei vaatinut oikaisua
Haemme kesäksi ihmisiä, joilta luonnistuu sekä sanomalehtijutun tekeminen että online-maailmaan hyppääminen. Perustettavan yhtiön liikevaihto on noin 59 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 800 henkilöä, yhtiön kotipaikka on Mikkeli. Suomen Tietotoimisto Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta ja uutistapahtuman seuraamista koske- vassa asiassa. Liitä hakemukseesi myös CV ja kolme juttu- tai työnäytettä. Kerro hakemuksessasi, mihin tehtävään haet ja mille osastolle ensisijaisesti haluaisit: uutisiin, talouteen, urheiluun, kulttuuriin, teemoihin vai online-deskiin. Uutisessa oli useita olennaisia virheitä. Uutistoimisto julkaisi oikaisun, kun se oli saanut riittävän varmuuden korjausta vaatineista tiedoista. MENNESSÄ työtodistuksineen sekä juttu- tai kuvanäytteineen osoitteeseen: sirpa.silmari@lansi-savo.fi. Lisäksi edellytämme sujuvaa kynää, ideointikykyä, alan opiskelua ja modernin mediamaailman kanavien tuntemusta, kuvaajilta ja graafikolta kykyä kertoa asiat visuaalisesti myös verkossa. > Lue kaikki tuoreet päätökset osoitteessa www.jsn.fi Sanomalehtien Liitossa tapahtuu > 7.5.2015 Kevätseminaari, Tampere. Työn hoitaminen vaatii ajokorttia. Haemme KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ TOIMITUKSEEN – DIGITAL FIRST. Virheet korjattiin, kun STT lähetti lehdelle oikaisun. Lisäksi yhtiöllä on sähköistä liiketoimintaa. Uudessa kustannusyhtiössä yhdistyvät nykyisin Länsi-Savo-konserniin kuuluva Etelä-Savon Viestintä ja Sanoma-konserniin kuuluvat Sanoma Lehtimedia sekä lehtipainot Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kaakon Viestintä Oy on 1.1.2015 perustettava kaakkoissuomalainen mediayhtiö, jolla on muun muassa maakunta- ja kaupunkilehtiä, useita verkkopalveluita, sekä paino- ja varhaisjakeluliiketoimintaa. HAKEMUKSET 28.12. STT välitti asiakkailleen uutisen, jossa lainattiin virheellistä sanomalehtiuutista. Lähetä hakemuksesi viimeistään 7.1.2015 Mediatalo ESAn verkkosivujen kautta www.mediataloesa.fi > Yritys > Meille töihin. Luonteva monimediaosaaminen, lukijalähtöisyys sekä aito kiinnostus maakuntalehtityöhön ovat välttämättömiä avuja, samoin videokuvaustaito kuvaajilla. klo 14–15, puh. klo 14-15 ja 19.12. LISÄTIETOJA ANTAVAT: Toimituspäällikkö Sirpa Silmäri 044 751 7465 Länsi-Savon uutispäällikkö Anssi Mehtälä 0440 350 306 Itä-Savon päällikkö Janne Tiainen 044 751 7432 Digitoimituksen vetäjä Marika Lehto 0440 350 325. Tärkeintä on avoin mieli ja innokas asenne. 18 SuomenLehdistö 9/2014 HAEMME KESÄKSI 2015 KIRJOITTAVIA TOIMITTAJIA, DIGITOIMITTAJIA JA VALOKUVAAJIA ITÄ-SAVON TOIMITUKSEEN SAVONLINNAAN JA LÄNSI-SAVON TOIMITUKSEEN MIKKELIIN. VALITTAVILTA EDELLYTÄMME alan koulutusta ja työkokemusta sekä valokuvaustaitoa, hyvää suomen kielen taitoa ja yleissivistystä. Etelä-Suomen Sanomat siirtyy parhaillaan Digital First –periaatteen mukaiseen prosessiin koko toimituksen osalta. 044 7360 658. Yhtiö julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa, Lappeenrannassa ilmestyvää Etelä-Saimaata, Kouvolassa ilmestyvää Kouvolan Sanomia, Kotkassa ilmestyvää Kymen Sanomia, Imatralla ilmestyvää Uutisvuoksea sekä kaupunkilehtiä Vartti Kouvola, Vartti Etelä-Karjala ja Viikkoset sekä matkailuaiheisia lehtiä Savot ja Fintourist. Karjalainen Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta ja otsikkoa koskevassa asiassa. LÖYDÄ TIEDON LÄHDE Mediatalo ESA on Päijät-Hämeen johtava mediayhtiö, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen sekä mediapalveluiden tuottamiseen. Viive johtui asian monimutkaisuudesta ja faktojen tarkistuksesta. Lisätietoa: www.sanomalehdet.fi/ ajankohtaista/tapahtumakalenteri Tarjoamme mahdollisuuden hankkia monipuolista työkokemusta nykyaikaisesta journalistisesta työstä. Talouselämä Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehti korjasi ne julkaisemalla kokonaan uuden jutun useita päiviä myöhemmin. Mediaperheeseen sisältyvät sanomalehdet Etelä-Suomen Sanomat ja Itä-Häme, verkkopalvelu ESS.fi, Radio Voima, kaupunkilehdet Uusi Lahti, Hollolan Sanomat, Päijät-Häme, Nastola-lehti sekä Orimattilan aluelehti. Lehti julkaisi STT:n välittämän uutisen, jossa oli virheellistä tietoa. Sanomalehtien Liiton kevätseminaari ja kevätkokous. Lisätietoja kesätyöpaikoista antaa toimituspäällikkö Petteri Ruotsalainen 15.12. Lisäksi Mediatalo ESA tarjoaa monipuoliset painoja jakelupalvelut. KYLLÄ! Haemme uudenlaiseen ajatteluun kykeneviä kesätyöntekijöitä Etelä-Suomen Sanomiin ja Itä-Hämeeseen työskentelemään toimittajana, kuvaajana, graafikkona, taittajana tai informaatikkona. Lisätietoja yrityksestä löydät osoitteesta www.mediataloesa.fi
Hän on työskennellyt aiemmin Keskisuomalaisessa, Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa ja Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Piikkiössä. Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Heikki Nurmela. Hän uskoo, että innovointi on siemenenä kaikissa ihmisissä. Päätoimittaja: Jukka Holmberg. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Saarelainen on työskennellyt aiemmin Ylä-Karjalan toimittajana. – Sisällöistä nauttimisen tulee olla saumatonta for- sanomalehtiyhtiöiden digitalisoitumista. Hän siirtyy Sanoman palvelukseen Manpower Business Solutions Oy:stä. 26.1. 10.8. Holmberg hoitaa tehtävää oman toimensa ohella. 9 numeroa vuodessa. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Salon Seudun Sanomien päätoimittajana ja toimituksellisista asioista ja viestinnästä vastaavana johtajana Sanomalehtien Liitossa. Noora Autio Alma Aluemedia Viestintätiimin markkinointija viestintäpäälliköksi on nimitetty Siina Wacker ja tiedottajaksi Katja Wallenius sekä Anu Lindström viestinnän suunnittelijaksi. Uusiin tehtäviin jukka vuokola Ylä-Karjala Päätoimittajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Anu Saarelainen, 49. Nurmela on aiemmin työskennellyt muun muassa Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n toimitusjohtajana ja Sanoma Magazines Finland Oy:n johtajana. Toimituspäällikkö: Riikka Virranta. . 9.3. Viime aikoina hän on toiminut yrittäjänä sekä johtamisen ja viestinnän konsulttina. 3/15 29.4. Nimityksiä suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi Suomen Lehdistö Päätoimittajaksi on nimitetty liittojohtaja, FT Jukka Holmberg. Johanna Laakso on nimitetty jakelukoordinaattoriksi. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. Hänen vara- maatista riippumatta. Pentikäinen aloittaa Maaseudun Tulevaisuudessa tammikuussa 2015 ja vastaavana päätoimittajana helmikuun alussa. Kalevan edellinen päätoimittaja Markku Mantila siirtyy valtioneuvoston viestintäjohtajaksi. 18.5. Suomen Lehdistö internetissä: www.suomenlehdisto.fi. Maaniitty on ollut perustamassa myös startup-yritys Blinkamovieta, joka tuottaa muun muassa liikkuvan kuvan palveluita mobiiliin ja verkkoon. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Uudessa työssään Maaniitty kokee hypänneensä aidan toiselle puolelle: ennen hän kehitti mobiilituotteita, nyt sisältöjä niihin. Pentikäinen on toiminut päätoimittajana Etelä-Saimaassa (1996–99), päätoimittajana ja toimitusjohtajana Suomen Tietotoimistossa (1999–2004), toimitusjohtajana Sanoma Newsissä (2004–10) sekä päätoimittajana Helsingin Sanomissa (2010– 13). Taitto: Noora Autio ja Riikka Virranta. Yhtiön edellinen toimitusjohtaja Pekka Toimela on siirtynyt varhaiseläkkeelle. Forsström-Hack siirtyi Alma Mediaan Aurinkomatkoilta. alv 10%). Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. Viime vuoden hän tutki Oxfordissa Helsingin Sanomain Säätiön stipendiaattina alueellisten SuomenLehdistö Almaan Maaniitty kaavailee paikallisuuteen ja yhteisöihin liittyviä innovaa- ” Jos pystymme tavoittamaan asiakkaat mobiilissa, he palaavat palveluun myös isommilla päätteillä.” tioita. 6/15 30.9. Nykyinen päätoimittaja Lauri Kontro, 61, siirtyy helmikuun alussa toisiin tehtäviin MTK-konsernissa. Sanoma Media Finland miehensä on toimituspäällikkö Pekka Vuollo. Niitäkin tilaisuuksia pitää juhlistaa, kun jokin idea kuolee pois. 14.4. toimitussihteerinä. 5/15 19.8. 2/15 18.3. 21.5. Tervareitti Oy Ilkka Tahvanainen on nimitetty toimitusjohtajaksi. Minna Kelonen on nimitetty Kuluttajamyynti ja asiakkuudet -yksikön telemyyntikanavan johtajaksi. vuosikerta. Ensimmäinen askel on tehdä tuotteista helppokäyttöisempiä. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Maaniityn mielestä mobiili on ja tulee olemaan ”ensisijainen kanava, jossa kaikki tapahtuu”. Hakaniemi on muun muassa verkkolehden kehitys, uudet digitaaliset sisällöt ja sähköiset kumppanuusverkostot. 7.12. Ilmestyminen: 84. Digitaalisuus ja sen tuoma murros ei saa olla haaste vaan enemmänkin mahdollisuus olla tehokkaammin mukana ihmisten arjessa. Ilmestysmisaikataulu 2015 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 1/15 4.2. Alma Manu Matti Käki, 49, DI, on nimitetty lehtipainon johtajaksi ja Alma Aluemedian johtoryhmän jäseneksi. – Suuri osa ideoista on sellaisia, jotka eivät siirry toteutukseen. 7/15 4.11. Aiemmin hän on työskennellyt hankinta- ja myyntiassistenttina. Sen esiin pääsy vain vaatii työkulttuurin kehittämistä siihen suuntaan, että ideoille annetaan todellinen mahdollisuus. Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. Viimeksi Käki on toiminut Forssan Kirjapainon (Forssa Print) toimitusjohtajana. Tärkeintä on kannustava ja idearikas ilmapiiri. SuomenLehdistö 9/2014 19. Päätoimittajan tehtävät hän ottaa vastaan 1.1.2015, kun nykyinen päätoimittaja Pertti Meriläinen jää eläkkeelle. 21.9. Tilaushinnat 2014: kestotilaus 84,00 euroa / vuosi (sis. 15.9. 20.4. Puhelin: (09) 228 77 300. Lehden toimitussihteerinä jatkaa FM Noora Autio. alv 10%), määräaikainen opiskelijatilaus 44,85 euroa / vuosi (sis. Juhlat kuolleille ideoille Alma Aluemedian uudella digitaalisen liiketoiminnan johtajalla Jussi Maaniityllä on paljon kokemusta innovoinnista ja ideoiden tuotteistamisesta muun muassa matkapuhelinalalta Jollasta ja Nokialta. Pitkän uran Nokialla tehnyt ja viimeksi Jollassa tuotepäällikkönä työskennellyt Jussi Maaniitty kuvailee itseään digitaalisen median suurkuluttajaksi. ISSN: 0039-5587. Digipäätoimittajaksi on nimitetty verkkotuottaja Niiles Nousuniemi. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. Sitä ennen valetaan kuitenkin kuntoon pohja, jonka päälle voi rakentaa uutta. Joskus syntyy sitten kultaisia munia. Päätoimittaja toimii myös Ylä-Karjala Oy:n toimitusjohtajana. Verkkotoimituksen esimiehenä työskentelevän Nousuniemen vastuualueita ovat MEDIA-ALAN OMA LEHTI Levikki: 2 815 LT/11. 20.10 8/15 16.12. 3.3. 1.12. Sanomalehtipainon tekniseksi johtajaksi on nimitetty automaatioinsinööri Juho Rankinen. Hän aloittaa lehtipainon johtajana 1.1.2015. 20.1. Toimituspäälliköksi on nimitetty FM Riikka Virranta. Toimitussihteeri: Noora Autio. 26.10. 4/15 5.6. – Ilman sisältöähän mobiili ei ole mitään. Kaleva Vastaavaksi päätoimittajaksi on nimitetty toimituspäällikkö Kyösti Karvonen. aiemmin toiminut Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n ja Keskisuomalainen-konsernin verkkoliiketoiminnan päällikkönä. Keskisuomalainen Oyj KTM Kirsi Hakaniemi on nimitetty digitaalisen liiketoiminnan johtajaksi. Alma Media Sanna Forsström-Hack, MBA & Master of Communication & Culture, on nimitetty brändija yritysvastuupäälliköksi. Maaseudun Tulevaisuus Metsänhoitaja, toimittaja Mikael Pentikäinen, 49, on nimitetty päätoimittajaksi. Hän on työskennellyt lehden toimittajana ja vs. 4.8. Virranta on aiemmin työskennellyt Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa, Iisalmen Sanomissa ja paikallislehti Matti ja Liisassa. – Jos pystymme tavoittamaan asiakkaat mobiilissa, he palaavat palveluun myös isommilla päätteillä. Kestotilaus jatkuu niin kauan kuin itse haluat. Aiempi toimitusjohtaja Aino Rönkä on jäänyt eläkkeelle. alv 10%), määräaikainen tilaus 89,70 euroa /vuosi (sis
Mainostajien suunnitelmissa on kuitenkin painetun sanomalehtimainonnan vähentäminen. 2014 Verkkomediamainonta 69 Youtube 65 Twitter 62 Facebook 55 Mobiilimarkk.viestintä 44 Radiomainonta 26 Sähköpostimarkk.viestintä 18 Televisiomainonta –4 Suoramarkkinointi –8 Aikakauslehdet –24 Sanomalehdet (4–7 krt vko) –40 Sanomalehdet (1–3 krt vko) –44 Kaupunki- ja noutolehdet –59 –80 –60 –40 –20 0 20 40 60 80 Saldoluku, kiinnostuksen suunta (muutoksen indeksi, ei euroja) Lähde: Mainosbarometri 2015 / Mainostajien Liitto Mikäli havainto herät tää hämmennystä, kerro ajatuksesi: sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi. Radio 2 % Kaupunkilehtien (ilmaislehtien) verkkopalvelut 1 % Google 1 % Facebook 1 % Aikakauslehtien verkkopalvelut 0 % Youtube 0 % Twitter 0 % LinkedIn 0 % En osaa sanoa 18 % 0 20 40 60 % Lähde: IRO Research, Tuhat suomalaista, syyskuu 2014/Sanomalehtien Liitto Mainostajien aikeet panostaa eri medioihin 2015 vs. Painetut sanomalehdet 43 % Televisio 12 % Painetut kaupunkilehdet (ilmaislehdet) 10 % Painetut aikakauslehdet 6 % Sanomalehtien verkkopalvelut 4 % Painetut sanomalehtimainokset miellyttävät kuluttajia ylivoimaisesti eniten. Mistä kuluttaja mieluiten lukee, katsoo tai kuuntelee mainoksia. PANOSTATKO OIKEAAN MEDIAAN