» Sivu 6 Kalevan Niiles Nousuniemi etsii verkkoratkaisuja. » Sivut 8–9 Omat puhelinmyyjät ja jalkautuminen lukijoiden pariin ovat pitäneet Keski-pohjanmaan Kirjapainon paikallislehtien levikit plussalla. » Sivu 5 Perjantai 13.11. MEDIA-ALAN OMA LEHTI • NrO 8 • 16.12.2015 • PErUSTETTU VUONNA 1930 SuomenLehdistö Muuri ei tuota riittävästi Rikkinäiset markkinat Mikko Kotila tutkii maailmalla mainoshuijauksia. » Sivut 10–13 Yleisöä edustava Heli Kärkkäinen nauttii työskentelystä JSN:ssä. » Sivut 14–16. klo 23.30 STT raportoi Pariisin iskuista kolmelta mantereelta. » Sivut 8–9 Jukka LehoJärvi Karjalaisen Pasi Koivumaa: Kaupunkiliite tuo lisää peittoa. » Sivu 4 Jakelu omiin käsiin A-P Pietilä kannustaa kustantajia etsimään uusia ratkaisuja
www.botniaprint.fi JOULUILOA ! Botnia Print kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa SuomenLehdistö Vanhat ilmoitukset joulun 1905 eri sanomalehdistä.
Toinen tärkeä tekijä on koko maan kattavan, vähintään viisipäiväisen jakelupalvelun säilyminen postilaissa, kuten EU-direktiivi edellyttää. 20 Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen, lausuu JSN. Veroina kerättävä pakollinen mediamaksu on käytettävä niin, että se tuottaa kuluttajille lisäarvoa eikä niin että mediatarjonnan kokonaisuus kapenee. Lakon jälkeen lehden lukeminen on palautunut normaaliin. Jukka Holmberg päätoimittaja jukka.holmberg@sanomalehdet.fi. Miten lakko vaikutti mediamyyntiinne. Ylen lisäksi valtionyhtiö Postin ratkaisuilla on suuri vaikutus lehtien liiketoimintaan. Verotuksessa tarvitaan rohkeita päätöksiä sekä kotimaassa että EU:ssa. Varmasti saimme uusia digilukijoita, mutta toisaalta moni totesi, ettei koskaan luovu printtilehdestä, kun Posti sen vain taas tuo – ikävä oli sen verran kova. Arkisin olimme noin 15 paikassa ja lauantaina noin 20 paikassa mukaan lukien pääkaupunkiseudun kehyskunnat. SuomenLehdistö 8/2015 3 8/2015 kolmesta poikki Mediamarkkinasta Ylen rooliin sisältö AjAnkohtAistA 4 Globaalit mainosmarkkinat kärsivät huijauksista. Tilausperuutuksia tuli vähän. Lakon aikana jaoimme printtilehtiä rautatieja linja-autoasemilla sekä ostoskeskuksissa Loviisasta Hankoon. Johanna Suhonen sisältömyynnin johtaja, Kauppalehti Digitaaliset näköislehdet olivat vapaasti luettavissa, ja verkosta pystyi tilaamaan maksuttoman kahden viikon näytedigitilauksen. Yksityisten mediayhtiöiden elinmahdollisuuksiin vaikuttaa ennen kaikkea digitalisoituminen ja kansainvälisten kilpailijoiden tulo ottamaan osansa suomalaisten ajankäytöstä ja mainosrahasta. Vanjoen työryhmän mukaan Ylen asema on vääristynyt, kun se toiminnallaan ”vaikeuttaa huomattavasti kaupallisen median toimintaa.” VANJOEN RYHMÄN raportti kuvaa hyvin muuttunutta kilpailutilannetta. ” Verotuksessa tarvitaan rohkeita päätöksiä sekä kotimaassa että EU:ssa.” Akrobatiaa Kale!-kaupunkiliitteessä. Oli viisasta piirtää ensin suomalaisen mediakentän kokonaisuus ja vasta sen jälkeen pohtia Ylen roolia siinä. Saittien kävijämäärät eivät nousseet huomattavasti. Lakon vaikutus mediamyyntiin oli selvä, vaikka media-asiakkaille pyrittiin kompensoimaan lakon takia menetetyt kontaktit muilla ratkaisuilla. 8 Niiles Nousuniemi on verkossa kuin kala vedessä. Valuuko hyöty ulkomaisille toimijoille. Sille kaavailtu rooli sisältöjen ja alustojen luovuttajana herättää monia kysymyksiä. 14-16 Keski-Pohjanmaan Kirjapainon lehdet panostavat tilausmarkkinointiin. Kärsiikö moniarvoisuus. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen johtama parlamentaarinen ryhmä tekee esityksen Yleisradion tehtävästä ja rahoituksesta ensi kesään mennessä. 18 Digitaalinen ansainta perustuu palveluihin. Samoin käyttö ilman tunnistautumista kasvoi selvästi. Päivälehden tilaaja tarvitsee päivittäisen jakelun, eikä sitä korvata internetillä. tAustAt 10-13 Maakuntalehtien ilmaisjakeluista on tullut ilmiö. Työryhmä esittää Ylelle perustellusti toiminnan tehostamista ja ostotuotannon lisäämistä. Ajatus oli, että tämä ilmaisjako voisi toimia markkinointitoimenpiteenä, ja palaute oli hyvää. Yleisradion tehtävä ja rahoitustaso on mietittävä kansalaisten kannalta. Lisääntyykö yksityisten medioiden Yle-riippuvuus. Saimme digitaalisiin palveluihin printtitilaajista erittäin hyvin uusia tutustujia. Euromäärä on viisinumeroinen. Tavoittavuuden sijaan Ylen sopisi tavoitella erottuvuutta. Lakko ei aiheuttanut piikkiä tilausten irtisanomisessa, ja korvausvaatimusten lukumäärä on kohtuullinen. Näköislehtien lukijakunta lähes tuplaantui – mutta laski heti kun lakko oli ohi. Lakko kyllä lisäsi digisisältöjemme käyttöä, ja näytedigitilaus keräsi tuhansia uusia kokeilijoita. Barbro Teir toimitusjohtaja, kustantaja, KSF Media Avasimme verkkopalvelut kokonaan kaikille lukijoille jo lakkoa edeltävänä päivänä. Petteri Putkiranta liiketoimintajohtaja, Helsingin Sanomat Tarjosimme mittavia poikkeusjakelujärjestelyjä. PAlstAt 17 Verkonsilmä esittelee toimittajan apupaketin käyttäjäsisältöjen lähdekritiikkiin. Postin lakko Noora Autio Millaisia poikkeusjärjestelyjä teitte lakon vuoksi . Me myös hyvitämme tilaajille lakon takia jakamattomat lehdet jatkamalla tilauksia vastaavan ajan. Digipalvelut avattiin kaikille ja niitä markkinoitiin sekä omissa että muissa medioissa. 5 Kustantajien on otettava jakelun kehittäminen omiin käsiin, kirjoittaa Antti-Pekka Pietilä. 6 STT:n Janne Linnovaara syöksyi töihin kuultuaan Pariisin iskuista. Yleisradio toimii väistämättä osana mediamarkkinaa ja vaikuttaa siihen. Menetimme ilmoituksia lakon vuoksi. SANOMALEHTIEN KANNALTA tehokkain yhteiskunnan tuki on mahdollisimman alhainen arvonlisävero sekä painetulle lehdelle että digitilaukselle. Uskon, että osasta näitä kokeilijoita tulee esimerkiksi lomamatkakäyttäjiä. Miten lakko vaikutti tilauksiin ja digipalveluiden käyttömääriin. Joissain paikoissa lehdet loppuivat kesken, ja joka päivä määrää jouduttiin kasvattamaan. > Lue myös digilehti ja lisää uutisia Suomen Lehdistön verkkopalvelussa osoitteessa www.suomenlehdisto.fi KOTIMAISEN MEDIAN tilasta ja tulevaisuudesta käydään tämän talven aikana perusteellista keskustelua kahden työryhmän kautta. 23 Elina Grundström haluaa nostaa esiin oikean toimitustyön arvoa. Lehtiä jaettiin päivittäin useita kymmeniä tuhansia. Lakko ei vaikuttanut mainosmyyntiin juuri lainkaan. Näyttää siltä, että printtitilaajien digikäyttö ei muutu, jos paperilehti on saatavilla. Professori Anssi Vanjoen johtama ryhmä luovutti viime viikolla selvityksensä mediamarkkinan tilanteesta liikenneja viestintäministeri Anne Bernerille
Mainoshuijauksia paljastavat yritykset ja tutkijat varoittavat, että klikkibotit eli ihmiskäyttäjiä jäljittelevät ohjelmat klikkailevat mainoksia ja luovat valheellista liikennettä vieden mainostajien rahoja. Kotila kertoo, että joidenkin akateemisten tutkimusten mukaan mainosten klikkimääristä maailmalla yli puolet tulee boteilta. Toinen kustantajille positiivinen asia on ollut kohu mainostajista, jotka ovat tietämättään mainostaneet MV-lehden sivuilla. Tai no, on se teoriassa, mutta kukaan ei osaa sitä mitata, sanoo mainoshuijauksia paljastavan järjestön Botlab.ion perustaja Mikko Kotila.. Monen mainostajan mielestä yksinomaan suomalaisten medioiden sivuilla mainostaminen ei ole riittävää, koska suomalaiset eivät selaile pelkästään niitä. Takala kuitenkin muistuttaa, että mainoksia ostaessa on helppo lisätä tällaisia sivuja estolistalle. Mainosnäytöiksi taas saatetaan laskea esimerkiksi pikselin kokoisia mainoksia tai selaimen taakse avautuvia uusia ikkunoita. – Se valhe on, että internet on mitattavissa. Kotilan mielestä kannattaa etsiä luotettava kumppani. Kustannustehokkuudesta ja tarkkaan tietynlaisille kuluttajille suunnatuista mainoksista on tullut valhe. Kaupallisten tahojen tutkimukset asettuvat yleensä 10–50 prosentin väliin. Varsinkin, koska tietoisuus mainoshuijauksista alkaa pikkuhiljaa lisääntyä. Jos mainostaja haluaa vähentää altistumista mainospetokselle, kehottaa Kotila välttämään kaikkea käyttäjistä kertyvää dataa, koska sitä on helppo myrkyttää. Kotilan mielestä tämän tulee olla julkaisijoiden lähtökohta. Hän muistuttaa, että suomalaiset mediatalot tulevat olemaan entistä älykkäämmän bottiliikenteen kohteena, koska journalististen sivujen avulla voidaan luoda valekäyttäjille Mainoshuijaukset riesana InternetIn globaalIt mainosmarkkinat ovat rikki. Kieli ja pieni markkina suojelevat. Kotila on seurannut ja tutkinut globaalia digitaalista mainosmarkkinaa tiiviisti ja päättänyt levittää tietoisuutta erilaisista huijauksista, joita hän pitää verkkorikollisuutena. Aller yhdistää Suomi24:n käyttäjistä kerättyä dataa ja muuta tietoa eri aikakauslehtien asiakkaista, suunnittelee ja räätälöi asiakkaille sopivia mainoskokonaisuuksia, tarkkailee kampanjan onnistumista reaaliaikaisesti ja tekee korjausliikkeitä matkan varrella. Digimainonnan kehitystä ajavan järjestön IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala kertoo, että alan asiantuntijoiden mielestä Suomessa bottiliikennettä on noin 5–15 prosenttia kaikesta liikenteestä. Tässä vaiheessa moni julkaisija saattaa jo haistaa tilaisuutensa ja näkee mainostajien palaavan tuttujen ja turvallisten sanomalehtien ja aikakauslehtien verkkosivuille. – Bottiliikenne ei ole Suomessa merkittävä ongelma. Monet näistä yrityksistä eivät ota huomioon bottiliikennettä tai mainosten näkyvyysongelmia, vaan kertovat mainostajille valheellisia vaikuttavuuslukuja. Kohti parempaa palvelua Maailmalla on tuhansia erilaisia yrityksiä, jotka myyvät käytännössä kahta asiaa: mainospaikkoja ja tietoa käyttäjistä. Aikakauslehtiä julkaisevassa Allerissa asia päätettiin ratkaista lisäämällä palvelua. Esimerkiksi evästeiden ja bottien avulla voidaan luoda valekäyttäjiä, joita ei ole oikeasti olemassa. Aalto-Setälä kertoo, että Aller valvoo liikennettä reaaliaikaisesti ja suodattaa epäilyttävän liikenteen pois tilastoista ja käyttäjädatasta. Siksi suomalaisten mediatalojen on keksittävä vielä jokin muu kilpailuvaltti pysyäkseen globaalissa kilpailussa mukana. – Annamme palvelulle tulostakuun, toimitusjohtaja Pauli AaltoSetälä lupaa. 4 SuomenLehdistö 8/2015 AJANKOHTAISTA Klikkibotit ja ”luovat” mainospaikat vääristävät tilastoja ja varastavat mainostajilta euroja. Lopuksi vielä tehdään analytiikan ja markkinatutkimuksen kautta loppuraportti, jolla selvitetään tavoitteisiin pääsy
Kaupunkilehtien jakeluongelmat painottuvat Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Mainoshuijaukset riesana uskottava selaushistoria ja mielenkiintoisia kiinnostuksen kohteita. Nykyinen tilanne on umpikuja. Näin mainostajat häviävät rahaa. Ja siksi läpinäkyvyys kaikessa toiminnassa on tärkeää. > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Kustantajien eli jakelutoiminnan maksajien pitää ryhdistäytyä ja ottaa jakelun kehittäminen omiin käsiinsä. – Uskon, että niistä puhutaan myös mainostajien kanssa. Jos tuotantoketjun viimeiset metrit ontuvat, edeltävien vaiheiden arvo pienenee. Sekä Kotilan että Takalan mielestä julkaisijoiden toiminnan lähtökohtana pitää olla läpinäkyvyys. ” Julkaisijat ja mediatoimistot tietävät, että lukujen huijaus on lyhyt tie.” – Julkaisijat ja mediatoimistot tietävät, että lukujen huijaus on lyhyt tie. Kotila nimittäin kertoo, että maailmalla moni julkaisija käyttää niin sanottua yleisön laajentamista eli ostaa mainospaikkoja muilta sivuilta ja sijoittaa omien asiakkaidensa mainoksia näille sivuille kertomatta mainostajilleen. Jakelu ja jakelijat on otettava uudelleen mukaan osaksi printtituotteen valmistusketjua. Jos jaettava häviää, katoaa myös jakajien työ. Digitaalisen myynnin osuus kasvaa hyvää vauhtia, mutta se ei vielä korvaa perinteisiä tuottoja. Laitetaan vain botti klikkailemaan erilaisia uutisaiheita. Jakeluorganisaatioita on kehitettävä samoin kuin muutakin liiketoimintaa. Näin ajateltiin aina 2000-luvun alkuun saakka, kun jakeluja ulkoistettiin lähinnä Postille. Printti kustantaa digitaalisen siirtymän. ” Jakelun kehittämisimpulssien pitää syntyä kustantajien pääkonttoreissa.” Menikö jakelu pieleen. Kotimaisen kustantajan verkkosivu ei silti ole mikään turvapaikka mainoshuijauksia välttelevälle mainostajalle. Jakajien työntökärryt ovat pääosin entisellään, sähköiset jakokirjat odottavat monin paikoin tuloaan, ja jakotyö on edelleen osapäivätyötä tai lisätyötä, johon on vaikeata rekrytoida tekijöitä. Kuinka kustannustehokasta on, että tilattavat lehdet ja kaupunkilehdet jaetaan eri jakeluorganisaatioiden kautta. Tämän huutokaupan data on väistämättä osin vääristynyttä. läpinäkyvyys lähtökohdaksi Birgitta Takalan mielestä Suomessa ei ole syytä pelotella, koska ala on vastuullinen. Jakelun kehittämisimpulssien pitää syntyä kustantajien pääkonttoreissa, eikä printin ydintoiminnan tulevaisuutta saa jättää alihankkijoiden eli jakeluyhtiöiden ja Postin käsiin. Nyt on vauhditettava uudenlaisten jakeluyhtiöiden synnyttämistä ja jakelutoiminnan turvaamista tavalla, jossa sanomalehtiyhtiön loppuasiakas, lukija, on kaiken keskiössä. Painettu tuote on parantunut mitä moninaisimmilla tavoilla. Keskeinen asia liiketoiminnassamme on brand safety, eli että liikenne on luotettavaa ja että mainostajat tietävät, missä ympäristössä heidän mainoksiaan näytetään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla Ei mainoksia -luukkujen tiheys on muuta maata korkeampi. Piia-Pauliina MajaMäKi myyntija markkinointipäällikkö, i-Mediat Sivustoillamme on ajoittain havaittu tämäntapaista liikehdintää, mutta ei vielä ihan ongelmaksi saakka. Takala vakuuttaa että mainostoimistot ja julkaisijat tietävät ongelmat ja osaavat toimia oikein. Jos yhden tuotteen jakaminen on yksinään liian kallista, on aktiivisesti hankittava lisää tuotteita tai lisätehtäviä kokonaiskustannusten jakamiseksi. SuomenLehdistö 8/2015 5 AjAnkohtAistA: PUhEEnAihE ki ss ap öy dä lle Em il ia ah o n En Tuleeko sivustoille bottiliikennettä. olemme kuitenkin tietoisia uhkakuvista ja tarkkailemme tilannetta. Montako rinnakkaista tai päällekkäistä postilaatikolle tehtyä käyntikertaa kustantajien kannattaa kustantaa. Kokonaistavoittavuuden nousua voidaan pitää myönteisenä sopeutumiskeinona. Pekka Leiviskä. Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Keskisuomalainen Oyj:n Etelä-Suomen medialiiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Pietilä. Suomessa tällaista ei kuitenkaan tiettävästi tehdä. On perusteltua kysyä, pysyykö sanomalehtitalojen logistinen ajattelu muutosvauhdin tahdissa. Näillä alueilla on kuitenkin kyetty merkittävästi kasvattamaan digitaalista jakelua eli verkkopalvelujen ja näköislehtien lukemista. Hän kertoo, että epäilyttävät toimijat häviävät Suomen markkinoilta nopeasti sanan kiiriessä. Samalla tavalla kuin journalisminkin, myös tämän toiminnan pitää olla riippumatonta. antti järvinen kaupallinen johtaja, Sanoma Media Finland otamme kaikin mahdollisin teknologian keinoin kiinni, että liikenne on aitoa ja meidän sivustoillamme olevat kuluttavat ovat todellisia. Kotilan mielestä julkaisijoiden täytyy kertoa selkeästi minkälaista heidän palvelunsa on, miten datan oikeellisuudesta pidetään huolta ja missä mainoksia näytetään. Kotila kertoo, että moni kustantaja myy kohdennettuja mainospaikkoja eräänlaisessa automatisoidussa huutokaupassa. Postin työntekijöiden edunvalvonta määrittää kokonaisen toimialan eli painetun tiedonvälityksen toimintamahdollisuudet ja olemassaolon. Postilaiset ovat asiakkaita varten eikä päinvastoin. Levikkien laskiessa jakeluverkostojen ylläpito on kallistunut ja Postin liiketoiminta-ahdinko on uhannut koko jakelun jokapäiväistä saatavuutta. SanomalehtIen tuotoISta kertyy edelleen noin 90 prosenttia printistä. poStIlaISten kuten muiden jakajien pitäisi mieltää oma roolinsa postinlähettäjien ja sanomalehdentilaajien palvelijoina. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Minkälaisilla työnkuvan, tehtävien ja toimintatapojen muutoksilla jakelutyöstä tulisi houkuttelevampaa ja kannattavampaa niin tekijälle kuin työnantajalle. Jakelun strateginen merkitys joudutaan nyt miettimään uudelleen. Printtituotteen sisällöllinen ja tekninen laatu eivät korvaa jakelun puutteita. Kustantajat ovat viime vuosina investoineet satoja miljoonia euroja uusiin painolaitoksiin, painolaatuun, monivärisyyteen ja jälkikäsittelylaitteisiin. Ainakaan se ei edusta suhtautumistapaa, jossa nostetaan kädet pystyyn. Sen sijaan printtituotteen kuljettaminen lastauslaiturilta lukijalle ei ole kehittynyt samalla tavalla. Jakelun pItI olla tukitoiminto, joka ei kuulu sanomalehtien kustantamisen ytimeen. Tärkeää on pysyä riittävän lähellä ja tietoisena oman sivuston analytiikasta
> stt:n uutispäätoimittaja minna holopainen sai ensitiedot iskuista twitteristä kello 22.48 ja otti yhteyttä toimitukseen. Tsemppasimme toisiamme ja käsittelimme toistemme juttuja. Puhelin alkoi piipata viestejä sen verran tiuhaan, että Linnovaara aavisti pahimman taas tapahtuvan. Boston jäi vielä päivystämään, ja aamun uutispäällikkö oli saapumassa pian Helsingintoimitukseen. Hän ilmoitti esimiehelleen Laura Kolulle ja uutispäätoimittaja MinSTT:n Janne Linnovaara istui yksin yöllä Helsingintoimituksessa ja raportoi terroriiskuista suomalaisille. > tämän jälkeen oli pitkä viive, ennen kuin tietoa alkoi tulla kansainvälisiltä uutistoimistoilta. Janne Linnovaara huomasi olevansa aika väsynyt. Jotain järkyttävistä tapahtumista saattoi hiipiä alitajuntaankin, sillä loppuyö omassa sängyssä meni painajaisten merkeissä. Useita ihmisiä on kuollut ja haavoittunut. Uutisten pitää yölläkin mennä kaksien silmäparien läpi. Jalkapallostadionin lähistöllä kuultu räjähdyksiä. iskuissa sai surmansa yli 130 ihmistä ja loukkaantui runsaat 350. – Tuntui hölmöltä seurata sivusta tumput suorina. uutistoimisto Reuters kertoi kello 23.17 kahden kuolleen ravintola-ampumisessa. 24h-toimituksen päällikkö Laura Kolu ja uutispäätoimittaja Holopainen olivat jo ehtineet sopia vahvistuksista lauantain aamuvuoroon. Linnovaara siirtyi toimitukseen Helsingin Malminkadulle yhden maissa yöllä. Muut keskittyivät Pariisin tapahtumien ja kansainvälisen median seurantaan, kun Linnovaara ryhtyi soittelemaan suomalaiskommentteja. – Siinä vaiheessa, kun meitä oli neljä, tuli fiilis, että kyllä tästä selvitään. Toimittajat kolmella eri mantereella sopivat työnjaosta Skypessä. hyökkäykset alkoivat suomen aikaa noin kello 22.16 ja päättyivät kello 1.58. Kello oli 4.30. Pariisiin. Hän on ollut töissä Pariisin, Yhdysvaltain, Lontoon ja Madridin iskujen aikaan. Aamun uutispäällikön Anniina Luotosen tuloa oli aikaistettu puoli seitsemään, ja Brysselin-kirjeenvaihtajan Annu Marjasen kanssa sovittiin varhaisesta aamulähdöstä ToimiTTaja Janne Linnovaara oli perjantai-iltana baarissa Helsingissä, kun hänen kännykkänsä vastaanotti tekstiviestin kello 23.30: Reuters: Ainakin 3 ihmistä on kuollut ampumavälikohtauksessa Pariisissa, kertovat silminnäkijät. Pariisin painajainen STT-Lehtikuvan toimittajalle Janne Linnovaaralle on kertynyt kokemusta terrori-iskujen uutisoinnista. Presidentti Hollande on evakuoitu jalkapallostadionilta, jonka läheltä kuultiin räjähdys. Pasi Kivioja Antti Aimo-Koivisto / stt-LehtiKuvA Ensitiedot Twitteristä > isis-terroristit iskivät kuuteen kohteeseen Pariisissa perjantaina 13.11.2015. Linnovaaran varhaisvuoro STTLehtikuvassa oli päättynyt kello 14.30, minkä jälkeen hän oli mennyt kotiin. Uutiskuvan päällikkö Panu Tuunala oli lähettänyt alkuvaiheen uutiskuvat linjoille kotoaan. Kello 22:n jälkeen alkaneet iskut osuivat saumaan, jossa toimituksen miehitys on heikoimmillaan: Helsingin iltavuoro oli päättymässä, ja yövuorossa Australiassa oltiin vasta availemassa koneita. TiLanne Pariisissa oli pitkään kaoottinen, mutta Janne Linnovaaralle ei tullut orpo olo. Vasta silloin ehti uupumus päälle. Pariisin-uutisia seurattiin ja tehtiin jo täyttä häkää Salla Salmelan ja Maria Rosvallin voimin Australian Sydneyssä. Vanhana yötoimittajana ymmärsin, että apua tarvitaan. AjAnkohtAistA ” Siinä vaiheessa, kun meitä oli neljä, tuli fiilis, että kyllä tästä selvitään.” 6 SuomenLehdistö 8/2015 na Holopaiselle olevansa lähellä toimitusta ja voivansa tulla töihin. Vaikka LinnoVaara istui yöllä ypöyksin toimituksessa ja raportoi suomalaisille koko maailmaa järkyttäneistä terroriteoista, ei hän silti yksin ollut. Myös Bostonin avustaja Maria Annala oli ilmoittautunut vapaaehtoisena töihin Yhdysvalloissa. Talossa ei ollut ketään muuta. Tiedän, miten päteviä työkaverini ovat. Kun Pariisista ei kantautunut enää aamuyöllä hälyttäviä uutisia, Linnovaara sopi Sydneyn kanssa, että hän lähtee kotiin. Seuraava tekstiviesti tuli kello 23.34: BBC: Pariisissa on tapahtunut useita ampumisia. > stt:n ensimmäinen tekstiviestiuutinen tuli puhelimiin 23.30, kun saatavilla oli riittävän varmaa tietoa.. Illalla hän oli ehtinyt nauttia pubissa pari olutta
Saimme yli 200 viestiä. Itsellemme ja etenkin pian aloittavalle uudelle päätoimittajalle on tärkeää nähdä, että suunta on ollut oikea. Päädyimme kahden viikon jälkeen jatkamaan keskusteluja, mutta ei joka jutun perässä vaan aihepohjaisina. Monesti vastamediat esimerkiksi väittävät, ettei perinteinen media tarkistaisi faktojaan, mutta osoitimme heidän sortuvan siihen itse. Paikalliset ihmiset ovat ylpeitä lehdestään. UutisOiva 3. Millaista palautetta olette saaneet. Mitä hyötyä voitosta on. Noora Autio m ik si ih m ee ss ä ja tk oj ut tu Viiri kattoon ja väki kahville Yle pureutui valesivustoihin Keskustelu muuttui aihepohjaiseksi Myös Sakari Kuosmanen kävi onnittelemassa Uutis-Jousen väkeä. Mukana oli esimerkiksi juttu Näin somehuhusta tulee ”totta”, jossa asiantuntijat kävivät läpi kolmen kyseisissä medioissa julkaistun jutun faktat ja osoittivat niiden olevan virheellisiä ja värittyneitä. Östnyland 3. Kun tieto jutun teosta tuli ilmi, MV-lehden sivustolla parjattiin toimittajaamme. Timonen: Lukijat huomaavat, ettei ole itsestään selvää, että meillä on paikallislehti ja vieläpä hyvä sellainen. Jutuissa itsessään ei ole ollut kommentointimahdollisuutta, mutta niistä linkataan erilliselle aihetta käsittelevälle keskustelusivulle. Nokian Uutiset Vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvät, toimituksen koko yli 9 henkeä 1. Uskon, että levikkimyyntiinkin tulee tästä selvä piristys. Pari kolme tuntia juttelimme ihmisten kanssa, ja kaikki olivat ylen otettuja, kun oman kylän lehti oli voittanut. Toni Rasinkangas, Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Kilpailut järjesti Sanomalehtien Liitto. Teimme tilaisuudesta videon verkkoon sekä kerroimme lehdessä voitosta. Miksi päätitte lähteä analysoimaan valesivustoja, Ylen sisältötuottaja Paula Pokkinen. Vinkkisi muille: miten tehdä hyvä lehti ja menestyä kilpailuissa. Halusimme käsitellä aihetta niin, ettemme katsoneet asiaa ylhäältä norsunluutornista. Ehkä sen voisin kuitenkin sanoa, että kannattaa satsata lehden kehittämiseen myös taloudellisesti. Tiina Nousiainen, Lounais-Lappi 3. Työ kuitenkin jatkuu. Johanna Erjonsalo, Vantaan Sanomat 2. Kankaanpään Seutu Vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvät, toimituksen koko 1–9 henkeä 1. Usea henkilö toimituksessa oli kiinnittänyt huomiota siihen, että vastamedioista on tullut ilmiö. Parhaillaan työstämme myös ilmoituksia tästä teemasta. Veera Vasara, Uusi Rovaniemi 2. Jokaisen työntekijän sähköpostin allekirjoitukseen liitettiin ykköspokaalin kuva ja teksti, että Uutis-Jousi on Suomen paras paikallislehti. Niitä sitten läiskitään lehden sivuille pitkin vuotta aina kun vain on tilaa. AjAnkohtAistA SuomenLehdistö 8/2015 7 sanomaLehTien LiiTTo palkitsi vuoden parhaat paikallisja kaupunkilehdet marraskuun alussa. Itä-Häme Verkkokilpailu Sydän-Hämeen lehti (kerran viikossa ilmestyvät) Jämsän Seutu (kaksi kertaa viikossa ilmestyvät) Åbo Underrättelser (vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvät) Parhaat KauPunKilehdet 2015 Parhaat PaiKallislehdet 2015 Kaupunkilehdet 1. Julkaisun jälkeen olemme saaneet paljon palautetta mutta vähän epäasiallista palautetta. Kättä paiskaa tässä toimittaja Juha Thitz. Pyysimme ihmisiltä ehdotuksia, mitä keskustelulle pitäisi tehdä. Jutut olivat julkaisuviikollaan luetuimpien joukossa. Johanna Erjonsalo, Vantaan Sanomat 3. Anne Torvinen, Uusi Rovaniemi Kaupunkilehtikuvat 1. Aika moni tavallinen ihminen rakentaa maailmankuvaansa osin niiden avulla ja ajattelee niiden kertovan, mitä todella tapahtuu. Käyhkö: Lukijoilla ei monesti ole vertailukohtaa kaupunkilehtien tasosta. Kaarina-lehti Kaksi kertaa viikossa ilmestyvät 1. Timonen: Tehdään tällä viikolla vielä parempaa kuin viime viikolla ja sitä edellisellä viikolla. Tällaiset hitaammat ja harkitummat reaktiot ovat lukijoille arvokkaampia. Kommentteja tulee nyt vähemmän, mutta ne ovat mietitympiä. Ilmoittajat ovat osoittaneet kiinnostusta. Seppo Timonen: Heti seuraavalla viikolla kutsuimme lukijat mitalikahveille. Emme anna asian nyt vuoteen unohtua! Toki myös asiakaskäynneillä ja muissa tapahtumisessa mainitsemme tästä. Koimme tärkeäksi avata yleisölle pelisääntöjä, joilla nämä mediat työstävät juttujaan, ja pohtia, olemmeko me itse jättäneet jotain tekemättä, kun niille on tullut tilaa. Olemme tekijöinä voitosta todella ylpeitä; valinta on pönkittänyt ennestäänkin hyvää yhteishenkeä. Tuomme menestystä esiin brändi-ilmeessämme, kuten lehden logossa ja auton teippauksissa. Näin tulee tiettäväksi, että olemme valtakunnan mittakaavassakin huippu lehti. Paikallisen Osuuspankin delegaatio antoi jokaiselle tekijälle kaulaan kultamitalit. Vaikka entinen jääkiekkopuolustaja Arttu Käyhkö ei aikanaan päässyt hilaamaan mestaruusviiriä (paitsi Suomi-sarjan viirin) hallin kattoon, niin päätoimittajana hän sai nostaa kaupunkilehtien mestaruusviirin työtovereidensa kanssa toimituksen kattoon. Tavoitteena on rakentaa keskustelusta sellainen, että siihen haluaa palata. Kun aihe on rajattu ja sillä on intohimoinen seuraajajoukko, viestittely voi olla himmeän laadukasta, kuten esimerkiksi Game of Thrones -arviokeskustelussamme. Paikallisja Kaupunkilehtikilpailun voittajat ovat hyödyntäneet menestystään monin tavoin. RiiKKA KuosmAnen Yle julkaisi marraskuussa verkossa kymmenkunta perusteellista juttua valesivustoista, kuten MV-lehdestä ja Magneettimediasta. Miten olette tuoneet esiin voittoanne, Uutis-Jousen (paras kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti) päätoimittaja Seppo Timonen ja Karjalan Heilin (paras kaupunkilehti) päätoimittaja Arttu Käyhkö. Miten ja millä periaatteilla keskustelua käydään nyt, uutispäällikkö Jussi Pullinen. Pyrimme avaamaan keskusteluja pari viikossa. Saamme yllättävän vähän sellaista palautetta, että kommentointimahdollisuus haluttaisiin takaisin joka juttuun. Teemme myös taittopaloja. Raahen Seutu 2. Kun menee minne tahansa, ensimmäiseksi onnitellaan. Uusi Rovaniemi Kunniamaininta: Selänne-lehti Verkkokilpailu Uusi Lahti Kaupunkilehtijutut 1. Silloin myyntikin kasvaa. Noora Autio Nyt.fi ilmoitti syyskuun alussa sulkevansa verkkokeskustelunsa kahden viikon ajaksi asiattomien ja suoranaista vihapuhetta sisältävien kommenttien vuoksi. Toisessa jutussa nostimme esiin vastamediaa pyörittävät henkilöt ja heidän taustansa. Lisäksi pyysimme yleisöä kertomaan, miksi he lukevat näitä juttuja. Västra Nyland 2. Meillä on ollut esimerkiksi useampia juttuja yksinäisyydestä. Pietarsaaren Sanomat 3. Menestys vaatii kovaa työtä. Pyrimme muutaman esimerkin kautta valottamaan, miten nämä sivustot toimivat tilanteissa, joista ne valtamediaa arvostelevat. Ylä-Satakunta 2. Karjalan Heili 2. Arttu Käyhkö: Teimme tuoreeltaan ison jutun lehteen ja paukutimme voittoa sosiaalisessa mediassa huumorin kautta. Uutis-Jousi 2. Käyhkö: En ole oikea henkilö neuvomaan, vaikka voitto tulikin. Ratkaisuehdotukset jakautuivat teknisiin toteutuksiin, toimitetumpaan kommentointiin ja siihen, ettei keskustelua tällaisessa muodossa tarvita. Suomessa tehdään todella hyviä kaupunkilehtiä. Loviisan Sanomat 3. Länsiväylä 3. Kaupunkilehtien Vuoden päätoimittaja 2015 Tiina Nousiainen, Lounais-Lappi (valitsija Suomen kaupunkilehtien päätoimittajat ry:n hallitus) tAtu Lehto. Noora Autio Kerran viikossa ilmestyvät 1. Yritämme luoda aitoa ajatusten vaihtoa nopean kommentoinnin sijaan. Totesimme, että keskustelu hajoaa, jos siihen on mahdollisuus joka jutussa
Kalevan digipäätoimittaja on Inarissa kasvanut saamelainen, jolle maailma on aina ollut auki internetin kautta. Nousuniemi on suurehkon suomalaisen sanomalehden päätoimittajaportaassa harvinaisuus paitsi nuoren ikänsä (33) myös taustansa takia: hän on saamelainen, kotoisin Inarista. Vanhojen kotisivujen hakeminen sai Nousuniemen pohtimaan verkkoselailun muutosta. Sen hän myöntää, että oma 5-vuotias tytär taitaa jo nyt puhua saamea paremmin kuin isänsä. Hän pää. Vuonna 2011 hänet vakinaistettiin Kalevan verkkotuottajaksi, ja nyt hän on toiminut reilun vuoden lehden digipäätoimittajana. 1990-luvun lopulla yläasteella tekemänsä sivut – animoituine gif-kuvineen – hän löysi, mutta Rage Against the Machine -yhtyeelle omistettuja sivuja ei. PIENENÄ NOUSUNIEMI halusi joko pankinjohtajaksi tai toimittajaksi (hänen isänsä Juhani toimi pitkään Yle Saamen päällikkönä). VUONNA 2007 Nousuniemi haki Kalevaan ”internetin kirjeenvaihtajaksi” eli toimittajaksi, joka olisi kirjoittanut verkkomaailman ilmiöistä. Vain siten lehti voi kasvattaa verkkolukijoidensa määrää ja pitää yllä kontakteja paikallisiin ihmisiin. Häntä kuvaillaan muun muassa ”teräväksi ja kansainväliseksi kaveriksi”, joka ”on verkossa kuin kala vedessä”. Työkavereiden mukaan Nousuniemestä huokuu kiinnostus ajatella asioita laajemmin kuin vain oman työnkuvansa kautta. Nousuniemi näkee saamelaisten aseman parantuneen selvästi omana elinaikanaan, vaikka tällä hetkellä kansainvälisiin sopimuksiin liittyvä saamelaismääritelmä onkin kuuma peruna Lapissa. – On hirveän vaikea määritellä, mikä osa itsessä on saamelaista, mikä suomalaista ja mikä oululaista, hän puntaroi. Vielä 10–15 vuotta sitten ihmiset surffasivat sivulta toiselle. – Jos ei ole kontakteja, ei voi olla ansaintaakaan, Nousuniemi sanoo. Termit kuulostavat vähän bullshit-bingolta, mutta sitä se työ on, Nousuniemi sanoo naurahtaen. Se ei ollut itsestään selvää silloin, kun minä olin ala-asteikäinen. Verkkosukupolven kasvatti Jotta sanomalehti voi olla verkossa lukijoilleen ”relevantti oikeilla hetkillä”, on oleellista ymmärtää ihmisten mediankäyttötarpeita ja -tilanteita. Tehtävään ei valittu ketään, mutta Nousuniemeä pyydettiin uutisosaston kesätoimittajaksi. Hänen lapsensa ovat saamenkielisessä päivähoidossa, ja hän itse puhuu heille säännöllisesti saamea. – Kielenopetus on parantunut, ja on tullut ylpeyttä ja uskallusta puhua saamea ja pitää lapinpukua kaiken kansan edessä. Jo 12 vuotta Oulussa asuneen miehen elämässä saamelaisuus näkyy ennen kaikkea kielessä. Se ei ole ihme, onhan Nousuniemi ikäluokkaa, jolle KissFM:n chat on sukupolvikokemus. Hän on aina ollut kiinnostunut teknologiasta ja verkon ilmiöistä ja nähnyt internetin kehityksen kasvaessaan teinistä aikuiseksi. Vaikka Nousuniemellä ei ollut aiempaa journalistista työkokemusta, moni sai nopeasti vaikutelman, että hänestä kuullaan myöhemminkin. – Sukkuloin sisältöjen, webbikehityksen ja yhteistyöverkostojen välissä. Nousuniemelle maailma on aina ollut avoinna verkon kautta. Nyt yhä useampi kirjautuu Facebookiin ja kokee saavansa sieltä kaiken tarvitsemansa tiedon. taustat 8 SuomenLehdistö 8/2015 AjAnkohtAistA: lehti-ihminen JOKIN AIKA SITTEN Kalevan digipäätoimittaja Niiles Nousuniemi etsi internetistä vanhoja kotisivujaan
Kilpailu on avoin kaikille. Keskisuomalainen taas testaa, miten saisi pitkän nimiönsä tarpeeksi näyttävästi etusivulle. päivänä. On nimittäin niin, että tulevaisuus on aina epävarma, ja median käyttötapojen muutokseen vaikuttaa myös maailman muuttuminen. – Mitä enemmän verkon tekemisestä oppii, sitä paremmin ymmärtää, ettei tulevaisuuden suhteen ole olemassa täysin varmoja vastauksia. – Maksullisista sisällöistä puhuttaessa olen toistaiseksi kuullut käykuka. Noora Autio Neljä lehteä vähentää ilmestymispäiviään AlMA MEdIAN kustantamien Valkeakosken Sanomien ja Raahen Seudun ilmestymispäivät vähenevät viidestä kolmeen. Media-alan innovaatioita etsivän kilpailun järjestää Viestintäalan tutkimussäätiö. Paikka on hänelle siksikin tärkeä, että hänen isänsä asui aikanaan keskellä puistoa sijaitsevassa Pohjois-Pohjanmaan museon rakennuksessa. Suomalainen media on yhtä hyvä kuin kansainvälinen. Helsingin Sanomat. Syitä muutokseen ovat päätoimittaja Juha Määtän mukaan digitaalisten kanavien lisääntynyt käyttö sekä kallistuneet jakelukustannukset. Vielä tällä hetkellä tuotto-odotus ei ole riittävä. ” On hirveän vaikea määritellä, mikä osa itsessä on saamelaista, mikä suomalaista ja mikä oululaista.” ” Aikooko valtiovalta (--) huolehtia siitä, että myös paikallislehtien jakelu viitenä päivänä viikossa on tosiasiallisesti mahdollista?” Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala kirjallisessa kysymyksessään Postinen-mainosnipusta ”Posti Group Oyj (--) saa postilaissa säädettyjen velvoitteiden puitteissa järjestää toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Kaleva ei ole ainakaan vielä perustanut verkkosivuilleen maksumuuria. Voittaja valitaan syksyllä 2016. – Julkaisemme sisältöjä enemmän heti ja nimenomaan kuluttajan prime time -aikoina, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo. Noora Autio Verkkosukupolven kasvatti m ed ia no st o tyi Oulun ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta, koska on kiinnostunut taloudesta ja yritysmaailmasta. Postilaissa säädettyyn yleispalveluun ei kuulu sanomaja aikakausilehtijakelu.” Liikenneja viestintäministeri Anne Berner vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen > Lue pidemmät versiot ja lisää uutisia: www.suomenlehdisto.fi uutiskooste tettävän mittayksikkönä digitilaajien määrää, ei euroja, hän perustelee. Opiskellut Oulun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Aikakauslehdeksi muuttumisella pyritään saamaan lisää lukijoita sekä printtiettä verkkolehdelle. – Kahdeksan tai yhdeksän kymmenestä on ollut sitä mieltä, että lehti on tabloidina melko paljon tai paljon parempi kuin broadsheetina, Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola sanoo. Noora Autio Aamulehteen tulee mittaroitu maksumuuri AAMUlEhTI OTTAA tammikuussa verkkosivuillaan käyttöön mittaroidun mallin, jossa saa näillä näkymin lukea ilmaiseksi viisi juttua viikossa. Se auttaa nykyisessä työssä, kun liiketoimintaan virtaa rahaa useammista mutta pienemmistä puroista kuin ennen. Niiles Nousuniemi on oululaisen Kalevan 33-vuotias digipäätoimittaja. Nousuniemi kertoo lehden tarkkailevan tilannetta ja pyrkivän löytämään ”menestyviä malleja alalta ja alan ulkopuolelta”. Hän on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Inarissa. Noora Autio Think Ink -kilpailu mullistaa mainonnan ThINK INK -innovaatiokilpailussa haetaan tehokkaampia ratkaisuja mainostajille. Sen jälkeen tuomaristo valitsee toiseen vaiheeseen 5–10 parasta ideaa. Nousuniemi asuu Oulun Iinatissa omakotitalossa vaimonsa ja kahden lapsensa, 5-vuotiaan Siirin ja 2-vuotiaan Aapelin, kanssa. > Kärpät vai AC Oulu. Suurin osa ihmisistä ei siedä muutoksiin liittyvää epävarmuutta, mutta Nousuniemi on ongelmanratkaisija. Tabloideja muokataan saadun palautteen perusteella: Esimerkiksi Karjalaisessa pohditaan uudelleen lehden kakkososan kantta, koska osa lukijoista oli luullut sitä ilmoitusliitteeksi. Tyrvään Sanomat ja Pyhäjokiseutu puolestaan ilmestyvät jatkossa kerran viikossa aiemman kahden ilmestymispäivän sijaan. Voittaja ja enintään viisi muuta palkitaan yhteensä 140 000 eurolla, josta pääpalkinnon osuus on 80 000. Vaikka ne eivät kerro koko totuutta, avoimuus on kuitenkin hyvästä. Lehdissä pyritään Alma Aluemedian johtajan Kari Juutilaisen mukaan lisäämään verkon ja mobiilin roolia. Janne Arola Karjalaisen kiertuebussilla näytetabloidia esittelevät markkinointija tutkimuspäällikkö Heli Räsänen ja levikkijohtaja Voitto Kukkonen. Nousuniemi sanoo vierastavansa konsulttipuhetta, jossa tehdään tarkkoja ennusteita alan muutoksesta. Lisäksi tarjotaan pelkkää digipakettia. Esiin. Aamulehti on siirtynyt yhteen tilausmaksuun, jossa digipalvelut sisältyvät printin tilaukseen. Osa sisällöstä säilyy silti kovan muurin takana. Esimerkiksi mobiilikäyttäjien osuus Kaleva.fi:ssä on kasvanut parissa kolmessa vuodessa yllättävän nopeasti, vaikka kasvu sinällään olikin ennustettavissa. Hän on aina iloinnut mieluummin lankakerästä, jonka toista päätä saa lähteä etsimään kuin visiosta, jonka lopputuloksen voi ennustaa tarkasti vuosia etukäteen. jA rm O KO N tI AI N EN Oulun Ainolan puistossa Niiles Nousuniemi on saanut ”monia keskinkertaisia ideoita ja ehkä jonkin hyvänkin”. AC Oulu. Kiekko kyllä pärjää, mutta jalkapallon saralla Oulu ansaitsee parempaa. Raahen Seutu julkaisee lisäksi edelleen kerran viikossa ilmaiseksi jaettavaa Raahelaista. taustat AjAnkohtAistA SuomenLehdistö 8/2015 9 Testitabloidi sai hyväksynnän KESKISUOMAlAINEN , Savon Sanomat, Karjalainen ja Etelä-Suomen Sanomat ovat keränneet palautetta marraskuussa ilmestyneistä ennakkotabloideistaan rekkakiertueilla. Noora Autio Suomenmaa muuttuu aikakauslehdeksi SUOMENMAA MUUTTUU vuodenvaihteessa kerran viikossa ilmestyväksi aikakauslehdeksi. > New York Times vai Helsingin Sanomat. Ensimmäisen vaiheen hakuaika päättyy 28.2.2016. mArKO PuumAlAINEN PEtE AAr rE-A HtIO. Nykyisin se ilmestyy sanomalehtenä kolmesti viikossa. Lehdet alkavat ilmestyä uudessa formaatissa maaliskuun 15. Muutokset ovat seurausta Alma Aluemedian yt-neuvotteluista. Puntari > Verotiedot esiin vai piiloon. Harrastaa jalkapalloa ja uutisia
10 SuomenLehdistö 8/2015 taustat Kalevan uuden Kale!-lehden tuottaja Susanna Lähdesmäki suunnittelee lehden sisällön yhdessä vakituisten avustajien kanssa. Ilmaisjakeluista tuli hitti. Sanomalehdet hakevat ei-tilaajille jaettavilla kaupunkiliitteillä lisää ilmoituspeittoa
Ilmaisjakeluista tuli hitti Teksti: Janne Arola Kuvat: Marko Puumalainen (Perjantainen), Jarmo Kontiainen (Kale!). SuomenLehdistö 8/2015 11 taustat Sanomalehdet hakevat ei-tilaajille jaettavilla kaupunkiliitteillä lisää ilmoituspeittoa
Satakunnan Kansan Porilaine-lehden tuottaja Kimmo Lehto kuvaa liitettä yltiöporilaiseksi. Moron toimitukselle mainosmyynnin kasvu on tuonut nykypäivänä mielenkiintoisen ongelman: lehti on välillä paisunut jopa liian suureksi. – Haluamme näyttääkin sellaiselta kuin porilainen luonteenmaisema. Sama Porilaine tilaajille ja ei-tilaajille Ilmaiseksi jaettavista kaupunkiliitteistä on tullut suomalaisessa sanomalehdistössä jo ilmiö. Syntyperäisenä oululaisena Lähdesmäki sanoo ymmärtävänsä kaupunkilaisten kaipuun omien pikkuasioiden raportointiin. Porilaisen normaali painosmäärä on hieman yli 43 000 kappaletta. Katteet eivät kuitenkaan ole samaa luokkaa kuin perinteisessä sanomalehti-ilmoittelussa, Juutilainen toppuuttelee. Se perinteinen lehti menee edelleen Aamulehden välissä vain tilaajille. Kalen sisältö on ääripaikallista, eikä uutiskynnystä oikeastaan ole, tuottaja kertoo. Karjalaisen toimitussihteeri Veikko Huotari ripustaa seuraavan Perjantainen-lehden sivuvedoksia näytille.. – Sitä ei ole tarkoitettu vain ilmoitusliitteeksi. Kale on kaupunkiliitetovereihinsa verrattuna harvinainen tapaus, sillä siihen tehtävää sisältöä ei juuri julkaista Kalevan maksullisissa kanavissa. Erityisesti liitemyynti ja isot ilmoitussopimukset ovat vetäneet hyvin. Alma Aluemedian johtajan Kari Juutilaisen mukaan Aamulehden ilmoitustuotot ovat ilmais-Moron myötä ”kasvaneet selvästi”. – Moron välissä ilmestyy huikea määrä mainoslehtiä, ja ilmaisjakelun avulla saamme katettua lähestulkoon koko Pirkanmaan, Mylläri sanoo. – Oululainen mentaliteetti on vähän erilainen ja omintakeinen. Yksi nainen ei kovin kauheasti ehdi ja pysty, Lähdesmäki sanoo. Huumoriakin on mukana – esimerkiksi vakiopalstojen ja -juttutyyppien nimet on kirjoitettu Oulun murteella. Se lanseerattiin samaan aikaan tabloidiuudistuksen kanssa, tammikuussa 2013. Noin 5 000 lehteä on lisäksi telinejakelussa keskeisillä paikoilla. 12 SuomenLehdistö 8/2015 iime tammikuusta alkaen Aamulehden perinteisestä Moro-viikkoliitteestä on joka viikko tehty kaksi erilaista versiota. Lisäksi tavoitteena on saada lisää ilmoituseuroja erityisesti valtakunnallisilta toimijoilta. Porilaisessa kirjoitetaan aiheista, jotka puhuttavat kaupunkilaisia. Kaleva sai hyväntuulisen pikkuveljen Yksi oululaisen Kalevan Kale!-lehden tavoitteista on saada kontaktia paikallisiin ihmisiin, jotka eivät syystä tai toisesta tilaa kantalehteä. Kale! torstai 29.10. muun muassa Aamulehden Morosta. – Tässä torjuntataistelussa myynnin kasvu luo kuitenkin hyvää ja oikeaa mielikuvaa siitä, että sanomalehtimedia on edelleen tehokas tapa mainostaa. Se auttaa uusien tilaajien houkuttelussa. Lähdesmäki kertoo ottaneensa Kaleen vaikutteita taustat Pyysimme lehtien toimituksia lähettämään meille hienon aukeaman tuoreesta numerosta. Pääosa on journalistisesti toimitettua materiaalia, sanoo Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen. Nyt yritämme toistaiseksi tehdä hieman pienempää lehteä, tuottaja Mylläri kertoo. Kerran viikossa ilmestyvään Mestaan kootaan muun ” Tilattava lehti ja eitilaajille menevä lehti on ilmoittajille ylivoimainen tapa tavoittaa ihmisiä.” Moro, torstai 3.12. Pikkuisella Kalella siihen voi ehkä vastata, Lähdesmäki sanoo. Tuottaja Jari Mylläri kuvailee Moron ilmaisjakeluversiota tuotenäytteeksi, jolla etsitään uutta tilaajakuntaa ja jota käytetään myös eräänlaisena jakelualustana. Morolla tosin on oma toimitus, ja Kalessa on vain minä. Lisäksi jokaisessa lehdessä julkaistaan lukijoiden valokuvia ja lukijoita yritetään muutenkin aktivoida osallistumaan lehden tekemiseen. – Vuoden lopussa katsotaan ensimmäisen kerran, miten se on lähtenyt liikkeelle, ja tehdään tarvittavia lisäpanostuksia ja parannuksia, Väyrynen sanoo. Hesari tekee Mestaa ja Metroa Helsingin Sanomilla on jo lähes kolmen vuoden kokemus HS Mesta -ilmaisjakelulehden tekemisestä. Se jaetaan ilmaiseksi yli 70 000 pirkanmaalaiseen kotitalouteen, joihin ei tule Aamulehteä. Sanomalehdet hakevat ilmaisilla kaupunkiliitteillään erityisesti ilmoituspeittoa, mutta tärkeää on myös journalististen sisältöjen mahdollisimman suuri tavoittavuus omalla alueella. Toisessa versiossa on enemmän mainoksia ja vähemmän journalismia. Siitä noin 20 000 jaetaan ei-tilaajille ilmaisjakeluna Porissa, Ulvilassa ja Luvialla. Lehden tuottajana toimii Kalevan entinen uutistuottaja Susanna Lähdesmäki, ja jutut tilataan avustajilta. Porilaine, torstai 26.11. Kalevan liiketoimintajohtajan Juha Väyrysen mukaan Kalen on tarkoitus auttaa Kalevaa säilyttämään markkinaosuutensa alavireisessä mediamarkkinassa. Tuottajan näkökulmasta tärkeintä on, että Kale tavoittaa oululaisen mielenlaadun. Meillä on aika suorasukainen ja itseironinenkin asenne tekemiseen, Lehto sanoo. – Muutama viikko sitten Moro liitteineen oli 120-sivuinen, ja se on ehdottomasti liikaa jakelupuolelle. – Ihailen Moron tapaa ottaa lukija mukaan tekemiseen. Kalea jaetaan Oulun seudulla noin 30 000 kotitalouteen. Omansa ovat perustaneet Aamulehden lisäksi ainakin Turun Sanomat (TS Kaupunki), Karjalainen (Perjantainen), Helsingin Sanomat (HS Mesta), Satakunnan Kansa (Porilaine) ja viimeisimpänä, lokakuun lopussa, Kaleva (Kale!)
Hänen mukaansa Mesta ilmestyy nykyisellä kaavalla ainakin koko ensi vuoden.. – Kaupallisesta vinkkelistä printtilehteä täydentävä mutta eri postiluukkuihin kolahtava ilmaisjakelutuote on aika hyvä, Mukka sanoo. Päätoimittaja Antero Mukka kuvaa Mestaa ”lightversioksi” painetusta Hesarista. – On periaatepäätös, että ensisijaisesti palvelemme maksavia tilaaja-asiakkaita, sanoo Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio. Eräs ei-tilaaja oli Perjantaisen käsiinsä saatuaan ottanut hurjistuneena yhteyttä asiakaspalveluun, koska luuli saaneensa kutistetun Karjalaisen. Lähtökohtaisesti kaikkia TS Kaupungin juttuja hyödynnetään tavalla tai toisella myös muissa Turun Sanomien kanavissa. Perjantainen on kerran viikossa ilmestyvä 8-sivuinen kooste kantalehdessä julkaistuista jutuista. Mestaan ei myydä paljon itsenäisiä ilmoituksia, vaan se on ilmoittajille lähinnä kantalehden tukimedia. ta sanoo lehden toimineen omassa tehtävässään varsin hyvin. Graafiset suunnittelijat Minna Kuitula (vas.) ja Erja Liimatainen hahmottelevat seuraavan Kalen etusivua yhdessä tuottaja Susanna Lähdesmäen kanssa. Päätoimittaja Pasi Koivumaan mukaan Perjantainen syntyi ennen kaikkea tarpeesta tapella suoramainontaa vastaan. TS Kaupungilla ei ole varsinaisesti omaa toimitusta, vaan sen tuottajana toimii verkkotoimittaja. Miten tilaajat suhtautuvat. Lehteä painetaan noin 30 000 kappaletta ja se jaetaan torstaisin Turussa ja ympäristökunnissa. Mestan kasaavat HS:n uutisdeskissä toimitussihteeri ja toimittaja, joten sen tekeminen ei vie kokopäiväisesti kenenkään aikaa. Mutta mitään päätöksiä siitä ei ole vielä tehty. Mesta, torstai 3.12. Kokonsa puolesta Perjantainen tosin kutistuu maaliskuussa samaan aikaan, kun Karjalaisen kantalehti yhdessä Etelä-Suomen Sanomien, Savon Sanomien ja Keskisuomalaisen kanssa muuttuu tabloidiksi. – Se on löytänyt vakituiset ilmoittajat ja onnistunut lisäpeittotehtävässään, Jääskeläinen tiivistää. – Kombinaationa tilattava lehti ja ei-tilaajille menevä lehti on ilmoittajille ylivoimainen tapa tavoittaa ihmisiä printillä tällä talousalueella, Koivumaa sanoo. Nyt Karjalainen voi markkinoida ilmoitusasiakkailleen yli 90 prosentin peittoa Joensuussa ja lähiympäristössä. TS Kaupunki, torstai 19.11. Ilmoitusmyynnin näkökulmasta haasteena on jakelun hajanaisuus. Se jaetaan noin 17 500 talouteen Joensuun talousalueella. Mestasta vastaava tuotepäällikkö Katja Jääskeläinen Sanoma Media FinlandilTS palvelee ensisijaisesti tilaajia Turun Sanomat ryhtyi julkaisemaan omaa kaupunkiliitettään, TS Kaupunkia, viime vuoden marraskuussa. – Hän ei tykännyt, kun jaoimme sellaisia, joten hän tilasi Karjalaisen, ettei saa enää kutistettua lehteä, Koivumaa kertoo. Toimituksessa tehdään myös viitenä päivänä viikossa ilmestyvää Metro-kaupunkilehteä, jossa hyödynnetään runsaasti lukijoiden valokuvia ja tekstejä. – Ja jos se alkaa lentää hyvin, ei ole poissuljettua, että jakelua laajennettaisiin. – Tarjoamme Kalen verkossa näköislehtenä tilaajille, sanoo päätoimittaja Karvonen. Karjalaisen myyntipäällikkö Kosti Pänttönen ja päätoimittaja Pasi Koivumaa tutkivat Perjantaisen sisältöä. Hän ei usko Perjantaisen tuovan kantalehdelle juurikaan lisää tilaajia, mutta yhden hauskan tapauksen hän kertoo kuulleensa levikkimyynnistä. Käytännössä lähes kaikkien lehtien ilmaiset kaupunkiliitteet ovat vain koosteita aiemmin julkaistuista jutuista tai sitten sama sisältö menee sekä tilaajille että ei-tilaajille, kuten Porilaisessa. SuomenLehdistö 8/2015 13 taustat muassa Hesarin muissa kanavissa aiemmin julkaistuja kaupunki-, ruokaja urheilujuttuja. Ainoastaan Kaleva tekee ilmaisjakelulehteensä runsaasti omaa, uutta sisältöä, jota tilaajat eivät saa painettuna lehtenä. Kun sanomalehdet jakelevat sisältöään ilmaiseksi, herää myös kysymys, miten maksavat asiakkaat siihen suhtautuvat. Kyösti Karvosen ja Susanna Lähdesmäen mukaan Kalen sisältö on ääripaikallista. Silti Kalevaan ei ole muutaman Kalen ilmestymisen jälkeen kantautunut kuin yksi kysely siitä, miksi lehteä ei jaeta tilaajillekin. Häggin mukaan TS Kaupunki on Turun Sanomien ilmoittajille luotu lisätuote täsmätarpeisiin, eikä se siksi kilpaile esimerkiksi saman konsernin Aamuset-kaupunkilehden kanssa. Mestan ansiosta HS tavoittaa suuren joukon potentiaalisia asiakkaita sellaisillakin pääkaupunkiseudun asuinalueilla, joihin kantalehteä ei paljon tilata. Karjalainen tappelee suoramainontaa vastaan Myös Karjalainen asettaa maksavat asiakkaat etusijalle. Perjantainen, perjantai 9.10. Liitteen sisällöstä osa julkaistaan samanaikaisesti verkossa, ja pieni osa on julkaistu aiemmin kantalehdessä. . Mestaa jaetaan torstaisin ja perjantaisin noin 160 000 kotitalouteen pääkaupunkiseudulla. Turun Sanomien mediamyynnin johtajan Katja Häggin mukaan se on ”toiminut osana suurempaa kanavavalikoimaa ja myötävaikuttanut odotetusti sekä tilausmääriin, ilmoitusmyyntiin että TS:n imagoon”
– Meiltä oli siellä koko paikallislehti Kalajokiseudun toimitus ja myynti ja vielä digipuolen ihmisetkin jakamassa ihmisille tilauksia mainostavia lappuja, kertoo julkaisuliiketoiminnasta vastaava johtaja Alpo Ohtamaa Keski-Pohjanmaan Kirjapainosta (KPK). Viime vuonna kaikista Suomen sanomalehdistä levikkiään kasvatti vain neljä. Samaa tehdään konsernin paikallislehdissä jatkuvasti. Hyvä tulos on vaatinut jatkuvaa jalkautumista lukijoiden pariin. Levikin eteen on nähtävä vaivaa Syy-seurausyhteyttä on tietenkin vaikea näyttää toteen, mutta jotain levikeistä voi päätellä. Mitään kovin poikkeuksellista jääkiekko-ottelun isännöinnissä ei ollut. Niistä kolme oli KPK:n paikallislehtiä: Haapavesi-lehti (+2,7 %), Nivala (+0,8 %) ja Kalajokiseutu (+0,4 %). Ei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi, kuka oli otteluisäntänä. – Tuli loistava fiilis, iltaa ei olisi paremmin voinut hoitaa. Se on osa lehtien tilausmarkkinointia, jossa avainsanoja ovat aktiivisuus ja paikallisuus. Parhaat konsernin lehdistä jauhoivat noin 20 prosentin liikevoiton. Yleisön joukossa riemuittiin samana marraskuisena perjantaina kuitenkin myös muista syistä. Tämä ei johdu hänen mukaansa ainoastaan omasta aktiivisuudesta vaan vähän myös muiden laiskuudesta. Lehtitaloissa ehdittiin Ohtamaan mielestä tottua 1900-luvulla taustat: näin me teemme Teksti: Tuomo Tamminen Kuvat: Jukka Lehojärvi. Yritämme herättää mielikuvan, ettei alueella voi asua, ellei tilaa omaa lehteä, Ohtamaa tiivistää. – Väitän, että olemme kokoomme nähden aktiivisimpia mediataloja siinä, miten ollaan paikkakunnalla läsnä, Ohtamaa toteaa. 14 SuomenLehdistö 8/2015 Tilausmarkkinointi teki maalin Keski-Pohjanmaan Kirjapainon paikallislehdet ovat levikkitilastojen harvoja valopilkkuja. KotijouKKueen Kannattajat pääsivät juhlimaan, kun Kalajoen JHT voitti Oulun AIK:n jääkiekon Suomi-sarjan pelissä 3–2. – Kun kuntalaiset näkevät aktiivisuuden, he pitävät lehteä merkittävässä roolissa. Tilausmyyjä Marjut Andersson (vas.) ja markkinointipäällikkö Lea Mattila ovat huomanneet, että ihmiset miettivät entistä tarkemmin, onko heillä varaa tilata lehteä
Parhaassa tapauksessa haku tuottaa yllätyksen: enhän minä ole tällaisista tyypeistä koskaan kuullutkaan. Jos hän pyytää jutun tarkistettavaksi, hän saattaa sen luettuaan todeta, että tulipa sanottua vähän reippaasti, mutta antaa sen olla – noinhan se asia kuitenkin on. KPK:n lehtien laskujen mukana lähtee aina myös etukortti ja etukuponkeja, joilla tilauksen jatkaminen pyritään tekemään houkuttelevammaksi. Hän ei pyydä lähettämään tarkkaa kysymyslistaa sähköpostitse vaan sanoo, että katsotaan sitten, osaanko vastata kysymyksiisi. – Me olemme sen verran pienellä ja köyhällä markkina-alueella, että olemme joutuneet heräämään horroksesta muita aiemmin. Niemen ja Ville Pitkäsen Asiantuntijuus mediassa -tutkimuksessa kävi ilmi, että näkemyksiään pääsee tiedotusvälineissä esittämään etupäässä pieni joukko toimittajien hyviksi havaitsemia luottoasiantuntijoita. Sarjassamme Kysyi tuntematon keski-ikäinen mies baaritiskillä. Kyllä vain. Hän vastaa selkeästi ja johdonmukaisesti ja keksii käytännön esimerkkejä, jotka tekevät vaikeaselkoisestakin aiheesta ymmärrettävän. Valitsetteko aina sellaisen haastateltavan, josta tiedätte etukäteen, mitä hän sanoo. Hän kuulostaa innostuneelta, vaikka on vastannut samoihin kysymyksiin samoista aiheista tuhat kertaa aiemminkin. Huvitti. Koko maakunnassa tilanne ei silti ole yhtä ruusuinen, sillä KPK:n muissa lehdissä levikit ovat laskeneet. Mistä löytyy se toimittaja, joka rupeaa deadlinen jo uhkaavasti häämöttäessä kaivamaan jostain mahdollista vähemmän esillä ollutta asiantuntijaa, kun yhden soiton päässä olisi tarjolla hyvä ja varma haastateltava. taustaLLa oVat tietysti kiire ja mukavuudenhalu. Jälkeenpäin ajateltuna mies taisi kuitenkin olla oikeilla jäljillä. . Koska pienen piirin pyöriminen ei ole kenenkään – ellei sitten niiden joka käänteessä esiin pääsevien – etu, vähimmän vaivan lakia vastaan kannattaa aina silloin tällöin tietoisesti ponnistella. Seuraava kriittinen hetki on vuodenvaihteessa, kun laskut lähetetään tilaajille. Kyllä hän osaa. Ainakin silloin, kun kommenttia ei tarvitse saada vartissa, voi vaikkapa näpytellä viestin sopivia tutkijoita haastateltaviksi vinkkaavaan Etsi Expertti -palveluun. Omat puhelinmyyjät osaavat Tapahtumien lisäksi KPK:n lehdet pyrkivät tavoittamaan mahdollisia tilaajia myös kotoaan. Käsi ylös ne toimittajat, jotka eivät tunnistaneet kuvauksesta työtapaansa. Tässä ei ole kyse heistä. Silloin moni pohtii, etenkin näinä aikoina, onko lehti hintansa väärti. Ne ovat olleet kysyttyjä, markkinointipäällikkö Lea Mattila kertoo. taustat SuomenLehdistö 8/2015 15 Tilausmarkkinointi teki maalin m ed ia nk en tä t xxxx ja vielä 2000-luvun alussakin niin hyviin aikoihin, ettei tilausten ja ilmoitusten eteen tarvinnut tehdä juuri töitä. Hanna Kuonanoja on Kalevan toimittaja, joka työskentelee Lännen Median lukemistotoimituksessa.. Kunhan otti niitä vastaan. Hän käyttää värikästä kieltä, josta syntyy erinomaisia sitaattinostoja. Ainakin puolittain. Pikemminkin päivystävistä mukavista verbaalikoista. Kommentaattoreiksi kelpuutetaan journalistista työprosessia ymmärtävät kokeneet esiintyjät, jotka osaavat selittää asioiden syitä ja seurauksia helppotajuisesti ja uskaltavat ottaa kantaa. Sellaisen tunnistaa yleensä jo puhelun alkusekunneilla. Ennen kuin Haapavesi-lehti muutettiin ilmaisjakelusta tilattavaksi, lehteä käytiin Miten te toiMittajat päätätte, ketä haastattelette. – Kaikilla paikallislehdillämme on oma etukortti, jolla saa joka kuukausi uusia rahanarvoisia etuja. Soitamme aika usein henkilöille, joista tiedämme etukäteen, miten he sanovat. Vuosi sitten julkistetussa Mari K. ” Näkemyksiään pääsee tiedotusvälineissä esittämään etupäässä pieni joukko toimittajien hyviksi havaitsemia luottoasiantuntijoita.” Mukavat verbaalikot > Jatkuu seuraavalla sivulla. Päätämme ensin juttuihin tulevat mielipiteet ja etsimme sitten niihin sopivat henkilöt. Tällaisia ei monella paikallislehdellä ole. Useammasta asiantuntemuksensa puolesta tasavahvalta vaikuttavasta kandidaatista haastateltavaksi valikoituu takuulla se, jonka joku kollega tietää mainita selkeäsanaiseksi ja mutkattomaksi tyypiksi. aarno Laitinen tarkoitti yleiseen sanavarastoon iskostuneella päivystävällä dosentillaan tiedotusvälineissä tiuhaan vilahtelevia yliopistoihmisiä, joilta heltiää lausuntoja laiskimpienkin toimittajien typerimpiin juttuaiheisiin – viis siitä, liippaako aihe lähellekään omaa asiantuntemusta. Hän saattaa vastatessaan olla lykkimässä ostoskärryjä marketin jogurttiosastolla, mutta pitää sitä ihan hyvänä paikkana puhua
kuuNTeLe ASiAkASTA. Myynti on tehtävä joka päivä ja joka viikko, Ohtamaa lisää. ArvoSTA iTSeäSi. 2. Mutta kun minä kerron, että ihan Kokkolasta soittelen, ja täällä voi tulla käymäänkin, syntyy luottamus. Myynnin onnistuminen ei silti ole kiinni pelkästä aktiivisuudesta. Halusimme myös, että asiakkaille menevä viesti on meidän näköisemme. Nyt lehden peittoprosentti on 76 ja levikki suurempi kuin ilmaisjakelun aikaan. Nyt tilaajat taajamien ulkopuolellakin saavat lehtensä heti aamulla. Haapakoski on tyytyväinen siihen, että voi keskittyä omaan työhönsä ja antaa myynnin ammattilaisten hoitaa omaansa. Niin kauan kuin muistaa tasapuolisuuden, ei ole mitään ongelmaa. MieTi, MiTeN puhuT. Älä tyrkytä, vaan tarjoa asiakkaalle hänelle sopivinta tarjousta. Hymy kuuluu äänestä! 3. Entistä lyhyempiä tilauksia Kun Lea Mattila tuli Keski-Pohjanmaan Kirjapainoon markkinointipäälliköksi reilut 15 vuotta sitten, tärkein myyntiartikkeli oli kestotilaus. Se on tärkeää, Andersson kertoo. 4. 5. – Monella on sellainen kuva lehtimyyjistä, että väkisin myyvät kestotilausta, josta ei pääse eroon. Aina journalismin ja markkinoinnin yhdistäminen ei ole yksinkertaista, mutta ainakaan Kalajokiseudun päätoimittaja Hanne Haapakoski ei ole kokenut esimerkiksi tapahtumien yhteydessä tehtävää yritysyhteistyötä ongelmaksi. Se on hankalaa, jos suoltaa myyntipuhetta valmiin kaavan mukaan vakuutusten myynnin ja kaiken muun välissä, Mattila sanoo. Digitilauksia etätilaajille KPK on hallinnut lehtiensä jakelua koko maakunnassa kaksi vuotta. – Huomasimme, että tuotetuntemus on ensiarvoista. – Kun katsotaan paikallislehtien mediamyyntiä järjestelmästä muutama viikko eteenpäin, ei siellä paljon mitään ole. Siksi Keski-Pohjanmaan Kirjapainon tilausmarkkinoinnin seuraavat pyrinnöt liittyvät digilehtiin. Sama lyhytjänteisyys näkyy tilausten lisäksi myös ilmoitusmyynnissä. Myyjiltäkin vaaditaan paikallistuntemusta. Älä lue myyntipuhetta paperista. – Nyt mennään ihan kuukausien pätkissä. Maakunnan ulkopuolella olevat etätilaajat joutuvat kuitenkin maksamaan kalliimpaa hintaa, koska he ovat yhä Postin palvelujen varassa. Andersson kertoo eräästäkin rouvasta, joka löi ensin luurin korvaan, mutta soitti pian takaisin. Luottamus helpottaa myyntiä Puhelinmyyjän soittoa ei yleisesti ottaen taideta ihan hirveästi odottaa, mutta ei silti ole yhdentekevää, mistä soitto tulee. Sen takia KPK palkkasi viisi vuotta sitten kaksi omaa puhelinmyyjää, Marjut Anderssonin ja Vuokko Riihimäen. Oliko se Perhonjokilaaksosta. huoLehdi iTSeSTäSi. . Puhelinmyyjä myy tuotetta, joka on tärkeä sekä asiakkaalle että lehtitalolle. Voi hyvänen aika, minä en heti kuullut. Mutta hyvän sisällön tekeminen ja siitä huolehtiminen, että lehti on osa paikkakunnan arkea – se on paikallislehden tehtävä. Sitä ei lehtien aiemmin käyttämillä ulkopuolisilla call centereillä ollut, mikä näkyi puhelinmyynnin tuloksissa. Joka puhelusta ei tule tilausta, mutta siitä ei kannata huolestua. Toimittajien näyttävä raitilla Paikallislehtien toimitukset saavat markkinoinnin ihmisiltä kiitosta aktiivisuudestaan. 16 SuomenLehdistö 8/2015 Vinkit Näin työskentelee hyvä puhelinmyyjä 1. Työssään Andersson on huomannut senkin, miten paljon asiaa lukijoilla olisi toimittajille: niin juttuvinkkejä kuin palautetta. Sekin on auttanut pitämään lukijoista kiinni samaan aikaan, kun esimerkiksi Helsingin Sanomat on siirtynyt alueella suurimmaksi osaksi päiväkantoon. Kestotilaajat ovat saaneet kaikki kanavat luettavakseen samalla hinnalla, mutta jatkossa Marjut Andersson kollegoineen ryhtyy myymään etenkin etätilaajille myös pelkkää digitilausta. Ja jos aiemmin oli neljä kertaa vuodessa jokin kampanja, nykyään pitää olla jonkinlaista kampanjaa päällä koko ajan, Mattila toteaa. ” Nykyään pitää olla jonkinlaista kampanjaa päällä koko ajan.” Alpo ohtamaan mukaan paikallislehtien pitää itse luoda paikkakunnalle tapahtumia, joihin myös yritykset houkutellaan mukaan. Tapahtumissa läsnäoloa lukuun ottamatta markkinointi ei juuri vie toimituksen aikaa. – Yhteistyötä voi tehdä joko niin, että tekee sitä kaikkien kanssa tai ei kenenkään kanssa. Puhelinmyyjä edustaa myymäänsä lehteä, ja asiantuntemus luo luottamusta. Vaihda asentoa, tee välillä jumppaliikkeitä. Oman talon puhelinmyyjältä nämä viestit myös kulkevat oikeasti perille. TuNNe TuoTTeeSi jA LevikkiALueeSi. Se onkin Lea Mattilan mukaan välttämätöntä. kauppaamassa levikkialueen kaikilla noin 3 000 kotiovella. – Kyllä levikin ja markkinoinnin pitää olla jokaisen päätoimittajan mielessä. Sen jälkeen alkoi puhelinkampanja. Esitä tarjous ystävällisesti, rauhallisesti ja selkeästi. Ratkaisuun ajoivat Postin hinnankorotukset ja heikentynyt palvelu. taustat: näin me teemmeteemme kirjoitetut myyntipuheet eivät toimi, uskoo Marjut Andersson.
Lehdet voivat keskustella kampanjasta lukijoiden kanssa ja näin ottaa heidät mukaansa yhteiselle kampanjaretkelle, jutussa kuvaillaan. Kirjoittaja Ari Heinonen on dosentti ja tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa. Nieman-säätiön raportissa kerrotaan chicagolaisen WBEZ-radioaseman tavasta pyytää lukijoilta juttuehdotuksia, joista lukijat saavat äänestää omat suosikkinsa. Tuloksena ei ole kissavideoita. Apuja aineistojen aitouden tarkistamiseen tarvitaan kaiken aikaa enemmän ja useammin, sillä käyttäjien verkkoon toimittama niin sanottu silminnäkijämateriaali on lisääntynyt valtavasti. Muurit veivät lukijat Ruotsista kuuluu uutisia, joiden mukaan paikallislehdet ovat menettäneet verkkolukijoitaan maksullisuuden vuoksi. Ja kuinka ollakaan, täälläkin on mukana Google, sen News Lab, mutta ei yhtään tunnettua mediaa. Kun päivittäin verkossa liikkuu 500 miljoonaa twiittiä ja joka minuutti You Tubeen ladataan 300 tuntia videoita, toimitukset tarvitsevat apua käyttäjäsisältöjen lähdekritiikkiin. . > Katso linkit Verkonsilmän juttujen lähteille: suomenlehdisto.fi/ blog/aiheet/ artikkelit/ verkonsilma/ First Draft Newsissa toimittajan apuvälineet löytyvät yhdestä paikasta kuin kattavasta käsikirjasta. Keskeisenä välineenä brittilehdillä on kampanjaverkkopalvelu Change, jossa on kampanjoita myös muualta maailmasta. Uuttera toimittaja on saattanut koota näistä oman työkalupakkinsa. Sisällöt kuitenkin poikkeavat. Journalism-julkaisun jutun mukaan lehdet voivat nyt paitsi kutsua lukijoita mukaan kampanjoihinsa myös kätevästi kertoa aiheen taustoista ja kampanjan vaiheista. ari.a.heinonen@ uta.fi Klikkaukset ve rk on si lm ä Vaikka silminnäkijä on livauttanut verkkoon veriteosta videon, onko reilua julkaista se. Journalism-julkaisu kertoo, että Britanniassa useampi sanomalehti on alkanut järjestää omia vetoomuskampanjoita. Ulkoasultaan ja jäsennykseltään selkeän sivuston tai oikeastaan palvelun ydintä on Resources-osasto, johon on koottu aineistoja alaosastoittain. Topics-osastossa aiheita lähestytään pohtivien artikkeleiden kautta kertomalla esimerkiksi, miten toimituksiin voisi luoda työrutiineja verkkoaineistojen todentamiseksi. Tuoreen First Draft Newsin erinomainen idea on, että toimittajan apuvälineet löytyvät nyt yhdestä paikasta ikään kuin kattavasta käsikirjasta. Esimerkiksi Daily Mirror on vaatinut hallitukselta toimia maan terästeollisuuden pelastamiseksi ja Independent pakolaismäärän lisäämiseksi. Tällaisiakin juttuaiheita on tarjolla radioaseman sivuilla.. SuomenLehdistö 8/2015 17 palstat Verkossa on siellä täällä tarjolla ohjeita ja työkaluja, joiden avulla journalistit – ja muutkin – voivat ainakin yrittää tarkistaa, onko vaikkapa kriisialueelta lähetetty video sieltä, mistä sen sanotaan olevan, tai onko se kuvattu silloin, kun väitetään. Lukijat kannattaa ottaa mukaan ehdottamaan juttuaiheita ja jopa päättämään niistä. Kysehän on osaltaan siitä, että mediat eivät useinkaan vaivaudu antamaan julkaisemistaan aineistoista kunniaa alkuperäiselle kansalaisjournalistille tai muulle silminnäkijälle. Verkon aikakaudella toiminta on kuitenkin muuttunut. Sinänsä ei ole uutta, että lehdet ajavat tätä tai tuota yhteiskunnallista asiaa. Tähän viittaa sekin, että verkkolehtiä edelleen käyttävät tekevät niin aiempaa harvemmin ja lukevat vähemmän juttuja. First Draft News ei olekaan ainoastaan työkalujen ja -menetelmien kokoelma, vaan myös pyrkimys keskustella aiheeseen liittyvistä näkökohdista. Toisaalta hyvään journalistiseen etiikkaan kuuluisi myös harkinta: vaikka joku silminnäkijä on (ehkä shokissa) livauttanut verkkoon veriteon tapahtumapaikalta videon, onko reilua julkaista se ainakaan niin, että se iäti löytyy verkosta silminnäkijään yhdistyen. Mediamentorernakonsulttiyhtiön selvityksen mukaan maksumuurien ja lukijakatojen välillä on selvä yhteys. Esimerkiksi havainnollisella diaesityksellä näytetään, miten voi tarkistaa, kuuluuko Twitter-tili ihan oikeasti vaikkapa Hassan Rouhanille tai George Clooneylle. Esimerkkitapauksiin perustuva raportti osoittaa, että oikein toteutettu osallistaminen tuottaa tuoreita näkökulmia ja yleisöä kiinnostavia aineksia juttuihin – mutta se vaatii vähintään ajallista investointia toimituksilta. Lehdet kampanjoivat Jos mediat osallistavat yleisöä, myös medioiden osallistuminen kansalaiskampanjoihin näyttää olevan ajan trendi. Toinen keskeinen osasto on Topics, jossa on hieman hämmentävästi osin samannimisiä osastoja kuin Resources-osastossa. Esimerkiksi Social Newsgathering sisältää ohjeita erilaisten menetelmien käyttöön juttuaineistojen hankkimiseksi verkon sosiaalisista palveluista. Raportin mukaan kokemukset tällaisesta aidosti yhteistyöhön paneutuvasta ja panostavasta journalismista ovat antoisat. Uusi First Draft News -verkkosivusto tarjoaa sitä monipuolisesti. WBEZ:ssä tätä yleisölähtöistä journalismia kutsutaan termillä ”public-powered journalism”. Tuhti apupaketti sisältöjen arviointiin Lukijat äänestävät jutuista Yleisön osallistuminen journalismiin voi olla muutakin kuin rähjäämistä uutiskommenttialueilla. Verificationosasto puolestaan antaa käytännönläheisiä ohjeita erilaisten todentamistyökalujen käyttöön. Selvityksen tekijät tulkitsevat ikävää kehitystä niin, että lehtien vetäytyessä maksumuurin taakse ne samalla lakkaavat olemasta luonteva osa lukijoiden arkipäivää. Käyttäjäsisältöihin liittyvät eettiset pulmakysymykset ovat vahvasti esillä sivustolla. FirsT DraFT Newsin taustalla on mielenkiintoisen kirjava joukko yhteisöjä akateemistaustaisista kansalaisjournalistisiin. Näistä sitten toimitus toteuttaa eniten ääniä saaneita, toki journalistiseen harkintaan perustuen
Malli alkaa yskiä, kun osa vastaanottajista ei halua enää maksaa paketista, kuten sanomalehdestä tai CD-levystä, vaan kuluttaa sisällön hajautetusti verkosta. Digitaalisen median sisällöntuotanto on kysyntälähtöistä, ja jokaisen jutun suosiosta saadaan tarkkaa reaalikaista dataa, toisin kuin analogisessa maailmassa. Kertoimen voi kyseenalaistaa, ja se riippuu markkina-alueesta, mutta ajatuksen lähtökohta on uskottava. Tekijä: Ilta-Sanomien verkkojohtaja Timo Rinne. Mihin suuntaan journalismin kulutus on menossa. Kannattavuus perustuu siihen, kuinka edullisesti mainostajalle voidaan tarjota tuhat silmäparia. Ilta-Sanomien verkkojohtaja Timo Rinne, Ilta-Sanomat on noussut uutisjournalismissa mobiilin ja verkon markkinajohtajaksi perustaen ansaintalogiikan mainosrahoitteisuuteen. Kirjan tekijät ovat soittaneet Skype-puhelun 13:lle media-alan kansainväliselle gurulle ja lisänneet haastatteluihin oman näkemyksensä siitä, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella ja mitä tämä tarkoittaa liiketoiminnan ja demokratian kannalta. Printti on hyvin paketoitu kokonaisuus, josta saa kerralla kuvan siitä, miten maailma makaa. – Älypuhelimet muodostavat jo yli 60 prosenttia lukijoiden vierailuista sivuillamme, eikä ole mitään merkkejä siitä, etteikö niiden käyttö jatkaisi kasvuaan. Koulutus tuotantotalouden diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta. Ideologinen media on sisältöä, joka rahoitetaan jotakin aatetta kannattavalla rahalla. Yksittäinen blogi voi olla suositumpi kuin suuri sanomalehti. panu.uotila@jyu.fi te or ia & kä yt än tö Teoria väittää: Digitalisoitumisen myötä media irtautuu perinteisistä liitoksistaan ja etsiytyy uusille alustoille. mITÄ SITTEN JÄÄ jäljelle, kun vanhat ansaintalogiikat eivät digimaailmassa enää toimi kunnolla. . Median mannerlaattojen lähteminen liikkeelle ja uudelleenjärjestäytyminen on Jaakko Tapanisen ja Marko Ahtisaaren pamfletin 10X Finland ydinkertomus. Kansainvälisesti verkossa menestyviä niche-sisältöjä ovat esimerkiksi talous-, politiikka-, muotitai harrastesisällöt. Olemme jo tehneet älykellosovelluksen Applen ja Samsungin kelloihin. Kokemus: Verkkojohtaja vuodesta 2011, sitä ennen Sanoma Gamesin päällikkö vuodesta 2008 sekä digitaalisen ja kommunikaatioalan liikkeenjohdon konsultti Capgeminilla vuodesta 2004. Ihmiset houkutellaan ensin ilmaisten palvelujen piiriin ja sitten koetetaan löytää keino rahoittaa toiminta mainonnan tai premium-palveluiden avulla. Oletko samaa mieltä. Digiajan suuri kysymys on, miten rahoitetaan kuilu sen välillä, mitä yleisö haluaa ja mikä on demokratian toimintakyvyn kannalta välttämätöntä. Kirjan tekijät laskevat myös verovaroin rahoitetun yleisradiotoiminnan aatteeseen perustuvaksi. Uutispaketeista palveluiksi Kirjoittajat: Jaakko Tapaninen ja Marko Ahtisaari. Uskon, että printtilehdillä on luontainen rooli vielä kymmenenkin vuoden päästä. – Suomessa monet niche-markkinat saattavat olla liian pieniä ollakseen kannattavia, vaikka ne toimivat hyvin englantilaisella kielialueella. palstat 18 SuomenLehdistö 8/2015 DIGITAALINEN mAAILmA on verkostoitunut, arvaamaton ja eksponentiaalinen, kun vanha gutenbergiläinen maailma oli hierarkinen, standardoitu ja lineaarinen. Niche-sisällöillä kannattavuus tulee kapeaan kohderyhmään kuuluvilta tilaajilta ja mainostajilta, jos sisältö on sellaista, että siitä ollaan valmiita maksamaan. Käytäntö vastaa: Digitaalisessa mediamaailmassa voi toimia kannattavasti mainosrahoitteisesti tai maksullisuuteen perustuen. Fakta Fakta. Pamfletti: 10X Finland – Miksi media irtoaa liitoksistaan & miten rakentaa Suomelle 10 kertaa lupaavampi tulevaisuus. Me näemme, että mainosrahoitteinen malli on äärimmäisen toimiva, kun toimitaan siinä mittakaavassa kuin me. – Se on kuluttajan valinta, miten hän haluaa sisältönsä kuluttaa. Ahtisaaren ja Tapanisen mukaan digitaalisen median liiketoimintamahdollisuudet ovat ”huumaavia”, mutta ne eivät liity laajojen yleisöjen saamiseen yhteiselle sisällölle, vaan erikoisryhmien kokoamiseen saman palvelualustan äärelle. ANALOGINEN mEDIA on ennen kaikkea pakettien kokoamista ja niiden välittämistä: ansaintalogiikan idea on tuottaa sopiva sisältökokonaisuus järkevillä tuotantokustannuksilla oikealle kohderyhmälle. – Optimaalinen ansaintamalli riippuu siitä, minkä tyyppinen toimija on ja miten se positioituu. Pamfletin mukaan kansainväliset esimerkit osoittavat, että verkon massamarkkinoilla kannattaa keskittyä mainosrahoitteisuuteen, kun taas kuluttajien maksama sisältö toimii parhaiten kapeilla niche-markkinoilla. Pamfletissa ennustetaan sisältömarkkinoinnin kasvavan voimakkaasti median rahoitusmuotona. Uudelleen järjestynyt media tarvitsee myös uusia ansaintalogiikoita. Uskomme, että puettava elektroniikka, kuten älykellot, on mobiilin jälkeen seuraava digitaalista maailmaa muuttava aalto. – Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten älykellojen mediakäyttö lähtee kehittymään. Sisältömarkkinointiin perustuvassa ansaintalogiikassa sisällön pitää olla niin kiinnostavaa, että se houkuttelee suuria käyttäjämääriä, vaikka sisällön rahoitus tulee mainostajilta. Nämä ansaintamallit vaativat toimiakseen massiivisen yleisön. Digi kasvaa varmasti edelleen nopeasti ja printti jatkaa kevyessä laskussa. Mainospuolen ansaintamallit tulevat varmasti monipuolisemmiksi, ja mietitään uusia lähestymistapoja, miten poiketa valtavirrasta. Uskotko, että printtilehtiä tehdään ja luetaan vielä kymmenen vuoden kuluttua. Mediamurroksen kansainvälinen tilannekuva on kiintoisaa luettavaa, mutta välillä lukijalle jää epäselväksi, puhuuko tekstissä haastatellun vai tekijöiden ääni. Digitaalinen vallankumous voidaan tiivistää ajatukseen siitä, miten perinteinen mediatodellisuus irtoaa liitoksistaan, palastuu ja rakentuu toisaalle uudelle medialle luontaisiksi kokonaisuuksiksi. Varmaa on, että mediamaailma muuttuu nopeasti ja jo viiden vuoden kuluttua se näyttää hyvin erilaiselta kuin nyt. Pamfletissa hahmotellaan neljä digitalisoituneen mediamaiseman ansaintalogiikkaa. Pamfletin laskentakaava on, että verkkomedian euro on kymmenen senttiä perinteisen sanomalehden eurosta. Teos, 2015. Journalismilla on kuitenkin suuri yhteiskunnallinen tehtävä kertoa yhteiskunnallisesti olennaisia asioita, vaikka ne eivät aina kiinnostaisikaan. Massiiviseen liikenteeseen perustuvat mediapalvelut pyrkivät maksimoimaan käyttäjämäärät, klikkaukset ja sisältöjen jakamisen. Älypuhelin on meillä ensisijainen laite, jolle digisisällöt tehdään. Rahoitusmuodoista voimakkaimmin kasvaa sisältömarkkinointi. Digitaalisessa maailmassa uutta on se, että vain muutaman hengen voimin on mahdollista tehdä suuria yleisöjä houkuttavia medioita. Aineisto: Kolmentoista kansainvälisen media-alan asiantuntijan haastattelu, kirjallisuus. Kirjoittaja Panu Uotila on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella. Sisältömarkkinointi on mainostajan, mediayhtiön ja lukijan etu, kunhan vain tehdään lukijalle riittävän selväksi, mikä osa sisällöstä on sponsoroitua tai natiivimainontaa. – Sisältömarkkinointi on yksi median nopeimmin kasvavia alueita lähivuosina. Se, mistä uutistarina koostuu, tulee varmasti muuttumaan uusien laitteiden kautta. Uskotko näin käyvän myös Suomessa. Eli samaan kannattavuuteen pääsemiseen tarvitaan verkossa kymmenkertainen yleisö. Mutta kyllä laatusisällölle on merkittävässä määrin kysyntää myös maksullisella puolella, kuten Helsingin Sanomien ja New York Timesin esimerkit osoittavat
Poliittisen historian väitöskirja, Turun yliopisto 2015. tehta?va. Somessa lehti saa kontaktin myös niihin ihmisiin, jotka eiva?t – viela. EU-komission mukaan ennakkoarviointi on tehtävä yleisradioyhtiöiden uusille palveluille, jotka saattavat syrjäyttää markkinoilta yksityisiä vaihtoehtoja. lukijasuhde. Etelä-Suomen Sanomien, Keskisuomalaisen, San Francisco Chroniclen ja The Sacramento Beenin perusteella uutistuotanto on edelleen varsin suljettu prosessi. Raportin mukaan kaksi SVT:n digisovellusta – Nyhetsappen ja Edit – olisi pitänyt estää, koska niillä ei ole juurikaan kytkentää tv-ohjelmiin ja ne muistuttavat liikaa lehtien tarjoamia sovelluksia. palstat SuomenLehdistö 8/2015 19 Kaksi digipalvelua olisi pitänyt kieltää ARVIOINTI: Ruotsin julkisen palvelun tv-yhtiön SVT:n neljästä uudesta digitaalisesta palvelusta kaksi olisi pitänyt kieltää etukäteen, koska niistä on enemmän haittaa kuin lisäarvoa mediamarkkinalle. Copenhagen Economics 2015. Case-tutkimus sosiaalisen median mahdollisuuksista osallistuvaan journalismiin alueellisissa lehdissä. ”Kyseessä taisi olla hyvin käyttäytyvä ja nöyrä palveluskoira.” Jukka Holmberg > Risto Jussila: Nuorallakävelyä uutismaailmassa – Suomen Tietotoimiston yhteiskunnallinen rooli 1956–1981. Aki Salo haki gradussaan vastausta tähän kahden suomalaisen ja kahden yhdysvaltalaisen lehden kautta. Ruotsissa ei ole tehty yhtään ennakkoarviointia. http://urn. fi/URN:NBN:fi:jyu-201505272052 Nöyrä palvelija asialinjalla VÄITÖS: Suomen Tietotoimistolla on kautta vuosikymmenten ollut erikoinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa, toteaa STT:n ”Kekkosen ajasta” väitellyt tietotoimiston pitkäaikainen toimittaja Risto Jussila. ”Vielä tutkimushetkellä sosiaalisen median käyttö oli etenkin suomalaisissa lehdissä vapaaehtoista, mutta haastatteluissa oli havaittavissa merkkejä tämän vapaaehtoisuuden päättymisestä.” Jukka Holmberg > Aki Salo: Kilpailija vai kirittäjä. – ole lukijoita.” Päätoimittaja Tarja Kojola Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen historiassa (Pentti Kurunmäki) ki rj at ie to tu tk im us no st o ELIN A RAJA LA. tai Twitterseuraaja on ta?rkea. Hän vastaa, ettei kumpaakaan: sensaatioita vältettiin, mutta asianlinjan journalismia tehtiin kunnianhimoisesti. Journalistiikan pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2015. ei ole helppo.” Sari Virta sisältökehityksen johtamista tutkivan väitöskirjatyön väliraportissaan ”Jokainen Facebook-tykka?a?ja. ”Valtionhallinnon tiedotustoiminta oli täysin lapsenkengissä, joten STT toimi pitkään käytännössä valtion tiedottajana.” Jussila kysyy, oliko STT tutkimuskaudella vallanpitäjiä ja yhteiskuntaa tiukasti seuraava vahtikoira vai kiltisti päättäjien kädestä syövä sylikoira. http://www.copenhageneconomics.com/ publications/publication/forhandsprovning-av-fyra-digitala-svt-tjanster Somea käytetään alussa ja lopussa GRADu: Mitä alueelliset sanomalehdet tavoittelevat sosiaalisesta mediasta ja miten. ja?nnitetta?, ja ta?ma. ”SVT:n uutissovellus tuottaa merkittävää kilpailupainetta markkinoilla jo toimivia kaupallisia vaihtoehtoja kohtaan, minkä vuoksi sen markkinavaikutus on negatiivinen.” Jukka Holmberg > Karl Lundvall, Cecilia Gustafsson: Förhandsprövning av fyra digitala SVT-tjänster. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6263-1 ”Mediajohtajat pyrkiva?t tasapainottamaan tehokkaan, rutiininomaisen tuotantoprosessin ja jatkuvan luovan innovoinnin va?lista. ”Yleisön asiantuntemusta tai joukkovoimaa ei hyödynnetä, vaikka teknologia tarjoaisi siihen mahdollisuuden.” Tutkitut lehdet olivat keväällä 2015 siirtymässä Facebook-painotuksesta myös muihin kanaviin, mutta monen esimiehen murheena oli toimituksen vastahakoisuus hyödyntää sosiaalista mediaa. STT on aina ollut lehtitalojen omistama yksityinen yritys, mutta sillä on Jussilan mukaan ollut ”puolivirallisen” uutistoimiston asema. Yleisön osallistumista toivottiin lähinnä jutunteon alkuja loppupäässä: silminnäkijähavaintoja ja vinkkejä sekä valmiiden uutisten jakamista sosiaalisen median kanavissa. Mångfaldshotande eller samhällsberikande. Tähän tulokseen päätyivät Copenhagen Economicsin tutkijat ”ennakkoarvioinnissa”, jonka laitos teki SVT:n palveluista jälkikäteen Ruotsin sanomalehtien liiton pyynnöstä
Sen jälkeen Suomesta tuli puolueeton valtio.” Printissä lehti korjasi kartan virheen seuraavana päivänä oikaisulla, jonka sisältö poikkesi netissä julkaistusta oikaisusta. Lisäksi netissä julkaistussa oikaisussa olisi pitänyt yksilöidä, mitä virheitä toimitus on korjannut. Pääluottamusmiestä haastateltiin Lapin Kansassa, netissä 6.10. Lisäksi Norja on väärässä ryhmässä, sillä se oli Saksan miehittämä 1940–1945.” Kantelijan mukaan oikaisun lause ”Toisin kuin kartasta saattoi ymmärtää, Suomi ei jäänyt sodan jälkeen miehitetyksi.” luo virheellisen käsityksen, että Suomi olisi ollut sodan aikana miehitetty maa. Päätoimittajan mukaan virhe oli tahaton, eikä edes huolimattomuutta, mutta erittäin harmittava. ja printissä 7.10.2015. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan virheen. Virhe kosketti herkkää ja samalla kunniakasta asiaa Suomen historiassa, ja virheellinen kuva tuotti suurta mielipahaa lukijoille. Kantelijan mukaan sanankäyttö on epäonnistunutta ja tässä tapauksessa huolimattomuus on ollut toistuvaa ja se on johtanut ristiriitaan historiallisen todellisuuden kanssa. Suomen kieli jättää toki useissa yleisesti käytetyissäkin ilmauksissa sijaa erilaisille tulkinnoille. Se perustui saksalaisen oppikirjakustantajan Erns Klett Verlag GmbH:n oppikirjoissaan ja verkkomateriaaleissaan julkaisemaan kartta-aineistoon. Neuvoston mielestä printtioikaisun lause ”Toisin kuin kartasta saattoi ymmärtää, Suomi ei jäänyt sodan jälkeen miehitetyksi.” ei oikaissut virhettä yksiselitteisesti. Toimituksen olisi pitänyt päätoimittajan mukaan havahtua alkuperäiskartan ongelmaan Suomen kohdalla. Lehti ei suostunut siihen. Neuvosto tulkitsi tapauksessa ensimmäisen kerran Journalistin ohjeiden kohtaa, jossa edellytetään korjauksen huomioarvon suhteuttamista virheen vakavuuteen. Jokainen julkaistu virhe on kiusallinen paitsi lukijalle myös sen tekijälle. Mielipahan määrä oli suuri, määritteli kantelija. Kantelijan mukaan lehti rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 20, koska korjauksen huomioarvo ei ollut suhteessa virheen vakavuuteen. Helsingin Sanomat julkaisi laajan juttukokonaisuuden natsi-Saksan antautumisesta ja toisen maailmansodan päättymisestä keväällä 1945. Alkuperäinen virhe oli päätoimittajan mukaan vakava, ja se kytkeytyy – kuten kantelija toteaa – vahvasti kansalliseen identiteettiimme. Neuvosto katsoo, ettei Helsingin Sanomien vakiintunut oikaisukäytäntö vastannut kohdan 20 henkeä eikä kirjainta. Lehti korjasi kartassa olleen virheen oikaisukäytäntönsä mukaan tekstioikaisulla. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Kantelijan näkemys edustaa kuitenkin tässä tapauksessa tarkoitushakuista, ahdasta kielentulkintaa, päätoimittaja toteaa. Virhe oli peräisin alkuperäislähteestä, mutta riittävä lähdekritiikki olisi osoittanut kartta-aineiston ja historiallisen todellisuuden välisen ristiriidan Suomen osalta. Kantelu 5835 11.5.2015 Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 8.5.2015 sivulla A 24 Toinen maailmansota jätti valtavat arvet -jutun yhteydessä julkaistussa kartassa olleen virheen oikaisuun 9.5.2015. Lausuma Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita perussopimuksensa mukaan oikaisu etusivulle. Julkisen sanan neuvosto toteaa päätoimittajan tavoin, että kartassa ollut virhe oli vakava. Postin mukaan pääluottamusmies on itse rajoittanut sananvapauttaan allekirjoittamalla salassapitovelvollisuuden sisältävän työsopimuksen. Haastattelussa ei kerrottu mitään liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tai valheellista tietoa. Päätoimittaja katsoo Helsingin Sanomien toimineen virhettä oikaistessaan Journalistin ohjeiden mukaisesti. pykälän vaatimukseen, jonka mukaan työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammattitai liikesalaisuuksia. PAU:n mukaan Posti rajoittaa pääluottamusmiehen sananvapautta antamalla tälle varoituksen Lapin Kansassa julkaistusta haastattelusta. Helsingin Sanomien vastaus kanteluun 5836 10.6.2015 Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomissa julkaistu kartta oli lähdeaineiston mukainen. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta. Neuvoston mukaan se ei riitä. Päätoimittajan mukaan asiassa on toimittu hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. Siten pääluottamusmies on sitoutunut työsopimuslain 3. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Luotettavaksi arvioitu lähdemateriaali ei herättänyt toimituksessa valppautta riittävään lähdekritiikkiin, vaikka useat henkilöt tarkastivat kartan ennen sen julkaisua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Julkisen sanan neuvosto tulkitsee vuonna 2014 voimaan tullutta Journalistin ohjeiden kohtaa 20, jossa edellytetään, että korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. luvun 4. Nettioikaisua tarkensi seuraava teksti: ”Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan 1939–1940 ja 1941–1944. Postin mukaan työntekijän sananvapautta rajoittaa myös työsopimuslain 3. PoSti grouP oyj Julkisen sanan neuvoston lausuma sananvapauden rajoittamista koskevassa asiassa. Kantelijan mukaan virhe olisi pitänyt korjata myös paperilehdessä niin, että korjattu kartta olisi julkaistu lehdessä. Kantelijan mukaan Helsingin Sanomien toiminta asiassa on ristiriidassa Journalistin ohjeiden kohtien 8, 10 ja 20 kanssa. Näemmekö pian oikaisuin tapetoiduin etusivun. Pia Hunnakko Ilkan ja Pohjalaisen journalismista vastaava toimituspäällikkö 3 2 Hunnakon poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä. Kantelijan mukaan oikaisu ei tavoittanut läheskään kattavasti virheellistä tietoa saanutta yleisöä. Kantelija nosti kantelunsa perusteeksi virheen lisäksi sen tuottaman mielipahan. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Kantelijan mukaan kyseessä on vakava virhe, joka voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa levittäessään väärää tietoa ja historiankäsitystä lukijoille. JSN Vapauttavat Langettavat palstat palStat. Se perustui saksalaisen oppikirjakustantajan Erns Klett Verlag GmbH:n oppikirjoissaan ja verkkomateriaaleissaan julkaisemaan kartta-aineistoon. Päätoimittajan mukaan virhe oli tahaton, eikä edes huolimattomuutta, mutta erittäin harmittava. Jutun kuvituksena oli puolen sivun kokoinen Euroopan kartta tuolta ajankohdalta. Lehti toimi oikein, kun se korjasi virheensä netissä omasta aloitteestaan samana päivänä julkaisemalla kartan korjattuna. Lapin sota saksalaisia vastaan käytiin 1944– 1945. Kantelijan mukaan oikaisun saattoi havaita vain sellainen, joka osasi sitä etsiä. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 18.11. Virheet on korjattava, mutta kuka määrittelee niiden vakavuuden. pykälän lojaliteettivelvollisuus, jonka mukaan työnantajan julkinen arvosteleminen ja loukkaaminen on lojaliteettivelvoitteen rikkomista. Posti Group Oyj:n vastaus 6.11.2015 Vastauksensa aluksi Posti Group Oyj toteaa, että se ei kuulu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin eikä pääluottamusmiehelle annetulla varoituksella ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa. Kantelija muistuttaa, että kyseessä oleva asia on suomalaisen kansallisen identiteetin keskeisintä sisältöä. Vaikka virhe oli jo lähdemateriaalissa, sitä ei voi puolustaa vetoamalla lähteenmukaisuuteen. luvun 1. Lausuman pyytäjä on Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, ja sen perusteena on sananvapauden rajoittaminen. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Lausumapyynnön mukaan Posti pyrkii varoituksella hiljentämään niin työntekijät kuin edunvalvojat, jotta kukaan ei uskaltaisi lausua julkisesti mitään Postin nykyisistä jakeluongelmista, jotka johtuvat alimitoitetuista resursseista. Seuraavan päivän lehdessä tehty oikaisu on päätoimittajan mukaan tehty lehden vakiintuneen käytännön mukaisesti Oikaisuja-palstalla sanallisessa muodossa. Pyrkimyksenä on parantaa karttamateriaalien kulkuun ja tarkastamiseen liittyvää toimitusprosessia niin, että vastaavilta virheiltä jatkossa vältytään. Sodan jälkeen Neuvostoliitolla oli Suomessa Porkkalan vuokra-alue 1956 asti. Oikaisun tulkinta on päätoimittajan ja Helsingin Sanomien toimituksen näkemyksen mukaan selkeä ja lukijan helposti ymmärrettävissä. Kantelu 5836 13.5.2015 Kantelu koskee Helsingin Sanomissa 9.5.2015 julkaistun oikaisun sanamuotoa. Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Riittääkö se. Toimitus huomasi virheen ja korjasi sen oma-aloitteisesti viipymättä kaikkiin julkaisukanaviin. Kantelija ei ollut tyytyväinen Helsingin Sanomien printissä julkaisemaan oikaisuun. Helsingin Sanomien vastaus kanteluun 5835 29.10.2015 Päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomissa julkaistu kartta oli lähdeaineiston mukainen. Kantelija pyysi oikaisun korjaamista. Ratkaisun tekivät: Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento. Hän sai päätoimittajalta asiallisen, perustellun ja pahoittelevan vastauksen. Voi mielestäni perustellusti kysyä, mihin vaatimus johtaa. Luotettavaksi arvioitu lähdemateriaali ei herättänyt toimituksessa valppautta riittävään lähdekritiikkiin, vaikka useat henkilöt tarkastivat kartan ennen sen julkaisua. Päätöksiä yhteensä 5, lisäksi 1 lausuma. Helsingin sanomat rikkoi marraskuussa JSN:n mukaan Journalistin ohjeita, kun korjauksen huomioarvo ei ollut suhteessa virheen vakavuuteen. Toisin kuin kartasta saattoi ymmärtää, Suomi ei jäänyt sodan jälkeen miehitetyksi. Lausumapyyntö 18.10.2015 Pyyntö kohdistuu Posti Group Oyj:n ja sen antamaan varoitukseen Postija logistiikka-alan unionin PAU:n Lapin alueen pääluottamusmiehelle. Lehti julkaisi oikaisun yhdellä palstalla kahden muun oikaisun välissä: ”Perjantaina 8. Oikaisu olisi pitänyt julkaista samalla tavalla kuin lehti menetteli netissä eli julkaisemalla karttakuva korjattuna kokonaan tai virheelliset osat korjattuina. Mielensä pahoittamisen mittarilla käy nopeasti niin, että mikään ei riitä. 20 SuomenLehdistö 8/2015 heLSingin Sanomat Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Helsingin Sanomat suhtautui päätoimittajan mukaan vakavasti toimitustyössä tapahtuneeseen virheeseen. Näin siitä huolimatta, että verkossa julkaistiin uusi kartta ja selventävä teksti. Tästäkin syystä Helsingin Sanomien toimituksessa on käyty tapaus huolellisesti läpi. PAU muistuttaa, että Posti hoitaa lakisääteistä yleispalvelua ja sen tulee sietää arvostelua, jos se epäonnistuu lakisääteisen palvelun hoitamisessa. toukokuuta sivulla A 24 julkaistussa kartassa Suomi oli sijoitettu väärään maaryhmään, jonka kuvauksena oli Neuvostoliiton takaisin valtaamat maat. Ratkaisu JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Lehti oikaisi virheen viipymättä, ja myös kantelijan oikaisupyyntö sai asianmukaisen, hyvän journalistisen tavan mukaisen kohtelun. Posti väittää, että pääluottamusmies olisi saanut haastattelussa kertomansa tiedot luvattomin keinoin. Kartassa Suomi oli virheellisesti merkitty sodan päättymishetkellä Neuvostoliiton takaisin valtaamaksi tai kommunistien miehittämäksi alueeksi. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen. Kyseessä oli Euroopan kartta, jossa Suomi oli merkitty Neuvostoliiton takaisin valtaamaksi alueeksi. Toteutetulla tavalla virheen korjaus oli lähinnä symbolista. Kartassa Suomi oli merkitty Neuvostoliiton takaisin valtaamaksi tai kommunistien valtaamaksi alueeksi toisen maailmansodan lopussa
Hänen mukaansa järjestelyt ovat aiheuttaneet katastrofin, koska joinakin päivinä hänen alueellaan ei ole ehditty jakaa postia ollenkaan. Vuoden kirjaa voivat ehdottaa kustantajat. Toisena vaihtoehtona on poistaa niin sanottuun väliportaaseen kuuluva virka tarpeettomana ja jakaa tehtäviä uudelleen. Mikään taho ei ole myöskään pyytänyt kannanottonsa julkaisua jälkikäteen. Luottamusmies työskentelee jutussa mainitun kotihoidon esimiehen kanssa osin samassa yksikössä, jolloin hänen lausumaansa on kantelijan mukaan suhtauduttava tietolähteenä kriittisesti. Pääluottamusmies perusteli näkemystään työntekijäja ylityömäärillä sekä vuosilomien sijoittamisella samaan ajankohtaan. Näin ollen pääluottamusmiehen kantaa asiaan voidaan pitää luotettavana tietolähteenä. Posti antoi pääluottamusmiehelle haastattelussa esitettyjen kommenttien vuoksi kirjallisen varoituksen. Mikään taho ei ole ilmoittanut, että kantelun kohteena olevissa jutuissa olisi esitetty totuudenvastaisia tietoja. Hakijoiden ansioita arvioitaessa erityisesti painotetaan opetusja työsuunnitelmaa. joutSan Seutu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös erittäin kielteistä julkisuutta, samanaikaista kuulemista ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Palkintolautakunta valitsee saamiensa ehdotusten joukosta kolme voittajaehdotusta palkintoluokkiin Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden kirja ja Vuoden journalisti. Varoituksen antaminen pääluottamusmiehelle oli sananvapauteen kohdistuva toimenpide, joka on omiaan kaventamaan kansalaisten ja median tiedonsaantimahdollisuuksia. Ehdota palkinnon saajaa viimeistään 31.12.2015 osoitteessa suurijournalistipalkinto.fi. Joutsan kunnan kotihoidon johtamisjärjestelyjä käsitelleessä jutussa kohdistettiin kovaa kritiikkiä selvästi tunnistettavissa olevaa henkilöä kohtaan. Katso http://www.uta.fi/ajankohtaista/tyopaikat, josta löytyy myös tarkempaa tietoa tehtävän vaatimuksista, luonteesta ja palkasta sekä hakemuksessa vaadituista liitteistä. Pääluottamusmiehen mukaan jakeluongelmien syynä eivät olleet työnantajan julkisuudessa väittämät sairauslomat vaan työnantajan päätös vähentää resursseja. Arvostelun sietämisen osalta kantelija toteaa, että kyseinen kotihoidon esimies ei ole kunnan johtavia virkamiehiä, vaan keskijohdon esimies. Seuraa meitä Facebookissa Suuri Journalistipalkinto ja Twitterissä #sjp2015. Jutussa mainittu kotihoidon esimies on kantelijan mielestä joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Tämä periaate on demokraattisen sivistysvaltion perusta. Vaikutukset työntekoon ja yhteistyöhön ovat tuskin positiiviset. Kansalaisten kuuluu saada tietää, miksi posti ei kulje luvatulla tavalla. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tunnetaan hyvin, ja kirjoituksen myötä asiaton kohtelu on lisääntynyt. Ainoa jutussa esitetty tieto liittyy hänen koulutustasoonsa, jonka ei voi katsoa asettavan henkilöä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Tehyn pääluottamusmiehen esittämä kritiikki kohdistuu jutussa esiteltyyn kunnan luottamushenkilöiden tekemään päätökseen. pykälän salassapitovelvoitteella ja saman lain 3. Neuvoston mielestä haastattelussa ei tullut esiin arkaluonteista tietoa Postin toiminnasta. Posti hoitaa lakisääteistä yleispalvelua, ja sen tulee sietää itseensä kohdistuvaa julkista arvostelua. Näin ollen hän ei ole asemassa, jonka seurauksena hänen pitäisi joutua sietämään arvostelua. Hakemukset jätetään yliopiston sähköiseen rekrytointijärjestelmään 4.1.2016 mennessä. Joutsan Seudun vastaus 5.8.2015 Päätoimittaja Markku Parkkosen mukaan uutisoinnissa ja kantelussa mainitussa Superin mielipidekirjoituksessa ei esitetä kotihoidon esimiehestä tietoja, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Haastattelussa kerrottiin asioita, joilla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä. Haemme vierailijaprofessoriksi omalla alallaan erityisen ansioitunutta journalistia, joka on työssään kirjoittavana toimittajana, kuvajournalistina tai radioja tv-työssä paneutunut erityisesti aikamme humanitaarisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin hyvän journalismin käytäntöihin. luvun 4. Perussopimus antaa neuvostolle myös valtuudet käsitellä pyrkimyksiä rajoittaa sananja julkaisemisen vapautta. Kantelijan mielestä asia voidaan esittää myös niin, että ketään ei aseteta kielteiseen julkisuuteen. • pakolaiskysymykset • sotaja konfliktitilanteet, ml. Ratkaisun tekivät: Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento. Kunnan virkamiesjohdon näkemys siitä, että organisaatiomuutoksiin ei ole tarvetta, on tuotu jutussa esille. Kantelu 11.5.2015 Kantelu kohdistuu Joutsan Seudussa 25.2.2015 julkaistuun kirjoitukseen ”Kiistelty johtosääntö menossa valtuustoon” ja sen ”Tehyn pääluottamusmies Pasi Rutanen: Poliitikot eivät voi olla tietämättömiä ongelmista” alaotsikkoon. Kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä häntä kuultu jutussa. Pääluottamusmiehen haastattelussa kerrottiin Postin jakeluongelmien syistä. JSN haluaa tällä kannanotollaan kiinnittää huomiota yrityksiin rajoittaa perustuslaissa turvattua sananvapautta. SuomenLehdistö 8/2015 21 palstat palStat paitsi hyvää journalistista tapaa myös puolustaa sananja julkaisemisen vapautta. ETSIMME SUOMEN PARASTA JOURNALISMIA EHDOTA VUODEN 2015 PARASTA JOURNALISTIA, JUTTUA TAI JOURNALISTISTA TEKOA. Julkisen sanan neuvosto on puuttunut aiemminkin sananvapauden loukkauksiin muun muassa kahdessa lausumassaan: http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-sananvapaudesta-2013/ http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-sananvapautta-koskevassa-asiassa-virkamiehen-sananvapaus--/ Postija logistiikka-alan unionin PAU:n Lapin alueen pääluottamusmies kertoi haastattelussaan Lapin Kansassa 7.10.2015 Postin jakeluongelmista alueellaan. Kuka on edistänyt hyvää journalismia Suomessa vuoden 2015 aikana. Posti perusteli varoitusta työsopimuslain 3. Päätoimittaja toteaa, että pääluottamusmies voi asemansa puolesta antaa lausuntoja edustamansa ammattiosaston puolesta. Nykyisellä viranhaltijalla ei ole terveydenhuollon koulutusta, vaikka alaiset ovat pääosin joko lähihoitajia tai sairaanhoitajia.” Kantelijan mukaan kyseessä oleva kotihoidon esimies on saanut osakseen asiakkaiden osalta uhkailuja ja työntekijöiltä välinpitämätöntä kohtelua. Ratkaisu JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohJOURNALISTIIKAN VIERAILIJAPROFESSORI lukuvuodelle 2016–2017 Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikössä (CMT) on haettavana journalistiikan vierailijaprofessorin tehtävä ajanjaksolle 1.8.2016–31.7.2017. Tehyn pääluottamusmies esittää jutussa, että kotihoidon esimiehen virkaan siirrettäisiin henkilö, jolla olisi riittävä koulutus sekä näkemystä kotihoidon kehittämisestä. Pääluottamusmiehen mukaan Lapin alueen kaikista toimipaikoista on poistettu noin 20 prosenttia työvuoroista. pykälän lojaliteettivelvoitteella. luvun 1. Jutussa ei mainita henkilöä nimeltä, mutta tekstissä on maininta: ”Yksi ongelma on kotihoidon esimiehen koulutustaso. Palkinnot jaetaan suorassa lähetyksessä MTV3-kanavalla tiistaina 15.3.2016 kello 20 alkaen. Julkisen sanan neuvosto painottaa, että jokaisella on perustuslaillinen oikeus sananvapauteen ja kenenkään ennalta estämättä ilmaista mielipiteensä julkisuudessa. informaatiosodankäynti • luonnon ja ympäristön kysymykset • kehitysyhteistyökysymykset • elintarvikeongelmat • sananvapaus Tehtävää koskevat tiedustelut: Johtaja Heikki Hellman 040 571 3184 heikki.hellman@uta.fi Professori Ari Heinonen 050 318 5927 ari.a.heinonen@uta.fi Viestinnän, median ja teatterin yksikkö – CMT uta.fi/cmt Esimerkkialueita ovat Vierailijaprofessori osallistuu journalistiikan opetukseen eri tasoilla pitämällä esimerkiksi luentoja, työpajoja ja pienimuotoisia seminaareja. www.suurijournalistipalkinto.fi
Kantelijan mukaan hän ja muut asianosaiset ovat yrittäneet kirjoittaa asiasta muun muassa yleisönosastoon. Jutussa ei mainittu esimiestä nimeltä, mutta hän oli selvästi tunnistettavissa siitä. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa. Neuvoston mielestä julkisuus oli niin kielteistä, että esimiehen oma kannanotto jälkeenpäin ei olisi korjannut hänelle aiheutunutta vahinkoa. LISÄTIETOJA ANTAVAT: toimitusten päällikkö Sirpa Silmäri, sirpa.silmari@lansi-savo. Lehti raportoi kunnanjohtajan erottamisprosessista uutisissa, kommenttipalstoilla ja pääkirjoituksissa. Lyhyeen uutiseen ei kysytty kommenttia miltään taholta, koska juttua oli seurattu tarkasti jo usean kuukauden ajan. Vapauttava päätös äänin 11–1. Päätoimittajan harkinnan mukaan yksityisyyden suoja ei edellyttänyt niiden julkaisematta jättämistä. Lehti on jutussa maininnut valituksen tekijät nimeltä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Joutsan Seutu on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen. Vasabladet Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä, virheen korjausta ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Kaupungin päättäjät laativat vuoden 2014 aikana kouluverkkoselvityksen, jonka valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014. Uutisessa käsiteltiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen sisältöä ja kaupungin ehdotettua vastinetta valitukseen. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. Lehti kertoi uutisessa Äänekosken kaupungin aikomuksesta vaatia kouluverkkopäätöksestä tehdyn valituksen kumoamista. Kotihoidon esimiehelle ei annettu tilaisuutta kommentoida väitteitä omalta kannaltaan samassa jutussa. Luottamusmies työskenteli osin samassa yksikössä kotihoidon esimiehen kanssa, mikä saattoi vaarantaa hänen puolueettomuutensa kommenttien esittäjänä tässä asiassa. Kaikki asianosaiset ovat saaneet sanottavansa esille useampaan kertaan. Uutinen liittyy Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tehtyyn kouluverkkopäätöstä koskevaan valitukseen, jonka kumoamista Äänekosken kaupunki vaatii. Ratkaisun tekivät: Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento. Päätoimittajan mukaan lehti ei ole jättänyt julkaisematta yhtäkään Mämmen koulua koskevaa kirjoitusta, jonka kyläläiset ovat itse kirjoittaneet ja toimitukselle toimittaneet. Kantelija pitää kyseenalaisena, että valituksen tekijät mainitaan nimeltä uutisessa. Lisäksi yhtiöllä on sähköistä liiketoimintaa. Pääkirjoituksessa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi kantelijan pyynnöstä. Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelijoiden nimien julkaisemiselle ei ollut estettä. teelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Hänen katsottiin jopa vaarantavan potilasturvallisuuden. Lehti teki aiheesta syys–joulukuussa kaksi isoa juttua, joissa kuunneltiin mämmeläisiä. Lehti julkaisi valittajien nimet, koska ne olivat julkisessa asiakirjassa. Uutisessa mainittiin valituksen tekijät nimeltä. Kouluverkkoa koskevat ratkaisut koskettavat lukuisia kaupunkilaisia, ja niillä on myös yleistä merkitystä. Molemmissa jutuissa haastateltiin muun muassa kantelun tekijää. Yhtiön liikevaihto on noin 59 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 800 henkilöä. Valittajat vaativat välitöntä toimenpidekieltoa, yhtenäisperuskoulun peruspäätöksen kumoamista Mämmen koulun osalta ja valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Valittajien nimet ovat julkisia myös siksi, että ne on nähtävillä julkisessa asiakirjassa. Lehti ei ole ollut kantelijaan yhteydessä jutun julkaisemisen takia, eikä kantelijalta ole pyydetty vastinetta. Kritiikki oli aika ajoin kärjekästä. kaakonviestinta. Kantelija on myös esiintynyt SisäSuomen Lehden yleisöosastossa Mämmen koulua koskevassa keskustelussa. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Sisä-Suomen Lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kantelijan mielestä paikallislehden uutisointi antaa asiasta tietämättömille vain tietynlaisen kuvan kokonaisuudesta. Sisä-Suomen Lehti käsitteli Äänekosken kaupungin aikomusta vaatia hallinto-oikeuteen tehdyn kouluverkkopäätöstä koskevan valituksen kumoamista. Juttuja, joissa manitaan Mämmen kylä tai Mämmen koulu, ei kantelijan mukaan julkaista. Sen kohteeksi joutuneet luottamushenkilöt eivät kuitenkaan vaatineet vastineoikeutta eivätkä pyytäneet mahdollisten virheiden korjaamista. Joutsan Seudun jutussa käsiteltiin vanhustenhuollon ja kotihoidon organisaatiomuutoksia ja haastateltiin Tehyn pääluottamusmiestä, jonka lausunnot asettivat kotihoidon esimiehen erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisätietopyyntöihin voimme vastata ainoastaan sähköpostitse. SiSä-Suomen Lehti Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. HAEMME KESÄKSI 2016 ITÄ-SAVON TOIMITUKSEEN SAVONLINNAAN JA LÄNSI-SAVON TOIMITUKSEEN MIKKELIIN. JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Ratkaisun tekivät: Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento. Nimien julkaisu ei liioin paljasta mitään yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia arkaluontoisia asioita. Etelä-Suomen Sanomat Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Ratkaisu JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kantelu 27.5.2015 Kantelu kohdistuu Sisä-Suomen Lehdessä julkaistuun uutisjuttuun ”Kouluverkkopäätöksestä valitus – kaupunki vaatii kumoamista”. Lisäksi toimituksen olisi pitänyt ottaa huomioon myös lähdekritiikki käsitellessään kiistanalaista asiaa. VALITTAVILTA EDELLYTÄMME alan koulutusta ja työkokemusta sekä valokuvaustaitoa, hyvää suomen kielen taitoa ja yleissivistystä. Korjaus jäi tekemättä netissä. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. Kotihoidon esimies joutui haastattelussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun siinä asetettiin täysin kyseenalaiseksi hänen kykynsä johtaa yksikköään. Työn hoitaminen vaatii ajokorttia. Sisä-Suomen Lehden vastaus 9.6.2015 Päätoimittaja Tapio Honkamaan mukaan Mämmen kyläkoulun kohtalo on puhuttanut äänekoskelaisia jo pitkään, ja lehti on luonnollisesti paikkakunnan päämediana seurannut sitä tarkasti. päätoimittaja Tiina Ojutkangas, tiina.ojutkangas@lansi-savo. palStat 22 SuomenLehdistö 8/2015 UUTISTOIMITTAJIA, DESKITOIMITTAJIA JA VALOKUVAAJIA Kaakon Viestintä Oy on kaakkoissuomalainen mediayhtiö, jolla on muun muassa maakuntaja kaupunkilehtiä, useita verkkopalveluita sekä painoja varhaisjakeluliiketoimintaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen tehty kouluverkkopäätöstä koskeva kunnallisvalitus uutisoitiin lehdessä tuoreeltaan 13.3.2015. Luonteva monimediaosaaminen, sosiaalisen median hallitseminen, lukijalähtöisyys sekä aito kiinnostus maakuntalehtityöhön ovat välttämättömiä avuja, samoin videokuvaustaito kuvaajilla. Kaakon Viestintä Oy kuuluu Länsi-Savo-konserniin. Lehti julkaisi valittajien nimet. Yhtiö julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa, Lappeenrannassa ilmestyvää Etelä-Saimaata, Kouvolassa ilmestyvää Kouvolan Sanomia, Kotkassa ilmestyvää Kymen Sanomia, Imatralla ilmestyvää Uutisvuoksea sekä kaupunkilehtiä Vartti Kouvola, Vartti Etelä-Karjala ja Viikkoset. Kantelija on lisäksi saanut kertoa omista näkemyksistään lehden yleisönosastossa sekä sen tekemissä haastatteluissa. Asianosaisilla tässä yhteydessä tarkoitetaan kaupungin organisaatiota ja Julkisen sanan neuvostolle kantelun tehnyttä henkilöä ja hänen taustaryhmäänsä. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. MENNESSÄ työtodistuksineen sekä juttutai kuvanäytteineen toimitusten päällikkö Sirpa Silmärille osoitteeseen: sirpa.silmari@lansi-savo. . HAKEMUKSET 28.12. > Lue kaikki tuoreet päätökset osoitteessa www.jsn.fi.
Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Vartti Etelä-Karjalassa. 4 10.6. Janakkalan Sanomien päätoimittajana toiminut Merja Sillasto luopui tehtävästään. JSN:n puheenjohtajana hän aloittaa vuoden alussa. Puhelin: (09) 228 77 300. ISSN: 0039-5587. Riikka Virranta äitiysvapaalla. ELINA GRUNdSTRöM aikoo näkyä roolissaan Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana. Tähän hänellä on hyvät edellytykset tehtävän muututtua nyt ensi kertaa kokopäiväiseksi. Ilmestyminen: 85. Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta on valittu Sanomalehtien Liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2016 alusta. Toinen syy on se, että ihmiset pyrkivät etsimään materiaalia, joka vahvistaa omia ennakkokäsityksiä. 3 27.4. päätoimittajaksi on nimitetty Seppo Rönkkö. Kokkonen ja Vehkoo valittiin neuvostoon toimittaja Heikki Vennon (varalla toimittaja Salla Vuorikoski) ja päätoimittaja Kalle Heiskasen (uutispäällikkö Veikko Valtonen) kolmivuotiskauden päättyessä kuluvan vuoden lopussa. Karjalan heili Päätoimittaja-toimitusjohtajaksi on nimitetty Jentta Ilanmaa vuoden 2016 alusta alkaen. Sanoma media Finland Sanoma Media Finland yhdistää natiivimainontaa ja kaupallisia sisältöjä tekevät tiiminsä ja Head Office Finland -sisältömarkkinointitoimiston uudeksi Sanoma Content Marketing -yksiköksi, joka on osa Sanoman yhteistä mediamyyntiä. Nyt JSN on ollut vähän sellainen toimittajien keskeinen organisaatio, jossa on näpäytelty siitä, kuka on tehnyt virheitä. 15.1. Niina Leino on nimitetty vastaamaan uuden yksikön kaupallisten sisältöjen kehittämisestä ja luovista ratkaisuista. JSN:n uusi puheenjohtaja haluaa kertoa yleisölle, mitä on oikea toimitustyö.. vuosikerta. Hän siirtyy tehtävään Sanoma Lifestylen sisältöjohtajan tehtävästä. 21.1. 8.4. – On hienoa, että journalismin itsesääntelyyn ollaan valmiita satsaamaan. Rönkkö on työskennellyt aiemmin Savon Sanomissa toimituspäällikkönä, uutispäällikkönä ja taloustoimituksen esimiehenä. 8 numeroa vuodessa. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. alma aluemedia Markkinointipäälliköksi on nimitetty Marika Schugk. Head Office Finlandin toimitusjohtajana toiminut Kati Sulin siirtyy vuoden alussa uusiin tehtäviin Sanoman ulkopuolelle. Kestotilaus jatkuu niin kauan kuin itse haluat. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. Hän on toiminut monissa media-alan tehtävissä, muun muassa Vihreän Langan ja Ylioppilaslehden päätoimittajana ja Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina. Uuden puheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. 23.5. mtV Eevamaria Vassinen on nimitetty Subin kehityspäälliköksi. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. Hänen mukaansa yleisölle saattaa syntyä esimerkiksi oikaisuista sellainen käsitys, että toimittajat työskentelisivät jotenkin huonosti. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Kauppalehden tietopalvelussa, Etuoven asiakasratkaisuissa sekä Diversossa liiketoimintapäällikkönä. – Nyt pitäisi korostaa, että toimittajat tekevät hommansa todella paljon paremmin ja vakavammalla mielellä kuin kaikki sellainen viestintä, joka ei koskaan oikaise virheitään. alv 10%). 26.2. Viimeksi Grundström on työskennellyt vapaana toimittajana ja tietokirjailijana. Näin yleisö oppii tietämään, mikä on oikeaa, lähdekriittistä, faktatatarkistettua ja totuutta etsivää journalismia verrattuna kaikkeen muuhun – ei ainoastaan tahallisiin valesivustoihin vaan muuhunkin materiaaliin, jota netissä tällä hetkellä on. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@pp3.inet.fi Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. Tilaushintaan sisältyy digilehti. Uskon, että kokopäiväisyys antaa suuremman mahdollisuuden edustaa JSN:ää ulospäin. 14.4. KMVlehden ja Aamulehden yhteistyö uudistuu samalla siten, että paikallislehden toimitusta vahvistetaan yhdellä toimittajalla. Hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen valittiin FT, KTM Arja Lerssi-Lahdenvesi Helsingistä. Grundström arvelee valesivustojen saaneen jalansijaa siksi, että sosiaalisessa mediassa on vaikea erottaa, mistä viestit tulevat. Sanomalehtien Liiton hallituksen uutena jäsenenä aloittaa Kaakon Viestintä Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Koskinen. Heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ovat toimituspäällikkö Riitta Raatikainen (Kokkonen) Savon Sanomista ja toimittaja Juha Honkonen (Vehkoo). Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. 18.5. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. 3.3. Suomenlehdistö Ilmestysmispäivät kevät 2016 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 1 3.2. Taitto: Janne Hulkkonen, Reima Kangas, Noora Autio. Nykyinen päätoimittaja Arttu Käyhkö siirtyy mainostoimisto Fabrikiin. Langettavia JSN antaa tiedotusvälineille tarvittaessa edelleen, mutta tämän lisäksi Grundström haluaa puolustaa journalismia. KmV-lehti Suur-Keuruun päätoimittaja Eija Ruoho on nimitetty myös KMVlehden päätoimittajaksi. alv 10%), määräaikainen opiskelijatilaus 40 euroa / vuosi (sis. JSN valitsi neuvostoon kaudelle 2016–2018 yleisön edustajaksi OTL, pääsihteeri Paula Palorannan Helsingistä. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. – Perinteinen journalismi taas joutuu kertomaan sellaisiakin totuuksia, jotka eivät vastaa ennakkoluuloja ja ovat epämiellyttäviä. palStat SuomenLehdistö 8/2015 23 Viestinnän Keskusliitto, Sanomalehtien Liitto Sanomalehtien Liiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 2014–2015 toiminut Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja VesaPekka Kangaskorpi siirtyy vuoden 2016 alusta Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Tilaushinnat 2015: kestotilaus 89 euroa / vuosi (sis. Yksikön johtajaksi on nimitetty Sami Smolander, joka on aiemmin toiminut muun muassa Sanoma Lifestylen kaupallisena johtajana ja myyntijohtajana Sanoman mediamyynnissä. turkulainen Uutispäällikkö Teija Uitto on valittu päätoimittajaksi. Uudessa työssään Grundström viettää ison osan ajastaan JSN:n toimistolla Etelärannassa, mutta sen lisäksi hän haluaa kiertää mahdollisimman paljon toimituksissa. Uitto aloittaa tehtävässä vuoden 2016 alussa. ANTTi YRJöNEN U us iin te ht äv iin Tiedot nimityksistä voi lähettää osoitteeseen suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi MEdIA-ALAN OMA LEHTI Päätoimittaja: Jukka Holmberg. alv 10%), määräaikainen tilaus 94 euroa /vuosi (sis. janakkalan Sanomat Päätoimittajaksi on valittu Simo Husso. Hän jatkaa myös Valkeakosken Sanomien päätoimittajana. Noora Autio Journalismin puolustaja Sananvapaus ja faktapohjaista maailmankuvaa tukeva journalismi ovat elina grundströmille tärkeitä arvoja. Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kaksi kautta. 2 16.3. Uusi jäsen valittiin kautensa lopettavan KTM Heli Kärkkäisen ja varajäsenen FM Veera Ristikartanon tilalle. Hän siirtyy tehtävään samaan konserniin kuuluvan Karjalaisen toimitussihteerin ja uutistoimittajan paikalta. Savon Sanomat Va. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Hän on toiminut aiemmin Tubeconin vastaavana tuottajana. Toimituspäällikkö: Noora Autio. julkisen sanan neuvosto Päätoimittaja Antti Kokkonen Lapin Kansasta ja toimittaja Johanna Vehkoo Helsingistä ovat neuvoston jäseniä kaudella 2016–2018. Länsi-Saimaan Sanomat Päätoimittajaksi on nimitetty Matias Lövberg