» Sivu 18 VESA LAITINEN Elina Grundström: Sisältömarkkinointi erottuu journalismista. » Sivut 8–9 Marko Krapu: Opimme, mitkä asiat nuorten mielestä ovat uutisia. » Sivu 4 Maksullisuus yleistyy Paikallislehdissä verkon tulot ovat kiven alla. » Sivu 6 Somestrategiat uusiksi Facebookissa toimivat tunteita herättävät postaukset. » Sivu 10. Hän on tunnettu huumoristaan. » Sivut 14–16 Rajanveto parantunut Avoimuutta verkkoon Lehtien omistusja yhteystietoja on usein vaikea löytää. MEDIA-ALAN OMA LEHTI • NRO 7 • 30.10.2019 • PERUSTETTU VUONNA 1930 SuomenLehdistö TOIMITTAJA TUOMAS MANNINEN bongaa vapaalla lintuja ja töissä kiinnostavia yksityiskohtia viranomaistiedotteista
Ilmastonmuutos on . MIELIPITEET VOIVAT OLLA VAIHTOEHTOISIA – FAKTAT EIVÄT. Vaikka mielipiteitä on yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin, faktat ovat faktoja. Nähdä vain sitä mitä haluaa nähdä. Siitä puhutaan .” ” Olisihan se mukavaa. Mutta todellisuus ei ole sellainen. Niitä tarvitaan valistu neen mielipiteen muodostamiseen ja järkevän yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen. Lukea vain asioista, jotka tukevat omia näkemyksiä ja sopivat omaan maailmankuvaan. Siksi tarvitsemme riippumatonta, moni äänistä mediaa
Kyllä käytännönläheistä tutkimustakin silti tehdään. Lasten haastatteleminen ja kuvaaminen Noora Autio Mikä käytäntö teillä on lasten haastattelemiseen ja kuvaamiseen. ”Mitä jos käyttämämme mittarit vievätkin meitä harhaan?” Todella kiinnostavia ja käytännönläheisiä aiheita, joihin tutkijat saisivat kernaasti tarttua. 6 Maksumuurit yleistyvät paikallislehdissä. ”Ellei journalismin ansaintalogiikkaa tutkita, kohta ei ole journalismia, jota tutkia”, hän kiteytti. Arjesta, jota hallitsee pitkälti taistelu lukijoiden ajasta ja sitä myötä euroista. USKON, ETTÄ tutkimusja mediamaailma voisivat lähentyä toisiaan jo pelkästään tiedonkulkua lisäämällä. Neutraaleissa aiheissa ikäraja voi olla alempikin. Tässä toimii hyvänä ohjenuorana omakohtaisuus: olisiko minusta hyväksyttävää, jos oma lapseni kommentoisi lehdessä vastaavasti. Siksi tarvitsemme riippumatonta, moni äänistä mediaa. Arkistoitteko lasten kuvat, ja missä yhteydessä niitä voidaan käyttää. MIELIPITEET VOIVAT OLLA VAIHTOEHTOISIA – FAKTAT EIVÄT. TAUSTAT 10-13 Piilomainontaan liittyvät JSN-kantelut ovat vähentyneet ja journalismin ja sisältömarkkinoinnin ero selkeytynyt. Tosin silloinkin mietimme, onko aihe sopiva. Nähdä vain sitä mitä haluaa nähdä. Oletamme, että 15-vuotiaalla on kyky arvioida itse, vastaako hän esimerkiksi gallup-kysymyksiin. Kaupallisiin tarkoituksiin, omiin tai ulkopuolisiin, emme kuvia käytä tai myy. Niitä tarvitaan valistu neen mielipiteen muodostamiseen ja järkevän yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen. Lapsi ei saa joutua kiusatuksi tai muuten vaikeisiin tilanteisiin sellaisen vuoksi, mitä on lehdessä sanonut. Hän kertoi miettivänsä jatkuvasti, jääkö toimitukselta kokonaan ajattelematta lukijoiden käyttäytymisestä ne asiat, joista ei ole dataa. Uudelleenjulkaisu harkitaan aina erikseen. Mietimme tarkasti, mistä aiheista, miten ja millaisissa tilanteissa heitä voi haastatelta. Millaisiin asioihin kiinnitätte huomiota lapsia haastatellessa. Siitä puhutaan .” ” Olisihan se mukavaa. Toimitukset puolestaan voisivat vinkata oma-aloitteisesti aiheita. PALSTAT 17 Vanhoja juttuja kannattaa hyödyntää uudelleen. Etenkin digiin päätyvissä kuvissa huomioimme, ettei lapsen kuvaa voi käyttää muissa yhteyksissä väärin. Holopainen odottaa tutkimusta myös siitä, miten analytiikka on ohjannut toimitusten valintoja. Yläasteikäisiä voimme haastatella ja kuvata esimerkiksi gallupeihin. 22 Eero Hyvönen on huolissaan toimittajien maalittamisesta. Asko Virtanen, päätoimittaja, Auranmaan Viikkolehti 15-vuotiasta haastattelemme ilman erillistä lupaa. Aina pitää harkita, onko lausunnosta haittaa nuorelle. 7. TEKEVÄTKÖ YLIOPISTOT mediatutkimusta, josta on hyötyä mediatalojen omalle kehitystyölle. Jaana RautioTeijonmaa, vastaava päätoimittaja, Itä-Savo Lapsia haastattelemme ja kuvaamme vain, kun heillä on huoltajan lupa tai he ovat vanhempansa seurassa. Lukea vain asioista, jotka tukevat omia näkemyksiä ja sopivat omaan maailmankuvaan. Joitakin kuvia voimme arkistoida, jos niillä on mahdollisesti aihekuva-arvoa. 18 Facebook voi olla tärkeä työkalu lukijamäärän kasvattamiseen. Muutenkin pyrimme siihen, että juttujen kuvat ovat tuoreita. On tärkeää, että lasten ja nuorten ääni kuuluu lehdessä. 5 Yllättäviä kehuja kiinalaiselle internetille. Noora Autio vs. Emme ole rajanneet, mitä nuorelta voi kysyä. Luvat varmistetaan aina etukäteen päivähoidosta tai koulusta. Tämän merkitys on netin myötä kasvanut, kun jutut löytyvät arkistoista. Kuvissa lapsi tai nuori ei saa kuitenkaan olla tunnistettavissa. Kohtelemme lapsia ja nuoria erityisen varovaisesti. Eivät ilmeisesti tee – ainakaan riittävästi. 18–19) journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotila kirjoittaa tutkimuksesta, jossa neljä sanomalehteä testasi uudenlaista somestrategiaa. Toimitusjärjestelmä arkistoi kaikki kuvat automaattisesti. 14-16 Ylen Yrityskylässä lapset pääsevät tekemään journalismia. 20 Onko idea lehtien yhdistämisestä pohjalaista hulluutta. Kolmen lehden seuraajamäärät kasvoivat kokeilun aikana merkittävästi. Kouluissa kuvatessa varmistamme, että kuvausluvat ovat kunnossa. Lisäksi toimitusten olisi tärkeää luovuttaa tutkijoiden käyttöön lukijadataa, johon tutkijoilla harvoin on pääsyä. Suomen Lehdistön tutkimusaukeamalla esitellään usein hyvinkin lähelle lehtitalojen jokapäiväisiä haasteita meneviä tutkimuksia. päätoimittaja noora.autio@sanomalehdet.fi > Lue myös digilehti ja lisää uutisia verkosta osoitteessa www.suomenlehdisto.fi M IR KK U M ER IM AA Ilmastonmuutos on . SuomenLehdistö 7/2019 3 7/2019 kolmesta poikki Hyödyllistä tutkimusta sisältö AJANKOHTAISTA 4 Lehtien yhteysja omistustietoja ei aina ole helppo löytää niiden verkkosivuilta. Esimerkiksi paneeliin osallistunut STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen sanoi kaipaavansa tutkimusta erityisesti median ansainnasta. Tuulia Viitanen, päätoimittaja, Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Kysymme huoltajalta lupaa, jos kyse on alle 15-vuotiaasta. Toimitusten arki on kiireistä, eivätkä toimittajat ehdi tutustua kokonaisiin tutkimuksiin – jonkun on kerrottava heille niistä. Kuvat arkistoidaan, mutta niitä ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Mutta todellisuus ei ole sellainen. Vaikka mielipiteitä on yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin, faktat ovat faktoja. Siellä tutkijat voisivat valottaa tuoreita tutkimuksia ja kysellä mediatalojen edustajilta näkemyksiä tutkimusaiheiden valintaan ja näkökulmiin. SYYNÄ TUTKIMUSMAAILMAN ja mediatalojen väliseen kuiluun lienee juuri se, että mediataloissa monet tutkimusaiheet koetaan liian kaukaisiksi toimitusten arjesta. Tämä ajatus nousi päällimmäisenä mieleen Päivälehden museossa lokakuussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Kaupallisiin tarkoituksiin arkistokuvia ei käytetä. ” Tutkijoille ja toimittajille tarvittaisiin vuorovaikutteinen nettifoorumi.” Minna Pyhälahti kertoo, onko valkoinen kurittaja onnistunut sääsana, s. Alalle tarvittaisiin jonkinlainen vuorovaikutteinen nettifoorumi. 8 Tuomas Manninen kirjoittaa omintakeisia ja humoristisia uutisia. Toisissa kouluissa ne on hoidettu paremmin kuin toisissa. Ei nyt eikä myöhemminkään. Tässä numerossa (s
Saako tavallinen lukija sanomalehtien verkkosivuilta riittävästi tietoa niiden toiminnasta ja sidonnaisuuksista. Lain mukaan verkkojulkaisussa on kerrottava julkaisijan ja vastaavan toimittajan nimi. Oikaisut yhtenäisiksi Keskisuomalainen omistaa jo liki 70 tilattavaa lehteä ja kaupunkilehteä. – Ensi vuonna julkaistavassa konsernin lehtien yhteisessä verkkopalvelussa on myös suunniteltu oikaisuille yhtenäinen ja lukijan kannalta läpinäkyvä julkaisutapa, Grahn toteaa. Suomen Lehdistö kysyi suurimmista mediakonserneista, onko niillä aikeita lisätä avoimuutta verkossa. LVM:n raportissa tutkijat kuitenkin suosittelevat kertomaan myös esimerkiksi konserniyhteyksistä sekä toimituksen eettisistä linjauksista. Suomalaisen mediaja viestintäpolitiikan tilaa luotaavan tutkimushankkeen viime vuonna julkaistun loppuraportin perusteella läpinäkyvyys vaihtelee lehdestä ja mediakonsernista toiseen.. Hän sanoo vastuullisuuden olevan asia, joka on otettava huomioon jokapäiväisessä työssä esimerkiksi avaamalla juttuprosesseja silloin, kun yleisö tuntuu tietoa tarvitsevan. Almalta periaatteet verkkoon Konkreettisia suunnitelmia on ainakin Alma Mediassa, jonka mediat ovat sitoutuneet julkaisemaan toimitukselliset periaatteensa verkkosivuillaan tämän vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi lokakuussa lehden vastaava päätoimittaja Kaius Niemi perusteli kolumnissaan, miksi Helsingin Sanomat julkaisi Hongkongin itsehallintoalueen mainoksen etusivullaan. Digikehityspäällikkö Ville Grahn Keskisuomalaisesta sanoo, että konsernin verkkopalveluiden tekniikat ja rakenteet on tarkoitus yhtenäistää ensi vuoden aikana, joten viimeistään silloin konserniyhteys tuodaan kaikkien lehtien verkkopalveluissa näkyviin samalla tavalla. Peräti neljänneksestä tutkituista verkkoetusivuista ei löytynyt tietoa siitä, mihin konserniin kyseinen media kuuluu. Grahnin mukaan Keskisuomalaisen lehdissä pyritään läpinäkyvyyteen esimerkiksi kokoamalla oikaisut verkossa yhteen paikkaan. Lisäksi vain neljän median verkkosivuilla oli selkeästi nähtävissä toimituksen eettiset linjaukset tai oikaisukäytännöt. Mutta kuinka läpinäkyvästi mediat itse toimivat. Liikenneja viestintäministeriön (LVM) tilaamaa raporttia varten tutkijat kävivät läpi 134 median verkkosivut. Askelia avoimuuteen otetaan pikkuhiljaa. 4 SuomenLehdistö 7/2019 Tutkijat suosittelevat medioita avaamaan tarkemmin konserniyhteyksiään ja eettisiä linjauksiaan. Myös Alman vastauksessa korostettiin toimituksellisten päätösten avaamista tarpeen mukaan päivittäisessä työssä. Konsernin lehtien sivujen alalaidassa on myös linkki JSN:n VastuulLisää läpinäkyvyyttä MEDIA VAATII vallanpitäjiltä läpinäkyvyyttä, jotta heidän toimintaansa on helpompi arvioida. Suurimmassa osassa Keskisuomalaisen lehtiä esimerkiksi konserniyhteydet on selkeästi kerrottu, mutta keväällä yhtiöön liittyneen Kaakon Viestinnän lehtien sivuilta konsernista ei suoraan löydy tietoa. Periaatteissa linjataan, miten mediat käytännössä toteuttavat totuudenmukaista, läpinäkyvää ja moniarvoista journalismia. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen toteaa, että Julkisen sanan neuvoston jäsenyydestä kertominen on ollut yksi vastuullisuuden korostamiseen tähtäävä hanke. Sanomaltakin kerrotaan, että toimenpiteitä LVM:n raportin mukaisten suositusten toteuttamiseksi on aloitettu
Osalla työnumero on ainoa numero, ja nykyaikana avoimuutta rajoittavat turvallisuusja häirintäasiat. Jos sivustot ja sovellukset ovat ulkoasultaan ja käytöltään erilaisia ja keräävät erilaista dataa, on vaikeaa kehittää esimerkiksi nykyistä kiinnostavampia mainosratkaisuja. SANNA KESKINEN Kainuun Sanomien päätoimittaja Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta jostain syystä oman toiminnan läpinäkyvyyden vaaliminen ei ole ollut median prioriteettilistalla kovin kärjessä. Kuluttajan näkökulmasta internetin ydin Kiinassa on Wechat-mobiilisovellus, joka on vähitellen kasvanut ratkaisemaan suuren osan arjen ongelmista. Yhtenäisen kirjautumispalvelun jälkeen työn alle voisi ottaa kuluttajaystävällisen maksamisjärjestelmän, joka toimiessaan avaisi mediataloille upeita liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoilla. Tärkein opeista on uutispalvelun yksinkertaisuus. Keskisuomalainen-konsernin mediat sen sijaan kertovat verkossa pääsääntöisesti kaikkien toimituksellisten työntekijöidensä nimet ja puhelinnumerot. ARTO HENRIKSSON Loviisan Sanomien päätoimittaja Lehtien käytännöt poikkeavat kovasti toisistaan, mutta keskimäärin selkeästi parempaan suuntaan on menty. Vastineeksi tästä uhrauksesta sain kuitenkin yllättävän mukavasti toimineen kiinalaisen internetin. Lisäksi tiedot saattavat olla vaikeasti löydettävissä. Harvalla medialla toimituksen yhteystietoihin pääsee kiinni yhdellä klikkauksella. SuomenLehdistö 7/2019 5 AJANKOHTAISTA: PUHEENAIHE ki ss ap öy dä lle KÄVELLESSÄNI VIIME vuoden elokuussa stipendiaattivuoteni ensimmäisiä päiviä Shanghain kaduilla jouduin sopeutumaan ajatukseen, että Kiinan hallinto on halutessaan perillä kaikesta viestiliikenteestäni. Joskus sovelluksen selain ei näytä haluttua sisältöä, koska kirjautuminen on tallennettu eri selaimeen. Toisinaan taas valikkorakenne toimii yhdellä laitteella eri lailla kuin toisella. Toisaalta kyse on myös turvallisuudesta: varsinkin Iltalehden käsittelemät aiheet saattavat olla sellaisia, että palautetta ei ole syytä ohjata toimittajien kännyköihin. Ylimääräiset elementit voi karsia analysoimalla, mitä siitä seuraisi, jos kyseisen osan ottaisi pois. Se johtui siitä, että kaikki olennaiset sovellukset ja niiden käyttöön vaadittava teknologia ovat hyvin suoraan linkitettävissä valtiovaltaan. Alma Mediasta perustellaan, että esimerkiksi Iltalehden ja Kauppalehden suurissa toimituksissa ei käytännön syistä nähdä tarpeelliseksi ” Peräti neljänneksestä verkkoetusivuista ei löytynyt tietoa siitä, mihin konserniin media kuuluu.” julkaista kaikkien toimittajien yhteystietoja. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi ” Työn alle voisi ottaa kuluttajaystävällisen maksamisjärjestelmän, joka avaisi mediataloille upeita liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoilla.” Kiinalainen internet ansaitsee myös kehuja Lisää läpinäkyvyyttä lista journalismia -kampanjan sivuille. Lähtisin siitä, että lehtien pitäisi kertoa mahdollisimman laajasti mutta selkeästi taustoistaan, toimituksesta ja asiakaspalvelusta sekä varsinkin lukijoiden ja tilaajien oikeuksiin kuuluvista asioista. Kirjautumisessa kannattaa seurata Mediatilin rakentumista, mutta mikään ei estä palvelumuotoilun aloittamista verkkojulkaisujen yksinkertaistamiseksi jo tänään. Esimerkiksi kaikkien toimittajien suorien puhelinnumeroiden julkaiseminen netissä on kuitenkin kaksipiippuinen juttu. Yksinkertaistaminen ja yhtenäisyys auttaisivat myös mediamyyntiä. Samalla lukijan riski törmätä turhauttaviin tilanteisiin kasvaa. Koska tiedot eivät tilateknisistä syistä mahdu printtiin, ei niitä ole listattu verkossakaan. Wechatin kärkiominaisuudet ovat helpot maksuja rekisteröitymistoiminnot sekä sosiaalinen media, jonka käyttölogiikassa on paljon samaa kuin Wechatin muun sisällön käytössä. Janne Arola Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Karelia-ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Risto Salminen, joka opiskeli vuoden Kiinassa HS-Säätiön stipendiaattina ja toimi viimeksi Karjalaisen digitaalisen liiketoiminnan päällikkönä. KULUTTAJAT HALUAVAT medialta helpon pääsyn kiinnostavaan sisältöön, jota on helppoa jakaa muille ihmisille. Sanapari ”Kiina” ja ”internet” ei herätä luottamusta, mutta käyttömukavuudesta yhdistelmä ansaitsee kehuja. Kevyt ulkoasu tarkoittaa yleensä kevyttä koodia ja helppoa navigointia, mikä nostaa sisällön paremmin esiin, parantaa käyttökokemusta ja saa lukijat palaamaan samojen sisältöjen pariin myös jatkossa. KIINNOSTAVA SIIRTO oikeaan suuntaan otettiin Suomessa tänä vuonna, kun neljä suurta media-alan toimijaa alkoi työstää kirjautumista yksinkertaistavaa yhteistä Mediatiliä. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteystiedoissa on mainittu toimituksen johdon nimet sekä eri osastojen sähköpostiosoitteet, joita seurataan myös viikonloppuisin ja iltaisin. Sanomasta perustellaan linjausta sillä, että näin yhteydenotot eivät jää yksittäisten ihmisten harteille. Suomessa mediatalojen sisällä julkaisut toimivat usein samanlaisesti. > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Mikäli lukijat ottavat tuon kehitysaskeleen julkaisun jälkeen positiivisesti vastaan, toivon mediatalojen tekevän vastaavaa yhteistyötä myös tulevaisuuden kehitystyössä. Yhteystiedot piilossa Avoimuutta odottavaa lukijaa saattaa ihmetyttää, että suurten medioiden verkkosivuilta ei aina löydy edes kaikkien päällikkötoimittajien nimiä saati puhelinnumeroita. Päinvastoin joskus puhelinnumeroita on aiheellista jopa salata, Alman vastauksessa todetaan. Toimittajien puhelinnumerot saa pääsääntöisesti Alman puhelinvaihteesta tai hakupalveluista. Kun reitit sanomalehtien sisältöihin monipuolistuvat entisestään, käyttökokemukset pirstaloituvat. Meillä esimerkiksi on verkkosivuilla ohjeet ja erillinen lomake oikaisun tekemistä varten, lupaus oikaisupyynnön käsittelemiseen viipymättä sekä linkki JSN-kantelun tekemistä varten. Ainakin mahdollinen konsernirakenne on hyvä avata, eikä haitaksi olisi kertoa lehden historiasta tai roolista omalla levikkialueellaan sekä arvoista ja toimintaperiaatteista. Kun Wechatia katsoo median julkaisualustana, jota se myös on, löytää asioita, joista suomalaiset mediatalot voisivat oppia. H AN N A M AL IN EN. GALLUP Pitäisikö medioiden olla avoimempia verkossa. Eri mediatalojen palvelut sen sijaan toimivat kovin eri tavoin. Seurauksena on usein tyytymätön kuluttaja, joka käyttää palvelua jatkossa aiempaa vähemmän
Tieto käy ilmi Suomen Lehdistön kyselystä, johon vastasi elokuussa noin kolmannes Sanomalehtien Liiton 134 paikallislehdestä. Näin toimittiin myös Paikallislehti Somerossa ennen maksumuuria. Oriveden Sanomissakin on ollut teknisiä vaikeuksia. – Järjestelmän vaihtumisen takia maksulliset jutut ovat olleet pois käytöstä puolisen vuotta. AJANKOHTAISTA 6 SuomenLehdistö 7/2019 Kaikilla ei ole rahkeita Noin 49 prosenttia Suomen Lehdistön kyselyyn vastanneista paikallislehdistä ei käytä maksuporttia. – Tekniikat pitää olla olemassa ja testattuna, jos jakelu kallistuu tai heikkenee merkittävästi kerralla. Outokummun Seudun päätoimittaja-toimitusjohtaja Esa Nevalainen sanoo, että digitaalisia ratkaisuja tarvitaan, koska varsinkin Postin jakelun hintakehitys on ollut ennustamatonta ja viime vuosien kustannusten nousu ”kestämätöntä”. Tulevaisuudessa verkon maksullisuus voi tukea printtiä, jos jakelu yskii. – On pakko mennä printti edellä, kun sieltä tulee raha. Maksullisuus yleistyy verkossa Paikallislehti Somero ryhtyi julkaisemaan verkkojuttuja pääosin maksullisina lokakuusta lähtien. – Miten sen nyt sanoisi. – On täysin älytöntä jakaa arvokasta lehden sisältöä ilmaiseksi. Eihän sitä [verkkoansaintaa] juuri ole. Somero on saanut konsernilta erityisesti teknistä apua. Lieksan Lehdessäkin pidätellään verkkojuttujen kanssa. Puolanka-lehden päätoimittaja Tuomo Seppänen sanoo, että ongelmana ovat henkilöja talousresurssit. Kymmenisen päätoimittajaa kertoi, että muuri on tulossa lähiaikoina. Ilmaista sisältöä niukasti Moni lehti, jossa ei ole maksuporttia, julkaisee verkossa vain vähän sisältöä. Verkkoa on vaikea saada tuottamaan, ja pitäisi oikeasti pohtia, kuinka paljon sen eteen kannattaa tehdä lehdissä töitä, kun resursseja on vähän. Verkon tulot ovat kiven alla myös Paikallislehti Somerossa. Tekniset ongelmat ja ansainta haastavat paikallislehtiä. Moni konserniin kuuluva paikallislehti ottaa maksuportin käyttöön emoyhtiönsä myötävaikutuksella. Digitulot kiven alla Verkkoansainta tuottaa vaikeuksia. Painopiste on edelleen printtilehdessä, siitä ei ole pienintäkään epäilystä, Sari Merilä sanoo. – Siinä suhteessa olemme turvautuneet emoyhtiöön. Lehden osti lokakuussa Pirkanmaan Lehtitalo, jonka toimitusjohtaja Olli Sirén arvioi, että maksumalli otettaisiin lehdessä käyttöön vuodenvaihteessa. Siksi meidän verkkosivujen tarjonta on hyvin niukkaa siihen saakka, kunnes maksumuuri saadaan, kertoo päätoimittaja Marja Mölsä. – Olemme toki harkinneet koko aineiston julkaisemista verkkosivuilla, mutta siinä tapauksessa maksumuuriratkaisu olisi luotava, emmekä aiYHÄ USEAMPI paikallislehti on ryhtynyt käyttämään verkkosivuillaan maksumuuria. Iijokiseudussa maksullisuuteen on päästy aiemmin kiinni, mutta tällä hetkellä muuria ei ole. KAI MERILÄ nakaan vielä ole lähteneet siihen, kertoo toimittaja Mikael Heinrichs. TS-Yhtymän Paikallislehti Somero siirtyi maksullisiin verkkosisältöihin lokakuussa. Kerran viikossa ilmestyvä Pargas Kungörelser – Paraisten Kuulutukset päivittää verkkosivuilleen murto-osan jutuista. Kyselyyn vastanneista paikallislehdistä noin 51 prosenttia hyödyntää verkossa jotakin maksumallia. Yhteistyökumppaniksi tyrkyllä olevilla tahoilla on tarjolla niin erilaisia palvelupaketteja, että emme ole uskaltaneet niistä vielä mihinkään tarttua, sanoo päätoimittaja Elina Jyrinki. – Meillä ei myöskään ole oman talon sisällä osaamista kyseisiin teknisiin ratkaisuihin. Katri Simola ” On pakko mennä printti edellä, kun sieltä tulee raha.”. Olemme halunneet maksumuuria kuitenkin monen vuoden ajan, jo ennen kuin se tuli TS-Yhtymän isoihin lehtiin. Pitkistä jutuista julkaistiin verkossa jutun alku tai muokattu vinkkiteksti ja ohjattiin lukija maksulliseen näköislehteen. Kiuruvesi-lehdessä maksullisuuden kehittämistä hidastavat vanhat verkkosivut, jotka pitää ensin uusia, kertoo päätoimittaja Jaana Selander. Kustannussyyt ovat jarruttaneet muutosta myös Tervareitissä. Noin 43 prosenttia on siirtynyt maksullisuuteen viime vuonna ja noin 24 prosenttia toissa vuonna. Viime vuonna verkon maksullisuuteen siirtyneen Keskilaakson päätoimittaja Stiina Kokkonen kuvailee tilannetta ”erittäin haasteelliseksi”. Päätoimittaja Sari Merilä arvioi, että muutosta tuskin olisi tehty ilman konsernia. Uusi maksumalli on tulossa lähikuukausina, kertoo päätoimittaja Martta OinasPanuma. Päätoimittaja Sari Merilä kertoo, että maksullisuuden perään ehdittiin haikailla monta vuotta
Erikoisnumerossa oli 60 sivua. Pitää olla erikoinen, että saa myytyä enemmän. Haluamme palvella lukijoitamme ja ilmoitusasiakkaitamme. Onko iso koko teille jo valttikortti. Elä Mobiilisti! Sovelluksen toteutti: www.epaper.fi Paper Lataa Suomen Lehdistön mobiilisovellus, ja lehdet ovat aina mukanasi. Pyhälahden mukaan osa iltapäivälehtien käyttämistä sääsanoista toimii, osa ei. – Vaikuttaa siltä, että toimittajilla on kilpajuoksu päästä erottumaan toisesta lehdestä. – En toivo, että media käyttäisi meteorologien kieltä, kuten vaikka tuuliväännettä. Kyllä. Mutta toivon, ettei ihmisiä peloteltaisi. Maaseudun Tulevaisuus on yksi harvoista sanomalehdistä, joka on pysynyt broadsheet-koossa. Myös helletti on Pyhälahden mielestä kekseliäs. Yksi hänen suosikeistaan on valkoinen kurittaja. Katri Simola m ik si ih m ee ss ä. Monet tykkäävät lukea paperilehteä, ja tahdomme kunnioittaa perinteistä julkaisumuotoa. Ensimmäiseen kirjautumiseen tarvitset tilaajatunnuksen, joka näkyy lehtesi osoitekentässä. Sitä jaettiin tilaajille sekä peittojakeluna. Yleisellä tasolla media kuvaa säätä melko hyvin, Pyhälahti sanoo. Zombimyrsky ylitti Pyhälahden mielestä hyvän maun rajat. Arkisto yltää vuoteen 2012. Hän arvioi erikoisten sääsanojen buumin alkaneen Ilta-Sanomien seksihellesanasta vuonna 2010. Sovellus toimii Appleja Android-laitteilla. Miksi teitte erikoisnumeron, päätoimittaja Jouni Kemppainen. Sen käyttö on hyvä esimerkki siitä, miten median ei tulisi kertoa säästä. Pienestä sadekuurosta ei voi käyttää sanaa tulva. Tarkemmat ohjeet: www.suomenlehdisto.fi/mobiilisovellus-nakoislehti/ SuomenLehdistö Syyskuun lopulla Ilta-Sanomat uutisoi maltillisesti kesäisestä hönkäyksestä. Kahden iltapäivälehden mittelö lyö löylyä uusien sanojen ideoinnille. – Sillä kuvattiin pitkään jatkunutta lumisadetta, ja se on mielestäni kekseliäs ja hauska, vaikka osaa lukijoista se ärsytti. KATRI SIMOLA MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen pitää broadsheet-kokoa valttikorttina. Iltalehti hyödynsi termiä viime talvena. Noora Autio Valkoinen kurittaja toimii, hellevetti ei Maaseudun Tulevaisuus teki jättilehden ” Pienestä sadekuurosta ei voi käyttää sanaa tulva.” Suomen kielen asiantuntija toivoo, ettei sääsanoilla peloteltaisi lukijoita. Muun muassa näillä sanoilla erityisesti iltapäivälehdet ovat revitelleet säästä viime vuosina. Erikoiset sanat voivat toimia mausteena silloin tällöin, kunhan niiden käyttö ei ole itsetarkoituksellista eikä niitä viljele loputtomiin. Erikoisilla termeillä houkutellaan irtonumeron ostajia ja verkkojuttujen klikkaajia. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 11. Kielitoimistossa sanakirjantoimittajana työskentelevä Minna Pyhälahti on seurannut uusien sääsanojen kehittelyä mielenkiinnolla. AJANKOHTAISTA SuomenLehdistö 7/2019 7 KÄRISTYSKUPOLI, HELLEINFERNO, valkoinen kurittaja. Pyhälahti suosisi tavallisia sääsanoja. KARI SALONEN. Termi on yhdistelmä sanoista helle ja helvetti, molemmat kuumia asioita. Tätä termiä Pyhälahti pitää hieman väkinäisenä versiointina. – Sana tuntui huonolta ja liian kevyeltä. Niiden välissä on sisältö, jolla on merkitys. Vaikka panostamme paljon verkkoon, printti on meille tärkeä. Printissä on alku ja loppu. Mainoksia lehteen myytiin hyvin. Pyhälahden mukaan sään ääriilmiöt ovat lisääntyneet, mikä ruokkii sääsanojen kehittelyä. Lehden näkökulma oli valtakunnallinen, ja siinä nostettiin esiin erityisesti maaseudun elämää ja ihmisiä. Ei meillä ole suunnitelmia siirtyä tabloidiin, sillä suurin osa lukijoistamme ja ilmoittajistamme pitää enemmän nykyisestä koosta. lokakuuta toista kertaa Suomen suurimman sanomalehden, jonka painos oli puoli miljoonaa. Sovelluksessa on verkon ilmainen uutisfiidi, ja tilaajana pääset lukemaan myös näköislehtiä. Helletin jälkeen samoista sanoista riimiteltiin hellevetti. Isommille ilmiöille ei jää sanoja, jos pienistä ilmiöistä käytetään äärisanoja. Pyhälahti pitää sanan käyttöä lähes epäkunnioittavana, sillä hurrikaanit ja myrskyt voivat aiheuttaa kuolonuhreja. Olemme saaneet lisää lukijoita molemmissa kanavissa. Zombisanalla viitattiin Atlantilla viikkoja ilman selkeää suuntaa pyörineeseen hurrikaaniin, joka heikentyi myrskyksi
Kun faktat ovat kasassa, Manninen ryhtyy rakentamaan valitsemansa näkökulman mukaista juttua. Minusta se on kummallinen asenne. – Tykkään jutella palomiesten ja poliisien kanssa. Hän oli omien sanojensa mukaan viimeisiä Ilta-Sanomien toimittajia, jotka ryhtyivät tekemään juttuja verkkoon. Usein syntyy niin sanotusti tikusta asiaa eli paljon hauskaa tekstiä mitättömän tuntuisesta aiheesta. KUN ON tehnyt yli 30 vuotta samaa työtä, on riski leipääntyä. – Esimiehenä olisin täysin sietämätön kyylä, koko ajan kyttäämässä, enkä luottaisi kehenkään. Syitä on monia, yksi niistä perfektionismi. 8 SuomenLehdistö 7/2019 AJANKOHTAISTA: LEHTI-IHMINEN TUOMAS MANNINEN näkee jutunituja siellä, mihin moni muu ei ehdi tai välitä katsoa. Minusta otsikossa on aina hauskempaa kertoa jokin pieni tarina. Jotkut keekoilevat, että ovat vaan töissä, eivätkä välitä lukijamääristä. Hänen lempityötään on poliisitiedotteiden ja hälytyslistojen kahlaaminen niin sanotussa väijyeli uutispäivystysvuorossa. Kyse ei ollut internetin vastustamisesta sinänsä, vaan yleisestä muutosvastarinnasta, joka on Manniselle ominaista. Manninen työskentelee uutistoimittajana Ilta-Sanomissa. Mannisella on tapana ”hinkata” juttujaan loputtomasti. – Inhoan mysteeriotsikoita. – Jokaisen toimittajan pitäisi olla sen verran narsisti, että toivoisi juttujaan luettavan. MANNINEN TIESI jo nuorena haluavansa toimittajaksi. Vai kuka muu otsikoisi poliisitiedotteen pohjalta kirjoittamansa jutun takkivarkaudesta näin: Aidolle herrasmiehelle kävi kalpaten Helsingin yössä. Vuosien varrella jutut ovat käsitelleet esimerkiksi partakonetta, joka ei suostunut sammumaan, toispaikkakuntalaista perheenisää, joka havaitsi ryhmäseksisession Yyterin hiekkarannalla, tai lehdenjakajan järvenjäällä näkemää outoa valoilmiötä. Manninen väijyvuorossa mitään, taustalta saattaa paljastua huikea tarina, kun haastateltavan kanssa pääsee vauhtiin, Manninen sanoo. Manninen ei ole 32 vuoteen ollut urakierrossa tai esimiestehtävissä. – Innostun aina, kun pienestä aiheesta saa yrittää tehdä suurta. Esimerkiksi lukuisilla suomalaisilla keskustelupalstoilla on ketjuja, joissa hänen työnsä jälkeä ihaillaan. Manninen on myös vastarannan kiiski. ManniselVapaa-ajallaan Tuomas Manninen bongaa mielellään lintuja Malmin lentokentällä.. Mannisen juttujen bongaaminen uutisvirrasta on eräänlainen kansanhuvi, sillä ne tunnistaa usein jo otsikosta. Siitä lähtien hän on tehnyt tismalleen samaa uutistoimittajan työtä. Erityisen hienoa on nähdä omasta mielestä nerokkaasti otsikoidun jutun ”breikkaavan” eli nousevan luetuimpien joukkoon. Ura ei kuitenkaan auennut helposti. Toimittajakoulusta tie vei harjoittelujakson jälkeen suoraan Ilta-Sanomiin. Niistä löytyvät usein idut kulttimaineeseen nousseisiin juttuihin. Tyyli on nostanut Mannisen suorastaan kulttimaineeseen. Sanoman toimittajakouluun hän pääsi vasta toisella yrittämällä vuonna 1985 ajettuaan ensin jonkin aikaa taksia Helsingissä. – Minulla on tapana nähdä asioita kummallisessa, jopa vähän absurdissa valossa, Manninen sanoo. Hän haki kesätoimittajaksi Helsingin Sanomiin, Uuteen Suomeen ja Länsi-Savoon, mutta ei tullut valituksi. Nyt hän sanoo verkkojournalismin olevan todella antoisaa ja palkitsevaa. Viranomaistehtävistä löytyvät usein pohjat uutisille, joita Manninen jalostaa omintakeisella ja humoristisella kirjoitusja haastattelutyylillään. Vaikka heidän mielestään ei olisi tapahtunut yhtään Ilta-Sanomien uutistoimittaja rakastaa hälytyslistojen perkaamista. Vuosien saatossa mieli on muuttunut
Janne Arola 123RF. Omistajanvaihdokseen vaikuttivat Pirkanmaan Lehtitalon vankat otteet sähköisessä mediassa. Esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa Manninen riemastutti jutullaan, jossa hän tivasi lukuisin erilaisin tavoin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta, miksi Orivedellä on tehty valtuustoaloite siitä, että asukkaiden on edustettava vain kahta sukupuolta, tyttöjä ja poikia. Jos on sekopää, niin parempi, että on kunnolla sekopää. Mutta kaikesta ei tietenkään voi vitsailla. Otteludatasta esitetään perustietojen lisäksi esimerkiksi maaleja, jäähyjä, sarjatilastoja ja pelaajatietoja. Kolumni. Donald Trump. > Kolumni vai pikku-uutinen. Oriveden Sanomien viisi henkilöstön jäsentä siirtyivät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. No helmari tietysti. – Tyyli toimii silloin, jos asetelma on jotenkin täysin kummallinen, Manninen sanoo. päätoimittajana. Silloin on pienempi mahdollisuus, että kukaan tulee sorkkimaan kirjoittamaani tekstiä. Mannisen isoisän vanhemmat olivat runoilija Otto Manninen ja kirjailija Anni Swan. Sanoman toimittajakoulun jälkeen aloitti työt Ilta-Sanomissa vuonna 1987. > Donald Trump vai Boris Johnson. Manninen tunnetaan myös kysymys-vastaus-muotoon kirjoitetuista teksteistä, joissa hän reagoi taiKuka. Ylen Voitto-robotti ryhtyy kirjoittamaan jääkiekkouutisten versioita STT:n Scoopmaticin rinnalla. VE SA LA IT IN EN ” Innostun aina, kun pienestä aiheesta saa yrittää tehdä suurta.” ” Kiireisessäkin työssä on mahdollista säilyttää tunnelma, jossa voi rennosti ideoida. Harrastaa muun muassa mökkeilyä, penkkiurheilua, lukemista, lintubongausta ja joogaa. Parhaita ovat ne hetket, kun ideat lähtevät käsistä kuin mopo puskaan.” Ilta-Sanomien vastaavana päätoimittajana marraskuussa aloittava Johanna Lahti Kauppalehdessä. Lehtibrändien yhdistämistä kaavaillaan, jotta ”mediakulutuksen ja toimintaympäristön muutokseen” voitaisiin vastata entistä paremmin. Äärimmäisen sympaattinen pöllö, jota kuulee nykyään surullisen harvoin keväisessä öisessä metsässä. Vihreät on Vihreän Langan suurin rahoittaja, ja päätös todennäköisesti johtaa lehden lakkauttamiseen. Holvi on samaan aikaan sekä datapankki että työkalupakki. Pirkanmaan Lehtitalo kustantaa entuudestaan neljää paikallislehteä: Akaan Seutua, Lempäälän-Vesilahden Sanomia, Sydän-Hämeen Lehteä ja Ylöjärven Uutisia. Valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Fanittaa mikkeliläisiä urheiluseuroja ja Matti Klingeä. Reagointikyvyllään Manninen on kuitenkin pannut vallanpitäjiä koville ja leiponut esiin inhimillistä lämpöä tavallisista, outoihin tilanteisiin joutuneista kansalaisista. Juttua ei saa editoida niin, että haastateltava saatetaan häpeään. Kauppa koski vain sanomalehtiliiketoimintaa. Tavoitteena on saada liiketoiminta kannattamaan myös tulevaisuudessa. – Suunnitelman toteutuminen tarkoittaisi, että jatkossa Ilkan ja Pohjalaisen tilaajat saisivat lehtensä ja digipalvelunsa uudistuvana kahden maakunnan yhteisenä lehtenä, tiedotteessa kerrotaan. Jatkossa tavoitteena on, että Holviin tuodaan dataa myös muista uutistyön kannalta olennaisista lähteistä. Pirkanmaan Lehtitalon toimitusjohtaja Olli Sirén aloitti Oriveden Sanomien vt. Katri Simola Vihreä Lanka lopetetaan VIHREIDEN PUOLUEHALLITUS on päättänyt, ettei vihreät jatka puoluelehtensä Vihreän Langan rahoittamista nykyisen sopimuskauden päättyessä vuodenvaihteessa. Joskus uutistoimittajan eteen tulee esimerkiksi vakava onnettomuus, josta kirjoittamiseen huumori ei sovi. Jos itse munaa, tyhmät kysymykset pitää myös näyttää. Päätoimittaja Vesa Kangas kuitenkin jätti tehtävänsä. – Vihreistä kiinnostuneiden ihmisten määrä on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Järjestelmään on mahdollista liittää useita uutisrobotteja, jotka tuottavat datasta tekstiä tai graafisia elementtejä. – Ensivaiheessa STT Holvissa on tarjolla Liigan tulosdataa jääkiekon ja salibandyn miesten ja naisten sarjoista. Noora Autio Pirkanmaan Lehtitalo osti Oriveden Sanomat PIRKANMAAN LEHTITALO -konserni on ostanut Oriveden Sanomalehti Oy:n paikallislehtiliiketoiminnan. Naimisissa, kolme aikuista poikaa. > Lue aiheista lisää netissä ja uutiskirjeestämme. Puoluelehti pystyy tavoittamaan heistä vain pienen osan, eikä levikin kasvattaminen ole onnistunut 450 000 euron vuosittaisella rahoituksella, vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen sanoo tiedotteessa. Mannisessa on sellainenkin jännittävä piirre, että hän lukee mielellään juttujensa perään ilmaantuvia lukijakommentteja ja pitää niitä arvokkaana työkaluna tuleviin juttuihin. Tilaa uutiskirje: www.suomenlehdisto.fi UUTISKOOSTE tavasti haastateltavan sanomisiin. Hän sanoo nopean temperamenttinsa olevan peruja viipurilaiselta äidin puolen suvulta, kun taas isän puolen savolainen suku on jähmeämpää porukkaa. Lisäksi Holvista löytyy uutistekstejä niin Scoopmaticin kuin Voiton kirjoittamina versioina, kertoo STT:n liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki. – Siellä on välillä todella fiksuja kommentteja, ja usein joku jalostaa jutun ideoita paljon alkuperäistä hauskemmiksi. Oleellista on, että itsellä on hauskaa. Viime vuonna Ilkan ja Pohjalaisen yhteenlaskettu kokonaislevikki oli noin 56 000 ja kokonaistavoittavuus 260 000 kappaletta. Ihailee brittiläistä The Economist -lehteä, joka kirjoittaa painavista yhteiskunnallisista aiheista usein humoristiseen sävyyn. SuomenLehdistö 7/2019 9 AJANKOHTAISTA STT ja Yle tiivistävät yhteistyötä robotiikassa STT JA YLE lisäävät yhteistyötään uutisrobotiikassa. Tuomas Manninen, 60, on Ilta-Sanomien uutistoimittaja ja urheilukolumnisti. Oriveden Sanomalehti Oy:n painoliiketoiminta ei vaihtanut omistajaa. Asuu Helsingissä. Teknologisesti toisistaan eroavat robotit tulevat työskentelemään STT Holvi -nimisessä järjestelmässä, jonka betavaiheen pilotointi aloitetaan pian. Puntari > Huuhkaja vai helmari. Pilottia voivat aluksi käyttää STT:n täyden uutispalvelun asiakkaat. – Mutta täytyy olla myös tosi reilu. Liikasen mukaan yhä useampi vihreiden kannattaja käy poliittista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Katri Simola Manninen väijyvuorossa m ed ia no st o le näin ei ole käynyt, sillä hän sanoo edelleen innostuvansa lähes kaikista juttuaiheistaan. Katri Simola Ilkka ja Pohjalainen yhdeksi lehdeksi ILKKA-YHTYMÄ SUUNNITTELEE yhdistävänsä Vaasassa ilmestyvän Pohjalaisen ja Seinäjoella ilmestyvän Ilkan. Aluksi robotiikkaa hyödynnetään urheilu-uutisissa, myöhemmin myös muissa aiheissa
10 SuomenLehdistö 7/2019 TAUSTAT TAUSTAT Tasapaino Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimittaja Katariina Rannaste tekee sekä journalismia että sisältömarkkinointia. Toimituksen seinällä on juttulakana, johon on tarralapuilla kiinnitetty työn alla olevat sekä tulevat journalistiset jutut ja sisältömarkkinoinnin sisällöt. Tarralappujen värit eivät kerro, onko kyseessä journalismi vai mainos, sillä erivärisiä lappuja käytetään sikin sokin.
J OURNALISMIN JA sisältömarkkinoinnin raja on selkeytynyt viime vuosina mediassa. Sisältömarkkinointia julkaistaan tilattavan lehden lisäksi Hali-kaupunkilehdessä, jota jaetaan LVS:n välissä tilaajille sekä suoraja telinejakeluna muille lukijoille. – – Meille ei tule enää juurikaan kanteluita piilomainonnasta. Pirkanmaalla ilmestyvä paikallislehti Lempäälän-Vesilahden Sanomat (LVS) on tehnyt sisältömarkkinointia noin neljän vuoden ajan printissä ja verkossa. Sisältömarkkinointi on mainontaa, jossa painotetaan myymisen sijaan kiinnostavaa sisältöä. Lisäksi tulee käydä ilmi, kuka mainostaja on. SuomenLehdistö 62019 11 TAUSTAT SuomenLehdistö 7/2019 11 > Jatkuu seuraavalla sivulla. Yleisön pitää kuitenkin voida erottaa sisältömarkkinointi muun mainonnan lailla toimituksellisesta sisällöstä. Kokemuksemme on se, että media on oppinut merkitsemään sisältömarkkinoinnin ja yleisö on oppinut tunnistamaan sen. Tasapaino Teksti: Katri Simola l Kuvat: Eino Ansio Media ja lukijat ovat oppineet erottamaan sisältömarkkinoinnin ja journalismin yhä paremmin toisistaan. JSN:n lausuman mukaan kaupallinen aineisto pitää merkitä mainokseksi tai kaupalliseksi yhteistyöksi. Sen tekemisessä voidaan hyödyntää journalistisia metodeja, kuten haastattelua, ja se saattaa myös ulkoasultaan muistuttaa journalistista juttua, kuten uutisartikkelia. Lukijat ja mainostajat ovat ottaneet mainosmuodon hyvin vastaan. Erityisen tarkkana pitää olla, jos sama henkilö tekee molempia. – Sisältömarkkinoinnin sisällöt ovat usein Halin kantavia pääjuttuja ja verkossa aina luetuimpien artikkelien. Näin arvioi Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Elina Grundström. Muutos näkyy hänen mukaansa aiheeseen liittyvien kanteluiden määrän merkittävänä vähenemisenä neuvostossa
Ne julkaistaan juttuvirrassa, mutta ne erottuvat ulkoasultaan journalistisista jutuista, kertoo LVS:n päätoimittaja Kari Pusa. Kun mainostaja on hyväksynyt sisällön, tuottaja Soile Virtanen taittaa mainoksesta printtiversion ja lähettää sen asiakkaalle viimeistä tarkistusta varten. Pankin mainoksen tavoitteena oli parantaa brändiä ja tunnettuutta ihmisläheisen näkökulman avulla. Sisältömarkkinointi ei hiljennä vahtikoiraa Lempäälän-Vesilahden Sanomissa työskentelee päätoimittajan lisäksi kaksi toimittajaa, joista toinen tekee journalismin ohella sisältömarkkinointia ja toinen ei. – Toimittajat tekevät vain omaa työtään eli koettavat löytää lukijoita parhaiten palvelevan näkökulman. Mielestäni on kiva kokeilla erilaisia asioita ja tavata ihmisiä eri merkeissä, Pusa kertoo. – Muutoksia tulee ani harvoin, Pusa sanoo. Vielä muutama vuosi sitten sisältömarkkinointia saatettiin kuvata journalismijohdannaisilla sanoilla kuten palvelutai brändijournalismi. Pusan mukaan sisältömarkkinointi vetoaa ihmisiin, koska se esittelee arjessa apua tuovia tuotteita ja palveluita kiinnostavasti. – Kauhean paljon toimittajat tekevät esimerkiksi yhdistyksistä ja puolueista mainosmaisia juttuja, jotka kuuluisivat sisältömarkkinoinnin alle. Pusa kokee sisältömarkkinoinnin toimivan vastapainona räikeän kaupalliselle journalismille. Nykyään näin ei enää juuri tehdä, mihin JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on tyytyväinen. Kylliäinen sopii yhteistyöstä mainostajan kanssa. – Pirkanmaan Lehtitalon linjana on ollut, että jokainen saa itse päättää, haluaako tehdä sisältömarkkinointia. Roolit täytyy pitää erillään Toimituksissa on keskusteltu sisältömarkkinoinnista viime vuosina varsinkin siitä näkökulmasta, kuka sitä voi tuottaa. Esimerkiksi otsikoiden joukossa. Sisältömarkkinoinnin sisällöt ovat nähtävillä ilmaiseksi. Toinen toimittaja on kieltäytynyt sisältömarkkinoinnin teosta työehtosopimukseensa vedoten. Sitä urautuisi tekemään vain yhtä asiaa. Hautaustoimistoa mainostanut sisältö oli puolestaan tietopaketti siitä, mitä pitää tehdä, kun läheinen kuolee. Grundström viittaa Journalistin ohjeiden neljänteen kohtaan, jonka mukaan toimittaja ei saa käyttää asemaansa väärin eikä hänen pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sisältömarkkinointia ja journalismia tehdään myös samoista aiheista. Toimittaja kokoaa sisällön ja lähettää sen asiakkaalle tarkistettavaksi. – Ihmisten pitää syödä, harrastaa ja ostaa vaatteita. Jutuista noin 70 prosenttia on maksumuurin takana ja noin 30 prosenttia kaikkien luettavissa. Sisältömarkkinoinnissa raha vaihtaa omistajaa, joten ristiriitaa journalismin ja kaupallisuuden välillä ei ole. – Näkisin sen kauhean keinotekoisena. Pusa on tehnyt viime aikoina sisältömarkkinointia muun muassa paikallisesta pankista ja hautaustoimistosta. Miten sisältömarkkinointia tehdään. Tärkeä on myös kuudestoista ohje, joka linjaa, että piilomainonta on torjuttava. Pusan mukaan sisältömarkkinointia tehdään kuten journalismia, vaikka sisältö tarkistutetaankin maksajalla moneen kertaan, ja sen pitää olla mainostajalle mieleinen. Tässä vaiheessa varmistetaan erityisesti se, että mainostajan yhteystiedot ovat oikein. Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sisältömarkkinointi syntyy yleensä seuraavan kaavan mukaan: Mainostaja ottaa yhteyttä LVS:n asiakkuuspäällikköön Piia Kylliäiseen. Myös lukijat olettavat laadun olevan korkealla, kertoo Tampereen yliopiston tutkija Niina Uusitalo. Monesta jutusta pitäisi mielestäni laskuttaa ilmaista julkisuutta saanutta tahoa. – Jos tekee sisältömarkkinointia jollekin taholle, pitää olla äärimmäisen varovainen, ettei tuo toimeksiantajan näkökulmia journalismiin ja tee journalismin puolella ratkaisuja miellyttääkseen kyseistä tahoa. Grundström arvioi, että hankalissa kaksoisrooleissa toimivat erityisesti freelancerit ja pienten toimitusten työntekijät. – Sisältömarkkinointi on vakiinnuttanut paikkansa myynnissä ja myös lehden ja verkon visuaalisessa ilmeessä. Grundström kehottaa päätoimittajia huolehtimaan, että he ovat molempia asioita tekevien ihmisten tukena siinä, että raja kaupallisten sisältöjen ja journalismin välillä pysyy selvänä. Tekijä voi myös asettaa itsensä karenssiin, jossa pidättäytyy sisältömarkkinoinnin tuottamisen jälkeen kyseistä tahoa koskevasta journalismista esimerkiksi kahden vuoden ajaksi. Aiemmin tuotettu sisältömarkkinointi ei hänen mukaansa estä käsittelemästä samaa tahoa kriittisesti journalismissa. Kaikki ymmärtävät sen, että hyvinä päivinä kerrotaan hyviä asioita ja huonoina päivinä huonoja. Elina Grundströmin mukaan sama henkilö voi tehdä sekä journalismia että sisältömarkkinointia, kunhan pitää ne selvästi erillään. M IL KA AL AN EN. Samat laatukriteerit kuin journalismissa Toimittajat ovat Pusan mukaan oivallisia sisältömarkkinoinnin tekijöitä – ja jopa parempia kuin mainonnan ammattilaiset. Se on pieni mutta mukava lisä mainostuloihin, Pusa sanoo. Jos sisällöt olisivat ristiriidassa eli samasta kohteesta olisi tulossa samaan lehteen sekä negatiivinen juttu että positiivinen sisältömarkkinointimainos, siirrettäisiin jälkimmäistä tuonnemmaksi. Pusa ei koe tätä ongelmalliseksi. Käytännössä toimitus kuitenkin punnitsee, ettei tee lyhyessä ajassa jostakin tahosta sekä journalismia että sisältömarkkinointia. Grundströmin mukaan helpointa on tehdä journalismia ja sisältömarkkinointia eri aiheista. Päätoimittaja on tyytyväinen nykytilanteeseen eikä haikaile isompaa toimitusta, jossa olisi erillinen osasto tekemässä sisältömarkkinointia. Heillä on kyky kirjoittaa asiat kiinnostavaan, faktapohjaiseen, objektiiviseen ja tarinalliseen muotoon ilman mainoskieltä. Tätä vältetään, etteivät lukijat puutuisi samaan teemaan. – Ei se siihen vaikuta. Sisällön tekevä toimittaja ottaa yhteyttä mainostajaan ja haastattelee, kuvaa sekä videoi. Ajoittain käy myös niin, että toimitus saa yritykseltä juttuvinkin, joka ei kanna uutisena, ja välittää vinkin Kylliäiselle. LVS:n verkkosivuilla suurin osa sisällöstä on journalistista. Pusa haastatteli pankinjohtajaa tämän vaellusharrastuksesta. Tiedän, että osa toimittajista suhtautuu siihen nihkeästi, mutta sisällöt ja tekoprosessi ovat hyvin samanlaisia kuin journalismissa, Kari Pusa sanoo. – Yleisö odottaa sisältömarkkinoinnilta samoja laatukriteereitä kuin journalismilta. Kerran viikossa ilmestyvässä Lempäälän-Vesilahden Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimittaja Erkki Koivisto tekee journalismia ja toimittaja Katariina Rannaste sekä journalismia että sisältömarkkinointia. TAUSTAT 12 SuomenLehdistö 7/2019 Sanomissa julkaistaan yleensä yksi sisältömarkkinointimainos, teemalehdissä niitä voi olla parikin
Esimerkiksi viestintätoimistot voivat käyttää journalismin keinoja markkinoinnissaan niin, että yleisö hämääntyy. Se on hyvin tärkeää, sillä muuten meiltä menee uskottavuus. Nuoret seuraavat persoonaa, eikä lähdekritiikille ole useinkaan sijaa. ” Sisältömarkki noinnissa raha vaihtaa omistajaa, joten ristiriitaa journalismin ja kaupallisuuden välillä ei ole.” LVS:n toimituksessa on esillä kuvanveistäjä Ari Yrjänän patsas, joka on lahja sisarlehdeltä Akaan Seudulta. Vaikuttajamarkkinointi on jonkin yleisön kiinnostavana pitämän henkilön kautta tapahtuvaa mainontaa. Kari Pusan mukaan lukijoilta ei ole tullut palautetta, että joku olisi haksahtanut luulemaan mainosta jutuksi. – Uudet digitaaliset mediat voisivat halutessaan toimia journalistisin perustein ja erottaa mainonnan muusta sisällöstä. – Esimerkiksi klikkiotsikoihin saatetaan suhtautua närkästyneesti, mutta piilomainontaan ei niinkään. Journalismin ja viestinnän rajan hämärtyminen heikentää yhteiskunnan faktapohjaisuutta. Uusia kaupallisen yhteistyön muotoja voidaan Grundströmin mukaan jo havaita esimerkiksi JSN:n sääntelyn ulkopuolella olevilla verkkoalustoilla ja yritysten omissa julkaisuissa. Hyvä sisältömarkkinointi palvelee Uusitalon mukaan yleisöä ja sopii julkaisuympäristöönsä. – Ulkoasu fontteineen ja taittoineen on niin erilainen, että sisältömarkkinointi erottuu selkeästi journalismista. Sisältömarkkinointi ei tyydytä uutisnälkää Niina Uusitalo on tutkinut sisältömarkkinointia kahdessa hankkeessa vuosina 2016–2018. Verkossa raja voi hämärtyä printtiä helpommin Vaikka media on Suomessa petrannut rajanvetoa journalismin ja sisältömarkkinoinnin välillä, ei parantuneeseen tilanteeseen pidä tuudittautua. – Kun sisältömarkkinointi on selkeää ja läpinäkyvää, se voi jopa parantaa luottamusta journalismiin, Uusitalo sanoo. Grundströmin mukaan sisältömarkkinointi voi tulevaisuudessa muuntautua uudenlaisiin muotoihin, joiden suhteen on syytä olla valppaana. TAUSTAT SuomenLehdistö 7/2019 13 pitää olla hyviä ja sisällön ammattimaisesti toteutettua, visuaalista ja hyödyllistä, Uusitalo sanoo. Niina Uusitalo on samaa mieltä: kaupallinen yhteistyö voi jäädä pimentoon varsinkin vaikuttajamarkkinoinnissa ja nuorten vastaanotossa. Molemmissa tutkimuksissa painottui vastaanotto. > Millaista sisältömarkkinointia Helsingin Sanomissa ja Alma Mediassa tehdään. – Selkeät valeuutiset ovat aika pieni pisara koko sotkussa, mutta tarkoitushakuista tosiasioiden hämärtämistä on hyvin paljon. Monet lukijat mielsivät tutkimuksissa sisältömarkkinoinnin vastaavan kuluttamiseen, viihtymiseen ja visuaalisuuteen liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin. He kokevat, että viestit ovat luonnollinen osa vaikuttajamarkkinointia, Uusitalo sanoo. Nuoret saattavat jopa tunnistaa mainosviestit, mutta eivät välttämättä välitä niistä. Grundströmin mukaan “yleinen hämmentäminen”, jossa faktat ja mielipiteet sekoittuvat ja lähteet jäävät epäselviksi, on tällä hetkellä suurempi ongelma median luotettavuudelle kuin tarkoituksella tehdyt valeuutiset. Nyt nuorille ja muillekin voi olla epäselvää, puhuuko suosikkihahmo yleisön ehdoilla vai onko kyseessä maksettu mainonta. – Toivoisin, että myös JSN:n sääntelyn piiriin kuulumattomat tahot ajattelisivat asiaa yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Mainosmuoto aiheutti lukijoissa kahtalaisia reaktioita. Luottamus uutisiin koettiin todella tärkeäksi eikä sisältömarkkinointia pidetty uutismediana. Jotkut taas eivät jatkaneet pidemmälle mainos-merkinnän huomattuaan. . Osaa ei haitannut se, mistä lähteestä sisältö tuli, jos se oli hyödyllistä, hyvin tehtyä ja laadukasta. Tämän vuoksi voi olla hankalaa, jos sisältömarkkinoinnissa hyödynnetään liian uutismaisia formaatteja. Ne ovat hänen mukaansa usein vaikuttajaviestintää, joka näyttää journalismilta mutta on käytännössä mainontaa. – Kun yksittäiset ihmiset puhuvat kulutustottumuksistaan ja mainostavat tuotteita, on eroa vaikea havaita. Videokeikalle lähdössä oleva Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittaja Kari Pusa (oik.) juttelee yrittäjä Isamedin Maxhunin kanssa Lempäälän uuden lounasbuffetin avaamisesta.. – Kovassa tiedonvälityksessä yleisö arvostaa uutisia. Se luokitellaan usein sisältömarkkinoinnin alalajiksi. Myös ulkoasu eroaa journalismista. Kaikkien viestijöiden pitäisi olla tarkkana, mistä sisällöstä on kyse ja missä tarkoituksessa se on julkaistu. – Jotkut olivat pettyneitä ja lievästi ärtyneitä, kun he olivat lukeneet sisältömarkkinointia ja tajunneet sen vasta myöhemmin. Grundström on tekemillään kouluvierailuilla huomannut niin ikään, että osa nuorista ei välitä siitä, onko jokin asia piilomainontaa vai ei. Onko verkkosivuillanne käytössä jokin maksumalli. Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sisältömarkkinointi erotetaan journalismista JSN:n ohjeiden mukaan mainos-sanalla. Sen sijaan uutisnälkää se ei tyydyttänyt. Uusitalon mukaan sisältömarkkinoinnilla voi kuitenkin olla myönteisiä vaikutuksia, jos se erottuu journalismista. Grundström on huolissaan siitä, että erityisesti nuorten mediankäyttö painottuu videoblogeihin. Journalismin luotettavuus vaarassa Mediasisällöt, joista ei heti käy ilmi, kuka ne on tehnyt ja missä tarkoituksessa, rapauttavat Elina Grundströmin mukaan journalismin luotettavuutta. Lue verkkojuttu osoitteesta suomenlehdisto.fi – Luottamus journalismiin vähenee joka kerta, kun ihminen lukee jutun ja kuvittelee sen olevan journalismia, mutta tajuaa myöhemmin, ettei se sitä ole
Hän valmistautuu selostamaan viimevuotisen MM-finaalin Ranska–Kroatia. Yrityskylän henkilökunta ohjaa toimintaa opettajien seuratessa taustalla. Yrityksiä on paikalla parisenkymmentä, joukossa pankki, ruokakauppa, teollisuusfirmoja, ja nyt lokakuusta lähtien myös Yleisradio. Vanerista rakennetut konttorit ovat nuorten hallussa, eikä paikalla ole yritysten oikeita työntekijöitä. Ovaskainen lähtee kartoittamaan uutisia. Päätoimittaja Michelssonilla on kolmisenkymmentä merkintää kalenterissaan, joukossa myös muun muassa kirjanpitoa. Ylellä työskentelevät tänään nokialaisesta Linnavuoren koulusta päätoimittaja Arttu Michelsson, verkkotoimittaja Riina Ovaskainen ja urheiluselostaja Sandi Hadzalic. KUUDESLUOKKALAISET sinkoilevat sukkasillaan Finlaysonin vanhassa tehdashallissa Tampereella. Konseptin on tarkoitus tukea Ylen mediakasvatusta ja täydentää Yle Uutisluokka -hanketta. Nyt vuorossa on kaupungin laskuttaminen Yle-verosta, joten hän harppoo pormestarin pakeille. – Työtehtävät kuulostavat kivoilta. Noin 80 lasta työskentelee päivän ajan yhdessä yrityksessä. He ovat myös hakeneet töihin Yrityskylän yrityksiin. – Kiitos, Michelsson kuittaa, kun 5 000 euron summa näkyy tilillä. Aamu on alkanut työsopimusten allekirjoittamisella ja juttupalaverilla. – Saamme yhden tavan lisää parantaa nuorten mediakasvatusta. Noin 45 000 kuudesluokkalaista Yrityskylä on Talous ja nuoret TAT ry:n oppimiskokonaisuus, joka perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan. Heidän Yrityskylä-päivänsä on juuri alkanut. Saa kirjoittaa ja päättää itse, mistä kirjoittaa, Ovaskainen sanoo. Yrityskylät ovat pienoisyhteiskuntia, joissa koululaiset oppivat, miten yhteiskunta, työelämä ja talous toimivat. Teksti: Katri Simola Kuvat: Konsta Leppänen TAUSTAT: NÄIN ME TEEMME. Hadzalic syventyy kuulokkeet päässään jalkapallo-ottelun videonauhaan. Oppilaat ovat ennakkoon tutustuneet muun muassa siihen, mitä palkka, verotus ja työnhaku tarkoittavat. Hän aikoo selvittää, mistä kouluista oppilaita on tänään paikalla ja millaista eväsruokaa heille on tarjolla. Yle solmi Yrityskylän kanssa kolmivuotisen sopimuksen kuluvana syksynä. Luvassa on töitä, vapaa-aikaa, palkansaantia ja vaaleissa äänestämistä. Päivä rytmittyy tableteilla näkyvien tehtävien mukaan. 14 SuomenLehdistö 7/2019 Uutisia eväistä ja kahvilan ilmapiiristä Yrityskylän Ylen pienoistoimituksessa nuoret oppivat arvioimaan lähteitä kriittisesti. Yrityskylän valuutta ei ole käypää rahaa kylän ulkopuolella
Krapu on ideoinut Ylen Yrityskylän ammattien roolit ja tehtävät yhSYKSYN MEDIAPUHEENAIHE on ollut – uskomatonta kyllä – Britanniassa tehty lehtiuudistus. Jussi Pullinen on Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies. FT:n linjajulistus on iso riski, mutta se voi olla myös menestys: parhaimmillaan painotus tuottaa sekä hyvää journalismia että uusia asiakkaita. Financial Timesin kampanjassa yllättävää oli sen sijaan juttusarjan aihe: yritystalouden perinpohjainen uudistaminen. Lehti julisti, että sillä on nyt ”uusi asialista”. Ennen Barberin kirjoitusta jopa amerikkalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien muodostama Business Roundtable oli ehtinyt ilmoittaa, että osakkeenomistajien edun ei pitäisi enää olla yhtiöiden ainoa tavoite. Ensinnäkin mukana oli ristiriita. Hän teki uutisen muun muassa oppilaille tarjotuista eväistä ja kahvilan ilmapiiristä. Ylen ammatteja on Yrityskylissä viisi: päätoimittajan, verkkotoimittajan ja urheiluselostajan lisäksi uutistoimittajan ja kuvaajan pestit. Financial Times tunnetaan globaalin talouseliitin uutislehtenä ja keskustelufoorumina, jossa vallankumousaate ei varsinaisesti jyllää. JOS ASIAA miettii tarkemmin, missiot eivät ole Suomessakaan aivan uusia. Toiseksi painotus osui johonkin yhteiskunnan syvään pohjavirtaukseen. Lehti sitten lähtisi matkalle mukaan. Monissa Yrityskylissä on mukana myös sanomalehtiä, esimerkiksi Tampereella Aamulehti. Lehti kertoi aloittavansa mittavan juttusarjan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, jonka se mitä ilmeisimmin odotti myös myyvän tukuttain tilauksia. Sen esitteli lehden päätoimittaja Lionel Barber, joka kirjoitti, että kapitalismi on ”resetoitava”. Politiikan polarisoituminen, itsevaltaisten valtiojohtajien nousu ja ilmastokriisi ovat luoneet tunteen siitä, että olemassa olevat järjestelmät ovat muutoksen äärellä. Aluelehdet eivät täällä tietysti ole yksittäisen ihmisen, yrityksen tai instituution huutosakissa, mutta oman alueensa asiaa ne laajasti ottaen usein ajavat. Yrityskyliä toimii kymmenellä paikkakunnalla, joista Yle osallistuu tällä hetkellä Tampereen, Turun ja Vaasan Yrityskyliin. he im oj a& kl ik ke jä ” Lehti lupasi etsiä vastauksia ja selittää murrosta: se on väkevä arvolupaus, josta voi maksaakin.” Kapitalismi uusiksi, julistaa Financial Times Yle lähti mukaan nuorille suunnattuun Yrityskylätoimintaan. Se oli yllätys, sillä mitään kovin uutta viestissä ei ollut. ”Pitää osata kertoa mielenkiintoisesti ja laajasti jostakin asiasta,” Ovaskainen pohtii toimittajalta vaadittavia ominaisuuksia. FT:n kampanjasta tuli kansainvälinen uutinen, joka herätti vilkasta keskustelua. Kuudesluokkalainen Riina Ovaskainen työskenteli päivän Ylen verkkotoimittajana Tampereella. Lehti ei kenties ollut julistuksellaan liike-elämän eturintamassa, ja moni sen lukijoista varmasti myös karsasti ulostuloa. ” Saamme arvokasta tietoa, mitkä asiat ovat nuorten mielestä uutisia.” > Jatkuu seuraavalla sivulla.. Tällä hetkellä lehti ei näytä ajavan ”uutta asialistaansa” mielipiteinä lukijoiden kurkusta alas, vaan käsittelee esittämäänsä argumenttia eri näkökulmista – myös kriittisesti, kuten pitääkin. . Seuraavan kolmen vuoden aikana Yle tavoittaa Yrityskylän kautta yhteensä noin 45 000 kuudesluokkalaista. Kampanjan muodossa ei ollut mitään yllättävää, sillä lehdet ovat aina myyneet itseään sisältöpainotuksilla. TAUSTAT SuomenLehdistö 7/2019 15 Uutisia eväistä ja kahvilan ilmapiiristä Koululaisille jää muistijälkiä, mikä Ylen rooli on yhteiskunnassa, mitä journalismi on ja miten vastuullinen media toimii, kertoo Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan vastaava tuottaja Marko Krapu, joka hoitaa Ylellä Yrityskylä-hanketta. Talouslehti Financial Times lanseerasi syyskuun puolivälissä tilauskampanjan, jossa oli sisältökärki. Uudet paikallisosiot, muhkeat urheilusivut tai viikonlopun lukemisto ovat puhelinmyyjien vakioargumentteja. Vuonna 2020 Yle saattaa osallistua Espoon ja Oulun ja vuonna 2021 Lappeenrannan, Kuopion ja Helsinki–Vantaan Yrityskyliin. Päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhtiöiden on otettava huomioon myös muut tavoitteet kuin pelkkä voitontavoittelu, hän kirjoitti. Siksi Financial Timesin linjaa kannattaa seurata tulevina kuukausina tarkkaan. Lehti lupasi etsiä vastauksia ja selittää tätä murrosta: se on väkevä arvolupaus, josta voi maksaakin. Tämä olisi raju veto, josta heräisi heti kysymys puolueettomuudesta. Lehti eräällä tavalla ojensi ja tökki omiaan: se herätti huomion. Määrä on suurempi, jos paikkakuntien kirjo kasvaa. Voisiko tämä missio olla Financial Timesin tapaan rohkeampi. MIKSI FT:N kampanja sitten onnistui. Lehti ilmoitti alkavansa julkaista aiheesta runsaasti juttuja ja avasi pelin tähtitoimittaja Martin Wolfin esseellä monopolien uhasta. Laskevan syntyvyyden Suomessa niitä riittää: uskaltaisiko joku Suomessa vaikkapa ”tehdä barberit” ja julistaa, että väki vähenee, ja nyt on kaikki tehtävä uusiksi, vaikka osa teistä ei siitä pidä. Jotta syntyisi ”FT-efekti”, tarvittaisiin kuitenkin myös ristiriita
Yrityskylässä oppilaita ohjeistetaan, mikä Ylen näkökulmasta on uutinen ja miten haastatteluja tehdään. Michelssonin mukaan se tarkoittaa uutisten tekemistä ja tapahtumissa käyntiä. Valitse haastateltaviksi myös nuoria. Sosiaalisessa mediassa leviää paljon valeuutisia. Koulussa hänellä on ollut valinnaisena aineena viestintä. Koululaisten julkaisemat sisällöt tulevat vain Ylen sisäiseen käyttöön. ” Tilanne on paineistettu, eikä luppoaikaa juuri jää.” Ylen pienoistoimitus julkaisee sisältöjä Yrityskylän suojatussa verkossa. Ihmiset ovat hänen mielestään yleensä luotettavia, mutta jos eivät, ”sen huomaa ilmeestä”. TAUSTAT: NÄIN ME TEEMME 16 SuomenLehdistö 7/2019 dessä Yle Uutisluokan kolmen työntekijän kanssa. Juttutilanteen ohella käydään läpi kirjanpitoa. Ovaskainen harkitsee vielä kiinnostaako verkkotoimittajuus häntä aikuisena, sen verran kiire juttujenteossa tuli. Krapun mukaan Yrityskylän tärkein anti on se, että nuoret oppivat keräämään, analysoimaan ja julkaisemaan tietoa. Myös Hadzalic näkee urheiluselostajan ammatin varteenotettavana vaihtoehtona. TUO AIHEET LÄHELLE ARKEA Älä oleta, että lapset ja nuoret eivät ole kiinnostuneita esimerkiksi taloudesta ja politiikasta. Varsinkin urheiluselostukset ovat luotettavia, kommentoi Aamulehden mainosmyyjä Mattheus Malinen. Ylen päätoimittaja Arttu Michelsson videoi, kun Ylen urheiluselostaja Sandi Hadzalic haastattelee pankin yritysneuvojaa Einari Koskista. Nuorten suosiossa ovat erityisesti YouTube, WhatsApp ja TikTok. Kiinnostus ympäröivää maailmaa ja uutisia kohtaan on monella kasvanut entisestään. Tosiasiassa he ovat kiinnostuneita erityisesti näistä aiheista silloin kun aiheet tulevat tarpeeksi lähelle heidän arkeaan tai he kokevat, että he voivat itse vaikuttaa asioihin. – Jos on vaikka mielenosoitus, niin siellä voi haastatella ihmisiä. Tilanne on tarkoituksella paineistettu, eikä luppoaikaa juuri jää. HAASTATTELE NUORIA Pidä huolta, että nuorten ääni pääsee kuuluviin yhteiskunnassa. 3. – Rohkeutta, luovuutta ja auttavaisuutta. Pian Malinen piipahtaa vastavierailulle Ylen toimitukseen ja kysyy, olisiko heillä uutisia Aamulehdelle. JULKAISE NUORTEN SUOSIMILLA ALUSTOILLA Tuota sisältöä alustoille, joissa nuoret luonnostaan ovat, jos haluat tavoittaa heidät kunnolla. Rohkea, luova ja auttavainen Päivä alkaa olla pulkassa, ja Ylen pienoistoimitus on sisäistänyt, mitä journalismi on. 4. Ovaskaisella on kalenterimerkintä metsänhoitoyhdistyksen tiedotustilaisuuteen. Ovaskainen on jo aiemmin käynyt kysymässä kahvilasta, mitä tuotteita he myyvät eniten. Michelsson pistäytyy myös Aamulehden toimituksessa, joka sijaitsee aivan Ylen vieressä. Muut paikalla olevat koululaiset pääsevät lukemaan uutisia tableteillaan. Hän käyttää journalistista harkintaansa eikä kirjoita aiheesta juttua. Ylen pienoistoimitus on kuitenkin päätynyt tekemään jutun kahvilan hyvästä ilmapiiristä, koska se tuntui toimituksesta kiinnostavammalta aiheelta. Lisäksi Ylen toimittajat käyvät uutiskummeina kouluissa kertomassa, mitä media ja journalismi ovat. – Tehtävänannot on jätetty väljiksi, mutta aikataulu on aika tiukka. Hän ei ole huolissaan siitä, etteikö osaisi arvioida lähteiden luotettavuutta. Michelsson on oppinut myös, mitä päätoimittajalta vaaditaan. Yle-veron ansiosta tili on plussalla. Tulevaisuutta ajatellen on hyvin arvokasta, että nuoret oppivat arvioimaan lähteitä kriittisesti. Lähteiden arviointia kriittisesti Yrityskyliä järjestetään myös yhdeksäsluokkalaisille, mutta niiden konsepti on erilainen. Yle tavoittaa yläkouluikäisiä nuoria jo kattavasti Uutisluokan kautta. Kyllä se ihan työpäivästä käy näille lapsille. Ei auta kuin kuvata video uudestaan. Yrityskylässä ei Ylen toimittajia näy, mutta tieto kulkee. Yle saa tietoa siitä, mistä aiheista kuudesluokkalaiset tekevät juttuja ja kuinka paljon he julkaisevat tekstiä, kuvaa, videoita ja niiden yhdistelmiä.. Yle Uutisluokka osallistuu valtakunnallisiin mediakasvatushankkeisiin ja tarjoaa ilmaisia oppimateriaaleja opettajille. Sitä, että osaa pitää hyvän hengen työpaikalla. Jälkimmäiseen saadaan vaihdettua paristot, mutta tabletilla kuvatusta videosta ei kuulu ääntä. Yhdeksäsluokkalaisten Yrityskylissä nuoret johtavat kilpailevia yrityksiä, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille, mikä ei sovi meille niin hyvin, Krapu sanoo. Tärkeintä on kuitenkin, että heillä on hauskaa ja että heille jää positiivinen kokemus mieleen. . Yrityskylässä juttuja julkaistaan suojatussa verkossa, ja oppilaat pääsevät lukemaan niitä tableteilla. Hän tekee gallupin, ovatko ihmiset lukeneet tänään Ylen uutisia ja onko Yle heidän mielestään luotettava. ANNA LASTEN JA NUORTEN IDEOIDA ITSE Lapset ja nuoret ovat innostuneet uutistenteosta Uutisluokassa, kun he ovat saaneet itse ideoida aiheita ja tehdä uutisia heille tärkeistä ja heitä mietityttävistä asioista. Gallup Ylen luotettavuudesta Ylen toimituksessa on tilanne päällä: tabletissa ja mikrofonissa on teknisiä ongelmia. – Se on prosessi, jonka soisi meidän kaikkien osaavan. Michelsson ottaa työn alle päätoimittajan tehtävälistaan merkityn jutun Ylen luotettavuudesta. – Saamme arvokasta tietoa, mitkä asiat ovat nuorten mielestä uutisia ja millaisia asioita pitää heidän mielestään kertoa omille ikätovereille. Yle saa dataa siitä, mistä aiheista oppilaat tekevät juttuja ja kuinka paljon he julkaisevat tekstiä, kuvaa, videoita ja niiden yhdistelmiä. Michelsson vinkkaa juttuaiheeksi kyläkahvilan ruokavalikoiman. Vinkit Näin teet mediakasvatusta 1. – En ole tänään nähnyt uutisia, mutta Yle on luotettava. – Kuudesluokkalaiset sopivat meille paremmin, sillä siinä iässä lapset ryhtyvät tekemään valintoja, mistä hakevat tietoa. 2. Yrityskylässä nuoret työskentelevat päivän jossakin ammatissa. Kello lyö 12, ja on toisen toimituspalaverin aika. Lähde: Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan vastaava tuottaja Marko Krapu. Michelsson voisi hyvin kuvitella tekevänsä aikuisena vastaavaa työtä
Washington Postilla on helppoja reseptejä opettava 12-osainen uutiskirje. Etenkin sellaiset ikivihreät artikkelit, joiden pariin lukijat löytävät netissä tiensä vuosienkin päästä, ovat kuin ilmaista korkotuottoa tuova sijoitus. IKIVIHREÄT JUTUT kannattaa listata Exceltai Google Sheets -taulukkoon. . Lisäksi listan päivittämiselle ja hyödyntämiselle on syytä nimetä vastuuhenkilö, koska muuten se tuppaa unohtumaan. 3 Sesongin lähestyessä harkitkaa, voisiko aiemmin julkaistun arkistojutun nostaa näkyviin. Se ehdottaa käyttäjälle luettavaa jo ennen kuin hän on ehtinyt hakea mitään. Toinen tapa lähestyä arkistojuttujen uudelleenhyödyntämistä on, että vaikka sisältöä ei muutettaisi, juttua voi markkinoida netissä lukijoille aina uudenlaisilla tavoilla – sitaattinostoilla, kuvilla ja niin edelleen. Kun lukija kiinnostuu ja tilaa sen, hänelle lähetetään yksi sähköposti kerran viikossa. ON PARI julkaisukanavaa, joihin ikivihreä sisältö sopii erityisen hyvin. Koska reseptit eivät sisältönä vanhene, jo kerran julkaistulla materiaalilla saadaan pidettyä lukija kiinnostuneena kolmen kuukauden ajan. Olli Sulopuisto on helsinkiläinen vapaa toimittaja, podcastaaja ja nörtti. Sovellus nostaa esiin sekä uusia että vanhoja juttuja, kunhan niiden vain arvellaan kiinnostavan käyttäjää. Analytiikkayhtiö Content Insight Labs jakaa muut kuin päiväperhosjutut kolmeen kategoriaan, jotka ovat pitkä häntä, ikuiset ja uudelleensyntyneet. Uudelleensyntyneet artikkelit taas ovat sellaisia, joihin alkaa tulla yhtäkkiä ulkopuolista liikennettä. Taulukosta on helppo tarkistaa, löytyisikö arkistoista tuoreeseen uutistapahtumaan liittyvää juttua, tai jos on hiljainen uutispäivä, voisiko jonkun vanhan artikkelin julkaista uudelleen. PALSTAT SuomenLehdistö 7/2019 17 JOKAISEN TOIMITUKSEN arkistoissa makaa juttuja, joista olisi yhä hyötyä lukijoille. Lisäksi juttuja voi ryhmitellä sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan. Niistä ensimmäinen on niin sanottu limited run -uutiskirje, jonka ei ole tarkoituskaan jatkua ikuisesti. Iloa vanhoista jutuista ko pi oi tä m ä Pidä kirjaa lukijoita kiinnostavista artikkeleista, päivitä niiden sisältöä ja jaa niitä yhä uudelleen omissa kanavissasi. Pitkän hännän jutut kiinnostavat lukijoita vielä muutama päivä julkaisun jälkeen sen sijaan, että ne painuisivat unholaan samana päivänä. Niitä voi ajatella sijoituksena siinäkin mielessä, että vaikka laadukkaan, kiinnostavuutensa säilyttävän jutun tekemiseen luultavasti kuluu normaalia enemmän aikaa, siitä syntyy myös normaalia enemmän hyötyä. Pitkä häntä taas voi perustua esimerkiksi uutisvoittoihin: syntyy hetkellistä kiinnostusta, joka sataa omaan laariin. Nola.com | Times-Picayune -lehdessä käytettiin kategorioita juttusarjat, kuvagalleriat, videot, ruoka & juoma, Mardi Gras (median kotipaikka oli New Orleans) ja juhlasesongit. Toinen, uudehko kanava on älypuhelimissa toimiva Google-sovellus. Myös uutisjuttu voi kääntyä arkistokelpoiseksi artikkeliksi, jos tekstiä vain jaksaa päivittää niin, että se säilyy lukukelpoisena myöhemminkin. Tarkoituksena on varmistaa, että niiden hakukoneoptimointi on yhä kohdallaan. Ikuisia juttuja puolestaan luetaan jatkuvasti enemmän kuin sivustolla edellisen kuukauden aikana julkaistuja juttuja keskimäärin. Osa julkaisijoista muokkaa myös juttujen sisältöä säännöllisesti, esimerkiksi lisäämällä lääketieteellistä tietoa sisältävään artikkeliin tuoreimmat aiheeseen liittyvät tutkimustulokset tai varmistamalla, että jäätelökioskien osoitelistaus on ajantasainen. Tai voihan sitä kokeilla, jos jutut joulukinkuista kiinnostaisivat juhannuksena. TYYPILLISET IKIVIHREIDEN juttujen aiheet löytyvät lifestyle-suunnalta: ruoka, musiikki, harrastukset, sesongit. 2 Kelpaisiko aiemmin tehty juttusarja julkaistavaksi uudelleen uutiskirjemuodossa. Tämä on hyödyllinen jaottelu, kun ymmärtää, että juttujen uudelleensyntymään ei voi itse vaikuttaa, mutta ikuisten juttujen sisältöä ja markkinointia voi aina petrata. Sinne kirjataan jutun aihe, milloin se on viimeksi jaettu ja missä kanavissa sekä vapaamuotoisia muistiinpanoja (pitäisikö sisältöä päivittää, toimiko se hyvin Facebookissa ja niin edelleen). Saksalainen bisneskustantaja Ebner tarkistaa tällaisten juttujen sisällön vähintään puolivuosittain. Jälkimmäinen ryhmä eroaa muista sillä varsin ilmeisellä tavalla, että vaikka sesonkijutut löytävät lukijoita vuodesta toiseen, niitä ei kuitenkaan kannata markkinoida ympäri vuoden. olli@nonfiktio.fi HANNA SAKARA 1 Katsokaa tilastoista, mitkä jutut kiinnostavat vielä pitkään julkaisuajan jälkeenkin ja puunatkaa niitä hieman. 3 pointtia
Mikä on mielestäsi eri somepalveluiden tärkeysjärjestys sanomalehdille. Sopivia aiheita ovat esimerkiksi ensilumi, kuva-arvoitukset tai luontokuvat tutuista maisemista. PALSTAT 18 SuomenLehdistö 7/2019 SANOMALEHTIEN FACEBOOK-POSTAUKSET, jotka yhdistävät kysymyksen ajankohtaiseen aiheeseen ja tarinallisuuteen aktivoivat parhaiten lukijoita. Toimituksen esittäytymisstrategian mukaiset postaukset ovat yleensä vain Facebookissa julkaistavia natiivipostauksia, joita ei linkitetä juttuihin. ?. Keskustelustrategioina olivat vuorovaikutuksen rakentaminen ja lisääminen sekä keskustelun moderointi ja ohjaaminen. Jyväskylän yliopisto, 2019. TUTKIMUKSEN ENSIMMÄISESSÄ vaiheessa analysoitiin neljän sanomalehden Facebook-sivuilla julkaisemaa sisältöä. Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli luoda strategioita, jotka ohjaavat sanomalehtien toimituksia vahvistamaan yleisösuhdettaan ja laajentamaan verkkolukijakuntaansa lehtien Facebook-sivujen avulla. – Vaikka Facebook alkaa olla varttuneemman väen kanava, niin sillä on silti melkoinen valta-asema Suomi-somessa ja sen merkitys säilyy varmaan jatkossakin. – Moderoimme siten, että jos postauksessa on kuohuttava aihe, niin toimittaja seuraa keskustelua. Jonkinlainen käsitys pitäisi olla myös Snapchatista ja TikTokista, eli ymmärtää, minkälaista kerrontaa nuorin yleisö kuluttaa ja tuottaa. Facebookin moderointi on haastavaa, koska esimerkiksi vanhoihin päivityksiin tulevien uusien kommenttien huomaaminen on vaikeaa. Osa lehdistä perustelee toimitusten somepassiivisuutta resursseilla. Pyrimme ohjaamaan keskustelua omille sivuillemme. Joskus avaamme toimituksen arkea tai tekemistä natiivipostauksilla, kuten kuvalla, videolla tai livellä. VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMISEN strategiassa toimitus kirjoittaa postauksen niin, että se herättää huomiota ja synnyttää keskustelua. – Facebookissa toimivat hyvin tässä ja nyt -tyyppiset uutiset, että jossain on rysähtänyt tai jostain nousee savua. Moderoitteko Facebook-keskusteluja. Kalevan liikenteestä noin 15 prosenttia tulee somesta. Koukeroiset asiat eivät menesty. Postattujen asioiden ja kysymysten kannattaa tutkimuksen mukaan olla riittävän paikallisia ja konkreettisia. Tradenomi, johtaminen ja organisaatiot, Oulun ammattikorkeakoulu 2007. Twitter on tietenkin tärkeä väline toimittajille. Hyödynnämme myös ”stop wordseja”, jotka piilottavat automaattisesti kaikkein karkeimmat kommentit sanojen perusteella. Somepostausten tekeminen on jälleen uusi työtehtävä verkkotoimitusten muutenkin kiireiseen arkeen. Tutkimus: LUOTSIVA Luotettavuutta ja sitoutuneisuutta vahvistamassa – sanomalehtien Facebook-sivut yleisösuhteen lujittajina. Millaisia postaustyyppejä hyödynnätte. Kysymykset lisäävät postauksen aikaansaamaa aktiivisuutta, mutta kuinka usein niitä kannattaa käyttää. Yleisön osallistamisstrategian tavoitteena on houkutella yleisö jakamaan uutisjuttuja ja luomaan sisältöä omille verkostoilleen. – Facebook, Insta ja YouTube. Missä somepalveluissa maakuntalehden kannattaa mielestäsi olla mukana. Tutkimukseen osallistui kaksi maakuntalehteä, Kaleva ja Keskisuomalainen, sekä kaksi paikallislehteä, SisäSuomen Lehti ja Jämsän Seutu. Tällaisiin johtopäätöksiin päädyttiin Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineen LUOTSIVA-tutkimushankkeessa. Kiinnostavat tähtijutut toimivat usein, vaikka ovatkin maksumuurin takana. Päivityksen kellonaika on tärkeä keskustelun ja tykkäysten aikaansaamisessa: virka-aikaan tehdyt postaukset keräävät selvästi enemmän aktiivisuutta kuin aikaisin aamulla tai myöhään illalla tehdyt. Tutkimukseen osallistuneille maakuntalehdille Facebook-strategian tavoite on ennen muuta omille verkkosivuille ohjaaminen, mutta paikallislehdet ovat halukkaampia rakentamaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä myös Facebookin sisällä. Tekijä: Kaleva Median sisältöliiketoiminnan johtaja Niiles Nousuniemi. Nuoret käyttävät Facebookia aika vähän. Facebook voi olla tärkeä työkalu yleisösuhteen vahvistamiseen ja lukijoiden määrän kasvattamiseen. Muita huomioitavia kriteereitä ovat uutisen viihdyttävyys, yllättävyys, henkilöitävyys ja laajuus. Niiden tehtävä on lämmittää mieltä, lujittaa yleisösuhdetta ja viestiä arvoista. Keskustelun moderoinnissa ja ohjaamisessa toimittaja poistaa asiattomia kommentteja sekä pyrkii omilla kommenteillaan kuljettamaan keskustelua toivottuun suuntaan. – YouTubessa kannattaisi olla mukana nykyistä vahvemmin. Postausja keskustelustrategioita toimituksille – julkaisualustana yhteisöpalvelu Facebook, Jyväskylän yliopisto, 2019. panu.uotila@jyu.fi Käytäntö vastaa: Facebookiin kannattaa postata ihmisen kokoisia asioita, jotka herättävät tunteita. Kannattaa kysellä ihmisen kokoisista asioista. Oletko sitä mieltä, että somepostauksiin käytetty aika on taloudellisesti kannattavaa. Aineisto: Neljän sanomalehden julkaiseman Facebook-sisällön laadullinen ja määrällinen analyysi ja sen pohjalta luotujen somestrategioiden testaaminen sekä toimittajille tehty kysely. Tutkimuksessa testatut postausstrategiat olivat toimituksen esittäytyminen, yleisön osallistaminen ja postauksen kohdentaminen. – Ei niitä kannata joka postaukseen lisätä. – Tavoittelemme juttuihin linkattavilla postauksilla lisää yleisöä sekä maksuttomalle sisällölle että maksullisille Tähtijutuille. Tutkimuksen mukaan lukijoita aktivoivat eniten postaukset, joissa yhdistyi ajankohtainen aihe, tarinallisuus ja lisäksi niissä oli kysymys. Lukijasuhteen tiiviyden näkökulmasta lehden vuorovaikutus tilaajien tai tilausta miettivän yleisön kanssa on kuitenkin niin tärkeää, että siihen kannattaa varata työprosessissa aikaa. te or ia & kä yt än tö Teoria väittää: Maakuntalehdet käyttävät somea sisäänheittäjänä. Facebook on tärkeä markkinointikanava varttuneille, mutta nuoret ovat muualla. Facebook ei ole tärkein kanava tilaajien hankkimisessa, mutta saamme toki sen avulla koetilauksia. Oikein kohdennetulla ja ajoitetulla vuorovaikutuksella pystyy synnyttämään enemmän aktiivisuutta kuin määrällisesti runsaalla postaamisella. Pitää olla sellainen aihe, joka vaikuttaa ihmisen arkeen ja herättää tunteen. Tutkimukseen liittyvä strategiaopas: Vinkkejä sosiaaliseen mediaan. – Nuorten tavoittamiseen pitää käyttää eri kanavia. Oletko samaa mieltä. Lehtien kannattaa miettiä vain Facebookissa julkaistavien natiivipostausten ja linkin sisältävien postausten optimisuhdetta, koska Facebookin algoritmi suosii natiivipostausten näkyvyyttä. Instagramin merkitys on kasvanut, mutta liikenteen lähteenä omille sivuille se ei uhkaa Facebookia, vaan se on meille väylä visuaalisen sisällön esiin nostamiseen. Myös kevyet kaupunkiuutiset, eläimet ja luonnonilmiöt ovat ehdottomasti Facebook-juttuja. – Somen tuoma liikenne on meille edelleen tärkeä. Suomen Lehdistön vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan 8–40 prosenttia kotimaisten sanomalehtien verkkosivujen kävijöistä tuli Facebookin kautta. Fakta Fakta Kirjoittaja Panu Uotila on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kielija viestintätieteiden laitoksella. Some lujittaa yleisösuhdetta Tutkijat: Epp Lauk, Margareta Salonen, Aleksi Koski ja Niina Sormanen. Postauksen kohdentamisessa uutiskriteereistä korostuu tärkeimpänä paikallisuus. Kolmen hankkeeseen osallistuneen lehden seuraajamäärät kasvoivat somestrategian testausjakson aikana merkittävästi. Kaleva Median sisältöliiketoiminnan johtaja Niiles Nousuniemi, saatteko luotua Facebookin avulla merkittävästi liikennettä Kalevan sivuille. Esimerkiksi toimittaja voi kertoa omasta jutustaan tai sen tekemisestä videolla, josta linkataan varsinaiseen juttuun. – Facebook on meille tärkeä sisällön markkinointikanava ja postaukset ovat meillä työprosessiin kuuluva asia. Myös somejulkaisemisessa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Kokemus: Aiemmin Kaleva Median sisältöjohtaja, Kalevan verkkopäätoimittaja, verkkotuottaja ja toimittaja vuodesta 2007 alkaen. Analyysin ja aiempien tutkimusten perusteella luotiin postausja keskustelustrategiat, joita lehdet kokeilivat kahden kuukauden ajan
Tänä vuonna Savon Media on ryhtynyt aiempaa enemmän panostamaan analytiikan kehittämiseen. ”Kuvaa ei enää arvostettu, kun lopetin. Asian tiivistää kirjan esipuheessa tutkimusprojektin alullepanija, professori Markku Kuisma: ”Helsingin Sanomat on ollut pitkään suomalaisen mielipiteenmuodostuksen mammutti, kansallisen agendan ylivoimainen asettaja, mielialojen ylittämätön virittäjä – ja kaiken päälle niin vauras, ettei sitä ole kyennyt rahalla painostamaan.” Janne Arola > Niklas Jensen-Eriksen, Reetta Hänninen & Aleksi Mainio: Suomen suurin – Helsingin Sanomat 1889–2019 (Siltala). Tältä pohjalta Savon Sanomien toimittaja Petri Karvinen ryhtyi tekemään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opinnäytetyötään. PALSTAT SuomenLehdistö 7/2019 19 Tuhansien tilanteiden ja valokuvien mies KIRJA: 40-vuotisen uran pääosin freelancerina tehnyt Peter Jansson on pitkän linjan valokuvaaja, jolta löytyy tarina lähes kaikista Suomea kuohuttaneista uutistapahtumista viime vuosikymmenien ajalta. Karvinen huomasi myös, että juttujen otsikoiden ei pidä olla salaavia vaan informatiivisia ja uutismaisia sekä tarvittaessa monikärkisiä. Nyt, katsottuani videonauhoilta paikan pa?a?lla. Varsinkaan arkisin lehdissä ei juuri enää koskaan näe hyviä uutiskuvia.” Janne Arola > Peter Jansson & Pasi Kivioja: Tilanne päällä – Suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin (Docendo). Suosituin yksittäinen digitilauksen lähde oli kuitenkin Savon Sanomien sivuilta löytyvä Verokone. Kirjan luvuissa avataan muun muassa naisten asemaa Hesarissa, Erkkojen valtaa sekä lehden poliittista ja kulttuurista vaikutusvaltaa Suomessa. Teos ei kuitenkaan ole vain kuvakirja tai Janssonin elämäkerta, vaan se käsittelee mediaa ja yhteiskuntaa tabujen – esimerkiksi seksin, kuoleman, rikollisuuden ja julkkisten – kautta. kirjaa aloitellessani tiesin, etta. Pasi Kiviojan kirjoittamassa tuoreessa kirjassa Jansson kertoo lukuisia kiehtovia anekdootteja kuvauskeikkojen kulisseista. Janne Arola > Petri Karvinen: Askel kohti analytiikkaa – tilaajadatan ensi vaiheen hyödyntäminen Savon Media Oy:ssä https://bit.ly/32n3stF. kaikesta ilman ammattiauttajan apua.” Toimittaja Kari Lumikero kirjassaan Uutismies (Tammi) tu tk im us no st o ki rj at ie to ELIN A RAJA LA. Ääneen pääsevät Janssonin ja muiden journalistien lisäksi akateemiset tutkijat. tsunamikatastrofin muistelu tulisi olemaan minulle raskas henkinen ponnistus. Mutta miksi Helsingin Sanomat on ollut niin mielenkiintoinen tutkimuskohde, että lehden vaiheista on viime vuosina julkaistu useita laajoja teoksia. ” Ta?ta. Jansson puolestaan on ollut eläkkeellä vuodesta 2015, mutta toteaa kirjassa lehtikuvaajan työn muuttuneen jo uransa loppuvaiheissa epäkiitollisen kiireiseksi. ”Jos yhtiö osaa valjastaa uuden teknologian oikealla tavalla avukseen, sisällön keskimääräisen kiinnostavuuden kasvu näyttää lähes väistämättömältä. tekemia?ni juttuja ja poikkeuksellisen rajua alkupera?ismateriaalia, en voi kuin ihmetella?, miten selvisin siita. Lopulta tämän pitäisi näkyä myös tilausluvuissa”, Karvinen tiivistää. Hesarin tutkimusurakan tuhti päätös KIRJA: Helsingin Sanomien 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettu Helsingin yliopiston monivaiheinen tutkimusprojekti on tullut päätökseensä. Paikallinen sisältö houkuttaa digitilaajia OPINNÄYTE: Monessa sanomalehden toimituksessa otetaan vasta ensiaskelia data-analytiikan tehokkaassa hyödyntämisessä. Opinnäytetyön perusteella maakuntalehden uudet digitilaukset tulevat paikallisista sisällöistä, joten Savon Sanomien on syytä pitää kiinni savolaisesta uutistuotannosta, Karvinen päättelee. Niklas Jensen-Eriksenin, Reetta Hännisen ja Aleksi Mainion kirja kertaa lehden olennaisimmat askeleet nuorsuomalaisen Päivälehden perustamisesta Erkon suvun hallinnan kautta digijournalismin lipunheiluttajaksi. Hän selvitti, millaiset Savon Sanomien verkkojutut johtivat digitilauksiin vuonna 2018 ja miten lehti voisi kehittää analytiikan käyttöä. Lisäksi tavallista suurempaa vaivannäköä vaativia journalistisia tuotteita voisi markkinoida ahkerammin. Tärkeintä on, että kuva on toimituksessa heti – sillä ei ole niin väliä, mitä kuvassa on. Mediaeettinen lähestymistapa ei yllätä, sillä Kivioja on aikanaan toiminut Julkisen sanan neuvoston varapuheenjohtajana ja käsittelee median etiikkaa usein muun muassa Suomen Kuvalehden kolumneissaan. Siksi Karvinen ehdottaa muidenkin vastaavien ”isoja datamassoja personoivien juttutyyppien”, kuten uutispelien, kehittämistä
Uutismediassa suuri ja mahtava Helsingin Sanomat on ottanut alueellisuuden tuotekehityksen keskiöön. Tähän strategiaan luottavat yritykset haluavat olla kaikkea muuta kuin kasvottoman kansainvälisiä eli tylsiä. Maailman parhaana ginin tekijänä palkitun yhtiön pääkonttori on edelleen eteläpohjalaisen Isonkyrön vanha kivimeijeri. Sellaisiin, jotka ottavat eri alueiden ja niiden asukkaiden ominaispiirteet paremmin huomioon. Klassista brändäämistä siis. SUOMESSA ETENKIN juomateollisuus kasvaa paikallisuuden avulla. Meidän – ja juuri meidän seudun oma lehti on tärkeä yhteenkuuluvuuden tunteen tuoja. Tämä ei ole lainkaan ristiriidassa sen kanssa, että markkinoinnissa korostetaan kotikylää, hyödynnetään sen historiaa ja suomalaisen luonnon erityispiirteitä. K-ryhmä palaa vauhdilla juurilleen. Kilpailija naapurikylästä Koskenkorvasta käyttää samaa reseptiä, vaikka tuote on eri. Lehti on perustanut valtakunnallisen painoksen oheen paikalliset printtiversiot Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin. Selkein esimerkki on tislaamo Kyrö Distillery. Luodaan ja kommunikoidaan merkityksiä. Suomen suurin pienpanimo on nimeltään Laitila. TÄTÄ KEHITYSTÄ vasten onkin perin kiinnostava seurata Pohjanmaan tapahtumia. 20 SuomenLehdistö 7/2019 Paikallisuus on muotia m ai lla & ha lm ei lla Yritykset ympäri maailmaa luottavat nyt paikallisuuden voimaan. Kirjoittaja Jani Halme on mediatoimisto ToinenPHD:n luova johtaja ja digitoimisto Kuubin osakas. Nämä firmat ovat häpeilemättömän ylpeitä omista juuristaan ja ammentavat alueellisesta identiteetistä. PAIKALLISUUDEN TRENDI on vallannut monta muutakin toimialaa. Strategioista kiinnostavin on nimeltään ”Local heroes”, jossa yritykset hakevat kilpailuetua luottamalla paikallisuuden voimaan. Opuksessa avataan kymmenen eri strategiaa, joilla yritykset pärjäävät alati kiristyvässä kilpailussa. Koko bränditarina nojaa siihen, että tämä vodkapa ei tulekaan mistään jättitehtaasta, vaan sen tekeminen on kyläläisten yhteinen asia ja tärkeä elinkeino. Paikallisuus ei tarkoita pienuutta. Yhtiö kasvaa rajusti tähdäten maailman suurimmaksi ruisviskin tekijäksi. Ja suurella voimalla on suuri vastavoima. Sellaisissa kuten Overthrow II, joka lanseerattiin näyttävästi kesällä maailman suurimmassa markkinointialan tapahtumassa Cannes Lionsissa. Kyrön kiitelty muotoilukieli on erittäin taidokasta ja täydellisen kansainvälistä. Paikallisidentiteetti on erittäin herkkä asia. Ennen niin rajun ketjuohjauksen sijaan yhtiö luottaa taas keskenään erilaisiin kauppoihin. Idea on niin rohkea, että se on joko neroutta tai sitä kuuluisaa pohjalaista hulluutta. Tuusulaan, Keravalle, Järvenpäähän ja Hyvinkäälle on palkattu aluetoimittajia, jotka tekevät digiin juttuja Keski-Uudenmaan elämänmenosta. Idea Ilkan ja Pohjalaisen yhdistämisestä on joko neroutta tai pohjalaista hulluutta.. Ilmiö näkyy yritysten korkeimmalle johdolle suunnatuissa strategiakirjoissa. Ei toki yhtä herkkä kuin Seinäjoen ja Vaasan välit. Viime vuonna alan kovimmasta kasvusta ovat vastanneet Olavinlinnan historiasta innoituksensa saanut Mustan Virran Panimo ja espoolaisuuttaan kaikkialla korostava Fat Lizard. . Sanaparia ”kauppiaskohtainen liikeidea” hoetaan nyt ympäri Keskoa. Koskenkorvan kansainvälinen slogan on ”Vodka from a village”. jani.halme@ toinenphd.com HANNA SAKARA PALSTAT JOKAISELLA VOIMALLA on vastavoimansa. Maamme legendaarisimpiin sanomalehtiin lukeutuvien Ilkan ja Pohjalaisen yhdistäminen yhdeksi lehdeksi on yksi rohkeimpia liikkeitä, joita toimialalla on nähty. Nyt paikallisuus on noussut ympäri maailmaa kaupallisesti merkittäväksi voimaksi. Olutpuolella pienpanimoista parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka eivät apinoi Amerikkaa, vaan ovat reteästi jostain kotoisin. Globalisaatio on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan yksi eniten elämäämme muuttaneita asioita. Toinen tehokkaasti ketjuohjattu yritys Kotipizza edellyttää nykyään franchising-yrittäjiltään yhä enemmän nimenomaan paikallista vaikuttamista ja mainontaa. Omista juurista kannattaa olla häpeilemättömän ylpeä
Kantelijan mukaan juttu julkaistiin Itä-Savon verkkosivuilla samalla kellonlyömällä, jona hän itse sai ensimmäisten joukossa kuulla omaisensa kuolemasta. Langettavaa äänestivät: Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa kappaleen ja saatesanojen yhdistelmä loi maahanmuuttajavastaiseksi tulkittavan kokonaisuuden, joka oli ihmisarvoa loukkaava ja etnistä alkuperää halventava. Äänestyspäätös 11–1. Päätoimittajan mukaan lehdellä ei ole mahdollisuutta arvioida, ovatko onnettomuuden uhrien tai loukkaantuneiden omaiset saaneet tietoa tapahtumasta. Kantelun mukaan hätäkeskuspuhelusta uutisen julkaisuun kului vain tunti ja 15 minuuttia. Tässä tapauksessa tarkoituksena oli vastaavan toimittajan mukaan suhtautua kriittisesti rikoksen tekijään, ei sen uhriin. Ylen vastauksessa todetaan, että tällaisenkin sisällön esille tuonti on tärkeää sananvapauden kannalta. Juttua tarkennettiin myöhemmin poliisin tiedotteen perusteella. Terhi Pirilä-Porvali päätoimittaja Ilmajoki-lehti 3 3 Pirilä-Porvalin poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä. Taidetta tehdään omassa ajassaan ja usein yhteiskunnallisia ilmiöitä kommentoiden. Lehti kirjoittaa onnettomuusuutisia viranomaisten antamien tietojen perusteella niin yksityisistä kuin julkisuuden henkilöistä. PALSTAT SuomenLehdistö 7/2019 21 JÄRVIRADIO Julkisen sanan neuvoston langettava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Ratkaisu JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Onnettomuusuutisessa ei julkaistu muuta kuin se, mitä viranomaiset kertoivat. Sisällön ja tyylin hyvyyden arvioivat vastaavan toimittajan mukaan sen katselijat. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Yksityisten henkilöiden nimiä ei kerrota koskaan onnettomuusuutisissa. Kantelija on hukkuneen lähiomainen. Vastaavan toimittajan vastauksen perusteella julkaisupäätös oli tehty Ylen normaalin journalistisen prosessin mukaisesti. Ylen vastaus 30.8.2019 Ylen Julkaisujen vastaava toimittaja Ismo Silvo toteaa, että TLDRDEEP-juttusarjassa noudatetaan samaa journalistista prosessia kuin muidenkin Ylen sisältöjen tekemisessä ja julkaisemisessa. Päätoimittaja sanoo, ettei ota kantaa Teoston ja Gramexin hallinnoimiin musiikkiteosten sanoituksiin eikä sävellyksiin. Jos journalistista harkintavaltaa on käytetty, on harkinta koskenut kuuntelijoiden lähettämiä saatetekstejä. Sarjan tekijä on Yle Kioskin toimittaja, ja videot ja ohjelmat käsikirjoitetaan ja julkaistaan yhteistyössä toimittajien ja tuottajien kesken. Ennen ja jälkeen kappaleen soittamisen ohjelman juontaja luki kappaletta toivoneen henkilön viestin: ”Perussuomalaisten toimesta Suomi takaisin”. Median on käytettävä omaa harkintaansa julkaisupäätöksissään, vaikka yleisö olisikin maksanut sisällöstä. JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Juontajan saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Järviradio soitti kuuntelijan toiveesta kappaleen ”Mutakuono ja lakupelle”. Kantelu 29.7.2019 Kantelu kohdistuu Itä-Savon verkkosivuillaan 29.6.2019 julkaisemaan juttuun ”Mies hukkui Savonlinnassa Massilanmäen kylässä lauantaina aamulla”. Päätoimittajan mukaan radiokanava toteuttaa pääsääntöisesti kaikki vastinetta vastaan esitetyt kuuntelijoiden kappaletoiveet ja toivojien esittelytekstit luetaan radiossa sensuroimatta, poikkeuksena epäasialliset esittelytekstit. Kantelu kohdistuu siihen, että ohjelmassa soitettiin kuuntelijan toiveesta Irwin Goodmanin kappale ”Mutakuono ja lakupelle”. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden on onnettomuuksien ja rikosten uhreja käsitellessään noudatettava hienotunteisuutta. Ratkaisu JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Yleisradio noudattaa Journalistin ohjeita myös julkaistessaan sisältöä niin sanotuilla kolmansien osapuolten alustoilla kuten YouTubessa. Kantelu kohdistuu jutun osaan, jossa käsiteltiin Seinäjoella vuonna 2015 tapahtunutta henkirikosta. Molempien nimet muutettiin heidän yksityisyytensä suojelemiseksi, eikä videolla kerrottu teosta mitään sellaista uutta, mitä ei olisi jo tuotu julkisuuteen muualla vastuullisessa mediassa. Tällä haluttiin vastaavan toimittajan mukaan varmistaa, ettei videon julkaisua käsitetä väärin, kun se irrotetaan asiayhteydestään ja kokonaisuudesta osana Yle Kioskin alaista YouTube-kanavaa. Neuvosto ymmärtää, että kantelun kohteena olevan kappaleen sanat voi tulkita monella tavalla, myös suomalaisuuteen kohdistuvana satiirina. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia. Kantelu 27.6.2019 Kantelu kohdistuu Yle Kioskin 18.6.2019 YouTubessa ja Yle Areenassa julkaisemaan videoon, joka on osa TLDRDEEPjuttusarjaa. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että sananja julkaisemisen vapauteen kuuluu myös kiistanalaisen tai provokatiivisen taiteen esittäminen. Vastaavan toimittajan mukaan TLDRDEEP-sarjan pääasiallista kohderyhmää ovat 18–25-vuotiaat nuoret miehet. Ylen vastauksen mukaan sarjan toimittaja ja sitä tekevä toimitus ovat hyvin tietoisia journalismin etiikasta, Ylen omista eettisistä ohjeistuksista ja lainsäädännöstä. Päätöksiä yhteensä 6. Irwin Goodmanin laulua voi tulkita monella tavalla: rasistisen sanaston lisäksi siinä pilkataan myös perinteistä suomalaista elämäntapaa. Kanteluun on lisätty Journalistin ohjeiden kohdat 2 ja 26, koska sen on tulkittu kohdistuvan myös niihin. Vaikka radio-ohjelman sisältönä olisi kuuntelijatoiveiden toteuttaminen, tiedotusvälineen on käytettävä journalistista harkintaa siinä, mitä se julkaisee. Videon poistamisella Yle halusi myös viestiä noudattavansa tiukkaa linjaa herkkäluontoisiakin asioita, kuten alaikäisen tekemää surmatyötä, käsitellessään silloinkin, kun ilmaisumuotoja kieli ovat uutta ja kokeilevaa. Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 28, joka edellyttää, että rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. ITÄ-SAVO Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös uhrin hienotunteista kohtelua koskevassa asiassa. Jutun noustua laajempaan julkisuuteen toimitus päätti poistaa sen YouTubesta edut ja haitat puntaroiden. Toimitus teki poistopäätöksen harkiten ja itsenäisesti, ja siitä kerrottiin avoimesti yleisölle. YLE Julkisen sanan neuvoston langettava päätös uhrin hienotunteista kohtelua, ihmisarvon kunnioittamista ja journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Päätoimittajan mukaan Järviradio ei ole historiansa aikana koskaan joutunut käyttämään musiikkiteoksiin kohdistunutta harkintavaltaa. Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. JSN Vapauttavat Langettavat. Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 28, jossa todetaan, että sairasja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Vapauttavaa äänesti: Ilkka Ahtiainen. Kantelija kysyy, onko sopivaa, että yksityishenkilön kuolemantapaus uutisoidaan näin nopeasti, ja eikö olisi ollut asianmukaista odottaa edes muutama tunti, jotta omaiset olisivat ehtineet saada tiedon tapahtuneesta muuta kautta kuin verkkolehdestä. Mielestäni laulun esittäminen on nykyisin kyseenalaista monestakin syystä, mutta viimeistään juontajan lukemat toivelaulun saatesanat tekivät kokonaisuudesta maahanmuuttajavastaisen. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen ja Taina Tukia. Sarjaa tekevän toimittajan esiintyminen ja kielenkäyttö ovat omanlaistaan, ja tyylin voi tulkita monella tavalla. Kantelu 15.4.2019 Kantelu kohdistuu Järviradion 6.4.2019 lähettämään ohjelmaan ”Lauantai-illan tanssit; toivemusiikkia”. JO 28: Sairausja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Päätoimittaja toteaa, että omaisen menettäminen on aina surullinen ja traaginen asia, ja on ikävää, että uhrin omainen on kokenut lehden uutisoinnin ajankohdan ahdistavaksi. Ohjelman juontaja esitteli kappaleen lukemalla kappaletta toivoneen henkilön viestin: ”Perussuomalaisten toimesta Suomi takaisin”. Vaikka hukkuneen nimeä ei mainittu jutussa, hänet oli kantelun mukaan erittäin helppoa tunnistaa siitä. Maksettukaan sisältö ei voi olla loukkaavaa RADIOKANAVA JÄRVIRADIO soitti kappaleen, joka yksinään ei olisi halventanut etnistä alkuperää. Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Tapauksessa ei ollut viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta. Ideoita juttusarjan aiheista pyydetään videokanavan seuraajilta, ja ne toteutetaan journalistista itsenäisyyttä noudattaen. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Ratkaisu JO 28: Sairausja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Kantelun mukaan kyseessä oli kepeä viihteenomainen jutustelu traagisesta tapahtumasta. Videossa pilailtiin mauttomaan sävyyn henkirikoksella, jonka uhri ja tekijä olivat alaikäisiä. Kantelun mukaan Järviradio rikkoi Journalistin ohjetta 26, jonka mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava eikä etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 25.9. Järviradion vastaus 25.6.2019 Järviradion päätoimittaja Markku Mäenpään mukaan kyseinen kappale soitettiin 6.4.2019 noin kello 21 kuuntelijan toiveesta vastinetta vastaan, hintaan 10 euroa. Toivelaulut, tekstiviestipalstat tai muu maksettu sisältö ei voi olla ”ohituskaista” loukkaavan tai epäasiallisen sisällön julkaisemiselle. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 26 ja 28 ja antaa sille huomautuksen. Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa videon, jossa käsiteltiin henkirikosta. Itä-Savon vastaus 23.8.2019 Itä-Savon vastaavan päätoimittajan Jaana Rautio-Teijonmaan mukaan juttu oli laadittu hätäkeskuksesta tulleen tiedon sekä palomestarin haastattelun perusteella. Tässä tapauksessa onnettomuus tapahtui pihapiirissä, eikä viranomaisilta tullut tietoa siitä, etteivät kaikki omaiset olleet saaneet tietoa asiasta. Tässä noudatettiin lehden normaalia käytäntöä. Käsittelytapa loukkasi uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Järviradio on rikkonut Journalistin ohjetta 26 ja antaa sille huomautuksen. Sarjan tekijä ja tyyli on mietitty tarkkaan tämän mukaan, ja sisältöä tehdään kohderyhmän näköisesti kuitenkaan unohtamatta journalismin etiikkaa. Kantelussa todetaan, että erityistä hienotunteisuutta olisi tullut noudattaa, koska sekä tekijä että uhri olivat 15-vuotiaita
Näin ollen viesti ei valitettavasti koskaan tavoittanut kyseistä toimittajaa, eikä siihen siksi koskaan vastattu.” Ratkaisu JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Taulukko, johon kantelija viittaa, on tutkimuksenkin mukaan yksinkertainen luokittelu muuttoon johtaneista syistä. Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Tiedot tapahtuneesta oli kuitenkin saatu viranomaisilta, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Vaikka lähimmät omaiset kantelun perusteella jo tiesivät onnettomuudesta, neuvosto ymmärtää, että uutisointi saattoi tuntua heistä tarpeettoman nopealta. Samaan aikaan lehden linjana on julkaista myös mielipiteitä, jotka eivät edusta sen omaa linjaa ja arvoja ja jotka voivat herättää voimakastakin närkästystä osassa lukijoita. Lisäksi kantelija kertoo lähettäneensä samansisältöisen viestin sähkeen lukeneelle toimittajalle. Sen sijaan jutussa todettiin tutkimuksen mukaisesti, että muuttajilla on usein kielteinen kuva ilmapiiristä. Kantelun mukaan Iltalehti ei ole kahdesta yksilöidystä ilmoituksesta huolimatta poistanut selvästi nimettyä kansanryhmää panettelevaa ja solvaavaa viestiä, vaikka Journalistin ohjeiden liitteen kohdan 1 mukaan toimituksen pitäisi estää ja ainakin poistaa ihmisarvoa loukkaava sisältö. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. Kommentti oli osa keskustelua, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat monipuolisesti tilaa. Kantelija on lähettänyt asiasta palautetta Ylen verkkosivujen palautelomakkeella. Sähkeessä todettiin, että muiden muassa Norja ja Yhdistyneet kansakunnat pitävät Juan Guaidóa Venezuelan väliaikaisena johtajana. Ylen vastaus 21.8.2019 Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisäsen vastaus kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Uutissähkeen sisällössä oli virhe. Palautteen lähettäjä oli tavoitellut toimittajaa myös sähköpostitse, mutta kirjannut sähköpostiosoitteen väärin. Päätoimittajan mukaan kommentin kirjoittaja kertoo tuntevansa sääliä homoseksuaaleja kohtaan ja toivovansa, että homoseksuaalisuutta voitaisiin lääkitä. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen ja Taina Tukia. Kantelu 29.6.2019 Kantelu kohdistuu Ylen aamu-tv:ssä 16.5.2019 julkaistuun uutissähkeeseen, joka käsitteli Venezuelan kriisin sovitteluprosessia. Vaikka Yle ei saanut yksiselitteistä korjauspyyntöä, neuvosto katsoo, että Ylen olisi pitänyt tarkistaa ja korjata tietonsa saatuaan kantelijan viestin. Syitä muuttoon voi olla monia. Vastaavaa virhettä ei ollut Yle Uutisten radiolähetyksissä tai verkkosivuilla. Päinvastoin kuin sähke julkaisuhetkellään väittää, Norja ja YK eivät pitäneet Juan Guaidoa Venezuelan väliaikaisena johtajana. Ylen televisiouutisten sähkeessä todettiin, että Norja ja YK pitävät Juan Guaidóa Venezuelan väliaikaisena johtajana. Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. Kantelija oli lähettänyt Yle Uutisten verkkosivujen palautelomakkeen kautta Ylelle kysymysmuotoisen viestin, jossa hän perustellusti kyseenalaisti televisiouutisissa kerrotun tiedon. Iltalehden vastaus 21.8.2019 Päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan kaikista Iltalehden saamista kommenteista hylätään ennakkoon koneellisesti keskimäärin 12 prosenttia. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Itä-Savo ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Tässä tapauksessa uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä ja paikkakuntalaisten tunnistettavissa. Yle Uutisten vastaavalle päätoimittajalle ei koskaan toimitettu asiaan liittyen virallista oikaisuvaatimusta. Päätoimittajan mukaan on itsestään selvää, ettei kommentti yllytä väkivaltaan tai lietso vihaa. Tautiluokituksen poiston takana ei kuitenkaan ole niinkään tieteellinen tutkimus vaan yhteiskunnallinen muutos. Myös tutkimusta koskeneessa tiedotteessa todettiin, että ”muuttajien Suomi-kuva on usein negatiivinen ainakin mitä tulee suomalaisten näkemyksiin maahanmuuttajista, ruotsin kielestä ja yleisesti koventuneesta yhteiskuntailmapiiristä”. Juttu perustui tuoreeseen tutkimukseen. ”Tiedotusvälineiden tulisi pyrkiä välttämään tilanteita, joissa lähiomaiset saavat tiedon kuolemasta median välityksellä.”. Kantelun mukaan homoseksuaalisuus ei ole sairausluokituksen mukaan sairaus, joten väite on ihmisarvoa loukkaavaa solvaamista. Jokainen julkaisupäätös on harkittava erikseen. Jutussa todettiin, että muuttaneilla on usein negatiivinen kuva Suomesta, mikä pitää jutun lähteenä olleen tutkimusraportin perusteella paikkansa. PALSTAT 22 SuomenLehdistö 7/2019 Itä-Savo julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. YLE Julkisen sanan neuvoston langettava päätös olennaista asiavirhettä koskevassa asiassa. Jutussa ei ollut asiavirhettä. Jutussa ei siten ollut asiavirhettä. YLE Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä, olennaista asiavirhettä sekä tosiasioita ja mielipiteitä koskevassa asiassa. JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa tulkittiin sen aiheena ollutta tutkimusraporttia oikein. JO 11: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe, koska Norja ja YK eivät olleet ottaneet kantaa Venezuelan johtajuuskiistaan. Sähkeen kirjoittanut tai lukenut toimittaja taikka sen käsitellyt uutisdeski eivät virhettä huomanneet. Päätoimittajan mukaan homoseksuaalisuus luokiteltiin Suomessa sairaudeksi vuoteen 1981 asti. Ratkaisu JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Päätoimittaja toteaa, että tässä tapauksessa on tarkasteltava, loukkaako kommentti ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa, yllyttääkö se väkivaltaan ja lietsooko se vihaa yksilöä tai kansanryhmää kohtaan. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi. Ratkaisu Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla (2011): 1. Lehti ei poistanut kommenttia, vaikka sitä pyydettiin kahdesti. Kantelija on lähettänyt Ylelle korjauspyynnön sen verkkosivuilta löytyvällä palautelomakkeella. ILTALEHTI Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös yleisön tuottamaa aineistoa ja ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineen tulee viipymättä poistaa tietoonsa tulleet ihmisarvoa loukkaavat sisällöt yleisön tuottamasta aineistosta verkkosivuillaan. Päätoimittajan mukaan lukijakommentin poistaminen ei ollut tarpeen, sillä tässä tapauksessa on kyse pikemminkin sananvapaudesta – yksilön perustuslaillisesta oikeudesta ilmaista ja vastaanottaa mielipiteitä julkisuudessa. Jutussa kerrottiin monista muuttoon johtaneista syistä, kuten työpaikoista, uramahdollisuuksista, perhesyistä ja seikkailunhalusta. Sen lisäksi lukijat voivat lähettää julkaistuja kommentteja ihmismoderaattoreiden tarkastettavaksi, kuten Journalistin ohjeiden liitteen neljäs kohta edellyttää. Kantelussa viitataan ainoastaan yhteen tutkimusraportin taulukkoon, joka käsittelee maastamuuton syitä. Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta. Ylen vastaus 30.8.2019 Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan uutisessa kerrottiin, että suomenruotsalaiset ovat olleet perinteisesti innokkaampia maastamuuttajia kuin suomenkieliset. 2. Kantelun mukaan tutkimuksessa, johon jutussa viitattiin, kerrotaan, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on ollut muuttoon vaikuttava tekijä vain kuudessa prosentissa Ruotsiin muuttaneilla ja viidessä prosentissa muihin maihin muuttaneiden kohdalla. Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen ja Taina Tukia. Tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin lukijan mielipide, jossa ei ollut halventavia ilmaisuja. Haastateltujen kokonaisjoukkoon suhteutettuna kyseessä ei kantelun mukaan ole missään nimessä ”usein” vaan erittäin harvoin. Myös Ylen juttuaan varten tekemä tutkimuksen toteuttajatahon haastattelu vahvisti, että vaikka muuttajien negatiivinen Suomi-kuva ei ole suora syy muuttoon, muuttajilla on kuitenkin hyvin yleisesti negatiivinen Suomi-kuva. Päätoimittaja viittaa vastauksessaan useisiin tutkimusraportin kohtiin, joista kielteinen Suomi-kuva käy ilmi. Jos olisivat huomanneet, virhe olisi korjattu. IL katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana. Sen sijaan Ylen sähköpostiin oli lähetetty lyhyt kysymys, josta ei käynyt ilmi, että kyseessä oli korjauspyyntö, eikä viesti siten erottunut muun yleisen palautteen seasta. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Kantelu 6.7.2019 Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 29.6.2019 julkaiseman Pridekulkueesta kertoneen jutun lukijakommenttiin. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjetta 20 ja antaa sille huomautuksen. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tarkkojen aikarajojen määrittäminen onnettomuuksista kertomiselle olisi mahdotonta ja sananvapauden kannalta arveluttavaa. Kantelun mukaan se oli olennainen asiavirhe, koska Norja ja YK eivät ole tunnustaneet Guaidóa Venezuelan väliaikaiseksi johtajaksi. Tätä taustaa vasten esimerkiksi kommentti hormonitasapainon vaikutuksista tai psyykkisistä syistä ei loukkaa ihmisarvoa. Julkaisematta jätetyistä kommenteista tulee toimitukseen myös runsaasti palautetta. Kantelun mukaan jutussa oli virhe, koska siinä väitettiin, että ”muuttajilla on usein negatiivinen kuva Suomesta ja esimerkiksi suomalaisten näkemyksistä maahanmuuttajista, ruotsin kielestä ja yleisesti koventuneesta yhteiskuntailmapiiristä”. Sananvapauden täytyy koskea myös niitä mielipiteitä, jotka eivät edusta Iltalehden linjaa ja arvoja ja jotka eivät miellytä kaikkia Iltalehden lukijoita – kunhan esitetyt mielipiteet eivät ole lainvastaisia eivätkä muuten esimerkiksi yksittäistä henkilöä herjaavia tai halventavia. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden tulisi pyrkiä välttämään tilanteita, joissa lähiomaiset saavat tiedon kuolemasta median välityksellä. Päätoimittajan mukaan valtavan kommenttimäärän vuoksi ennakkomoderointijärjestelmä ei ole aukoton. Päätoimittajan mukaan uutisessa ei väitetty, että ilmapiiri olisi usein pääsyynä muuttoon. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Jutun otsikossa mainittiin esimerkkeinä uramahdollisuudet ja ilmapiiri. Iltalehden uutista seuranneella kommenttipalstalla käytiin keskustelua seksuaalija sukupuolivähemmistöistä. Lukijakommentissa pidettiin näihin vähemmistöihin kuulumista sairautena. Juttu perustui viranomaisilta saatuihin tietoihin. Päätoimittajan mukaan tiedeyhteisö ei ole vieläkään ole yksimielinen homoseksuaalisuuden syistä ja osa tutkijoista pitää homoseksuaalisuutta edelleen patologiana. Kantelun mukaan viestissä panetellaan ja solvataan seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaaleja ja väitetään heitä sairaiksi ja toivotaan, että sairauteen kehitettäisiin lääke. Lisäksi vielä keskimäärin 8 prosenttia kommenteista hylätään ennakkoon käsin. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Lisäksi neuvosto huomauttaa, että Ylen palautelomakkeen vaihtoehdoista puuttui asiavirheestä ilmoittaminen, mikä oli omiaan tekemään kantelijan korjauspyynnöstä vaikeasti tulkittavan. Siinä ei kuitenkaan väitetty, että kielteinen Suomi-kuva olisi usein maastamuuton syy. Kommentissa ei myöskään ole yksilöity ketään ihmistä, joten sitä ei voida pitää yksityisyyden suojaa rikkovana. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia, Sinikka Tuomi. Kantelu 31.7.2019 Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuillaan 14.5.2019 julkaisemaan juttuun ”Ruotsinkieliset muuttavat ulkomaille parempien uramahdollisuuksien ja ilmapiirin perässä suomenkielisiä useammin”. Kantelun mukaan oli vääristelyä ja liioittelua käyttää ilmaisua ”usein”, koska todelliset lukemat ovat marginaalisia. Päätoimittajan mukaan Iltalehden linjana on edistää kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja lehti on sitoutunut ihmisarvon kunnioittamiseen. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. > Lue kaikki tuoreet päätökset osoitteessa www.jsn.fi
Uransa hän aloitti Uudessa Suomessa. > 9.–11.12.2019 Opintomatka Ruotsiin. Nyt 60-vuotiaana hän koki, että enää ei kannata jäädä vain harkitsemaan. Hän siirtyy tehtävään uutispäällikön paikalta. Noora Autio Reilun pelin puolestapuhuja Eero Hyvönen haluaa olla JSN:n puheenjohtajana yhteistyön edistäjä. Toimittajana hän on työskennellyt Savon Sanomissa, Hämeen Sanomissa, Karjalan Maassa ja Väli-Suomen Median Helsingin-toimituksessa. alkaen. Oriveden Sanomat Olli Sirén on nimitetty vt. 6 23.9. Veli-Matti Virtanen on nimitetty kaupunkitoimittajaksi. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. – Niissä on mielenkiintoista selvittää, kenellä on vastuu. SuomenLehdistö Ilmestymispäivät 2019 ja 2020 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 8 11.12. 1 29.1. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto. Viikot ja kuukaudet voivat olla aika tuskaisia, jos toimintaohjeita ruvetaan miettimään vasta siinä kohtaa, kun tilanne on päällä. Hyvönen uskoo, että algoritmit ja koneäly työllistävät tulevaisuudessa JSN:ää. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. 27.11. 27.3. Österbottens Tidning Ann-Sofi Berger on nimitetty vastaavaksi toimittajaksi ja HSS Median varapäätoimittajaksi. Sanoma Mika Räihä on nimitetty Sanoma Digitalin kaupalliseksi johtajaksi 2.1.2020 alkaen. Hyvönen on työskennellyt pitkään esimiestehtävissä Yleisradiossa. Hän siirtyy tehtävään Lännen Median esimiestehtävistä. Hän siirtyy tehtävään Talous ja arki -toimituksen tuottajan paikalta. 4 3.6. Sasha Ikonen on nimitetty TV2:n kanavapäälliköksi. 16.10. 20.11.. Hän jatkaa Forssan Lehden ja Seutu-Sanomien päätoimittajana. Susanna Kinnari on nimitetty uutispäälliköksi. Hän on työskennellyt Hämeen Sanomissa noin 15 vuoden ajan. Ilmestyminen: 89. Hän on lehden lokakuussa ostaneen Pirkanmaan Lehtitalon toimitusjohtaja. Maija Koski on nimitetty asumisen medioiden mediaryhmän vetäjäksi sekä Kotivinkin, Meilläkotona.fin ja Unelmien Talo & Kodin päätoimittajaksi 1.12. – Viranomaisten puoleen kannattaa kääntyä, ja toimituksissa on hyvä olla toimivat ohjeet. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Satu Nurmio on nimitetty Kulttuuri-toimituksen päälliköksi. Hän on työskennellyt Ylellä muun muassa toimittajana ja esimiehenä. 8 9.12. 7.8. Tilaushintaan sisältyy digilehti. 28.11. Eero Hyvönen uskoo, että JSN:llä on tärkeä rooli mediaan kohdistuvan luottamuksen lisäämisessä. ISSN: 0039-5587. Sairaanhoitaja-lehti YTM Katri Simola on nimitetty toimitussihteeriksi. Koulutukseltaan Hyvönen on oikeustieteen kandidaatti. fi. 11.9. – Siinä tarkkuudessa, miten päätöksiä perustellaan, se voi hyvinkin näkyä, Hyvönen sanoo. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Hän on ollut Karjalaisen uutispäällikkönä syyskuusta 2011 lähtien. – Olen urani aikana pohtinut paljon sananvapautta ja eettisiä kysymyksiä. Marja Aarnipuro on nimitetty ajankohtaismedioiden ryhmän vetäjäksi 1.12. Yle Elina Paasonen on nimitetty uutisja ajankohtaistoimituksen Plus-deskin esimies-tuottajaksi. PALSTAT SuomenLehdistö 7/2019 23 Hämeen Sanomat Mikko Soini on nimitetty toimitusjohtajaksi. 4.9. JULKISEN SANAN NEUVOSTON puheenjohtajana vuodenvaihteessa aloittava Eero Hyvönen harkitsi paikan hakemista jo neljä vuotta sitten, kun tehtävä tuli kokopäiväiseksi. alkaen. alv 10 %), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. vuosikerta. p äätoimittaja: Noora Autio. Taitto: Noora Autio, Katri Simola, Janne Hulkkonen. 15.5. 8 numeroa vuodessa. Tilaushinnat 2019: kestotilaus 99 euroa / vuosi (sis. 28.2. Riikka Happonen on nimitetty Just-osion tuottajaksi ensi vuoden alusta alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt Aamulehdessä sekä journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa. päätoimittajana ja toimitusjohtajana. Raisa Lehtivuori on nimitetty Tiede, terveys ja elämäntapa -toimituksen päälliköksi. – Se on siltä osin myös JSN:n asia, että me puolustamme sananvapautta, ja maalittamisessa yritetään vaientaa ihmisiä, jotka pyrkivät välittämään tietoa. Hän on tyytyväinen neuvoston viimeaikaiseen kehitykseen Elina Grundströmin kaudella. 3 15.4. Hän on toiminut kesäkuusta lähtien vt. Hän on aiemmin työskennellyt Sanoman mediamyynnissä sekä digitaalisen markkinoinnin ja digistrategioiden parissa muun muassa Dagmarilla. Hän toimii tällä hetkellä Schibstedin kaupallisena johtajana Suomessa. 21.2. Hän siirtyy tehtävään Suomen Lehdistön toimitussihteerin paikalta. 31.7. Hyvösen mielestä uhkailutapaukset on tärkeää nostaa esiin ja antaa kohteille kollektiivista apua ja tukea. Ville Laakso on nimitetty Tiede, terveys ja elämäntapa -toimituksen tuottajaksi. > 7.11.2019 Sanomalehtien Liiton syyskokous, Hotelli Sveitsi, Hyvinkää. 7 28.10. Tuulia Viitanen on nimitetty toimituspäälliköksi. Minusta on alkanut tuntua, että minulla olisi niissä annettavaa ja että pystyisin JSN:ssä hyödyntämään kokemustani erilaisista medioista. 5 19.8. Toinen huolenaihe on toimittajiin kohdistuva uhkailu ja maalittaminen. Toimitussihteeri: Katri Simola. Puhelin: (09) 228 77 300. Hän on toiminut vapaana toimittajana vuodesta 2011. alkaen. Hän jatkaa Kaupunkiuutisten päätoimittajana. Hänen tehtävänään on nostaa esiin sisältöjen ja palveluiden yhdenvertaisuusnäkökulmia sekä huolehtia erityisryhmien tavoittamisesta. JSN selittää ja perustelee yleisölle hyvää journalistista tapaa. Tuleeko puheenjohtajan lakitausta näkymään JSN:ssä. > 7.–8.11.2019 Suuret Lehtipäivät 2019, Hotelli Sveitsi, Hyvinkää. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. ”Minulle on aina ollut leimallista ajatella, että yhdessä saadaan aikaan enemmän.” > 5.–6.11.2019 The Newsroom Summit 2019, Oslo. Hän siirtyy tehtävään Suomen YK-liiton viestinnästä. 2 11.3. 9.10. 17.1. 8.5. päätoimittajaksi. 3.4. > 30.1.2020 Mediapäivä 2020, Scandic Marina Congress Center, Helsinki. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. alv 10 %). Hän siirtyy tehtävään Yle Urheilun tapahtumaurheilusta vastaavan toimituspäällikön paikalta. Hyvösen mukaan JSN:llä on tärkeä rooli mediaan kohdistuvan luottamuksen lisäämisessä. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@parnet.fi. Tuomas Ferm on nimitetty Pasilan uutisja ajankohtaistoimituksen projektipäälliköksi. Minna Pöntys on nimitetty saavutettavuusvastaavaksi. Media-alalla häntä huolettaa se, investoivatko selviytymistaisteluun tottuneet mediat riittävästi tulevaan. A-lehdet Mari PaalosaloJussinmäki on nimitetty Naiset ja terveys -ryhmän vetäjäksi ja ryhmän medioiden vastaavaksi päätoimittajaksi 1.12. Riikka Virranta vanhempainvapaalla. Ennen Yleä hän on toiminut Nelosen uutisten, Helsingin Sanomien, Radio Cityn ja Ylioppilaslehden päätoimittajana. Heli Suominen on nimitetty Kulttuuri-toimituksen tuottajaksi. – Nykyään on olemassa niin paljon erilaisia tiedonvälittäjiä, että on olennaista avata, mitkä niistä pelaavat reilun pelin säännöillä. 21.11. Karjalan Heili YTM Hanna Käyhkö on nimitetty päätoimittajaksi ja Karelia Viestintä Oy:n toimitusjohtajaksi 1.1.2020 alkaen. alv 10 %), määräaikainen tilaus 105 euroa / vuosi (sis. JSN:ssä työskentelee nykyisin kolme valmistelijaa, ja kokoukset ja päätösesitykset ovat hyvin valmisteltuja. KIMMO HILTUNEN / YLE uu si in te ht äv iin Tiedot nimityksistä voi lähettää osoitteeseen suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi Lisätietoa: www.sanomalehdet.fi/ tapahtumat Sanomalehtien Liitossa tapahtuu MEDIA-ALAN OMA LEHTI Vs. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. 10.1. Iso Numero VTM Veera Vehkasalo on nimitetty päätoimittajaksi. > 3.–7.2.2020 Sanomalehtiviikko 2020. Painopaikka: Botnia Print, Kokkola
saakka. – kirjailijan ja kustantajan näkökulma • Toimitustyön ohjaaminen ennustavan analytiikan avulla • Vaikuttajamarkkinoinnin ilmiöt vuonna 2020 • Strategiana innostaminen – hullua huuhaata vai avain menestykseen. 509 €) + alv 30.11. Osallistu myös puhujaillalliselle Mediapäivää edeltävänä iltana 29.1.2020 ravintola Sipulissa! Tilaisuuteen on myynnissä rajoitettu määrä illalliskortteja (kolmen ruokalajin illallinen juomineen, arvo 149 €). Kaiken tämän saat ennakkohintaan marraskuun loppuun asti osoitteesta www.mediapaiva.fi YHTEISTYÖKUMPPANIT: MEDIA-ALAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ • MEDIAPOOLI • BUSINESS FINLAND 30.1. Case Suomalainen Kirjakauppa AAMUPÄIVÄ 2: Käyttäjäkokemus ja palvelumuotoilu • Muutosvoimat robotiikasta tekoälyyn. Yhdistelmälippu jäsenille nyt 548 € ja muille 598 € + alv. Ennakkohinta jäsenille 399 € (norm. Case OP • Lidl rikkoo kaikki markki nointi oppikirjan säännöt • Digitaalisuus kuluttaja pakkauksissa ja omni kanavainen kokemus • Arvopohjainen markkinointi – mitä se on vaatinut meiltä. Marina Congress Center, Helsinki SUOMEN KUSTANNUSYHDISTYS medialiit to Hyödynnä ennakkohinta nyt AAMUPÄIVÄ 1: Osaaminen ja uudet mahdollisuudet • Voiko kirjailija olla brändi. 459 €) ja muille 449 € (norm. Case HS ILTAPÄIVÄ: Uudet yleisöt ja sitouttaminen • How the Financial Times strategi cally optimises content to deep en engagement • Paneeli keskus telu: Sukupolvi Z ja median tulevai suus AAMUPÄIVÄ 3: Innovaatio workshop • Why inhouse innovation fails – and how to make it work • Business Finlandin ohjelmaa