Nro 6 22/9/2021 PErUSTETTU VUoNNA 1930. ”Kyllä me uutisoimme paljon enemmän aiheista, jotka ovat vahvassa ristiriidassa ilmaston muutoksen vastaisen työn kanssa.” LÄMPIMIN TERVEISIN Päivi Anttikoski jätti journalismin, koska haluaa mieluummin aiheuttaa hyvää mieltä. 2 × UUTIS KIRJE MUSTREAD HAALII SPONSOREITA, KSML PERSONOI. Hänen seuraava tehtävänsä on kasvattaa S-ryhmän omaa mediaa
”Kuinka opin tuntemaan ennestään liki tuntemattoman, muistisairaan isäni. Sen tehtävä on myös tarjota erilaisia näkökulmia, vertaistukea, ikkunoita ihmisyyden eri muotoihin jokaisessa arkipäivässä. Opinko rakastamaan häntä. Nostamalla esiin aitoja huolenaiheita, synnyttämällä keskustelua ja herättämällä päättäjien huomion, laadukas journalismi tekee positiivisesta muutoksesta mahdollista.. Kuinka minun käy. Voinko pitkän ihmissuhteen päättymisen jälkeen vielä löytää jonkun, jonka kanssa jakaa elämäni?” Pia, 52 vuotta, hieroja Uutismedian tehtävä ei ole vain kertoa viimeisimpiä uutisia
nro 6/2021 a B C Janne Arola Kirjoittaja on Suomen Lehdistön tuottaja. 30 rivien välissä Mitä tärkeämmästä aiheesta on kyse, sitä olennaisempaa on kertoa mittasuhteet, kirjoittaa Silja Tenhunen. SUOMEN LEHDISTÖ Päätoimittaja Riikka Virranta. Merkkejä ainakin on ilmassa. ve sa la it in en suomen lehdistö 3 20 6 ve sa la it in en. Iltalehti on tehnyt viime aikoina näyttä viä rekrytointeja ja päättänyt käynnistää tutkivan journalismin koulutusohjelman, johon valitaan viisi journalistia. 24 ratKaisut Mediatalo Keskisuomalainen personoi tilaajauutiskirjeensä. alv 10%), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. Tilaushintaan sisältyy digilehti. Puhelin (09) 228 77 300. 4 avaaja Kannattava uutiskirjebisnes vaatii 5000 tilaajaa, kertoo MustRead. Mediaalan startup MustRead taas on muutamassa vuodessa kasvanut jopa pa rikymmentä henkeä työllistäväksi pieneksi mediataloksi ja tuntuu lanseeraavan uusia tuotteita harva se viikko. sähköPosti suomen.lehdisto@uutismediat.fi. Maaseudun Tulevaisuus lanseeraa uuden metsäsisältöjen tuotekonseptin, johon se hakee tuottajaa ja toimittajaa. Päätoimittaja Erja Yläjärvi sanoo olevansa takuunaisena digitaaliselle kas vulle, jonka myötä etupainotteinen inves tointi tulee kannattavaksi. Kun siihen pääs tään, kuolemanlaakso alkaa olla ohitse”, Mervola linjasi. 20 ratKaisut Kun maahanmuuttajien määrä kasvaa, heitä tarvitaan myös toimituksiin, sanoo Monica Vasku. 29 väliporras Ville Seuri pohtii, miten tappaa huonot ideat, koska tappaa ne täytyy. mediamyynti Alpo Ohtamaa, Myynnin A&O, alpo.ohtamaa@myynninao.fi, 044 311 0201. tilaukset ja osoitteenmuutokset sl@uutismediat.fi. Panostaminen journa lismiin ja sen tekijöihin on paras lunastus koronaaikana hoetulle mantralle riip pumattoman tiedonvälityksen merkityk sestä. Suomen Lehdistön tekemiseen on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia. issn: 0039-5587. 7 Kolumni Heikki Kärki: ”Ytimeltään toimittajan työ on edelleen ihanaa.” 9 lehdistötilaisuus Kun Päivi Anttikoski lähti Maikkarilta, se oli kuin muutto pois kotoa. Hän sanoi, että parasta digiin panostamista on sisältöihin panostaminen. 8 numeroa vuodessa. 14 ilmasto Päätoimittajakysely: Ilmastojournalismi tulee lisääntymään, varsinkin paikallislehdissä. Sanna Koivuranta kertoo, mitä sellainen tekee. 31 nimitys ”Alan töitä kannattaa tehdä niin monipuolisesti kuin mahdollista”, Turun Sanomien toimituspäällikkö Kirsi Turkki neuvoo nuorempaa itseään. 6 puheenaihe Parempaa mittaamista ja uusia avauksia! Mediatoimistoissa koetaan, ettei uutismedia kehitä digimainontaa. Tätä var ten se rekrytoi neljä uutta journalistia. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. alv 10%), määräaikainen tilaus 114 euroa / vuosi (sis. janne.arola@uutismediat.fi Laajempi visio M uistatteko HS Vision. tuottaja Janne Arola. Vielä vajaa vuosi sitten tuntui poikkeuk selliselta, että suomalainen sanomalehti pa nostaa mittavasti journalismiin ja palkkaa uusia tekijöitä aidosti uusiin työtehtäviin. tilaushinnat 2021 kestotilaus 107 euroa / vuosi (sis. M elko tarkalleen vuosi sitten Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola puhui Suomen Lehdistön haastattelussa lempiaiheestaan kuolemanlaaksosta ja sen ylittämisestä. Joko tuo hetki on tullut. PainoPaikka PunaMusta, Joensuu. ”Kestävässä kasvussa myös sisältöjen tekijöiden määrää pystyttäisiin lisäämään. alv 10%). ulkoasu ja taitto Origine ky / Janne Hulkkonen, Arto Kinnunen. Esimerkiksi oululai nen Kaleva on perustamassa radiokanavan sekä luontoaiheisen digimedian. . 5 Gallup Uutismedia palkkaa väkeä: ”Olen aika luottavainen, että mahdollisuus rekrytoida on pysyvämpi käänne”. julkaisija Uutismedian liitto. ilmestyminen 91. 28 tutKimuKset Parantaako analytiikka journalismin laatua. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. suomen lehdistö verkossa www.suomenlehdisto.fi. Tuon alkuvuonna perustetun Helsingin Sanomien uuden taloustoimituk sen, joka imuroi huipputekijöitä kilpaile vis ta mediataloista ja lanseerattiin näyttä vän mainoskampanjan siivittämänä. Nyt vastaavaa on vireillä monessa muus sakin mediassa. vuosikerta. Eivätkä positiiviset näkymät rajoitu vain pääkaupunkiseutuun. 26 teoria & Käytäntö Nuoria huolettaa, että sovellukset ja sisällöt ohjaavat arkea jo liikaa. Hufvudstadsbladet palkkaa toimituk seensa neljää uutta toimittajaa pystyäkseen tekemään entistä parempaa digijournalis mia. 25 teKijä Mediataloissa työskentelee tuoteomistajia. toimitus Eteläranta 10, 00130 Helsinki. l ltaSanomat etsii parhaillaan kymmentä uutta työntekijää ja aikoo vahvistaa muun muassa politiikantoimitustaan ja uutisdeskiään
4 suomen lehdistö 6/2021 A a. MustRead sai keväällä 30 000 euroa Uutisraivaaja-kilpailusta alueellisen uutistoiminnan kehittämiseen. Uskomme, että sellainen toiminta voi olla hyvinkin kannattavaa”, sanoo Heikki Pursiainen. haaveissa suurperhe. ”Tavoite on luoda suurehko perhe säännöllisesti ilmestyviä uutiskirjeitä
Meidän lähestymistapamme uutiskir jeisiin on hyvin käytännönläheinen, eli lanseeraamme niitä, kun olemme löytäneet rahoittajia. Meillä Kalevassa tulee joka tapauksessa myös eläköitymisiä lähivuosina. Kerro lisää! Disruptiohan on aavistuksen kulunut sana enkä ehkä pysty käyttämään sitä va kavissani. Ensimmäisen Helsingin uutiskirjeen sponsori on Iisalmen kaupunki ja Lahden kirjeen Lahden kaupunki. Digitaalisen journalismin ammattilaisia tarvitsemme jatkossakin, ja huippuosaajista käydään kovaa kisaa.” Erja Yläjärvi Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Valmistaudumme ensi vuoden tavoitteisiin rekrytoimalla neljä toimittajaa lisää 55 hengen toimitukseemme. Olemme vahvistamassa muun muassa videotuotantoa sekä politiikan, viihteen ja uutisdeskin osaamista ja yksinkertaisesti tarvitsemme uusia tekijöitä. Osa on ihan uusia tehtäviä ja osa korvausrekrytointeja. Sähköpostilla sisältö tuodaan nenän eteen niin kuin paperilehti. Vaikka kasvua on vaikea löytää, ei näköpiirissä ole mitään äkillistä romahdusta, mitä vielä muutama vuosi sitten pelättiin.” —Janne Arola Se on monen tekijän summa, mutta nyt tarvitaan uutta osaamista toimitukseen, koska digikehitys on ollut rivakkaa ja digiyleisöjen osuus ja määrä ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Niinpä MustRead aikoo perustaa uutiskirjepohjaisen kaupunkimedian kaikkiin Suomen vähintään keskisuuriin kaupunkeihin. Tarkoitus ei ole koukuttaa lukijaa pitkäksi aikaa vaan lupaus on, että sähköposti on luettu neljässä minuutissa. Sanna Keskinen Kalevan päätoimittaja Johanna Lahti Ilta-Sanomien päätoimittaja Olemme kevään ja kesän aikana täyttäneet useammankin tehtävän, ja nyt on kymmenkunta paikkaa auki. Formaatti tietenkin vaikuttaa siihen, mil laisia sisällöt ovat. Mutta uskomme, että uutiskirje sopii viestintä alustaksi hyvin monenlaisille toimijoille. Perustamiskustannukset ovat maltillisia. Ilmaisu on tiivistä, jutut ovat lyhyitä moduuleita. Miten teidän sisältönne eroaa muusta paikallisjournalismista. Me olemme tehneet tällaista mediaa pari vuotta, mutta tähän asti uutiskirjeet ovat olleet asiantuntijoille ja päättäjille. Arvionne mukaan kannattava uutiskirjebisnes vaatii noin 5 000 tilaajaa, joille kirje on ilmainen. Toki me emme sulje mitään pois, mutta tällaisessa mediaalan start up toiminnassa on mietittävä liiketoimintamalleja, joista voi saada mieluiten alusta asti taloudelli sesti kannattavia. Meillä on nyt auki neljä paikkaa, jotka ovat kaikki ihan uusia. Ainakin Suomessa uutta on kaupunki media, joka ilmestyy vain uutiskirjeformaa tissa. Alalla keskimäärin tilanne on ehkä aiempaa ennustettavampi. Olen aika luottavainen, että mahdollisuus rekrytoida ei ole hetken huumaa vaan pysyvämpi käänne. Järjestämme toimituksen töitä niin, että saamme aikaiseksi ennen kaikkea paremman digitaalisen tuotteen. Mainitsit, että kyse on disruptiouutiskirjeestä. Kiinnostavatko ne. Minä päätoimittajana olen takuunaisena sille, että kasvua myös syntyy. Esimerkiksi Helsinkikirjeessä ei väistellä päätöksenteon ja kaupungistumisen isoja teemoja. avaaja Meilejä biotauoille Perinteinen verkkomediaratkaisu ei toimi paikallisjournalismissa, sanoo Heikki Pursiainen. teksti Riikka Virranta kuva Vesa Laitinen Gallup Miksi rekrytoitte juuri nyt. Mitä uutta on uutiskirjeessä, edes paikallisjournalismissa, MustReadin strategi ja osakas Heikki Pursiainen. Meillä ei ole syviä taskuja niin, että voisimme odotella, että kuluttaja tilaajakanta kasvaa kannattelemaan toimin taa tilausmaksuilla. Osa rahoittajista voisi jatkossakin olla tahoja, jotka haluavat jollain tapaa viestiä tavoitteistaan kaupunkilaisille. Millaisia sponsoreita haette. Joku voi rahoittaa muutaman kirjeen ja joku olla pidempiaikainen sponsori. Pääsyy rekrytointeihin on se, että meillä menee erittäin hyvin sekä yleisöettä talouslukujen perusteella. Meidän talossamme kriittinen kasvu on vielä edessä, ja tämä on etupainotteinen investointi. Kaupunkimediaa lue taan lounas ja biotauoilla, harva etsiytyy sen pariin. Kummallakin kirjeellä on päätoimittaja, jonka persoonallisuus ja kiinnostuksen kohteet näkyvät sisällöissä. Kokonaishakijamäärä menee toiselle sadalle. Mihin kaupunkeihin laajennutte seuraavaksi. . Tulot tulevat sponsoreilta. Uusia ihmisiä ei tuosta vain tempaista heidän tilalleen vaan pitää varautua.” 6/2021 suomen lehdistö 5 A. Meillä on tähtäimessä kaikki Suomen suuret ja keskisuuret kaupunki alueet. Mihin tämä perustuu. Meidän näkemyksemme on, että perinteinen verkkomediaratkaisu ei toimi paikallismediassa. Ihan emme voi ottaa kunniaa itsellemme ideasta, esimerkiksi Yhdysvalloissa Axios julkaisee kaupunkimedioita uutiskirjefor maatissa. Siellä käytetään palluroita ja ranskalaisia viivoja, emojeita ja symboleita. Perinteisen kaupunkisisällön kuten lifestylejuttujen oheen ujutetaan paikallista päätöksentekoa, taloutta ja työtä koskevia juttuja. Se on meidän tämänhetkinen hypotee simme, joka perustuu laskelmiin siitä, mikä on tuotantokustannus, paljonko rahoitta jalta voi laskuttaa ja millainen kontakti hinta saadaan. Maailmalla perustetaan nyt tilausmaksullisia uutiskirjeitä. Sillä on iso vaikutus. Ensimmäisenä aloittivat Lahden ja Helsingin 4minread-kirjeet
Myös uutismedian sivuilla voisi olla tuotekortteja ja linkkejä ostamiseen ja tilaamiseen, mihin kuluttajat tottuvat muualla verkossa. 6 suomen lehdistö 6/2021 A. Datakumppanuus muiden mediatalojen kanssa on tärkeää yleisön syvällisemmäksi ymmärtämiseksi ja sitä kautta parempien mediatuotteiden rakentamiseksi. Se tarkoittaa, että meillä on myös muita kanavia ja sisältötuotteita kuin perinteiset mediatuotteet. Olemme havahtuneet siihen, ettemme pärjää pelkästään muutamilla omilla mediatuotteilla vaan haluamme olla asiakkaille markkinoinnin kokonaisvaltaisia kumppaneita. Jokelan mukaan nykyistä suorempi yhteys verkkokauppaan paran taisi mainonnan tehoa. Markkinointitoimisto Parceron toimi tusjohtaja Antti Jokela nostaa kehityskoh teiksi muun muassa interaktiivisen liikku van kuvan lisäämisen ja Google shopping palvelun tapaisen verkkokauppamaisen toiminnan. – Paikalliset mediatoimijat ovat sulkeneet silmänsä siltä, ettei kilpailukenttä ole enää paikallinen tai edes kotimainen vaan glo baali, kritisoi markkinointitoimisto Dagma rin CBO Katariina Uljas-Ahl. Kritiikin mukaan uutismedia tuottaa pal jon dataa lukijoistaan, mutta mainonnan vaikuttavuuden todentaminen jää liikaa mainostajan vastuulle. Niin itäsuomalainen yrittäjä kuin glo baali jenkkifirma voi ostaa kansainväli siltä digijäteiltä tarkasti kohdennettua mainontaa helposti ja halvalla ja kaiken lisäksi seurata reaaliajassa, miten mainonta vaikuttaa. – Esimerkiksi Sanoma ja Keskisuomalai nen tekevät paljon kehitystyötä, mutta on paljon pienempiä toimijoita, jotka saattavat jäädä välimaastoon resurssien osalta, muis tuttaa UljasAhl. UUTISMEDIA tarvitsee myös uusia mai nostuotteita. Näin sanoo mediatoimistokonserni Omnicom Media Group Finlandin toi mitusjohtaja Teemu Neiglick, eikä ole näkemyksineen yksin. Nousi esiin, että mainostajille tarjotaan yhä hyvin perinteisiä digituot teita, kuten bannereita ja videoita. puheenaihe Uutismedia unohti mainonnan Mediatoimistoväki odottaa medialta nykyistä parempaa mainonnan mitattavuutta, helpompaa ostamista ja uudenlaisia tuotteita, jotka lähenevät verkkokauppaa. Retkeilymainontaa pitäisi saada automaat tisesti kohdennettua retkeilystä kertovan jutun yhteyteen, varsinkin kun yksityisyy den suojan muutosten vuoksi digikulutta jan profilointi on vaikeutunut. Uutismedian liiton alkuvuodesta teettä mässä tutkimuksessa selvitettiin mediatoi mistoväen näkemyksiä lehdistön mainos ratkaisuista. Uutismediat ovat vahvoilla mainonnan pitkän aikavälin vaikuttavuudessa ja brändin rakentamisessa, mutta sitä pitää tuoda esiin todentamalla, eikä huutamalla. Mainostajia palvelevien mediatoimisto jen mielestä uutismedioiden pitäisi kertoa nykyistä yksityiskohtaisemmin, miten mai nonta näkyy asiakkaan liiketoiminnassa. Tuomas Airisto Kaupallinen johtaja Sanoma Mainonnan tuloksellisuuden todentamisessa on omat haasteensa, mutta ei pidä antautua, ettei mitään voisi tehdä. Olemme tänä vuonna lanseeranneet Sanoma Analytics Manager -työkalun, jolla pystytään mallintamaan kaikkien mediakanavien vaikutusta myyntiin. Heidi Kananen Johtaja, data ja tutkimuspalvelut Kaleva Media Pyrimme parantamaan sekä mainonnan mitattavuutta, ostamista, itsepalvelua että raportointia. – Uskon, että jos palveluita voidaan räätälöidä kuluttajille yksilöllisesti, käyt täjämassa ja palvelun parissa vietetty aika kasvaa ja käyttökokemus paranee, mikä on lopulta myös mainostajan etu. Gallup Miten uutismedia pärjää kilpailussa digimainonnasta. – Olisi kiinnostavaa, jos tulevaisuudessa artikkelin voisi lukea katsomalla ensin mainoksen tai suorittamalla siitä esimer kiksi lohkoketjuteknologiaan perustuvan mikromaksun, Jokela sanoo. Bannereilla on paikkansa, mutta mediatoimistot odottavat yhä enemmän esimerkiksi kontekstualisointia. Kehitystyössä helpottaisi yhteistyö uutis median kesken. Analytiikan kehittäminen yhteistyössä eri mediatalojen kanssa on hyvä idea, mutta käytännössä siinä on omat ongelmansa. – Tällä hetkellä mainostajat voivat tietää paremmin, miten mainonta Hesarissa toi mii kuin Hesari itse, Neiglick sanoo. teksti Marika Lehto kuva Vesa Laitinen KOTIMAINEN uutismedia on jäänyt digi mainonnan kehittämisessä lähtötelineisiin. Maailmalla mainosrahaa palaa myös perinteiseen mediaan, sanoo Teemu Neiglick
Silti he tekevät niin – ja säteilevät urakan jälkeen tyytyväisinä. Tällaista pitäisi Petäsen mielestä lisätä, koska se on asiakkaalle nopeaa ja halpaa sekä takaa reaaliaikaisen raportoinnin ja reagoinnin. Intohimoisia tekijöitä mediataloissa riittää. Entä potkiiko jutun aloitus paremmin uutismaisena vai koh tauksena. Kolumni Heikki Kärki Kirjoittaja on sanomalehti Keskisuomalaisen toimittaja ja pääluottamusmies. On kivaa pyöritellä kappaleita, sanavalintoja, kerrontatapoja ja asioiden järjestystä. ”Median kannalta on ongelma, jos se ei osaa itse kertoa, miten arvokas se on”, OMG Finlandin toimitusjohtaja Teemu Neiglick sanoo ja toivoo parempaa mainonnan mitattavuutta. Di gitalisoituminen on jopa lisännyt uutisme luottoa Jopa printtiin. Hän korostaa, että tilanne on sama globaalisti ja vertailussa muiden maiden uutismedioihin suomalaisten kehitystyö pärjää hyvin. Abiristeilyllä, jääkiekon MMkisoissa, Detroitin lähiöissä ja Brysselin kuppiloissa olen nipistänyt itseäni varmistaakseni, että tämä on totta. Siinä perinteinen media printtilehtiä myöten on vahvoilla. Tiedonhankinta. Intohimoinen tekijä ei ehdi murehtia sitä, onnistuuko me diakonsernin digisiirtymä. ” Totta kai esi merkiksi Talous elämä on yritys johtajalle uskotta vampi alusta kuin Facebook.” Mainonnan ostamisen taas tulisi olla nykyistä helpompaa. Selkeä ja soljuva teksti palkitsee kuin olisi onnistunut matemaatti sessa ongelmanratkaisussa. Kirjoittaminen. – Maailmalla isot yritykset, jotka todella tutkivat markkinointia, ovat jo havainneet tämän ja alkaneet siirtyä digimarkkinoin nista perinteiseen mediaan säilyttääkseen tasapainon, Neiglick kertoo. Saman tunteen voi tavoittaa myös muissa juttuprosessin vaiheissa. Tyypillisesti se tapahtuu juttukei kalla. Maksaako joku tosiaan siitä, että tapaan erilaisia ihmisiä tai luen mielenkiintoista lähdemateriaalia. Joka vuosi heidän joukossaan on nuoria, jotka suorastaan pakahtuvat toimittajan työn imusta. dian yleisöä, ja luotettava journalismi on yhä houkutteleva ympäristö mainostajille. Teemu Neiglickin mukaan mainonnan vaikuttavuudesta kuitenkin valtaosa tulee pitkällä aikavälillä. Hän keskittyy siihen, kannattaisiko soittaa vielä puhelu taustahaastateltavalle. Tekemisen näkökul masta se on outoa. . Oikein valjastettuna tekijöiden innostus on valtava voimavara koko toimitukselle. Tekisin tätä myös ilmaiseksi T oisinaan havahdun kesken työpäivän siihen, kuinka onnekas olen. Uudet, vaikeammat ja räätälöidyt mainonnan tuotteet menevät yhä puheluiden ja sähköpostien kautta, Petänen kuvailee. Talouslukujen näkökulmasta se on ymmärrettävää. Hänet kuvattiin OMG:n toimistolla Helsingin Kalliossa. Mediatoimisto GroupM:n operatiivisen johtajan Timo Petäsen mukaan puolet mediatoimistojen kautta uutismediaan tu levista ostoista tehdään ohjelmallisesti, au tomatisoidun järjestelmän kautta. Kun itseohjautuva intohimotekijä nauttii, ei johtajan tarvitse kuin pysyä pois tieltä. – Totta kai esimerkiksi Talouselämä on yritysjohtajille vakuuttavampi alusta kuin Facebook, Jokela sanoo. Että saan tehdä työtä, joka tuntuu harrastukselta ja etuoikeudelta. Ongelma on, että mainonnan tarpeet muuttuvat nopeammin kuin media saa muutettua järjestelmiään. . Googlen ja Facebookin mainonnassa korostuu mainonnan välitön vaikutus asi akkaalle eli se, miten paljon myynti kasvaa heti. MEDIATOIMISTOISSA kuitenkin uskotaan kotimaisen uutismedian potentiaaliin. – Uutta teknologiaa tulee koko ajan, mikä tarkoittaa, että uutismedian ja asi akkaan välisen rajapintateknologian on vaikea pysyä perässä. K un mediaalasta puhutaan julkisuu dessa, on sävy usein surkutteleva. Olen ohjannut Keskisuomalaisessa parinsadan ensimmäisen vuoden opis kelijan jutun tekoa osana journalistiikan opintoja. Kukaan ei vaadi heitä soittamaan kymmeniä puheluita tai hinkkaamaan virkkeitään yöhön asti. 6/2021 suomen lehdistö 7 A. Välillä voi myös muistuttaa, että kotona on hyvä käydä. Resurssit voivat olla vähentyneet ja kiire lisääntynyt, mutta ytimeltään toimittajan työ on edelleen ihanaa
suomenlehdisto.fi/tilaa-uutiskirje JOKO SAAT MEILTÄ MEILIÄ?. a B C Jos et, tilaa Suomen Lehdistön viikoittainen uutiskirje ja vinkkaa työkaverillesikin
Nyt hän puhuu Maikkari-perheestä, yksinäisyydestä Helsingin Sanomissa, Aamulehden päätoimittaja hausta ja aamupalagatesta. B 6/2021 suomen lehdistö 9. Päivi Anttikoski on virkamieskarenssissa lopetettuaan kesän alussa työnsä valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajana. Lokakuussa hän aloittaa johtajana SOK:lla. teksti Janne Arola kuvat Vesa Laitinen B töiden välissä. 6/2021 suomen lehdistö 9 B lehdistötilaisuus VÄLITILIN PÄÄTÖS Päivi Anttikoski on työskennellyt vuosia eri rooleissa suomalaisen mediamaailman ytimessä
Tavoitteena oli mennä ja tuottaa wauefektejä. Ei liene kuitenkaan ylitulkintaa todeta, että Anttikoski ei koskaan sopeutunut Hesariin. Samana päivänä jäi sattumoi sin eläkkeelle myös Hesarin pitkäaikainen politiikan toimittaja Unto Hämäläinen. Anttikoski päivysti eduskunnassa, veti vaalitenttejä ja rakasti politiikan toimituk sen ihmisiä ja Maikkarin ilmapiiriä. Olennaista Anttikosken mielestä on, että molempia – kaikkia – medioita tarvitaan. Päivi Anttikoski on toiminut pitkään median ja poliittisen vallan ytimessä. – Ei tulisi mitään, jos ei olisi kahta kil pailevaa kanavaa. Hän sanoo päässeensä siinä mielessä liian helpolla, että hänelle on tarjottu paljon hyviä mahdollisuuksia. Anttikoski hurahti totaalisesti tanskalaisten tyyliin ja tapaan tehdä journalismia. Pitkäkestoisissa uutistapahtumissa taas Yle vei isolla koneis tollaan ja resursseillaan voiton. – Mutta ihmiset eivät vaan ruvenneet tekemään, hän sanoo. Anttikoski oli palkattu Hesariin vastaa maan digitaalisista sisällöistä ja HSTV:stä aikana, jolloin digitaaliset ansaintamallit olivat levällään ja lehden levikki laski hur jaa kyytiä. Mulla ei ollut mitään. Anttikosken viimeinen työpäivä Helsin gin Sanomissa helmikuussa 2017 oli päi välleen 20 vuotta sen jälkeen, kun hän oli tullut alalle. – Hirveän paljon olin yksin. Sitten silloinen politiikantoimituksen esimies Timo Haapala pyysi Anttikoskea omaan toimitukseensa. Valtioneuvoston viestintäjohtajan työn hän jätti alkukesästä ja on nyt virka mieskarenssissa. Samalla Anttikoski kertoo, kuinka hänen piti edellisessä työssään valtioneuvoston viestintäjohtajana tulla töihin julkisten sijaan omalla autolla, koska valtakunnan ykköspoliitikkojen lähellä työskennelleiden virkamiesten ei haluttu saavan koronaaltistuksia. Itse journalismikaan ei enää tuottanut samanlaisia elämyksiä kuin uran alkupuo lella. PÄÄTOIMITTAJAAIKANAAN Anttikoski muun muassa perusti Lasten uutiset, joka oli aluksi Nelosella ja verkossa esitetty uutislähetys sekä aukeama printtilehdessä. Anttikoski sanoo, ettei aluksi moneen kuukauteen oikeastaan tiennyt rooliaan lehdessä. Maikkarilla Anttikoski eteni uutispäälli köksi, ulkomaantoimituksen esimieheksi ja lopulta uutispäätoimittajaksi. Hän sanoo yrittäneensä puhua raken tavamman journalismin puolesta, mutta Maikkaria vakavahenkisemmässä valtakun nan päälehdessä ei sellaiseen lämmetty. Niin kävi myös vuonna 2014, kun headhunter soitti ja kysyi Anttikosken kiinnostusta ryhtyä päätoimittajaksi erääseen merkittävään suomalaismediaan. Lokakuussa hän aloittaa SOK:n markkinoinnista, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaavana johtajana. Sittemmin konsepti on taipunut menes tyksekkäästi myös omaksi paperilehdek seen. Hesarissa vastaanotto oli ”hirveän läm min” mutta samalla ”kyräilevän utelias”. Osin tästä syystä hänen silmänsä avautuivat kaikelle muullekin, mitä journa lismin lisäksi voisi työelämässä tehdä. Kynnystä madaltaakseen hän järjesti toimitukselle mobiilijournalismikoulutusta. Opinnoissa tehtiin paljon tvjuttuja, joita viilattiin yötä myöten ja viikonloppui sin. Nelosen Uutisten kaatumisesta oli jäänyt kireyksiä ja katkeruuksia. Hän koki myös, että HSTV:n porukka oli ikään kuin muusta toimituksesta erillinen ryhmä, ei sellainen, joka tekee Hesaria isolla H:lla. Taksillakin olisi voinut joitain matkoja kulkea, mutta Anttikoski ei halunnut, että ”joku Jarno Liski alkaisi penkoa taksikuit teja”. Kertoessaan päätöksestään MTV:n silloiselle päätoimittajalle Merja Ylä-Anttilalle, he itkivät yhdessä. KUN Anttikoski teki päätöksen Hesariin siirtymisestä, hän koki muuttavansa pois kotoa. Tässä jutussa on tarkoitus käydä läpi Anttikosken uraa ja antaa hänen arvioida, miltä suomalainen mediamaisema näyttää eri rooleista katsottuna. En tiennyt edes kaikkia alaisiani. – Muistan pyytäneeni organisaatiokaa viota, mutta en saanut sitä. Vaihtoopiskeluvuosi Tanskan Århusissa muutti kaiken. Ja myös Nelosen Uutisia tarvittiin, vaikka siihen suhtauduttiinkin ehkä enemmän niin, että mietittiin, py syykö se pystyssä. – Se oli lämmintä, analyyttista ja raken tavaa, Anttikoski sanoo. Ei ollut jähmeää byrokratiaa, komentoketjuja tai jahkailua. ”Vähän väsyin siihen, että joka aamu istuttiin sohville ja mietittiin, mitkä asiat ovat päin helvettiä ja missä on ongelmia.” 10 suomen lehdistö 6/2021 B. Jos mahdollista, se tuntui vieläkin omemmalta paikalta. VIELÄ 1990luvun alussa Anttikoski kuvitteli, että hänestä tulee sanomalehtitoi mittaja. Anttikoski aloitti ajankohtais ja koti maantoimittajana, teki ulkomaanjuttuja esimerkiksi Virosta, Latviasta ja Liettuasta, seurasi Ahtisaarta Kosovossa ja olympia valmisteluita Kreikassa. MTV:stä tuli hänen journalistinen kotinsa lähes 17 vuodeksi. Erityisesti tanskalaisten taito kertoa tvjutuissa tarinoita teki häneen suuren vaikutuksen. – Unskilla oli seuraavalle päivälle li put hiihdon MMkisoihin. – Vähän väsyin siihen, että joka aamu istuttiin sohville ja mietittiin, mitkä asiat ovat päin helvettiä ja missä on ongelmia. Hän ei kos kaan halunnut esimerkiksi uutisankkuriksi, kuten moni muu talon toimittaja. Hän sanoo yrittäneensä ajaa Hesarissa läpi ajatusta siitä, että kevyesti ja edullisel lakin tekniikalla voi tehdä hyvää tvjourna lismia. aika 6.9.2021 Paikka Kahvila El Fant Katariinankadulla Helsingin keskustassa Paikalla Lokakuussa sok:lla johtajana aloittava Päivi Anttikoski aihe Anttikosken työura ja sen opit, journalismin sävyt, koronaväsymys tarjolla Kahvia, kahvia ja kahvia – Se tapa, jolla journalismista siellä pu huttiin, on jättänyt minuun jälkensä. Anttikoski muistelee, että esimerkiksi Yleen verrattuna Maikkari oli ketterä ja nopea toimija, joka oli usein tapahtuma paikoilla ennen muita. – Rakkaus printtilehteä ja kirjoitettua tekstiä kohtaan oli niin kova, etten sitä ymmärtänytkään. Niinpä Suomeen palattuaan Anttikoski päätti hakeutua televisiopuolen töihin. Hänen ehdotta mansa tapaamispaikat Kalliossa ovat kiinni, joten olemme matkalla Senaatin torin liepeille etsimään sopivaa kahvilaa haastattelua varten. P äivi Anttikoski ajaa tottuneesti Helsingin ytimessä. – En ole ikinä suunnitellut tulevaisuut tani tai tähdännyt mihinkään. Hän on työskennellyt muun muassa päätoimittajana MTV:llä ja Helsingin Sa nomissa
Anttikoski on yrittänyt työurallaan noudattaa kollegaltaan saamaansa neuvoa, jonka mukaan uudet työtehtävät kannattaa rakentaa aiemmissa töissä kertyneiden oppien pohjalle. Uudessa työssään SOK:lla hän voi hyödyntää oppimaansa journalismista, viestinnästä ja markkinoinnista.. 6/2021 suomen lehdistö 11 B osaaminen kiertoon
Vuoropuhelun puuttumisen vuoksi media ja virkamie het eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan, ja siksi media kirjoittaa, että tietoja saatiin ”viimeinkin” tai ”viime tipassa”. Sittemmin keskustelu toimitusjohtaja Kai Telanteen ja henkilöstöjohtaja Virpi Juvosen kanssa johti rikostutkintaan. Oletko edelleen samaa mieltä. – Mun sielu on varmaan jäänyt sinne ja naureskelee itsekseen. ANTTIKOSKI ehti nähdä kolmessa vuo dessa koronan ja aamupalakohun lisäksi muun muassa hallituksen kaatumisen ja kahden pääministerin vaihtumisen. Hän istui paikalla käytännössä kaikissa hallituk sen neuvotteluissa vuorokaudet läpeensä. Myöskään syytöksiä viestintäosastonsa poliittisuudesta hän ei ymmärrä. – Olen lähtenyt journalismista, koska ha luan olla mieluummin sillä puolella, jossa aiheutetaan hyvää mieltä ja autetaan kuin luodaan negatiivisia ajatuksia ja tuntemuk sia. Hän julisti, että “kyse ei ole mistään lainrikkomisesta” ja että “tulkintaa kannattaa harrastaa faktojen pohjalta”. Olennaisinta oli, että käräjäoikeus uskoi Telanteen sano neen hänelle, että 10vuotias lapsi ei pärjää ilman äitiään. Toukokuun lopulla Iltalehden toimittaja Jarno Liski paljasti pääministeri Sanna Marinin käyttäneen verorahoja aamiai sostoksiin mutta valtioneuvoston kanslian salaavan ostojen kuitit. . HEADHUNTERIT ovat aina soitelleet Anttikoskelle aktiivisesti. Mutta eivät ne paperit sieltä järjestelmästä napin painalluksella tule. SOK:lla Anttikoski voi hyödyntää kaikkea tähän saakka oppimaansa journalismista, viestinnästä ja markkinoinnista. Toimittajat jatkoivat asian selvittämistä muun muassa tietopyynnöin. Loppuvuonna 2017 alkoi tapahtua samaan aikaan kahdella rintamalla. Välillä tuntui pahalta monen ministerin ja virka miehen puolesta, miten koville he joutuivat. Ensin Antti koski eteni pitkälle valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajan haussa. – Jälkikäteen olen ihmetellyt sitä, että Alma Mediasta kukaan ei ole vaivautunut reagoimaan jutun lopputulokseen. Sitä Anttikoski kutsuu nyt ”menninkäisjournalismiksi”, jossa sulkeudutaan kivenkoloon eikä olla aidosti kiinnostuneita toisen osapuolen näkökannoista. Anttikoski sanoo, ettei aluksi edes tiennyt asiasta teh dyistä tietopyynnöistä, koska niitä käsitteli vät muut osastot kuin viestintä. Valmista vastausta hänellä ei ole. Anttikoski oli aikonut jättää journalis min, mutta päätti kuitenkin mennä Tam pereelle tapaamaan Aamulehden edustajia. Anttikoski sanoo, että oikeuden päätös on hänelle ”yks hailee”. Aamupalaasia oli kuitenkin otsikoissa pitkään, koska valtioneuvoston kanslialle kin oli epäselvää, olivatko aiemmat päämi nisterit hyödyntäneet aamiaisetua, kuinka paljon ja minkä ohjeistuksen tai lainpykä lien perusteella. Esi merkiksi ihan reilu asian tunnustaminen ja anteeksipyyntö olisivat olleet paikallaan. Tapaus ei Anttikosken mukaan kerro laajemmin suomalaisesta työelämästä, jossa hän kokee tilanteen hyväksi ja tasaarvoi seksi monella tapaa. Anttikoski sanoo olevansa itsekin yhä väsynyt, eikä osaa vielä tarkemmin purkaa tai eritellä kokemuksiaan. Anttikoski ajatteli, että valtion palveluksessa hänellä ei olisi viestintäjohta jan paikan jälkeen juuri uranäkymiä, joten nyt oli otollinen hetki vaihtaa työpaikkaa. ”Olen lähtenyt journalismista, koska haluan olla mieluummin sillä puolella, jossa aiheutetaan hyvää mieltä ja autetaan.” 12 suomen lehdistö 6/2021 B. Myöhemmissä Twitterkeskusteluissa Anttikoski myös syytti yksittäistä toimitta jaa epäasiallisesta tyylistä ja käyttäytymi sestä, mutta ei yksilöinyt väitteitä. – En, Anttikoski sanoo ja puhkeaa kova ääniseen nauruun. Tässä uudessa työssäni on enemmän hyvän ja positiivisen klangin mahdolli suus. Miten Anttikoski itse huolehtisi siitä, että lakia myös noudate taan. Yhtiö on viime vuosina vähentänyt ulkopuolisia mainospanostuksiaan ja keskittynyt kehit tämään esimerkiksi Yhteishyvää ja muita digitaalisia kanaviaan. Hän oli jo menossa tapaamaan pääministeriä, kun headhunter taas soitti ja kehotti hakemaan auki ollutta päätoimittajan paikkaa Aamulehdestä. Ant tikoski ei ”missään tapauksessa” haluaisi tiukentaa julkisuuslaissa olevia julkisten asiakirjojen luovuttamisen ehtoja tai aikoja. Sekä Telanne että Juvonen ovat kiistäneet tämän. Toinen Anttikoskea vaivaamaan jäänyt asia oli niin sanottu aamupalagate. Toisaalta hän ei myöskään usko, että esimerkiksi henkilökunnan lisääminen tie topyyntöjen käsittelyyn ratkaisisi ongelmia tietojen luovutuksen nopeudessa. Tapaus eteni syyttäjän johdolla Pirkanmaan käräjäoikeuteen, joka vapautti Telanteen ja Juvosen työsyrjintäsyytteistä joulukuussa 2019. LOKAKUUSSA Anttikoski aloittaa työn SOK:lla. Siksi moni näki viestintä johtajan ulostulonkin lähinnä pääministe rin kilven kiillottamisena. Julkisuuslain mukaan tiedot on kuitenkin annettava viipymättä. Juuri tämän niin sanotun oman median kasvattaminen on Anttikosken tehtävistä tärkeimpiä. Median näkökulmasta Anttikosken uudessa pestissä on kiinnostavinta, kuinka SOK aikoo kehittää omia medioitaan. MAALISKUUSSA 2020, ennen koronakrii sin alkamista, valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Anttikoski sanoi Journalis tilehdessä kaikkien suomalaisten toimitta jien suhtautuneen “todella asiallisesti” naisvaltaiseen hallitukseen. Hänen mielestään journalis tit eivät esimerkiksi ymmärrä, kuinka kovilla valtionhallinnossa ollaan, kun tietopyyntö jen määrä yhtäkkiä räjähtää. Anttikosken mukaan hänelle ilmoitet tiin, että päätoimittajuus Tampereella ei onnistuisi, koska hänen perheensä jäisi Helsinkiin. Niin myös Hesarin pestin päättymisen jälkeen. Yksi kaivelemaan jäänyt asia liittyy val miuslakiin, jonka myötä kaikki koronavies tintä keskitettiin valtioneuvoston kansliaan. Vision voi edelleen tiivistää Århusin opetuksiin 1990luvulta. – Haluan vain tuoda esiin, että me olemme avoin yhteiskunta. Anttikoski osallistui keskusteluun Twitte rissä vielä samana päivänä. Koronatilanne vaati yli vuoden ajan lähes kaiken huomion koko ajan. Anttikoski sanoo, että pääkirjoituksissa ja kommenteissa vöyhkättiin sananvapau den rajoittamisesta, mutta samaan aikaan journalistit eivät olleet hänen mielestään oikeasti kiinnostuneita ymmärtämään, mistä on kysymys. Hänen jätettyään jo työnsä eräs entinen työkaveri lähetti Anttikoskelle viestin, että kuulee edelleen Anttikosken naurun sääty talon rappukäytävässä. Nyt hän puntaroi, että olisi ehkä ollut parempi olla osallistumatta Twitterkeskusteluihin. – Sitä ei kukaan pysty tajuamaan, mikä helvetti se on jaksamisen kannalta. Hän sanoo, että yritysten omat mediat eivät voi kaapata journalismin teh täviä, mutta niiden kautta voi esimerkiksi edistää yritysten osallistumista yhteiskun nalliseen keskusteluun
6/2021 suomen lehdistö 13 B korona väsytti. Valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajana Anttikoski näki läheltä, miten pitkään jatkunut koronapandemia aiheutti väsymystä sekä mediassa että poliitikoissa. Hän jätti työnsä pian sen jälkeen, kun oli aamupalagaten jälkimainingeissa ajautunut Twitterissä sanasotaan journalismin pelisäännöistä Iltalehden edustajien kanssa..
päätoimittajaKysely MELKO OLENNAINEN AIHE Paikallislehdet hakevat rooliaan ilmastonmuutoksen käsittelyssä. Tutkija Risto Kunelius antaa suomalaiselle ilmastojournalismille arvosanaksi ”kohtuullinen”. teksti Mari Uusivirta 14 suomen lehdistö 6/2021 B 14 suomen lehdistö 6/2021 B. Selvää on, että journalismi aiheesta tulee lisääntymään
”Stereotyyppisissä journalistisissa ilmastokriisin kuvissa nähdään tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja. Kuvasto voi olla jopa lamaannuttavaa.” kuva: jon nazca / lehtikuva. Kaksikko on tutkinut journalistista ilmastokuvitusta sekä sen uudistamisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan tuhon kuvasto herättää ihmisten huomion ja saa aikaan pelkoa sekä syyllisyyden tunteita. Tampereen yliopiston tutkijat Jenni Niemelä-Nyrhinen ja Niina Uusitalo valitsivat ja arvioivat Suomen Lehdistön pyynnöstä tyypillisiä ilmastokuvia ja -kuvatyyppejä. katastrofit. Esimerkiksi The Guardian on ilmoittanut kiinnittävänsä huomiota siihen, että tämän kaltaisissa kuvissa näkyisi myös ihmisiä, jotta ilmastokriisi ei vaikuttaisi ihmisistä erilliseltä. Toisaalta se jää ihmisille kaukaiseksi ja abstraktiksi eikä aktivoi toimintaan
Ilmastojournalismia pitkään tutkinut Kunelius huomauttaa, että paikallisen journalismin tehtävä voisi parhaimmillaan olla luoda yhteistä tietopohjaa, juonellistaa muutosta ja rakentaa tiloja keskustelulle, jossa voidaan kurottaa mielipideerojen yli. MONESSA lehdessä tunnistetaan, että ai hetta on käsitelty sen painoarvoon nähden liian vähän ja siksi käsittelyä aiotaan lisätä. 16 suomen lehdistö 6/2021 B I lmastonmuutos näkyy jo. kuva: ella kiviniemi / helsingin sanomat. ”Yksi toimiva kuvittamisen tapa on näyttää ilmastonmuutoksen paikallisia ja ihmisten arkielämässä tuntuvia vaikutuksia. Pudasjärvellä ilmestyvän Iijo kiseudun vs. Osa vastaajista näkee, että ilmaston muutoksen käsittely paikallismediassa on olennaista ilmestymisalueen elinvoiman kannalta. Päivälehtien johdossa taas aihe nähdään erittäin tärkeäksi. Kyselyyn vastasi 27 päätoimittajaa ja päällikkötoimittajaa. – Meidän on seurattava ilmiötä sekä pyrittävä syventämään aiheen käsittelyä ja tuomaan esille vaikutuksia, jotka ovat joiltakin osin huomaamattoman hitaita, Pikkupeura kommentoi. – On alueelle tärkeää, että maa ja metsätalouden merkitys ilmastonmuutok sen torjunnassa ymmärretään tavalla, joka mahdollistaa niiden harjoittamisen myös tulevaisuudessa, Auranmaan Viikkolehden päätoimittaja Asko Virtanen kirjoittaa. Yhtä moni taas kokee, että aihe on erittäin olennainen. Sulkavalehti tekeekin paraikaa ilmas ”Meidän on pyrittävä tuomaan esiin vaikutuksia, jotka ovat huomaamattoman hitaita.” koetut vaikutukset. Kourallinen paikallismedian päätoimitta jista katsoo, ettei ilmastonmuutos ole omalle lehdelle kovin olennainen aihe. Jo nyt jokien jääaika on noin kuukauden lyhyempi kuin joitakin vuosia sitten. Silloin siitä on luonte vaa ja tärkeää kirjoittaa. Samaa sanoo Heidi Ekdahl. – Ilmastonmuutos ei ole erikseen esiin nostettu teema lehdessämme vaan ennem min usein läsnä kaikessa uutistyössä teol lisuuden investointiuutisista aina uutisiin Kotkan puistojen hoitamisesta tai koulujen ruokalistojen muutoksista, Ekdahl kuvailee. – Paikallisesti aihe ei nouse keskustelui hin kovinkaan usein muuten kuin joissakin harvoissa valtuustokeskusteluissa, Ylöjär ven Uutisten päätoimittaja Ville Mäkinen kuvailee ongelmaa. Valtaosa pitää ilmastoteemaa melko olen naisena. Silloin voi ajatella, ettei ilmastonmuutos tunnu niin polttavalta kysymykseltä. – Merellinen arki, meren tila ja ilmaston muutos ovat osa lukijoidemme arkea jo sitä kautta. Tuloksista paistaa, että paikallisjourna lismi hakee paikkaansa aiheen käsittelyssä. SUOMEN LEHDISTÖ kysyi sanoma ja kaupunkilehtien päätoimittajilta, miten he aikovat käsitellä ilmastonmuutosta ja miten he näkevät lehtensä roolin ilmastojourna lismissa. – Paikkakunnalla, jossa nousee kovaa vauhtia tuulivoimalatornia, kysymys on läsnä konkreettisissa asioissa, kaavoituk sessa ja vastaavissa. HELSINGIN yliopiston viestinnän profes sori Risto Kuneliuksen mukaan se, koetaanko ilmastonmuutos tärkeäksi ja ajankohtaiseksi, voi riippua paikallisesti pinnalla olevista kysymyksistä. Esimerkiksi käristyskupoleita ja ennätyshelteitä kuvitetaan tyypillisesti ihmisillä, jotka nauttivat helteestä. – Paikallisessa julkisuudessa ihmis ten täytyy jollain tavalla pystyä elämään yhdessä. – Olemme vasta kuluvan vuoden aikana alkaneet ottaa ilmastonmuutosta syste maattisesti huomioon jutuissamme, ja tarkoitus on lisätä siitä uutisointia jatkossa, Sulkavalehden päätoimittaja Tea Ikonen vastaa kyselyssä. Tärkeää olisi kuitenkin kuvittaa myös helteiden arkisia negatiivisia vaikutuksia, jotka lukijat voivat tunnistaa. Voi olla paikkoja, joissa konkreettisia näkyviä seurauksia ei vielä ole tai niitä on vasta tulossa. Näin on etenkin paikallislehdissä. Hänen päätoimittamansa Kymen Sanomat ilmes tyy viidessä kunnassa, joista neljä sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Sellainen mielipiteiden polarisoi tuminen, joka näkyy valtakunnan keskus telussa, ei käy maailman kuvantamisen reseptiksi paikallisella tasolla. – Ilmastonmuutos on globaali asia, joten aihetta on vaikea istuttaa paikallislehteen, YläKarjalan päätoimittaja Anu Saarelainen kommentoi – mutta toteaa, että aihetta tullaan varmasti käsittelemään yhä enemmän. päätoimittaja Risto Pikkupeura listaa, miten se muun muassa tuo rakennuksille uusia vaatimuksia sekä lyhentää lumi ja jääpeitteistä aikaa, mikä taas vaikuttaa niin matkailuun, eliöstöön kuin vesistöihinkin. Esimerkkikuva esittää tukalan kuumuuden kokemuksia kaupungissa helleaallon aikaan.” Ella Kiviniemi kuvasi Pauli Nykäsen nukkumassa kotinsa parvekkeella kuumuutta paossa
– Alueen kunnilla ja esimerkiksi matkai lukeskuksilla on melko vahvaa pyrkimystä ekologisuuteen, päästöjen vähentämiseen ja jopa hiilineutraalisuuteen, mutta meidän tehtävämme on tarkistaa, etteivät ne ole vain kauniita puheita, sanoo KotiLapin päätoimittaja Esa Keskinen.. Myös esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Kauppalehti ovat kertoneet lisäävänsä journalismia ympäristöaiheista. – Lisäksi tavoittelemme entistä vah vemmin nuorten aikuisten ja varhaisessa keskiiässä olevien kohderyhmää, jolle aihepiiri on usein tärkeä ja läheinen, Keski nen kirjoittaa. Kaleva taas lanseeraa kokonaan uuden digitaalisen luontomedian. Moni vastaaja perustelee journalis min lisäämistä sillä, että ilmastonmuutos väistämättä vaikuttaa lukijoiden arkeen ja esimerkiksi paikallisiin yrityksiin. – Ilmastonmuutos lyö läpi kaiken, kaikissa uutisaiheissa ja yhteiskunnan kehityksessä. Tilaajamme ovat kiinnostu neita asiasta, Satakunnan Kansan vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi tiivistää. Erityisesti luontojuttujen lisääminen ja luontosuhteen vahvistaminen saivat kyse lyssä paljon mainintoja. Myös alueen ihmisten luontosuhde on vahva. Kalevan vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen muistuttaa, että PohjoisSuo messa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tiedeyhteisön arvion mukaan jopa voimakkaampia kuin etelässä. 6/2021 suomen lehdistö 17 B tostrategiaa. Etenkin paikallislehdissä mietitään kuu meisesti, millainen lähestymistapa kriisiin ylipäänsä pitäisi valita ja millaisista ilmas tojutuista lukijat saataisiin kiinnostumaan. Myös paikallisia ilmastotekoja ja päätök siä tullaan kyselyn perusteella seuraamaan entistä tarkemmin
Aiheen käsittelyä ei pidetä silti yksiselitteisen kannattamatto mana. Kyselyyn vastanneiden päätoimitta jien mielestä melko hyvin. 18 suomen lehdistö 6/2021 B Ilmastojournalismin lisääminen vaikut taa kyselyn vastausten perusteella olevan nimenomaan journalistinen, ei niinkään taloudellinen päätös. Moni vastaaja katsoi, että ilmastojourna lismi kuten suomalainen journalismi yleen säkin on laadukasta ja faktoihin pohjautu vaa ja aihetta on seurattu pitkäjänteisesti. Sekä kiitettävää että kritisoitavaa löytyi. Sitä en nen se on ollut ainakin päivälehdissä hyvin satunnaista ja pohjannut lähinnä yksit täisten toimittajien omiin mielenkiinnon kohteisiin, Kalevan Keskinen kirjoittaa. KUINKA hyvin suomalainen media on onnistunut ilmastonmuutoksen käsitte lyssä. Selkeitä puutoksia vastaajat näkevät siinä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikal lisella ja arjen tasolla ei ole käsitelty kylliksi.. – Kyllä me uutisoimme vastapainoksi paljon enemmän sellaisista aiheista, jotka ovat vahvassa ristiriidassa ilmastonmuutok sen vastaisen työn ja luonnon monimuo toisuuden edistämisen kanssa, toteaa taas Kymen Sanomien Ekdahl. – Ilmastojournalismista voidaan aidosti puhua vain viime vuosien osalta. – Jos ilmastojournalismimme on uniikkia ja se kiinnostaa tilaajiamme, se on myös kannattavaa, Satakunnan Kansan Lähde niemi kertoo. Parannettavaakin on. – Ei yhden journalismin lohkon taloudel lista kannattavuutta voi tai pidä määritellä. Se on osa uutisjournalismia, joka pitää sisällään hyvin monia asioita, Keskisuo malaisen päätoimittaja Pekka Mervola vastaa
6/2021 suomen lehdistö 19 B Sen koettiin etäännyttävän lukijoita. – En osaa sanoa, olisiko enemmän tutki musta auttanut parempaan journalismiin jo aiemmin. – On riski, ettei tiedostava lukija kohta usko mitään, jos hän huomaa, että uuti sointi on värittynyttä. – Tästä on vaikea syyllistää yksinomaan journalismia ja journalisteja. ”Journalismi on aika riippuvaista siitä, mitä muu yhteiskunnan tietotuotanto ja ajankohtainen poliittinen keskustelu on.” prosessit Ja ratkaisut. Esimerkiksi Iijokiseudun Pikkupeuran mielestä journalismi on keskittynyt tutki mustietoon ja asiantuntijuuteen. Hänen mukaansa ilmastojournalis min tutkimusta tehdään nyt selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja se on monipuolisempaa. Sen jälkeen lähes kym menen vuoden ajan oli hiljaisempaa. Liian kielteisenä uutisoinnin on nähnyt myös Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi. Pari viime vuotta taas ovat Kuneliuksen mukaan olleet erittäin aktiivisen, moniulotteisen ja moniäänisen ilmastojournalismin aikaa. kuva: johannes tervo / maaseudun tulevaisuus. Pitäisi olla enemmän analysoivaa ja ongelmaa purka vaa journalismia, kommentoi Auranmaan Viikkolehden Virtanen. Kuneliuksen mukaan suomalainen journalismi on ollut hyvin samankaltaista kuin muissa vastaavissa maissa, esimerkiksi toisissa Pohjoismaissa. Ilmastonmuutosta käsiteltiin journa lismissa ennen vuoden 2008 talouskriisiä suhteellisen paljon. Hän antaisi suoma laiselle ilmastojournalismille ”kohtuulli sen” arvosanan. – Huomio on liiaksi paniikkia lietso vissa jutuissa ja tempauksissa. – Ilmiötä pyritään tarkastelemaan ulko puolelta. Nyt kuluttajien kuluttamiskäytös on muodos tumassa muutosvoimaksi, joka mullistaa ja jota ei voi pysäyttää, YläSatakunnan toi mitusjohtajapäätoimittaja Jukka Huikko kirjoittaa. . Kiitosta suomalainen ilmastojournalismi saa Kuneliukselta asiallisesta yleistasosta, siitä etteivät ”poskettomat jutut” journalis missa juurikaan leviä. Roolit ovat ristiriitaisia ja moniulotteisia. PARAIKAA Kunelius rakentaa tutkimus hanketta paikallisen ilmastojournalismin tueksi. Vasta Pariisin ilmas tosopimuksen voimaantulon jälkeen 2016 ilmastonmuutoksesta on tullut iso poliitti nen kysymys, kun on ryhdytty tekemään so peutumisen ja päästötavoitteiden linjauksia. Kuten nyt vaikka metsien hoitoon liittyvissä näkökulmissa, Karjalaisen sisältöpäällikkö Kristiina Viitanen sanoo. Ei se ainakaan haitannut olisi. Kysymys ei ole kuitenkaan vain journalis min onnistumisesta. – Jälkiviisaasti katsoen voi ajatella, että painava julkinen keskustelu rakenteelli sen siirtymän, päästöjen vähentämisen ja sopeutumisen haasteista olisi voinut käynnistyä hiukan aikaisemmin Suomen kaltaisessa maassa. ”Toinen toimiva kuvittamisen tapa on näyttää ihmisiä osallistumassa ratkaisuyrityksiin ja keskeneräisiinkin prosesseihin. Ilmastojournalismi on paikoitellen ollut pelottelevaa, uhkakuvia maalailevaa ja keskittynyt liikaa yksilön asioihin. Tutkimuksen avulla tai ilman, ilmas tojournalismi tulee muuttumaan ja on jo muuttunutkin. – Jos muutamassa kymmenessä vuodessa pitäisi löytää hiilineutraaliuteen globaali tasapaino, eli löytää valtavia muutoksia ihmisten liikkumiseen ja energiainfrastruk tuuriin ja moniin elämäntapoihin, aikaa on todella vähän, hän pohtii. Muutamat kyselyn vastaajat kritisoivat etenkin valtakunnallisia medioita ”raflaa vuudesta”, ”lietsomisesta” ja agendan ajamisesta. – Ennen aiheelle naureskeltiin. Tässä kuvassa ja siihen liittyvässä jutussa myös luontoyhteys tulee näkyviin.” Johannes Tervo kuvasi 19-vuotiaan metsänomistajan Mikko Tukevan Maaseudun Tulevaisuuteen. Suuren muutoksen keskellä Kuneliuksen mielestä journalismilta vaaditaan konkre tiaa ja parhaan tieteellisen tiedon suhteut tamista tehtäviin päätöksiin. Journalismi on aika paljon riippuvainen siitä, mitä muun yhteiskunnan tietotuotanto ja ajankohtainen poliittinen keskustelu on, Kunelius sanoo. – Iso kuva on joskus jäänyt hahmottu matta. Ihmiset ovat yhteydessä ilmastonmuutokseen erilaisten roolien kautta. RISTO KUNELIUS suhtautuu kriittisesti ajatukseen journalismin tehtävästä toivon herättäjänä. Ratkai sut, ilmastonmuutoksen tarjoamat mahdol lisuudet ja positiivinen viesti siitä, että me onnistumme tässä hankkeessa, ovat jääneet uhkien varjoon. Lisäksi täytyy osallistua arvokeskusteluun siitä, mitä valintoja tehdään ja mikä on yksittäisen paikkakunnan vastuu kansallisen ilmas tostrategian toteutumisessa. Esimerkiksi hakkuisiin ja talousmetsien hoitamiseen liittyy ongelmia, mutta metsänhoito voi tarjota myös ilmastonmuutoksen ratkaisuja
BRASILIASTA Suomeen muuttanut Monica Vasku kävi HaagaHelian koulu tuskokonaisuuden viime keväänä, jolloin se järjestettiin toisen kerran. Pääosin suomenkielinen koulutuskoko naisuus on tarkoitettu ihmisille, joilla on aiempaa journalismin kokemusta tai koulu tusta. Keinoja kuitenkin tuntuu puuttuvan. Leppäjärvi toteaa, että maahanmuutta jataustaisen toimittajan rekrytointi tai työn ostaminen häneltä freelancerina on vasta ensimmäinen askel. Hänestä maahanmuutta jataustaisilta toimittajilta ei esimerkiksi voi odottaa täydellistä suomen kielen hallintaa, mutta tilalle voi saada vaikka uusia juttui deoita ja verkostoja. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa oli jo 444 000 ulkomaalaistaus taista ihmistä. – Tapa ei ole se, että me teemme hänestä sellaisen kuin muutkin. – Se ei mene ihan niin, että me yritämme saada ihmisiä sopivammiksi suomalaiseen toimitukseen, jos siellä toimituksessa ei olla valmiita muuttamaan asioita. Koulutuksessa vahvistetaan suomen kieltä ja opetetaan suomalaisten toimitusten työskentelytapoja sekä suoma laista käsitystä journalismista. Tällaisia kysymyksiä miettii Anne Leppäjärvi, joka johtaa HaagaHelian toimittajakoulutusta ja sen maahanmuut tajataustaisten journalistien koulutuskoko naisuutta. Seuraava koulu tus on jo suunnitteilla. teksti Anna-Sofia Nieminen kuvat Vesa Laitinen 20 suomen lehdistö 6/2021 B J os toimituksissa ei ole töissä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, tavoittaako journa lismi heitä yleisöiksi. ratKaisut UUSIA IDEOITA JA VERKOSTOJA Toimittaja Monica Vasku haluaisi toimituksista monimuotoisempia, jotta ne pystyisivät paremmin puhuttelemaan yleisöjä. Vasku toivoo, että suomalaisessa me diassa olisi enemmän maahanmuuttajia. Pitää myös miettiä, miten hänen työnsä ansiosta saadaan jour nalismista aiempaa monimuotoisempaa. Entä miten lehtien tilaajamääriin vaikuttaa, jos eivät saa. Leppäjärvi ehdottaa, että toimituksissa luotaisiin tiimejä tai työpareja, joiden osana maahanmuuttajataustaiset toimittajat voisivat työskennellä ja hyödyntää vah vuuksiaan. Ajatus on, että koulutuksen käyneet päätyisivät työskentelemään suomalaiseen mediaan. Saavatko he tarpeeksi tietoa itseään kiinnostavista asioista. Hän sai Haaga-Helian maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutuskokonaisuudesta hyviä oppeja mutta työskentelee lastenhoitajana. Leppäjärven mielestä pitäisi haastaa aja tusta siitä, että kaikkien toimittajien täytyy osata samat asiat. Hän arvioi, että suomalaisissa toimituksissa on aito halu lisätä moni muotoisuutta
Tällä hetkellä Vasku työskentelee lastenhoitajana, mutta hän toivoo työllistyvänsä journalismin pariin. Haastattelu tähän juttuun tehtiin suomeksi.. ex-päätoimittaJa. Brasilialaistaustainen toimittaja Monica Vasku on asunut Suomessa yli seitsemän vuotta
22 suomen lehdistö 6/2021 B. itsevarmuus palasi. ”Kaikki saivat hoitaa selkeästi oman roolinsa, ja kaikki toimi todella hyvin”, Vasku kertoo. Monica Vasku kävi Haaga-Helian maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutuskokonaisuuden, jonka osana hän teki tiimin kanssa artikkelin Apuun
vinKit Näin maahanmuuttajataustaisten toimittajien työllistymistä voisi helpottaa 1 Maahanmuuttajataustaisille toimittajille voi opettaa suomalaisia työskentelytapoja ja suomalaista käsitystä journalismista sekä vahvistaa heidän suomen kielen taitoaan. Aarnipurokin pitäisi rikkautena, jos tekijöissä olisi nykyistä enemmän moni muotoisuutta. Aarnipuron mielestä opiskeli joilla oli esimerkiksi hyviä verkostoja, mutta erityisesti puutteellinen suomen kielen taito vaikeutti työskentelyä. Hän muutti Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja on asunut täällä yhteensä yli seitsemän vuotta. Aarnipuro huomauttaa, että ylipäätään Avussa ei tällä hetkellä ole toimenkuvaa, jossa ei vaadittaisi huippuunsa hiottua suo men kielen taitoa. Kolmikko toteutti yhteistyönä artikkelin, jonka se sai myytyä Apuun. Osana koulutusta Vasku muodosti toimi tustiimin venäläistaustaisen toimittajan ja kantasuomalaisen HaagaHelian journalis min tutkintoopiskelijan kanssa. – Suomalaisen median täytyy puhua maahanmuuttajille. Hänen mielestään maahanmuuttaja taustaisten toimittajien työllistymistä voisi kielen oppimisen lisäksi helpottaa, jos tulisi ihan uusia tehtävänkuvia – vaikkapa ideointiin keskittyvä työ. Avun päätoimittajan Marja Aarnipuron näkökulmasta juttuprojekteja tehdessä antoisinta oli tutustua opiskelijoihin ja kuulla heidän ideoitaan. Vasku valmistui Brasiliassa toimittajaksi vuonna 2009. Jälkimmäisessä hän kirjoitti blogia, joka oli suunnattu maahanmuutta jille. Nyt koulutuksen käytyään Vasku kokee, että on valmis hakemaan journalistisia töitä ja tarjoamaan artikkeleita lehtiin freelancerina. KUN maahanmuuttajataustaisten journalis tien koulutuskokonaisuus järjestettiin HaagaHeliassa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2019–2020, siihen kuului myös juttuprojektin toteuttaminen Ylellä, Helsingin Sanomissa, Avussa tai Imagessa. Maahanmuuttajataustaisen toimittajan rekrytointi tai työn ostaminen häneltä freelancerina on vasta ensimmäinen askel. Maahanmuuttajataustaisen toimittajan voi esimerkiksi olla hyvä työskennellä tiimissä tai työparin kanssa. Vaskulle artikkelin myyminen ja koulu tus ylipäätään antoi iloa, toivoa ja itsevar muutta. ?. Hän teki toimittajan töitä jo ennen valmistumistaan ja on työsken nellyt muun muassa päätoimittajana. Vasku arvelee, että puutteellista kielitai toa ei tulevaisuudessa pidetä toimituksissa yhtä isona ongelmana kuin aiemmin, koska maahanmuuttajataustaisten ihmisten mää rän kasvaessa kasvaa myös tarve heidän todellisuuttaan ymmärtäville toimittajille. Hän toteaa, että kilpailu alalla on kovaa ja täytyy olla erinomainen kirjoittaja ja kokenut ammattilainen, jotta voi päästä toimittajaksi Avun kaltaiseen toimitukseen. 2 Voi rakentaa valmiin toimintamallin siihen, kuinka maahanmuuttajataustainen toimittaja aloittaa toimituksessa. Tällä hetkellä Vasku työskentelee lasten hoitajana päiväkodissa. Tällä hetkellä se yrittää, mutta ei puhu niin kuin minun mielestäni pitäisi puhua. Suomessa Vasku on tehnyt työharjoittelut Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen julkai semassa Selkosanomatlehdessä sekä Ylen Selkouutisissa. HaagaHeliassa opetettiin hyvin käytännönläheisiä asioita, esimerkiksi millaisella sähköpostilla kannattaa lähestyä mediaa, jolle haluaa myydä jutun, ja miten poliisilta saa tietoa Suomessa. Opiskelijat saivat Avusta kummitoimit tajat, joiden kanssa he lähtivät työstämään artikkeleita. 6/2021 suomen lehdistö 23 B tekijöinä, jotta se pystyisi paremmin puhut telemaan heitä. – Sieltä tuli sellaisia ideoita, mitä me emme olisi ikinä osanneet itse ajatella. Välissä hän on tehnyt toimittajan töitä Brasiliassa. – Tämä on niin vaativa ammatti ja tason pitää olla niin korkea, että en minä aina kaan tuijota sukupuoleen tai mistä ihminen on kotoisin vaan siihen, mitä hän osaa. 3 Toimitukset voivat muuttaa toimintatapojaan. Lähde: Anne Leppäjärvi. – Vähän tuli takaisin se, että minäkin olen hyvä ja minä voin. Mitä silloin tulee huomioida
Nyt siihen on tulossa muutos. – Sopivaa panostuotossuh detta on ollut vaikea löytää. Juho Hämäläinen on osallistunut Facebook Accelerator -ohjelmaan, jossa Keskisuomalainen on mukana. . – Meidän vahvuutemme on, että lukijat tulevat suo raan sivuille. 24 suomen lehdistö 6/2021 B ratKaisut PERSONOINNIN LUPAUS ON NOSTAA HEIKOSTI LUETUT JUTUT ESILLE Mediatalo Keskisuomalainen personoi tilaajauutiskirjeet. – Digitaaliset etusivut ovat kooltaan ra jallisia. Personointipalvelun tuottaa belgialainen Twipe. Marraskuussa uudistuvat sanomalehti Keskisuomalaisen kirjeet, myöhemmin muut. Keskisuomalainenkonserni käyttää kirjeiden personointiin Facebookilta saamaansa reilun 40 000 euron rahoitusta. ”Haluamme testata, onko uutiskirje Suomessa oikeasti toimiva väline”. Uusissa uutiskirjeissä tullaan huomioimaan kuplautumisen ehkäisy eli myös yllätyksellinen sisältö. Joko tuuttaat RSSfeedillä ulos päivän juttuja, ja se ei juuri kiinnosta, tai teet tilaajille tärkeää juttua työläästi, mutta kustannukset ovat liian suuret, sanoo Johannes Niemeläinen, konsernin datan ja digi taalisten tuotteiden päällikkö. ”Se rohkaisi sillä tavalla, että teemme jo nyt firmassa monta asiaa oikein.” Taustalla on Keskisuomalaisen verkon esimies Teemu Rauhala.. Personointi ei ole kirjeissä lisäpalikkana vaan pääroolissa. teksti Riikka Virranta kuva Petri Blomqvist K äsityönä sorvattuja kuratoituja jääkiekko kirjeitä, automaattisia meilejä verkon premille nostetuista jutuista. Jos ajatellaan tilaajapitoa, olisi hyvä, että hän lukisi muutakin, konsernin sisällöistä vastaava digikehityspäällikkö Juho Hämäläinen sanoo. Jos dataa ei kerry riittävästi, meili voi koostua esimerkiksi suosituimmista jutuista. On kategorioita, jotka eivät trendaa etusivulla luetuimpina juttuina. Tällä hetkellä personointia on hyödynnetty artikkelinäkymän suositteluissa ja tilaajamarkki noinnissa. Siellä huomasi, että kaikilla alan toimijoilla on samat ongelmat. – Esimerkiksi Twipen tutki musten mukaan uutiskirje on yksi parhaista tavoista, joilla tilaajaa voi kannustaa palaa maan sään nöllisesti uutissivustolle, Nis kanen sanoo. Näinhän ei todellisuudessa ole, kun juttumäärä on rajallinen, mutta lähtökohta on, että kirje on mahdollisimman personoitu tilaajapro fiilin mukaan, sanoo konsernin webana lyytikko Matti Niskanen. Uutiskirjetoiminta ei myös kään ole ollut erityisen tavoit teellista. Päätavoitteita kirjeille ovat asiakkaan entistä parempi palvelu, tilaajapidon paran taminen ja lukijoiden aktivoiminen. Kirjeet muokkautuvat tilaajan aiemman mediankäytön perus teella ja sitä osuvammin, mitä enemmän hän on kuluttanut sisältöjä konsernin verkko palveluissa. Mediatalo Keskisuo malainen aikoo personoida ja automatisoida tilaajauutiskir jeensä. – Kärjistäen jokainen tilaaja voi saada hieman erinäköisen uutiskirjeen. Tällä projektilla haluamme laittaa vaihdetta silmään ja testata hypoteesia, onko uutiskirje Suomessa oikeasti toimiva väline, Nieme läinen sanoo. Eri puolella Mediatalo Keskisuo malaista on kokeiltu uutiskir jeissä monenlaista. MAAILMALLA uutiskirjeet ovat iso teema. Samalla konserni kerryttää kokemusta personoinnista. Ensivaiheessa personoidaan maakunta ja aluelehtien uutiskirjeet, joita lähetetään arkipäivisin. samat ongelmat. Ruotsissa on kokemusta, että heikosti luetut sisältö kategoriat nousevat aiempaa luetummiksi, kun tarjontaa personoidaan. Johannes Niemeläinen kuitenkin sanoo, että Suomessa uutiskirjeet eivät ole olleet medialle kovin keskeinen jakelukanava. Johannes Niemeläinen ku vaa, että personointi on monipuolisemman journalismin asialla. Aie on tuoda per sonoituja osioita myöhemmin verkon etusivulle. – Jos joku lukee pelkkää urheilua, olisi hölmöä suo sitella hänelle vain urheilua. Rahat on saatu osana pohjoismaisen me dian lukijatulojen kehittämiseen tarkoitet tua Facebook Accelerator ohjelmaa
Rooli on kokonaisvaltaisempi kuin projektipäälliköllä, jonka projekti alkaa ja päättyy. Tuoteomistajana olen teknisen kehityksen ja liiketoiminnallisen kehityksen välissä pitämässä huolta siitä, että Alma-tunnus palvelee liiketoiminnan tarpeita mahdollisimman hyvin. Priorisoin teknistä kehitystä sen mukaan. Aloitin tehtävässä viime vuoden kesäkuussa, kun konsernissa todettiin, kuinka laajasti kirjautunutta käyttöä pitää kehittää ja miten moneen asiaan liiketoiminnoissa sillä on vaikutusta. Se ei ole aina helppoa, koska mielipiteitä on niin paljon. Tunnuksella kirjaudutaan Alma Median eri palveluihin. . Kyse ei ole vain tekniikasta tai kirjautumisalustasta, vaan tunnus vaikuttaa myös esimerkiksi käyttäjäkokemukseen ja käyttäjien sitouttamiseen. teKijä Tällä palstalla ihmiset kertovat työstään. Hän vastaa tuotteen teknisen kehityksen priorisoinnista ja asiakaskokemuksesta sekä tuotteen tai palvelun liiketoimintavaikutuksista. Työskentelen Alma Mediassa Alma-tunnuksen tuoteomistajana. On siis yksi taho, joka vastaa kokonaisuudesta. Tuoteomistaja katsoo asioita 360 asteen vinkkelistä. Tuoteomistajia on erilaisilla painotuksilla, ja iso osa on edelleen selkeästi teknisiä tuoteomistajia. Siinä näin palvelun rakentamisen, tuotteistamisen ja lanseeraamisen elinkaaren. Nykyisessä roolissani on iso hyöty siitä, että ymmärrän liiketoimintaa ja pystyn miettimään teknisiä ratkaisuja siitä näkökulmasta. ”Tuoteomistaja katsoo 360 asteen kulmasta” C kuva Vesa Laitinen 6/2021 suomen lehdistö 25 C 6/2021 suomen lehdistö 25 C. teksti Janne Arola Alma-tunnuksen tuoteomistaja Sanna Koivuranta kertoo, miten tuoteomistajan roolit helpottavat elämää mediatalossa. Luulen, että konsernissammekin erilaiset tuotejohtamisen roolit tulevat lisääntymään. Minulla on vahva liiketoimintatausta, olen vetänyt myyntitiimiä ja ollut muun muassa laittamassa alulle Alman uutta palvelua Tuntoa, jossa työntekijät voivat vertailla työnantajia. Osa päätöksistä tulee keskitetysti, mutta on paljon myös sellaisia päätöksiä, jotka vaativat osapuolten kuulemista ja sovittelua
Monia huolestuttaa, että sovellukset ja sisällöt ovat alkaneet ohjata liikaa heidän arkeaan. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin työpajamalli tulevaisuuden mediaarjen kuvittelemiseen. Osa mainitsi tietoisesti välttelevänsä uutisia koronaaikana. He toivovat, että tulevaisuuden mediaa voisi käyttää ilman pelkoa yksityisyyden suojan ja hyvinvoinnin menettämisestä. teoria Nuoret yhdistävät jatkuvan äly puhelimen käytön ja someläsnäolon ajan tuhlaamiseen, kuormittumiseen ja ahdistuneisuuteen. Tutkimukseen vastanneista kolmasosa kertoi, että heidän medialaitteiden ja so vellusten käyttönsä on muuttunut viimei sen vuoden aikana, valtaosalla kasvanut. Moni perusteli haluaan rajoittaa somekäyttöä tar peella oman hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohentamiseen. Lisääntynyt vapaaaika kasvatti viihdekäyt töä, mutta myös uutisten seuraamista. Nuoret mediankäyttäjät kaipaavat moni puolisia sisältöjä, turvallisia verkkotiloja ja ympäristöystävällistä teknologiaa. Käytäntö ” Jotkut eivät halua maksaa siitä, että saavat pahan mielen lukemalla maailman murheista.” 26 suomen lehdistö 6/2021 C. He arvostavat turvallisuutta ja yksityisyyden suojaa. NUORTEN MEDIANKÄYTTÖÄ määrittää tarve tasapainotella koukuttavan viihdetar jonnan ja liikakäytön haittojen välillä. NUORET yhdistivät jatkuvan älypuhelimen käytön ja someläsnäolon ajan tuhlaantumi seen, keskittymis ja uniongelmiin sekä mielenterveysongelmiin, kuten kuormittu miseen ja ahdistuneisuuteen. Panu Uotila Kirjoittaja on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kielija viestintätieteiden laitoksella. Tutkimusraportin ovat kirjoittaneet Auli Harju, Minna Saariketo, Kati Hiltunen, Kaisa Koski ja Seija Ridell. Mielestäni journalistisella medialla voisi olla mahdollisuus markkinaraon löytä miseen tarjoamalla sitä, mitä kaoottisen sirpalemainen somejättien sisältö ei tarjoa: asioiden jäsentyneisyyttä ja selkeyttä. Työpajoissa yhteensä 23 nuorta kuvitteli mediaarkea vuonna 2030. He toivovat laitteita ja sovelluksia, jotka tukisivat ihmisten hyvinvointia sekä helpot taisivat elämää, arkea ja työntekoa. Uutisilta nuoret toivovat parempaa läpinäkyvyyttä, lähteiden korostamista ja faktantarkistusta. Tiedot käyvät ilmi Tulevaisuuden me diaarki nuorten kuvittelemana hankkeen tutkimusraportista. Hankkeessa toteutettiin 16–30vuotiaille suunnattu, mediankäyt töä ja siihen liittyviä toiveita kartoittanut verkkokysely. Nuoret ja nuoret aikuiset korostavat algoritmien buustaaman sisältötulvan keskellä tarvetta hallita nykyistä paremmin älypuhelimen ja sosiaalisen median käyt töään. teoria & Käytäntö Median liikakäyttö vaivaa nuoria teoria väittää Nuoret ja nuoret aikuiset toivovat medialta hyvinvointia tukevia sisältöjä ja sovelluksia, jotka helpottavat arkea ja elämää. Uutismedialta toivotaan enemmän laadukkuutta, taustoittavia juttuja, syventävää sisältöä ja vähemmän klikkiotsikoita ja ”shokkimediaa”. ”Vähemmän koukuttavia algoritmeja”: Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hankkeen loppuraportti on julkaistu Tampereen yliopiston verkkosivuilla. Mediaarkitut kimus tehtiin pandemiaaikana, joten siitä ei pysty ennakoimaan, mille tasolle me diankäyttö palautuu pandemian jälkeen. Kyselyyn vastasi lähes 450 ihmistä. KORONAAIKA lisäsi nuorten kiinnittymistä älylaitteisiin, kun myös koulu, harrastukset ja kaveripiirit siirtyivät lähes kokonaan puhelimeen tai läppärille. Käyttäjän hyvinvointi ja käyttökokemus ovat tärkeitä kriteereitä, kun tämän hetken nuoret tulevaisuudessa päättävät, mistä digisisällöistä haluavat maksaa
Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Rasmus Hakala on 18-vuotias Puolalanmäen lukion abiturientti. Jotkut ajattelevat, että eivät halua maksaa siitä, että saavat pahan mielen lukemalla maailman murheista. Miten samaa maksuhalukkuutta saisi kohdistettua journalistisiin sisältöihin. – Mielestäni 10–15 euroa kuussa on siedettävä hinta, jonka työssäkäyvät ovat valmiita maksamaan. kuvitus Elina Rajala 6/2021 suomen lehdistö 27 C. – Jos kaikki tieto perustuu vain yksityis henkilöiden somepostauksiin, varmaan sieltä jonkinlaisen kuvan maailmasta saa mutta kapeaksi se jää. Myös silloin haluan ja minun on tärkeää tietää, mitä yhteiskun nassa tapahtuu. Jos mietit muita ikäisiäsi, niin ovatko he valmiita maksamaan journalismista alkaessaan itse tienaamaan. Somessa korostuvat vahvat mielipiteet, mutta sieltä puuttuu yleensä fakta, josta selviäisi miten tähän tilanteeseen on päädytty. Tiedetään, että se ei ole itselle hyväksi, mutta käytetään kuitenkin, koska käyttö tuo nautintoa. Netissä on niin pal jon koukuttavaa sisältöä, että se vie helposti ajan tärkeältä ja asiapitoiselta sisällöltä. Kuinka hyvin maailman tapahtumista pysyy mielestäsi näin kartalla. Olet yhteiskunnallisesti aktiivinen kolmatta vuotta lukiota käyvä opiskelija. Ne, jotka tilaavat lehden, tilaavat sen digitaalisena. Tähän voisi vaikuttaa oikeanlaisella markkinoinnilla. Hän toimii nuorisovaltuuston edustajana Kaarinan kaupunginvaltuustossa. – Netflix on rentoutumiskeino, mutta uutisilla ei ole nuorille samanlaista viih dearvoa. – Kun mietin peruskoulusta tuntemiani ihmisiä, joista osa siirtyy kohta ammat tikoulusta työelämään, niin en usko, että suurin osa heistä alkaisi maksaa journalis mista. Onhan somessa myös paljon ammattimaisten me dioiden sisältöä, kuten Yle Kioski. Millä laitteilla ja mistä seuraat uutistapahtumia. – Mielestäni kyse on samasta ilmiöstä kuin että nuoret addiktoituvat sokeri juomiin. – Laitteista tärkein on ehdottomasti kännykkä, koska se on aina mukana ja sen käyttö on minulle luontainen juttu. – Aivan varmasti. Lisäksi katson televisiosta Astu diota mutta harvoin uutisia. – Tulevaisuudessakin on varmasti paljon niitä ihmisiä, jotka ovat valveutuneita ja kiinnostuneita yhteiskunnallisista ilmiöistä ja haluavat siksi maksaa journalismista. – Riippuu siitä, mitä seuraa. Uskotko, että olet työelämään siirtyessäsi halukas maksamaan ammattimaisesti toimitetusta journalistisesta sisällöstä. Nuoret ilmoittivat tutkimuksessa, että eivät halua algoritmien koukuttamia shokkija klikkiotsikoita. Netflix on osoittanut, että nuoret ovat valmiita maksamaan digisisällöistä. Mikä on tilaushinnan kipuraja niille nuorille, jotka haluavat maksaa journalismista. Käytäntö vastaa Vain osa nuorista on valmis maksamaan journalismista työelämään siirtyessään, arvioi Rasmus Hakala. Miksi tällaista sisältöä kuitenkin kulutetaan eniten, Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Rasmus Hakala. Seuraan Helsingin Sanomien digiä joka päivä useasti päivässä sekä medioiden omia FBsivuja. Sosiaalisessa mediassa on tarjolla paljon jyrkkiä mielipiteitä mutta vähän faktoja ja syitä. Tutkimuksen mukaan osa nuorista seuraa uutistapahtumia vain somesta
Vastausten perusteella tuotetiimit ovat vielä suhteellisen uusi asia toimitusmaailmassa ja ammattinimikkeet ovat kirja via. Datafikaation prosessit ovat usein liikesalaisuuksia, joista on vaikea saada tarkkoja tietoja. Tavoitteena on mahdollisimman suuren yleisön tavoittaminen somen avulla ja toisaalta yleisön ohjaaminen Ylen omille alustoille. Lähde: Liisa Ovaskan gradu data Merkittävänä haasteena dataistumisen tutkimuksessa on, paradoksaalisesti, tiedonsaanti. Ylen vas tuuna nähtiin läsnäolo somessa, vaikka haastateltavat kokivat sel vää ristiriitaa sosiaalisen median palveluihin liittyvien piirteiden ja Yleisradion arvopohjan välillä. Kyse lyyn vastasi tuotespesialisteja 25 maasta. Helsingin Sanomien 39:n kyselyyn vastanneen toimittajan vastaukset kysymykseen ”Koen, että analytiikka on tärkeä osa-alue siinä, miten esimiehet ja kollegat arvioivat suoriutumistani”. Esimerkiksi singaporelainen lehtiyhtiö on muuttanut organi saationsa rakennetta, ja tuotteet kulkevat nyt tuotehallinnan ja tuo tesuunnittelun kautta. INMA teki joulukuussa 2020 kyselyn kansainvälisten media talojen tuotekehittäjille. Mediabisneksessä tuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi verkko ja mobiilisovelluksia, luku laitteita, podcasteja, maksutapoja, asiakasjärjestelmiä ja mainostyö kaluja. Vain noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että analytiikka on parantanut jut tujen otsikointia. TUOTEAJATTELU yleistyy uutistoi minnassakin. INMA:n raportti tarkastelee, kuinka tuoteajattelu muuttaa mediatoimialan organisaatioita ja myyntituotteita. Kuluttajien korkeisiin odotuksiin vaikuttavat kuitenkin yleensä muut kuin uutisorgani saatiot, muun muassa suoratois topalvelut Netflix ja Spotify. KAUKANA ovat ne ajat, kun toimitus tiesi itse parhaiten, mikä lukijoita kiinnostaa, vaikka tietoa yleisön mieltymyksistä oli kovin vähän. Kyselyyn vastanneiden pienen määrän (39) vuoksi tulokset ovat vain suuntaaantavia mutta sitäkin kiinnostavampia. Näin ollen dataprosessit pysyvät usein tutkimustiedon ulottumattomissa.” Tampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikunen Media & Viestinnän pääkirjoituksessa tutKimuKset 16 12 8 4 Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Täysin samaa mieltä 15 15 15 15 33 22 22 22 28 suomen lehdistö 6/2021 C. ——Pasi Kivioja raportti Tuote edellä uutta päin Jodie Hopperton: How Product Is Leading Media’s New Growth Path. International News Media Association (inma). Media & viestintä lehden artikkelissa tarkastellaan Yleisradion alustasuhdetta: miten Ylessä kuvataan ja perustellaan suhdetta somen alustoihin ja minkälaiseen arvopuheeseen suhteen kuvaaminen kytkeytyy. Kohteena olivat Helsingin Sa nomien toimittajat. Tutkijoiden analyysin perus teella Ylen alustasuhde näyttäytyy tasapainotteluna. Tuotetiimit koostuvat tuotedesignereista, tekniikan, datan ja analytiikan asiantuntijoista, päällikkötoi mittajista sekä levikki ja mark kinointipuolen ihmisistä. Yleisöanalytiikka Helsingin Sanomien toimituksessa. Paljon lukijoita keräävää juttua arvostetaan, vaikka toimituksessa seurataan myös muita laadullisia mittareita. Raportin esimerkit ovat muun muassa New York Timesista, Financial Timesista, Yahoo Newsista ja Singapore Press Holdingsista. Vastaajien mukaan yleisöana lytiikasta on myös tullut sisäistä palautetta määrittelevä tekijä. Media & viestintä. Toimituksessa ei oltu kuiten kaan yksimielisiä siitä, onko yleisöanalytiikka parantanut journalismin laatua tai vai kuttaako se toimituksen au tonomiaan. ALUSTAISTUMISELLA tarkoi tetaan digitaalisten sisältöjen muovaavaa vaikutusta kulttuu risisältöjen tuotantoon, jakeluun ja levitykseen. Tällöin Yle ei pysty vaikuttamaan sisältöjen näkyvyyteen tai arvottamaan niiden tärkeyttä. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto. Analytiikkaa käytetään muun muassa juttujen ideoin nin, otsikoinnin ja rakenteellisen muokkauksen tukena. Vastausten perusteella ylei söanalytiikalla on merkittävä vaikutus toimituksen työteh täviin. Haastateltavien mukaan yksi merkittävä ongelma on se, että sosiaalisen median alustoilla toi miessaan Yleisradio on aina niiden algoritmien armoilla. Liisa Ovaska tutki opin näytetyössään, miten analy tiikka muuttaa journalismia. ——Pasi Kivioja analytiikka Ja palaute. Tutkimuksen aineistona oli kymmenen Ylen työntekijän haastattelut toukoelokuussa 2019. —Pasi Kivioja artiKKeli Yle tasapainottelee algoritmien armoilla Liisa Niemi & co: Vaakakupissa vaarat ja vastuu: Julkisen palvelun median arvot sosiaalisen median alustojen paineessa. Siinä missä teknologiayhtiöillä on pääsy datasetteihin, tutkijoilla vastaavaa pääsyä ei ole. Haastateltavat vastasivat Ylen eri osastojen sosiaalisen median suunnittelusta. Nykyisin sana yleisö viittaa yhä useammin analytiikan avulla saatuun yleisökäsitykseen eli algoritmiseen yleisöön. Gradu Analytiikka ohjaa myös palautetta Liisa Ovaska: Toimittajien yleisökäsitys mitattavan journalismin aikakaudella
Ja tottahan se on: kun toimittaja tun tee aiheensa ja on siihen sitoutunut, tulee jutustakin hyvä. Aika on pois jostain tähdellisemmästä. väliporras Toimittajilta tulevat parhaat ideat, ja surkeat Yksikään pomo tuskin pitää toimittajien juttuideoiden hylkäämisestä silloinkaan, kun ne ovat ilmeisen huonoja. Jos niin ei käy, hyvä pomo osaa avata toimittajalle kunniakkaan perääntymisväylän. Idea punnitaan suhteessa median tavoit teisiin, yleisöön ja merkitykseen yhteiskun nassa. Kun juttuideoita esitellään, loppuu kui tenkin kaikki hienotunteisuus. Tähän ei voi esittää yleispäteviä sääntöjä. Puhumattakaan siitä, että joku tiis taiaamu lehti tai verkkosivu onkin täynnä vain huonoista ideoista syntyneitä juttuja. Podcast on tunnettu kerronnallisesti kekseliäästä ja yllättävästä audiojournalis mistaan, ja toimitus vaalii työntekijöidensä luovuutta kaikin keinoin. “Meillä on todella korkea ideoiden tappoaste”, sanoi juontaja Latif Nasser. Hän ymmärtää, että idean – ihmisen luovuuden hedelmän – torjuminen voi tuntua arvoste lulta ihmistä itseään kohtaan LOPPUJEN lopuksi tärkeintä on luoda toimitukseen kulttuuri, jossa ideoita syntyy paljon ja niiden esittäminen ja jalostami nen on arkipäiväistä. Se voi olla viimeinen kerta, kun lukija sen median pariin vaivautuu. Se on kuitenkin välttämätöntä. Miksi tämä on tärkeää. Mutta toimittajilta tulevat myös sur keimmat juttuideat. Onko meillä aikaa ja osaamista hankkeen toteuttamiseen. “Pitsauskokouksessa jokainen kaivaa puuk konsa esiin.” Radiolabin jutun tekeminen kestää kuukausia, joten huonoa ideaa ei voi ottaa tuotantoon kevyin perustein. ”Idea punnitaan suhteessa median tavoitteisiin, yleisöön ja merkitykseen.” NYT lukija saattaa kysyä, miten hyvän juttuhankkeen erottaa huonosta. Parhaassa tapauksessa huono idea haudataan yhteisymmärryksessä. Matkalla sinne voi käyttää typeriäkin metodeja. Epämiellyttävässä hommassa voi auttaa yksinkertainen nyrkkisääntö. Suhde ei tietenkään toteutunut koko ajan tai jokaisen kohdalla, mutta ainakin se piti mielessä, että hylkäyksiäkin on tultava. . Samalla tavalla vastuutonta ajanhukkaa huonojen ideoiden läpi päästäminen on kuitenkin silloinkin, kun juttuun tuhraan tuu vain päivä tai pari. Ja siinä missä hyvien ideoiden pallottelu on hauskaa työtä, on huonojen ideoiden tappaminen ikävää hommaa. Silloin ideat muuttu vat konkreettisiksi hankkeiksi vasta keskus telussa, eikä kukaan yksin omista niitä. Paitsi että se osoittaa kunnioitusta toista kohtaan, se myös varmistaa, että pomo reagoi ideaan eikä omaan ensivaiku telmaansa siitä. Viime vuonna kuuntelin verkkojournalis tien ONAtapahtumassa kun Radiolab podcastin juontajat kertoivat työtavois taan. Parhaat ideat kun tulevat toimittajilta. Samaa suhdetta olen yrittänyt soveltaa myös omiin juttuideoihini. Itse pidin joskus nyrkkisääntönä, että joka toinen toimituksesta tuleva idea hylätään. Pomon on kuunneltava idean esittäjää tarkasti. ideasta voidaan käydä keskustelua: Ketä tämä kiinnostaa. Näistä pitää toimituksessa vallita jon kinlainen yhteisymmärrys, jotta esitetystä kuvitus Hanna Sakara Ville Seuri Yle Kioskin vastaava tuottaja kirjoittaa arjen johtamisesta muuttuvassa toimituksessa. USEIN toimituksissa toistetun viisauden mukaan parhaat juttuideat tulevat toimitta jilta. 6/2021 suomen lehdistö 29 C. HYVÄSTÄ ideasta voi tehdä huonon jutun, mutta huonosta ideasta syntyy hyvä juttu vain vahingossa
”Jos Kreikan metsä paloalueen kokoa verrataan Helsin gin keskuspuiston kokoon, moni helsin kiläinenkään ei tiedä, mistä puhutaan.” kuvitus Hanna Sakara Silja Tenhunen Journalisti ja ohjelmistoyhtiö Anygraafin asiantuntija kirjoittaa yleisöymmärryksestä ja toimitustyön kehittämisestä. Siksi numeroiden miettimisen pitäisi aina olla osa sisällön editointiprosessia. . VASTAAVAA ryhtiliikettä tarvitaan edel leen myös koronavirusepidemian seuran nassa. Kun Kreikan metsäpaloissa tuhoutu neen metsän määrää verrattiin Helsingin keskuspuiston kokoon, moni helsinkiläi nenkin joutui miettimään, minkä kokoinen se keskuspuisto oikein on – maakunnassa asuvista puhumattakaan. Jos vertailua tehdään, vertailukohta kan nattaa kuitenkin valita niin, että lukija tai kuulija todella hahmottaa, mistä on kyse. Toimituksissa huomattiin nopeasti, ettei vät numerot yksin riitä. Kuka tahansa osaa luetella lukuja, mutta journalismin tehtävä on tehdä niistä ym märrettäviä. Tartuntojen tai kuolemien määrä on suh teutettava joko eri maiden asukaslukuihin tai tartunnoiksi 100 000 asukasta kohti. Kyse on valinnoista, joilla vastuullista journalismia voidaan edelleen perustella. Näin kävi vuosi sitten keväällä, kun media alkoi raportoida koronaviruksen tartuntamääristä ja potilaskuolemista. AINA numerot eivät silti riitä suhteutta maan uutista. Tarvitaanko tähän kohtaan asukasluku tai vertailulukuja naapurimaista. PANDEMIASTA voi seurata myös jotain hyvää, kuten paremmin numeroita suhteut tavaa journalismia. Ensimmäinen luku tuntuu isolta, jälkimmäinen ei – kun se suhteutetaan vielä rokotteen saaneiden määrään. rivien välissä Matematiikkaa journalismiin! Kuka tahansa osaa luetella lukuja, mutta journalismin tehtävä on tehdä niistä ymmärrettäviä. Jos juttu herättää lukijassa kysymyksiä, joihin hän joutuu hakemaan vastauksia Googlesta tai Twitteristä, toimittajan työ on jäänyt kesken. 30 suomen lehdistö 6/2021 C. On eri asia kertoa, että 13 prosenttia koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoa tarvinneista suomalaisista on saanut kaksi rokotetta kuin kertoa, että kaksi roko teannosta saaneista suomalaisista 53 on tarvinnut sairaalahoitoa koronaviruksen saatuaan. Silloin on perusteltua verrata vaikkapa pintaalaa jonkin tutun kohteen kokoon tai summaa kunnan tai valtion koko budjet tiin. Kannattaisiko tässä verrata, miten merkittävä yrityksen saama tilaus on sen vuosittaiseen liikevaihtoon suhteutettuna. Olisiko aika taas kerrata, paljonko te hohoitopaikkoja on koko maassa ja mihin muuhun kuin koronaviruspotilaiden hoi toon niitä tarvitaan. Esimerkiksi hehtaarit ja miljardit ovat perinteisesti vaikeita hahmo tettavia. Mitä tärkeämmästä aiheesta on kyse, sitä oleellisempaa on kertoa mittasuhteet. Numeroiden avaaminen on relevantti keino taistella valeuutisia vastaan ja perustella journalismin merkitystä. Pitäisikö tässä kertoa, kuinka paljon lastentarhanopettajan paikkoja on täyttä mättä naapurikunnissa, jos meillä kymme nen prosenttia vakansseista on jatkuvasti avoinna. Vain näin uutisdeski – ja lukijat – pystyvät edes jollakin tavalla vertailemaan tautitilanteen kehitystä eri maissa ja eri puolella maata. Toki tässä vertauksessa oli hyvätkin puolensa: aika moni meistä tietoa googlan neista huomasi, että kaupunkipuistojen koko tilastoidaan hehtaareissa, luonnon puistojen neliökilometreissä. Joskus on perusteltua puhua prosen teista, toisinaan määristä ja välillä molem mista
Mitä haluaisit sanoa ensimmäiseen media-alan työpaikkaan tulleelle nuoremmalle itsellesi. Hän siirtyi tehtävään Lännen Median talouden ja politiikan toimittajan paikalta. Millainen esimies olet. Mediamyynti Alpo Ohtamaa, Myynnin A & O Oy, alpo.ohtamaa@myynninao.fi, puh. ri it ta sa lm i Asteikolla 1–10, kuinka vetävä juttuformaatti pääkirjoitus on mielestäsi. Puolueiden välisestä riitelystäkin voi päätellä monia asioita, ainakin sen mitkä puolueet kykenevät yhteistyöhön keskenään. 15.10. teksti Riikka Virranta Olet tehnyt yli kymmenen viime vuoden ajan etenkin talouden ja politiikan journalismia Helsingissä. Ensimmäinen alan työpaikkani oli Hämeen Sanomissa Hämeen linnassa. Koko alueen sosiaali ja terveydenhuolto on valtuuston käsissä. Itse luen päivittäin useampien lehtien pääkirjoituksia. Nykyisin toimituk set analysoivat ja selittävät halli tuksen ja eduskunnan päätöksiä monipuolisesti, pelkkään riitelyyn ei keskitytä. 19.11. 044 311 0201. Ennen kaikkea puolu eiden on syytä mitä pikimmin aloittaa aluevaalien tunnetuksi tekeminen. Kysyn myös paljon ja haluan kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä. Tuottaa paljon iloa ja hyötyä, jos pystyy syventämään osaamistaan jollakin osaalueella. Sanoisin, että alan töitä kannattaa tehdä niin monipuoli sesti kuin mahdollista ja siirtyä avoimin mielin tehtävästä toiseen. Kehitettävää aina on, mutta mielestäni lehden on edelleen syytä ottaa kantaa päivän mielenkiintoisiin aiheisiin. Aiemmin hän on toiminut muun muassa toimituspäällikkönä ts:n, Kalevan ja Väli-Suomen Median yhteistoimituksessa Helsingissä ja taloustoimituksen päällikkönä Turun Sanomissa. 26.11. Riitely on toki pintakuohua ja myös tar koituksellista omien kannattajien vakuuttamista. 6/2021 suomen lehdistö 31 C. Kirsi Turkki aloitti syyskuussa Turun Sanomien toimituspäällikkönä. . # 8 8.12. 8.10. Kirsi Turkki lukee päivittäin useiden lehtien pääkirjoituksia. Esimiehenä haluan olla läsnä ja kuunnella toimittajia ja osal listua juttujen ideointiin ja näkö kulmien pohtimiseen. analysoiJa. Uutisten, analyysien ja kom menttien kirjoittaminen hallituksen ja eduskunnan toiminnasta on opettanut suomalaisen päätök senteon tavat ja rytmin. Median keskeinen tehtävä on kertoa riittävän sel keästi ja kansantajuisesti, miten tärkeistä asioista aluevaltuustot päättävät. Miten lukijat saadaan kiinnostumaan tammikuun aluevaaleista. Aluevaalit vaativat paljon työtä, jotta kansalaiset saadaan kiinnos tumaan uudesta päätöksenteko mallista. On hyvin tärkeää tietää ja tuntea lakiesitysten ja muiden päätösten valmistelu vaihe ja siihen liittyvät taustat. 2021 Ilmestyy Aineistot Varaukset # 7 27.10. ILMOITA SUOMEN LEHDISTÖSSÄ, TAVOITAT UUTISMEDIAN AMMATTILAISET ClimateCalc CC-000101/FI PunaMusta News H IIL IN EU T RAALI PAI NOT UO TE nimitys Kirsi Turkki: Puolueiden välisestä riitelystäkin voi päätellä asioita Turun Sanomien toimituspäällikkö antaa pääkirjoitukselle juttuformaattina tyydyttävän arvosanan. Miksi poliittinen päätöksenteko typistyy mediassa niin usein puolueiden väliseksi riitelyksi. Mikä on tärkein ammatillinen oppisi tältä ajalta, Kirsi Turkki. Arvostan hyvin paljon toimitusten työtä ja toivon sen näkyvän. Toimituspäällikkönä hänelle kuuluu erilaisten mielipidetekstien ja analyysien kirjoittaminen. Koordinoit vaaliuutisointia Turun Sanomissa. Tyydyttävä eli 8