» Sivu 4 Uutispimento houkuttaa Työ mediassa tekee mediasta työtä, pohtii Kaisa Hahto. » Sivu 18 Kari Väisänen uskoo mediatalojen oman jakelun kasvuun. MEDIA-ALAN OMA LEHTI • NrO 5 • 24.8.2016 • PErUSTETTU VUONNA 1930 SuomenLehdistö Paine kasvaa lehtijakelussa Katse Skandinaviaan Tutkimus kartoitti uusia avauksia Pohjoismaissa. Nyt esimerkiksi mediamyyjän budjetista puolet tulee sisältömarkkinoinnista. » Sivut 8–9 Tutkiva journalismi myy digitilauksia, sanoo Boston Globen Scott Allen. » Sivu 14. » Sivut 10–13 Vesa Laitinen Kun Anu vuoKKo palasi Kauppalehteen vuosien tauon jälkeen, kaikki oli toisin. » Sivu 15 Intensiivinen podcast Miksei intiimi journalismin laji yleisty Suomessa
SuomenLehdistö. sanomalehtien liitto AVARRA MAAILMAASI. LUE SANOMALEHTIÄ
Päiväjakelun päättymistä on venytetty klo 18:aan ja pidemmällekin Postin havittelemien muiden palveluiden vuoksi. Lisätty todellisuus Riikka Virranta Pelaatko Pokémon Go -hittipeliä. POSTI ON KÄYTÄNNÖSSÄ siirtynyt nelipäiväiseen jakeluun, kun se pyrkii hyppäämään tiistain yli yleispalvelukirjeiden jakelussa. Uskoisin, että lisätty todellisuus tulee noin viiden vuoden sisällä testattua mediakäytössä. tAustAt 10–13 Samalla kun Posti shokeeraa lehtiä avauksillaan, kustantajat ottavat jakelua omiin käsiinsä. Sillä aikaa asiakkaista tuli entistä vaativampia. Tästä ikeestä Posti haluaa nyt eroon. Emme vielä hyödynnä, mutta suunnitelmia on tutkia ja protoilla aihepiiriä. Minua kiinnosti virtuaalitodellisuuden ja reaaliaikaisen pelin yhdistäminen. Kirsi Hakaniemi digitaalisen liiketoiminnan johtaja, Keskisuomalainen Oyj Latasin pelin jo puhelimeen, mutta sitten en halunnutkaan aloittaa pelaamista, kesälomalla kun olin ja tarkoitus oli vähentää digitaalisten laitteiden käyttöä. Stoori.fiblogipalvelussa olemme etsineet kylläkin Pokémon-valmentajaa bloggariksi. PAlstAt 17 Pääkirjoituskin muuttuu digiympäristössä. Eduskunta säätää postilaissa siitä, millaiset postipalvelut kansalaisille taataan. Kun Posti jo nykylailla jättää jakelupäiviä väliin tai jakaa postin iltamyöhään, voi vain kuvitella mitä tapahtuisi kolmen päivän jakeluvelvoitteella ja kirjeiden huomattavasti hidastetulla aikataululla. Mediamyynti on kiinnostunut perehtymään lisättyyn todellisuuteen erityisesti digitaalisen markkinoinnin kannalta. Johanna Vehkoo selvitti, miten tutkiva ryhmä toimii. Se on selvästi vähemmän kuin kirjejakelun pudotus ja vain murto-osa Postin viime vuonna kärsimästä sanomalehtivolyymin 27 prosentin pudotuksesta. Tämä ja muut ideat Pohjoismaista. 6 Mobiili ohittaa pian pöytäkoneen suosiossa – Suomessakin parin vuoden päästä. Kaisa Aalto, HS.fi-kehitystiimin esimies En. SANOMALEHTIEN LIITTO ehdottaa, että viisipäiväinen jakelu turvataan kehittämällä jakelua. Kaikkien Suomessa jaettavien sanomalehtien kappalemäärä on pienentynyt vuodesta 2012 lähtien noin kuusi prosenttia vuodessa. Samalla lopetettaisiin valtion päätöksellä päivälehtien ilmestyminen haja-asutusalueilla. Kaupunkilehtiä ja sanomalehtien peittojakeluja Posti suostuu jakamaan vain torstaina ja perjantaina. ” Jaettava vähenee sitä nopeammin, mitä enemmän jakelupalveluja heikennetään.” ”Yhdysvalloissa podcastmainonnalle on enemmän kysyntää kuin hyviä mainospaikkoja”, sanoo Olli Sulopuisto. Tämän jälkeen poistin pelin. Miten lisätty todellisuus muuttaa mediaa ja milloin. > Lue myös digilehti ja lisää uutisia Suomen Lehdistön verkkopalvelussa osoitteessa www.suomenlehdisto.fi POSTILAIN UUDISTUS etenee toiseen ja ratkaisevaan vaiheeseensa alkavana syksynä. Uskon, että näemme lähivuosina erilaisia kokeiluja niin tarinankerronnan kuin käyttöliittymäkehityksenkin puolella. 18 Ei satunnaiskuuntelijoille: podcast syventävää lukijasuhdetta. Isomman, massoja koettelevan muutoksen uskon olevan pikemmin kymmenen kuin viiden vuoden päässä. Emme hyödynnä vielä tekniikkaa. Takaraja on palautettava klo 16:een. Omassa digiyksikössä moni on kyllä hurahtanut peliin. Lehtien ja kirjeiden jakelu nähdään Postin johdossa laskevaksi bisnekseksi, vaikka se on yhtiön kannattavin liiketoiminta-alue. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että viihdeohjelmiin lisätään pelillinen taso. Sanomalehtiä se jakaa teoriassa tiistainakin, mutta eri asia on, pystyykö kukaan maksamaan jopa kolminkertaistuvaa hintaa. Jakelumäärät laskevat mutta vähemmän kuin usein esitetään. Taajamissa voidaan yhdistää päiväjakelu varhaisjakeluun ja maaseudulla jakelu muihin kuljetuksiin ja palveluihin. 8 Anu Vuokko piti välivuosia mediasta. Joko hyödynnätte tekniikkaa. Suomen postilaki ja EU:n postidirektiivi määräävät, että postia on kerättävä ja jaettava viitenä päivänä viikossa. Jaettava vähenee sitä nopeammin, mitä enemmän jakelupalveluja heikennetään. Käytän tekosyynä sitä, että lapset ovat vielä hivenen liian pieniä innostumaan siitä, ja itse taas yritän olla tarttumatta uusiin kännykän käyttöä lisääviin harrasteisiin. Posti kulkisi ehkä kerran tai kaksi viikossa. SuomenLehdistö 5/2016 3 5/2016 kolmesta poikki Lehti vain kaupunkeihin. Uutispuolella ihminen voisi saada älypuhelimensa näytölle esimerkiksi jonkin historiallisen tapahtuman skenen, joka liittyy hänen senhetkiseen sijaintiinsa. 14–16 Boston Globe on tunnettu tutkivasta journalismista ja Spotlight-elokuvasta. 23 Sunnuntaisuomalaisen tuottaja Ville Grahn potkii ihan kivaa vastaan. Peli tuntuu olevan addiktoiva, ja hienoa siinä on, että pelaajat ovat liikkeellä. Liikenneja viestintäministeriön valmistelema liikennekaarihanke avaa tähän uusia mahdollisuuksia haja-asutusalueiden yrittäjille. 5 Jos tuote ei myy, ongelma on tuotteessa, väittää Tapio Kivistö. Omaa sovellusta ei ihan heti lähdetä rakentamaan. Sittemmin olen seurannut poikani ja naapurin lasten pelaamista. 20 Sairaus vertauskuvana on vaikea yhtälö, pohtii Eija Eskola-Buri. Jukka Holmberg päätoimittaja jukka.holmberg@sanomalehdet.fi. Hesarin kehitystiimistä yli puolet pelaa – ja tiimin WhatsApp-ryhmässä muun muassa vertaillaan saaliita. Se tarkoittaa erilaisten jakelujen yhdistämisiä ja uusia liiketoimintamalleja. Posti on menettänyt markkinaosuuttaan, kun se on irtisanonut sopimuksiaan ja korottanut hintojaan. sisältö AjAnkohtAistA 4 Dagens Nyheterin hinta vaihtelee tilaajan asuinpaikan mukaan. Parhaalla on 77 erilaista. Suunnitelmia tekniikan hyödyntämisestä ei tällä hetkellä ole. Jotta liikkeelle päästäisiin, pitäisi olla joku valmis alusta, jonka päälle media voisi rakentaa oman juttukokonaisuuden. Aleksi Leinonen Kaupallinen kehityspäällikkö, MTV Latasin pelin heti sen ilmestyttyä ja olen pyydystänyt viisi hahmoa. Media voisi rakentaa esimerkiksi kiinnostavaan paikallisja historiatietoon perustuvan sovelluksen ja hyödyntää lisättyä todellisuutta journalismin alustana. Sanomalehdelle tämä aikataulu on kestämätön
Kymppi kuussa ei ole katto Amediassa on yllätytty, ettei digitaalisen tilauksen kipuraja olekaan seideaa naapurista Viime keVäänä joukko suomalaisia tutkijoita kiersi haastattelemassa media-alan avainhenkilöitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. 1. voi tarkoittaa personoituja tilauksia. Halvan koetilauksen jälkeen moni on tarttunut johonkin monista tilausvaihtoehdoista. Kokosimme rohkeimmat avaukset ja strategiset valinnat. Yhden Schibstedin lippulaivan, Aftonbladetin, verkkokävijöistä jopa 60–75 prosenttia rantautuukin sivustolle suoraan. Yhtiö tahtoo vähentää riippuvuuttaan sosiaalisen median palveluista ja jopa kilpailla niiden kanssa. Tanskalainen konserni Jysk Fynske Medier tarjoaa verkkotilausta, johon voi koota valitsemiensa alueiden sisällöt. Muutamalla eurolla kuussa lukija saa paikallisen mikrotilauksen – esimerkiksi valtakunnallisen sanomalehden oheen. Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter on ryhtynyt toimiin ja uudistanut printin hinnoittelua ja ideaa. Pohjoismaisen mediajätin, Schibstedin, strategia on pitää käyttäjät, data, maksaminen ja mainokset samalla, omalla alustalla. Virta omalle alustalle Monessa pohjoismaisessa lehtitalossa kysymys alustoista koetaan polttavaksi aikana, jona sosiaalisen median palvelut Facebook etunenässä haluaisivat uutiset oman palvelunsa sisään. Katse tilaustuloihin Dagens Nyheter ennakoi aikaa, jolloin tulot tulevat lähes kokonaan lukijoilta. 4. Siksi esimerkiksi Ruotsin digiedelläkävijällä, iltapäivälehti Aftonbladetilla, on ryhmä, joka pohtii, miten lukijat saataisiin sitoutettua nykyistä paremmin lehden pariin. Rekisteröityneille käyttäjille on helpompi kohdentaa mainontaa. Tähän kannustaa lukijatuottojen kasvu samaan aikaan, kun mainostuottojen osuus on pudonnut. Paperilehden hinta määräytyy jakelukustannusten mukaan: kalleimmalla postinumeroalueella lehti maksaa jopa 800 euroa vuodessa. Rahaa tai dataa Tiukka jaottelu maksaviin ja ei-maksaviin asiakkaisiin on turhaa. Lehdet ovat saaneet laajalti uusia, myös nuoria, tilaajia. Nyt jo hieman alle viidennes tilauksista (18 %) on digitaalisia. Ylipäätään paikallisten julkaisujen tilanne näyttää usein päivälehtiä turvatummalta. Maksamatonkin asiakas tuo rahanarvoista käyttäjätietoa. 6. 5. 4 SuomenLehdistö 5/2016 AJANKOHTAISTA Personoitavat verkkotilaukset, digiin hyökyvät paikallislehdet ja sisältöjen kohdennus lapsiperheille – näin lehdet vastaavat kilpailuun Pohjoismaissa. 3. Verkossa tämä re im a Ka n ga s, pii rr o sh ah m ot 12 3r f. Tukholman ulkopuolella DN tarjoaa Helsingin Sanomien esimerkin mukaan viikkolehteä parhaista artikkeleista. Printin hinta joustaa Printtilehden eliniästä on erisuuntaisia arvailuja Pohjoismaissa. Lehti seuraa tarkasti lukijoiden kiinnostuksen kohteita verkossa, ja digimaksamisesta on tehty mahdollisimman helppoa. Yleensä he ovat ensin tulleet lukemaan paikallisia uutisia ja törmänneet maksumuuriin. Samalla kuitenkin esimerkiksi länsinaapurin iltapäivälehdet nojaavat entistä voimakkaammin mainostuloihin. 7. Lehti purkautuu osiin Yhden laaja-alaisen sanomalehden sijaan osa mediataloista harkitsee kapeampien niche-tuotteiden ja alabrän dien luomista. Tuolloin konsernin lehdillä oli pyöreä nolla verkkotilausta. Maksumuuri tuo tilauksia Paikallislehtiä Norjassa kustantava Amedia siirtyi digivetoiseen malliin nelisen vuotta sitten. He kartoittivat Sanomalehtien Liiton tilauksesta, mitä Suomen verrokkimaissa on kehitetty vastaukseksi kovenevaan kilpailuun lukijoista ja mainostajista. 2
Mainontaan käytetty summa per asukas 2014 Norja 399 e Ruotsi 349 e Tanska 343 e Suomi 257 e Lähde: Institutet för reklamoch mediestatistik: The Nordic Advertising Market 2014 / Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa. Varmasti ne ovat uudistuneet entistäkin paremmiksi omassa sarjassaan, mutta ovatko ne löytäneet some-ajan kilpailutilanteessa kuluttajien tarpeiden hierarkiasta uusia tasoja tai kehittäneet kiehtovia tyydytyskeinoja perinteisiin tarpeisiin. Kuukausimaksun yläraja on lähempänä 20:tä euroa. sitten tuli tämä kohta kahdeksan ja Justin Bieber. sanomalehdet.fi/ ajankohtaista/ tapahtumakalenteri > Lue lisää verkosta osoitteesta suomenlehdisto.fi: Ruotsin lehtien tilanne tukala Verkkouutisista maksaneiden osuus 2016 Norja 27 % Ruotsi 20 % Suomi 15 % Tanska 15 % Lähde: Digital News Report 2016 / Reuters Institute. norja Ruotsi tanska. Yrityksen toimintaa voidaan pitää kannattavana vain, jos nettotulos on positiivinen. Yhä jatkuva sisältöuudistus on jo kasvattanut lukijamääriä. Resepti on ottaa nuorten aiheet vakavasti. VG tavoitti nuoret Norjalainen iltapäivälehti Verdens Gang on onnistunut tavoittamaan vaikeana pidetyn nuorten kohderyhmän. AikAkAuslehdet oVAt tyydyttäneet erinomaisesti näitä lukijoiden tarpeita viime vuosiin saakka. ilmeisesti meillä vakava käsittelytapa tarkoittaa edelleen liian usein samaa kuin puiseva – tai sitten holhoava. 9. Some tyydyttää nyt ilmaiseksi samoja tarpeita, joita aikakauslehdet ovat perinteisesti tyydyttäneet. Tämä on saavutus alalla, jolla erään tanskalaisen haastatellun mukaan lukijoiden keski-ikä nousee vuodella vuodessa. Suomen luvut Sanomalehtien Liitto Viiden MittaRin MaaotteLu Sanomalehtikustantajien nettotulosprosentti, mediaani. Eri medioista aikakauslehtien onkin ollut tähän asti ehkä hankalinta selvitä digitaalisesta murroksesta. 8. mitäpä sitä kiertelemään: jos tuote ei käy kaupaksi, ongelma on lopulta tuotteessa. Ilmoittaudu: www. Painettujen sanomaja kaupunkilehtien osuus mediamainonnasta 2014 Suomi 38 % Norja 27 % Tanska 24 % Ruotsi 21 % Lähde: Institutet för reklamoch mediestatistik: The Nordic Advertising Market 2014 / Uutismedian uuden liiketoimintamallit Pohjoismaissa. Myös Schibstedistä kerrotaan, että verkon premium-tilausten hinnat ovat nyt korkeammalla kuin koskaan. Jos Vg:n hyväksi havaitsema resepti on ottaa nuorten aiheet vakavasti, se herättää kysymyksiä. Säätiöomistus tahmaa Median murroksessa huudetaan toisinaan apuun säätiöomistusta, joka irrottaa journalismin kovista tuottoodotuksista. Tutkimustuloksiani voi tiivistää niin, että lehdet ovat pyrkineet olemaan eräänlaisia lukijan valmentajia, personal trainereitä. Kohderyhmänä perheet Kaupunkilehtiä Tanskassa kustantava North Media taas on ottanut strategiakseen tavoittaa sisällöillään lapsiperheet, tarkemmin vakiintumassa olevat ja tätä hieman vanhemmat lukijat. Nuoret sitoutuivat ja palasivat VG:n sivuille myöhemminkin muun muassa lu” Premiumtilausten hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan.” kemaan ulkomaanuutisia. Monet kuluttajat ovat some-aikana valinneet tarpeidensa tyydyttämiseen uusia tuotteita uudella tavalla. SuomenLehdistö 5/2016 5 AjAnkohtAistA: PUhEEnAihE ki ss ap öy dä lle Ottaisitko mallia muista Pohjoismaista. Ja juuri sen verran kuin on valmis erilaisten tarpeidensa tyydytyskeinoista maksamaan. sehän on heräteostos. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi Tällä kertaa kissan nosti pöydälle journalisti ja filosofian tohtori Tapio Kivistö, jonka aikakauslehtiä käsittelevä väitös kirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa toukokuussa. sattumoisin taloudessamme on yksi Bieber-fani ja nuorempi tubettaja-fani. Entä janan toinen pää: pystyisikö vastaanottajia sitouttamaan viihdyttämisen sijasta aiempaa selkeämmillä arvovalinnoilla, joihin ehkä pienempi yleisö sitoutuisi mutta nykyistä tiukemmin. Löytyisikö uusia mahdollisuuksia vaikkapa avoimen kaupallisista ei-journalistisista palveluista, jotka tarjoaisivat vastaanottajille roimasti uudenlaista hyötyä kuukausimaksulla. MiKKo KaLLionPää uutispäällikkö, Pohjalainen Digimaksamisen helppous on mielestäni aivan ykkösasia. Sen jälkeen kato on käynyt tilaajaja ilmoittajakunnassa. Medialiiketoiminnassakin kyse on pohjimmiltaan kuluttajan tarpeista. Ei jakelukanavassa, alan murroksessa, taantumassa, kilpailijoiden asemassa tai jossakin muussa. Jos vain yhden saa nostaa, se on Vg ja nuoret lukijat. Ne ovat tarjonneet tyydytystä lukijoiden tarpeisiin, jotka liittyvät vertaiskokemukseen ja samastumiseen, ajankohtaisten ilmiöiden ja tiedon saamiseen sekä neuvoihin hankintoja ja elämänvalintoja varten. Jos lehti tarjoaa arvoja, se voi olla kirjaimellisesti arvokas vastaanottajalleen. hän katsoo koko ajan tubettajia kännykästä ja voi sitten yhtäkkiä sanoa, että thaimaassa on räjähtänyt pommi. > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sanomalehtien Liiton ja Viestintäalan tutkimussäätiön rahoittama tutkimus julkaistaan 1.9. LauRa ääRi vastaava päätoimittaja, aamuposti Kiinnostavia avauksia, joista muutamiin täytynee perehtyä tarkasti. eli kyllä nuoria uutiset kiinnostavat, jos ne vaan ovat tarjolla helposti. Digiloikka ei välttämättä kiinnosta, jos sitä ei ole pakko tehdä. 10. Sen kautta voi tarkastella monella tavalla ja viihdyttävästi muiden elämää tai löytää neuvoja oman elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin. 6 5 4 3 2 1 -1 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa. Tutkimuslehtien levikeistä hävisi viidessä vuodessa (2009–2014) viidennes eli 400 000 tilaajaa. Aikakauslehti on pohjimmiltaan antanut vastauksia lukijan suureen kysymykseen: miten minun kannattaisi elää. Väitöstä varten analysoin yleisaikakauslehtien sisältöjä ja haastattelin päätoimittajia. Pitäisikö lehden ajaa voimakkaasti kohderyhmänsä, vaikkapa kaupunkilaisen lapsiperheen, etuja sekä arvottaa myös yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä vahvasti sen silmin. Poptähti Justin Bieberin oleilua Oslossa seurattiin verkossa kuin tärkeää valtiovierailua. Ovatko aikakauslehdet ja sanomalehdet samaan aikaan kyenneet uudistumaan riittävästi. Yleisaikakauslehtien ilmoitustulot ovat puolestaan supistuneet huippuvuosista kolmasosaan. Kirjoitammeko tubeconista edelleen vain aikuisille: viisi vinkkiä – näin saat tubettavan teinin nukkumaan. Samalla, kun aikakauslehti on halunnut lempeästi valmentaa lukijaa, se on pyrkinyt tarjoamaan mahdollisuuden irrottautua arjesta omaan miellyttävään hetkeen. Kuluttaja maksaa juuri siitä, mitä kulloinkin katsoo tarvitsevansa. olen nimittäin luullut meidän jo tekevän niin. Syy on ilmeinen: niiden tontille on astunut monimuotoinen sosiaalinen media. Tule keskustelemaan aiheesta Helsingin Etelärantaan. Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa journalistiikan väitöskirjassani tutkin, millaisia lukijan tarpeita kaupalliset printtiaikakauslehdet näyttäisivät tyydyttävän ja miten. tutkimuksenikin perusteellA perinteiset lehdet tarvitsevat nyt lisää kuluttajien tarpeisiin sitoutunutta tuotekehitystä. Mainostajiakin kiinnostaa kohderyhmä, joka kuluttaa ja toimii aktiivisesti paikallisessa yhteisössään. mentoitunut noin kymppiin kuussa, minkä esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify veloittaa. Kaiken sisällön on pitänyt olla viihdyttävää. ” Some tyydyttää nyt ilmaiseksi samoja tarpeita, joita aikakauslehdet ovat perinteisesti tyydyttäneet.” Kuka saa olla personal trainer. Riikka Virranta > Juttu perustuu Katja Lehtisaaren, Mikko Grönlundin, Mikko Villin ja CarlGustav Lindénin tutkimukseen Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa. Jos joku näkee kiinnostavan aiheen tai otsikon ja olisi valmis maksamaankin, ei saisi mennä kymmentä minuuttia rekisteröintiin. Levikkija ilmoitusluvuista päätellen eivät. Tanskassa moni suuri mediakonserni on ainakin osittain säätiöiden omistama, mutta varma rahoitus nähdään myös muutosta hidastavaksi tekijäksi. Painetun lehden ja printin yhdistetty viikkotavoittavuus 2016 Suomi 94 % Ruotsi 91 % Norja 91 % Tanska 84 % Lähde: Digital News Report 2016 / Reuters Institute
Suomalaiset luottavat vahvasti myös uutisorganisaatioihin. Suomi oli mukana kolmatta kertaa. Eri laitteiden käyttö on vahvasti kytköksissä päivärytmiin. Pasi Kivioja Suomalaisten luottamus uutisiin korkealla > Suomi on tutkimuksen ylivoimainen ykkönen siinä, kuinka paljon ihmiset luottavat uutisiin. 45 prosenttia suomalaisista vastaajista käytti somea uutislähteenään, kun vastaava lukema kaksi vuotta sitten oli 36 prosenttia. Eniten mobiililukijoita oli Ruotsissa, 69 prosenttia. Tietokoneen käytön osuus oli pudonnut prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. Alle 35-vuotiaille älypuhelin oli selvästi suosituin päätelaite tässä tarkoituksessa. AjAnkohtAistA 6 SuomenLehdistö 5/2016 ” On tullut luontevaksi seurata uutisia päivän mittaan mobiilisti.” la mobiili ohittaa tietokoneen Suomessakin parin vuoden kuluessa. > Uutisten seuraamisessa verkosta Suomi on kärkimaiden joukossa. Irlanti, Suomi ja Puola olivat vertailussa mobiilin kehitysmaita 58–59 prosentin osuuksilla, mutta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa uutisten seuraamiseen verkossa käytetään useampia laitteita kuin useimmissa muissa maissa. Mobiilista tulee ykkönen Alle 45-vuotiaille älypuhelimen internet on jo suosituin tapa saada aamun ensimmäiset uutiset. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tuoreen Digital News Reportin mukaan Ruotsissa, Turkissa, Etelä-Koreassa ja Sveitsissä älypuhelin on jo johtava uutistenlukulaite. Suomessa suhdeluku on vielä reippaasti tietokoneen hyväksi, mutta älypuhelin on vuoden kuluessa nostanut osuuttaan peräti 9 prosenttiyksikköä. Tällä kasvuvauhdilAlle 45-vuotiaille älypuhelin on jo suosituin tapa saada aamun ensimmäiset uutiset. Suomessa on perinteisesti luettu painettua lehteä aamulla kahvipöydässä. Sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Twitterin, käyttö uutislähteenä on kasvanut tasaisesti, mutta se ei vielä yllä perinteisten tiedotusvälineiden tasolle. Tottumukset ovat kuitenkin muuttumassa. > Viidettä kertaa tehdyssä kyselytutkimuksessa oli mukana 26 maata. > Suoraan uutismedian sivuille tai sovellukseen meneminen on Suomessa yleisin tapa hakeutua verkkouutisten pariin. Digital News Report 2016, koko tutkimus: http://www.digitalnewsreport.org/ Suomen-maaraportti: http://www.vkl.fi/ files/3690/DNR2016-Suomi-b.pdf Uutiskäyttö eri laitteilla Eri laitteilla viikon aikana uutisia seuranneiden osuudet ikäryhmittäin maissa, joissa käytetään eniten älypuhelinta uutisten seuraamiseen . Reuters-instituutin kyselytutkimuksen mukaan älypuhelinta oli käyttänyt uutisten seuraamiseen 59 prosenttia suomalaisista vastaajista. Älypuhelimet ohittavat pian tietokoneet suosituimpina laitteina uutiskäytössä. Verkkoa piti pääasiallisena uutislähteenä 46 prosenttia suomalaisvastaajista. Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että sanomalehtien pelastajiksi kaivattujen tablettien uutiskäyttö on maailmalla tasaantunut. Perinteisen median asemaa verkossa vahvistaa Suomessa ennen muuta iltapäivälehtien ja Yleisradion kiinnostava ja maksuton tarjonta, Reunanen sanoo. – Sosiaalinen media on suomalaisille lähinnä perinteisiä uutismedioita täydentävä uutislähde. Tavallisinta on mennä suoraan uutissivustolle ja uutissovellukseen. Ruotsi Turkki Etelä-Korea Norja Brasilia Sveitsi Tanska Irlanti Suomi Puola 69 64 34 68 62 24 66 60 12 64 66 36 63 68 19 61 60 29 60 63 37 59 72 23 59 74 30 58 75 18 % Tabletti Älypuhelin 18–24 68% 76% 25–34 60% 74% 35–44 62% 71% 45–54 52% 56% 55– 32% 42% Tietokone 18–24 60% 62% 25–34 75% 73% 35–44 77% 74% 45–54 78% 78% 55– 78% 75% Tabletti 18–24 23% 17% 25–34 21% 26% 35–44 29% 37% 45–54 31% 30% 55– 25% 33% Verkkoonkytkettytelevisio 18–24 4% 4% 25–34 5% 2% 35–44 4% 5% 45–54 7% 6% 55– 6% 3% uuTiskÄyTTöikÄryhmiTTÄin Erilaitteillaviikonaikanauutisiaseuran neidenosuudetikäryhmittäinsuomessa 2015 2016 Tietokone Älypuhelin LähDe: DigiTaL NewS RePoRT 2016, SUomeN maaRaPoRTTi. gRafiikka: Reima kaNgaS. Kakkosena tulee Facebook ja kolmantena Ampparit.comin kaltaiset uutisaggregaatit. Eniten uutisia luettiin tabletilla Tanskassa (37 prosenttia). Vastaajista 65 prosenttia pitää uutisia luotettavina. – Älypuhelimen hankkimisen jälkeen on tullut luontevaksi seurata uutisia päivän mittaan mobiilisti, mikä on heikentänyt painetun sanomalehden tai television iltauutisten asemaa, todetaan Tampereen yliopiston tutkijan Esa Reunasen laatimassa Suomen-maaraportissa. Perinteisen median verkkosivustolta uutisia haki suoraan 62 prosenttia vastaajista. Tutkimukseen haastateltiin kustakin maasta noin 2 000:ta yli 18-vuotiasta henkilöä. Suomessa tabletin uutiskäyttö kuitenkin lisääntyi 26:sta 30 prosenttiin vuoden aikana. Monessa maassa näin on jo käynytkin, ja samalla tietokoneen uutiskäyttö on kääntynyt laskuun
Yhdessä ilmoituksessa oli esimerkiksi kuva tyhjästä liiketilasta ja Pielisen parraaks. -teksti. Kokemukset vaihtelevat kokeilusta riippuen. Mitään pysyvää muutosta ei ole tehty. Kaikissa kolmessa lehdessä tehdään yhteislehteen teemaan liittyviä juttuja ja myydään ilmoituksia. Tärkeintä on silti yhteistyörutistus tärkeän asian puolesta. Mukaan pyydettiin alueen yrittäjäjärjestöt ja kehittämisyhtiöt. Heinäkuun luvut julkaistaan elokuun lopulla. Ei mennyt kuin pari kuukautta, kunnes palvelu oli omillaan. Kolme Pielisen Karjalassa ilmestyvää paikallislehteä ei kuitenkaan ole tyytynyt seuraamaan tilannetta neuvottomina. Aiemmin kaikki sosiaalisessa mediassa jaetut HS:n jutut on päässyt lukemaan ilmaiseksi kirjautumatta. Mainostajille tämä on ollut uusi, kiinnostava kanava tavoittaa nuoria naisia. Kesän alussa julistettiin ideakilpailu, jossa etsitään oivalluksia siitä, miten alueen asukkaita, kesämökkeilijöitä, yrittäjiä ja julkista sektoria voitaisiin kannustaa ostamaan oman alueen liikkeistä ja käyttämään oman alueen palveluita. Vaarojen Sanomat on itsenäinen paikallislehti, ja Lieksan Lehti ja Ylä-Karjala taas kuuluvat Pohjois-Karjalan Kirjapaino -konserniin. Noora Autio maaseudun vÄestö vähenee, pienten paikkakuntien elinvoima kärsii, ja monet yritykset lopettavat toimintansa. Toivottavasti toukoja kesäkuun mediainvestointien kasvu on osoitus siitä, että nyt puheista edetään tekoihin, Kirjonen sanoo. Nämä ovat kokeiluja, joten emme avaa niitä tässä vaiheessa enempää. Sosiaalisen median kautta tuleva liikenne on yksi osa maksumuuria, ja pyrimme ymmärtämään myös sitä paremmin. Tämä näkyy myös alueiden paikallislehtien ilmoitusja tilaustuotoissa. Tähän asti palvelua on markkinoitu mainostajille vain Keski-Suomessa, mutta harkitsemme laajentumista valtakunnalliseksi. – Nämä kesäkuiset kasvuprosentit tarkoittavat kassassa 430 000:ta eu”Painetuille sanoma lehdille kesäkuu oli jo toinen perättäinen kasvukuukausi.” Keskisuomalaisen Stooriblogipalvelu harkitsee laajentumista valtakunnalliseksi. Lehdet ovat aiemminkin tehneet paljon yhteistyötä muun muassa juttuvaihdossa. Ensin ihmettelimme, miksi emme saa määrää nousemaan enempää, mutta asiaa tutkimalla havaitsimme tavoittaneemme kuitenkin kaikki varsinaiseen kohderyhmäämme kuuluvat eli blogeja seuraavat 18–40-vuotiaat naiset. Noora Autio Keskisuomalainen Oy lanseerasi tammikuussa Stoori-blogipalvelun. Palautetta ei ole juuri tullut. – Markkinoinnin lisäämisellä on suuri merkitys yritysten menestymiseen. Verkkomainonta lisääntyi 15,4 prosenttia, mikä vaikuttaa osaltaan myös sanomalehtikustantajien tuloihin. Vaarojen Sanomien päätoimittaja Pasi Karjalainen kertoo, että idea lähti liikkeelle siitä, kun kolmen lehden yhteisen talvimatkailulehden jälkeen mietittiin seuraavaa yhteistä projektia. Huiput ovat olleet yli 100 000. Vastauksia on tullut noin 80, mutta ne ovat vielä salaisia. AjAnkohtAistA roa enemmän mainostuloja sanomalehdille ja 380 000:ta euroa enemmän kaupunkilehdille verrattuna vuoden 2015 kesäkuuhun. Mistä on kyse, päätoimittaja Päivi Anttikoski. – Silloin tajusimme, että tällaiselle elinvoimakampanjalle olisi tarvetta. Se on toivoton porukka! Miten mainostajat ovat ottaneet palvelun valikoimiinsa. Painetuille sanomalehdille kesäkuu oli jo toinen perättäinen kasvukuukausi. Tässä on siis huomioitu vain painetun muutoseurot, kertoo kuluttajaja mediamarkkinoinnista vastaava johtaja Sirpa Kirjonen Sanomalehtien Liitosta. Noora Autio TyyNe kaRjaLaiNeN. Stoorin mainospaikkoja myydään sekä suoraan että ohjelmallisen ostamisen avulla. Eri kävijöitä on keskimäärin 20 000– 40 000 viikossa. Pääpalkinto on 500 euroa. Viimeksi yhtä isoa kasvua oli huhtikuussa 2015. – Toivottavasti ideat ovat sellaisia, että ne pystytään toteuttamaan. Tähän mennessä ideoita on tullut noin 80. On uskallettava markkinoida entistä enemmän. Toukokuussa kasvua oli viime vuoden toukokuuhun verrattuna puoli prosenttia. Lisäksi saamme ideoista juttuaiheita. Lieksan Lehti, Ylä-Karjala ja Vaarojen Sanomat ovat laittaneet alulle Pielisen parraaks -kampanjan, jonka tavoitteena on saada alueen asukkaat huomaamaan oman seudun kaupallinen tarjonta ja palvelut. Kesäkuussa ainoa menettäjä oli painettujen aikakauslehtien ryhmä. Vain aikakauslehtien mainosmyynti väheni kesäkuussa. Painettujen kaupunkilehtien mainonta kasvoi peräti 8,4 prosenttia. Samalla 150 keskisuomalaisen bloggaajan joukkoon otettaisiin kirjoittajia muualta Suomesta. Vinkkejä on voinut tarjota kesän tapahtumissa ja netin kautta. Testaamme jatkuvasti erilaisia vaihtoehtoja tehdä maksumuuria, jotta ymmärtäisimme, mikä toimii ja mikä ei. KevÄÄllÄ lehdet alkoivat julkaista kampanjaan liittyviä ”mysteeri-ilmoituksia”, jotka herättivät ihmisissä kysymyksiä. Parhaat ideat julkistetaan syksyllä ilmestyvässä erikoislehdessä ja palkitaan yrittäjäjuhlassa. Viime aikoina osa jutuista ei ole avautunut kuin digitilaajille. Tämä varmasti poikii hyvää myös jatkossa, Karjalainen sanoo. Tuolloin kävijätavoitteeksi kerrottiin 100 000 eri viikkokävijää. Viimeisen puolen vuoden aikana mainosmyynnin kehitys on ollut seuraavanlainen: painetut sanomalehdet -5 %, painetut kaupunkilehdet -5,9 %, painetut aikakauslehdet -10,4 %, televisio -3,0 %, ulkomainonta +1,9 %, radiomainonta +7,6 %, verkkomainonta +12,5 % ja elokuvat +19,3 %. Noora Autio SuomenLehdistö 5/2016 7 m ik si ih m ee ss ä ja tk oj ut tu HS säätää maksumuuriaan Blogin lukeminen on naisten juttu Facebook-käyttäjät huomasivat alkukesällä muutoksen Helsingin Sanomien maksumuurissa. – Lehti menee suurjakeluna alueen kuntiin. Taitto ja jakelu ostetaan ulkoa. Paikallislehdet kampanjoivat Pielisen parraaks Ideakilpailu kannustaa ostamaan oman seudun tuotteita ja palveluja. Olemme huomanneet, että miehet eivät yksinkertaisesti lue blogeja. Millaista palautetta ja millaisia kokemuksia olette saaneet. Onko tavoitteeseen päästy, myyntijohtaja Timo Vilpponen. Painettujen sanomalehtien mainosmyynti kasvoi mainontaan investoitiin kesäkuussa 3,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Muille on tarjottu ilmaista kokeilujaksoa. Ihan hyvin. Miinusta tuli peräti 9,3 prosenttia (rahana 470 000 euroa vähemmän kuin kesäkuussa 2015). Tämä on osa normaalia tuotekehitystä. Painetuille sanomalehdille kirjattiin vuoden suurin kasvu: 1,9 prosenttia. Anu Saarelai nen (vas.), Pasi Karjalainen ja Marja Mölsä pyysivät lukijoita ideoimaan, miten oman alueen elinvoimaa voisi lisätä. Tempaus tuo meille lisää myyntiä
Mutta kumpi on helpompaa: että yritetään väkisin muuttaa asiakasta vai muututaan itse siihen suuntaan. Koska Kauppalehti oli monin tavoin edelläkävijä verkossa, asiakkaat eivät aina olleet samalla viivalla. taustat 8 SuomenLehdistö 5/2016 AjAnkohtAistA: lehti-ihminen 2000-LUVUN TAITTEESSA internet ei ollut vielä arkipäivää mediataloissa. Vaikeuksien selättäjä nelleelle vanhemmalle rouvalle kädestä pitäen, mikä on internet: Avaa selain. – Me suomennettiin se leveäksi palkiksi, Vuokko sanoo ja nauraa kuuluvasti. KUN VUOKKO PALASI muutaman vuoden tauon jälkeen Kauppalehteen helmikuussa 2015, hän huomasi, että myyjän työstä oli tullut huomattavasti aiempaa vaativampaa. Käytännössä työ on jatkuvaa pohdintaa siitä, mitkä markkinointija viestintäratkaisut toimisivat asiakkaille parhaiten. Se on silti vain yksi ratkaisu muiden joukossa. Se on tuonut myyjille laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta ymmärtää median murrosta ja asiakkaiden tarpeita. Vuokon budjetista jo lähes puolet tulee sisältömarkkinoinnista, jota voi pitää tämän hetken kuumana trendinä mediamainonnassa. Vuokon mielestä sitä voisi ehkä vauhdittaa sisältömarkkinoinnilla käyttämällä verkossa julkaistuja blogikir. Mutta vaikka digitalisaatio on tämän vuosikymmenen sana ja verkko muuttunut paperilehden pikkuveljestä isoveljeksi, yksi asia on Almassakin säilynyt. – Alkuaikoina myytiin printtisivuille vähän erikokoisia mainoksia. VUOKON NYKYINEN titteli Alma Talentissa eli hiljattain fuusioituneiden Alma Median ja Talentumin yhteisyrityksessä on avainasiakaspäällikkö. Asiakkaat ovat myös paljon vaativampia kuin vielä joitakin vuosia sitten. Vuokko muistaa opastaneensa eräässä mediatoimistossa työskenKun mediamyyjä Anu Vuokko palasi muutaman vuoden kierrokselta Kauppalehteen, kaikki oli muuttunut. – Jos tuotteita ei tunne tosi hyvin, pieleen menee. Hän vastaa isoista asiakkaista erityisesti ictja finanssialalla. – Anu ei koskaan sano, että ei onnistu vaan että katsotaan ja ratkaistaan, eräs Vuokon tunteva kertoo. – Sisältömarkkinoinnissa tulee raja vastaan siinä, että jos julkaisee tuhottoman paljon, sisällöt kilpailevat keskenään ja niiden teho heikkenee, Vuokko toteaa. Juuri niistä ominaisuuksista Vuokkoakin kehutaan. Eivätkä esimerkiksi Alman kilpailijoina ole enää vain muut suomalaiset mediatalot vaan facebookit ja googlet ja jopa asiakasyritysten omat mediat. Vuonna 1998 Kauppalehdessä myyjänä aloittanut ja sittemmin verkkomainonnan kehityspäällikkönä toiminut Anu Vuokko muistaa hyvin, kuinka online-tiimi yritti keksiä suomenkielistä käännöstä banneri-sanalle. – On vain hyväksyttävä, että maailma menee tiettyyn suuntaan. – Me olemme aina pitäneet kiinni siitä, että samat myyjät myyvät kaikkia kanavia. Hänen sanotaan paneutuvan asiakkaiden ongelmiin huolella ja hoitavan sen, minkä lupaa. Mediamyyjää ei oteta vastaan huvikseen, vaan tuloksia on tultava. Kirjoita www.kauppalehti.fi. Kaiken tämän keskellä kaikki palaa lopulta – Vuokon mielestä vähän kliseisestikin – siihen, että tärkeintä on asiakkaan kuunteleminen. Nyt myydään mobiilia, digiä, printtiä, sisältömarkkinointia, tapahtumia ja kombinaatioita niistä, Vuokko listaa. Yksi tulevaisuuden kehityssuunta saattaa olla printin uusi tuleminen
Koko ajan ei tarvitse haikailla muualle. Ensin hän jäi vuorotteluvapaalle ja ryhtyi opiskelemaan psykologiaa avoimessa yliopistossa. – Lapset tuntuivat tykkäävän hirveästi. Hän kiinnostui erityisesti onnellisuuden taloustieteestä, onhan hän taustaltaan kansantaloustieteilijä. > Kesäloma pätkissä vai putkeen. Leirilehti valmistui jaettavaksi päivän päätöstilaisuuteen saapuneille vanhemmille. Puhelin. – Printti voisi olla monille teksteille parempi ympäristö, koska ihmiset keskittyvät siihen paremmin kuin nettiin. Hän asuu Kirkkonummella 13-vuotiaan tyttärensä kanssa. marraskuuta. Mistään syystä. Ikinä. Puntari > Olympialaiset vai ooppera. Janne Arola Oma leirilehti on ylpeyden aihe JOUTSAN YhTENäISKOULUN ekaja tokaluokkalaiset pääsivät leiripäivänsä aikana harjoittelemaan toimittajan työtä. Jos juttua ei lue kukaan, sen arvo on nolla.” Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Lehmusvesi blogissaan ”Työ kulkee mukanamme kaikissa näissä laitteissa. – Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei saisi olla tavoitteita tai että pitäisi jäädä tuleen makaamaan. VE SA LA iT in En Anu Vuokon mielestä sisältömarkkinoinnissa ei kannata julkaista liikaa – muuten sisällöt kilpailevat keskenään ja niiden teho heikkenee. Vuokko harrastaa lavatanssia, uimista ja kuntosalia. Anu Vuokko on 47-vuotias Alma Talentin avainasiakaspäällikkö. Hän oli ollut Kauppalehdessä yli 10 vuotta ja ryhtyi tosissaan pohtimaan, mitä haluaisi elämällään tehdä. Jukka Holmberg Alma Media ostaa Uuden Suomen takaisin ALMA MEdIA ostaa uutisja blogipalvelu Uuden Suomen Niklas Herliniltä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä juttuja ja millä perusteilla lehdet jakavat Facebookissa. Tutkimusdatamme näyttää, että kehittyneimmillä sanomalehtimarkkinoilla muiden kuin levikkija ilmoitustulojen osuus on jopa 20 prosenttia yhtiöiden liikevaihdosta, WAN-IFRA:n toimitusjohtaja Vincent Peyrègne sanoo. – Se motivaatio tässä meillä on, että Uusi Suomi on kehittänyt itselleen kymmenessä vuodessa aika hyvän digitaalisen preesensin, kertoo Alma Talentin toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori. Kyse on paluusta, sillä Herlin osti Uuden Suomen osakekannan ja tavaramerkkioikeudet Almalta vuonna 2007. Ei edes lapsena. Koskaan. Lukuja selittää käyttäjien tuottama blogisisältö, joka erottaa Uuden Suomen kilpailijoista ja on uutta myös Alma Talentin palettiin. > Puhelinvai sähköpostikontakti. Psykologiaa opiskellessaan Vuokko kuitenkin tajusi yhden tärkeän asian: hän ei ole koskaan haaveillut mistään. Se on vuorovaikutteisempi ja lähempänä ihmistä. Ei oikein kumpikaan, mutta ehkä ennemmin ooppera. ” Yritetään väkisin muuttaa asiakasta vai muututaan itse siihen suuntaan?” nä alkaneet pohdinnat johtivat avioeroon ja pariin työpaikan vaihdokseen. On kiinnostavaa nähdä, mihin se johtaa. Joutsan Seudun toimittaja Jukka Huikko lähetti oppilaat tekemään ryhmissä pieniä juttuja päivän ohjelmasta. Tästä pohdinnasta lähti Tietoykkösen toimitusjohtajan Osmo Kurjen mukaan liikkeelle uusi hanke, jossa tutkitaan sanomalehtien Facebook-strategioita. Hektisen työn vastapainoksi hän haluaa usein myös ”olla vaan” ja antaa mahdollisimman paljon aikaa lapselleen ja parisuhteelleen. Tiedot ilmenevät sanomalehtien maailmanjärjestön WAN-IFRA:n tuoreimmasta vuositilastosta. Tutkimuksen tilaaja on Sanomalehtien Liitto ja toteuttaja Tietoykkönen. Tässä oppilaat pääsivät itse kokeilemaan, Huikko sanoo Noora Autio Sanomalehtien Facebookstrategioita tutkitaan MONI SANOMALEhTI jakaa parhaat juttunsa Facebookissa. Putkeen, koska stressi laukeaa tutkitusti vasta parin viikon päästä loman alkamisesta. SuomenLehdistö 5/2016 9. taustat AjAnkohtAistA Vaikeuksien selättäjä joituksia tai muita artikkeleita myös lehdessä. Miesystävänsä hän löysi lavatansseista pari vuotta sitten. Jonkinlaisena neljänkympin kriisikuka. Hän siirtyi ensin TNS Gallupille tutkimuskonsultiksi ja vuotta myöhemmin viestintätoimisto Pohjoisranta Burson-Marstelleriin tutkimuksista ja analyyseista vastaavaksi johtajaksi. Noora Autio Lukijatulot yhä tärkeämpiä maailmalla LUKIJOILTA SAATAVAT tulot ovat yhä tärkeämpiä sanomalehdille kaikkialla maailmassa. Riikka Virranta m ed ia no st o ”Juttu ei saa olla tylsä. Tutkimukseen sisältyy lehtien edustajien haastattelujen lisäksi niiden Facebook-tykkääjille tehtävä kysely. Verkkolehti tulee osaksi muun muassa Kauppalehteä ja Talouselämää julkaisevaa Alma Talentia syyskuun alussa. Uusi Suomi tavoittaa viikossa keskimäärin 450 000 henkilöä TNS Metrixin mukaan. Nythän on jo alkanut tulla digitaalidetoxeja ja retriittejä ilman laitteita.” Tietokirjailija ja toimittaja Maaretta Tukiainen Viestinnän Tulevaisuus -lehdessä > Lue pidemmät versiot ja lisää uutisia: www.suomenlehdisto.fi uutiskooste Joutsan yhtenäiskoulun oppilaat olivat kiinnostuneita leirilehden taitosta. Tutkittavat lehdet ovat Aamulehti, Kaleva, Loviisan Sanomat ja KoillisSavo. – Uusien tulolähteiden merkitys on kuitenkin kasvussa. Kuluttaja-asiakkailta kertyneet tilausja irtonumeromaksut nousivat viime vuonna yli 53 prosenttiin sanomalehtien yhteenlasketuista tuloista. Kun vanha työkaveri eräällä joululounaalla vinkkasi, että Kauppalehdessä olisi myyjän paikka auki, Vuokko heitti, että ”ottakaa minut takaisin”. Erityisen innoissaan lapset seurasivat, miten toimittaja sijoitti heidän ottamansa valokuvat ja kirjoittamansa tekstit valmiiseen taittopohjaan. SEITSEMISEN VUOTTA sitten Vuokko tuli elämässään risteyskohtaan. Yhdessä ryhmässä oli 3–4 lasta, joista osa kirjoitti ja osa valokuvasi. Se tuo minulle enemmän uudenlaisia kokemuksia ja laajentaa ehkä tajuntaa. Hän päätti hyväksyä onnellisuusteorioihin pohjautuvan ajatuksen, jonka mukaan onni on parhaimmillaan sitä, että on tyytyväinen siihen, missä on. Käsittääkseni pitkä putki on parempi palautumisen kannalta. Mutta veri veti takaisin median pariin ja myyntityöhön. Sanomalehtien maailmanlaajuiset kokonaistulot vuonna 2015 olivat 168 miljardia dollaria, ja ne pienenivät 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Voiko ihminen siis saada useasta lehdestä tykkäämällä omaan feediinsä itselleen ylivoimaisen, ilmaisen median. Minä vähän vierastan sellaista, että mennään kouluihin kertomaan, miten toimittajan työtä tehdään. Tutkimustulokset julkistetaan Sanomalehtien Liiton Suurilla lehtipäivillä 3
Lusikat jakoon. Esa Jakeluiden Arja Sipiläinen jakaa sanomaleh tien lisäksi muun muassa suoramai noksia, kirjeitä ja aikakauslehtiä. Jakeluliiketoimin nan johtajan Kari Väisäsen mukaan yksin kirjejake lu muodostaa tulevaisuudessa 10–20 prosenttia yksikön liikevaih dosta. Lehtiyhtiöt ottavat jakelua kiihtyvällä tahdilla omiin käsiinsä. Teksti: Janne Arola Kuvat: Aku Isotalo. 10 SuomenLehdistö 5/2016 taustat Postin ja sanomalehtien yhteistyö on käymässä ongelmalliseksi
SuomenLehdistö 5/2016 11 taustat
Jakeluyhtiö Suomen omistajista ainoastaan Sanomalla ei ole postitoimilupaa. Vaikka uutinen ei tullut täysin puun takaa, se oli silti rajua kuultavaa. Kangaskorpi kysyy. – Tai onko Postin paikka pörssissä, jolloin sen on ruvettava toimimaan joka suhteessa kuin kaupallisten toimijoiden. – Käykö niin, että Posti vetäytyy jakelusta kokonaan ja yksityiset hoitavat sen kaikelta osin. Vain reilua viikkoa aiemmin Keskisuomalainen oli uhrannut etusivunsa Kangaskorven ja päätoimittaja Pekka Mervolan avoimelle kirjeelle, jossa vedottiin pääministeri Juha Sipilään (kesk.) ja Postin toimitusjohtajaan Heikki Maliseen, jotta postinjakelua erityisesti maaseudulla aikaistettaisiin nykyisestä. Kirjeiden jakelijaksi ryhtyminen on tuonut jakeluprosessiin uutta seurattavaa. Perinteisistä tuotteista yhtiön kautta jaetaan tällä hetkellä osoitteellisia kirjeitä ja aikakauslehtiä. – Tutkimme mahdollisuutta jakaa sekä varhaisjakelun yhteydessä että erilliskierroksella, sanoo jakeluliiketoiminnan johtaja Kari Väisänen. Kangaskorpi sanoo, että tilanne on paradoksaalinen. Muut 10 lehtiyhtiötä ovat hakeneet ja saaneet sen jo vanhan lupamenettelyn aikana. Näin on laajasti tapahtunutkin. Pakettien jakelun aloittamista selvitetaustat ” Tutkimme mahdolli suutta jakaa paketteja sekä varhaisjakelun yhteydessä että erilliskierroksella.” tään sekä Jakeluyhtiö Suomen kautta että Esa Jakeluiden omana palveluna. Kangaskorpi näkee luonnolliseksi kehitykseksi, että lehtiyhtiöt ottavat jakelua entistä enemmän omiin käsiinsä ja ryhtyvät jakamaan muutakin kuin sanomalehtiä. Mediatalo Esassa jakeluliiketoiminta nähdään kannattavana kasvualana, vaikka vielä tällä hetkellä tarkoitus onkin ensisijaisesti paikata levikkien laskusta johtuvaa liikevaihdon pienenemistä. Hankala yhtälö Jakelupäivien vähentämisehdotus on viimeisin takaisku sanomalehtien pienentyvien levikkien kierteessä, joka on ajanut myös jakelun murrokseen. Liikenneja viestintäministeriön muistio postilain muutoksista on lausuntokierroksella. Satunnaisten leimauspuutteiden selvittäminen on kuitenkin tuonut lisätyötä. Jakeluyhtiö Suomen toimitusjohtaja Marko Toivari sanoo, että yhtiö on kiinnostunut tekemään yhteistyötä varsinkin sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ryhtyvät harjoittamaan postitoimintaa alueilla, joilla Jakeluyhtiö Suomella ei ole vielä omaa toimintaa. Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi tiivisti sanomalehdistön tunnelmat elokuun alussa sen jälkeen, kun julkisuuteen oli noussut tieto Postin halusta vähentää jakelupäiviään nykyisestä viidestä kolmeen viikossa. Osa lehtitaloista on viime aikoina täydentänyt ja kehittänyt omaa jakeluverkostoaan, mutta esimerkiksi Keskisuomalainen on Kangaskorven mukaan lähes täysin riippuvainen Postista. Tämänkaltaiseenkin liiketoimintaan yhtiöllä on Toivarin mukaan mahdollisuus ryhtyä nopeasti. Palvelu on Väisäsen mukaan jo tuotteistettu ja yksi asiakaskin on tiedossa. Lisäksi jakajat eivät ole päässeet öisin kaikkiin yrityksiin jakamaan postia, jolloin jakelua on jouduttu paikkailemaan aamulla. Postin jakelukustannukset ovat nousseet, ja se perii lehtitaloilta aiempaa isompaa hintaa heikentyneestä palvelusta. Moni lehtiyhtiö jakaa jo kirjeitä ja aikakauslehtiä, ja Jakeluyhtiö Suomen kautta viritellään muun muassa pakettien jakamiseen liittyvää pilottia. Jos esimerkiksi Keskisuomalainen ryhtyy rakentamaan laajemmin omaa jakeluorganisaatiotaan, kysymys kuuluu, miksi se ei samalla havittelisi kaikkea maakunnallista postinjakelua. Jakelupäivien vähentäminen uhkaisi Kangaskorven mielestä merkittävästi maaseutua ja perinteistä tiedonvälitystä. – Sitä kautta toimintaa kasvatetaan ja samanaikaisesti rakennetaan uutta, Toivari sanoo. Isku suoraan turpaan. Samalla se kuitenkin myös kilpailee jakelumarkkinoilla sanomalehtien kanssa. Viime vuonna lisääntyivät sanomalehtien sisällä olevien liitteiden peittojakelut, ja tämän vuoden maaliskuusta lähtien yhtiö on jakanut aikakauslehtiä ja toukokuusta lähtien kirjepostia. Järjestelmien rakentaminen vie aikaa Esa Jakelut on jakanut varhaisjakelun yhtey dessä suoramainoksia jo yli kymmenen vuoden ajan, erityisesti haja-asutusalueilla ja viikonloppureiteillä. Pienpakettien jakelu omana toimintana on tarkoitus aloittaa syksyllä pilottikokeiluna. – Katse on nyt käännetty lainsäätäjiin, jotta suomalaiset tulevat tasapuolisesti kohdelluksi riippumatta siitä, missä kukin asuu. 12 SuomenLehdistö 5/2016 S hokkiuutinen. Vetoomuksesta tuli Kangaskorven mukaan paljon ja hyvää palautetta, jopa Postin sisältä. Alma Manu puolestaan on aloittanut ruokakassien jakamisen Lapissa. Kangaskorpi toivoo Postin, valtiovallan ja sanomalehtien löytävän tilanteeseen muita ratkaisuja kuin jakelupäivien vähentämisen. Väisänen kuitenkin uskoo, että ajan myötä pitkäjänteinen työ palkitaan.. Kirjeitä varten on pitänyt luoda oma järjestelmä, jolla jakelun laatua voidaan seurata ja laatu voidaan osoittaa myös asiakkaille. Pilotti pienpaketeista Lahtelaisen Mediatalo Esan jakelun liiketoimintayksikkö Esa Jakelut selvittää parhaillaan mahdollisuutta esimerkiksi ruuan kotiinkuljetukseen ja kuluttajapakettien kuljettamiseen. Jakeluyhtiö Suomea kiinnostavat paitsi postilaatikoihin ja -luukkuihin jaettavat myös kotitalouksista takaisin päin tulevat tuotteet, esimerkiksi verkkokaupan palautuspaketit tai kiertotaloudessa tapahtuva pienkaupankäynti vaikkapa Huuto.netin tai Tori.fi:n kautta. Kiertotalous kiinnostaa Tämän vuoden kesäkuussa postitoimiluvat vapautuivat niin, että nyt kuka tahansa saa ryhtyä jakamaan kirjeitä vain ilmoittamalla siitä Viestintävirastoon
– Jakajia on löytynyt, mutta enemmänkin saisi olla, Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta sanoo. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on lyöttäytynyt Pohjois-Suomessa Kalevan kelkkaan. ten yritysten hallinnassa, ja noin 40 prosenttia siitä hoitaa Posti. Se edellyttää luonnollisesti myös muiden sanomalehtien jakamista, Putkiranta sanoo. Almassakin jakeluliiketoiminta nähdään mahdollisuutena kasvuun, ei vain perinteisen tekemisen korvaajana. – Haemme uusia jakelutuotteita avoimin mielin. Helsingin Sanomat keskittyy tässä vaiheessa sanomalehtien jakeluun. Vielä ei ole kuitenkaan mahdollista sanoa, onko kokeilu laskenut jakelun kustannuksia toivotusti. Yksi tulevaisuuden suunta saattaa olla lehtien keskinäisen yhteistyön lisääntyminen painamisessa ja jakelussa. – Sinne olemme hankkineet omaa autokalustoa ja kylmäkuljetusbokseja, sanoo Alma Manun logistiikkajohtaja Taru Ojala. Elokuun alussa Posti ehdotti haja-asutusalueella jaettaville sanomalehdille jakelutukea verovaroista. Noin 20 prosenttia Suomessa jaettavista sanomalehdistä kulkee Postin päiväjakelussa. Helsingin Sanomien Putkiranta näkee vastaavan yhteistyön mahdolliseksi muuallakin Suomessa. SuomenLehdistö 5/2016 13 taustat – Tulevaisuudessa laadun osoittaminen on helppoa, mutta laadun eteen tehtävä työ tässä alkuvaiheen prosessin trimmaamisessa on yllättävän työllistävää, hän sanoo. Yhtiö aloitti ruokakassien jakelun Rovaniemellä paikallisen kauppiaan kalustolla, mutta pian toiminta laajenee myös Satakuntaan. Se voi auttaa paikkaamaan tilannetta esimerkiksi Uudellamaalla, jossa Posti ja Sanoma käyvät neuvotteluja kustannustehokkaan ja hyvälaatuisen varhaisjakelupalvelun säilyttämisestä. Tämä tietää lisää muutoksia jakeluliiketoiminnan johtajan Kari Väisäsen ja jakaja Arja Sipiläisen töihin.. Väisänen uskoo, että yksin kirjejakelu muodostaa tulevaisuudessa jopa 10–20 prosenttia yksikön liikevaihdosta. Näin voitaisiin Postin mukaan taata, että lehtien tilaajat saisivat päivän lehden maaseudullakin aamupäivän aikana. Hänen mukaansa suurin osa uusista jakajista on yksityisiä ihmisiä, mutta joukossa on myös esimerkiksi kuljetusalan yrittäjiä. – Primääritavoitteemme on aluksi turvata Hesarin varhaisjakelun kustannustaso ja laatu. Sen tiheys määritellään postilaissa. Hiljattain Posti ilmoitti luopuvansa kirjepostinjakelusta tiistaisin lähes kokonaan, ja nyt se siis kaavailee jakopäivien vähentämistä kolmeen. Normaalin jakelukoulutuksen päälle tulee siis vielä asiakaspalvelukoulutus. Tällä hetkellä Esa Jakeluissa työskentelee yhteensä nelisensataa toimihenkilöä ja jakajaa. Esimerkiksi mainoslehti Postisen vuoksi moni paikallisja kaupunkilehti on joutunut muuttamaan ilmestymispäiviään, jotta niillä on mahdollisuus päästä Postin osoitteettoman jakelun piiriin. Ensimmäisen analyysin aika on syyskuun loppupuolella. Viime vuosina Posti on kuitenkin muun muassa nostanut varhaisjakelun hintoja, irtisanonut varhaisjakelusopimuksia eri puolilla maata ja rukannut jakelupäiviään uuteen uskoon. Sanoma aloitti kesäkuun alussa Karkkilassa pilottiprojektin, johon se haki jakajiksi sopivia yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä. Kaleva painaa ja jakelee Pohjois-Suomen alueelle toimitettavat Hesarit lokakuusta alkaen. – Se on erittäin potentiaalinen vaihtoehto. Lehtiyhtiöiden yhteistyö saattaa lisääntyä Sanomalehtien Liiton vuoden 2014 tilastojen mukaan kappalemäärillä mitattuna noin 60 prosenttia varhaisjakelusta on lehtitalojen ja muiden yksityisEsa Jakelut selvittää parhaillaan mahdol lisuutta esimerkiksi ruuan kotiinkulje tukseen ja kuluttajapakettien kuljet tamiseen. Kun logistiikkaketju painamisesta varhaisjakeluun on integroitu, se tehostaa kaikkia osa-alueita. Tarkoituksena on ollut joustavoittaa jakelua niin, että jakajat voivat valita itselleen sopivat reitit ja ajankohdat. Kauppakassien jakelu poikkeaa yrityksen perinteisestä jakeluliiketoiminnasta siinä, että asiakkaat kohdataan: ruokia ei voi vain pudottaa laatikkoon. Yritys hakee koko ajan uusia kumppaneita kauppakassijakeluun, sillä tavoite on laajentaa toimintaa. . Kasvua ruokakasseista Alma Manu on ensimmäisenä suomalaisena mediatalona ehtinyt ruoka-apajille. Joustavampaa jakelua Jakeluliiketoiminnan iso ongelma on, että kun jaettavaa on entistä vähemmän, yksikkökustannukset kasvavat sietämättömiksi. Jos homma toimii tavoitteiden mukaan, malli voidaan laajentaa muuallekin
Seinällä hänen takanaan on Spotlight-elokuvan suurikokoinen juliste. Boston Globen talo on laajentunut kyllä leveyssuuntaan, mutta ei ylöspäin. Kun Globe 1950-luvulla päätti rakentaa paikalle, lehden johto kävi kysymässä koulun uskonnolliselta johdolta, olisiko heillä mitään sitä vastaan, että vastapäätä tulee sanomalehti. Se on ainoa merkki siitä, että kuuluisa ryhmä työskentelee juuri tässä avokonttorin nurkassa. Globen toimituksessa näyttää tismalleen samalta kuin amerikkalaisissa lehdissä yleensä: kokolattiamatto, yleisväri harmaa, toimittajat kuutioissaan, vinot pinot paperia kaikkialla. Tiimin koko tuplaantunut Boston Globe ei ole säästynyt journalismin kriisiltä. Tutkimuksista tehty elokuva palkittiin viime helmikuussa vuoden 2015 parhaan elokuvan Oscarilla. Ei olisi, kunhan lehtitalon korkeus ei ylittäisi koulun kirkontornia. Boston GloBen toimitaloa vastapäätä on katolinen koulu – sama, joka esiintyy lehden tutkivasta journalismista kertovassa Spotlight-elokuvassa. Lehden toimitus on kutistunut puoleen elokuvan kuvaamista ajoista. Spotlight-tiimi on kuitenkin kasvanut. Siten niistä saa Oscarin arvoisia. Se oli pitkään nelihenkinen (kolme reportteria ja editori), mutta vuodesta 2014 ryhmään on kuulunut Allenin lisäksi taustat: näin me teemme. Sittemmin hän sai oman tiiminsä lyhytkestoisia tutkimuksia varten. Eikä ole ylittänyt. Spotlight-tiimin nykyinen vetäjä ja editori Scott Allen istuu pitkän kokouspöydän päässä. Teksti: Johanna Vehkoo Kuvat: Pat Greenhouse / Boston Globe Scott Allen tuli Spotlight-tiimiin toimittajana vuonna 2008. Bostonissa katolisen kirkon vaikutusvalta ulottui ennen kaikkialle, mutta Globen toimittajat uskalsivat lopulta haastaa sen 2000-luvun alussa. 14 SuomenLehdistö 5/2016 Yksi tutkimus, 600 juttua Boston Globen tutkivan journalismin tiimi Spotlight työstää juttujaan kuukausitolkulla. Lehden tutkivan journalismin tiimi Spotlight paljasti kirkon sisäisen pedofilian ja sen, miten johto suojeli hyväksikäyttäjiä. Tiimit yhdistettiin vuonna 2014, jolloin Allenista tuli Spotlightin vetäjä
– Jotkut instituutiot ovat alttiimpia julkiselle kritiikille kuin toiset. Tiimit yhdistettiin vuonna 2014, jolloin Allenista tuli Spotlightin vetäjä. Kodin ulkopuolella pidin uutispimennosta kuitenkin jossain määrin kiinni. Mieluummin siis lenkille, salille tai kuoroharjoituksiin kuin kirjoittelemaan Twitteriin. Ennen kesälomaani suunnittelin lukevani loma-aamiaisilla lehtien sijasta kirjaa – jotain mahdollisimman vaikeaa ja ylevää. Uutispimentoon pakeneminen on syntisen houkutteleva ajatus. Yksi tekee koko ajan vähän pienempiä juttuja. Ärsyttävintä on, kun joku on toteuttanut idean, joka omassa päässäkin on muhinut. Pitäisikö teeman käsittelyä jatkaa lehdessä. Palauttavampi vaihtoehto olisi kai iltakävelylle lähteminen tai kanavan vaihtaminen hömppään. Pitkien juttujen kirjoittajan pitäisi viikonloppuisin aivan erityisesti lukea muiden lehtien pitkiä juttuja, Suomesta ja ulkomailta. Sittemmin hän sai oman tiiminsä lyhytkestoisia tutkimuksia varten. Ihan niin ei käynyt. Annoin tiedotusja valintavastuun toiselle. Viikon mittaisen talviloman henkisiä kohokohtia oli se, kun vaihtoi kanavan Kymmenen uutisilta Sinkkuelämääsarjan tutumpiakin tutumpiin uusintoihin. Niihinkin on vaikea nautintomielessä heittäytyä. Kollegani kertoi Lännen Median blogissa, että tällaisia hän oli pohtinut kesäsaunan kosteudessa. Katolinen kirkko oli vaikea pala. Spotlight on koko maan alueellisten lehtien suurin tiimi. – Nyt meillä on kolme tiimin ulkopuolista toimittajaa mukana vuoden kestävässä tutkimuksessa, joka käsittelee mielenterveyspalveluita, Allen sanoo. Se on kutkuttanut lyhyemmälläkin lomalla. ” Ennen kesälomaani suunnittelin lukevani loma-aamiaisilla lehtien sijasta kirjaa – jotain mahdollisimman vaikeaa ja ylevää.” Sinkkuelämää ja muuta uutispimentoa > Jatkuu seuraavalla sivulla. – Jos koko tiimi työstää yhtä aikaa samaa juttua, meiltä ei ilmesty moneen kuukauteen yhtäkään juttua. Itse kuulun niihin ei-niin-onnekkaisiin, joille kaikenlainen netissä pyöriminen on arki-iltana töiden jälkeen vaikea ajatus. Lisäksi Spotlight käyttää toisinaan tutkimuksissaan myös muita Globen journalisteja. xxxx kuusi toimittajaa. Toimittaja analysoi, miten juttu on rakennettu ja ehkä ärsyyntyy siitä, että ”nuo ovat saaneet tuolta henkilöjutun tai että olisinpa hoksannut itse kysyä tuolta henkilöjuttua”. Totaalisen irtautumisen tarve on varmaan yksilöllinen, mutta tasapaino lienee hyväksi kaikille. Toimittajuus on ammatti, jossa juttuaiheet eivät jätä rauhaan edes lomalöylyn pyhyydessä. Se on sääli ihmiselle, joka on kouluikäisestä asti seurannut aktiivisesti uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Se kolkuttelee syyllistävään sävyynsä myös arki-iltoina ja viikonloppuisin. . Pyysin lomaseuralaistani lukemaan minulle kännykästään (hänen mielestään) päivän tärkeimmät älähdykset. Siksi jaan reportterit eri projekteihin. Iltayhdeksän ajankohtaisohjelmat pitäisi katsoa, mutta nekin katsoo toimittajan silmin: Kysyykö toimittaja kaiken, mitä pitää. Jos arkiaamujen rutiinina kännykän näyttö sylkee juuri unesta avautuviin silmiin terrori-iskuja ja puoluegallupeja, edustaisi lomaa puhtaimmillaan kai mahdollisimman samea uutispimento. Työminä hälveni taustalle yllättävän nopeasti, ja lehtien lukeminen alkoi tuntua paineettomalta ja nautinnolliselta – sellaiselta kuin se toivottavasti suurimmasta osasta lukijoita tuntuu. Miksi kiuas muurattiin aikoinaan noin päin, ja pitääkö löylyveden olla kuumaa, kylmää vai jotain siltä väliltä. Erilliset tutkivalle journalismille omistetut ryhmät ovat harvinaisia amerikkalaisissa sanomalehdissä. Katolisen kirkon pedofiliaskandaali oli näistä yksi, mutta siitä tehtiin jopa 600 juttua. Tämä ei ole harvinaista, sillä toimittajien ajatuksilla ei ole loputtomasti uria. Taustalla on alkujaan ollut vapaaehtoisuus ja luonnollinen kiinnostus. Toisaalta antoisaa elämäntapaulottuvuutta, mutta toisaalta tie, joka saattaa uuvuttaa ihmismielen. Kaisa Hahto on Lännen Median lukemistotoimituksen toimittaja.. Sama vastenmielisyys voi lykätä myös omien verkkopankkiasioiden hoitoa. Se on 45-vuotisen historiansa aikana tutkinut tähän mennessä 102:ta eri aihetta. Ajatukset ovat esimerkki siitä, mitä toimittajan mielessä voi lomallakin säntäillä. Lomalla siitä syyllistyi vain hiukan. Se on ohjannut alallekin. työ Mediassa tekee kaikesta mediasta vähän työtä. Vaadittiin 600 juttua, ennen kuin hyväksikäyttäjäpappeja suojellut kardinaali saatiin eroamaan. Mitenköhän ne ovat saaneet studioon tuon ja miksi jättäneet kutsumatta sen toisen. Se on työn ristiriitainen ominaisluonne. taustat SuomenLehdistö 5/2016 15 Yksi tutkimus, 600 juttua le hd en te kij ä Scott Allen tuli Spotlight-tiimiin toimittajana vuonna 2008. Ristiriita ei vaadi viikkojen pituista lomaakaan
Vuonna 2009 Spotlight – ja koko lehti – olivat vielä uhanalaisia. Miten aiheet valitaan, kun on aikeissa omistaa kuukausikaupalla usean toimittajan työaikaa yhdelle aiheelle. KySy AinA EnEmmän, KySy AinA miKSi Hyvä tutkiva toimittaja ei tyydy helppoihin vastauksiin eikä niele yleisesti totena pidettyä tietoa. Hyvät kirjoittajat ajattelevat asiat loppuun asti ja ilmaisevat itseään kirkkaasti. Sitten pyydämme päätoimittaja Brian McGrorylta siunauksen. – Me tsekkaamme neljä tai viisi lupaavaa johtolankaa ja valitsemme sen, joka vaikuttaa lupaavimmalta. Sopiva Spotlight-aihe on sellainen, josta on uutta ja merkittävää kerrottavaa ja joka koskettaa sekä Bostonin seutua että mielellään myös koko Yhdysvaltoja. viime vuonna ensi-iltansa saanut elokuva kertoo tutkimuksista katolisen kirkon seksiskandaalista Bostonissa. HAnKALA Tyyppi voi oLLA LoiSToToimiTTAjA Parhaat tutkivat toimittajat tapaavat olla hivenen vastakarvaisia. 16 SuomenLehdistö 5/2016 Vinkit Anna aikaa tutkivalle toimittajalle 1. Nykyinen omistaja, miljardööri John Henry, on Allenin mukaan sitoutunut tutkivan journalismin tukemiseen. – Jos haluaa myydä digitilauksia, parasta on tehdä laatujournalismia, joka leviää ja jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Tuolloin Globen omisti New York Times, joka väläytteli lehden lakkauttamista. Varma ei silti voi olla, ja juttuja on toki kaatunut. Nyt tutkivan journalismin tiimi on Boston Globen tunnetuin ja arvostetuin osa. Scott Allen on laskenut, että tyypillinen Spotlight-keissi kestää viisi tai kuusi kuukautta aloituksesta julkaisuun. ToimiTTAjA TuTKii, EdiTori TAKAA rAuHAn Editorin tehtävä on taata toimittajille työrauha ja seistä heidän ja talon johdon asettamien aikatauluja talouspaineiden välissä. – Ihmisiä harmittaa, kun emme ehdi vastata heille tarpeeksi nopeasti, Allen sanoo. taustat: näin me teemmeteemme xxx KErry HAyES / WALt DiSnEy. Enemmän kuin osiensa summa Spotlight onkin myös elokuva tiimityöstä, journalisteista, jotka soittavat yhteen kuin vuosikausia yhdessä treenannut bändi. Spotlight-tiimin toimittajat on valikoitu siten, että kaikilla on erilaisia vahvuuksia. Hän muun muas sa tehtailee tietopyyntöjä ja rakentaa niistä informaatiovarastoa, joka auttaa tiimiä tekemään juttuja esimerkiksi oikeuslaitoksesta. Spotlightin toimittajat ovat yleensä tällaisia. Yleensä kustakin aiheesta tehdään ainakin kymmenen juttua, useimmiten enemmän. ETSi TuTKivA ToimiTTAjA ToimiTuKSESTA Joskus hyvä kirjoittaja voi olla loistava tutkiva toimittaja, vaikka hän ei itse sitä tietäisi. Scott Allenin mukaan juttuvinkkien määrä on räjähtänyt käsiin elokuvan tuoman huomion jälkeen. – Juttumme ansiosta leikkauksia koskevat säännöt uudistettiin. – Katolinen kirkko oli jättipotti, koska se tapahtui omalla takapihallamme, mutta oli merkityksellinen maailmanlaajuisesti. – Häntä ei haittaa, vaikka meillä kestää kauan juttujen kanssa, Allen sanoo. 2. Spotlight antaa muulle toimitukselle aiheet, joista ei ole ison tutkimuksen pohjaksi, mutta jotka ovat silti uutisarvoisia. Hyväksi bisnekselle Scott Allenilla ei ole varmaa tietoa siitä, onko lehden tilaajamäärä kasvanut elokuvan tuoman huomion ansiosta, mutta ainakin Spotlightin saamien juttuvinkkien määrä on räjähtänyt käsiin. ” jos haluaa myydä digitilauksia, parasta on tehdä laatujournalismia, joka leviää ja jolla on yhteiskunnallista merkitystä.” Spotlight-elokuvan kohtauksessa tiimi pitää palaveria. Elokuvaa on myös käytetty hyväksi lehden ilmoitusmyynnissä. Potilaille tai heidän omaisilleen ei kerrottu tästä etukäteen, eikä sittenkään, kun jokin meni pieleen. . Se on osa bisnesajatteluamme: uniikki journalismi erottaa meidät muista. – Viime aikoina ollaan menty lähempänä yhdeksää kuukautta tai jopa vuotta. 3. Yhden Allen valitsi siksi, että tämä on poikkeuksellisen hyvä kirjoittaja. 4. Globen tutkimusten jälkeen katolisen kirkon piiristä on paljastunut lasten hyväksikäyttöä ympäri maailmaa. Lähde: Scott Allen. Tutkivassa journalismissa voi vain harvoin olla varma siitä, että työ tuottaa tuloksen. Heitä voi olla joskus vaikea johtaa, mutta he ovat erittäin hyviä työssään. Kaksi tiimin jäsentä työskentelee aina parivaljakkona, sillä he täydentävät toisiaan ja ovat yhdessä enemmän kuin kaksi. Spotlightin viimeisin iso juttu käsitteli kirurgeja, jotka tekivät usein kahta leikkausta yhtä aikaa. Globe joutui muun muassa sulkemaan kaikki ulkomaan toimituksensa. Katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalin paljastaneesta tiimistä on jäljellä yksi toimittaja, Mike Rezendes, jolla on pitkän kokemuksensa ansiosta hurja määrä hiljaista tietoa. Se voitti parhaan elokuvan oscarin. Toinen on poliittisen korruption asiantuntija. Yksi on datavelho
eMarketerissa kuitenkin ennakoidaan, että mobiililaitteiden käytön yleistyessä myös mainosten esto niissä lisääntyy. SuomenLehdistö 5/2016 17 palstat Boston GloBe julkaisi äskettäin pääkirjoituksen, joka oli ehkä ensimmäisiä multimediaalisia ja vuorovaikutteisia tämän lajityypin juttuja. Jutun ulkoasukin oli perinteisestä tekstivoittoisesta esityksestä poikkeavasti ilmava ja visuaalisesti näyttävä. Palkittuja juttuja oli tehty myös – ja oikeastaan erityisesti – isojen valtamedioiden ulkopuolella. Kerronnan monimuotoisuus ja -alustaisuus on keskimäärin 26-vuotiaan lukijan mediatottumusten huomioon ottamista. toisaalta diGitaalisessa ympäristössä on mahdollista tehdä toimitustyöstä aiempaa vaivattomampaa. Datajournalismista rutiinijournalismia TäMän vuoden Data Journalism Awards -kilpailussa palkintoja saaneet työt kelpaavat malleiksi ja ideoiden lähteiksi koko alalle. Voimavaroja ilmeikkääseen verkkojournalismiin voi vapauttaa antamalla robottien hoitaa yksinkertaiset askareet. Aselainsäädäntöön kantaa ottaneessa jutussa käytettiin animoitua grafiikkaa, jutun lukuajan mukaan päivittyvää tilastodataa ja tietolaatikoita aiheeseen liittyvistä poliitikoista. Näin siksi, että isommilla koneilla tehdään töitä ja mainokset ovat niissä häiritsevämpiä kuin mobiilisovelluksissa. Se tarkoittaa noin 70:tä miljoonaa silmäparia, jotka eivät näe mainoksia. Mic käyttää erilaisia sosiaalisen median sovelluksia, joiden avulla lukija kutsutaan ottamaan kantaa jutun asiasisältöön tai vaikkapa ehdottamaan kuvatekstejä jutun kuville. Mielikuvituksellista multimediaa maailmalla Tablettien osuus laskemassa TableTTien nousukausi tuli ja meni jo. Kaikki hyödyntävät digitaalisen kerronnan mahdollisuuksia verkossa tavalla, jota tekijät luonnehtivat inspiroivaksi ja lukijoita palvelevaksi. Pikemminkin tarvitaan oivallusta ja osaamista. Lukija saattoi hiirellä läpsiä niitä tiehensä ja osallistua ”taisteluun ötököitä vastaan”. Palkintoraatia johtanut tunnettu datajournalisti simon Rogers katsoikin, että datajournalismista on tullut hyvässä mielessä rutiinijournalismia. Rosalinda tekee myös ennakkojuttuja. Toistaiseksi mainosten estoa käytetään etupäässä pöytäkoneilla ja kannettavilla tietokoneilla. Tänä vuonna jo useampi kuin joka neljäs internetin käyttäjistä Yhdysvalloissa käyttää jotain ohjelmallista mainosten estoa, arvioidaan eMarketer-julkaisussa. Media Briefingin jutussa kerrotaan, että tabletteja ei ole kuin vajaalla puolella internetin käyttäjistä ja että osuus on pikemminkin laskemaan päin. Huomionarvoista on, että datajournalismia tehdään yhä laajemmin ja monimuotoisemmin ja toisaalta se, että tällainen jutunteko ei välttämättä vaadi valtaisia resursseja. Ihminen ei enää tarkista näitä NTB:n robottiuutisia. Talouslehden jutussa oli tekstin ja staattisten karttojen lisäksi animoituja hyönteisiä, jotka lentelivät tai ryömivät ruudun poikki. Tabletit ovat menettäneet asemiaan älypuhelimille myös niin sanotussa second screen -käytössä esimerkiksi televisiota katsottaessa. ari.a.heinonen@ uta.fi Klikkaukset ve rk on si lm ä Jutussa oli tekstin ja staattisten karttojen lisäksi animoituja hyönteisiä, jotka lentelivät tai ryömivät ruudun poikki. Lisäksi sen ominaisuuksiin kuuluu hälytys: jos jossain tapahtuu jotain erityisen uutisarvoista, ihmistoimittaja saa Rosalindalta vinkin. > Katso linkit Verkonsilmän juttujen lähteille: suomenlehdisto.fi/ blog/aiheet/ artikkelit/ verkonsilma/ Financial Timesin hyönteisartikkelissa leppäkertut ja muut hyönteiset liikkuvat ruudulla. Osallistaminen on pelillistä ja julkaisun kohderyhmälle tuttua muista verkkopalveluista. Kirjoittaja Ari Heinonen on dosentti ja tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa. Sen mukaan robotin tekemä ottelu-uutinen on valmis muutamassa sekunnissa, mutta julkaisujärjestelmän viiveen vuoksi uutinen on maailmalla ”vasta” puolessa minuutissa ottelun päättymisen jälkeen. Adblockerien käyttö lisääntynyt USA:ssa MainosTen esTo-ohjelMaT näyttävät tulleen jäädäkseen nettikansan keskuuteen. . Global Web Index -tutkimukseen viitaten Media Briefing kertoo, että tabletti on vain neljälle sadasta netin käyttäjästä se tärkein väline. Globen pääkirjoitus kertoo siitä, että verkon kerronnallisia mahdollisuuksia voisi hyödyntää eloisasti myös muualla kuin erikoisreportaaseissa. Taannoinen Financial Timesin juttu maailmaa valtaavista ötököistä oli sekin mainio esimerkki pienieleisestä mutta tehokkaasta multimediakerronnasta. Ruotsissa Hallpressenin oma Rosalinda-robotti tuottaa uutisia jalkapallon lisäksi myös muun muassa jääkiekosta. Norjan uutistoimisto NTB käyttää robotteja jalkapallotulosten raportointiin. Mic-julkaisun mukaan olennaista kuitenkin on sisältö. Myös tablettien käyttö on vähentynyt huippulukemista. Toki palkittujen joukossa oli isojen mediatalojen kautta julkisuuteen tullut Panama-projekti, mutta senkin taustalla oli suhteellisen pieni ydinryhmä. Epäilemättä pääkirjoituksenkin viesti menee paremmin perille Globen tyylillä kuin pelkällä tekstipötköllä. Globen multimediaalinen pääkirjoitus, FT:n interaktiivinen ötökkäfeature ja pohjoismaiset uutisrobotit ovat sukua toisilleen, vaikka voivat vaikuttaa erilaisilta hankkeilta. Älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja jopa pöytäkoneet koetaan tabletteja tärkeämmiksi. Laatulehden multimediaalinen pääkirjoitus ja arvostetun talouslehden ympäristöjutussa pörräävät hyönteiset ovat virkeitä esimerkkejä uudenlaisesta journalistisesta kerronnasta. Datavisualisointia Data Journalism Awards -palkitun BuzzFeedin jutussa.. nuorille aikuisille suunnattu Mic-julkaisu puolestaan perustaa juttunsa mukautuvaan kerrontaan (adaptive storytelling). Näin sinänsä tavanomaiseen featurejuttuun tuotiin elävyyttä osuvalla lisäelementillä. Tabletit ovat häviämässä kamppailun älypuhelimia vastaan
panu.uotila@jyu.fi te or ia & kä yt än tö Teoria väittää: Yhdysvalloissa podcastien suosio julkaisukanavana jatkuu uusien älypuhelinmallien tukemana. palstat 18 SuomenLehdistö 5/2016 JOURNALISMIN KULUTUKSEN painopisteen siirtyminen mobiililaitteisiin ja kohdennettuihin sisältöihin on kansainvälisesti nostanut podcastit trendin harjalle. – Uskon podcast-tuotannon kasvuun sen vuoksi, että niiden tekeminen on muihin muotoihin verrattuna halpaa eikä tekninen kynnys ole kovin korkea osaamisen tai investointien suhteen. Quirk korostaa, että podcasteissa oleellista on keino kertoa tarinoita äänellä siten, että ne vetoavat yleisöön ja sitouttavat. Podcasteissa on potentiaalia Tutkija: Vanessa Quirk. Työskennellyt uutistoimittajana muun muassa Keskisuomalaisessa, Ylen Keski-Suomen uutisissa ja Ylen tv-uutisissa. kand. Kuulokkeiden kautta ohjelma tulee lähelle ja puhuttelee intiimisti kuulijaa. Kirjoittaja Panu Uotila on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella. Opiskellut Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa, hum. Pelkistetyimmillään podcast voi olla tallentimelle puhuttu blogiteksti. Verkkolehtien podcastit ovat yleensä keskusteluja, haastatteluja, reportaaseja, viikkokatsauksia tai muuta lehden aihepiiriin kuuluvaa äänijournalismia. Radiopuoleltahan on jo Julkisen sanan neuvostossa ollut tapauksia, joissa ohjelman juontajien journalistinen sisältö ja mainonta ovat sekoittuneet. Podcastien teknisen tason toisessa päässä ovat kuunnelmat, joiden äänisuunnittelu on korkeatasoista. Podcastin kuuntelu on aina tietoisempaa ja keskittyneempää kuin radion taustakuuntelu. Fakta Fakta. Toisaalta uusia mainosmuotoja ja innovaatioita ei synny, ellei uusien asioiden kokeiluun ja pilotointiin olla valmiita käyttämään kehitysrahaa. – Nyt tarvittaisiin mainosmyyjiä, jotka lähtisivät myymään podcast-mainontaa sillä idealla, että se on radiomainontaa tehokkaampaa. – Radion kuuntelu muiden kuin radioaaltojen kautta varmasti lisääntyy. Kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin ja Mikrobittiin. Podcastin kuuntelijan on pitänyt nähdä se vaiva, että hakee kyseisen ohjelman. Julkaisijan näkökulmasta podcastien ongelma on, että niistä ei tule heti tuottoa. Nyt tarvittaisiin mainosmyyjiä ja mainostajia, jotka uskovat podcast-mainonnan toimivuuteen. Teknisesti podcastit voivat olla hyvinkin eritasoisia. Suomessa podcastien kuuntelu ja tuotanto on vielä vähäistä. Muista mediataloista Nelosen Supla-palvelu kokoaa suoratoistettavaksi sekä nettiin tehtyä tuotantoa että ohjelmatallenteita. Perinteisen äänimainonnan lisäksi podcastit soveltuvat hyvin brändijournalismiin, joukkorahoitukseen sekä tilausmaksuilla rahoitettaviksi. – Yhdysvalloissa podcast-mainonnalle on enemmän kysyntää kuin hyviä mainospaikkoja on tarjolla. – Podcastit soveltuvat parhaiten yleisösuhteen syventämiseen. 2003. . Yhdysvalloissa omaan puhelimeen ladattava äänijournalismi on noussut niin suosituksi, että sisältöjä pystytään tekemään kannattavasti erilaisia rahoitusmuotoja hyödyntäen. Kuinka suosituksi ennustat podcastien kuuntelun tulevan Suomessa. Aineisto: Kirjallisuus, tilastot ja alan 68 toimijan haastattelu. Varsinkin nuoret käyttäjät ovat tottuneet siihen, että puhelimen kuulokkeet ovat korvissa pitkin päivää, jolloin musiikin vaihtaminen välillä puheeseen on helppoa. Järjestelmä karsii satunnaiskuuntelijat ja takaa sen, että kuuntelijat haluavat kuunnella kyseistä ohjelmaa juuri sillä hetkellä. Jos vertaa sitä mihin tahansa muuhun verkkojulkaisemiseen Suomessa, niin muu julkaiseminen on oman jalanjäljen suurentamista, jotta saadaan lisää bannerinäyttöjä tai lukijoita tilaajiksi. Uskotko, että maakuntalehdet alkavat tuottaa podcasteja verkkosivuilleen. The Tow Center for Digital Journalism, Columbia University 2015. Merkittävät sanomalehdet, esimerkiksi Guardian, Financial Times, Economist ja Wall Street Journal, julkaisevat verkkosivuillaan laadukkaita ja suosittuja podcasteja. – Suurin lukko on tietysti siinä, että pitäisi pystyä muuttamaan rahaksi työaika, joka toimittajalla menee podcastin tekemiseen. Esimerkiksi Spotify on jo lisännyt podcastit valikoimiinsa. Perinteisen broadcast-radion lähetysvirran täytyy miellyttää mahdollisimman suuria yleisöjä ja sopia kanavan profiiliin, mutta podcastien tekeminen on edullista, joten se mahdollistaa sisällön kohdentamisen pienille ryhmille. Tähän mennessä kaikkein suosituin podcast on amerikkalainen Serial, jonka äänikerronta on laadukasta ja huolellisesti toteutettua. Käytäntö vastaa: Podcastien valtti on intensiivinen kuuntelijasuhde. On ymmärrettävää, että maakuntalehdet tarkkailevat tässä vaiheessa podcastien suosion kasvua, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa resursseja ei haluta laittaa podcasteihin ilman varmuutta jonkinlaisesta kannattavuudesta. Voisiko mainosrahoitteisissa podcasteissa siis olla mielestäsi taloudellista potentiaalia. Ratkaiseva sysäys podcastien yleistymiselle ovat älypuhelimiin tulleet sovellukset, joilla podcasteja on helppo tilata ja kuunnella. Tutkimus: Guide to Podcasting. – Suomessa törmätään eettisiin kysymyksiin, pienempään mittakaavaan ja hinnoitteluun. Vaikka podcastien kuuntelu on Suomessakin moninkertaistunut jo usean vuoden ajan, on kyseessä kuitenkin edelleen täysin marginaalinen ilmiö verrattuna esimerkiksi radioon. Podcasteissa toimii kuitenkin arkistoilmiö, eli vanhojakin ohjelmia kuunnellaan, kun yleisö on löytänyt sarjan. Suosion kasvu kuitenkin edellyttäisi, että tarjolle tulee varta vasten podcasteiksi suunniteltuja sitouttavia sisältöjä, vanhojen radiolähetysten sijaan. Siellä mainonnan vaikuttavuus perustuu kuitenkin ohjelman toimittajan karismaan ja uskottavuuteen. Tekijä: Vapaa toimittaja, Ylen Vikasietotila-podcastin tuottaja Olli Sulopuisto. Tutkimuksen mukaan podcastien sisään upotettu äänimainonta on tehokasta eikä ärsytä kuulijoita samalla tavalla kuin tekstin seassa oleva bannerimainonta. Kokemus: Pääasiassa tekniikasta ja populaarikulttuurista kirjoittava vapaa toimittaja vuodesta 2003. Yhdysvalloissa monet suositut podcastit tulevat mediataloista, joilla on myös radiotoimintaa, mutta tämä ei ole ollut menestyksen edellytys. Suomalaisessa mediakentässä podcastien tuotanto ja kuuntelu ovat vielä marginaalinen ilmiö. Ylen suurin satsaus on Kadonnut-sarja, joka tutkii tosielämän tapausten kautta, millaisen tyhjyyden katoamiset ovat jättäneet perheisiin ja elämänpiireihin. Käytön helppous ja ilmaisuus kuluttajalle ovat ominaisuuksia, joiden voi olettaa kasvattavan podcastien suosiota myös Suomessa. VANESSA QUIRK kartoittaa Tow Centerin tutkimusraportissa podcastien mahdollisia ansaintalogiikoita ja niiden toimivuutta Yhdysvaltojen mediakentässä. On selvää, että kasvua tulee, mutta ei ehkä perinteisen podcastin muodossa, vaan välitysteknologia voi vielä muuttua uusiksi sovelluksiksi. Toimittaja, joka tekee hyviä henkilökuvia lehteen, oppii helposti tekemään kiinnostavaa haastatteluja keskustelutyyppistä podcastia. SUOMALAISISTA MEDIATALOISTA Yle on tähän mennessä panostanut eniten varta vasten podcasteiksi tehtäviin sisältöihin. Suomalaisen podcast-tarjonnan kokoavan Jakso.filinkkisivuston perustaja, podcast-tuottaja ja vapaa toimittaja Olli Sulopuisto, kannattaisiko maakuntalehtien alkaa tehdä podcasteja verkkosivustoilleen. Podcastit ovat yleensä persoonavetoisia, joten kuulijaa voi houkuttaa kiinnostavan persoonan seuraaminen ja häneen samaistuminen, vaikka podcast olisi teknisesti amatöörimäinen
Lähes puolet vastaajista toivoi mobiililaitteiden parempaa hyödyntämistä. Yleisradion rooli julkisessa keskustelussa sen rahoituksesta ja tehtävistä 2012–2015. Keskustelu Ylen roolista on reviiritaistelua GRADU: Ylen tehtävistä ja rahoituksesta on väännetty julkisuudessa kättä jo pitkään. Tämä selviää Teemu Rauhalan journalistiikan pro gradu -tutkielmasta, jossa hän kävi läpi kaikki Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien Facebook-päivitykset syyskuulta 2015. Janne Arola > Teemu Rauhala: Somehuomion jäljillä: käyttäjien reagointi journalistisiin sisältöihin Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien Facebook-sivuilla. Vastaajat pääsivät myös esittämään toiveita medioille, jotka käyttävät ohjelmallista ostamista. Janne Arola > Interquest & Popmedia: Ohjelmallinen ostaminen. Mielipiteet herättävät Facebookissa GRADU: Suomalaiset Facebookin käyttäjät reagoivat voimakkaimmin mielipidejuttuihin sekä terveyttä, hyvää elämää ja perheja parisuhdeasioita käsitteleviin juttuihin. ”Journalismin autonomiaan (--) ei riitä oman toiminnan ylivertaisuuden ilmoittaminen, vaikka sen läpinäkyvä ja perusteltu artikulointi voikin olla välttämätöntä.” Aki Petteri Lehtinen Helsingin yliopiston väitöskirjassaan Journalismin objektiivisuus – pragmaattinen tietokäsitys ja relativismin haaste moniarvoisessa maailmassa ”Jos elämyshakuinen markkinahenkisyys voittaa analyyttisen, vaikkakin subjektiivisen, argumentaation, on kriitikoiden aiheellista miettiä ammatinvaihdosta.” Maija-Liisa Westman teatterikritiikin muutosta käsittelevässä Jyväskylän yliopiston väitöskirjassaan ki rj at ie to tu tk im us no st o elin a ra jal a. Vähiten käyttäjät reagoivat urheiluja autojuttuihin. Riikka Oosi on tutkinut vuosina 2012–2015 käytyä keskustelua gradussaan. https://jyx.jyu.fi/dspace/ handle/123456789/50103. Oosin mukaan Ylen rahoituksesta käyty keskustelu ei ollut vuorovaikutuksellista, koska Yle itse vetäytyi keskustelusta enimmäkseen syrjään. Vastaajat kokivat ohjelmallisen ostamisen tärkeäksi muun muassa sen helppouden, mitattavuuden, kustannustehokkuuden sekä kohdennusja optimointimahdollisuuksien vuoksi. Se johtuu hänen arvionsa mukaan siitä, että tuohon aikaan ihmiset ovat useimmiten vapaalla. Popmedia ja InterQuest toteuttivat ohjelmallisesta ostamisesta kyselyn noin 70:lle media-alan ammattilaiselle. Eräs Rauhalan huomioista on, että kello 16–20 välisenä aikana julkaistut jutut päätyvät erityisen usein hiteiksi sosiaalisessa mediassa. ”Kyseisellä aikavälillä julkaistut jutut ovat tuoreita, kun ihmiset pääsevät töistä aktiivisen sosiaalisen median käytön pariin”, Rauhala kirjoittaa. Ylen tehtävistä käydystä keskustelusta puolestaan tuli reviiritaistelu kaupallisen ja julkisen median välille. ”Ylen tehtävää koskeva keskustelu jäikin lähinnä julkisen palvelun median ja kaupallisen median väliseksi kiistelyksi siitä, tuliko julkisen palvelun tarjota täyttä vai täydentävää palvelua”, Oosi kirjoittaa. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/ 10024/99263/GRADU-1465544917.pdf. Janne Arola > Riikka Oosi: Suuri ja mahtava Yleisradio. palstat SuomenLehdistö 5/2016 19 Sanoma edelläkävijä ohjelmal lisessa ostamisessa SELVITYS: Ohjelmallisesta ostamisesta eli automatisoidusta mediatilan ostamisesta on puhuttu viime aikoina paljon. Oosi kokee, että keskustelu julkisesta palvelusta jäi kuitenkin pinnalliseksi eikä Ylen yhteiskunnallista tehtävää saatu tuotua esille kovinkaan kattavasti. Kyselyn vastaajat arvioivat, että ohjelmallinen ostaminen Suomessa kasvaa edelleen, vaikka sen kasvuvauhti hiukan hidastuukin. Se oli Yleltä tietoinen valinta. Mediayhtiöistä Sanoma koettiin ohjelmallisen ostamisen edelläkävijäksi Suomessa. Kaksi kolmesta vastaajasta toivoi parempia kohdennusmahdollisuuksia datan avulla. http://www.popmedia.fi/ ajankohtaista/pop-media-ja-interquestselvittivat-ohjelmallisen-ostamisen-nykytilaa
Piilomainonta on torjuttava. Ilta-Sanomat ei kerro juttunsa yhteydessä lehden ja Oikotien kuulumisesta samaan Sanoma-konserniin. Ilta-Sanomien asumissivuilla käsitellään monipuolisesti erilaisia asumiseen liittyviä aiheita asuntojen hintatiedoista sisustamiseen. Autismija Aspergerliiton mukaan ”autismi on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä, mutta myös vahvuuksia”. Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin pikkupojan kuolemasta yliajon uhrina. Ratkaisu JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Jutussa on muutama rivi tekstiä, viisi kuvaa ja kolme linkkiä Oikotie-sivustolle. Kaikki linkit johtivat Sanoma-konsernin Oikotielle. http://www.iltamakasiini.fi/ artikkeli/373874-auton-alle-jaanytpoika-kuoli-kadulle-koska-kukaan-eipysahtynyt-auttamaan-hanta Kantelun mukaan ei ole oikein, että tällaisista aiheista uutisoidaan viihdeuutisena. Suomen suurin ja pienin myynnissä oleva yksiö hintatietoineen ylittävät Sadeojan mukaan uutiskynnyksen varsinkin, kun yksiöiden hintojen nousu pääkaupunkiseudulla on ollut puheenaihe myös tänä talvena. Tätäkin taustaa vasten ymmärrän kantelijan huolen siitä, että otsikko ruokkii vääriä mielikuvia. JSN antoi vapauttavan päätöksen, mutta kehotti journalisteja harkitsemaan tarkoin sairauksien nimien käyttämistä kielteisinä vertauskuvina. http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001110867.html Kantelijan mukaan Ilta-Sanomien kaupallisen yhteistyökumppanin, Oikotien, asuntoilmoitusta mainostetaan tavallisella artikkelilla Iltalehden verkkojulkaisussa. http://www.autismiliitto.fi/autismin_kirjo/autismin_kirjo/autismi Kantelija siteeraa kirjaa ”Autismin kirjo aikuisikäisillä” (2010): psykiatri Lena Nylander vastaa kysymykseen, onko autismin kirjoon kuuluvilla henkilöillä vahvuuksia: ”He voivat olla tarkkoja, täsmällisiä, sinnikkäitä ja rehellisiä (mitä ei aina sosiaalisissa tilanteissa arvosteta). Julkisen sanan neuvoston on kuitenkin tulkinnoissaan puolustettava sananvapautta. Oikotien kautta idea ei ole päätoimittaja Sadeojan mukaan tullut, eikä jutun teon yhteydessä ole luovutettu päätäntävaltaa ulkopuoliselle taholle. Kantelija sanoo aiem min 12 5 Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 18.5. Ilta-Sanomat, kuten muutkin tiedotusvälineet, esittelee säännöllisesti erilaisia asuntoja sivuillaan. Kuten kantelija itsekin kantelussaan toteaa, Suomen suurimman yksiön voisi ”olettaa ylittävän uutiskynnyksen”. Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 26: ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava.” Liittäessään kaikkiin autisteihin leimaavasti kielteisiä ominaisuuksia lehti edistää kantelijan mielestä autistien epäasiallista kohtelua ja loukkaa heidän ihmisarvoaan. Kyseessä on samantyyppinen ryhmän jäsenten ihmisarvoa yleisesti loukkaava tapaus kuin se, josta Julkisen sanan neuvosto on antanut langettavan päätöksen ratkaisussaan 4358/SL/10 (http://www.jsn.fi/ sisalto/?id=5367&search=4358). JSN Vapauttavat Langettavat palstat palStat Vain yksi sana. Artikkeli on hyvin ilmoitusluonteinen, eikä siinä ole oikeastaan kovinkaan paljon toimituksellista sisältöä – muuta kuin otteita ilmoituksesta sekä Oikotien edustajan kommentti. Kolumnisti ei siten käsitellyt autisteja asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Lehti julkaisi verkossa jutun Suomen suurimmasta ja pienimmästä yksiöstä. Sanat ovat kirjoittavan toimittajan tärkein työkalu, ja kolumnisti on varmasti miettinyt otsikon sanavalintaa tarkkaan. ILta-Sanomat Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. ToimiTTaja Tuomas EnbuskE kuvaili Iltalehden kolumnin otsikossa suomalaisten tunne-elämää autistiseksi. Eija Eskola-Buri Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja Eskola-Burin poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä.. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo ja Arja LerssiLahdenvesi. Kehityshäiriön käyttäminen vertauskuvallisessa merkityksessä kohdistui suomalaisiin – ei kyseisestä kehityshäiriöstä kärsiviin. Vertaus ei rikkonut autistisista häiriöistä kärsivien ihmisarvoa. Tässä tapauksessa kolumnisti käytti autismi-metaforaa kuvatessaan suomalaisten suhdetta tunneelämään. Jos autisti-sana olisi korvattu vaikkapa sanalla psykopaatti tai tunnevammainen, kirjoitus ei olisi koskaan saapunut JSN:n käsittelyyn. ja 21.6. Suomen suurinta yksiötä välitti Kiinteistömaailma, ja se oli myynnissä myös muilla verkkosivustoilla. Otsikolle löytyy kate kirjoituksesta. Samaan juttuun on toimituksessa päätetty etsiä myös pienin myytävänä oleva yksiö, jotta lukija voi vertailla näiden eroja. Kantelu 2.2.2016 Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkossa 1.2.2016 julkaistuun juttuun ”Kuvat: Tällainen on Suomen suurin yksiö – 189,5 neliötä, hintapyyntö 1 995 000 euroa”. Lehti liittää autisteihin kielteisiä ominaisuuksia kuten armottomuus, empatian puuttuminen, pilkkaaminen, tarve viinan juontiin sekä kyvyttömyys keskustella ihmisten haavoista, virheistä ja epätäydellisyyksistä. Iltalehden kolumnisti on kärjekkäällä kielenkäytöllään halunnut korostaa viestiään, mutta Hakalan mukaan ei missään nimessä ole halunnut loukata kenenkään ihmisarvoa. Samalla tavalla sanaa syöpä käytetään kuvaamaan jonkin asian negatiivista vaikutusta yhteiskuntaan. Kantelu 11.3.2016 Kantelu kohdistuu 11.3.2016 Iltamakasiinissa julkaistuun juttuun ”Auton alle jäänyt poika kuoli kadulle, koska kukaan ei pysähtynyt auttamaan häntä”. Kantelu 6.3.2016 Kantelu kohdistuu 26.2.2016 Iltalehdessä julkaistuun kolumniin ”Suomi on armottomien autistien maa”. Iltalehden päätoimittaja vertasi autismi-sanan käyttöä mykkäja kuuro-sanojen käyttöön. 20 SuomenLehdistö 5/2016 ILtaLehtI Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvoa koskevassa asiassa. Uutinen oli sijoitettu verkkosivulla vinjetin ”Viihde” alle. Lehti rikkoi onnettomuuden uhrin hienotunteista kohtelua edellyttävää ohjekohtaa. Ilta-Sanomien verkkojutussa esitellään Suomen suurin myynnissä oleva yksiö ja pienin Oikotiellä myynnissä oleva yksiö. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen. Iltalehden kolumnisti kirjoitti suomalaisista ja Suomesta armottomana maana: ”Emme ole kykeneväisiä keskustelemaan ihmisten haavoista, virheistä ja epätäydellisyyksistä. Päätoimittaja Hakalan mukaan esimerkiksi lause ”amerikkalaiseen verrattuna suomalainen on mykkä” ei halvenna puhevammaisia eikä lause ”hallitus on sokea ongelmille” halvenna näkövammaisia. Toivottavasti tämä ei kaiu kuuroille korville. Juttuun on normaaliin tapaan upotettu linkit alkuperäiseen lähteeseen, eikä niihin Sadeojan mukaan sisälly mitään muuta kehotusta kuin tieto siitä, että alkuperäinen lähde löytyy linkin takaa. Joillakin heistä on todella omaperäisiä ja innovatiivisia ideoita, toisilla on selviä taipumuksia taiteelliseen toimintaan, opintoihin ja tutkimustyöhön.” Kantelija viittaa myös Adam Smithin vuonna 2009 julkaistuun tutkimukseen: ”Autistit saattavat vaikuttaa epäempaattisilta, mutta joidenkin tutkimusten mukaan he kokevat jopa voimakkaampaa empatiaa kuin valtaväestö.” http://opensiuc.lib.siu.edu/ cgi/viewcontent.cgi?article= 1031&context=tpr&sei-redir=1 Iltalehden vastaus 4.4.2016 Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että Iltalehden kolumnisti ei käytä kirjoituksessaan sanoja ”autisti” ja ”autistinen” haukkumasanoina, vaan hän on halunnut käyttää niitä kuvaannollisessa merkityksessä ilmaisemaan käsitystään siitä, miten suomalaisessa kulttuurissa suhtaudutaan tunteisiin. Se oli kuitenkin toteutettu lähes pelkästään markkinointisivustolta otetuilla kuvilla ja luonnehdinnoilla sekä useilla linkityksillä Oikotielle, joka on niin sanottu toissijainen lähde. Oikotie kuuluu toki samaan konserniin Ilta-Sanomien kanssa, mutta koko jutun lähtökohta on ollut täysin journalistinen ja sen näkökulma ja käsiteltävät kohteet on valittu toimituksessa. Kantelijan mielestä tämä menee jo enemmän kaupallisen yhteistyön piiriin kuin normaaliin journalismiin. Tekstissä kerrotaan yksityiskohtaisia hintaja neliötietoja sekä kohteiden varustelutietoja. Heillä voi olla paljon asiatietoa kiinnostuksensa kohteesta. Näin juuri on Ilta-Sanomien toimituksessakin Sadeojan mukaan ajateltu. Ilta-Sanomien vastaus 3.3.2016 Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että asuminen ja eritoten poikkeukselliset asumisratkaisut kiinnostavat paljon lukijoita. Muutama vuosi sitten autismi nousi julkiseen keskusteluun, kun Helsingin Sanomat käsitteli Aspergerin oireyhtymän ja koulusurmien yhteyttä. Jutun sisältö perustuu pitkälti asuntojen kuvailemiseen sekä kuviin ja pohjapiirroksiin, jotka ovat kyseisen jutun kannalta olennaista sisältöä. Päätöksiä yhteensä 17. Lukijalle ei kerrota, että kyse on mainoksesta. Jossain määrin ”Suomen suurimman yksiön” voisi kantelun mukaan toki olettaa ylittävän uutiskynnyksen, mutta koska kyseessä on Ilta-Sanomien kaupallinen yhteistyökumppani, kyseessä on enemmänkin piilomainonta kuin pyrkimys journalismiin. Kantelija kirjoittaa, että Iltalehti käyttää otsikoinnissaan sanaa ”autisti” haukkumasanana irrallaan blogikirjoituksen tekstin asiayhteydestä. Asunto on varsinaisesti myynnissä Kiinteistömaailmassa, ja sitä markkinoidaan myös muun muassa Oikotien kilpailijan eli Etuoven sivustolla. Seurauksena on joko pilkka, vielä useammin vaikeneminen. Myös Julkisen sanan neuvoston mielestä Suomen suurin yksiö voi ylittää uutiskynnyksen, ja siitä voi tehdä jutun. Suhteemme tunteisiin on autistinen. Juttu oli tehty lähes pelkästään samaan konserniin kuuluvan verkkosivuston perusteella ja linkityksillä. Ratkaisu JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi. http://blogit.iltalehti.fi/tuomas-enbuske/2016/02/26/suomi-on-armottomien-autistien-maa/ Kantelun mukaan Iltalehti käsittelee blogikirjoituksessa ja sen otsikossa autisteja heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Siksi tarvitsemme viinaa.” Neuvosto suosittelee, että journalistit harkitsisivat tarkasti sairauksien ja kehityshäiriöiden nimien käyttämistä kielteisinä vertauskuvina, koska se voi olla leimaavaa sairauksista kärsiville ihmisille. Samalla tavalla kuvaannollisesti, ikään kuin kielikuvina, käytetään myös sanoja kuuro, mykkä ja sokea. Tästä syntyi jonkinmoinen kohu, ja osa lukijoista koki vahvasti, että juttu leimasi Aspergerin oireyhtymää sairastavat. ILtamakaSIInI Julkisen sanan neuvoston langettava päätös uhrin hienotunteista kohtelua koskevassa asiassa. Autisti on suomen kielessä tuoreempi sana kuin kuuro, mykkä ja sokea, mutta sitä on tässä yhteydessä käytetty vastaavalla, kuvailevalla tavalla, kuin mainittuja sanoja. Lisäksi neuvosto huomauttaa, että Ilta-Sanomien verkkosivujen toimituksellisesta hakemistosta löytyy suora linkki Oikotien asuntomarkkinoille. Artikkelissa kehotetaan useampaan kertaan katsastamaan kyseinen asunto Oikotien sivuilta. Konserniyhteyttä ei kerrottu lukijalle. Iltalehden kolumnisti kuvasi suomalaisten tunne-elämää autistiseksi. Jutun yhteydessä ei kerrota Ilta-Sanomien ja Oikotien konserniyhteyttä. Myytävään jättiyksiöön itse asiassa sattumalta netissä törmäsi asunnoista kiinnostunut IS-toimittaja, joka vinkkasi aiheesta verkkotoimitukselle
Enin osa verkkojulkaisun sisällöstä käsittelee kuitenkin muita aiheita, joiden kirjo vaihtelee rikoksista autoiluun, liikenteeseen, matkailuun, politiikkaan, ruokaan, elämän ilmiöihin ja eläimiin. Lehdessä ei tule esiin, miten Demos Helsinki on mahdollisesti muilta osin vaikuttanut lehden sisältöön, esimerkiksi juttujen aiheisiin ja näkökulmiin. Päätoimittajan vastauksen mukaan kirjoitettu teksti ei tällaisessa tapauksessa voi korvata sitä informaatiota, läsnäoloa ja tunnetta, minkä kuva välittää. Kardavan kuva on pysäyttävä, ja se välittää lentokentän uhkaavan tunnelman, kuolema on läsnä ja lähellä. Helsingin Sanomat julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskun kahdesta uhrista, joista toinen puhui puhelimeen. Iltamakasiini on julkaissut mm. Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei kuitenkaan riko. kohdan eli yksityiselämän suojan perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei näiltä osin ole mahdollista saada asianomistajien suostumusta. Kuolemantapauksesta kertovan uutisen julkaiseminen viihteenä ei tässä tapauksessa noudata Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan uutiskuva on kiistatta dramaattinen mutta kohdettaan kunnioittava. Lisäksi tämä viittaus kyselyyn ei mitenkään liity kantelun alaiseen asiaan. Kuva on olennainen osa tiedonvälitystä. Tuoreena esimerkkinä Kupiainen mainitsee laulaja Riki Sorsan syöpäkamppailusta kertovat uutiset. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Helsingin Sanomat ei Niemen mukaan käyttänyt kuvaa sensaatiohakuisesti. Kantelun mukaan lehti ei kerro ajatushautomo Demos Helsingin taustasta mitään eikä avaa sitä, mitä vieraileva päätoimittajuus tarkoittaa. Kantelija ei myöskään ole pyytänyt oikaisua tai pyytänyt oman kannanottonsa julkaisemista. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo ja Arja Lerssi-Lahdenvesi. Päätoimittaja Niemen mukaan kuvasta tuli Brysselin terrori-iskua symboloiva, laajasti maailman tiedotusvälineissä levinnyt ja miljoonien ihmisten jakama otos. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä. Kuvan naiset ovat kuitenkin selviytyjiä. Kuten aina onnettomuuksien uhrien ollessa kyseessä, kuvan julkaisupäätöstä edelsi HS-toimituksessa perusteellinen harkinta. jutun vaarallisimmista viikonpäivistä (http://www.iltamakasiini.fi/ artikkeli/386883-tanaan-on-vaarallisinviikonpaiva-nama-ovat-suurimmatriskit-kunakin-viikonpaivana) tai uutisen artisti Princen kuolemasta (http:// www.iltamakasiini.fi/artikkeli/386811nain-911-kutsuttiin-princen-kotiin-kuuntele) kuten tuhannet muut viihdesivustoiksi leimatut uutissivustot. Princen kuolemasta kertoi ensimmäisenä kansainvälinen TMZ-sivusto, joka julkaisee paljon viihdeuutisia. Vaikka kanteluun ei voikaan tässä tapauksessa liittää tuntemattomiksi jääneiden naisuhrien nimiä, tulisi eettisyys yleisellä tasolla selvittää. Julkaisuperusteeksi ei riitä se, että kansainvälinen lehti on kuvan jo julkaissut. Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Jatkojutussa lehdellä olisi ollut tilaisuus arvioida kuvan julkaisemisen eettisyyttä, mutta sen sijaan siinä tuodaan esiin yksipuolisesti vain kuvan ottaneen toimittajan perustelut ja näkökulmat. Iltamakasiini julkaisee sekä viihdeaiheisia että muitakin aiheita käsitteleviä uutisia, kuten kaikki iltapäivälehtityyppiset julkaisut kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Helsingin Sanomien vastaus 30.5.2016 Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Brysselin lentokentällä ja lähellä keskustaa sijaitsevalla Maalbeekin metroasemalla 22.3.2016 tapahtuneet terrori-iskut olivat iso kansainvälinen uutisaihe. – Hän vain katseli ympäriinsä peloissaan.” Kantelun mukaan lehti on loukannut kuvassa olevien, haavoittuneiden naisuhrien yksityisyyttä (JO 27) julkaisemalla heistä kuvan, jonka ottamiseen ja julkaisemiseen he eivät ole antaneet suostumustaan. Julkaistu kuva ei kantelijan mukaan sisällä sellaista yleisesti merkittävää tietoa tapahtumasta (vakavuus, faktat, tunnelmat), joka ei jo välittyisi riittävästi jutun tekstistä. JO 28: Sairausja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Ensi vaiheessa HS uutisoi Brysselin terrori-iskut kuvatoimistojen ja uutistoimistojen välittämällä materiaalilla sekä myöhemmin omilla raporteilla paikan päältä. Vierailevat päätoimittajat on otettu ikään kuin toimituksen avusta. Journalistin ohjeiden mukaan onnettomuuden uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta – tapahtuipa onnettomuus kotimaassa tai muualla ja olipa uhri kotoisin Yhdysvalloista tai Suomesta. Neuvoston mielestä lehti olisi voinut perustella myös lukijoilleen kuvan julkaisemista esimerkiksi samassa yhteydessä, kun se seurantajutussaan kertoi uutiskuvan leviämisestä maailmalle. Tämä olisi ollut päätoimittajan mukaan normaali käytäntö, kun lukija haluaa selvitystä toimituksen tekemään ratkaisuun. Kuvan ottaja ei ole äkillisessä ja pelottavassa tilanteessa ehtinyt harkita kuvan ottamisen etiikkaa, mutta julkaisijalta sitä kantelun mukaan tulee edellyttää. Iltamakasiinin vastaus 25.4.2016 Päätoimittaja Jari Kupiainen vastaa kantelijan perustelevan väitettään hyvän journalistisen tavan rikkomisesta sillä, että kyseinen uutinen oli julkaistu viihdekategoriassa. Toimituksen arvion mukaan noin neljäkymmentä prosenttia Iltamakasiinin sisällöstä (otsikkomäärillä laskien) on viihteellisiä. Kuva julkaistiin verkossa myös jutun ”Kuva Brysselin iskun selviytyjistä levisi maailmalla – valokuvaaja kuvailee kauhun hetkiä” yhteydessä. Iltamakasiinin osalta Kupiainen voi esittää myös uutisen, joka ei ole viihdettä, mutta julkaistu viihdelehdeksi luokitellussa julkaisussa. Tyhjä katse oli suunnattu suoraan kameraan. SuomenLehdistö 5/2016 21 palstat palStat kysyneensä vastaavasta uutisesta kyseisen lehden toimituksesta, että ”missähän kohtaa siinä uutisen tapahtumassa on mielestänne tapahtunut viihdettä, kun joku on kuollut”. http://www.iltamakasiini.fi/ artikkeli/380903-kolme-bikiniasuistanaista-pahoinpiteli-bikiniasuisen-naisen-video-todistaa-poliisi Kantelija ei ole ollut yhteydessä toimitukseen eikä pyrkinyt selvittämään toimituksen perusteluja aiheen sijoittumisesta viihde-osioon. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.” Image-lehden vierailevana päätoimittajana toimii ajatushautomo Demos Helsinki. Kantelija kysyy, miten numerossa esitellyt yritykset, aiheet ja ideat liittyvät Demos Helsingin omiin tutkimushankkeisiin tai toimeksiantajiin. Imagen vastaus 27.4.2016 Päätoimittaja Heikki Valkaman vastauksen mukaan Image-lehdestä voi lukea, että lehden päätoimittaja on kantelijan viittaamassa numerossa Heikki Valkama. Kardavan uutiskuva kertoo paitsi pelosta ja sekasorrosta myös selviytymisestä sekä eloon jäämisestä. Kantelijan mielestä osaan lehden sisältöä koskevista ratkaisuista ovat saattaneet vaikuttaa muut tekijät kuin journalistiset perusteet, ja päätösvaltaa lehden numeron journalistisesta sisällöstä on luovutettu toimituksen ulkopuolisille. Vastaus oli mallia ”olemme viihdelehti ja julkaisemme kaikenlaisia juttuja, myös viihdeuutisia”. Viihteellä päätoimittaja Kupiainen tarkoittaa aiheita, jotka liittyvät viihdemaailmaan, artisteihin, musiikkiin, elokuviin, tapahtumiin ja vastaaviin aiheisiin. Brysselin terrori-iskut kohdistuivat metrolla ja lentäen matkustaneisiin tavallisiin ihmisiin, jotka valikoituivat uhreiksi sattumalta. Kantelijan mielestä selitys on huono. Ratkaisu JO 28: Sairausja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. Kuvassa esiintyvän intialaisen lentoemännän selviytymistä seurattiin maailman välineissä myös jatkouutisissa. Toinen uhreista oli pahemmin loukkaantunut. Päinvastoin kuin kantelija esittää, kyse ei Kupiaisen mukaan ole siitä, että auton alle jääneen pojan tapausta olisi journalistisesti käsitelty viihteenä. Julkisen sanan neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeiden 27. maaliskuuta 2016. – Hän oli sokissa, sanaton, Kardava kuvailee Time-lehdelle. Kantelu 25.3.2016 Kantelu kohdistuu Imagen 25.3.2016 ilmestyneeseen koko numeroon 3/2016 ja erityisesti sen pääkirjoitukseen. Kantelu 24.3.2016 Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 23.3.2016 julkaistun jutun ”Järkytys ja pelko valtasivat Brysselin” yhteydessä olleeseen valokuvaan (http://www. hs.fi/ulkomaat/a1458637050863). Demos Helsinki on kirjoittanut lehden pääkirjoituksen. JO 29: Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. Kardavan ottama poikkeuksellinen kuva päätyi uutisen pääkuvaksi osoittamaan, että terrori oli sattumanvaraista ja kohdistui tavallisiin siviileihin: kuka tahansa olisi saattanut olla uhri. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä, eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta. Molemmat kuvassa olleet uhrit olivat selkeästi tunnistetavissa. Iltamakasiini lainasi ja referoi brittiläistä Metro-sivustoa ja julkaisi uutisen 11-vuotiasta yhdysvaltalaispoikaa kohdanneesta onnettomuudesta, jossa tämä joutui yliajetuksi, heitteillejätetyksi ja lopulta kuoli sairaalassa. Kuvatekstissä, tai jutussa, ei kerrota naisten nimiä mutta heidät, heidän vammansa ja shokkitilansa on selvästi ja yksityiskohtaisesti tunnistettavissa teknisesti onnistuneessa värivalokuvassa. Reutersin välittämän ja toimittaja Ketevan Kardavan ottaman valokuvan kahdesta Brysselin lentoaseman terrori-iskusta selvinneestä naisesta HS julkaisi 23. Järkyttävääkin kuvamateriaalia todellisista tapahtumista voi esittää, jos sillä on yleistä merkitystä tiedonvälitykselle (JSN 3341/SL/04, http://www.jsn.fi/ sisalto/?id=6008&search=3341). Ratkaisu JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltamakasiini on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa verkkosivustolle huomautuksen. Kantelu perustuu Journalistin ohjeiden kohtaan 2: ”Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Päätoimittaja vastaa, että kuvan julkaisemista harkittiin toimituksessa perusteellisesti. Toinen heistä on puolialaston. Kuva ei neuvoston mielestä tavoittele sensaatiota vaan kertoo konkreettisesti terrorismin seurauksista. Image Julkisen sanan neuvoston langettava päätös journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Lehti ei ole myöskään osoittanut riittävää harkintaa ja hienotunteisuutta (JO 28) julkaistessaan yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman raakaa ja yksityiskohtaista kuvamateriaalia uhreista. Näiden uutisten sisältö ei päätoimittaja Kupiaisen mukaan ole viihteellistä, vaikka esimerkiksi haastateltavien ihmisten tausta saattaa olla viihteessä. Kardava ei kysynyt naisten nimiä, mutta kansainvälisen median mukaan kyseessä on intialaisen lentoyhtiön lentoemäntä. Myöskään Riki Sorsan sairautta ei ole käsitelty viihteenä. Ajatushautomot tekevät omien arvomaailmojensa mukaisia tutkimushankkeita, joita toteuttaakseen ne tarvitsevat tutkimusrahoitusta, toimeksiantajia, medianäkyvyyttä ja kasvavaa liikevaihtoa. Kuvaaja oli julkisella paikalla tapahtumien keskellä, ja hän onnistui taltioimaan kuvaan kaksi istuvaa naista, räjähdyksen jäljiltä verisinä ja pölyisinä. Naisilla on verisiä vammoja. Hänen perheensä esiintyi haastatteluissa, ja hänen työnantajansa, lentoyhtiö Jet Airways kertoi tilannetietoja uutisvälineille. heLSIngIn Sanomat Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös uhrin hienotunteista kohtelua, valokuvaa ja yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. Valokuvalla ja sen kuvaamilla tapahtumilla oli poikkeuksellisen painavaa yhteiskunnallista merkitystä. Yksityisyyden suojasta Journalistin ohjeissa sanotaan seuraavasti: ”Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Pohdinnan jälkeen Helsingin Sanomat katsoi, että kuvan julkaisuun oli painavat yhteiskunnalliset perusteet. Toimituksella ei ole tietoa kantelijan väitteestä, jonka mukaan ”joskus kysyin vastaavan oloisesta uutisesta lehden toimituksesta”. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta useiden päivien ajan laajasti niin verkkosivuillaan kuin painetussa lehdessäkin. Valokuvan julkaisussa on toimittu journalistin ohjeiden 27 ja 28 kohtien mukaisesti, erityistä harkintaa ja hienotunteisuutta osoittaen. Kantelija huomauttaa, että Helsingin Sanomien julkaisemista jutuista ei löydä lainkaan toimituksen omaa pohdintaa kuvan julkaisemisen eettisyydestä. Helsingin Sanomien julkaisema kuva kertoo kahdesta hengissä selvinneestä naisesta Brysselin lentokentällä. Journalistin ohjeissa sanotaan, että ”lukijoilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1).” Brysselin terrori-isku oli Niemen mukaan noina päivinä koko maailman ykkösuutinen. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että uutiskuvan julkaisemisella on yhteiskunnallista merkitystä. Iltamakasiini julkaisi uutisen merkitsemällä sen viihdesisällöksi. Hänen vaatteensa olivat riekaleina, ja niiden alta paljastui ihoa ja alusvaatteita. Image käytti maaliskuun numeron vierailevana päätoimittajana Demos Helsinkiä, joka ei ole luonnollinen henkilö. Silti Princen kuolema ei ollut viihdeuutinen. http://www.hs.fi/ulkomaat/ a1458703527528?ref=hs-prio-8-1. Uutinen oli täysin asiallinen tapahtumakuvaus, joka kuitenkin luokitellaan Iltamakasiinin julkaisutyypin tai yleiskuvan perusteella viihteeksi mm. Niemi katsoo, että kuvan julkaisussa ei rikottu hyvää journalistista tapaa, vaan lehti toteutti ydintehtäväänsä eli kertoi lukijoilleen kuvin ja tekstein, mitä koko maailmaa järkyttäneessä Brysselin terrori-iskussa tapahtui. Sama kuva julkaistiin jatkojutun yhteydessä seuraavalla kuvatekstillä: ”Kuva Brysselin lentokentän terrori-iskuista tiistaina selvinneistä naisista levisi maailmalla.” Jutussa kerrotaan kuvaustilanteesta ja kuvan ottaneesta toimittajasta, Ketevan Kardavasta: ”Kuva kahdesta naisuhrista oli ensimmäinen, jonka hän otti. Julkaisemalla arkaluonteisen värikuvan kahdesta silminnähden shokissa olevasta terroristi-iskun uhrista Helsingin Sanomat on kantelun mukaan loukannut Journalistin ohjeita 27 ja 28. yhteisöpalvelu Amppareissa
Päätoimittaja Heikki Valkama kertoi vastauksessaan JSN:lle, että Demos Helsingillä tarkoitettiin Demos ry:tä. Siksi on Valkaman mukaan vaikea uskoa, että kantelijalle tämä asia olisi vielä epäselvää. demoshelsinki.fi/demos-kuvaus). Uudet mainonnan muodot voivat näyttää alkuvaiheessa oudoilta niin lukijoiden kuin journalistienkin silmissä. Kantelija on ennen kanteluaan kysynyt samasta asiasta, ja päätoimittaja Valkama on vastannut valtaa koskeviin kysymyksiin kantelijalle. Teksti ei kuitenkaan loukannut kenenkään ihmisarvoa. Julkisen sanan neuvoston mukaan tiedotusvälineet voivat käyttää vierailevia päätoimittajia, jos he ovat luonnollisia henkilöitä. Viittaus ”sotaväkeen” ei tässä yhteydessä tarkoita selkeää ihmisryhmää. Eräs esimerkki on myös professori Juhani Suomen teos Mannerheim – Viimeinen kortti. Kantelija esitti kirjoittajalle, että tämä esittäisi lehdessään anteeksipyynnön. palStat 22 SuomenLehdistö 5/2016 jasuhteeseen. Kantelu 18.4.2016 Kantelu kohdistuu Kauppalehdessä 23.3.2016 julkaistuun kirja-arvioon ”Historiaa ja taloutta”. Lehti kertoi vahingonkorvaushakemuksesta, jonka autoilija oli tehnyt kaupungille rikkoutuneesta auton renkaasta. Lehti julkaisi verkon etusivulla noston, joka oli kalakaupan mainos. Keskinäiset valtataistelut aiheuttivat tuohon aikaan kuuluneen prinssi-ilmiön, ja lisäksi myös syvän keskinäisen epäluottamuksen, joka johti selkäänpuukotuksiin ja kantelukirjeiden lähettämiseen. Ratkaisu JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Fasistit-kirjasta on päätoimittajan mukaan ehjä asiallinen yhteys tohtori Lasse Laaksosen teokseen ”Mistä sotakenraalit tulivat. Armeija ja suojeluskunta olivat niin kallellaan lapuanliikkeeseen, että Mäntsälän kapinan kukistajia oli vaikea löytää. Ristiriidat olivat Laaksosenkin mukaan läsnä heidän ihmissuhteissaan. Lisäksi sivu erottuu kauttaaltaan niin ulkoisesti kuin sisällöllisesti toimituksellisesta sisällöstä. Myös linkistä avautuvalla sivulla on JSN:n suosituksen mukaiset merkinnät. > Lue kaikki tuoreet päätökset osoitteessa www.jsn.fi. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Image ilmoitti maaliskuun numeron niin sanotussa apinalaatikossa ja kannessa, että lehden vierailevana päätoimittajana on Demos Helsinki. Etusivun nostosta aukeava yrityksen sivusto on myös merkitty sanalla ”mainos” ja lisäksi yrityksen logolla, jossa on sen nimi. Näin ollen Karvonen katsoo, että Kaleva on noudattanut hyvää journalistista tapaa eikä ole rikkonut JO:n 16. Piilomainonta on torjuttava. Termi ”sotaväki” on jo itsessään niin laaja, ettei sen voida katsoa koskevan jotain yksittäistä ihmisryhmää. Nimen kertominen uutisessa ei paljastanut yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja. Kaleva on noudattanut JSN:n suositusta vuodelta 2015 erottaakseen mainoksen toimituksellisesta sisällöstä. Kantelun mukaan mainos ei riittävästi poikkea Kaleva.fi:n etusivun uutisvirrasta ollakseen mainos. Ei kai toimittajiakaan voi leimata muutamien perusteella. Kirjoittaja lainaa väärin ”lähdeteostaan” ja esittää omia paikkansapitämättömiä väitteitään. Erityisen raskauttavaa oli, että jutun aihepiirikin sekoittui mainoksen elementteihin. Tekstissä ei ole mitään viittausta sotiemme veteraaneihin, vaan kirja-arvio koskee 1930-luvun fasisteja ja sen ajan tilannetta – lähes vuosikymmentä ennen toista maailmansotaa. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. Kirja-arvio ei siten käsittele yksittäistä ihmisryhmää asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Lehti julkaisi epämääräisen muotoisen mainoksen, joka ei erottunut riittävän selvästi journalistisesta sisällöstä. Olennaista on kuitenkin, että myös lukijat erottavat mainoksen mainokseksi. Langettava päätös äänin 8–2. Kymen Sano mat julkaisi jutun kiinteistön osana myydystä kaivosta ja sen aiheuttamasta riita-asiasta. 1930-luvun asetelmaa voi luonnehtia näin: sekä suojeluskuntaliikettä että armeijan johtoa leimasi ”lapualaisuus”, joka oli syntynyt upseeriajattelun ”pro vapaussota -ideologiana”. Kyseinen natiivimainos ei myöskään poikkea niin sanotusta yleisestä linjasta, joka on muodostunut JSN:n toukokuussa antaman suosituksen jälkeen. Julkisen sanan neuvoston tehtävä on puolustaa sananvapautta silloinkin, kun ilmaisut ovat kärjekkäitä ja kiistanalaisia. Tällöin pitää kuitenkin aina määritellä ja kertoa yleisölle, kuka on vastaava toimittaja. Kyseessä on kuitenkin persoonalliseksi tunnetun kirjoittajan kulttuurikritiikki, joka on kirjoitettu pakinanomaiseen tyyliin. Päätoimittaja Ahosniemi katsoo, että Kauppalehti ei ole rikkonut kantelijan mainitsemaa journalistin ohjetta 26. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Kantelu 31.1.2016 Kantelu kohdistuu 31.1.2016 Kalevan verkossa julkaistuun mainokseen ”Aurinkoinen ahven vai mystinen mustekala. Toimittaja kirjoitti: ”Kotifasistit olivat pääsääntöisesti itsetyytyväisiä kellokkaita, mimoosanherkkiä prinsessoita ja alkoholisoituneita elostelijoita – samaa kuin suojeluskuntalaitos ja sotaväki.” Kirja on Ahosniemen mukaan vetävästi kirjoitettu, ja kirja-arvio on tehty samaan tyyliin. Valkaman mukaan vierailevat päätoimittajat on valinnut ja pyytänyt mukaan toimitus lehden teemojen mukaan. Kun näinä päivinä varotaan – aivan oikein – esimerkiksi kaikkien turvapaikanhakijoiden leimaamista konniksi, salakuljettajiksi ynnä muiksi, olisi kantelun mukaan jotakin rajaa pidettävä ohjeidenne mukaan myös omien kansalaisten ja tahojen leimaamisessa. Tämä jäi tässä tapauksessa epäselväksi. Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan virheen ja pyytämään anteeksi. Tie Mannerheimin johtoon 1918 -1939” (Helsinki-kirjat 2011). Julkaistussa haastattelussa päätoimittaja avasi vierailevien päätoimittajien asemaa seuraavasti: ”Valkama sanoo myös, että toimitus sen lehden teki kuin muutkin numerot, toimituksellinen prosessi ja ideointi olivat samat ja korkeasta laadusta pidettiin yhtä tarkkaa huolta kuin aina.” Vieraileville päätoimittajille on maksettu palkkio työstä, myös Demokselle. Se oli allekirjoittanut myös lehden pääkirjoituksen. Jokaisen lehdessä julkaistun sanan ovat toimitus ja varsinainen päätoimittaja käyneet läpi. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Niin ikään mainostajan nimi on näkyvästi ja versaalilla kirjoitettu nostoon. Alkoholi ja fasismi liittyvät tähänkin tapahtumaan kiinteästi, vaikka Suomessa oli tuolloin kieltolaki. Kantelun kohteena oleva natiivimainos oli ensimmäinen laatuaan Kaleva.fi:n etusivulla. Lehdessä ei kerrottu, kuka oli sananvapaus lain tarkoittama vastaava toimittaja. Sananvapauslain mukaan vastaavan toimittajan tulee olla luonnollinen henkilö. Sitä ei missään tapauksessa saa luovuttaa organisaatiolle, jolla on esimerkiksi liiketaloudellisia tai maineenhallintaan liittyviä intressejä. Ratkaisu JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Image on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen. Puolustusvoimat ei voi olla vapaa alkoholismista, koska kyseistä sairautta esiintyy koko väestössä. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo ja Arja Lerssi-Lahdenvesi. Näin ollen kantelijan vaatimaa anteeksipyyntöä ei voi sotiemme veteraaneille esittää, koska kirjoitus ei millään muotoa heitä koske. Se esittelee meille ”vääränlaisen” eli vanhenevan ja jo asioissaan hoipertelevan Mannerheimin, joka vie myös omaisuutensa turvaan sodan häviävästä Suomesta. Kaleva onkin Karvosen mukaan oman tarkastelunsa ja kantelijan 31.1.2016 lähettämän palautteen perusteella asemoinut muun muassa natiivimainosten MAINOS-merkinnän entistäkin selkeämmin. Ratkaisu JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. kauppaLehtI Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvoa koskevassa asiassa. Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015: Sanaa ”mainos” ja mainostajaa tai tuotemerkkiä käytetään ”yleisilmaisuna silloin, kun kaupallisen ja journalistisen aineiston välinen ero ei ole muuten riittävän selkeä.” http://www.jsn.fi/lausumat/ lausuma-medialle-mainonnanmerkitsemisesta-2015/ Kalevan verkon etusivulla julkaistu mainos on merkitty sanalla ”mainos”. Suomalaiset fasistit -teos kertoo, kuinka lapuanliike oli johtomies Vihtori Kosolan ympärille kokoontunut eripurainen, kateellinen ja eri suuntiin vetävä miesjoukko. Ahosniemen mukaan johtajien taustan lisäksi myös äidinkieli ja koulutuspaikat asettivat heidät vastakkain. Yksi teoksista oli Oula Silvennoinen, Marko Tikka & Aapo Roselius: Suomalaiset fasistit. Kenraalien ja upseerien piiri ei ollut yhtenäinen. Lukija käsittää, ettei sitä ole tarkoitus ymmärtää sananmukaisesti. Mustan sarastuksen airuet (WSOY). Kirja-arviota on Ahosniemen mukaan tulkittava kevyesti kirjoitetuksi, joka mahdollistaa lennokkaan tyylin. Journalistin ohjeet ja JSN:n tulkinnat ovat perinteisesti olleet lainsäädäntöäkin tiukemmat. Kyseessä on Demos ry (http://www. MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi . Aamuposti Vapauttava päätös yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. kaLeVa Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Näin ollen mainoksen ja toimituksellisen aineiston raja pysyy Karvosen mielestä selvänä eikä kysymyksessä ole piilomainonta. Tämän tyyppisiin teksteihin on hankala soveltaa Journalistin ohjeita, koska kyse on makuja tyylikysymyksistä. Lehden lukijoille ei kuitenkaan kerrottu, mitä Demos Helsingillä tarkoitettiin, eikä kerrottu Demos ry:n tai siihen liittyvien osakeyhtiöiden liiketoiminnasta mitään. Se oli merkitty JSN:n suosituksen mukaisesti mainokseksi. – Testaa mikä vedenelävä olet”. Vierailevien päätoimittajien prosessia on avattu muissa yhteyksissä. Toimittaja kirjoitti Kauppalehden kolmossivun kirja-arviossa mm. Lisää uutisia media-alalta www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! Su om en Le hd is tö MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi Lisää uutisia media-alalta www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! Su om en Le hd is tö MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! www.suomenlehdisto.fi Lisää uutisia media-alalta Su om en Le hd is tö. Teos laajentaa kuvaa tuon ajan kenraalikunnasta ja miesten keskinäisestä kilpailusta ja myös itsensä rakentamisesta toisten kustannuksella. Kauppalehden vastaus 18.5.2016 Päätoimittaja Arno Ahosniemi vastaa, että kantelu koskee Kauppalehden painetun version kulttuuria, muotia, urheilua ja muita kevyitä aiheita käsittelevällä kolmossivulla julkaistua, pakinatyyliin kirjoitettua kirja-arviota, jossa toimittaja pohti kolmea ajankohtaista kirjaa. Kymen Sanomat Va pauttava päätös erittäin kiel teistä julkisuutta ja omaa kan nanottoa koskevassa asiassa. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kantelun mukaan kirjoittaja on kirja-arvostelussaan esittänyt perusteettomasti erittäin kielteisessä sävyssä suojeluskunnasta ja sotaväestä seuraavaa: ”Kotifasistit olivat pääsääntöisesti itsetyytyväisiä kellokkaita, mimoosanherkkiä prinsessoita ja alkoholisoituneita elostelijoita – samaa kuin suojeluskuntalaitos ja sotaväki.” Journalistin ohjeiden kohdan 26 mukaan ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava – – vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.” Kantelun mukaan on aivan eri asia leimata joitakin yksittäisiä henkilöitä kuin koko joukko. Ilta-Sanomat Langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Kuten muutoinkin lehdenteossa, ulkopuolisilta on otettu ideoita ja kirjoituksia, mutta valtaa sisältöön ei ole luovutettu toimituksen ulkopuolelle. kohtaa. Lehti julkaisi tyyliltään kevyen ja pakinanomaisen kirja-arvion, jossa 1930-luvun suojeluskunnat ja sotaväki yhdistettiin fasismiin ja alkoholin käyttöön. Neuvosto katsoo, että Journalistin ohjeiden kannalta on olennaista, että toimituksellista päätösvaltaa käyttävät ainoastaan luonnolliset henkilöt. näin: ”Kotifasistit olivat pääsääntöisesti itsetyytyväisiä kellokkaita, mimoosanherkkiä prinsessoita ja alkoholisoituneita elostelijoita – samaa kuin suojeluskuntalaitos ja sotaväki.” 1930-luvun sotaväen leimaaminen alkoholisoituneiksi elostelijoiksi on rankka väite. Kalevan vastaus 29.2.201 Päätoimittaja Kyösti Karvonen vastaa, että natiivimainoksen etusivun nosto on JSN:n toukokuussa 2015 antaman suosituksen mukaisesti merkitty sanalla ”Mainos” (näkyvästi ja versaalilla kuvan yläreunassa). Siihen eivät hän eikä päätoimittaja Arno Ahosniemi suostuneet. Myös näitä asioita on Ahosniemen mukaan käsiteltävä. Siinä kerrotaan lisäksi, että mainostaja on Vihiluodon kala Oy. Muun muassa tästä juontuu Kauppalehden toimittajan viittaus itsetyytyväisiin kellokkaisiin. Lisäksi sivuston yleisilme poikkeaa selkeästi Kalevan toimituksellisesta sisällöstä. Kantelijan mielestä kirjoittaja loukkasi syvästi hänen isänsä sukupolvea ja veteraaneja. Toimituksellinen prosessi on pysynyt koko ajan toimituksen hallussa. Kantelija ei pyytänyt oman kannanottonsa julkaisemista. Jokaisen lehdessä julkaistavan jutun julkaisemispäätöksen on tehnyt toimitus sekä varsinainen päätoimittaja. Kaleva onkin toiminut esimerkillisesti selkiyttäessään mainosmerkintää lukijapalautteen perusteella
Päätoimittajakokemusta hänellä on sekä Nivala-lehden että Selänne-lehden päätoimittajien lomatuurauksista. Suomenlehdistö Ilmestysmispäivät 2016 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 1 3.2. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@pp3.inet.fi. Ville grahn aloittaa Sunnuntaisuomalaisen tuottajana ja Väli-Suomen median toimitusjohtajana syyskuun alussa. Näkökulmat saavat mielellään poiketa valtavirrasta. kErran viikossa ilmestyvässä liitteessä työskentelee tuottajan lisäksi neljä toimittajaa eri lehdistä, ulkoasusuunnittelija ja editori. Hän aloittaa tehtävässään syyskuun alussa. 14.4. 3.3. alma media Anu Mattila on nimitetty Satakunnan Kansan sisältömarkkinoinnin tuottajaksi ja Tomi Kytömaa maakuntaja paikallislehtien myyntipäälliköksi Keski-Suomeen. Ei silti vaikka hän on työskennellyt Keskisuomalaisen sähköisten sisältöjen tuottajana ja sitä ennen verkkoliiketoiminnan päällikkönä. Sanoma Media Finland Oy:n yhteiskuntasuhdejohtaja Marcus Wiklund vastaa jatkossa myös Sanoma-konsernin viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Tuottaja ja toimittajat editoivat juttuja läpi jutuntekoprosessin, ja editori osallistuu tekstien viimeistelyyn. Hän on työskennellyt aiemmin lehden toimittajana. 6 5.10. helsingin Sanomat Anna-Liina Kauhanen on nimitetty Berliinin kirjeenvaihtajaksi marraskuusta alkaen ja Katriina Pajari Pekingin kirjeenvaihtajaksi vuodenvaihteesta alkaen. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. 11.8. vuosikerta. Holm vastaa konsernin talousja palvelutoiminnoista ja on johtoryhmän jäsen. Sanoma Markus Holm on nimitetty talousjohtajaksi ja operatiiviseksi johtajaksi ensi vuoden helmikuusta alkaen. Edellinen päätoimittaja Jonas Bladh jätti tehtävänsä kesäkuussa. 2 16.3. 16.9. alv 10 %), määräaikainen tilaus 96 euroa / vuosi (sis. 27.10. 22.9. Tällä hetkellä hoitovapaalla oleva Parhaniemi on työskennellyt ennen äitiyslomaansa viisi vuotta Nivala-lehdessä. ISSN: 0039-5587. Sunnuntaisuomalaisessa ei ainakaan voi ajanpuutteella perustella, jos tekee huonoja juttuja. alv 10 %). kalajokiseutu Päätoimittajana aloittaa syyskuun alussa medianomi, valokuvaaja Hanna Parhaniemi. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. Iisalmen Sanomat Päätoimittajaksi on nimitetty YTM Kari Angeria. Se on journalistisesti kunnianhimoinen paikka maakuntalehdistössä. Holmin aloittaessa työnsä Ignatius jatkaa nimikkeellä Executive Vice President. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa talousja ulkomaantoimittajana Keskisuomalaisessa ja Ylä-Savon aluetoimittajana Savon Sanomissa. 8 14.12. Ilmestyminen: 86. 2.12. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. Nykyinen talousjohtaja Kim Ignatius siirtyy eläkkeelle vuoden 2017 lopussa. 4 10.6. 5 24.8. 21.1. tallinna 24 Uutena päätoimittajana on aloittanut Thea Ekholm. Taitto: Janne Hulkkonen, Reima Kangas, Noora Autio. Editoinnin ystävä KuN VILLE GrAHNIA haastateltiin Sunnuntaisuomalaisen tuottajan pestiin, hän totesi, ettei ole menossa sähköistämään viikonloppuliitettä. 24.11. KTM Elina Piispanen on nimitetty transformaatiojohtajaksi. hän on työskennellyt Sunnuntaisuomalaisen toimittajana vuosina 2009–2011. alv 10 %), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. 8 numeroa vuodessa. nya Åland Uudeksi päätoimittajaksi on nimitetty uutispäällikkö Anna Björkroos. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Tilaushintaan sisältyy digilehti. 26.2. Tilaushinnat 2016: kestotilaus 91 euroa / vuosi (sis. 7 9.11. – En usko yksinäiseen journalistiseen taiteilijaan, joka synnyttää valmiin teoksen. 23.5. Syy, miksi Grahn halusi töihin Sunnuntaisuomalaiseen, oli puhtaasti journalistinen. palStat SuomenLehdistö 5/2016 23 palStat Viestinnän keskusliitto Ekonomistiksi on nimitetty VTM Elias Erämaja. etelä-Suomen Sanomat Juha Honkonen on aloittanut Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkönä. 18.5. Kauhanen on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 2004 muun muassa uutispäällikkönä sunnuntaitoimituksessa, toimittajana politiikan ja talouden toimituksessa, pääkirjoitustoimituksessa ja HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtajana. Meillä on Susussa neljä lehteä, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Karjalainen ja Etelä-Suomen Sanomat, joilla on kullakin vähän erilainen digistrategia. Toimituspäälliköt: Noora Autio, Riikka Virranta. Tämä sopii Grahnille hyvin. 8.4. Grahn haluaa olla mukana tekemässä sellaista journalismia, joka ei ole vain ihan kivaa vaan joka herättää tunteita ja puheenaiheita – tuo vau-fiiliksen. Holm siirtyy tehtäväänsä Metsä Groupista, jossa hän on toiminut talousjohtajana Metsä Boardissa vuodesta 2014 lähtien ja Metsä Tissuessa 2008–2013. Angeria on toiminut tiiminvetäjänä ja verkkotuottajana Iisalmen Sanomissa. Björkroos ei kirjoita lehden pääkirjoituksia, vaan lehteen valitaan erikseen pääkirjoitustoimittaja. TIMO MUSTALAMPI uu si in te ht äv iin Tiedot nimityksistä voi lähettää osoitteeseen suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi MEDIA-ALAN OMA LEHTI Päätoimittaja: Jukka Holmberg. Hän on omien sanojensa mukaan vahvan editointikulttuurin ja ryhmätyön kannattaja. – Kaikkein parasta on, jos lukija odottaa juttujamme sillä mielellä, että siellä on varmasti jotain kiinnostavaa luettavaa ja vielä sellaista, josta voisi vaikkapa maanantaina jutella työkavereiden kanssa. Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. Sanna Koivunen on nimitetty maakuntaja paikallisja kaupunkilehtien markkinointisuunnittelijaksi, Elina Eronen Piper Lapin lehtien sisältömarkkinoinnin tuottajaksi, Tapio Yliaho Aamulehden kuvaaja-editoijaksi ja Saka Paavolainen Alma Manun asiakaspäälliköksi. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Noora Autio Ville Grahnin luotsaama Sunnuntaisuomalainen haluaa herättää tunteita eikä olla vain ”ihan kiva”. Viimeksi hän on työskennellyt Readom Oy:n toimitusjohtajana. Erämaja siirtyy Viestinnän Keskusliittoon Palvelualojen työnantajien Paltan ekonomistin tehtävästä. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Päätoimittajana vuoden verran toiminut Sami Lotila jatkaa verkkolehdessä kirjoittavana toimittajana ja kolumnistina. – Digiuudistus on isompi asia, joka lähtee lehdistä itsestään. – Alalla puhutaan jatkuvasti resurssipulasta. 21.10. 3 27.4. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@ sanomalehdet.fi. 5.8. Anu Mattila Tomi Kytömaa Sanna Koivunen Elina Eronen Piper Tapio Yliaho Saka Paavolainen. Pajari on työskennellyt vuodesta 2007 kaupunkitoimituksessa, kotimaan toimituksessa, Nyt-liitteessä ja viimeisimpänä sunnuntaisivuilla. 15.1. Puhelin: (09) 228 77 300. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. pitäjäläinen Pitäjäläisen päätoimittajaksi on valittu Minna-Liisa Mathalt. Piispanen on työskennellyt aiemmin pitkään Accenturen palveluksessa
Luo kasvua www.mediapaiva.fi 16.11. Marina Congress Center Helsinki Pääntuuletusta jo vuodesta 2013