» Sivu 10 Nuorten aikuisten aiheet Alle nelikymppiset lukevat esimerkiksi teknologiasta. Kangasalan Sanomissa on tiivistetty yhteistyötä kaupungin kanssa. » Sivu 8 Takaisin lähtöpisteeseen Diginatiiveille uutiskatsaus onkin tuore tuote. » Sivu15 Selvitimme, miten Ilkka-Pohjalainen syntyi. » Sivu 4 Tarkkoja kohderyhmiä MustRead tavoittelee nyt myös yritysjohtajia. MEDIA-ALAN OMA LEHTI • NRO 3 • 15.4.2020 • PERUSTETTU VUONNA 1930 SuomenLehdistö HELPOTUSTA KRIISIIN. » Sivu 14 EINO ANSIO Journalismin jättäneet kertovat, mikä sai heidät vaihtamaan viestintään. Koronavirus romahdutti mediamyynnin ja mullisti toimitusten arjen. » Sivu 6 Kilpajuoksu kelloa vastaan
Mutta emme ole menettäneet tärkeää etuoikeutta, sananvapauttamme. Pienillä sanoilla on suuri vaikutus. Sanoilla voimme rakastaa, tukea, auttaa yli vaikeiden aikojen. Tänä keväänä me olemme menettäneet fyysisen vapautemme. toukokuuta.. Ehkä vihapuheen aika on nyt ohi, edes hetkiseksi – ja tilalle on tullut jotain muuta, empatiaa toinen toisiamme kohtaan. Sanoilla olemme läsnä. Me olemme vapaita välittämään toinen toisistamme. Kansainvälistä sananvapauden päivää juhlitaan 3. Sanoilla voimme ilmaista myötätuntoa, välittämistä, lämpöä. Nyt meidän kannattaa kertoa, että välitämme; puhumalla läheistemme kanssa, kuuntelemalla lastemme asiaa, antamalla myötätuntoa ystävämme huoliin, antamalla yksinäiselle yhteisön, auttamalla muistisairasta löytämään kadoksissa olevat sanat
Minna Haapala insights and planning director, Kärkimedia Tutkimme tällä hetkellä entistä tarkemmin lukijoiden näkemyksiä mainonnasta: millainen viesti ja sisältö nyt toimivat. Lisäksi tarvitaan tukimuoto, joka auttaa puhtaasti mainosrahoitteista, kaikkein vaikeimpaan tilanteeseen ajautunutta mediaa. Kyse on vasta arvioista, mutta sanomaja kaupunkilehtien menetyksiä voidaan laskea vähintään kymmenissä miljoonissa euroissa, eikä lommo luultavasti jää vain tämän vuoden myyntiin. ” Hallitus voisi näyttää, oliko se tosissaan listatessaan median kriittisten toimialojen joukkoon.” Tutkimus nyt Riikka Virranta Millaisia tutkimusaiheita koronaepidemia avaa. Meidän B2Byksikkömme teetti tästä jo yhden tutkimuksen. Seuraamme laajasti, mitä maailmalla on tutkittu ja mitä aiheesta kirjoitetaan. Caroline Lilius head of CI & strategic branding, Sanoma Media Finland Nyt kiinnostaa, miten epidemia vaikuttaa mediankäyttöön ja kuluttamiseen. Tämäntyyppisistä tutkimuksista saataisiin eväitä myös lehtien sisältöihin, journalistiselle puolelle. Suomi erottuu joukosta muutenkin: tilausten ja irtonumeromyynnin arvonlisävero on täällä kymmenen prosenttia. Osa projekteista odottaa tilanteen normalisoitumista. Harvemmin muistetaan, mikä merkitys medialla on osana alueensa mainonnan ja markkinoinnin ekosysteemiä. Tanska on päättänyt kompensoida eniten kärsineille mediayrityksilleen 60–80 prosenttia mainosmyynnin menetyksistä pahimpina koronakuukausina eli maalis–kesäkuussa. Tilausten arvonlisäverosta tulisikin kriisiaikana luopua edes väliaikaisesti. Jos voimme tuottaa asiakkaille tietoa eri vaihtoehtojen pohtimiseen, se auttaa meitä kaikkia navigoimaan tässä tilanteessa. TAUSTAT 10-13 Koronakriisi jättää syviä jälkiä mediayhtiöihin, mutta auttaa paikallisia toimijoita syventämään yhteistyötään. Pyrimme muutenkin olemaan lähellä asiakasta ja käsi pulssilla. Tiukilla olevat lehdet ja etenkin myynnin työntekijät tekevät nyt kaikkensa auttaakseen alueensa yrityksiä ja samalla itseään kriisin yli. Medialiiton näkemys myynnin putoamisesta osuu tähän väliin. 18 Tekoälyköistä mediatyypeistä voi olla pian pulaa muuttuvilla työmarkkinoilla. Tiedon tarve on valtava, samoin viranomaisten valta, joka vaatii arviointia – lainkaan väheksymättä ei-niin-kriittisen sisällön merkitystä eristyksiin pakotettujen mielien koossa pitämiseen. 8 Ari Lämsä perusti verkkomedia MustReadin, joka tähtää Ruotsin-markkinoille. Tärkeitä perusasioita kartoitetaan kriisistä huolimatta. KORONAVIRUS SYÖTTI kaiken muun ohella myös media-alan syliin kasan epämiellyttäviä ratkaisuja. Koska tämä aika on meille kaikille hyvin poikkeuksellista, on tietenkin tärkeää ymmärtää, miten se vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen, tarpeisiin ja odotuksiin. Meillä on paljon jatkuvia työkaluja, joiden avulla tutkimme muun muassa asiakaskokemusta. PALSTAT 17 Poikkeusolot toivat mediamarkkinoille uudenlaisia sisältötuotteita. Ruotsissa ja Norjassa taas valtio korottaa mediatuen tasoa koronakriisin vuoksi. 23 Hanna Johde rakentaa nyt myös yrityskulttuuria Sanomalla. Riikka Virranta päätoimittaja riikka.virranta@sanomalehdet.fi > Lue lisää ja tilaa uutiskirje osoitteessa www.suomenlehdisto.fi M IR KK U M ER IM AA. Norja ja Tanska ovat nollaverokannassa, Ruotsissa alv on kuusi prosenttia. Laajempien aiheiden, kuten tunneilmaston, arvojen tai yhteisöllisyyden, tutkiminen voisi olla koko sanomalehtikentän yhteinen, mielenkiintoinen teema. Mitä se tarkoittaa maakuntalehden sisällössä. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat myös lukijoiden mediankäyttö ja sen muutokset, samoin kulutuskäyttäytymisen muutokset. Hyödynnämme poikkeustilan aikaansaaman median arvonnousun. Suomessa ei ole yleistä lehdistötukea, jota voisi kriisitilanteessa tuosta vain nopeasti nostaa. NYT JOS koskaan media kaipaisi Suomessakin valtiontukea. Höysteeksi olisi hyvä saada tietoa ihmisten asenteista ja ajatuksista suhteessa tulevaan. Tanja Herranen tutkimuspäällikkö, Keskisuomalainen Oyj Ensimmäisenä tietysti kiinnostaa, miten epidemia vaikuttaa paikallisen painetun sanomalehden lukemiseen ja sen arvoon lukijalle. Miksi juuri sitä. 20 Osuuskunnat voivat yleistyä lehtien omistajina koronan jälkeen, kirjoittaa Jani Halme. Odotukset medioille ja laadukkaalle journalismille kasvavat varmasti juuri nyt. SuomenLehdistö 3/2020 3 3/2020 kolmesta poikki Nyt jos koskaan tukea medialle sisältö AJANKOHTAISTA 4 Nuoret aikuiset kaipaavat journalismiltaan eteenpäin katsomista. Korona-aikana tämäkin puoli tulee esiin. 6 Journalismin jättäneet kertovat, miksi mediatalot eivät enää houkuta. Useampi kaupunkilehti on jo jäänyt ilmestymistauolle. Digistä jo nähdäänkin, että kävijämäärät ja sivulataukset ovat kasvaneet hurjasti. Mitä olisi muuten tärkeää tutkia media-alalla juuri nyt. Näiden työstäminen jatkuu entisellään. Hallitus voisi näyttää, oliko se tosissaan listatessaan median taas kriittisten toimialojen joukkoon. 14-16 Ilkka-Pohjalaisen synnyttäminen oli intensiivinen puristus. UUTISMEDIAN KRIITTISYYDEN huomaa poikkeusoloissa jo puolihuolimattomalla vilkaisulla. Nyt on tilaisuus osoittaa paikallisen median ainutlaatuisuus. Maailmalla arviot journalistisen median mainosmyynnin menetyksistä tänä vuonna vaihtelevat viidestä 50 prosenttiin. Jo toteutuneiden mittavien lomautusten ohella tilanne voi kärjistyä pitkittyessään irtisanomisiin ja jopa konkursseihin pienemmissä mediayrityksissä, joilla ei ole taloudellista puskuria
> Juttu perustuu Sami Kallisen ja Jens Bergin raporttiin Nuoret ja uutisaiheiden valinta – analyysi 29 eri uutismediasta (Ajatushautomo Agenda 2019). Datasta nousi selvästi maahanja maastamuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja lentämiseen liittyviä teemoja, jotka houkuttelevat nuoria ja jotka liittyivät suoraan kansainvälisyyteen. Tulosten analyysissa on käytetty aiempaa tutkimusta nuorten mediankäytöstä sekä tekijöiden ja heidän sparrausryhmänsä kokemusta alalta. Kallisen mukaan nuoret ovat globaalimpia ja käyttävät mediaa kansainvälisemmin kuin moni ehkä käsittää – vaikka yleistyksiä täytyykin välttää. Siksi kannattaa kuunnella hetki Sami Kallista, tekoälyyn erikoistunutta yrittäjää ja pitkän linjan media-ammattilaista. Nuori kohderyhmä lukee artikkeleita, joissa tunnistetaan heidän elämäntilanteensa. Kallinen ja hänen kollegansa Jens Berg ovat tutkineet nuoren kohderyhmän prioriteetteja uutismediassa koneoppimista ja isoa, kansainvälistä juttudataa hyödyntäen. Oletuksiin lukijasta liittyy myös se, mitä kulttuurituotteita toimittajat yleisöilleen suosittelevat. Sami Kallisen kokemuksen mukaan mediassa työskentelee kuitenkin liian vähän toimittajia, jotka ymmärtävät tekniikan kehitystä ja pystyvät raportoimaan uskottavasti sen merkityksestä. Materiaali on noin kuukauden ajalta loppukesästä 2018. – He ovat kasvaneet alustoihin, jotka ovat lähtökohtaisesti globaaleja. 4 SuomenLehdistö 3/2020 AJANKOHTAISTA Nuoria aikuisia kiinnostavat uutiset teknologiasta, tulevaisuuden työstä ja aiheista, joissa tunnistetaan heidän elämäntilanteensa. Jutut innovaatioista, uusien laitteiden ominaisuuksista, sosiaalisen median toiminnallisuuksista, peleistä, puhelimista ja suurista teknoyhtiöistä keräävät nuorta yleisöä – eivätkä vähiten näihin liittyvät ristiriitaisetkin näkökulmat esimerkiksi yksityisyydensuojasta ja vihapuheesta. Mukana on nuorisobrändejä kuten Mic, Buzzfeed ja Reddit News mutta myös perinteistä uutismediaa, kuten Ilta-Sanomat, Vasabladet, Aftonbladet ja Reuters. Journalismi uudesta tekniikasta ja digitaalisista ratkaisuista sekä näitä koskevat eettiset näkökulmat vetoavat nuoriin aikuisiin. Mihin kannattaa panostaa. Poikkeuksiakin on, mutta usein striimauspalveluiden sarjat, podcastit, Youtube-ilmiöt ja pelit jäävät lineaarisen television tarjonnan varjoon. > Yhdistämällä juttudataan tiedot medioiden käyttäjien ikäprofiileista on löydetty aiheryppäitä, joita nuoret aikuiset todennäköisesti kuluttavat.. – Mediassa fokusoidaan liikaa siihen, miten asiat loppuvat, mutta ei katsota, mitkä asiat alkavat, Kallinen kommentoi. Kotimainen media ei ehkä voi kilpailla Trump-uutisoinnilla, mutta se on ainoa, joka voi kertoa lähialueen ja maailmanlaajuisen risteymistä. Konttori suljetaan, toimiala kärvistelee – mutta mitä tulee tilalle. Journalismin perusoletus on, että lukija jo tuntee vaalit, veroilmoitukset ja työelämän. Kaiken tämän pohjalta näyttäisi siltä, että 18–34-vuotiaita vetävät ainakin seuraavanlaiset uutismedian aiheet. Pelaaminen on voimakas draiveri englannin kielen oppimiseen. Kvartaaliraporttien sijaan ryhmää kiehtoo talouden iso kuva, nousevat toimialat ja valtiot, sekä omaan elintasoon vaikuttavat asiat, kuten korkojen kehitys ja lainat. > Raporttia varten on luokiteltu 46 000 juttua 29 uutismediasta. Nuoret aikuiset suosivat johdonmukaisesti eteenpäin katsovia aiheita: juttuja kehityksestä, uusista ratkaisuista ja tulevaisuuden suurista kysymyksistä. Sellainen on myös tulevaisuuden talous ja työ. Ilmasto ja ekologiset valinnat on ilmeinen nuoria aikuisia vetävä aiherypäs. Näitä aiheita ei Kallisen mukaan Vähemmän Wayne Gretzkyä YLEISÖ IKÄÄNTYY, ja alle nelikymppisten tavoittaminen on nyt lähes jokaisen suuren uutismedian strategiassa. Paikallisuus kiinnostaa ihmisiä sukupolvesta riippumatta, maiden rajat ylittävät aiheet taas enemmän nuoria kuin heidän vanhempiaan. Jos tähän ei pystytä, pitäisi pyrkiä hyödyntämään asiantuntijoita. Tarvitaan siis hyötyjournalismia vähemmän kokeneille: mitä ottaa huomioon, kun saa ensimmäisen työpaikan, nousee ensimmäistä kertaa pomoksi, valitsee ehkäisymenetelmää tai vuokraa ensimmäisen asuntonsa. – Parasta olisi, jos toimitusten arjen keskusteluissa ja päätöksenteossa olisi tekniikan näkökulma mukana
Millaisia tunteita haluamme herättää ja millaiseen toimintaan ohjata kriisin keskellä. Nuorta yleisöä kiinnostavat uutiset esimerkiksi rasistisista ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista, naisten kokemasta häirinnästä ja tasa-arvon etenemisestä virkanimityksissä. Hallituksen tekemät ensimmäiset rajoitustoimet suurien yleisötapahtumien osalta eivät vielä tuoneet helpotusta, mutta koulujen sulkeminen rauhoitti lukijoita. VASTUULLISEN JOURNALISMIN tehtävä on kertoa maailmasta ja ilmiöistä todenmukaisesti. Lukijoita kiinnostivat viranomaisten ohjeiden ja toimenpiteiden ohella pandemian seuraukset omalla lähialueella: kuinka sairastuneiden määrä kehittyy ja mitä paikalliset terveysviranomaiset ohjeistavat. Tunnesovelluksen avulla lukijat voivat kertoa, mitä jutut heissä herättävät. 4 HYVÄKSY, ETTÄ sosiaalisen median operaatiot eivät näy viivan alla. Mediatoimiala on entistä riippuvaisempi tilaajien tuottamasta liikevaihdosta, minkä vuoksi maksavien asiakkaiden hankinta ja tilaajista kiinni pitäminen on entistä tärkeämpää. Nuoria joko täytyy olla tai toimitusten täytyy verkostoitua heidän kanssaan. Mediatalo Keskisuomalaisessa olemme viime vuoden aikana päässeet seuraamaan kävijämäärien, vierailutiheyden ja lukukertojen lisäksi uutisten herättämiä tunteita. Poikkeusolot kasvattivat ihmisissä luonnollisesti suuren tiedonjanon: verkkopalveluissa vierailtiin aiempaa tiuhemmin ja tiedontarve sai monet tilaamaan lehden ja kirjautumaan digipalveluun. Myötätuntoa herättäneiden juttujen lukuajat ovat pidempiä.” Tunnetilat leviävät epidemian lailla Vähemmän Wayne Gretzkyä pitäisi ainakaan suodattaa paikallisestakaan mediasta tai esittää vain kuriositeetteina. Oikean sävyn löytämiseen tarvitaan luultavasti nuoria tekijöitä. – On rakenteellinen ongelma, että toimituksissa on liian vähän nuorta sukupolvea. 3 SOSIAALISTA MEDIAA voi hyödyntää myös lainaamalla muotokieltä. Tee testi kuukausittain. Tunnetilat tarttuvat ja leviävät epidemian lailla. – Jos Trump-äänestäjät ovat olleet kuollutta kulmaa mediassa, nuoret ovat olleet sitä aivan samalla tavalla. Pyydä vieraita sanoittamaan käyttökokemustaan ja tarkkaile reaktioita – reaktiot ovat välittömiä, mielipiteet kertovat ideaali-ihmisistä. Vastaavasti myötätunnon määrä alkoi kasvaa, samoin tyytyväisyys ja kiinnostus aihetta kohtaan. Kun virus saavutti Suomen, työ toimituksissa kiihtyi ja alkoi keskittyä koronauutisoinnin ympärille. Esimerkiksi Whatsapp ja Youtube ovat isoja ja alihyödynnettyjä. Arvot ja identiteettikysymykset ovat nuorille tutkimuksen perusteella tärkeitä. Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Mediatalo Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi. Alkuvaiheessa pelkoreaktioiden määrä kasvoi lähes samassa suhteessa tartuntojen määrän kanssa. Se voi kostautua paljon rajummin kuin ajattelemme. Yhtä tärkeää olisi tunnistaa niistä nuorta kohderyhmää puhuttelevat lähestymistavat. Sisällön on oltava kanavaan sopivaa. Toki se niin kuin monet muutkin mainitut aiheet näkyvät jo mediassa. Saimme vuosi sitten Googlen innovaatiorahastolta tukea uutissisällön synnyttämien tunteiden tutkimiseen. Lukijat arvioivat tapahtumia medioiden välittämän kuvan kautta. 2 MITÄ NUOREMPI henkilö, sitä todennäköisemmin hän kuluttaa mediaa sosiaalisessa mediassa tai sen kautta. Pelko luo kriisitietoisuuden, eikä todellisuutta voi peittää. Pelko lamaannuttaa, mutta kiinnostus luo sitoutumista ja osallistumista. LUKIJOIDEN PELKOKERROIN alkoi kasvaa helmikuun lopussa. Epävarmuus heräsi uudelleen, kun päätös Uudenmaan eristämisestä tehtiin. Analysoi, missä palveluissa julkaisusi kannattaa toimia ja priorisoi muutama. Sen vuoksi haluamme tutkia, miten sisällön herättämät tunteet korreloivat tilaajapidon ja tuotteen koetun arvon kanssa. Riikka Virranta 1 TEE KÄYTTÄJÄTESTI: kutsu nuoria toimitukseen ja näytä heille oma tai kilpailijan palvelu. Kun Suomen hallitus määräsi ensimmäiset rajoitukset, kävijämäärät kasvoivat hetkessä kymmeniä prosentteja. Uutismedian maailma, kerronnan sävy, henkilöt ja viitepisteet ovat ennemmin vanhemman (Wayne Gretzky) kuin nuoremman (Mmiisas) yleisön elämästä. Hankkeen taustalla on tutkimustieto, jonka mukaan tietyt tunteet sitouttavat käyttäjiä paremmin kuin toiset. SuomenLehdistö 3/2020 5 AJANKOHTAISTA: PUHEENAIHE ki ss ap öy dä lle TEESIT Tekoja nirson kohderyhmän tavoittamiseen KIINASTA ALKANUT koronavirusepidemia laajeni maailmanlaajuiseksi pandemiaksi maaliskuun alkupuolella. Voi myös pohtia, kannattaisiko esimerkiksi opiskelijoille luoda mahdollisuuksia ohittaa maksumuuri Lähde: Sami Kallinen M IIK A IM M O N EN. Miten voimme tasapainottaa uutissisältöjen herättämien tunteiden kirjoa ja lisätä ratkaisukeskeisyyttä. ” Tietyt tunteet sitouttavat paremmin kuin toiset. Kallinen mainitsee, että verkostoja voisi laajentaa ja rakentaa esimerkiksi freelanceriuden pohjalta. Onneksi alkuvaiheen kriisiuutisoinnin jälkeen toivon, auttamisen ja yhteisöllisyyden sanoma on kasvattanut hurjasti palstatilaansa julkaisuissa kautta maan. Journalismin luomat merkitykset muuttuvat tunteiksi ja lopulta jokaisen ihmisen ja koko yhteiskunnan toiminnaksi. Yhdenvertaisuus puhuttelee. Valittavana on 20 vaihtoehtoa. Myös arkea sivuavat jutut saivat paljon lukukertoja: millaista on elämä koronakaranteenissa ja tautia sairastaessa. Mitä voi oppia Youtube-ränteistä eli painokkaista videolle esitetyistä mielipiteistä, uutiskomedioista tai Instagram-tarinoiden kerronnallisuudesta. Verkon kävijämäärät pysyivät vielä normaalilla tasollaan, kun virusuutiset keskittyivät Kiinan ja eteläisen Euroopan tilanteeseen. Tästä pääsemmekin yhteen Kallisen pääargumenteista. Pelon jälkeen on kuitenkin käärittävä hihat ja ryhdyttävä toimeen. Moninkertainen NHL:n Stanley Cupin voittaja ei välttämättä sano mitään nuorille, eikä suosittu tubettaja keski-ikäisille. Hänen mielestään rasismin ja seksuaalisen tasa-arvon kaltaisia asioi” Jos Trump-äänestäjät ovat olleet kuollutta kulmaa mediassa, nuoret ovat olleet sitä aivan samalla tavalla.” ta voitaisiin käsitellä uutismediassa nykyistä enemmän. Journalistien ja medioiden on punnittava tarkkaan, miten haluamme käyttää valtaamme lukijoihin. Esimerkiksi myötätuntoa herättäneiden juttujen lukuajat ovat pidempiä, ja tätä tunnetta kokeneet myös siirtyvät useammin muiden sisältöjen pariin. Kallisen mukaan millenniaalit ovat hereillä huomaamaan sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden yhteiskunnassa – toki tässäkin on vaarallista yleistää. Tässä medialla on paljon voitettavaa. Läsnäolo eri kanavissa on kuitenkin markkinointia, jonka avulla uudet yleisöt voivat löytää uutismedian arkeensa
Osin syynä on toimitusten koon pienentyminen. Kysyimme viideltä alaa vaihtaneelta entiseltä toimittajalta sähköposMerkityksellistä työtä tehdään muuallakin kuin mediassa ja alalla olisi parannettavaa johtamisessa, kertoo viisi alaa vaihtanutta entistä toimittajaa. Tätä halusin tehdä ja tuntui, että journalismissa se ei ollut mahdollista edes Suomen isoimmissa ja parhaissa mediataloissa, Pikkanen kirjoittaa. Niko Vartiainen puolestaan koki, ettei hänen entisellä työnantajallaan Helsingin Sanomilla ollut valmiutta sitoutua häneen. AJANKOHTAISTA 6 SuomenLehdistö 3/2020 Journalismin jättäneet VÄITÄN, ETTÄ olen oppinut viestinnästä reilussa kolmessa vuodessa yrittäjänä enemmän kuin olisin ehkä koskaan oppinut toimittajana. Kun maailma muuttuu tällä hetkellä kahdessa vuodessa saman verran kuin aiemmin kymmenessä, asioiden syvällinen ymmärtäminen vaatii myös tulevan ennakointia. Haastateltavien syyt alanvaihtoon olivat erilaisia. Toimittajilla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia kehittyä, erikoistua tai tehdä laadukasta jälkeä. Hän irtisanoutui Savon Sanomista vuonna 2018 ja on nykyään ItäSuomen yliopiston hanketutkija, viimeistelee väitöskirjaansa ja tekee viestinnän keikkatöitä. Myös journalismi selittää maailmaa suhteessa vanhaan. Helmikuussa 2019 hänelle tarjottiin uutta määräaikaista työsopimusta edellisen tilalle. Määrälliset tavoitteet ovat sokeuttaneet toimitusten johdon, eikä tämä koske vain verkkojulkaisemista. Työnantajat pitävät yhä alan vetovoimaa itsestäänselvyytenä eivätkä kiinnitä tarpeeksi huomiota työmarkkinoiden kilpailutilanteeseen, työntekijöiden kokemukseen, osaamiseen ja ansiotasoon tai työn resursointiin saati jaksamiseen, Vartiainen arvioi. titse, miksi he jättivät journalismin ja mitä media-alalla pitäisi tehdä toisin, jotta toimittajat pysyisivät journalismin parissa. SAVON SANOMIEN entisen toimituspäällikön Riitta Raatikaisen mukaan pienissä medioissa haluttiin takavuosina tehdä toimittajista yleisjantusia, ja samalla hukattiin erikoisosaamisen arvostus. Palkka oli yli 30 prosenttia parempi kuin Helsingin Sanomien tarjoama. Hänen mielestään toimituksiin tarvittaisiin ihmisjohtajia. Toinen vetovoimatekijä toki oli” Työnantajat pitävät yhä alan vetovoimaa itsestään selvyytenä.”. Juttujen laatu on hänen mielestään kärsinyt. Myös printtiin päätyy sietämätön määrä bulkkia. Hän aloitti vakituisen työn viestintätoimisto Tekirin viestintäkonsulttina huhtikuussa 2019. Joku esimerkiksi vain kaipasi vaihtelua ja tarttui kiinnostavaan työtarjoukseen. VIESTINTÄTOIMISTO ELLUN Kanojen asiakkuusjohtaja ja kriisiviestinnän johtava asiantuntija Antti Pikkanen arvioi, että media-alan yritykset ovat epäonnistuneet tarjoamaan valoisia näkymiä alan tulevaisuudesta. Asioita joutuu katsomaan niin paljon laajemmasta perspektiivistä ja keinovalikoima on monipuolisempi, Arttu Käyhkö kertoo. Kaikki eivät halua profiloitua sen tekijöiksi, Raatikainen kirjoittaa. Käyhkö työskenteli Karjalan Heilin päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuoden 2015 lopulle, jolloin hän vaihtoi töihin mainostoimistoon. Sitten hän ryhtyi yrittäjäksi ja on nyt viestintätoimisto Rookie Communicationsin toimitusjohtaja. Nykyisen työnsä vuoksi nimettömänä pysyttelevä haastateltava kertoo, että on saanut viestintäja markkinointialalla paremmat mahdollisuudet kehittyä kuin mediassa. Sopimuksen kuuden kuukauden kesto, tarjottu palkka sekä ero vanhempien toimittajien palkkoihin eivät kuitenkaan tuntuneet hänestä kohtuullisilta. Viesteissä toistui kuitenkin samankaltaisia kommentteja alasta yleensä: Mediataloissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työnantajuuteen ja johtajuuteen. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Yle Uutisissa ja Ylioppilaslehden päätoimittajana. Silmiinpistävän moni muukin toimittaja on siirtynyt muihin viestintätehtäviin viime vuosina
Teemme talon sisäistä yhteistyötä Nelosen Suplan kanssa. Uskoisin, ettei Amazon aiemmin seurannut niin tarkkaan julkaisuja: meidän kohdallamme he jo testasivat oikeasti toimivuuden ja havaitsivat kielen olevan jotain muuta kuin englantia. Testijakson pystyi tekemään myös suomen kielellä Amazonin Alexassa. Heistä journalismi ei ole merkityksellisyydessä etulyöntiasemassa. Haastatellut ex-toimittajat kuitenkin peräänkuuluttavat myös ensimmäisiä portaita. Nykyisessä roolissaan viestintätoimistossa Käyhkö voi esimerkiksi keskustella vastuullisuusasioista asiakasyrityksen johtoryhmässä, mikä voi johtaa konkreettisiin muutoksiin toiminnassa. Lähetyksiä kuunteli päivittäin noin sata testikuuntelijaa. Janne Arola Ilta-Sanomat alkoi kesällä 2018 julkaista kokeiluna IS Uutisminuuttia älykaiuttimiin. Noora Autio Karjalan Heilin entinen päätoimittaja Arttu Käyhkö perusti muutama vuosi sitten yhden miehen viestintätoimiston, joka työllistää tällä hetkellä yhdeksän henkilöä. – Tämä on vahvasti kytköksissä siihen, että olemme pystyneet luomaan aidon, uskottavan näkymän laatujournalismin digitaaliseen tulevaisuuteen, Mukka sanoo. Onko striimaaminen teille taloudellisesti kannattavaa. Miksi, päätoimittaja Arto Henriksson. Seurin mukaan toimeentulo, arvostus ja kehittymisen mahdollisuudet ovat vasta työntekijän sitoutumisen ensimmäiset portaat, ja parhaista tekijöistä kilpailtaessa pitää pystyä tarjoamaan enemmän, tärkeimpänä merkityksellisyyden tunnetta. Lisäksi panostamme podcasttuotantoon. Sen hän kuitenkin tunnistaa, että työn määrä ja työnteon intensiteetti on toimituksissa kasvanut. AJANKOHTAISTA SuomenLehdistö 3/2020 7 m ik si ih m ee ss ä ja tk oj ut tu Striimauksia koronan aikaan Älykaiuttimista podcasteihin Loviisan Sanomat on koronaepidemian aikana lähettänyt normaalia enemmän livelähetyksiä verkkosivuillaan. Ensimmäistä striimiä katsoi kolme kertaa niin paljon väkeä kuin elokuvateatteriin normaalisti mahtuisi, ja vapaaehtoisia pääsylipputulojakin kertyi enemmän kuin normaaliesityksessä. Amazonin älykaiuttimelle voi sanoa käskyn: ”Alexa, tell me news”. Emme, koska Amazon ja Google eivät tue vielä palveluissaan suomenkielistä sisältöä, emmekä siksi ole pystyneet siirtämään kokeiluamme julkiseen käyttöön. Myös Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö Ville Seuri kirjoitti tuoreessa Suomen Lehdistön kolumnissaan, että journalismi on menettänyt merkityksellisyyden monopolin viestintäalalla. Palkkaa hän ei pidä Helsingin Sanomien ensisijaisena kilpailuvalttina. Helsingin Sanomien sovelluksessa kaikki jutut ovat kuunneltavissa, ja kehitämme siihen liittyviä toiminnallisuuksia koko ajan. Keskitymme nyt äänisisällöissä Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sovellusten sisäiseen tarjontaan. Millaisia äänisisältöjä kehitätte tällä hetkellä. Meillä on jo aikaisemmin ollut live-lähetyksiä kaupungin valtuustoista ja infotilaisuuksista. Mukan mukaan Helsingin Sanomissa on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota johtamiseen. KAIKKI VIISI ex-journalistia toteavat, että nykyinen työ tuntuu merkitykselliseltä. Luulimme, että varsinainen käyttökin olisi mahdollista, koska Ylellä on siellä suomenkielistä sisältöä. Hän kokee työnsä merkitykselliseksi. Perusasioiden kuten palkan, työolosuhteiden ja työmäärän pitää olla kunnossa, Riitta Raatikainen kirjoittaa. Kokoontumisrajoitusten myötä olemme saaneet lisätilauksia esimerkiksi paikallisten seurakuntien jumalanpalvelusten striimaamiseksi. Silti monissa toimituksissa on käytetty vuosia taisteluun sähköpöydistä. Vieläkö tuotatte sisältöjä älykaiuttimiin, Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien kehityksestä vastaava Teemu Hauhia. Talon sisällä pyritään hänen mukaansa kuitenkin palkkatasa-arvoon myös uusien ja talossa pitkään olleiden välillä, vaikka ”vanhoja ratkaisuja on vaikea lähteä oikomaan”.. Testi päättyi vuonna 2019, mutta radioissa IS Uutisminuuttia kyllä julkaistaan. Esimerkiksi kesätoimittajaksi hakeneiden määrä ei ole viime vuosina vähentynyt. Saamme ihan hyvät katteet, ja lähetykset ovat tuoneet katsojia. Lehteen myös syntyy uudenlaisia työnkuvia, ja analytiikan ansiosta toimittajien näkymä oman työn tuloksiin on parantunut. Mukka tunnistaa kilpailun osaajista journalismin ja muun viestintäalan välillä, mutta tilanne ei ole hänestä niin yksioikoinen, että media menettää tekijöitä auvoisampaan työelämään. Anna-Sofia Nieminen HS:n Mukka: Johtamiseen on kiinnitetty huomiota PÄÄTOIMITTAJA Antero Mukan mielestä ex-toimittajien esittämä kritiikki kuulostaa osin kohdistuvan takavuosien todellisuuteen, ainakin Helsingin Sanomien osalta. ”Viestinnän ja markkinoinnin palveluille oli huutava tarve”, Käyhkö sanoo. Tämä johtuu analytiikan hyödyntämiseen perustuvasta työtavasta, joka vaatii jatkuvaa keskustelua ja vahvaa editointikulttuuria. Media-ala ei ole sen kummempi kuin mikään muukaan asiantuntijatehtävä. Ilmeisesti Amazon on kuitenkin tiukentanut ehtojaan sen jälkeen, kun Yle aloitti Alexassa. si taloudellinen menestys, hän kirjoittaa. Sen jälkeen se lähetti minuutin kestävän suomenkielisen radiouutislähetyksen. Antero Mukan mukaan uudenlaisia työnkuvia syntyy mediassa esimerkiksi analytiikan, juttumarkkinoinnin ja datajournalismin pariin. Tavallisiin striimaajiin nähden mediayhtiölle on iso kilpailuetu, että meillä on valmis yleisö. Kysyntäpiikin vuoksi hankimme yhtiöön lisää striimauskalustoa ja lähdimme levittämään mallia Etelä-Suomen Median muihinkin lehtiin. Olemme striimanneet myös paikallisen teatterin järjestämiä artistien keikkoja, joita oltiin jo perumassa
– Uutta on se, etta. Uusi tuote on myo?s yhtio?itetty erilliseksi MustRead Executive Oy:ksi. kyykka?ys ta?sta. medialiiketoiminnasta seka. pa?a?tta?ja?kohderyhma?sta. Jokaisessa uutiskirjeessa. – Nyt olemme melkein niilla. 8 SuomenLehdistö 3/2020 AJANKOHTAISTA: LEHTI-IHMINEN POLITIIKKAA JA YHTEISKUNTAA ka?sitteleva?n digimedia MustReadin perustaja ja toimitusjohtaja Ari La?msa. on erotettu JSN:n suosituksen mukaisesti toimituksellisesta sisa?llo?sta?. olla erilainen kuin muussa mediassa, La?msa. niita?. Lukua ha?n ei kuitenkaan kerro. Kukaan ei kuitenkaan na?e kristallipallosta, miten pitka. La?msa?n mukaan yritysjohtajat ovat perinteinen suppea mutta arvokas kohderyhma?. Vuonna 2018 uutisoitiin, etta. Muille sisa?lto. heida?n tavoittamisekseen. saatavilla, eika. MustReadin bruttotulos on karkeasti arvioiden sama kuin liikevaihto, josta on va?hennetty ulkopuolisille maksetut palvelut ja avustajapalkkiot. aiheena on talous. ARI LÄMSÄ tupsahti media-alalle ihan muista hommista muutama vuosi sitten. on mukana kaupallinen yhteistyo?kumppani, jonka maksama sisa?lto. kohderyhma?a?, jolle julkaisun sisa?lto?a. Julkaisu saa tuottoja kaupallisesta yhteistyo?sta. La?msa. Kauppatieteellisen koulutuksen saanut La?msa. tarvitaan toimenpiteita?, sitten pita?a. Kohderyhma?a?n kuuluu noin 5 000 avainhenkilo?a?, jotka ovat suurimpien yritysten toimitusjohtajia, hallitusten ja johtoryhmien ja?senia. Siksi ha?n ymma?rta?a. tarjotaan maksutta. sanoo olevansa yritystalousihminen. tulee. Se on niukka, tiivistetty formaatti, jossa la?hestymistavan pita?a. hyo?dynna?mme ennen kaikkea uutiskirjetta. eli natiivimainonnasta, tilausmaksuista ja tapahtumatuotannosta. Ha?n kertoo laskeneensa nopeasti, ettei suureen yleiso?o?n perustuva volyymipohjainen liiketoimintamalli toimisi MustReadin kaltaisessa tuotKohti valoa. La?msa. sanoo. ja keskittyneet erityisesti organisaatiotilauksiin, joita on yli 170. Pukumiehen idea toimii MustReadia julkaisevan Toinen Aatos Oy:n tilikauden tulos nousi voitolliseksi 2018. tehda. Ari La?msa?n MustRead tavoittelee nyt myös yritysjohtajia. Hän halusi tulla kuvatuksi itselleen tärkeässä paikassa Helsingin Viiskulmassa.. ALKUVAIHEESSA MUSTREAD kertoi tavoittelevansa noin tuhannen pa?a?tta?ja?n tiivista. menna?a?n suoraan asiaan, ja sisa?lto. MustRead aloitti helmikuussa yritysjohtajien erikoismedian MustRead Executiven, jonka johtoon nimitettiin kokenut talousjournalisti Raine Tiessalo. halua paljastaa yhtio?n liikevaihtoa. Tuoreempia lukuja ei ole viela. on palasteltu nopeasti omaksuttaviin pointteihin. myo?s osinkoja maksavia mediayhtio?ita?, vaikka ne samaan aikaan lomauttavat henkilo?sto?a?a?n. Olemme laventaneet pa?a?tta?ja?kohderyhma?a. yhteiskunnasta ja taloudesta, La?msa. perustelee ryhtymista?a?n mediayritta?ja?ksi. – Olen aina ollut median suurkuluttaja. Julkisten tietojen mukaan yhtio?n bruttotulos oli 442 000 euroa vuonna 2018. Lokakuussa 2017 toimintansa aloittaneella MustReadilla on La?msa?n mukaan mennyt hyvin, mutta koronaviruksen aiheuttama mainosmyynnin lasku na?kyy senkin toiminnassa. uutiskirjeissa. merkitta?via. omistajia. – Jos yritykset na?keva?t, etta. Noin kolmen minuutin lukuajan vuoksi uutiskirjeissa. korkeampia. tyo?skenteli aiemmin liikkeenjohdon konsulttina. Olin kiinnostunut sa?hko?isesta. on pa?a?osin maksullista. Suomen Lehdisto?n na?kemissa. oli koossa noin kuusisataa. seka. huudeilla, La?msa. – Se luku on sittemmin noussut. Kun MustReadin toiminta ka?ynnistyi, La?msa. kertoo uuden erikoismedian la?hteneen liikkeelle ”ja?rjetto?ma?n hyvin” ja uutiskirjeen avausprosenttien olevan huomattavasti tavanomaista uutiskirjetta. MustReadin perustaja ja toimitusjohtaja Ari Lämsä suhtautuu vaikeasta ajasta huolimatta optimistisesti tulevaisuuteen. kertoi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa yhtio?n tavoittelevan 800 000 euron liikevaihtoa. huomauttaa. Toimitusjohtajien ja hallitusammattilaisten a?a?ni kuuluu, ja pa?a?toimittaja Tiessalon na?kemys puhuu
Kulttuuriero media-alan humanisteihin näkyy ainakin siinä, että hän on yhden haastateltavan mukaan huippuvarovainen, eikä mielellään Kuka. Lämsä on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1999. Taustansa ja koulutuksensa vuoksi hän on hyvä laskemaan. – Ei ainakaan tositarkoituksella. Silti MustRead pyörii yhä, ja useimmat sen perustamisessa mukana olleet tekijät jatkavat sen parissa edelleen. Jälkimmäisen laventaisin koskemaan kaikkea organisaatioviestintää, mukaan lukien markkinoinnin. Kaupunkilehdissä suhde digin ja printin välillä on kuitenkin toisinpäin: painettuna niitä lukee joka kolmas ja digitaalisena 14 prosenttia suomalaisista. Hän on kotoisin Liperistä ja asuu nykyisin perheensä kanssa Helsingissä. Lämsä omistaa yhtiökumppaneidensa kanssa MustReadia julkaisevan Toinen Aatos Oy:n sijoitusyhtiöidensä kautta. KMT: Digi voittaa printin sanomalehtien käytössä 93 PROSENTTIA yli 15-vuotiaista suomalaisista lukee valtakunnallista tai maakunnallista sanomalehteä paperisena tai digitaalisena versiona, käy ilmi Kansallisesta Mediatutkimuksesta. Toimeenpano ratkaisee. Puntari > Journalismi vai lobbaaminen. – Tavoite operaatiossa on, että yritykset selviävät tästä ajasta ja pysyvät edes jollakin tavalla vireinä. Kokonaistavoittavuus sisältää yhtä painetun lehden numeroa ja sen digitaalista versiota viikon aikana lukeneiden yhteismäärän. > Lue aiheista lisää netissä ja uutiskirjeestämme. Ari Lämsä, 47, perusti verkkojulkaisu MustReadin 2017 yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa. Verkkosilta-niminen palvelu, pohjaa verkkokaupan, tavarankuljetuksen ja markkinointipalvelun tarjoamiseen. Hankinta perustuu tiedotteen mukaan Mediatalo Keskisuomalaisen kasvustrategiaan. Aiemmin hän oli työskennellyt muun muassa konsultointiyritys August Associatesilla vuosina 2001–2015. Koonnut: Riikka Virranta Pukumiehen idea toimii m ed ia no st o teessa, joka ei hae uutisvoittoja. Pelkällä idealla ei kuitenkaan ole arvoa. Lämsän mukaan yrityksellä ei ole vielä ollut kosiskelijoita. Kerran viikossa ilmestyvän lehden levikki on noin 4 000. Jopa 15–24-vuotiaiden joukossa lehtiryhmän kokonaistavoittavuus oli 89 prosenttia viime vuonna. KMT-mittauksessa tosin on vain 37 kaupunkilehteä, kun niitä julkaistaan merkittävästi tätä enemmän. LÄMSÄN MIELESTÄ mediatoimiala on Suomessa varsin sirpaloitunut, ja konsulttikielellä sanottuna konsolidaatiopotentiaalia on vielä paljon. Kaleva loi operaation yritysten avuksi KALEVA MEDIA tarjoaa alueensa yrityksille palvelua, jonka avulla ne voivat selvitä koronakriisin yli. Erityisesti Ruotsi kiinnostaa, koska Suomen markkina on rajallinen. Tykkään itse lukea myös paperilta. Lämsän suunnitelmat eivät ole kuitenkaan vielä konkretisoituneet. Poikkeusoloissa Kaleva tarjoaa markkinoinnin, sisältökonseptien ja liiketoiminnan kevyttä konsultointia ilmaiseksi. Liiketoimintalähtöiset ideat. Kynnystä alensi vuoden takainen kokeilu, jossa lehdenjakajat kuljettivat talouksiin aamupalapaketteja. Organisaatioviestinnälle toimintaympäristön muutos on tarjonnut vain uusia mahdollisuuksia. Se tarkoittaa sitä, että mediayritysten välisiä kauppoja ja yhdistymisiä nähtäneen tulevaisuudessa runsaasti. Sanomalehden digitaalinen versio oli viime vuonna suositumpi: Neljä viidestä (82 prosenttia) lukee valtakunnallisia tai maakunnallisia lehteä digitaalisesti, painettuna reilu puolet (54 prosenttia) väestöstä. Tilaa uutiskirje: www.suomenlehdisto.fi UUTISKOOSTE kerro yrityksen asioista ulospäin. Ohessa Savon Sanomien ja graafikko Mikko Pitkäsen taidonnäyte. Ruotsin valloittaminen vaatisi lisää pääomaa ja kumppaniksi jonkin jo pitkään mediatoimialalla toimineen yrityksen lahden toiselta puolen. Maailmalta löytyi kyllä kapeisiin kohderyhmiin keskittyviä julkaisuja mutta ei suoraa esikuvaa Lämsän visiolle. Paras tapa edetä on käsitellä näkökulma kerrallaan niin, että siitä saa tolkun sekä kirjoittaja että lukija.” STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen koronauutisoinnista LinkedInissä Lehdet ovat reagoineet koronaviruksen aiheuttamiin poikkeusoloihin muun muassa julkaisemalla hienoja kansia. Kun MustRead aloitti, moni media-ammattilainen piti sen liiketoimintamallia mahdottomana. VE SA LA IT IN EN ” Jokin lehtitalo saa Lämsästä hyvän konsultin, jos MustRead-ura päättyy.” ” Yleistävät yleisesitykset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. MustReadin tavoitteena on ollut alusta lähtien kansainvälistyminen. Lämsää tuntevat kuvailevat häntä erittäin yrittäjähenkiseksi ”peruspukumieheksi”, jolla on luovia ideoita ja kärsivällisyyttä. > Sanomalehti vai aikakauslehti. Paikallislehti Keski-Häme Keskisuomalaiselle KESKISUOMALAINEN-KONSERNIIN kuuluva Mediatalo ESA on ostanut Hauholla, Tuuloksessa, Lammilla ja Hämeenkoskella ilmestyvän Keski-Häme-lehden. Kaupunkilehtiä lukee 42 prosenttia suomalaisista tuoreimpien lukujen mukaan. > Omat vai muiden ideat. Valitettavasti digimurros on kohdellut journalismia kovalla kädellä. Muut operaation osat olivat konsernissa valmiina, mutta tavarantoimitukseen piti rekrytoida lisää työvoimaa päivävuoroon. Tuki jakautuisi kahteen osaan: lehtitilausten ja irtonumeromyynnin arvonlisävero pudotettaisiin väliaikaisesti nollaan ja valtio tukisi mainosmyynnin menetyksistä kärsiviä medioita palauttamalla mediamyynnistä maksetut arvonlisäverot vuoden ajalta. Paperisia molemmat. SuomenLehdistö 3/2020 9 AJANKOHTAISTA Medialiitto esittää tilapäistä valtiontukea MEDIALIITTO EHDOTTAA tilapäistä valtiontukea media-alan yrityksille koronaviruksesta seuraavien taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Toinen haastateltava arvelee, että jokin lehtitalo saa Lämsästä hyvän konsultin, jos MustRead-ura päättyy. Se sataa meidän laariin jatkossa, sillä asiakkaiden menestys on tavoitteemme ja siten myös oman menestyksemme tae, B2B-asiakasratkaisujen asiakkuusjohtaja Katja Hylkilä sanoo. Pasi Kivioja
TAUSTAT 10 SuomenLehdistö 3/2020 Kangasalan Sanomien markkinointipäällikkö Satu Pasanen sanoo, että ilon ylläpitäminen on tärkeää poikkeustilanteessakin. Iloa on löytynyt esimerkiksi paikallisen Tam-Silkin kekseliäästä etusivukampanjasta, jonka avulla firma myi 250 paria kalsareita. Samassa lamassa TAUSTAT
TAUSTAT Teksti: Janne Arola Kuvat: Eino Ansio. Kriisin keskellä Kangasalan Sanomissa on luotu uudenlaista paikallista yhteistyötä. SuomenLehdistö 3/2020 11 Samassa lamassa Poikkeusolot romahduttivat mediamyynnin, ja koronavirus saattaa jättää pysyviä jälkiä mainosmarkkinaan ja journalismiin
Toisaalta ainakin osalle yhtiöistä saattaisi löytyä ulkopuolinen ostaja ennen vararikkoa. Grönlundin tiedot perustuvat vuoden 2018 tilinpäätöksiin, mutta antavat hyvin suuntaa nykytilanteessakin. Kannalan mielestä mediayhtiön näkökulmasta olennaista on nyt kuitenkin kehitellä uusia ideoita, joita tarjota asiakkaille. Nyt tavoitteena on edelleen syventää yhteistyötä. Toisaalta noin joka kahdeksannen lehtiyhtiön omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia, mitä voi pitää heikkona. – Kaikki hyvä, mitä nyt teemme, pienentää miinusta ja poikii monenlaista hyvää tilanteen normalisoituessa. Paikallisjohtaja Karri Kannalan mukaan yhtiö varautuu tekemään ratkaisuja tuoteja numerokohtaisesti. Yhdessä hetkessä Kangasalan Sanomien sivuilta katosi paljon ilmoituksia, kun tapahtumia peruttiin ja ilmoittajat vetäytyivät joukolla. Kriisin keskellä myös paikallislehti ja kaupunki ovat tehneet entistä tiiviimpää yhteistyötä. Yritämme kaikkemme, että tämä vaikuttaisi positiivisesti myös pitkällä aikavälillä digitaaliseen ansaintaamme, toteaa Hämeen Sanomien päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mikko Soini. – Voi olla, että mekin tipumme astetta pienemmälle tasolle, vaikka sanomalehtimainonta toki edelleen on isoin mainonnan muoto euromääräisesti, hän sanoo. Ajatuksena on, että kangasalalaiset saavat paikallismedian sivuilta ajantasaista tietoa esimerkiksi palveluiden aukiolosta yrittäjien itsensä kertomana. – Kyllä tämä on mediataloille järkyttävä isku mutta opettaa meidät entistä voimakkaammin tekemään uudenlaisia ratkaisuja: mainonnan paketointeja, teemoja ja tuotteistamisia, sanoo myyntijohtaja Alpo Ohtamaa KPK:lta. Tiedon tarve on joka tapauksessa kova, sillä lehden hiljattain uusituilla verkkosivuilla on ollut yli 200 000 sivulatausta kolmen ensimmäisen koronaviikon aikana. Kriisistä ulos on vain yksi tie: vastuullinen journalismi ja myynti. Kaupunkilehdistä liki kolmannes oli vähentänyt ilmestymistään ja kourallinen oli jäänyt ilmestymistauolle. Perinteisiä kevään kokouksia ei järjestetäkään, kivijalkaliikkeiden toiminta on kohmeessa ja ihmiset linnoittautuneet koteihinsa. Kangasalan Sanomien Satu Pasanen kävi ostoksilla yrittäjä Annukka Lintulahden luona.. Se tarkoittaa esimerkiksi pienyrittäjien puolella olemista. Myynti romahti kaikkialla Suomesta tai maailmalta tuskin löytyy mediayhtiötä, johon koronakriisi ei olisi vaikuttanut. Mediamyynnin pudotus on Kannalan arvion mukaan joka tapauksessa vuositasolla kymmeniä prosentteja. Vielä ei ole puhuttu irtisanomisista, mutta niitäkin voi olla edessä. – Uskon, että luotettavan tiedon merkitys ja arvo vain korostuu tällaisina aikoina: jyvät, akanat ja huhuilijat erottuvat toisistaan. Grönlund arvioi, että isojen osinkojen maksaminen tällaisessa tilanteessa saattaa aiheuttaa imagotappioita. Grönlundin analyysin perusteella Suomessa on kuitenkin joitakin sanomalehtikustantajia, joilla on todellinen vaara ajautua konkurssiin kriisin pitkittyessä. Muun muassa Hämeen Sanomia ja Forssan Lehteä kustantavalta Hämeen Sanomat Oy:ltä hävisi muutamassa päivässä satojatuhansia euroja myyntiä peruttujen messujen, konserttien ja ilmoituskampanjoiden vuoksi. Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen näkee jo nyt kriisillä pysyvämpiäkin vaikutuksia, kun mainostajat ryhtyvät hakemaan uutta normaalia ja mahdollisesti vaihtoehtoisia mainonnan kanavia. – Kaupankäynti ei ole pysähtynyt, mutta on hitaassa tilassa. Pörssin sanomalehtiyhtiöt ovat kertoneet osinkojen maksamisesta normaaliin tapaan siitä huolimatta, että ne samaan aikaan lomauttavat henkilöstöä koronakriisin aiheuttaman myynnin putoamisen vuoksi. – Yritykset eivät sitoudu mihinkään pidempään, vaan kaikki odottavat ja katselevat, sanoo lehden kaupallisten sisältöjen tuottaja ja markkinointipäällikkö Satu Pasanen. Epidemian aluksi tunnelmat lehdessä olivat hämmentyneet, kun ei lainkaan tiedetty, mitä seuraavana päivänä seuraa. Etelä-Suomen Median lehdet ovat esimerkiksi lähteneet mukaan Uudenmaan yrittäjien kanssa Auta pientä -kampanjaan, jonka tarkoituksena on helpottaa paikallisten yrittäjien tukalaa tilannetta. Se tarkoittaa esimerkiksi pienyrittäjien puolella olemista. Jo tehtyjä kauppojakin on peruuntunut, koska yritykset eivät mainosta normaaliin tapaan, hän sanoo. Maaliskuun lopulla lehti avasi verkkosivuilleen lomakkeen, jonka kautta paikalliset yrittäjät saavat kertoa yritystoiminnastaan poikkeusoloissa. – Voihan tämä tietysti olla yksi steppi, joka kiihdyttää alan jatkuvaa keskittymistä, Grönlund spekuloi. Esimerkiksi Hämeen Sanomien verkkosivujen sivunäytöt kasvoivat maaliskuussa 40–50 prosenttia helmikuusta, joka sekin oli kaikkien aikojen ennätyskuukausi. Vastaavia kampanjoita on nähty lehdissä ympäri Suomen. Medialiitto on arvioinut, että journalistisen median mainosmyynti vähenee koronakriisin seurauksena vuositasolla vähintään 30 prosenttia. Lehtiyhtiöiden puskurit riittävät Mediatalouteen erikoistunut tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund Turun yliopistosta sanoo, että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista sanomalehtikustantajista on vakavaraisuudeltaan vähintään hyvällä tasolla eli niillä on taloudellisia puskureja selvitä väliaikaisen notkahduksen yli. Pasanen sanoo, että kriisistä ulos on vain yksi tie: vastuullinen journalismi ja myynti. Lehti ei pannut ilmoituksia alennusmyyntiin vaan alkoi pohtia, miten voisi auttaa paikallista yhteisöä. – Nyt tehdään toimenpiteitä, joilla akuutista kriisistä päästään järkevällä tavalla eteenpäin, Kannala sanoo. Kaupunki esimerkiksi osti ilmoitustilaa ja kustansi osan lehden peittojakelusta, jotta tieto koronatilanteesta tavoittaisi mahdollisimman monta asukasta. Kangasalan Sanomat on yli 100-vuotias itsenäinen yritys, eikä se saa kriisin keskellä apua suuren konsernin rakenteista. – Monella muulla toimialalla osinkojen maksamisesta on pidättäydytty, ja voi olla, että myös mediayhtiöissä tilanne muuttuu ennen yhtiökokouksia. TAUSTAT 12 SuomenLehdistö 3/2020 S E OLI shokki. Yli puolet sanomaja kaupunkilehtien kustantajista oli aloittanut tai aloittamassa yt-neuvottelut lomautuksista tämän lehden mennessä painoon. Olennaista oli kuitenkin olla sortumatta paniikkiratkaisuihin. – Kaupungin ja kaupunkilaisten ymmärrys paikallismedian merkityksestä on noussut ihan uudelle tasolle, Pasanen sanoo. Kaupunkilehdillä tiukka tilanne Erityisen pahasti koronakriisi iskee kaupunkilehtiin, jotka ovat lähes tyystin mainostulojen varassa. Osa on onnistunut myymään uusia tilauksia Lukuisat mediat ovat kertoneet kävijäja lukijamäärien huikeasta kasvusta koronaepidemian myötä. Kangasalan Kemikalio kertoo poikkeusjärjestelyistään paikallislehdessä. Keskipohjanmaata sekä useita paikallisja kaupunkilehtiä kustantavassa KPK Medioissa myynti putosi kriisin alkuviikkoina jopa 25 prosenttia. Kaleva Mediassa B2B-myynnistä on kadonnut puolet normaalitilanteeseen verrattuna. Vaikutukset ovat massiivisia myös Keskisuomalainen-konserniin kuuluvassa Etelä-Suomen Mediassa, jonka lehdistä valtaosa on kaupunkilehtiä. Osa lehdistä on jo jäänyt ilmestymistauolle
Sanoma puolestaan arvioi tulosvaroituksensa yhteydessä, että koronakriisillä ei olisi merkittäviä vaikutuksia kuluttajamyyntiin, jos poikkeustilanne ei selvästi pitkity tai pahene. Pia Kalsta toimitusjohtaja, SanomaMedia Finland Epidemia ja epävarmuus vaikutta vat mainosmyyntiin merkittävästi, mutta kokonaisvolyymista on vie lä liian varhaista sanoa. Urheilujournalismia kirjoitetaan uudelleen Koronavirus saattaa jättää pysyviä jälkiä myös sisältöihin. . Elias Erämaja ekonomisti, Medialiitto Mediayritysten mainosmyynnin arvioidaan putoavan vähintään 30 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. LASSI RINNE / ILTASANOMAT. Joka tapauksessa lomautusja irtisanomisaallon myötä monen suomalaisen ostovoima heikkenee ja lehtitilauksetkin saattavat olla liipaisimella monessa kodissa myöhemmin tänä vuonna. Kun ottelut ja sarjat on peruttu ja lähikuukausien isot urheilutapahtumat siirretty, pitää urheilujournalismi osittain keksiä uudelleen. Olemmekin mediamyynnissä kään täneet katseemme myös kriisin jälkeiseen aikaan ja valmistautu neet auttamaan yrityksiä vauhdit tamaan myyntiään poikkeusolojen jälkeen. Samaan aikaan myös aiempia tilauksen peruutuksia on peruttu. Rantanen ottaa esimerkiksi seuratyön. – Varmasti tämä on haastavaa, monia hämmentävää ja ehkä jopa pelottavaakin aikaa, mutta varsinkin nuorempi urheilutoimittajasukupolvi näkee tässä myös mahdollisuuksia. Vesa Rantasen mukaan koronavirus voi tarkoittaa entistä yhteiskunnallisempaa urheilujournalismia. Journalistisessa mielessä epidemia vaikuttanee eniten urheiluun. Liikkumisrajoitukset ajavat urheiluseuroja talousvaikeuksiin ympäri Suomen. Haemme kuitenkin kustannussäästöjä laajasti, esimerkiksi keskittämällä omien tuotteidemme markkinoinnin omiin kanaviimme. – Koronakriisi on mieletön mahdollisuus tehdä itsestämme tärkeitä muutenkin kuin kertomalla suomalaisille tärkeistä urheilutapahtumista, sanoo IltaSanomien urheilutoimituksen esimies Vesa Rantanen. Nyt on vähän kuin lisenssi rikkoa vanhat rajaaidat.” Ennusmerkit ovat melko hyvät, sillä lehti on Soinin mukaan onnistunut myymään ”kohtuullisen paljon” uusia tilauksia kriisin keskellä, erityisesti toki halvan Miten syviä vaikutuksia korona epidemialla on mediaan. Marjaana Vilponen myyntijohtaja, AlmaMedia KustannusOy, paikallismediat Digitaalisuus korostuu paikallisten yritysten lattialiikenteen vähentyes sä, ja mediamyyjien digiosaaminen nousee arvoonsa. Hänen mukaansa uusi tilanne tarkoittaa parhaimmillaan yhteiskunnallisempaa urheilujournalismia kuin koskaan ennen. Jos talouden toime liaisuus kohenee selvästi jo syksyllä eivätkä yritykset ajaudu tukitoi mien ansiosta likviditeettikriisin, ne todennäköisesti selviävät kriisin yli. Jos tilanne pitkittyy ja työkuorma alkaa jossain päin taloa merkittä västi vähetä, pitää tilannetta arvi oida uudelleen. Massalomautuksia tai irtisanomisia meillä ei ole suunnittelupöydällä. digitarjouksen ansiosta. Nyt on vähän kuin lisenssi rikkoa vanhat raja-aidat. Tämä voi tarkoittaa henkilöstön vähennyksiä, ja joiden kin yritysten toiminnasta saattaa tulla niin kannat tamatonta, että liiketoimintaa ei ole mahdollista jatkaa. Ilta-Sanomissa on siirretty muutama urheilutoimittaja kotimaanosaston vahvuuteen, koska printtilehden urheiluosio pyörii nyt hieman normaalia kevyempänä. TAUSTAT SuomenLehdistö 3/2020 13 ” Nuorempi urheilu toimittaja suku polvi näkee tässä myös mahdollisuuksia. Jos tilanne jatkuu pidempään, heikon taseen mediayrityksillä voi olla todellisia haasteita toiminnan jatkuvuudelle. Emme ole joutu neet tekemään lomautuksia paikal lismedioissamme, ja kaikille on pyritty löytämään korvaavaa työtä. Kriisin pitkittyessä huoli pienyrittä jien tulevaisuudesta tietysti kasvaa. Tilaus myynnissä tilanne ei tällä hetkellä näy: ihmisten tiedon ja viihteen tar ve korostuu erityisesti kriisiaikoina
– Ilkka-Pohjalaista ei tarvinnut nimenä lähteä tekemään erikseen tunnetuksi, kertoo markkinointipäällikö Henna Kiikka. Siis esimerkiksi kiinnostumalla myös siitä, mitä naapurimaakunnassa tapahtuu. Niiden kautta pyrittiin huomioimaan kaikki yhdistymisen kannalta olennaiset asiat. – Toivon sydämestäni, että esimerkiksi liikenne Seinäjoki–Vaasa-välillä vilkastuu, kun ihmiset lähtevät ostoksille, Kiikka sanoo. Erilaisissa kokoonpanoissa mietittiin intensiivisesti toimituksen, asiakaspalvelun, markkinoinnin, järjestelmien, tuotteistuksen ja hinnoittelun, lukijakokemuksen ja analytiikan, yritysmyynnin sekä painamisen ja jakelun järjestämistä. Prosessi oli sisäisesti hyvin järjestelmällinen, sanoo I-Medioiden liiketoimintajohtaja Jarno Puutio. Kaikki paikat toimituksessa tulivat avoimeen hakuun, ja ne täytettiin puhtaalta pöydältä. TAUSTAT: NÄIN ME TEEMME Teksti: Janne Arola Kuvat: Tomi Kosonen Mahdollinen tehtävä Pohjanmaalla KUN ILKKA-YHTYMÄ marraskuun puolivälissä ilmoitti yhdistävänsä Ilkan ja Pohjalaisen Ilkka-Pohjalaiseksi, alkoi kilpajuoksu kelloa vastaan. Niinpä aluksi luotiin projekti ja sen alle 11 alaprojektia. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin paluumuuttaja Markku Mantila, eikä uuden lehden nimen valinnassakaan otettu riskejä. Kaikki paikat toimituksessa tulivat avoimeen hakuun. Lehden uudistamisen yhteydessä toimitusorganisaatiokin kuitenkin myllättiin uusiksi. – Kokoonnuimme joka ikinen viikko ohjauspalaveriin, jossa olivat paikalla projektien vetäjät. Tekijöiden mukaan lopputulos on parempi kuin riski skenaarioissa laskettiin. Uutta, perinteitä kunnioittaen Etukäteen oli selvää, että kahden perinteisen maakuntalehden yhdistäminen herättäisi tunteita sekä Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaalla. IlkkaPohjalaisen päätoimittajaksi pestatulla Markku Mantilallakin oli ennestään koke musta työskente lystä kummassa kin lehdessä.. Yhtiö järjesti Vaasassa ja Seinäjo> Jatkuu seuraavalla sivulla. Työn organisoinnin näkökulmasta lehtien yhdistäminen ei toimituksessa ollut erityisen iso juttu, arvioi Ilkka-Pohjalaisen uutispäällikkö Pia Hunnakko, joka toimi Ilkan väliaikaisena päätoimittajana yhdistymisprosessin aikana. Samalla mediayhtiön suuntaan tuli syötteitä siitä, mitä ympäröivät yhteisöt uudelta lehdeltä kaipaavat. Aikaa oli vähän yli kaksi kuukautta, ja suurin osa yhdistymiseen liittyvistä kysymyksistä auki. Jo ennen päätöstä lehtien yhdistämisestä yhtiössä oli tehty runsaasti taustatutkimusta. Uuden lehden lanseerauksen jälkeen alkoi Laajenna tajuntaasi -kampanja, jonka ideana on kehottaa lukijoita nostamaan katse omasta navasta ja ymmärtämään asioita laajemmasta näkökulmasta. Näitä skenaarioita yhtiö ei kuitenkaan kerro julkisuuteen. ella myös sidosryhmätilaisuuksia, jossa uudistuksesta kerrottiin yrittäjäjärjestöille ja kaupunkien ja kuntien johtoportaille. Kaiken saadun palautteen perusteella Ilkka-Pohjalaisen kantavaksi teemaksi haluttiin paikallisuuden lisäksi sillanrakennus kahden maakunnan välillä. Yhteistyö tuttua toimituksille Toimituksellisesti Ilkka ja Pohjalainen ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2010. Yhdistymisprosessin aikana taas tehtiin laajat riskiskenaariot yhdistymisen mahdollisista vaikutuksista muun muassa siihen, kuinka paljon tilausja ilmoitusmyynti voisi pahimmillaan kärsiä. Toimitus organi saa tiokin kuitenkin myllättiin uusiksi. Joulukuun puolivälissä I-Mediat lanseerasi Mahdoton tehtävä Pohjanmaalla -mainoskampanjan, jonka tarkoituksena oli itseironisella otteella kertoa lukijoille ja asiakkaille lehtien yhdistämisestä sekä osallistaa heitä uudistustyöhön. Kampanjan puitteissa lukijoilta kysyttiin viikoittain vaihtuvia kysymyksiä muun muassa lehden rakenteesta ja jopa sarjakuvista. Uutispäällikkö Pia Hunnakko on työurallaan jo pitkään vastannut Ilkan ja Pohjalai sen toimitusten yhteistyöstä. 14 SuomenLehdistö 3/2020 Ilkka-Pohjalainen syntyi vaikeista lähtökohdista reilussa kahdessa kuukaudessa
. Ulkomailta tällaisia kuulemma löytyi, mutta Suomesta se oli vaikeaa. Tämä tarkoittaa, että entistä useampi elää media-arkeaan sirpaleisessa jälkilineaarisessa ajassa, jossa tv-uutisten tai sanomalehden etusivun hierarkiaa ei enää ole: on vain syötteitä ja juttuja. Asia on näet niin, että nykyiset lehtien ja muiden uutismedioiden verkkopalvelut ovat lopulta hybridiajan tuotteita. 2020-luvulla aikuisiksi kasvaa entistä enemmän suomalaisia, joilla tällaista rasitetta ei enää ole: käyttö on vain digitaalista. Odotettavissa on, että kun entistä suurempi osa maksukykyisistä mediankuluttajista on kokenut vain jälkilineaarisen ajan, heidän käyttöönsä syntyy myös kokonaan uudenlaisia mediatuotteita, joissa hierarkia on päätuote, ei lisäpalvelu. Kun hybridiaika hiipuu, verkkopalvelutkin kiertävät täyden ympyrän: kohti jotakin aivan uutta mutta kuitenkin vähän tutun oloista. ” Tulevaisuudessa puhutaan entista. enemma?n siita?, miten luodaan kokonaisuuksia ja palveluja, joihin ihmiset ostajina kiinnittyva?t.” Median 2020-luku: Kierrä takaisin lähtöpisteeseen Jussi Pullinen on Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies.. Aamulla työmatkalla ja illalla lenkkeillessä kuunneltuna ne riittävät informaatioksi: ajattelun aiheen voi sitten koukkia vaikkapa pidemmistä artikkeleista ja analyyseistä sohvalla maatessa. The New York Timesin menestystuote The Daily on kaluttu alan analyyseissä puhki, mutta samankaltaista menestystä ovat nähneet myös Financial Times ja The Economist. Tämä muuttuu. SuomenLehdistö 3/2020 15 TAUSTAT he im oj a& kl ik ke jä TUTTAVANI HUOMASI taannoin kaivanneensa elämäänsä mediatuotetta, joka siitä puuttui. Tämä taas luo uutta kysyntää tuotteille, jotka luovat hierarkiaa: hybridiajassa uutiskatsaus tuntui aivan vanhanaikeiselta, mutta kun mediankäyttö on kiertänyt täyden kehän, se onkin mediamuotona taas tuore. Tulevaisuudessa puhutaan entistä enemmän siitä, miten luodaan kokonaisuuksia ja palveluja, joihin ihmiset ostajina kiinnittyvät. MEDIATALOJEN PERUSRATKAISU tähän havaintoon on luoda jonkinlainen podcast. Niiltä puuttuu hierarkia, koska se luodaan samassa tuotteessa toisaalla. Viimeiset vuodet on puhuttu lähinnä yksittäisistä jutuista ja siitä, miten ne saadaan ”vetämään” verkossa. TARINA KERTOO siitä, miten uutismedia tekee tällä vuosikymmenellä täyden kiepin takaisin juurilleen, perinteisten muotojen äärelle. 2010luku oli vielä hybridikäytön aikaa: digitaalista uutisnäkymää ja paperilehteä tai televisiota käytettiin päällekkäin. Television ohjelmavirta tai sanomalehden sivumäärä, painoaikataulut ja ilmestymispäivät sanelevat yhä paljon sitä, millaisia juttuja medioiden sivuille ilmestyy ja miten verkkopalvelut muotoillaan. Tärkein syy tähän on kulutustottumusten muutos. Kehitys tuskin kuitenkaan jää tähän. Tuotteen pitäisi olla äänimuotoinen, kerätä napakasti yhteen päivän tärkeimmät tapahtumat ja kenties tarjota pientä ajattelemisen aihetta. Sitten hän keksi: radiouutiset! Niitä on saatavilla näppärästi podcasteina, ja ne todella täyttävät kaikki tarpeet, jotka hänellä oli. Toinen vastaava ratkaisu ovat uutiskirjeet, joiden renessanssi on jatkunut jo useita vuosia. Samalla hybridiajan eläneiden mieltymykset kehittyvät, ja päällekkäisten mediamuotojen maailma jää entistä kauemmas taakse
Ajatuksena on, että arki ja hyvinvointi-, ympäristö ja liikennesekä ihmiset ja kulttuuri -osastojen toimittajat voivat syventyä omiin erikoisaloihinsa uutistyön ohessa. Kaikki tätä juttua varten haastatellut Ilkka-Pohjalaisen edustajat puhuvat yhdistymishankkeesta hyvin samansuuntaisesti. Me olemme nyt paremmassa asennossa ja pystymme palvelemaan paremmin, Puutio sanoo. Uutistoimituksen oheen synnytettiin uudenlainen teematoimitus, jolla on myös oma uutispäällikkönsä. ASETA TAVOITTEET JA SEURAA TOTEUTUMISTA Ilkka-Pohjalaisen yhdistyminen oli intensiivinen projekti, joka koostui 11 alaprojektista. vähän väkeä tehdä kaikkea sitä, mitä meidän piti tehdä. Niin se oli myös silloin, kun Ilkka ja Pohjalainen olivat omina tuotteinaan, liiketoimintajohtaja Puutio sanoo. Yksi etukäteisistä peloista oli, että yhdistymisessä Vaasa pienempänä toimituksena jäisi Seinäjoen varjoon. Ei peruutuspiikkejä Yhdistymisen jälkeen ei haastateltavien mukaan ole näkynyt piikkiä tilausten peruutuksissa, jos ei toisaalta uusien tilausten määrässäkään. 3. OTA HENKILÖSTÖ JA YLEISÖ MUKAAN Ilkka-Pohjalaisessa haluttiin osallistaa myös henkilöstö sekä lukijat ja asiakkaat yhdistymisprosessiin. TEE TAUSTATYÖT HUOLELLA Ennen kuin lehtien yhdistämisestä päätettiin, I-Medioissa tehtiin alueanalyysia uuden lehden maakunnista eli huomioitiin esimerkiksi väestö ennusteita sekä perehdyttiin maakuntien identiteetteihin ja hallinnollisiin rakenteisiin. Mantilan mukaan yksi tärkeä asia toimitusten yhdistämisen jälkeisessä elämässä ovat yhteiset aamupalaverit. – Ihmisillä on kuitenkin taipumus nähdä asioiden hyvät puolet, joten kyllä uutta lähdettiin minusta ihan positiivisella mielellä tekemään, sanoo Vaasan toimituksen pääluottamusmies Jukka Porola. Päätoimittaja Mantila kuitenkin väittää lukijoilta tulleeseen palautteeseen nojaten, että lehden taso on kohentunut. Markkinointipäällikkö Henna Kiikan mukaan olennaista uudessa lehdessä on saada asiakkaat kiinnostumaan paikallisuuden lisäksi muustakin ympärillään olevasta, esimerkiksi naapurimaakunnasta. – Mutta totta kai massamediassa aina joku on tyytymätön. Se on luonnollisesti suututtanut osan urheiluväestä. Urheiluväki kireänä Sisällöissä yhdistyminen on näkynyt konkreettisesti esimerkiksi urheilussa, jossa joidenkin alasarjojen seuraamista on nyt rankalla kädellä karsittu. Vaasa jää varjoon. llkka-Pohjalaisen toimitus kokoontui joka aamu yhteiseen videopalaveriin Vaasassa ja Seinäjoella jo ennen koronaepidemiaa. TAUSTAT: NÄIN ME TEEMMETEEMME Uuden maakuntalehden brändi näkyy oheistuotteissa. Lähtökohdat eivät kuitenkaan olleet helpot. Lehtien yhdistymisellä haluttiin turvata painetun maakuntamedian tulevaisuus ilman, että esimerkiksi ilmestymispäiviä pitää karsia. – Mutta samaan aikaan mitään reviiriristiriitoja uutisosaston kanssa ei ole tullut, vaan ennemminkin tämä on tuonut synergiaa tekemiseen, Hunnakko sanoo. 2. Ennen yhdistymistä pidettiin yt-neuvottelut, joiden seurauksena 26 työntekijää irtisanottiin. – Yritän itse olla hyvän osan viikkoa molemmissa kaupungeissa, että väki uskoisi minun olevan vakavissani. Kaikki tuntuvat yllättyneen siitä, kuinka hyvin ja kivuttomasti lehtien yhdistyminen lopulta sujui. 16 SuomenLehdistö 3/2020 Vinkit Organisaatioiden yhdistäminen 1. Lisäksi tehtiin mediankulutusja yritysasiakas tutkimusta sekä riskiskenaarioita yhdistymisen vaikutuksista. Se tarkoitti muun muassa suurta määrää kyselyitä ja sidosryhmätilaisuuksia, joissa kysyttiin mielipiteitä siitä, mikä uudessa lehdessä on tärkeää. Asiakkaat ovat pikemminkin ymmärtäneet, että vaasalaisen yrittäjän voi olla ihan hyvä näkyä myös Seinäjoella ja toisinpäin. Printtilehti on nyt keskimäärin hieman paksumpi kuin Ilkka ja Pohjalainen erikseen olivat, mikä on ilahduttanut ainakin osaa lukijoista. Hunnakon mukaan organisaatio on osoittautunut toimivaksi myös käytännössä. Nyt lehden levikki on koronaviruksen vaikutusten vuoksi jopa nousussa. Mutta nyt meillä on riittävät voimavarat tehdä hyvää maakuntien mediaa sekä verkkoon että printtiin, Mantila sanoo. Ainakin tällä hetkellä Ilkka-Pohjalaisesta kantautuva viesti on se, että todellisuus osoittautui riskiskenaarioita paremmaksi. Samaa ovat pelänneet myös lukijat. Projektien tavoitteiden toteutumista seurattiin joka viikko pidetyissä ohjauspalavereissa. Toimituksen kirjanpidon perusteella Vaasasta ja Seinäjoelta on uuden lehden aloitettua ollut kuitenkin lähes yhtä paljon juttuja. Yhdistymisen jälkeen myös vahvistettiin verkkotoimitusta ja toimitus siirtyi verkko edellä -ajatteluun. Teematoimituksen tiimit pystyvät nyt paremmin keskittymään sellaisiin asioihin, joiden oletetaan kiinnostavan lukijoita ja tuovan uusia tilaajia. – Uutisnälkä on nyt todella kova, ja medialla on tärkeä rooli. ?. Huolellisen taustoituksen päälle on helpompaa sovittaa käytännön tekemistä. – Kahteen lehteen jakautuneissa toimituksissa oli ehkä vähän liian Lehden levikki on koronaviruksen vaikutusten vuoksi jopa nousussa. Markkinointipäällikkö Henna Kiikan mukaan myöskään mediamyynnissä ei ole näkynyt isoja vaikutuksia suuntaan tai toiseen
Olli Sulopuisto on helsinkiläinen vapaa toimittaja, podcastaaja ja nörtti. PALSTAT SuomenLehdistö 3/2020 17 KORONAVIRUSPANDEMIAN TAPAINEN tapahtuma saa uutiskoneen operoimaan täydellä teholla. Siinä missä aiemmin olisi ehkä julkaistu iltapäivällä erikoispainos, nyt pannaan pihalle podcasteja ja uutiskirjeitä. Lisäksi molemmat ovat tilausmedioita, eli uusimmat jutut päätyvät automaattisesti lukijoille ja kuulijoille, kunhan he ovat kerran painaneet tilaa-nappia. BBC:n ulkomaantoimitus on alkanut julkaista päivittäistä Coronavirus Global Update -sarjaa, jonka jaksot ovat napakan viisiminuuttisia. Maksullisia uutiskirjeitä tarjoavan Substack-palvelun kirjoittajat keksivät aivan omia lähestymistapoja. Näin saatiin hyödynnettyä olemassa oleva kuulijakunta, eikä sitä tarvinnut alkaa rakentaa tyhjästä. Tärkeintä on ajankohtaisuus. Tuoreimpien aiheiden lisäksi jokaisessa kirjeessä on mukana viruksen leviämisestä ja sen hidastamisesta kertova hyötytieto-osio, jota päivitetään tarvittaessa. 2 Yksinkertaiset juttumuodot toimivat tällaisessa ympäristössä mainiosti – featuret kannattaa julkaista muualla. Sitä hyödynnettiin ikään kuin laukaisualustana, eli viikoittaisten jaksojen lisäksi alettiin julkaista ylimääräisiä, koronavirusaiheisia jaksoja. Lukijoiden tiedonjanoon vastataan myös uutismedioiden ulkopuolella. Toisaalta aiheeseen on reagoitava nopeasti, eli ei voi jäädä odottamaan aikakauslehtimäisiä koostejulkaisuja. Podcastit ja uutiskirjeet ovat siitä käteviä muotoja, että niiden julkaisemiseen on olemassa valmiita työkaluja. Silloin esimerkiksi uutiskanava CNN aloitti Coronavirus: Fact vs Fiction -podcastin, jonka uudet jaksot ilmestyvät joka arkipäivä. New York Timesissä tajuttiin, että tällaisessa tapauksessa uutiskirjeen sisällön ei tarvitse olla pelkästään uutismaista. Cooking in Quarantine -uutiskirjeessä haastatellaan kokkeja siitä, millaista ruokaa he tekevät ollessaan eristyksissä. Myös Brexitiin johtaneiden brittivaalien ympärille syntyi samantapaisia uusia julkaisuja. Pop up -uutisia ko pi oi tä m ä Koronavirus on ensimmäinen uutistapahtuma, joka synnyttää väliaikaisjulkaisuja kaikkialle mediaan. 3 pointtia. Brittilehti The Guardianilla oli ennestään viikoittainen Science Weekly -tiedepodcast. VÄLIAIKAISJULKAISUJA ON toki tehty ennenkin. 3 Miettikää, milloin julkaisu on täyttänyt tehtävänsä ja voidaan lopettaa. Digidayn mukaan Science Weeklyn ensimmäinen virusjakso kasvoi nopeasti erääksi podcastin kuunnelluimmista jaksoista koskaan.. Se oli projektiluontoinen kokeilu, joka päättyi suunnitellusti vaaleihin ja vähemmän suunnitellusti Donald Trumpin voittoon. CNN:n podcast on hyvä esimerkki ilmiöstä, jota voisi kutsua vaikkapa pop uptai väliaikaisjulkaisuiksi. MYÖS POP UP -PODCASTEJA riittää. Jälkimmäinen kertoo havainnollisesti, mistä on kyse. New York Timesin huippusuosittua The Daily -uutispodcastia edelsi ohjelma nimeltä The Run-up, jossa seurattiin vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Varmasti yleisö myös ymmärtää, että kyseessä on nopeasti luotu tuote, jonka ei tarvitse olla kaikilta yksityiskohdiltaan loppuun asti viilattu. Jaksot ovat lyhyitä, kymmenen minuutin molemmin puolin, ja niissä on pääsääntöisesti yksi rajattu näkökulma aiheeseen. Washington Post puolestaan asetti olemassa olevan terveysaiheisen uutiskirjeensä painopisteeksi toistaiseksi koronavirusuutisoinnin. Toimituksessa on huomattu, että käsillä on aihe, josta riittää kerrottavaa pidemmäksi aikaa kuin päiväksi tai pariksi. Koronavirus taitaa kuitenkin olla ensimmäinen uutistapahtuma, joka synnyttää väliaikaisjulkaisuja kaikkialle. Tätä kirjoittaessa Suomessa Ylellä on uutiskirje ja Helsingin Sanomilla HS Päivä -podcast, jotka molemmat keskittyvät vain ja ainoastaan koronavirusaiheeseen. olli@nonfiktio.fi HANNA SAKARA 1 Pop up -julkaisut pitää saada pyörimään nopeasti, joten hyödyntäkää valmiita palveluita niiden julkaisemisessa. Pelkkä asiasanan lisääminen julkaisujärjestelmään ei siis ihan riitä, mutta olisi ehkä liioittelua perustaa lehteen kokonaan uusi osio. Niitä alkoi putkahdella esiin helmikuussa
Kyse ei ole siitä, mitä yksin olet vaan mitä ja kenen kanssa teet yhdessä. Opetushallituksen raportin mukaan pula osaavasta työvoimasta haittaa mediayhtiöiden digisiirtymään sopeutumista. Pitääkö jokaisen toimittajan osata tulevaisuudessa koodata. Uudet työpaikat syntyvät arvion mukaan erityisesti viestintätoimistoihin sekä organisaatioiden viestintätehtäviin. Erityisen tärkeitä ovat kuitenkin yhteistyötaidot. TULEVAISUUDEN TYÖTEHTÄVIÄ voivat olla esimerkiksi siltaaja, virtualisaattori, tekoälykkö ja somesiivooja. MEDIAJA VIESTINTÄALAN osaamistarpeita kartoittaneen ennakointityöryhmän mukaan osaamista ei pitäisi enää ajatella tutkintokeskeisesti vaan sen tulisi olla yksilöllistä, portfoliomaista ja koko työuran ajan täydentyvää. – Kannattaa tutkailla itseään, mitkä asiat saavat minut syttymään. – Nuorisotutkaaja, joka osaa tunnistaa ja ideoida journalistisia sisältöjä alati uusia vaikutteita saavan visuaalisen kielen parissa kasvavalle nuorisolle. Yhdenkään toimittajan ei silti kannata kääntää koodarille selkäänsä. Työryhmä kaipasi media-alalle lisää ihmisen käyttäytymistä ymmärtäviä humanisteja, jotka hallitsevat samaan aikaan myös matemaattis-loogisen päättelyn. OSALLISTUIN ITSEKIN journalistiikan yliopistokoulutuksen asiantuntijana mediaja viestintäalan osaamistarpeita ennakoineen työryhmän työskentelyyn. Tutkimus: Mediaja viestintäalan osaamistarpeet. Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 2019. Kolme neljästä alalle aukeavasta työpaikasta edellyttää korkeakoulutasoista tutkintoa. Jatkuvan oppimisen merkittävänä pullonkaulana työryhmä pitää täydennyskoulutuksen rahoitusmallien kehittämistä. Emme nytkään tee kaikki yhtä ja samaa. Tekoälykkö on henkilö, jolla on laaja-alaista ymmärrystä ja teknistä osaamista tekoälyn, algoritmien ja koneoppimisen alueelta. – Maailma on niin monisyinen ja herkkä äärimmäisyyksille, että tarvitsemme toimittajia, jotka pystyvät ottamaan haltuun isot kokonaisuudet sekä jäsentämään ja kontekstoimaan uutisia ja ilmiöitä. Hän ymmärtää liiketaloutta ja sisällöntuotantoa sekä automatisoi nykyisiä prosesseja ja luo kokonaan uusia. – Toimituksiin tarvittaisiin myös enemmän visuaalisen journalismin osaajia, joiden työn tarkoitus ei ole koristelu vaan ymmärryksen lisääminen. Kaikkien pitää osata puhua koodarin kanssa ja tehdä töitä yhdessä. Odotan jo aikaa, jolloin tätä kysymystä ei enää esitetä ja jokaisessa toimituksessa on asiassa osaamista. Lisää osaamista tarvittaisiin nykypäivän tiedonhankintaan, jossa olennaista on löytää datan luo sekä osata siivota, jäsentää, analysoida ja verifioida se. Omien erityisvahvuuksien tunnistaminen, avoimuus uudelle ja maltti edetä askel kerrallaan kohti tavoitetta palkitsevat. Tiimityön lisääntymisen edellyttämiin yhteistyötaitoihin kuuluvat myös monikulttuurisuustaidot, kun sekä työyhteisöön että työn kohderyhmiin kuuluu yhä enemmän ihmisiä eri kulttuureista. Tulevaisuudessakin toimittajan ydinammattitaitoa on kyky ymmärtää kompleksisia sisältöjä ja selittää niitä kiinnostavasti yleisölle eri alustoja, teknologioita ja genrejä luovasti hyödyntäen. Arvion mukaan viestintä ja kustannustoiminta työllistävät vuoteen 2035 mennessä yhteensä 40 000 työntekijää, eli toimialan työpaikkojen arvioidaan kasvavan neljänneksellä. Siltaaja löytää organisaatioista tekijät ja aihiot, jotka kiinnostavat yleisöä ja tuovat eri kohderyhmät yhteen. Kollegoiden luona kylässä käyminen ja mallien hakeminen maailmalta on erittäin suotavaa. Toimittajien tehtävä on tarjota faktoihin perustuvaa ymmärrettävää ja olennaista tietoa niin, että sisältöjen pariin löydetään ja niiden parissa viihdytään. panu.uotila@jyu.fi Käytäntö vastaa: Mediayhtiöihin tarvittaisiin lisää koodaavia toimittajia, datajournalisteja ja nuorisotutkaajia. Virtualisaattorin tehtävä puolestaan on työntekijöiden ja asiakkaiden luotsaaminen virtuaalitodellisuuteen tai laajennettuun todellisuuteen. Fakta Fakta Kirjoittaja Panu Uotila on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kielija viestintätieteiden laitoksella. Kaikista toimittajista ei tule koskaan koodareita. te or ia & kä yt än tö Teoria väittää: Viestintään avautuu paljon uusia työpaikkoja lähivuosina. Tämä korostuu sitä enemmän mitä monimutkaisempi juttu on tekeillä. Osaamisen ennakointifoorumin arviot tehtiin VTT:n toimialaennusteeseen ja kahteen yhteiskunnan kehitystä ennakoivaan skenaarioon perustuen. – Asiasta kannattaa keskustella myös kollegoiden kanssa. Tämä edellyttää työntekijöiltä ja organisaatioilta itseohjautuvuutta sekä ketteryyttä. Nopeasti muuttuva ala tarvitsee jatkuvaa oppimista tukevia toimintamalleja. Tekijä: Ylen Plusdeskin esimies Elina Paasonen. Rahoitusmallit suosivat tutkintokoulutusta, mutta yritysten ja työntekijöiden tarpeissa ovat enemmän työnteon ohella suoritettavat täsmäkoulutukset. Kokemus: Nykyisessä tehtävässään viime syksystä. Toimittajasta siltaajaksi Tutkijat: Helena Haasmaa, Milla Hägg, Virpi Sillanpää ja Minna Tuominen. Näin arvioi Opetushallituksen kokoama alan toimijoiden asiantuntijaelin, osaamisen ennakointifoorumi. Jos haluaa opiskella toimittajaksi, mitä tietoja ja taitoja kannattaa ehdottomasti hankkia. Ylen Plus-deskin esimies Elina Paasonen, oletko samaa mieltä. Viestintäja media-alan kannattaa tehdä aktiivisesti töitä sen eteen, että se säilyy houkuttelevana kaipaamilleen sosiaalisille humanistis-teknisille monilahjakkuuksille. Mitä viisikymppisen toimittajan kannattaisi opiskella, jos hän haluaa, että ammattitaito riittää ja töitä on myös tulevaisuudessa. Aineisto: Mediaja viestintäalan muuttuvia osaamistarpeita ennakoineen työryhmän tulokset. Tulevaisuuden journalisti voi olla siltaaja, somesiivooja, tekoälykkö tai virtualisaattori. Moni näistä tehtävistä on jo nyt olemassa, mutta niiden painoarvon arvioidaan kasvavan. Pakolla opetellut asiat tuntuvat vain raskailta, eikä lopputulos ole yleensä hyvä. Millaisilla taidoilla ja erikoistumisella voisimme viedä yhdessä toimintaamme eteenpäin. Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori 2018–2019, Aamulehdessä 2007–2018 toimittajana, urheilutoimituksen esimiehenä ja digitaalisen kerronnan kehityksestä vastaavana uutispäällikkönä. – Lisäksi pidän erittäin tärkeänä taitoa työskennellä yhdessä erilaisten ammattilaisten kanssa. Keksi uusi tulevaisuuden ammattiryhmä, jota mediataloissa tarvitaan. Sinulla on kokemusta myös tulevien journalistien koulutuksesta, koska työskentelit viime lukuvuoden Tampereen yliopistossa journalistiikan työelämäprofessorina. PALSTAT 18 SuomenLehdistö 3/2020 VIESTINTÄÄN JA KUSTANNUSTOIMINTAAN syntyy seuraavaan 15 vuoden aikana 20 000 uuden työntekijän tarve, kun alalta jää eläkkeelle yli 13 000 työntekijää ja 10 000 uutta työpaikkaa syntyy tietoyhteiskuntakehityksen imussa. – Ei pidä. ?. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2020. Työryhmä ennustaa työpaikkojen vähenevän perinteisistä mediataloista, kun tekoäly korvaa toimitusten rutiinityötä ja printtilevikkien supistuminen karsii painoon ja jakeluun liittyneitä tehtäviä. – Koodaavia toimittajia ja osaavia datajournalisteja ei ole toimituksissa vielä liikaa. Uuden työvoiman tarpeen ennakointiin osallistui työnantajaja työntekijäjärjestöjen sekä suurimpien yritysten edustajia, alan tutkijoita ja koulutuslaitosten edustajia yliopistoista ammatilliseen koulutukseen. Jokainen sukupolvi tarvitsee aina oman nuorisotutkaajansa
Anne Soronen, Liisa Kääntä ja Merja Koskela tarkastelevat deadlineen liittyvää puhetta Media & Viestintä -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, jota varten he ovat haastatelleet 11 kokemusasiantuntijaa pelistudiosta ja paikallislehdestä. Tutkijat kirjoittavat, kuinka työn valmistuminen deadlineen mennessä on toisaalta merkki ammatillisesta pätevyydestä ja tehokkuudesta, mutta samaan aikaan deadline on myös monin tavoin neuvoteltavissa oleva asia, joka riippuu esimerkiksi julkaisukanavasta ja itsenäisen työskentelyn ja tiimityön suhteesta. Janne Arola > Matthew Hindman: Internet-ansa – Kuinka digitaalinen talous synnyttää monopoleja ja rapauttaa demokratiaa (Terra Cognita) Viisi ohjetta toimittajalle painostuksen torjumiseen GRADU: Haastateltavat ovat joskus kuin pikkulapsia: he heittäytyvät hankaliksi, vetoavat tunteisiin, syyllistävät, kyseenalaistavat moraalia ja uhkaavat jatkotoimilla. Hän osoittaa loppuvuonna 2019 suomennetussa kirjassaan, kuinka tällaisen idealistisen unelmahötön sijaan todellisessa internetissä kolmannes verkkoliikenteestä suuntautuu kymmenen suurimman yhtiön sivuille, kaksi firmaa hallitsee yli puolta koko maailman verkkomainonnasta ja jättiläisille menevät myös lähes kaikki voitot. ” Journalismin vapaus ei tule ihmisoikeussopimuksista, perustuslaista tai Journalistin ohjeista, vaan se toteutuu jokaisen toimittajan jokaisessa työvaiheessa, julkaistuissa ja julkaisemattomissa jutuissa. Journalistin ohjeissa sanotaan yksiselitteisesti, että journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Sanomalehtien näkökulmasta kiinnostavasti mutta myös hieman provosoivasti Hindman osoittaa lukuisilla esimerkeillä, miksi suuruus digimaailmassa on lähes aina taloudellisesti parempaa kuin pienuus. Todellisessa internetissä mittakaavaedut ja kohdentamisen matematiikka tarkoittavat, että vain suurimmat sivustot pystyvät personoimaan mainokset ja sisällöt tehokkaasti”, kuuluu yksi Hindmanin teeseistä. PALSTAT SuomenLehdistö 3/2020 19 Internet petti höttöiset lupaukset KIRJA: Vieläkö joku uskoo, että internet demokratisoi yhteiskuntia ja laajentaa sananvapautta. Se, että lehdistönvapaudelle ei Suomessa ole vakavia uhkia, ei saisi tehdä passiiviseksi. Ne kuuluvat: tunne aiheesi, tunnista painostustilanne, ole toimittaja (eli kohtelias mutta ei kiltti), keskustele kollegoiden ja esimiesten kanssa sekä raportoi painostusyrityksestä eteenpäin. Koronaepidemia on mullistanut monen media-alan tekijän työjärjestelyt, eikä työteho välttämättä ole näinä viikkoina parhaimmillaan. Toiveajattelua, ainakin jos uskomme mediatutkija Matthew Hindmania. Kuulemmeko vielä hokemia, joiden mukaan digitaalisen julkaisemisen mahdollisuus tuo rajoittamattoman suuret yleisöt kenen tahansa hyperpaikallisen pikkutekijänkin hyppysiin. Paperilla selkeää, hektisessä toimitusarjessa ei aina. Janne Arola > Jecaterina Mantsinen: Älä luovuta – Ulkopuolinen vaikuttaminen ja sen torjuminen uutistoimisto STT:n toimittajien työssä Deadline on ystävämme ARTIKKELI: Lukijoille tuskin tulee yllätyksenä tieto, että tämänkin palstan kirjoittaminen jäi viime tinkaan. Mantsinen on koonnut tutkielmaansa myös ohjeita, joilla toimittaja voi parhaiten torjua vaikutusyrityksiä. Digijulkaisemisen aikakaudella usein hoetaan, että deadline on koko ajan, ja tavallaan se onkin. ”Kuvitellussa internetissä personoiminen suosii pieniä sivustoja. Mutta deadline on pyhä ja kiinnostava normaalioloissakin. (--) Jos vapauttaan ei puolusta ja vahdi, sen voi menettää.” Jecaterina Mantsinen gradussaan tu tk im us no st o ki rj at ie to ELIN A RA JALA. ”Heidän (haastateltavien) puheessaan tulevat esiin korkea sitoutuneisuus työhön, vastuullisuus omaa työtä, työn laatua ja asiakkaita / lukijoita kohtaan sekä tehtävien aikatauluttaminen ja ajoittaminen osana työssä vaadittuja taitoja”, tutkijat kirjoittavat. Janne Arola > Anne Soronen, Liisa Kääntä & Merja Koskela: Hyvä, paha deadline – Mediatyön intensiivisyys pelinkehittäjien ja toimittajien deadline-puheessa. Deadline-puheeseen liittyy usein tehokkuuden ja vastuunkannon kehys, ja työ palkitsee tekijänsä, kun laadukkaaksi mielletty tuotos valmistuu ajallaan. STT:n rikosja oikeustoimittaja Jecaterina Mantsinen on graduaan varten haastatellut viittä kollegaansa uutistoimistosta ja tutkinut tapausesimerkkien kautta toimittajien työssään kohtaamaa painostusta
Vastaavasti kuntaomistus ei automaattisesti tarkoita journalistisen riippumattomuuden rapautumista. Täysin avoin ja lukijoiden tiedossa oleva kuntaomistus saattaa jopa toimia riippumattomuuden takeena. Valtuustoaloitteesta Mynämäellä syntyneen lehden omistajiin lukeutuvat muun muassa Uusikaupunki ja Naantali. Mikkeliläiset Tikat olivat Etelä-Savon lehtiruhtinaita yli 70 vuoden ajan. Suomen Lehdistö selvitti asiaa viime vuonna, eivätkä Vakka-Suomen Sanomat tai Kauhajoki-lehti tunnistaneet epäterveitä vaikutusyrityksiä. Toimittajien ja päättäjien välillä pitää olla terve ja yhteiskuntaa parantava konflikti. Alueen ihmisille ja firmoille riittää laadukas oma lehti. SOK on valloittanut koko Suomen ABC-asemillaan ja Prismoillaan. Vaikkapa kunnan ja sen asukkaiden sekä yritysten yhteiset. MUTTA KAIKKIEN lehtien omistus ei ole pörssissä tai paikallispatruunoilla. Yhtiön suurimpia lehtiä ovat Kaleva ja Lapin Kansa. jani.halme@ toinenphd.com HANNA SAKARA PALSTAT OSUUSKUNNAT OVAT hämmästyttävä juttu. Lehtien omistus on keskittynyt tilataksilliselle perheitä. Vallan vahtikoira ei saa tarkoittaa vallanpitäjien tontin turvaamista. Toisin kävi. Kirjoittaja Jani Halme on mediatoimisto ToinenPHD:n luova johtaja ja digitoimisto Kuubin osakas. OP on Suomen suurin finanssiryhmä yli neljällä miljoonalla asiakkaallaan. . Toimituksen ja kunnan valot sammuvat henkisesti samaan aikaan. Mitä jos jostain lehdestä ei kerta kaikkiaan ole näköpiirissä pienintäkään voittoa. Toimituksen ja kunnan valot sammuvat henkisesti samaan aikaan.. Rikkaassa paikallislehtikentässämme on omistusrakenteita, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Uskoin, että ne olisivat kommunismin kuoltua hiipuneet osaksi kansantaloushistoriaa. Alma Median suurimmat omistajat ovat Otavan kautta Reenpäät, Niklas Herlinin perikunta sekä Ilkka-yhtymä. 20 SuomenLehdistö 3/2020 Osuuskuntia lehtikeisareiden varjossa m ai lla & ha lm ei lla Osuuskunnat voivat yleistyä lehtien omistajina koronan jälkeen. Kaleva Median omistus on pysynyt sukupolvesta toiseen kolmella oululaissuvulla, Korkeakivillä, Jauhoilla ja Antell-Tallgreneillä. Monella osuuskunnalla menee hämmästyttävän hyvin. Mediamaailmassa asiat ovat toisin. ONGELMATONTA TÄMÄ ei toki ole. Näin sen pitää olla aina ja kaikkialla. Kauhajoki-lehti on osakeyhtiö, jonka suurin omistaja on kunta ja muut osakkeet ovat levinneet laajalti ympäri ilmestymisseutua. Vaikka sanomalehtisuvut ovat olleet erittäin kärsivällisiä omistajia, on heillä myös aivan perusteltuja tuottotoiveita investoinnilleen. Erityisen kiinnostava yksilö on 70 vuotta tänä vuonna täyttävä Vakka-Suomen Sanomat. Yksityisen omistamisen piti olla vikkelyydessään ja viisaudessaan ainoa tehokas tapa tehdä liiketoimintaa. Satojen paikallisten ihmisten, yritysten ja järjestöjen edelleen omistamia osuuskunta-aviiseja ovat muun muassa Yläsatakunta, Joutsan Seutu ja Huittisissa ilmestyvä Lauttakylä. Ratkaisuna voivat jälleen olla erilaiset osuuskunnat. Se on tiettävästi maailman ainoa täysin kuntien omistama lehti. Koronan jälkeisessä maailmassa lehtien talous on entistä epävarmemmalla pohjalla. Osingoista ei ole niin väliä. Alueen ihmisille ja firmoille riittää laadukas oma lehti – osingoilla ei ole väliä. OMA SANOMALEHTI on osoitus kunnan olemassaolosta ja uskosta tulevaan. Erkkojen perintöä jatkaa Antti Herlin, joka on Sanoman ylivoimaisesti suurin henkilöomistaja. Vaikka se ei aina virkaja luottamusihmisistä siltä tuntuisi. Turku ja muu Varsinais-Suomi kuuluvat TS-Yhtymän omistaville Ketosille. Ilkan pääomistajat vastaavasti ovat Pohjois-Karjalan mediakenttää hallitseva Laakkosen perhe ja Keskisuomalainen. Keskisuomalaisen suurin osakepotti kuuluu Kangaskorven suvulle, joka osti taannoin kaikki kaakkoisen Suomen uutismediat Tikan perheeltä. Toinen pohjoisen iso mediapeluri on Tenna Talvi-Pietarilan perheyhtiö Suomalainen Lehtipaino, jonka tytäryhtiöt julkaisevat Kainuun Sanomien lisäksi peräti 14:ää paikallisja kaupunkilehteä
Päätoimittajan mukaan kauppiaan ulostulo levisi laajalle ja Ilta-Sanomat päätti uutisoida asiasta lyhyesti. Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelun mukaan tuomittu puhuu yhdestä teosta, yhdestä erheestä, ikään kuin yhdestä lyönnistä riidan päätteeksi, vaikka käräjäoikeuden pöytäkirjan mukaan tuomio oli tullut kahdesta eri pahoinpitelystä vuosina 2006 ja 2007, ja ne olivat sisältäneet paljon muutakin kuin yhden lyönnin. Vasta jutun julkaisemisen jälkeen lehti tarkisti tuomitun kertomia tietoja ja päivitti juttua tiedoilla tuomion sisällöstä. Kauppa valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi kansainvälisessä gaalassa. Kantelun mukaan lehti julkaisi yksipuolisen tarinan, joka perustui käräjäoikeudessa tuomitun kauppiaan Facebook-päivitykseen ja haastatteluun. Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Ismo Siikaluoma. Koska viestissä mainittiin vain kantelijan sukunimi, ei tämä voi päätoimittajan mukaan antaa kantelijalle aihetta väittää juuri häntä loukatun. Ratkaisu JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Lehti merkitsi jutun loppuun: ”Juttua päivitetty klo 18.33 lisätiedoilla pahoinpitelytuomiosta.” Kantelun mukaan faktat tuomiosta tuotiin esiin vähättelevään sävyyn, eikä lehti tarttunut siihen, että ne olivat ristiriidassa alkuperäisen kertomuksen kanssa. Kauppias kertoi jutussa muun muassa lyöneensä silloista vaimoaan riidan päätteeksi ja saaneensa väkivaltaisesta teosta tuomion vuonna 2008. Kuinka paljon yksityiskohtia missäkin rikosuutisessa kerrotaan, on jokaisen tiedotusvälineen itse päätettävissä. Kantelijan mukaan kyse on kauppiaan ”imagonparannuskampanjasta”. [---] Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Meillä on oikeusjärjestelmä, joka huolehtii ihmisten rikoksista ja niiden sovittamisesta. Asiasta tuli nimetön vinkki myös toimitukseen. Kantelu 12.12.2019 Kantelu kohdistuu Inarilaisen paperilehdessään 28.11.2019 julkaisemaan lukijan tekstiviestiin, jossa viitattiin Pirkka-Pekka Peteliuksen saamelaisille esittämästä anteeksipyynnöstä käytyyn keskusteluun. Jos juttuja tehtäisiin vain täydellisistä ihmisistä, yhtään juttua ei julkaistaisi. Se on aivan oikein. Jutussa hän myönsi pahoinpidelleensä vaimoaan entisessä avioliitossaan. Haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi kuitenkin ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista. Päätoimittajan mukaan palkinnosta uutisoinnin jälkeen netissä alkoivat kiertää huhut siitä, että kauppiaalla olisi menneisyydessä rikostuomio. Kaikkia yksityiskohtia ei julkaistu, kuten ei muutenkaan julkaista rikosuutisissa. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista. Ennen palkintoa kauppias ei ollut laajasti tunnettu julkisuuden henkilö. Eettisesti asia herätti toimituksessa muun muassa seuraavia vakavia kysymyksiä: Kuka huhuja levittää ja miksi. PALSTAT SuomenLehdistö 3/2020 21 ILTA-SANOMAT Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös olennaista asiavirhettä, tietojen tarkistamista, lähdekritiikkiä, totuudenmukaista tiedonvälitystä sekä mielipiteiden ja tosiasioiden erottamista koskevassa asiassa. Tuomio oli tullut vuonna 2008, aivan kuten kauppias kertoi, ja tuomioita oli vain yksi. Monen silmissä kyse lienee päätoimittajan mukaan päinvastaisesta, sillä mitään negatiivista hänen julkikuvaansa ei ennen tätä liittynyt. Neuvosto toteaa, että kauppiaan sitaateista saattoi saada harhaanjohtavasti sellaisen käsityksen, että tuomion taustalla olisi ollut vain yksi rikos, vaikka tosiasiassa kauppias oli tuomittu kahdesta eri aikoina tehdystä pahoinpitelystä. Päätoimittajan vastaus 23.1.2020 Inarilaisen päätoimittaja Jaakko Peltomaa arvioi vastauksessaan, ettei lukija, joka ei seuraa Facebookissa kantelijan seinää, voi millään yhdistää lehden julkaisemaa tekstiviestiä häneen. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymistai vahingoittamistarkoitus. Ei voida lähteä siitä ajatuksesta, että jokaisen julkisuuteen syystä tai toisesta päätyvän ihmisen vanhat rikokset pitäisi automaattisesti julkaista. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Juttu perustui kauppiaan Facebook-päivitykseen ja haastatteluun. JSN antoi vapauttavan päätöksen. Kantelija arvioi, että lukijakommentissa kritisoitiin hänen aiemmin Facebookissa esittämiään ajatuksia. Kantelija on ollut yhteydessä IltaSanomiin, tuonut esiin, ettei pidä jutun jälkikäteistä päivittämistä riittävänä toimenpiteenä ja pyytänyt lehdeltä laajempaa virheen korjausta. Puuttui hyvitys. Päätoimittajan mukaan yleensä tällaisessa ehdolliseen tuomioon johtaneessa pahoinpitelyuutisessa ei kerrottaisi tekijän nimeä. Kun oikeuden paperit saatiin, lisättiin juttuun tiedot siitä, että kauppias pahoinpiteli ex-vaimonsa kahdesti, Budapestissa vuonna 2006 ja Järvenpäässä vuonna 2007. JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Journalistilla on myös oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata tiedonvälitystä. Kantelu 26.11.2019 Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 13.11.2019 julkaisemaan nettijuttuun ”Maailman parhaaksi valittu ruokakauppias vastaa huhuihin perheväkivallasta: ’Tein elämäni suurimman virheen’”. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Kun joku palkitaan, juoksuhaudoista nousee heti armeija hyvin varusteltuja kansalaisia, joilla on parempaa tietoa henkilön historiasta, vioista ja synneistä. Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeet koskevat myös haastateltavien lausumia ja muita lainauksia, eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta haastateltavilleen. Kantelun mukaan olisi vähintäänkin ollut kohtuullista ja hyvien journalististen tapojen mukaista laittaa myös tekstiviestin lähettäjän nimi näkyviin. Kun mies vastasi somemyrskyyn tunnustamalla perheväkivallan, lehti teki jutun otsikolla ”Tein elämäni suurimman virheen”. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat harkitsi huolella, kuinka paljon yksityiskohtia kyseisistä teoista on syytä julkaista suuressa digitaalisessa mediassa, josta tiedot ovat jokaisen suomalaisen luettavana. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. aivotärähdyksen”. Miksi juuri nyt, kun henkilö on voittanut arvostetun ja harvinaisen palkinnon. JSN Vapauttavat Langettavat Kauppias ja rikostuomio ILTA-SANOMAT UUTISOI maailman parhaaksi valitusta ruokakauppiaasta. JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 11.3.2020. Ilta-Sanomat julkaisi nettijutun, jossa tunnettu ruokakauppias vastasi huhuihin vanhasta rikostuomiostaan. Kantelun mukaan tämä juttu oli väärin tehty. Teoilla ei ole suoranaista linkkiä kauppiaan työhön, saati nyt voitettuun palkintoon. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Päätöksiä yhteensä 6. JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Kantelussa kysytään, voiko lehti julkaista nimettömänä toista henkilöä parjaavan kommentin. Viesti kuului kokonaisuudessaan: ”Peteliuksen anteeksipyyntö ei kelvannut X:lle [kantelijan sukunimi poistettu]. Päätoimittajan mukaan toimituksessa sovittiin, että huhu voidaan tarkistaa, mutta päätöstä tiedon julkaisemisesta ei etukäteen tehty. Nyt kauppias omalla ulostulollaan oli poistanut yksityisyydensuojan tältä osin. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 5 1 Airolan poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä. Sen jälkeen alkoi some laulaa: huhut kertoivat kauppiaan aiemmasta rikostuomiosta. INARILAINEN Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös kielteistä julkisuutta ja yleisönosastokirjoitusta koskevassa asiassa. Päätoimittaja muistuttaa toimitusten velvollisuudesta olla luovuttamatta päätösvaltaa tiedonvälityksen sisältöä koskevista ratkaisuista toimituksen ulkopuolisille. Päätoimittajan mukaan kantelija ei syytäkään Ilta-Sanomia suoranaisesta asiavirheestä, vaan perheväkivallan vähättelystä ja ”julkisuuskuvan kiillotusprojektista”. Tässä tapauksessa valittuun linjaan vaikuttivat päätoimittajan mukaan pyrkimys suojella perheen lapsia ja se, että tuomiosta on kulunut yli kymmenen vuotta aikaa, ja kauppias on rikoksensa sovittanut eikä uusia tuomioita ole. Toimitukseen valuu jatkuvasti synkkää vinkkiä ihmisistä, joista on julkaistu positiivinen juttu. Päinvastoin: lehdessä pohdittiin vakavasti, olisiko tuomion julkaisemiselle ylipäänsä perusteita. Kantelijan mielestä lehti on lähtenyt mukaan tuomitun imagonparannuskampanjaan. Päätoimittajan vastaus 31.1.2020 Vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan Ilta-Sanomien juttu käsittelee ruokakauppiaan julkituloa perheväkivaltaa koskevassa asiassa. Katsottiin tärkeäksi kertoa olennaiset asiat: pahoinpitelyjen ajat ja paikat; pääpiirteissään se, millaisia seurauksia pahoinpitelyillä on ollut; sekä tuomio ja korvaukset. Mikäli asiassa on perää ja kauppias itse ei halua asiaa kommentoida, mikä olisi peruste julkaista tieto vanhasta rikoksesta/rikoksista, jos teoista on kulunut jo kauan aikaa ja tuomio on sovitettu. Siinä vähäteltiin miehen tekoa. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Esimerkiksi Ilta-Sanomissa hänestä ei ollut julkaistu yhtään juttua ennen yllättävää palkintoa, joka nosti kauppiaan välittömästi lukuisten medioiden uutisiin. Media ei ole tuomioistuin, vaikka yllättävän moni tuntuu sitä sellaisena pitävän. Ilta-Sanomien artikkelissa ei päätoimittajan mukaan lukenut, että kauppias on saanut tuomion vain yhdestä pahoinpitelystä. Jutussa kerrotaan myös, että ”jälkimmäisen pahoinpitelyn seurauksena ex-vaimon käsi murtui ja hän sai mm. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista. Myös tieto tuomiosta lisättiin. Outi Airola päätoimittaja Kokkola-lehti. Kauppias julkaisi Facebook-päivityksen, jossa hän myönsi käyttäytyneensä väkivaltaisesti. Päätoimittajan mukaan asiaa käsiteltiin normaalin rikosjutun tavoin. He vaativat suu suurella ”oikean tiedon” kertomista. Kantelijan toimitukseen lähettämässä viestissä ei päätoimittajan mukaan yksilöidä mitään asiavirhettä, vaan kantelijan keskeinen argumentti on ollut, että lehden juttuun tekemä päivitys on ”riittämätön”. Ilta-Sanomat tarkisti kauppiaan kertomia tietoja oma-aloitteisesti jutun julkaisemisen jälkeen ja päivitti juttuaan lisätiedoilla tuomiosta. JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Päätoimittajan mukaan asia ratkesi kauppiaan oman kommentoinnin osalta, kun hän itse päätti tulla asian kanssa yllättäen julkisuuteen. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Juuri näin päätoimittajan mukaan toimittiin: artikkelia päätettiin täydentää lisätiedoilla heti, kun niitä saadaan. Päätoimittajan mukaan harva lukija kuitenkaan varmaan ajattelee, että juuri palkitun kauppiaan imago parani sillä, että hän päätti kertoa julkisesti olleensa väkivaltainen entistä vaimoaan kohtaan. Ei maininnut summaa – ainakaan vielä”. Siinäkään tapauksessa, että kantelijan Facebook-päivitykset olisivat julkisia, kanteluun ei päätoimittajan mukaan olisi ollut aihetta. Journalistin ohjeiden kohdan 13 mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella, mutta raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Inarilainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. PALSTAT 22 SuomenLehdistö 3/2020 Päätoimittaja ei kertomansa mukaan itse ole Facebookissa keskustelemassa. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että jos henkilöön kohdistuva kärjekäs arvostelu sallitaan nimettömänä tai nimimerkin suojasta, on siihen oltava erityiset perustelut. Arkisto yltää vuoteen 2012. ”Sananvapauden nimissä myös nimettömät ja nimimerkillä julkaistavat yleisönosastokirjoitukset on sallittava. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti saatuaan korjauspyynnön. Siten nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista. Tässä tapauksessa kantelija ei ollut viestistä selvästi tai ainakaan laajemmin kuin lähipiirinsä tunnistettavissa. Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Ismo Siikaluoma. Viesti liittyi keskusteluun, joka koski Pirkka-Pekka Peteliuksen saamelaisille esittämää anteeksipyyntöä. Arvostelu ei myöskään ollut niin kärjekästä, että kantelija olisi joutunut sen vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Etelä-Saimaa Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista, olennaista asiavirhettä, totuudenmukaista tiedonvälitystä, tietojen tarkistamista, lähdekritiikkiä ja uutistapahtuman seuraamista koskevassa asiassa. Aamulehti Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös haastateltavan oikeuksia, yksityisyyden suojaa ja nimeä rikosuutisissa koskevassa asiassa. Ensimmäiseen kirjautumiseen tarvitset tilaajatunnuksen, joka näkyy lehtesi osoitekentässä. Päätoimittajan mielestä kantelussa mainittu tekstiviesti oli lyhyt, ytimekäs ja myönteisen kannustava, eikä hän ymmärrä, miksi siitä olisi yleensäkään kenenkään syytä loukkaantua. Sovelluksessa on verkon ilmainen uutisfiidi, ja tilaajana pääset lukemaan myös näköislehtiä. Lehti toteaa vastauksessaan, että Inarilaisen tekstiviestipalsta on aika harmiton ”kansalaisten keskinäinen tinkauspaikka”, jossa joskus tulee palautetta ihmisille ihan etuja sukunimelläkin, eikä siitäkään ole päätoimittajan mukaan syytä loukkaantua ilman hyviä perusteluita. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. Ilta-Sanomat Julkisen sanan neuvoston langettava päätös olennaista asiavirhettä, tietojen tarkistamista, totuudenmukaista tiedonvälitystä, samanaikaista kuulemista, jälkikäteistä kuulemista, yksityisyyden suojaa ja lähdekritiikkiä koskevassa asiassa. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että jos henkilöön kohdistuva kärjekäs arvostelu sallitaan nimettömänä tai nimimerkin suojasta, on siihen oltava erityiset perustelut.” Elä Mobiilisti! Sovelluksen toteutti: www.epaper.fi Paper Lataa Suomen Lehdistön mobiilisovellus, ja lehdet ovat aina mukanasi. Sovellus toimii Appleja Android-laitteilla. Ratkaisu JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. > Lue kaikki tuoreet päätökset osoitteessa www.jsn.fi. Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Tarkemmat ohjeet: www.suomenlehdisto.fi/mobiilisovellus-nakoislehti/ SuomenLehdistö. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden julkaisemat lukijoiden tekstiviestit ovat muiden yleisönosastokirjoitusten tavoin toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita. Ilta-Sanomat Puheenjohtajan vapauttava päätös yksityisyyden suojaa ja nimeä rikosuutisissa koskevassa asiassa. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa. Tuomitun tunnistetietojen kertominen jutussa oli perusteltua, vaikka hänen lähipiirinsä saattoi olla siksi paikkakunnallaan tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelija ei vaatinut saada tulla kuulluksi tai tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan. Lausuma mielipidekirjoituksista 2005: https://www.jsn.fi/lausumat/ lausuma-mielipidekirjoituksista-2005/ Inarilainen julkaisi paperilehdessään nimettömän tekstiviestin, jossa lukija kommentoi sukunimeltä mainitun henkilön sanomisia. Kiinteistökauppariitaa käsittelevässä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut huomattavasti todellista pienemmiksi. Siten hän ei tiedä, mitä kantelija siellä kirjoittaa eikä näin ollen katso voivansa myöskään ottaa kantaa siihen, oliko kantelijalla perustellut syyt olettaa, että lehden julkaisema tekstiviesti kohdistui häneen. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Lehti kertoi alaikäisen raiskaukseen liittyvästä rikostuomiosta. Sananvapauden nimissä ja vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti myös nimettömät ja nimimerkillä julkaistavat yleisönosastokirjoitukset on sallittava
– Yhtenäinen, terve kulttuuri vaikuttaa suoraan yrityksen suorituskykyyn sekä henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteen – ja todella moneen muuhun mittariin. Sanoma Minna Andersson on nimitetty head of TV, radio & events -rooliin vastaamaan TV:n, radion ja tapahtumien mainosratkaisuista ja kaupallistamisesta. Muun muassa henkilöstötutkimukseen vastaamiseen kannustavat kampanjat pohjautuvat huumoriin ja erilaisiin vitseihin – ja ovat toimineet hyvin. 16.10. 9.10. Ennen EK:ta Tähtivuori on työskennellyt lakiasioiden päällikkönä FiComissa ja lainopillisena asiantuntijana Suomen Yrittäjissä. SuomenLehdistö Ilmestysmispäivät 2020 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 4 3.6. alv 10 %), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. Kainuun Sanomat Päivi Bisi on aloittanut vt. Bisi on työskennellyt Kainuun Sanomissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1989, viimeksi uutistuottajana. Teemu Kahila on nimitetty Yle Hämeen päälliköksi. Marit af Björkesten on nimitetty Ylen uuden Strategia ja asiakkuus -yksikön johtajaksi. Ohjelmatoiveita voi lähettää osoitteeseen ilona.hannikainen@sanomalehdet.fi. Ohjelma julkaistaan syyskuussa. Aiemmin hän on työskennellyt toimittajana Keskisuomalaisen uutis-, verkkoja taloustoimituksissa sekä Helsingin Sanomien taloustoimituksessa. Hän aloittaa tehtävässä elokuussa. alv 10 %), määräaikainen tilaus 110 euroa / vuosi (sis. 6 23.9. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Myös johtamistapoja kehitetään ja turhaa hierarkiaa vältetään. Tähtivuori siirtyy tehtävään Elinkeinoelämän keskusliitosta, jossa hän on vastannut yrityslainsäädäntöryhmän asiantuntijana erityisesti immateriaalioikeuksista ja hoitanut digija sähköisen viestinnän sääntelyn edunvalvontaa. Arola on toiminut pitkään vapaana toimittajana ja tehnyt juttuja Suomen Lehdistön lisäksi muun muassa Imageen, Kuluttaja-lehteen, Suomen Kuvalehteen, Sunnuntaisuomalaiseen, HS Teemaan ja Journalistiin. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. Medialiitto Oikeustieteen maisteri Riikka Tähtivuori on nimitetty elinkeinopolitiikan johtajaksi toukokuun alusta alkaen. Johteen mukaan kulttuuri on kuulunut hänen tehtäviinsä aiemminkin, mutta nyt siihen haluttiin lisää painotusta. Suomen Lehdistön tekemiseen on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. Johteen mukaan kulttuuri on yrityksessä sitä, miten sen arvot, missio ja historia näkyvät päivittäisinä tekemisen tapoina, fiiliksinä ja asenteina. Lisää uutisia media-alalta www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! Su om en Le hd is tö MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi Lisää uutisia media-alalta www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! Su om en Le hd is tö MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirjeet www.suomenlehdisto.fi/tilaa-uutiskirje Su om en Le hd is tö. Tuottaja: Janne Arola. Esimerkkinä Johde kertoo, että Sanomalla alettiin muutama vuosi sitten tietoisesti keventää kielenkäyttöä ja käyttää huumoria sellaistenkin asioiden yhteydessä, joihin se ei ensi ajattelemalla tuntunut kuuluvan ja jotka saatettiin kokea raskaina. Antti Korhonen on nimitetty Yle Lounais-Suomen päälliköksi vuoden loppuun saakka. Väliaikaisjärjestelyyn päädyttiin koronaepidemian vuoksi. Hanna Johde uskoo kulttuurin vaikuttavan suorituskykyyn ja asiakastyytyväisyyteen. Yrityskulttuuri voi olla esimerkiksi muodollinen tai epämuodollinen tai kannustaa joko innovaatioon tai varovaisuuteen. Johde on työskennellyt Sanoma Media Finlandin viestintäjohtajana vuodesta 2012 ja on aloittanut työt konsernissa ensi kertaa vuonna 2004. Ilmestyminen: 90. Hän aloittaa tehtävässä toukokuussa. Johteen mielestä on tärkeää, että Sanomalle pystytään houkuttelemaan töihin sopivia ihmisiä ja että he viihtyvät ja pysyvät työssään. SAMULI PULKKINEN uu si in te ht äv iin Tiedot nimityksistä voi lähettää osoitteeseen suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi Lisätietoa: www.sanomalehdet.fi/ tapahtumat Sanomalehtien Liitossa tapahtuu MEDIA-ALAN OMA LEHTI P äätoimittaja: Riikka Virranta. PALSTAT SuomenLehdistö 3/2020 23 Suomen Lehdistö Janne Arola on aloittanut tuottajana. – Kulttuuria ei voi muuttaa eikä rakentaa millään mahtikäskyllä vaan kehittämällä käytäntöjä ja työvälineitä, Johde sanoo. Huhtanen siirtyy tehtävään Sanoma Oyj:stä, jossa hän on vastannut head of legal -roolissa lakiasioiden tuen koordinoinnista Sanoma Media Finland Oy:lle, yhtiön lehtien toimitusten oikeudellisesta tuesta ja Sanoma-konsernin teknologiaja muun hankinnan, IPR-asioiden sekä yhteiskuntasuhteiden juridisesta tuesta. 8.5. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Yle Iida Tikka aloittaa Yhdysvaltainkirjeenvaihtajana syyskuussa. Tilaushinnat 2020: kestotilaus 104 euroa / vuosi (sis. Kulttuurija viestintäjohtajana Johde pyrkii rakentamaan yhtiöön kulttuuria, joka auttaa työntekijöitä strategian toteuttamisessa, esimerkiksi kannustaa kehittämään rohkeasti uutta. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. Sanomalehtien Liitto Oikeustieteen kandidaatti Ismo Huhtanen on nimitetty lakiasiainjohtajaksi. 5 19.8. vuosikerta. 8 numeroa vuodessa. Andersson siirtyy Sanomalle Dentsun media directorin tehtävästä, jossa hän vetänyt muun muassa broadcastja digitiimejä. Samaan aikaan on varmistuttava siitä, että ihmisillä on töissä kivaa. alv 10 %). 15.5. 8 9.12. Keski-Häme Filosofian maisteri Ville Hakala on nimitetty uudeksi päätoimittajaksi. Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. 11.9. Ville Vilén on nimitetty Ylen uuden Luovat sisällöt ja media -yksikön johtajaksi. Puhelin: (09) 228 77 300. Noora Autio Jotta ihmisillä olisi kivaa töissä Hanna Johteen mukaan työkulttuuria on esimerkiksi se, että Sanomalla on tietoisesti kevennetty kielenkäyttöä. Hän jatkaa myös nykyisessä tehtävässään Seutunelosten päätoimittajana. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. Sanoma Media Finlandin työntekijöille teetetään kevään aikana kysely kulttuurista ja sen perusteella päätetään, mitä osa-alueita aletaan erityisesti kehittää. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@parnet.fi. 4.9. > 12.—13.11.2020 Suuret Lehtipäivät 2020. ISSN: 0039-5587. päätoimittajana. Taitto: Riikka Virranta, Janne Hulkkonen. Tilaushintaan sisältyy digilehti. Kaupunkija paikallislehtien vuosittainen ammattitapahtuma. MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi . Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. 27.11. SANOMA MEDIA FINLANDIN viestintäjohtaja Hanna Johde sai maaliskuussa titteliinsä uuden sanan. 7.8. 31.7. 20.11. 7 28.10
Think Ink 2020 -kilpailu etsii ja palkitsee parhaat digitaalisen tarinankerronnan ratkaisut ja konseptit mediassa ja oppimisessa. Luo uusi digitaalisen tarinankerronnan ratkaisu. Lue kilpailukuvaus ja lähetä ehdotuksesi 26.4.2020 mennessä osoitteessa www.thinkink.fi IDEAHAKU PÄÄTTYY 26.4.2020. Jaossa jopa 240 000 € palkintorahaa