Santtu Elsinen epäilee, ettei jäteiltä heru kunnon korvauksia. UUDET SÄÄNNÖT Suomessakin valmistellaan lainsäädäntöä, joka muuttaa median ja alustayhtiöiden suhteita. EI SELF HELPIÄ TUTUSTUIMME SUOMEN KUVALEHDEN JOURNALISTISEEN LINJAAN Nro 2 17/3/2021 PErUSTETTU VUoNNA 1930 ”On helppo perustella yhteiskunnallisella merkityksellä jotain, joka on vain tylsää”
riikka.virranta@uutismediat.fi Onko Suomessa uutiserämaata. Niidenkin asioita seuraa oman ilmoituksensa mukaan jokin aluetai maakuntalehti. 044 311 0201. Uutisoinnin resurssit eivät ole lisääntymässä lähivuosina. Tilaushintaan sisältyy digilehti. issn: 0039-5587. alv 10%), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. ulkoasu ja taitto Origine ky / Janne Hulkkonen, Arto Kinnunen. Aukkopaikkojakaan eivät selitä lehtikuolemat. Välimatkat ovat pitkiä. Täysin valkeita täpliä tai journalismin totaalisia mustia aukkoja kartalla ei siis ole. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. 25 teKijä Rebekka Härkönen pohtii, miten media käsittelee alaikäisten rikoksia: ”Ei voi ennustaa, mitä mediamyllytys tarkoittaa lasten elämälle.” 26 teoria & Käytäntö Automaattisen litteroinnin läpimurto on lähellä. K aikki siis hyvin. Puhtaasti määrällinen karttaharjoitus kertoo, etteivät turbulentit vuodet ole syöneet paikallismedian kattavuutta. ”Resurssit ovat hyvin rajalliset vähänkään perusteellisempaan vallankäyttöön liittyvään tutkimiseen. tuottaja Janne Arola. alv 10%). SUOMEN LEHDISTÖ Päätoimittaja Riikka Virranta. Tulos on se, ettei Manner-Suomesta löydy kuntaa, jonka tapahtumia mikään lehti ei seuraisi. 30 täällä tampere Suosittelisitko lapsellesi toimittajan työtä, pohtii Reetta Räty. V iime vuosina Suomessakin on puhuttu aika ajoin uutiserämaasta. 14 alustayhtiöt Teknojättien ja uutismedian suhde muuttuu. . Ulkopuolelle jää 18 kuntaa. Maakuntalehtien aluetoimituksia on karsittu kautta linjan. 7 Kolumni Pasi Kivioja: Verkkomittauksen historia on kadonnut. Kemissä ei enää ilmesty Pohjolan Sanomia. mediamyynti Alpo Ohtamaa, alpo.ohtamaa@myynninao.fi, puh. ve sa la it in en suomen lehdistö 3 20 Pä iv i tu ov in en 4. Esimerkiksi Inarissa oli Lapin Kansan aluetoimittaja, mutta toimitus on jouduttu sulkemaan. Uutismedian liitossa on selvitetty asiaa. tilaushinnat 2021 kestotilaus 107 euroa / vuosi (sis. Se on sijainnut ainakin journalistien uhkakuvapuheessa. 31 nimitys Aino Heikkoselle päätöksenteosta tuli rutiinia Etelä-Saimaan päivätuottajan työssä. vuosikerta. Lapissa on isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka jäävät vähän sattumanvaraiselle hoidolle.” K okkosen mukaan uutisoinnin resursseja Lapissa ei realistisesti kasvata muu kuin valtion väliintulo: sisältöjen tuotantoon suunnattu tuki. Soitan Antti Kokkoselle, jonka arvelen tietävän jotain erämaasta. alv 10%), määräaikainen tilaus 114 euroa / vuosi (sis. Se selittynee osaltaan mediatuella. Miten se jaellaan niin, että tuki on tasapuolista eikä vääristä kilpailua. 260x370_print_3.pdf 3 21/01/2021 13.30 nro 2/2021 a B C Riikka Virranta Kirjoittaja on Suomen Lehdistön päätoimittaja. Mutta entä jos katsotaan karttaa. 20 ratKaisut Perehdyimme Suomen Kuvalehden journalistiseen linjaan. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Lapin Kansan päätoimittaja vastaa Inarissa eikä ensin ehdi puhua, koska on hakemassa vettä avannosta. 8 numeroa vuodessa. Mediatuki on hankala asia. PainoPaikka PunaMusta, Joensuu. 5 Gallup Koronatilanne synkkenee – miten menee mediamyynnissä. Kokkonen pohtii uutiserämaata sitä kautta, pystytäänkö journalismilla vahtimaan valtaa. 28 tutKimuKset Printissä otsikko on autoritäärinen. julkaisija Uutismedian liitto. Osa näistä paikallismediattomista kunnista sijaitsee suuremman keskuksen kainalossa. Samanlaista viestiä on kuulunut muualtakin aluemediasta. Ihan tässä samassa todellisuudessa, Tanskassa ja Norjassa, jopa syntyy uutta, ammattimaista paikallismediaa. 6 puheenaihe Ruotsi on edellä ilmastojournalismin linjauksissa. Siitä näkökulmasta hänen mukaansa Lapissakin on kuolleita kulmia. Miltä tilanne näyttää nyt. sähköPosti suomen.lehdisto@uutismediat.fi. Hankalampaa kuitenkin on, jos uutisointi päästetään näivettymään joistakin kunnista. Suomen Lehdistön tekemiseen on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia. 9 lehdistötilaisuus Erja Yläjärveä innostaa analytiikka ja tuotekehitys. 24 ratKaisut Tanskalainen Zetland markkinoi tekemällä maksavista jäsenistään lähettiläitä. Lapin paikallismediassa paikoin hyvin pienet toimitukset vastaavat jopa viiden kunnan uutisoinnista. Kunnista 94 prosentissa ilmestyy oma lehti tai ne kuuluvat jonkin paikallistai kaupunkilehden seuranta-alueeseen. ”Vähenevällä joukolla on entistä enemmän deskitöitä, kun jakelukanavia on enemmän”, Kokkonen kuvaa. tilaukset ja osoitteenmuutokset sl@uutismediat.fi. 29 diGi edellä Olemmeko saavuttaneet käännekohdan, jossa someaktiivisuus nähdään brändiriskinä, kysyy Elina Lappalainen. suomen lehdistö verkossa www.suomenlehdisto.fi. toimitus Eteläranta 10, 00130 Helsinki. ilmestyminen 91. 4 avaaja ”On meidänkin vastuullamme, että kuntalaiset ymmärtävät äänestämisen merkityksen”, sanoo Vantaan Sanomien Mia Lindström. Puhelin (09) 228 77 300
ArjessA kiinni. Juttuja kirjoitettaessa tärkeä kysymys on, miten tämä vaikuttaa tavallisen vantaalaisen arkeen. 4 Suomen lehdiStö 2/2021 A A. Mia Lindström sanoo, että Vantaan Sanomat pyrkii kirjoittamaan politiikastakin kiinnostavasti, selkeästi ja informatiivisesti
Vantaallakin on esimerkiksi paljon vieraskielisiä, mutta se ei näy valtuuston paikkamäärissä. Myös vaalikoneen avaamme viikkoa suunniteltua myöhemmin. Esimerkiksi niin, että siirrämme maalis– huhtikuulle suunniteltujen vaalipaneelien järjestämisen toukokuun puolelle. Vuosi sitten helmikuussa ennen kuin koronapandemiasta varsinaisesti oli aavistusta, meillä oli koko yrityksessä Teams-koulutus. Varsinkin tavaratalot katsovat nyt hyvin tarkkaan päiviä ja tekevät päätöksiä lyhyellä syklillä.” Robert Kullström Viestimedian myyntijohtaja Maaseudun Tulevaisuus on sen verran niche, että muutamaa toimialaa lukuunottamatta kauppa on käynyt entiseen malliin, jopa paremmin. TEKSTI Janne Arola KUVA Päivi Tuovinen GAllup Mitä pandemiavuosi on tehnyt mediamyynnille. Helmikuun alussa avasimme verkossa Vaaliareenan, jossa on ehdokkaiden mielipidekirjoituksia. Toisaalta meidän roolimme tiedonvälittäjänä korostuu, koska ehdokkaat kampanjoivat lähinnä somessa eivätkä kaduilla. Vaalien siirtyminen ei mullista suunnitelmia. Se on ehdokkaille tapa päästä ääneen mutta myös luettua sisältöä. . Hallituksen tiedotustilaisuudet rytmittävät meidänkin työtämme. Koen, että on meidänkin vastuullamme, että kuntalaiset ymmärtävät äänestämisen merkityksen. Itse ajattelin, että tullaankohan sitä tarvitsemaan oikeasti. Meillä on myös koronasta riippumatonta tekemistä, kun Ylivieskan uusi kirkko vihitään käyttöön vuoden 2016 tuhopolton jälkeen. Kunhan vain rokotteita saataisiin. Nyt sosiaalisten kontaktien tarve on niin patoutunut, että tilanteen palautuessa normaaliksi mediamyyjiäkin otetaan varmaan jopa ihan ilomielin vastaan.” —Janne Arola Olemme selvinneet, kun olemme käyneet tiivistä vuoropuhelua paikallisten yrittäjien kanssa ja kulkeneet heidän rinnallaan. Jos valtakunnalliseen myyntiin vertaa, meidän prosenttimme ovat pikkuisen paremmat. Samoin osallistimme muitakin lukijoita lähettämään kysymyksiä ja väittämiä vaalikonetta varten. Seuraamme kuntapolitiikkaa tietysti vaalien välilläkin, mutta nyt vaalien alla olemme tehneet juttuja esimerkiksi siitä, mistä isoista asioista seuraava valtuusto päättää. Toivottavasti lukijat ottavat sen käyttöön. Vaalikoneessa uutena asiana on se, että ehdokasta voi etsiä postinumeron perusteella. Nyt tilanne on rauhallinen ja yrittäjätkin seurailevalla kannalla. Kirsi Pinola Kalajokilaakson myyntipäällikkö Seija Voutilainen Karjalaisen mediamyynnin myyntipäällikkö Pandemia on tuonut mainostajien varovaisuutta mediamyyntiinkin, kun ei tarkkaan tiedetä, mitä tapahtuu. Sulkutila ei varsinaisesti muuttanut mitään, mutta silti muutamat liikkeet ovat vetäneet mainontaansa pois. Miten kuntavaalien siirto huhtikuulta kesäkuulle vaikuttaa Vantaan Sanomiin, päätoimittaja Mia Lindström. Tänä vuonna mitään numeerista tavoitetta ei ole, mutta toivotaan, että äänestysaktiivisuus säilyisi ennallaan tai kasvaisi. Me voimme omalta osaltamme tuoda kuntapolitiikkaa esiin kiinnostavalla tavalla. Myynnin puolella olemme esimerkiksi siirtäneet jo varattuja vaali-ilmoituksia myöhempään ajankohtaan. Onko se kaupunkilehden tehtävä. AVAAJA Postinumero vaalikoneeseen Vantaan Sanomat haluaa edistää äänestysaktiivisuuden kasvua kaupungissa. Miten vaalit ylipäätään näkyvät lehdessänne. Lisäksi muutama vaaleihin liittyvä lehtijuttu ja toimituksellinen kokonaisuus siirtyy myöhemmin keväällä julkaistavaksi. ” Moni haluaisi äänestää omalla asuinalueellaan asuvaa ehdokasta, mutta ei välttämättä tiedä ehdokkaiden asuinpaikkoja.” Monilla Vantaan äänestysalueilla äänestysprosentti on heikko. Se on tosi suosittu palsta, nytkin kirjoituksia on jonossa. Tosi haastavaa se on, koska kampanjointi on hyvin erilaista kuin neljä vuotta sitten. Se on tunnelin päässä oleva valo, mitä viime keväänä ei vielä nähty.” 2/2021 SUomEn lEhdISTö 5 A. Meillä oli ammattikorkeakoulun opiskelijoita mukana pohtimassa arkeensa vaikuttavia kysymyksiä vaalikoneeseemme. Esimerkiksi Vantaalle muuttaneet opiskelijat eivät tunne ehdokkaita, joten kynnys äänestää voi olla korkea. Moni haluaisi äänestää omalla asuinalueellaan asuvaa ehdokasta, mutta ei välttämättä tiedä ehdokkaiden asuinpaikkoja. Mutta se tiedetään, että nuoret äänestävät laiskemmin, joten yritämme miettiä aiheita myös heidän näkökulmastaan. Huomioitteko tämän jotenkin journalismissanne. Neljän vuoden takaisissa kuntavaaleissa Vantaan Sanomat pyrki nostamaan kaupunkilaisten äänestysaktiivisuutta. Olisi hyvä, että meillä olisi valtuutettuina monipuolinen kattaus monilta eri alueilta. Osasto on myös jokaisessa printtilehdessä. Ihan niin tarkkaan emme ole miettineet, että kohdentaisimme tietyille alueille
Maaliskuu 2019: Ilmastonmuutos esillä huhtikuun eduskuntavaaleja edeltäneessä keskustelussa. Suomalainen media ei priorisoi ilmastoa riittävästi, sanoo toimittaja Riikka Suominen. 2017 2018 2019 2020 Korona vei huomiota ilmastouutisoinnilta Ilmastojuttujen määrä 2017–2020. Puheenaihe Ei fossiilimainostajille ja liveseurantaa kriisistä. läHde: Retriever SUOMISEN mielestä monissa suomalaisissa tiedotusvälineissä on todella hyviä yksittäisiä juttuja, mutta ilmastokriisi ei läpäise journalismia. Nyt jopa brittitabloidit ovat heränneet lukijoidensa ilmastohuoleen. – Ja jos on havahduttu, jostain syystä ei ole kuitenkaan priorisoitu enempää. Tiedot perustuvat mediaseurantayritys Retrieverin dataan kotimaisesta toimituksellisesta aineistosta. Tammikuu 2020: Australian maastopalot uutisissa. Retriever teki sanahaun lukuisilla ilmastoalkuisilla sanoilla sekä termeillä, kuten hiilineutraali ja kasvihuoneilmiö. Tanskassa Politiken-lehti on tehnyt tutkivaa journalismia siitä, miksi yritysten ilmastopäästöjen kompensointi ei toimi tai mitä epäkohtia siinä on. Sulkava-lehti tekee parhaillaan ilmastojournalismin strategiaa. Jos yritys kertoo kompensoivansa päästöt, sitä ei tutkita tarkemmin. Syyskuu 2019: Greta Thunberg yk:n ilmastokokouksessa. 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Ta m m i H el m i m aa li s H uH Ti To uk o ke sä H ei n ä el o sy ys lo ka m ar ra s Jo ul u Ta m m i H el m i m aa li s H uH Ti To uk o ke sä H ei n ä el o sy ys lo ka m ar ra s Jo ul u Ta m m i H el m i m aa li s H uH Ti To uk o ke sä H ei n ä el o sy ys lo ka m ar ra s Jo ul u Ta m m i H el m i m aa li s H uH Ti To uk o ke sä H ei n ä el o sy ys lo ka m ar ra s Lokakuu 2018: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli iPCC julkaisee raportin, jonka mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii valtavia muutoksia. – Ennen vaaleja 2019 tehtiin ihan törkeän hyvää ilmastojournalismia, mutta se jää pistemäiseksi. TeksTi Anna-Sofia Nieminen RUOTSIN suurin iltapäivälehti Aftonbladet aloitti helmikuussa päivittäisen ilmastoaiheisen live-raportoinnin ja kertoi muutenkin laajentavansa ilmastojournalismiaan. Toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen sanoo, että Suomessa havahtuminen median keskeiseen rooliin ilmastokriisissä on jäljessä. Suurin päivälehti Dagens Nyheter taas linjasi, ettei se esimerkiksi julkaise lehden premium-paikoilla mainoksia tahoilta, joiden tuotto tulee pääosin fossiiliteollisuudesta. Maaliskuu 2020: Korona uutiset valtaavat media tilaa. Suominen kritisoi, että esimerkiksi talousjournalismissa yritysten annetaan usein kertoa ilmaston olevan tärkeä, mutta niiltä ei kysytä, miten ne ovat muuttaneet toimintaansa ilmastokriisin vuoksi. Aiemmin Dagens Nyheter on kertonut, että kolmeen neljäsosaan lehdessä esitellyistä matkakohteista tulee päästä lentämättä. Ilmasto unohtuu todella monesta jutusta. 6 suomen lehdisTö 2/2021 A. Samantapaisen linjauksen on tehnyt Briteissä The Guardian
Johanna Lahti Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Meidän kriteerejämme mainosten julkaisussa ovat laki, hyvä tapa ja mainonnan eettiset periaatteet. Ennen viikkokävijöitä mittasi TNS Gallup Oy eli nykyinen Kantar TNS Oy. Dagens Nyheterin avaus mainonnan rajoittamisesta ilmastosyistä on hyvä esimerkki siitä, että periaatteet eivät ole irrallaan ajasta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. – Minun mielestäni asiat eivät hoidu siten, että linjataan kauheasti, ja sitten kuvitellaan, että asiat ovat hoidossa, Vainio sanoo. Päätoimittaja Tea Ikonen kertoo, että strategiassa on tarkoitus kuvata tekemisen periaatteita. Kolumni Pasi Kivioja Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Verkkoyleisöjen historia hukassa Y ritin tarkistaa kotimaisten mediasivustojen vanhoja viikkokävijämääriä. . Mukka huomauttaa, että jo nyt aihetta seuraavat nimetyt toimittajat esimerkiksi tiedeja kotimaan toimituksessa. Comscorellakaan vanhoja tietoja ei ole tallessa. HELSINGIN SANOMIEN päätoimittaja Antero Mukka sanoo, että lehden linja ilmastokriisiin näkyy pääkirjoituksissa. Silti on pakko kysyä, millainen tulevaisuus on toimialalla, joka hukkaa oman historiansa. Mediatutkimuksen kannalta tilanne on katastrofi. Nykyisin mittauksesta vastaa Media Metricsin alaisuudessa toimiva FIAM yhteistyössä tanskalaisen Audience Projectin kanssa. Hän kuitenkin pohtii, onko toimittajilla osaamista esimerkiksi nostaa esiin päästövaikutuksia samalla tavalla kuin kustannuksia. Myös Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio sanoo, että ilmastokriisiä ei voi eristää erilliseen toimitukseen, vaan sen pitää olla kaikessa mukana. Se tekee näkyväksi, miten ongelma pahenee. Kerran viikossa ilmestyvän Sulkava-lehden kaksihenkinen toimitus on hiljattain havahtunut asiaan ja tekee nyt ilmastojournalismin strategiaa. Kantar myi vuonna 2015 mittausliiketoiminnan Media Metrics Finland Oy:lle, joka hankki kävijämittausta muutaman vuoden ajan amerikkalaiselta Comscorelta. – Voisimme pyytää ilmastoalan asiantuntijoita kolumnisteiksi lehteen, Ikonen sanoo. Lopputulos oli sokki: koko mittaushistoria 1990-luvun puolivälistä aivan viime vuosiin asti on kadonnut julkisista lähteistä. Hänestä ilmastokriisiä ei voi verrata koronakriisin, koska se on hitaampi ja pitkäkestoisempi. Koronavuosi olisi kiinnostavaa tarkasteltavaa tutkimusmielessä, mutta suuret mediasivustot puuttuvat yhä mittauksesta. Hänestä esimerkiksi ratkaisukeskeisyys on tärkeää. Tässä hengessä ilmasto on tullut keskeiseksi teemaksi kaikilla sisältöalueilla, Mukka sanoo. Internetin Wayback Machinella löytää vain rippeitä. FIAMin alkuvuosi 2020 hurahti uuden alihankkijan sisäänajossa ja tietosuojaongelmia ratkoessa. Vanha data on poistettu TNS:n sivuilta toukokuun 2020 aikana. En näe, että meille olisi oikea tapa lähteä rajoittamaan esimerkiksi bensa-autojen mainontaa, koska sitten tulee ihan oikeutetusti kysymys, miksi emme tee vastaavanlaisia linjauksia vaikkapa sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asioissa. Niinpä myös 2020 on kävijädatan menetetty vuosi. Kantarin toimitusjohtaja Satu Yrjänen kertoi, että koska he eivät omista enää kyseistä dataa, lukuja ei voi luovuttaa. Lehdellä oli vuoden 2019 ajan ilmastokirjeenvaihtaja. En muista alalta keskustelua mainonnan rajoittamisesta ilmastosyistä. Toisaalta sananvapaus on myös mainonnan julkaisussa painava periaate. – Korona näyttää, miten media suhtautuu asiaan, jota se oikeasti pitää kriisinä, Suominen sanoo. MYÖS paikallisella tasolla olisi Riikka Suomisen mielestä paljon raportoitavaa ilmastokriisistä. Ne ovat itse saaneet mittaustietoa tiskin alta mutta suuri yleisö ei. Hänen mukaansa vanha data saattaisi löytyä Comscorelta. 2/2021 suomen lehdistö 7 A. Pasi Koivumaa Karjalaisen päätoimittajatoimitusjohtaja Siltä osin varmaan rajoittaisimme mainontaa, jos kokisimme sen harhaanjohtavana ja olevan vastoin alan eettisiä ohjeita, esimerkiksi jos mainoksessa kyseenalaistettaisiin ilmastonmuutos. FIAMin sivuilla on kävijätietoja lokakuusta 2020 lähtien. – Ihmisiä ymmärrettävästi kiinnostaa enemmän, mitä ilmastokriisi tarkoittaa omassa kunnassa kuin Antarktiksella, Suominen sanoo. . En ole Suomessa törmännyt tämäntyyppiseen keskusteluun, mutta en hämmästyisi, jos sellaista nousisi. Hänen mukaansa Helsingin Sanomien on tarkoitus vahvistaa ilmastojournalismia, kunhan korona hellittää. ” Ennen vaaleja 2019 tehtiin ihan törkeän hyvää ilmastojournalismia, mutta se jää pistemäiseksi.” ku vi as uo m es ta .f i / sa m ul i he ll m an Hänestä toimitukseen ei kuitenkaan tarvita ilmastokriisin takia erityisiä linjauksia, toimintatapoja tai koulutusta. – Tietenkin voi olla vähän epäreilua laittaa vierekkäin it-alan yritys ja teräsyritys, koska niillä on ihan erilainen tuotantorakenne, mutta se näyttää, että joidenkin firmojen on vaikea irrottautua fossiilisista päästöistä. Usealla tiedotusvälineellä maailmalla on päivittyvät grafiikat hiilidioksidipitoisuuden seurantaan, samantapaisesti kuin Suomessa seurataan koronan leviämistä. Mediataloja itseään varmaankin kiinnostavat nykykävijät enemmän kuin vanhat. – Olemme näkyvästi ja toistuvasti todenneet pääkirjoituksissa, että ilmastonmuutos on vakava ja hyvinkin ajankohtainen ongelma, jonka torjumiseksi pitää tehdä kaikki voitava. ”Toimialalla ei ilmeisesti ollut tarvetta säilöä historiatietoa”, totesi Comscorella työskentelevä Janne Kuvaja. Ruotsissa talouslehti Dagens Industri seuraa pörssiyritysten päästöjä. Toistaiseksi lehdessä on ollut vain yksittäisiä ilmastojuttuja. FIAMin toiveissa on, että aprillipäivänä 2021 olisi julkisesti jaossa myös suuria mediasivustoja koskevia kävijätietoja. Hän pohtii alustavasti, että ilmastokriisiä voisi käsitellä joka lehdessä pienesti ja kerran kuussa isommin. ”Olet ensimmäinen, joka nostaa vanhojen lukujen puuttumisen tapetille”, totesi Media Metricsin toimitusjohtaja Liisa Lundström. Gallup Voisiko lehtesi rajoittaa mainosten julkaisemista ilmastosyistä
Kauppisen mukaan Iltalehtikin on käynyt tarkkaan läpi naapurimaissa käytössä olevia malleja ja kokemuksia. €) M uu to s % Li ik ev oi tt o (m ilj .€ ) M uu to s % Li ik ev oi tt o % Sanoma Oyj 1061,7 16 156,5 14 14,7 Sanoma Media Finland Oy 562,6 ?2 66,6 ?4 11,8 Alma Media Oyj 230,2 ?8 45,4 ?8,2 19,7 Keskisuomalainen Oyj 206,8 ?10,5 9,1 ?42,7 4,4 PunaMusta Media Oyj 102,8 ?4,2 ?2,5 ?457,1 ?2,4 Ilkka-Yhtymä Oyj 45,8 25,7 1,8 50 3,9 Pörssin mediayhtiöiden tilinpäätökset 2020 koonnut: janne arola 8 Suomen lehdiStö 2/2021 A. Toimitusjohtaja Olli Pirhosen mukaan oli hyvä, että uusi lehti ehdittiin lanseerata ennen pandemian alkamista. Maksullisia digijuttuja hyödynnetään myös printtilehdessä. Suurin yksittäinen syy pudotukseen oli mediamyynnin romahdus. Ilkka-Yhtymä onnistui kasvattamaan sekä liikevaihtoaan että oman toimintansa tulosta. Pörssin mediayhtiöistä PunaMusta Median tulos painui miinukselle, mutta tulosta heikensivät erityisesti painotoiminnan vaikeudet. Tilaajille luvataan seitsemän euron maksua vastaan 3–4 uutta juttua päivässä. Lisäksi on tehty kyselytutkimuksia ja testattu pienellä yleisöllä, kuinka val miita lukijat ovat rekisteröitymään saadakseen lukea juttuja. Tilinpäätösten perusteella lähes kaikkien yhtiöiden liikevaihdot ja tulokset laskivat kuitenkin jonkin verran. – Mutta jos New York Timesissa on vaikka Joe Bidenin erikoishaastattelu, niin prosessia on hetkellisesti mahdollista nopeuttaa hyvinkin paljon, sanoo Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Median toimitusjohtaja Matti Pietiläinen. Yhtiön medialiiketoiminta sen sijaan pärjäsi olosuhteisiin nähden hyvin. Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajan Markku Mantilan mukaan ajatuksena on hankkia FT:ltä lehtien viikonloppunumeroihin pidempää ja haastavampaa lukemista erityisesti koulutetulle lukijakunnalle. Esimerkiksi uutisia julkaistaan jatkossakin Iltalehden maksuttomissa kanavissa. Muissa Pohjoismaissa iltapäivälehdillä on jo pitkään ollut vastaavia maksullisia digituotteita. Seuraavalle vuodelle asetetaan isommat tavoitteet. – Alkuvuonna mietittiin, että tuleeko tästä mitään. Yhtiö yhdisti perinteiset maakuntalehdet Ilkan ja Pohjalaisen Ilkka-Pohjalaiseksi viime tammikuussa. —Janne Arola JOURNALISMI ”Kallista on” – Lehdet ostavat nyt juttuja ulkomailta USEAMPI suomalaismedia alkoi alkuvuodesta ostaa sisältöjä kansainvälisiltä mediabrändeiltä. Julkaistavat jutut valitaan laajasta valikoimasta ja ne julkaistaan 1–2 viikkoa sen jälkeen, kun ne on julkaistu alkuperäisessä lehdessä. Vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan tilaustuotteella tavoitellaan erityisesti lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita tarinoista, human interest -jutuista, ihmisistä ja ilmiöistä sekä palvelujournalismista. Sellaisia, mitä muut eivät tee, Mantila sanoo. Kun rakenteet oli ehditty uudistaa, lehti pystyi keskittymään uutisointiin koronan iskiessä. Se osti viime vuonna markkinointiteknologiayhtiö Liana Technologiesin, mikä kasvatti yhtiön liikevaihtoa yli 10 miljoonalla eurolla. Iltalehti Plussaa tekee erillinen, noin seitsenhenkinen tiimi, mutta juttuja tuotetaan myös muualla toimituksessa. Åkerlundin mediasäätiö sr hallitus Li ik ev ai ht o (m ilj . – Oli hieno suoritus, miten rakenneuudistus vietiin läpi ja henkilökunta oli mukana, Pirhonen sanoo. Ilkka-Pohjalainen ja Turun Sanomat ostavat juttuja Financial Timesiltä. Lehti on viime vuosina julkaissut myös omia koejuttuja, joiden avulla on selvitetty, kuinka valmiita lukijat olisivat maksamaan Iltalehden digitaalisista sisällöistä. – Katsotaan, miten se lähtee vetämään ja tehdään tarvittavia toimenpiteitä. ÅKERLUNDIN MEDIASÄÄTIÖN APURAHAHAKU ON KÄYNNISSÄ – HAE NYT! Säätiö julistaa haettaviksi apurahat • media-alalla työskentelevien ammatillisiin jatko-opintoihin • media-alalle suuntautuviin yliopisto-, korkeakoulutai ammattitutkintoihin • media-alaa koskevaan tutkimusja kehitystyöhön Henkilökohtaisten apurahojen lisäksi apurahoja voidaan myöntää ryhmille ja työyhteisöille. Täytä hakemus 28.2.-31.3.2021 välisenä aikana säätiön verkkosivuilla www.akerlundinsaatio.fi C. Selviämmekö jopa 50 prosentin mediamyynnin laskusta tietyissä segmenteissä, Kangaskorpi pohtii. – Voivat ne olla myös kirja-arvioita tai ruokajuttujakin. —Janne Arola AJANKOhTAISTA C.V. Lisätietoja säätiön verkkosivuilla. Uutisten sijaan valitaan henkilöhaastatteluja, taustajuttuja tai analyyseja. TILINPÄÄTÖKSET Mediayhtiöillä ”torjuntavoittojen” koronavuosi PÖRSSIN suomalaisten mediayhtiöiden talous ei notkahtanut viime vuonna niin pahasti kuin vielä keväällä pandemian iskettyä pelättiin. V. —Janne Arola TILAAJATUOTOT Iltalehdelle maksullinen Plus-palvelu ILTALEHTI on perustanut digitaalisen kuukausimaksullisen Plus-palvelun. – Printtilehti on edelleen meille ja lukijoille tärkeä, mutta sen elinkaari ei kestä loputtoman pitkään, Kauppinen perustelee maksullisen digituotteen lanseerausta. Ensimmäiselle vuodelle Iltalehdellä ei ole tilaajatavoitteita. Väli-Suomen Median Uutissuomalainen taas käynnisti yhteistyön New York Timesin (NYT) ja saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitungin (FAZ) kanssa. Sekä Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi että Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne puhuvat torjuntavoitosta. – Kyllä tämä kallista on, mutta katsomme, että se voidaan kestää
Ei hän toki ole aina niissä onnistunut. Iltalehdestä Hufvudstadsbladetiin siirtyvä Yläjärvi on uuden ajan päätoimittaja, jota kiinnostaa johtaminen, ihmiset ja organisaation kehittäminen. Erja Yläjärven sanotaan olevan päämäärätietoinen. Hän tunnistaa tämän. ”Jos ajattelen Iltalehden ja Hesarin aikaa, olen kauhean vaatelias – siis muille mutta itsellenikin.”. 2/2021 Suomen lehdiStö 9 B B 2/2021 Suomen lehdiStö 9 LehdistötiLaisuus DOWN SHIFTAATKO, ERJA YLÄJÄRVI. tekSti Riikka Virranta kuvat Vesa Laitinen B tavoitteita kohti
Sisällöt ovat kärsineet, kun ihmisiä tavataan vähemmän. Yläjärvi headhuntattiin. Jokainen saa esittää yhden kysymyksen. Toimittajien pitää osata laskea, pitävätkö luvut paikkansa.”. Molemmilta puolin katua katolta tippuu jäätä. Osa poliitikoista ei vastaa puheluihin ja menee A-studioon, kun huvittaa. HAASTATTELUHETKELLÄ Yläjärvi on ollut 20 päivää vapaalla. Se oli miehinen ja sisäänpäin lämpiävä porukka. Vallanpitäjiä ei saa kiinni. Odotamme kuvaajan kanssa Helsingin Vuorikadulla. 10 Suomen lehdiSTö 2/2021 B jossain tässä toimi välisuomen media. E rja Yläjärvi soittaa. – En varmaan sitä kuutta kuukautta… Huomaan jo nyt, että en osaa olla tekemättä mitään. Tehtävä Hufvudstadsbladetin ja muiden KSF Median lehtien johdossa alkaa viimeistään elokuussa. Politiikan toimittajana Yläjärveä kiinnostivat EU ja asiat enemmän kuin juorut. Tarkoitus on tehdä lenkki Yläjärven entisillä työpaikoilla, jotka sijaitsevat noin kilometrin säteellä Helsingin päärautatieasemasta. Hän ei tarkkaan muista, missä toimitus AikA 24.2.2021 PAikkA Väli-Suomen Median entinen toimitus Helsingin Vuorikadulla, Voimatalo, Sanomatalo, Alma-talo, Hufvudstadsbladetin talo, kahvila PAikAllA Erja Yläjärvi, joka on tuleva kSF Median lehtien vastaava päätoimittaja ja kustantaja, Iltalehden entinen vastaava päätoimittaja, Helsingin Sanomien entinen toimituspäällikkö sekä Kouvolan Sanomien, Kymen Sanomien ja Etelä-Saimaan ex-päätoimittaja Aihe Johtaminen, ura, makkaranmyynti, sisältöstrategia TArjollA Loskan seassa kävelyä, koronaaikaan harvinaista ihmiskontaktia ”Kun itsellekin osuu monenlaisia vuosia eikä aina ole parhaimmillaan, ihmisiä alkaa ymmärtää laajemmin.” oli. Yläjärvi oli Helsinkiin tullessaan 26-vuotias, eikä hänellä ollut mitään kokemusta politiikan toimittamisesta. Yläjärvi tulee ja alkaa selittää jo kaukaa. Otamme kuitenkin kuvia yhden oven edessä. Mediatalous muun muassa romahti joksikin aikaa. Hän sanoo, että työ Iltalehdessä jäi kesken eikä hän kaivannut uutta. YLÄJÄRVI valittiin vain 2,5 vuotta sitten ensimmäisenä naisena iltapäivälehden vastaavaksi päätoimittajaksi. Pinnalla oli Anneli Jäätteenmäen Irak-gate. Mutta en lähde jäähdyttelemään. – Etätiedotustilaisuuksissa meille puhutaan kuin alamaisille. Mieskin sanoi, että älä ole pitkään lomalla, hankit koiria ja alkaa tapahtua kummallisia asioita. – Kun on aika paljon viime vuodet katsonut erilaisia analytiikkoja, tässä vaiheessa on kohtuullisen vaivatonta nähdä, mikä toimii, ja myös ennustaa sitä. Moni on miettinyt, miksi hän jättää vaikutusvaltaisen paikkansa niin pian. Hän seuraa ruotsinkielistä mediaa läheltä. Työ Iltalehdessä päättyi helmikuussa. – Varmasti Hufvudstadsbladet on rauhallisempi verrattuna iltapäivälehteen. Yläjärven mies on ruotsinkielinen ja lapset kaksikielisiä. Läppä ja puheenparsi oli sellaista, että siihen oli työlästä päästä sisään, Yläjärvi muistelee. Aiemmin olen jo jutellut monen Yläjärven paremmin tuntevan kanssa. Downshiftaatko. Mielenmaiseman, omankin, johtaminen etänä on ollut haastavaa. Hän on väärässä paikassa. – Naisia oli politiikan toimittajina tosi vähän. Täällä sijaitsi Yläjärven ensimmäinen työpaikka Helsingissä: maakuntalehtien yhteisen Väli-Suomen Median politiikan toimitus. Yläjärvi kiinnostaa, koska hän on 44-vuotiaana johtanut satoja suomalaisia media-ammattilaisia sekä heidän journalisminsa linjoja. – Näen Hufvudstadsbladetissa potentiaalia, jota ei ole vielä käytetty ollenkaan. Koronavuosi on toki ollut ”kohtalaisen hevi”. Toimeksianto selvästi kiinnostaa: HBL tarvitsee nykyistä enemmän tilaajia. Yläjärveä naurattaa. ”Puheella ei saisi voida peittää, miten asiat ovat. Ei se ole mitään toimittamista pitkällä aikajänteellä
STT:stä Yläjärveä pyydettiin hakemaan Kouvolan Sanomien päätoimittajaksi. Yläjärven kerrotaan herättäneen huomiota haastamalla nuorenakin korkea-arvoisina pidettyjä henkilöitä. Ja hän ymmärtää kohderyhmäajattelua, entinen esimies Helsingin Sanomista, Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisänen kuvaa. – Hänellä on hitosti kapasiteettia. YLÄJÄRVI innostuu analytiikasta ja tuotekehityksestä. Päätoimittajuus ei kuitenkaan ollut mikään haave, sitä oli kirjeenvaihtajuus. – En halua viedä argumentaatiota loppuun asti. Mutta on hirveän helppo perustella yhteiskunnallisella merkityksellä jotain, joka on vain tylsää. Kyllä se oli melkoinen crash course, että mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Menin vetämään kaikkia samasta narusta, sehän ei toimi ollenkaan. Kaikki joivat sitä ja yksi malli kelpasi, mutta eihän kenellekään enää kelpaa kevytmaito. Perttu Kauppinen uskoo, että Yläjärvi valitaan johtotehtäviin, koska hän edustaa uudenlaista ajattelua, jota ala on huomannut tarvitsevansa. Yläjärvi etenee luultavasti myös, koska uskaltaa. – Erja on todella tavoitehakuinen ja kunnianhimoinen tekijä. Ikä tekee esimiestyön helpommaksi: on kohdannut eri tilanteet monta kertaa, vaikka sen että joku ei tule töihin.. – Ei se koskaan ole ollut sellaista, että pitäisi päästä johonkin paikkaan. Sitä ei voi olla, jos ei ole lukijoita ja maksajia. – Yhtäkkiä piti vastata uutispäivästä ja kohdata ihmisten paremmat ja huonommat, aikaansaavemmat ja vähemmän aikaansaavat päivät. Solidi ja vahva journalisti. Hän halusi matkustella ja opiskeli kansainvälistä politiikkaa. Otsikoiden testaamista Yläjärvi vertaa siihen, että kaupatkin uudistuvat ja vaihtavat hyllyjen järjestystä. Ehkä tämän vaikutuksesta tytär päätti teininä alkaa toimittajaksi. Lakkaan teki vaikutuksen dynaamisuus ja energia. Kehittäjäprofiili. Iltalehden uusi vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen kuvaa Yläjärveä ”pelottomaksi jos ei nyt anarkistiseksi”. Mutta jos 2/2021 Suomen lehdiStö 11 B EsimiEhEksi stt:llä. – Jos vertaa päätoimittajakollegoihin, hänelle on tärkeää johtaminen, ihmisten kohtaaminen ja kohteleminen ihmisinä ja sitä kautta koko organisaation kehittäminen, vaikka totta kai hänellä on substanssiosaaminenkin kovalla tasolla. Kotona seurattiin uutisia. Yläjärvi oppi, että päivien kulku riippuu paljon siitä, keitä on vuorossa ja millainen päivä heillä on. Hän osaa perustella journalistiset näkemyksensä, ne eivät ole mitään yksittäisiä pistoja. Yläjärvi nauraa antaumuksella. Täällä Erja Yläjärvi työskenteli ensimmäisessä esimiespestissään uutispäällikkönä oltuaan lähes neljä vuotta uutistoimiston Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hän ihmettelee, että analytiikkaa aina vaan kyseenalaistetaan mediakeskusteluissa. Tai ennen uutinen oli kuin kevytmaito. Sitä hän ”halusi kokeilla”. Pekka Lakka palkkasi kolmikymppisen Yläjärven Kouvolan Sanomien päätoimittajaksi. Voiko siis journalismia myydä kuin mitä tahansa tuotetta, kuin makkaraa – tästähän mediayhtiöitä on kritisoitu. MIKSI juuri Erja Yläjärvi etenee johtotehtävästä toiseen. TULEMME Voimatalolle, STT:n entisen toimituksen luo. – Temponi ei aina vastaa käsitystä, mikä muilla ihmisillä on. Erja ei mieti pilkun paikkaa vaan isompia välimerkkejä sisällön kehittämisessä. Se yhdistyy kykyyn arvioida yksittäistä juttua. Hän sanoo pitävänsä myös toimittajien minäkuvan ravistelemisesta ja sen haastamisesta, mitä pidetään laatuna ja arvokkaana. Vertauksessa pointti kai on se, että makkaralla ei ole yhteiskunnallista tehtävää. Maitoa on tuolla hyllymetreittäin, ja osa ei juo sitä ideologisista syistä. Isä Toivo Yläjärvi oli keskustalainen kansanedustaja ja ministeri. – Journalismissa on hirveästi samoja lainalaisuuksia kuin missä tahansa tuotteessa. Laaja-alaisuudesta tulee se kapasiteetti. – No, makkara on ehkä hyvä vertaus, koska makkarastakin on tullut identiteetin jatke. Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajana Yläjärvi kertoo marssineensa valittamaan kokemastaan epäkohdasta suoraan päätoimittajan huoneeseen, vaikka sellainen ei tosiaan ollut tapana. Esimerkiksi Erkki Laatikaista. Luulen, että yleisökin on allergista sille, että journalistit sanovat olevansa demokratian kulmakivi – ja mähän uskon siihen! – Lehdellä pitää olla myös kulttuurinen ja yhteiskunnallinen funktio. Ensisijaisesti Yläjärvi halusi pois 1990-luvun laman Kuopiosta. Hänen mieleensä nousee HBL:n omistajien oletetut reaktiot makkarapuheeseen
Muutokset herättivät myös vastarintaa. Ikä ja kokemus auttavat paljon. Sosioekonominen moninaisuus jo on sellainen, mitä ei täällä herkästi näe. – Kaikki kiinnostava, jota ihmiset haluavat lukea ja josta he haluavat maksaa, on hyvää, kunhan se on peruslaadukasta. – Päätoimittajuus on takavuosina ollut paljon sitä, että kirjoitetaan kolumneja yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista, mutta sehän on vain pieni sivuosa. Toinen kertoo, ettei ole kuullut kenenkään sanoneen Yläjärvestä mitään negatiivista. Yläjärven aloittaessa hänen nuorimmaisensa oli nelikuinen ja esikoinen kaksivuotias. Lähtö kyllä oli kolaus. ”Puolimahdoton paikka kenelle tahansa”, entinen alainen kommentoi. Hesarin alainen kuvaa vähemmän turbulentteina vuosina käymiään keskusteluja Yläjärven kanssa seuraavasti: ”Tuli olo, että hän aidosti kuunteli ja halusi ajatella sitä, mitä ihmiset osaavat, mihin suuntaan he haluavat kehittyä. Kaakossa näki, mistä perussuomalaisten nousu kumpusi. on jokin tavoite, sitä lähdetään toteuttamaan, Yläjärvi pohtii. Hän kertoi näkemyksensä isoista linjoita, mutta esitti harvoin toiveita yksittäisistä jutuista. Lisäksi hänen mielestään Yläjärvi johti kuin ”puskutraktori”, jalkautti omien pomojensa ajatukset kyseenalaistamatta. OHITAMME sananvapauden aukion, pläntin Sanomatalon ja Oodi-kirjaston välissä. Päätoimittajuus jäi kahteen vuoteen. Tähän vaikuttivat henkilökohtaiset syyt. Kaikkien mielestä Yläjärvi on mukava, hauska ja kohtelias, hyvä tyyppi. On siedetty erityiskohtelua, oikukkaita esimiehiä. Yläjärvi johti pian muun muassa kulttuuria, Kuukausiliitettä, lifestylea ja NYT-liitettä – ammattiylpeitä toimituksia ja aihepiirejä, joiden kanssa hän ei ollut aiemmin ollut tekemisissä. Sataa tihkua. Hänen mukaansa se on ollut alalla aliarvostettua. SANOTAAN, että Helsingin Sanomiin on vaikea tulla pomoksi talon ulkopuolelta. Kalle Silfverberg arvioi, että Yläjärvi oli kaikin puolin hyvä pomo. Yksi alainen kuvaa, että Yläjärven oma näkemys journalismista jäi hänelle hämäräksi. – Kun itsellekin osuu monenlaisia vuosia 12 Suomen lehdiStö 2/2021 B. Silfverberg näkee, että Yläjärvi filtteröi jopa harvinaisen paljon ylempää tullutta kritiikkiä ja toiveita, eikä tuonut niitä omille alaisilleen. Hän ehti johtaa Hesarissa myös kaikkia uutisosastoja. Jos sellaisessa tilanteessa ei pidä henkilöjohtamista tärkeänä niin… Yläjärvi ajattelee, että johtamisessa voi kehittyä. Silfverberg johti Yläjärven alaisuudessa kaupunkitoimitusta ja sijaisena politiikan ja talouden toimitusta. Hän aloitti pari viikkoa sen jälkeen, kun lehdessä alkoi sen historian ensimmäiset yt-neuvottelut. – Helposti muualta näyttää siltä, että Helsingissä toimittajat, poliitikot ja yritysjohtajat päättävät asioista ja muu Suomi seuraa. Toimituksessa oli vahva tie toisuus, että lehdellä ei mene hyvin. – Hän oli määrätietoinen ja selkeä. Toisenlaisiakin näkemyksiä on. Eräs alainen tuolta ajalta sanoo, ettei Yläjärvi ymmärtänyt featurea, osaaminen oli uutisten tontilla. Hesarin vuosissa oli ammatillisesti vaikeita jaksoja. Ala ei ole palkkajohtaja, ja kaupallisella puolella on epävarmaa, kuinka kauan työtä on. Monet pomokollegat vaihtoivat taloa. ”hardcorealoitus”. Kouvolan Sanomien, Etelä-Saimaan ja Kymen Sanomien päätoimittajuus oli Yläjärven mukaan opettavaista, jo talouden ymmärtämisen näkökulmasta. Yläjärven toppatakki imee veden ja muuttuu mustaksi. Hesariin Yläjärvi tuli yt-neuvotteluiden aikaan johtamaan itselleen vieraita aihepiirejä. – Toimittajan työ on paineista ja palaute yleisöltä usein rumaa. ”Tiedostan hyvin, että en aina jaksanut keskustelua siitä, onko suunta väärä vai oikea, jos se on valittu”. Hänestä sanotaan kuitenkin myös, että hänen oli vaikea päästä lähelle ihmisiä niin, että olisi saanut heidät mukaan tavoitteisiin. Entisen pomonsa journalistista näkemystä Silfverberg kuvaa lukijalähtöiseksi. Se on aika harvinaista työelämässä.” Kaksi alaista Iltalehdestä tuntuvat arvostavan entistä päätoimittajaa. Alaisen näkökulmasta ei ollut aistittavissa maailmanparannusmissiota. Yläjärvi sanoo, että henkilöjohtamisen tärkeys on käynyt hänelle koko ajan ilmeisemmäksi. Erja Yläjärvi tuli suoraan toimituspäälliköksi loppuvuodesta 2013. Yläjärven isä ja miehen molemmat vanhemmat kuolivat. On toisenlaiset murheet. Suomikin näytti erilaiselta. Hän asui perheineen Helsingissä ja johti kolmea aluelehteä Kaakossa
Lisäksi tarvitaan vahva debatt, yhteiskunnallinen ja kulttuurisisältö. Ei ole varaa vilkuilla sivuille, että me haluamme olla tätäkin.” 2/2021 Suomen lehdiStö 13 B seuraavaksi ksf media. – Pienillä on vaikeaa, koska pitäisi olla yhtä moninainen, eikä enää vaan ole resursseja. Siellä selvitän vielä Yläjärven arvot. Semmoista kohtuullisen napakkaa ja suorapuheista. Sitä vähemmän on varaa vilkuilla sivuille, että me haluaisimme olla tätäkin. Muulla ei ole niin paljon väliä. – Mutta sitä sietämistä voi opetella. eikä aina ole parhaimmillaan, ihmisiä alkaa ymmärtää laajemmin. Tuotiin pidempää formaattia lifestyle-puolelle. Mutta Iltalehden kaltaisessa lehdessä julkaisuratkaisuilla on merkitystä. Nyt hänen tehtävänään tuntuu olevan tehdä samanlainen muutos HBL:ssä. Kuva on kiertänyt Twitterin, satiirin kohteet ovat nauttineet huomiosta. Hän sanoo nauttineensa sekä Helsingin Sanomien että Iltalehden kulttuureista. Silti Yläjärvi ajattelee, että Suomessa on myös osaamisongelmaa. Esimerkiksi Iltalehdessä pyrittiin eroon sähkemassojen kulttuurista ja käännösjutuista. Onko mahdollista kääntää tilaukset ja talous nousuun missä tahansa mediassa. Se vaatii, että haluaa kehittyä ja panostaa siihen paljon. Että valitaan päivän aiheet, jotka me voitamme. Kaikkein nuorimpien feminismi ei enää aukene. Toimittajat puhuvat journalismista loputtomiin. – En ole katsonut kelloa. Yläjärvikin on toki nähnyt kuvan, ”Perttu laittoi viestiä”. Pohdittiin alle 40-vuotiaiden tavoittamista ja negatiivisuuden määrää. Esimerkiksi Iltalehden ”on ”Mitä pienempään yleisöön mennään, sitä kirkkaampi tehtävän pitää olla. Alustoja tulee. – Uskon vahvasti pääaiheajatteluun. Lehtien pitää pohtia, mitä ne eivät pyri tekemään, kun resurssit ovat pienet. Jengi on kilpailunhaluista, mikä tulee tästä asetelmasta Ilta-Sanomien kanssa. Esimerkiksi rikosuutisten tiedot leviävät laajalle. Yläjärven mukaan Iltalehden lukijamäärä kasvoi, koska toimitus keskittyi siihen, mitä se osaa.. – Yksi haaste sekä maakuntamediassa että Hufvudstadsbladetissa on, että markkina on pieni. Puoliso on varsinkin pikkulapsivuosina kantanut isoa osaa. Näytän ”mediakriittisen” Instagram-tili sodoma_talon neli kenttää, jossa on suomalaismedian vaikuttajat arvokartalla. KIERROKSEN päätteeksi menemme kahvilaan. Ensimmäisenä tehtävänään uusi päätoimittaja luo Hufvudstadsbladetille sisältöstrategian. pakko” tehdä sisältöjä nuorille yleisöille Tiktokiin brändimielessä. Yläjärveä eivät häiritse yleisötavoitteet tai poliitikkojen suuttumiset. On kestänyt liian kauan ymmärtää, mikä toimii. Hän valitsee sijainnikseen Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtajan Annamari Sipilän ruudun keskeltä: vähän enemmän lahtaria kuin kommaria ja aste edgelordin puolelle pois nössöistä. Lukijoista osa on perinteisiä, osalle verkon etusivun uutisfiidi on vanhanaikainen. Perusjuttuja, purpose ja missio, mutta Yläjärven mukaan kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Siinä valitaan, mitä olemme, kenelle, millaisella äänellä ja etenkin, mitä emme ole. Mitä se vaatii, että voi nousta johtotehtäviin mediassa. Ulkomaissa pitää keskittyä Pohjoismaihin. Epäonnistumisiakin pitäisi sietää, mikä on Yläjärvelle vaikeaa. – Iltalehdessä työtapa on hyvällä tavalla arkinen. Se vaatii aika ymmärtävää perhettä. – Kyllähän se pirusti auttaa, kun tietää mitä tehdä, Yläjärvi sanoo. Yläjärvi vastasi päivittäisistä käyntija timanttitilaustavoitteista. Paineitakin on. Tunnelman muutos toimituksessa oli käsinkosketeltava. – Hesarissa on äärimmäisen kunnianhimoisia ihmisiä. Yleisö keskittyy muutamille brändeille, ja muut jakavat pienempää yleisöä. Riippumatta siitä, mitä minä tai kollegani tehdään. JOSSAIN vaiheessa Helsingin Sanomien digitilaukset alkoivat vetää ja strategia löytyä. – Annamari edustaa feminismiä, jonka itsestäni tunnistan. HBL:n pitää Yläjärven mukaan hoitaa nykyistä paremmin Helsinki ja ruotsinkielinen Uusimaa, sillä ”jos ei tule läheisyyden tunnetta, kasvuun ei riitä, että on Kiinasta juttua”. – Mitä pienempään yleisöön mennään, sitä kirkkaampi tehtävän pitää olla.
alustayhtiöiden sääntely VAIKEA SELITTÄÄ Facebook ja Google alkavat maksaa mediayhtiöille korvauksia Australiassa. Suomessakin uutismedian ja teknojättien suhde on muutoksessa. TeksTi Marika Lehto kuvaT Vesa Laitinen 14 suomen lehdisTö 2/2021 B 14 suomen lehdisTö 2/2021 B
Santtu Elsinen ei usko, että alustayhtiöiden maksamat korvaukset korvaisivat niiden toiminnan uutismedialle aiheuttamia vahinkoja.. Summa epäilyttää
IAB Finlandin mukaan mediamainonnassa kasvoi viime vuonna vain verkkomainonta. 16 Suomen lehdiStö 2/2021 B SUOMESSA opetusja kulttuuriministeriö valmistelee lainsäädäntöä, joka pohjaa vuonna 2019 hyväksyttyyn EU:n tekijänoikeusdirektiiviin. Nyt sen pitäisi tulla lausunnoille maaliskuun aikana. reilut säännöt. Rakkautta ja vihaa kuvailevat termit vilahtelevat, kun suomalaisen uutismedian edustajia pyytää kuvailemaan niiden suhdetta globaaleihin alustayhtiöihin. Myös suomalainen uutismedia tavoittelee yleisöjä hakukoneen ja sosiaalisen median kautta sekä hyödyntää Googlen innovointitukia ja järjestelmiä. Sen ne tekevät osaksi hyödyntämällä ilmaiseksi muiden luomaa sisältöä. Silti myös kilpailutilannetta alustayhtiöiden kanssa on saatava tasaveroisemmaksi. Laki pitäisi saattaa jäsenvaltioissa voimaan kaksi vuotta EU-direktiivin hyväksymisen jälkeen F renemy. Siellä kasvua tuli eniten sosiaalisen median ja hakusanamainonnalle, jotka vievät koko verkkomainonnan markkinasta jo 63 prosenttia. Nyt uutismedian ja alustayhtiöiden suhde on muuttumassa.. Se velvoittaa Googlen ja Facebookin kantamaan suuremman vastuun siitä, miten ne vaikuttavat paikalliseen mediamarkkinaan. Kirsi Hakaniemi korostaa uutismedioiden oman tuotekehityksen tärkeyttä. Olemme ystäviä ja kilpailijoita, kuvailee Mediatalo Keskisuomalaisen ICTja digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi. Tulevan lainsäädännön yksityiskohtia ei tiedä vielä kukaan. – Tämä on aina ollut frenemy-suhde. Samaan aikaan globaalit alustayhtiöt eli käytännössä Googlen ja YouTuben omistava Alphabet sekä Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin omistava Facebook haukkaavat myös suomalaisen digimainonnan kakusta yhä suuremman osan. Uutismedian liiton lakiasiainjohtajan Ismo Huhtasen mukaan hallituksen esityksen luonnosta odotettiin jo kesällä 2020
Siellä Google ja yksi maan kustantajajärjestöistä ovat nyt päässeet kolmevuotiseen puitesopimukseen korvausten maksamisesta. ”Aikaisemmin meillä ei ole ollut juuri mitään mahdollisuuksia päästä samaan neuvottelu pöytään näiden isojen tekijöiden kanssa.” Ha nn aKa is a Hä m äl äi ne n 2/2021 suomen leHdistö 17 B Huhtanen myös edustaa, on viestittänyt ministeriölle syksystä 2019 alkaen, että Suomen lainsäädännön pitäisi varmistaa EU-direktiivin tavoitteet. Lähioikeudella tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi Mediatalo Keskisuomalaisella olisi tekijänoikeuslakiin perustuva oikeus neuvotella alustayhtiön kanssa siitä, saako se hyödyntää osana palveluitaan mediatalon sisältöä ja minkälainen korvaus sisällön käytöstä pitäisi maksaa. Sääntely pyrkii varmistamaan sen, että alustayhtiö neuvottelee ja myös maksaa korvauksen ammattimaisesta toimituksellisesta uutismediasisällöstä, Huhtanen perustelee. Ranska saattoi ensimmäisenä EU-maana voimaan tekijänoikeusdirektiivin lehtikustantajan lähioikeuden. Elsinen kannattaa ratkaisukeinona kilpailuasetelmien tasoittamista sääntelyä lisäämällä tai viime kädessä yhtiöitä pilkkomalla. Aikaa on jäljellä vähän. Alma Median digijohtaja Santtu Elsinen epäilee maksamiseen perustuvaa mallia. Maksamisen yksityiskohdat, kuten se, miten maksettaisiin ja kenelle, kuitenkin mietityttävät häntä. Medialiitto, jota. – Mitä yhdenmukaisemmin EU:n jäsenvaltiot saattavat direktiivin voimaan, sitä parempi eurooppalaisten lehtikustantajien suoja on. Suomessa sitä kautta mukana voisivat olla esimerkiksi kaikki Uutismedian liiton verkossa ilmestyvät jäsenlehdet. – En pidä parhaana mahdollisena järjestelynä sitä, että toisen osapuolen luomaa merkittävää markkina-asemaa pyrittäisiin korvaamaan kompensaatiomaksuilla. Facebook vastasi vaatimukseen estämällä aluksi australialaismedian linkkien jakamisen, mutta lopulta osapuolet pääsivät sopuun. Sanoman uutisja featuremedian verkkojohtajan Timo Rinteen mielestä eri mallien arvioinnissa kannattaa olla kärsivällinen ja seurata tilannetta Australiassa ja Ranskassa. Lehtikustantaja voi aina sopia halutessaan suoraan alustayhtiön kanssa korvauksesta. Tekijänoikeusdirektiivissä tärkeä kohta on artikla 15, joka koskee lehtikustantajan lähioikeutta. Siitä, millä tavalla neuvotteluja käytäisiin ja korvauksia maksettaisiin, ei ole tässä vaiheessa varmuutta. On vaikea kuvitella, että maksu tulisi olemaan suhteessa tosiasiallisiin menetyksiin, Elsinen sanoo. Esillä on ollut tilanne Australiassa, jossa Google ja Facebook velvoitettiin lailla maksamaan korvauksia uutismedioille. – Mekanismin pitäisi olla sellainen, että kaikki pääsevät mukaan, Huhtanen toivoo. Huhtasen mukaan Ranskassa pienen lehden korvauksen määrä alusta yhtiöltä voi olla esimerkiksi noin 10 000 euroa vuodessa. – Ei ole tietoa, mitä Suomeen on tulossa, Huhtanen sanoo. Australian kaltaiseen neuvotteluja tukevaan malliin ovat ilmoittaneet pyrkivänsä myös Microsoft ja eurooppalaiset media-alan järjestöt, kuten mediayrityksiä edustava European Publishers Council EPC. – Aikaisemmin meillä ei ole ollut juuri mitään mahdollisuuksia päästä samaan neuvottelupöytään näiden isojen tekijöiden kanssa, Hakaniemi sanoo. SUOMALAISISSA uutismedioissa mahdollisuus saada alustayhtiöiltä sisällön käytöstä rahaa herättää ristiriitaisia tunteita. Huhtasen mukaan yksi toivottava malli olisi se, että eurooppalainen tai kansallinen tekijänoikeusjärjestö voisi sopia kaikkien lehtikustantajien puolesta. – On luonnollisesti hyvä, että asia etenee nyt, mutta kokonaisuudessaan asia on monitahoinen ja monimutkainen, joten eli kesäkuussa. Ranskalaiset kustantajat ovat olleet pettyneitä korvaustasoon. Huhtanen ei spekuloi korvauksien määrällä, mutta osviittaa voi hakea Ranskasta. Oikeus vaatia korvauksia koskisi journalististen sisältöjen hyödyntämistä esimerkiksi hakukoneiden tuloksissa ja uutiskoostepalveluissa. Kirsi Hakaniemen mukaan Australian esimerkki luo toivoa. Korvausten suuruudessa on kerrotun mukaan otettu huomioon muun muassa kustantajan panostukset uutis työhön, uutisjulkaisun päivittäiset volyymit ja kuukausittainen liikenne alustayhtiön kautta
Aihe on kuitenkin monimutkainen, eikä kaikilla välttämättä ole resursseja perehtyä asiaan. 18 Suomen lehdiStö 2/2021 B. lisää keskustelua! Santtu Elsinen kaipaisi enemmän keskustelua alustajättien sääntelystä
– Tuntuu hyvältä ajatukselta, että alustayhtiöiden kanssa neuvotellaan kollektiivina joko Suomitai jopa Eurooppa-tasolla. Haakanan mielestä Australian malli sekoittaa epäonnistuneella tavalla kahden eri liiketoiminnan välisen sopimisen ja journalismin tukemisen uudessa teknologisessa ympäristössä. GOOGLE SUOMEN yhteiskuntajohtaja Heidi Jern muistuttaa, että yhtiö on ”yksi maailman eniten journalismia tukevista toimijoista”. – Se, että seuraa kaikkea tähän liittyvää, on työlästä ja vaatii paljon aikaa. Yhtiöiden pitäisi luovuttaa dataa uutismedioille niiltä osin, kun data on syntynyt uutismedioiden sisältöjen tai palveluiden käytöstä, Elsinen sanoo. On arvioitu, että uutismedioiden riippuvuus alustayhtiöistä lisääntyisi, ettei alustayhtiöltä saatu raha välttämättä kuitenkaan menisi journalismin tukemiseen ja että linkkien käytöstä maksaminen on vastoin internetin perusperiaatetta eli vapaata tiedon jakamista. – On utopistinen ajatus, että eläisimme jossain omassa saarekkeessamme, jonne ihmiset tulevat suoraan ilman, että olisimme markkinoineet. – Pitäisi keskustella siitä, miten suomalaiset uutismediat itse mahdollistavat Googlen ja Facebookin toimintaa ja kuinka sitä tehdään kyseenalaistamatta tai miettimättä palveleeko tämä parhaimmalla mahdollisella tavalla tätä organisaatiota vai Googlea, Facebookia ja muita toimijoita, Haakana sanoo. Sitä on syytetty esimerkiksi siitä, että luotettavien uutissisältöjen määrä vähentyisi Facebookissa, jos alustayhtiöitä rangaistaan niiden näyttämisestä. Jos niin ei tehdä, uutismediassa uskotaan, että vähitellen Suomen vielä runsas ja monipuolinen lehdistö supistuu. – Enkä usko, että uutismedioiden riippuvuus alustayhtiöistä lisääntyy, jos alustat suorittavat korvauksia lehtikustantajille, kun joka tapauksessa uutismedian sisältöä hyödynnetään siellä taloudellisesti. Hän kuitenkin pitää yksityisen mediaalan toimintaedellytyksiä tukevaa säätelyä lähtökohtaisesti parempana kuin tukimekanismeja, vaikka niitäkin voidaan tarvita etenkin korona-aikana. Haakana pohtisi itse esimerkiksi alustayhtiöiden kansallista verottamista ja journalistien työtä suoraa tukevaa palkkatukimallia. Huhtanen sanoo olevansa Haakanan kanssa samaa mieltä siitä, että kilpailuoikeuteen perustuvassa ja markkinoiden toimintaa ohjaavassa Australian-mallissa yhdistyy eurooppalaiseen lainsäädäntöperinteeseen nähden hyvin suoraviivaisella tavalla sopimismenettelyyn vaikuttaminen ja journalismin tukeminen. Arvioin sen johtuvan osaltaan siitä, ettei perehtymiseen ole riittävästi resursseja, pohtii Elsinen ?. Ongelma on, että siihen pystyvät osallistumaan vain harvat, sillä alustayhtiöiden toiminnan ja niihin liittyvän lainsäädännön ymmärtäminen on vaikeaa. Tärkeää on nyt saada pää auki keskusteluille, sanoo Sanoman Rinne. Haastateltavat peräävät uutismedian tulevaisuudelle olennaisesta aiheesta lisää julkista keskustelua. – Ensimmäisenä ovat vaarassa ne, joilla resurssit ovat heikoimmat eli alueellinen ja paikallinen media, sanoo Elsinen. Meidän on hyödynnettävä kaikkia Googlen ja Facebookin työkaluja ja mahdollisuuksia omassa työssämme, Hakaniemi sanoo. EU:N tasolla alustayhtiöiden valtaa yritetään suitsia myös digitaalisia markkinoita ja palveluita koskevalla uudella lainsäädännöllä. Tällä hetkellä digitaalisia markkinoita säätelevään lakipakettiin on kirjattu alustayhtiöille velvoite luovuttaa uutismedioille dataa, johon markkinointi ja myös palveluiden kehittäminen usein perustuu. – Facebook ja erityisesti Google selainja käyttöjärjestelmätarjoajana pystyvät kontrol loimaan digimainonnan ekosysteemiä globaalilla tasolla. Mediat markkinoivat aktiivisesti sisältöjään somessa ja tekevät hakukoneoptimointia. Kaikki, myös Google Suomen Jern, kan nattavat sääntöjen nykyaikaistamista tavalla tai toisella. ”Alustayhtiöiden pitäisi luovuttaa dataa uutismedioille, jos data on syntynyt uutismedioiden sisältöjen käytöstä.” 2/2021 Suomen lehdiStö 19 B tuskin tämä direktiivin toimeenpanon ensimmäinen versio Suomessa on mikään lopullinen piste medioiden ja alustojen välisessä suhteessa, Rinne kommentoi. AUSTRALIAN-MALLI on kohdannut myös vastustusta kansainvälisesti. Toiveissa on, että kilpailuasetelma eri yhtiöiden välillä olisi jatkossa tasapuolinen. Facebookilla ja Googlella on myös enemmän dataa kuin mediayhtiöillä ja merkittävästi enemmän mahdollisuuksia kerätä sitä. Haakanan työnantaja Yle on yksi toimijoista, jotka ovat tehneet sisältöjä myös pelkästään sosiaaliseen mediaan. Kovin monet eivät Suomessa ota vahvasti näihin kysymyksiin kantaa. Kari Haakana puolestaan huomauttaa, että jos kyseessä onkin uutismedioiden hyväksikäyttö, mediayhtiöt ovat olleet “kaikkea muuta kuin passiivisia toimijoita”. Suomalaisissa uutismedioissa tunnutaan pitävän tässä vaiheessa tärkeimpänä sitä, että vaativasta ja monimutkaisesta asetelmasta ylipäänsä keskustellaan yhtenä rintamana alustayhtiöiden kanssa. Suomessa kritiikkiä on esittänyt muun muassa Ylen kehityspäällikkö Kari Haakana, joka on perehtynyt alustayhtiöihin liittyviin kysymyksiin ja kommentoi niitä alan harrastajana eikä työnantajansa edustajana. – Jos yhteiskunta haluaa mahdollistaa journalismia tällaisessa teknologisessa ympäristössä, sen pitäisi olla oma kysymyksensä ja siihen pitäisi luoda omat mekanisminsa, Haakana sanoo. Kirsi Hakaniemen mielestä muuta realistista mahdollisuutta ei kymmeneen vuoteen ole ollut kuin olla alustayhtiöiden kyydissä. Kirsi Hakaniemen ja Santtu Elsisen mielestä myös näihin lakipaketteihin sisältyy uutismedian toiminnan kannalta erittäin tärkeitä kysymyksiä. Hänen mukaansa Google myös aikoo jatkaa työkaluihin ja kumppanuuksiin investoimista tulevasta lainsäädännöstä huolimatta. Jern muistuttaa, että vaikka moni kustantaja kamppailee taloudellisissa vaikeuksissa, myös ”vahvasta kasvusta ja voiton tekemisestä on esimerkkejä”
Toisin sanoen esimerkiksi puhdasta viihdettä ja self helpiä pyritään välttämään.. So vitaan myös deadline, merkkimäärä ja muut lehden tekemisen kannalta olennaiset asiat. Hän tekee yhtä juttua tyypillisesti 2–5 viikkoa. Aikaa suunnitteluun ja pohtimiseen on käytettävä, sillä kerran viikossa ilmestyvän aikakauslehden pitäisi löytää ajankohtaisiinkin aiheisiin tuore, perusteltu näkökulma. Laajasti määriteltynä Suomen Kuvalehden jutuissa pitäisi aina olla jonkinlainen yhteiskunnallinen ulottuvuus. Rämö on Suomen Kuvalehden toimittaja, joka kirjoittaa pääasiassa pitkiä feature-artikkeleita. TeksTi Janne Arola kuvaT Vesa Laitinen 20 suomen lehdisTö 2/2021 B S aa tehdä mitä huvittaa. TIETENKÄÄN Suomen Kuvalehdessä ei kirjaimellisesti tehdä mitä huvittaa. Ratkaisut HAAHUILUA JA HARKINTAAIKAA Tuore näkökulma hahmottuu vain loputtomalla materiaalin kasaamisella, sanoo Aurora Rämö. Esimerkiksi haastatteluviikolla Rämö on ”haahuillut” erään mahdollisen aiheen parissa, mutta ei ole vielä varma, syntyykö siitä juttua. Sen jälkeen luodaan lomake, johon kirjataan, millaisia asioita jutussa pitäisi olla ja millaisiin kysymyksiin sen pitäisi vastata. Lukijamääräänsä kasvattaneen Suomen Kuvalehden journalismi perustuu reippaaseen ajankäyttöön ja riskinottoon. – Aidosti ajattelen, että se ei hahmotu millään muulla kuin loputtomalla materiaalin kasaamisella. Kun Rämö keksii aiheen ja mahdollisen näkökulman, hän esittelee sen tuottajalle, joka hylkää sen tai pitää sitä kehityskelpoisena. – Verrattuna oikeastaan mihin tahansa muuhun toimitukseen, juttuja saa tehdä tosi pitkään, aiemmin muun muassa Ylioppilaslehdessä ja Helsingin Sanomissa työskennellyt Rämö sanoo. Se on ensimmäisen Aurora Rämön mieleen tuleva asia Suomen Kuvalehden toimituskulttuurista
itsenäistä työtä. Aurora Rämö tekee pitkää Suomen Kuvalehden juttua tyypillisesti 2–5 viikkoa. Se on pidempään kuin monessa muussa mediassa on mahdollista käyttää aikaa yhteen juttuun.
Jutun pihviä etsiessä kannattaa miettiä, mitä papereita asiasta voi saada. – On tosi isoja ponnistuksia ja sen lisäksi perushyvää, hän kuvailee. Työn tuloksia voi julkaista pala kerrallaan ilman, että yhteen juttuun ladataan kaikkea mahdollista tietoa. Tästä syystä hänen haastatteluvastauksissaan toistuu sana ’kokonaisuus’. Esimerkiksi lehden isoja juttuja voi tehdä mistä aiheesta tahansa, kunhan näkökulma on omintakeinen. Lehti lähinnä tarjoaa raamit eli mahdollistaa työn tekemisen hyvin. – Se on jo aika paljon näinä aikoina. Yhteiskunnallisen relevanttiuden lisäksi Kalliokoski korostaa myös aiheiden, näkökulmien ja juttutyyppien monipuolista kirjoa.. Samaan pyritään myös verkossa. Väljä yhteydenpito johtaa helposti kiinnostaviin vinkkeihin tai näkökulmiin. Hänet kuvattiin Helsingin Kalliossa kodissaan, jossa hän välillä työskentelee. Julkisuuslain perusteella asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, joten niiden hankkimiseen kannattaa käyttää aikaa. Viime vuonnakin lehti saavutti tilaustuottotavoitteensa, kertoo nykyinen päätoimittaja Matti Kalliokoski. Skuuppien metsästäjän on hyvä tähdätä korkealle, vaikka asiat olisivat isoja ja monimutkaisia. Tärkeää on, että lehden sisältö on monipuolinen ja yllättävä. Lähdeverkoston rakentamiseen kannattaa käyttää aikaa eli soitella ja tavata ihmisiä myös ilman välitöntä jutuntekotarkoitusta. Viime aikoina Aurora Rämö on perehtynyt muun muassa Koskelan henkirikoksen esitutkinta-aineistoon. Se kiinnostaa enemmän kuin yksittäisten juttujen liikennemäärät. Lähes kaikesta viranomaistoiminnasta syntyy asiakirjoja. Se ei silti tarkoita puolivillaista tekemistä. Paperilehteä hän kuvaa ”huolella valituksi ja punnituksi kokonaisuudeksi, jolla on alku ja loppu”. Positiivisesta vireestä huolimatta Otavamediassa on käyty useita yt-neuvotteluita, ja vuosien mittaan Suomen Kuvalehdenkin tekijäporras on ohentunut. Uutisia löytävät usein toimittajat, jotka eivät siedä epäloogisuuksia, ristiriitaisuuksia tai kysymysmerkkejä vaan kaivavat sinnikkäästi vastauksia. Rämö kuvailee työtään itsenäiseksi, mikä myös sopii hänelle. Älä lataa kaikkea yhteen juttuun. Lähde: Suomen Kuvalehden ajankohtaistuottaja Salla Vuorikoski ”Lukijoille ei saa tulla tunnetta, että nämä asiat on kerrottu jo muualla.” – Aihe voi periaatteessa olla tosi pienikin, mutta sen täytyy kertoa laajemmin jostakin isommasta asiasta. Toimituspäällikkö Jarmo Raivion mukaan resursseja pyritään nyt suuntamaan niin, että tekemisessä on selvä ero huomattavan paljon aikaa vievien ja muiden juttujen välillä. Vähintään oman median editorin on hyvä tarjota toisia aivoja ja käsiä juttunsa kanssa puurtavan toimittajan avuksi. laajoja kokonaisuuksia. Tee tietopyyntöjä. VIIME vuoden elokuussa lehden päätoimittajana aloittanut Kalliokoski sanoo, että kaikkein tärkeintä on saada lehdelle tyytyväisiä tilaajia ja pitää heistä kiinni. Myös lehden lukijamäärät ovat olleet kasvussa. Ole sinnikäs. – Seuraamme, onko tilauksia tuovissa jutuissa jotain yhteistä logiikkaa. Älä puurra yksin. Lehdessä seurataan tietysti myös verkon analytiikkaa, mutta Raivion mukaan sen ohjaava vaikutus sisältöihin ei ole kovin iso. Raivio vastaa erityisesti printtilehden suunnittelusta ja kokoamisesta. 22 Suomen lehdiStö 2/2021 B Vinkit Näin skuupit syntyvät Rakenna lähdeverkostoa. Tutkivan journalismin ei tarvitse olla yksinäistä vaan kollegiaalista apua pitää ja kannattaa kysyä, tarvittaessa myös kilpailevan tiedotusvälineen edustajalta. SUOMEN Kuvalehti onnistui katkaisemaan pitkään jatkuneen tilaajakadon edellisen päätoimittajan Ville Pernaan aikakaudella. – Verkon nopea, laajempia joukkoja tavoitteleva ja siteerauksia tuottava sisältö tähtää siihen, että yhä suuremmat ihmisjoukot tunnistavat, mikä on Suomen Kuvalehti. Tutkiva journalismi on kallista ja aikaa vievää, mutta jos resursseja ei ole paljon, voi tähdätä sarjatuotantoon. – Lukijoille ei saa tulla tunnetta, että nämä asiat on kerrottu jo jossain muualla
Vuorikoski antoi freelance-toimittaja Jarno Liskille ja SK:ssa työskennelleelle Karoliina Paanaselle tehtäväksi penkoa lisää sitä, millaisia kriisiviestintäpalveluita viranomaiset olivat korona-aikana ostaneet. Selvitystyön tuloksena kaksikko törmäsi laskuihin Kulmunin viestintäostoista. Korona-aikana Suomen Kuvalehteäkin tehdään pääosin etänä. Lehden uutiset menivät läpi STT:llä 16 kertaa vuoden aikana. Aina kaivamisen tuloksena ei synny skuuppia, vaan aikaa saattaa tuhraantua vesiperään. – Se, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt, ei ole meidän kenttäämme. VIIME vuonna Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä Journalisti-lehden julkaiseman STT:n uutissiteerauslistan kymmenen kärkeen. – Mutta riskiä kannattaa ottaa tiedostaen, että hanke on niin tärkeä ja timanttinen, että uskalletaan laittaa siihen joku kiinni viikoksi. Kalliokosken mukaan juuri kaverien toisilleen tekemät suosittelut pohjustavat tilaajakunnan laajentamista. Esimerkiksi yksi viime vuoden suurimmista uutisista oli SK:n paljastus silloisen elinkeinoministeri Katri Kulmunin esiintymiskoulutukseen käytetyistä rahoista. Ajankohtaistuottaja Salla Vuorikoski tuli Suomen Kuvalehteen Yleltä neljä vuotta sitten. Juttu lähti liikkeelle siitä, että Vuorikoski tutkaili huvikseen julkisia hankintoja. Suomen Kuvalehdellä on verkossa maksumuuri, mutta maksavat tilaajat voivat jakaa juttuja ilmaiseksi somessa. . 2/2021 Suomen lehdiStö 23 B ja havahtui siihen, että THL oli ostanut palveluita viestintäkonsulttifirma Tekiriltä. hiljainen toimitus. Hän vastaa verkon ja printtilehden uutisja ajankohtaissisällöistä. Tällä hetkellä jo arviolta yhdeksän euroa kymmenestä tulee tilaustuloista ja loput mainonnasta. Eri asia ovat omat skuupit. Vuorikoski sanoo ajattelevansa, että SK:n kaltaisen median on voitava ottaa myös riskejä. Hän kuvailee lehden uutistuotantoa sanoilla perehtyminen, penkominen ja taustoittaminen. Kuvausta varten toimituksessa pistäytynyt päätoimittaja Matti Kalliokoski jutteli toimittaja Leena Sharman kanssa. – SK on panostanut tutkivaan journalismiin, ja minun palkkaamiseni oli ymmärtääkseni osa sitä suuntausta, Vuorikoski sanoo. Hyvin harvoin lähdemme uutiskilpailuun
Se pyysi jäseniään apuun, lähettiläikseen. He uskovat, että se ”tekee älyllisesti ihmeitä ja auttaa osallistumaan maailmaan”. – Emme tienneet, haluaisiko kukaan auttaa meitä, kun emme ole kuolemassa, Zetlandin commitment manager, jäsenhankintaa ja yleisön sitouttamista johtava Anna Ebbesen kertoo. – He promoavat Zetlandia niin kuin kavereilleen, Ebbesen kuvaa. – Jos lukijoihin on vahva side, ehdottomasti, Ebbesen sanoo. Se on saanut myös valtiontukea. Alkuun se julkaisi harvakseltaan pitkiä juttuja. Kampanjan ydinviesti oli, että mitä enemmän meitä on, sitä enemmän meillä on vaikutusta. Lisäksi Zetland on löytänyt jäsenistään ammattimaisia vaikuttajia, joille se maksaa näkyvyydestä. . Välttämättä se ei lisää motivaatiota. TeksTi Riikka Virranta TULEVAISUUS uhattuna! Katoamme, jos ette auta. Lisäksi kampanjan saama huomio näkyi perinteisissä kanavissa: niiden kautta tuli 1500 jäsentä lisää. Markkinointiin ja jäsenten sitouttamiseen on panostettu rekrytoimalla tehtävään työntekijöitä. Noin 10 000 maksavan jäsenen jatkoksi seitsenvuotias media tarvitsisi reilut 3500 lisää, jotta voisi jatkaa. Taannoin Ebbesenin tiimi kokeili lahjoittaa lähettiläille kangaskassin. Kassi oli kuitenkin monille samantekevä, tärkeämmäksi koettiin käsinkirjoitettu kiitoskortti. Kesällä 2019 tanskalainen verkkomedia Zetland julkaisi artikkelin taloustilanteestaan. Vuonna 2015 se löysi sijoittajia sekä joukkorahoitusta ja muutti mallinsa niin, että uusia juttuja ilmestyy muutama päivässä. Lähettiläitä kannustettiin tilauslaskurilla verkossa ja sovelluksessa sekä viikoittaisella meilillä. Huoli osoittautui turhaksi: myös tällä kertaa tavoitteet ylitettiin. – Ihmiset ovat kyselleet meiltä, miksi voimme jakaa linkkiä vain, kun te sanotte niin emmekä vaikka joka päivä, Ebbesen kertoo. Muutamassa viikossa suosittelukampanja toi 2800 uutta maksavaa jäsentä. Ze Tl an d 24 suomen lehdisTö 2/2021 B. Ebbesenin mukaan lähettiläiden suosituksesta liittyneiden jäsenten elinkaariarvo on hyvä: he eivät luovu jäsenyydestään yhtä helposti kuin muita reittejä tulleet. Kuvassa päätoimittaja Lea Korsgaard. Nyt Zetland onkin tekemässä jäsenlähettiläistä pysyvän käytännön. Kaikki jutut ovat myös kuunneltavissa. Nyt heitä on 23 000. Jäsen saa jakaa tarjouslinkkejä koska tahansa. Pointtina on seurata suuria kehityskulkuja hitaan journalismin keinoin. Kun Ebbesen vuosi sitten aloitti Zetlandissa jäseniä oli 14 000. Alkusyksystä järjestetään luultavasti vastaava näkyvä kampanja kuin aiempinakin vuosina. Zetlandin johto esimerkiksi pitää hallituksen kokouksen jälkeen jäsenkokouksen, jossa keskustellaan päätöksistä. Uusia jäseniä tuli 2600. suusta suuhun. Noin 1500 vapaaehtoiseksi ilmoittautuneelle jaettiin esimerkiksi julisteita levitettäviksi. Muutakin markkinointia toki tarvitaan, jotta kasvua tulee eri ryhmistä. ZETLAND on eräänlainen Tanskan Long Play. Tärkein levitettävä oli kuitenkin henkilökohtainen linkki, jonka takaa uudeksi jäseneksi pääsi maksamalla ensimmäisen kuukauden ajan mitä kukin haluaa. EBBESENIN mukaan ihmisten motivaatio markkinoida Zetlandia perustuu pääosin siihen, että he pitävät tuotteesta. Sosiaalisen median kautta tulee orgaanista kasvua. Designiin panostetaan. Voisiko vastaava markkinoinnin malli toimia esimerkiksi paikallismediassa. Paras suosittelu tulee ihmisiltä, jotka tunnet tai joihin luotat. Zetland päätti kokeilla uudenlaista markkinointia. Zetland päätyi pyytämään jäseniltään markkinointiapua alun perin mutulla. Hän muistuttaa, että läpinäkyvyys ja luotettavuus on tärkeää, jos haluaa että ihmiset markkinoivat mediatuotetta nimellään. Zetlandissa on pohdittu lähettiläiden palkitsemista. Kokopäiväisiä tekijöitä on nyt 35, osa-aikaisia neljä. ratkaisut TANSKALAINEN ZETLAND KASVAA TEKEMÄLLÄ JÄSENISTÄÄN LÄHETTILÄITÄ Tuttunsa suosittelun kautta tullut jäsen pysyy mukana pidempään kuin perinteisen markkinoinnin kautta tullut, kertoo Anna Ebbesen ”Tanskan Long Playsta” Zetlandista. VIIME vuonna Zetland halusi kokeilla samaa kampanjamallia
Haastattelin juuri lapsiasiavaltuutettua, joka sanoi, että kautta historian yhteisö on tuominnut normeja rikkovan lapsen ankaram min kuin samoihin tekoihin syyllistyvän aikuisen. Vaikka toimitukset päättävät itse, mitä tekevät, nämä tekijät ovat aina taustalla. Rikoksethan eivät ikinä ole pelkästään rikoksia, vaan niiden kautta paljastuvat viranomaisten ja yhteiskuntajärjestelmän onnistumiset ja epäonnistumiset. Emmekä me välttämättä ole halukkaita sitä selvittämäänkään, koska journalisteilla on tarkoitus pyrkiä hyvään ja nähdä itsensä hyvänä.” —Janne Arola Turun Sanomien rikosja oikeustoimittaja Rebekka Härkönen pohtii, miten media käsittelee alaikäisten rikoksia. Jos uhri kuolee, pitää miettiä, kuinka tarpeellista on kertoa yksityiskohtia kuolemaan johtaneista seikoista. Sitä ei voi kukaan kiistää. Tekijä Tällä palstalla ihmiset kertovat työstään. Tulee mieleen, että saavatko jotkut jutut tästä syystä liikaa huomiota ja onko se kohtuullista uhreille ja tekijöille. Kun vaikkapa Koskelan tapauksesta kirjoitetaan, se liimaa yhteiskuntaa ja eri toimijoita yhteen keskustelun kautta. Mutta ei niitä yksityiskohtia aina kauhean halukkaasti kirjoittaisi. Tämä onnistuu, kun saa ympäröivältä yhteisöltä vahvistusta omalle arvopohjalleen. Usein se on hyvinkin tarpeellista, jotta julmuus ymmärretään. Ei sille löydy mittareita, paljonko media aiheuttaa vahinkoa. 2/2021 suomen lehdistö 25 C 2/2021 suomen lehdistö 25 C. Esimerkiksi tarkoille tapahtumakuvauksille on suuri määrä syitä. ”Lapsi on väline muuttaa maailmaa” Ve sa la it in en C Alaikäisten tekemät ja heihin kohdistuvat rikokset järkyttävät aina. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu saada pöyristyä ja olla tolaltaan sekä tuntea olevansa hyvän puolella, osallistua yhteiseen ’taisteluun’ pahaa vastaan. Rikostapauksista kirjoitettaessa kaikki lähtee tietenkin Journalistin ohjeista. Siinä on iso ristiriita, että pitää samaan aikaan suojella alaikäisiä mutta myös pystyä keskustelemaan asioista. Ja mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän pitää pohtia, mitä ylipäätään tarvitsee julkaista. Vaaditaan hienotunteisuutta ja ymmärrystä. Kukaan ei voi tietenkään ennustaa, mitä mediamyllytys tarkoittaa lasten tai heidän uhriensa ja omaistensa elämälle. Lapset ovat väline muuttaa maailmaa, hitsautua yhteen, myydä juttuja. Ensinnäkin yleisö voi niiden perusteella arvioida rangaistuskäytäntöä eli sitä, millaisia rangaistuksia minkäkinlaisesta teosta tulee
Pidänkin todennäköisenä, että journalistisia sisältöjä tehdään yhä tiiviimmin ihmisen ja koneen yhteistyössä, jolloin kumpikin keskittyy omiin vahvuuksiinsa. Suomeksi toimivia ohjelmistoja testaavat parhaillaan muun muassa Yle, MTV Uutiset ja Helsingin Sanomat. Esimerkiksi terveydenhuollossa HUS siirtyi lääkäreiden sanelussa automaattiseen puheentunnistukseen vuonna 2019 ja Elisan puhelinpalvelussa sitä hyödynnetään jo laajasti. Toimittajan pitää jatkossakin tarkistaa sitaatteina käyttämänsä kohdat. AUTOMAATIO nopeuttaa lähivuosina toimitustyötä, vähentää rutiinitehtäviä ja mahdollistaa toimittajien keskittymisen asioihin, joihin tekoäly ei kykene. Minna Pulli tutki STT:n toimeksiannosta gradussaan litterointiohjelmien hyödyntämistä uutistyössä. Puheentunnistus toimii parhaiten taustameluttomassa tilassa tehdystä tallenteesta, koska se vertaa tallennettua puhetta äänteistä ja kielestä harjoituspuheen perusteella laskemiinsa matemaattisiin malleihin. Panu Uotila Kirjoittaja on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kielija viestintätieteiden laitoksella. Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimo arvioi kuitenkin gradussa, että ohjelmistot kehittyvät lähivuosina aiempaa puhekielisemmän puheen ymmärtämisessä. AUTOMAATTISEEN puheentunnistukseen liittyy eettisiä kysymyksiä. Automaattisen litteroinnin laaja läpimurto toimitustyössä on kansainvälisesti lähellä, mutta Suomessa asia on vielä kokeiluasteella. Teoria ” Ohjelmistot kehittyvät lähivuosina aiempaa puhekielisemmän puheen ymmärtämisessä.” käyTänTö ” Suurin ongelma on lähdesuojaan liittyvät kysymykset. Suomi ei ole markkinan pienuuden vuoksi kansainvälisten jättien, kuten Googlen, Microsoftin ja Amazonin, kehityspanostusten kärkiryhmässä. Puheentunnistus on Suomessa käytössä jo sairaanhoidossa. Automatiikan vahvuus on nopeus sekä suurten numeropainotteisten aineistojen hallinta, ihminen puolestaan on hyvä ymmärtämään syy-seuraus-suhteita sekä vetoamaan tekstillä tunteisiin. Kaikki julkaisematon materiaali on lähdesuojan piirissä, ja meillä on paljon vahvan lähdesuojan materiaalia.” 26 Suomen lehdiStö 2/2021 C. Tutkimuksen aineisto on koottu 12 kansainvälisestä uutistoimistosta sekä kuudesta suomalaismediasta. Mukana olleista kansainvälisistä uutistoimistoista puolet on jo ottanut automaattisen puheentunnistuksen vakituiseen käyttöön mutta suomalaismedioista ei yksikään. Tämän vuoksi verkkainen kirjakielinen puhe on sille helppoa, mutta tunnistuksen laatu heikkenee mitä nopeampaa ja puhekielisempää puhe on. Puheentunnistus on kuitenkin ottanut viime aikoina merkittävän harppauksen eteenpäin. Teoria & käyTänTö Automaattisen litteroinnin läpimurto on lähellä Teoria väiTTää Toimittajan työ nopeutuu lähivuosina, kun haastatteluja ei tarvitse purkaa käsityönä. On tärkeää, että ohjelma ei kirjaa haastateltavan sanomaksi sellaista, mitä hän ei ole sanonut. Minna Pullin maisterintutkielma ”Haastattelujen automaattinen litterointi uutistyössä ja haastateltavan oikeudet” on julkaistu Jyväskylän yliopiston kielija viestintäteiden laitoksella journalistiikan oppiaineessa. TOIMITUKSISSA testataan nyt litterointiohjelmia, jotka vapauttavat toimittajat aikaa vievästä ja tylsästä haastattelutallenteiden purkamisesta. . Siksi puheentunnistus pystyy parhaimmillaankin vain raakaversion tekemiseen
– Suurin ongelma on lähdesuojaan ja eurooppalaiseen tietosuojalainsäädäntöön liittyvät kysymykset. Toimituksessa ohjelmisto otetaan ”riemusta kiljuen” käyttöön, kunhan toiminnan ja lähdesuojan ongelmat on ratkaistu. Aiotteko ottaa automaattisen litteroinnin käyttöön. Olettaisin, että ainakin Google ja Amazon alkavat tehdä toimivia ohjelmistoja, kun ne saavat ensin toimivat softat isommille markkinoille. Kokeilemamme palvelut eivät ole vielä tyydyttäneet. Ohjelmisto helpottaisi toimittajien elämää ja auttaisi heitä keskittymään sisällön tekemiseen. Uskotko, että lähivuosina tarjolle tulee kriteerit täyttävä, suomea ymmärtävä ohjelmisto. Luvuista saa koneella aikaan enemmän ja mielenkiintoisempaa kuin mitä ihminen saisi aikaan samassa ajassa. Uutisrobotiikkaa pitää ajatella siitä näkökulmasta, miten voimme auttaa toimittajia tekemään työnsä paremmin. Helsingin Sanomien digitaalisesta kehittämisestä vastaava toimituspäällikkö Esa Mäkinen, miksi automaattista litterointia ei vielä hyödynnetä Hesarissa. Esa Mäkinen on työskennellyt Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä vuodesta 2017. – Sen käyttöönotto kuuluu meillä kärkiprioriteetteihin. El in a Ra ja la 2/2021 SuomEn lEhdiStö 27 C. Käytäntö vastaa Helsingin Sanomissa odotetaan kriteerit täyttävää litterointiohjelmistoa parin vuoden sisällä. Onko uutisautomatiikassa laajennusmahdollisuuksia. Lisäksi haastattelujen tallentamisen prosessi kännyköillä on aiheuttanut teknisiä ongelmia. Miten lukijat ovat ottaneet sen vastaan. Tämä on meille indikaatio siitä, että ihmiset haluavat itselleen räätälöidyn etusivun. Mäkinen oli Ylioppilaslehden päätoimittaja vuosina 2004–2006. – Postitiivisesti. Hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 2007 muun muassa toimittajana ja datadeskin vetäjänä. Hesari hyödyntää uutisrobotiikkaa pörssikatsausten, sääennustusten, menovinkkien ja uusimpana koronan tartuntatilannejuttujen tekemisessä. Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että voimme olla sataprosenttisen varmoja, että kukaan ulkopuolinen ei pääse kuuntelemaan tiedostoja ja että niitä ei varsinkaan lähetetä yhdysvaltalaiselle palvelimelle. Nyt olemme päätyneet siihen, että puoliautomaatio voi olla iso kehityslinja. – Ensinnäkin ongelmana on suomenkielisen puheentunnistuksen laatu. – Olimme aiemmin sitä mieltä, että täysautomaatio on hyvä tavoite. – Uskon vahvasti, että seuraavan parin vuoden sisällä tulee toimiva järjestelmä. – Uskon, että toimittajat riemusta kiljuen tappelisivat, kuka pääsee ensimmäiseen koulutukseen, kun haastatteluja ei enää tarvitsisi litteroida. . Kaikki julkaisematon materiaali on lähdesuojan piirissä, ja meillä on paljon vahvan lähdesuojan materiaalia. Selkeästi isompi osa lukijoista on laittanut sen päälle kuin ottanut pois päältä. Hesarissa uusin tapa hyödyntää automaatiota on käyttäjäkohtainen digietusivun suosittelu, joka otettiin käyttöön helmikuussa. Puolella lukijoista suosittelu oli automaattisesti päällä ja puolella pois päältä. – Korona on uutisrobotiikan graalin malja, koska siinä tulee joka päivä uusia, kiinnostavia lukuja. Lainsäädännön lisäksi puheentunnistuksen kehitystä vauhdittaa puheella ohjattavien laitteiden, kuten älykaiuttimien kehitys
Teoreettisen yläpilven lisäksi raportissa on konkretiaakin: so men huomionkalastelua havain nollistetaan kansanedustajien tviittien analyysilla. Kirjoittajien mukaan so mealustojen huomionkalaste luun ohjaava logiikka ruokkii vihaa ja ärtymystä siinä määrin, että halukkuus osallistua julkisiin keskusteluihin vähenee. SelvityS Poliitikot edistävät demokratiaa nokittelemalla Hannu-Pekka Ikäheimo & Jukka Vahti: Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – murros ja tulevaisuus. Valta keskittyy suurille teknologia yhtiöille, jotka eivät ole saaneet disinformaatiota kuriin. 100 000 Twitterviestiä vuoden jaksolta 2019–2020 paljastaa, että kan sanedustajat herättävät reaktioita nokittelemalla, eivät arkisella politiikkapuheella. —Pasi Kivioja Gradu Printissä otsikko on autoritäärisempi Anna-Maria Wasenius: Uutisen kahdet kasvot – uutisotsikko painettuna ja verkossa. Hyvä havainto on, että otsi koinnilla rakennetaan printin ja verkon lukijoille erilaista maail mankuvaa. KANNATTAAKOHAN ihan jo kaisesta pikkuliikahduksesta vaa ligallupeissa repiä dramaattisia otsikoita. Tutkimuksen mukaan puolueen menestyminen mielipidetieduste luissa näkyy myötätuulena myös myöhemmässä uutisoinnissa. Sitra. —Pasi Kivioja väitöSkirja Toimittajat viis veisaavat virhe marginaalista Per Oleskog Tryggvason: Under the influence. Verkkouutisten otsikot ovat keskimäärin liki neljä kertaa pidempiä kuin painetut otsikot. Helsingin yliopisto. Erityisen nokittelevaa on ko koomuksen, perussuomalaisten ja Liike Nytin viestintä. HUMANISTISESSA tiedekun nassa hyväksytty Anna-Maria Waseniuksen suomen kielen opinnäytetyö analysoi Helsingin Sanomien otsikoita vertaillen: miten painetun ja digitaalisen lehden otsikot eroavat toisis taan kielellisesti. Wasenius löysi samoihin uu tisiin tehdyistä otsikoista mer kittäviä eroja. Väitöstutkimuksen mukaan ruotsalaiset journalistit jättä vät jatkuvasti huomioimatta tilastolliset epävarmuustekijät, kun he uutisoivat ja selittävät mielipidetiedusteluissa ilmen neitä muutoksia. SITRAN asiantuntijoiden ra portissa analysoidaan media välitteisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen murrosta ja tu levaisuutta. 600M 480M 360M 240M 120M 200K 400K 600K 800K 1M 2M 10K 14K 18K 12K 15K 5K 495 1K RKP Liike Nyt KD Keskusta SDP 30K Kokoomus Vasemmistoliitto Vihreät PS 28 Suomen lehDiStö 2/2021 C. Tiivis printtiotsikko sisältää olennaisen mutta on myös autoritäärisempi ja etäisempi kuin lukijaa suoremmin puhutteleva, polveileva verkkootsikko. —Pasi Kivioja mediakritiikki Otamme printtiaikakauslehtien juttuja ja julkaisemme niitä maksumuurin takana uutismedian kontekstissa, ja se toimii äärimmäisen hyvin. Tutkijan ana lysoimista tapauksista yli puolet oli sellaisia, joissa toimittajan tulkitsema muutos olisi voinut selittyä sattuman aiheuttamalla otantavirheellä. Göteborgin yliopisto. Esimerkiksi se, mikä on printissä ”Kaikessa rauhassa”, on verkossa ”Vuonna 1989 Olli Jalonen matkusti paratiisisaa relle ja sai ’hirveän voimakkaan’ idean, jonka kypsyttelyssä meni 30 vuotta – Keskiviikkona saarikirja sai Finlandiapalkinnon”. (--) Sekä miehet että naiset kokevat sisällön relevantiksi, vaikka alkuperäinen lähde lifestyle-lehti on selkeästi kohdennettu naisille.” Helsingin Sanomien lifestyle-toimituksen tuottaja Jenni Kangasniemi Reuters-instituutin verkkosivuilla. Huolenaiheet liit tyvät mediaympäristön nopeaan muutokseen ja sosiaalisen median alustoihin, jotka uhkaavat ra pauttaa demokratian perustuksia maailmanlaajuisesti. Vaikuttaviksi arvioitiin paljon reaktioita keränneet twiitit. Puolueiden kansanedustajien viestimäärät Twitterissä, viestien vaikuttavuus vaaka-akselilla ja viestien tavoittavuus pystyakelilla. Tätä voi pohtia, kun lukee ruotsalaista journalismin artikkeliväitöskirjaa, jossa pe rehdytään median uutisoimien mielipidekyselyjen vaikutuksiin kansalaisiin ja poliitikkoihin. Aineistona on 42 printtilehden juttua ja niitä vastaavat verkkouutiset loppu vuodelta 2018. Asiantuntijat peräänkuuluttavat kiireellisesti uudenlaista sääntelyä sekä osal lisuuden ja osallistumisen tapoja. Lisäksi teoria voittajan vank kureista saa tutkimustuloksista vahvistusta: puolueen menesty minen mielipidekyselyissä lisää mielipidekyselyuutisointia seu ranneiden halukkuutta äänestää puoluetta, joka on parantanut kannatustaan – jonka muutos taas voi mahtua virhemarginaaliin. Vaikka sosiaalisessa mediassa piilee kirjoittajien mielestä yhä valtava ”demokratiapotentiaali”, vallalla olevat trendit vievät ke hitystä väärään suuntaan. Understanding media’s coverage of opinion polls and their effects on citizens and politicians. tutkimukSet vaiKuttavuuS tWitteRiSSä
Entä jos Suomeenkin rantautuu kulttuuri, jossa toimittaja voi saada potkut twiitin vuoksi. Toisaalla toimittajilta taas vaaditaan äärimmäistä neutraaliutta ja kielletään mielipiteiden julkinen ilmaiseminen. OLEN kouluttanut vuosia toimittajille sosiaalisen median kanavien käyttöä ammatillisina työkaluina. Toimittajalla täytyy olla journalistisen johdon tuki, eikä ketään saa jättää yksin somemyrskyn keskelle. Toimittajia on koko 2000-luvun kannustettu rakentamaan henkilöbrändiä somessa. Ja hermostutti. Wolfen tapaus kertoo, miten mediaorganisaatiot määrittävät sääntöjä objektiivisuudesta ja reagoivat somehyökkäyksiin toimittajia vastaan. Ha nn a Sa ka ra 2/2021 Suomen leHdiStö 29 C. New York Times viestitti maalittajille, että toimittajaa vastaan hyökkääminen on hyödyllinen ja tuloksellinen keino hiljentää vastapuoli. Toimittajan ammattitaitoa punnitaan hänen journalististen tekstiensä laadulla – ei yksittäisillä twiiteillä, joissa voi olla enemmän rosoa. Historiallisessa tilanteessa Lauren Wolfen twiitti kylmistä väreistä tuntuu kovin viattomalta. . Kyse on myös äärioikeiston strategiasta. Uutinen alkuvuodelta ravisteli monia asioita, joita olen opettanut. Ymmärrän, että työnantaja linjaa esimerkiksi politiikan toimittajille sääntöjä siitä, ettei ole suotavaa esittää poliittisia mielipiteitä tai voimakkaita henkilökohtaisia näkemyksiä, jotka vaarantavat riippumattomuuden. New York Post -lehti meni niin pitkälle, että sen kuvaaja seurasi Wolfea tämän kodin lähellä ja julkaisi otoksen. Wolfen potkut tuntuvat epäreiluilta tavalla, joka saa aktiivisuuden sosiaalisessa mediassa näyttäytymään miinakenttänä. ”I have chills”, hän kommentoi, eli ”saan kylmiä väreitä”. NEW YORK TIMES näyttää työnantajalta, joka taipuu oikeiston somehyökkäyksen alla ja jättää toimittajansa susien armoille. Häirintä on työturvallisuusja työsuojelukysymys. Vanity Fairin lähteiden mukaan Wolfea oli jo kehotettu olemaan varovaisempi somessa. Sittemmin Wolfe poisti twiitin. Verkkohäirintää tutkiva sosiologi Katherine Cross varoittaa, että mediatalojen pitäisi tunnistaa tämä eikä pelata häiriköijien pussiin. DIGI EDELLÄ Somen kahdet säännöt Potkut twiitistä. New York Timesille työskentelevä palkittu freelance-toimittaja Lauren Wolfe twiittasi kuvan presidentti Joe Bidenista laskeutumassa lentokentälle Washingtonin lähellä. Miksi Lauren Wolfen tapaus jäi pelottavana esimerkkinä mieleen. 36 tuntia twiitin jälkeen Wolfen suhde New York Timesiin oli päättynyt. Nähdäänkö toimittajien someaktiivisuus brändiriskinä. Olen itsekin kannustanut koulutuksissa toimittajia olemaan rohkeasti kokonainen ihminen sosiaalisessa mediassa ja ottamaan kantaa. Parin päivän somemyrskyn jälkeen lehti kommentoi asiaa lausunnolla, jonka mukaan potkujen taustalla olisi ollut muutakin kuin yksittäinen twiitti. Olemmeko saavuttaneet käännepisteen, jossa toimittajien someaktiivisuus nähdään myös brändiriskinä. Sääntöjen ei pitäisi silti kieltää perusteltuja näkemyksiä, jotka voisi esittää kolumnissakin. Twiitti johti massiiviseen somehäiriköintiin, uhkauksiin ja etenkin oikeistolaisten medioiden kuten Daily Mailin ajojahtiin. Elina Lappalainen HS Vision toimittaja kirjoittaa median, sosiaalisen median ja teknologian suhteesta. Samaan aikaan oikeistomedioiden kuten Fox Newsin suositut uutisankkurit saavat lietsoa valheellisia salaliittoteorioita, levittää väitteitä vaalivilpistä ja olla räikeän puolueellisia. OLLAAN erikoisessa kaksinaismoralistisessa tilanteessa
Mutta saattaa olla, että journalismista tulee hänellekin tapa ajatella ja olla maailmassa, vähän kuin koti. Mutta hyvä tämä on. Alan muutos ei ole ollut aina helppoa nieltävää. Freeja silpputyöläisyys alalla lisääntyy, joten kaikilla ei tule olemaan yhtä työnantajaa, jonka asennetta murehtia. Yritämme omalta osaltamme vahvistaa journalistien ammatti-identiteettiä. En voi luvata nuorelle toimittajalle varmaa työtä tai helppoa uraa. Mutta mitä pitäisi sanoa journalismin opiskelijalle, joka miettii pääaineen vaihtamista. Kasvoin itse journalistiksi kollegojen opissa, nyt on aika jatkaa ketjua. Sitten on niitä, jotka vastaavat: ilman muuta, vaikea keksiä kiinnostavampaa työtä. Reetta Räty Kirjoittaja on pätkätyössä journalistiikan työelämäprofes sorina Tampereen yliopistossa. Ha nn a Sa ka ra ”…sen sijaan, että kisataan vain skuupeista, olisi tärkeää suhtautua omistushaluisesti alan parhaisiin osaajiin. Jos tämä aika jotain kaipaa, niin skarppia journalismia! Lapset tietenkin valitsevat työnsä itse, ja hyvä niin. Aloitamme syksyllä Anu Silfverbergin ja muutaman muun toimittajakollegan kanssa nuorten toimittajien kisälliopetuksen. Palkkaa isompi valtti olisi oikeanlainen suhtautuminen työntekijöihin. . Ei paras tai tärkein – hyvänen aika, jotkut ovat muusikoita ja malarialääkäreitä. Täällä Tampere Mikä on viestisi nuorille toimittajille. Toimittajasta viestintäpäälliköksi siirtynyt Verna Vuoripuro kirjoitti Journalistissa, että siirtyminen teknologia-alan konsulttitaloon sai silmät avautumaan mediatalojen ongelmaan: ihmisiä kohdellaan kuin resurssimassaa. AJATTELEN nykyään näin: kunpa ne, jotka haluavat, jäisivät journalismin pariin. Se ei harmita, jos joku valitsee toisin, mutta se harmittaa, kun alaa vaihtavat ne, jotka haluaisivat pysyä mutta eivät näe järkevää syytä jäädä. Kysymykseen törmää aika ajoin somessa ja jos muistatte vielä kapakkakeskustelut, niin sellaisissakin tästä oli puhetta. Työtilanne ja -tahti näyttävät toivottomilta, mediatalojen valinnat journalismin irvikuvilta, koko ammatti mahdottomalta: isot vaatimukset, pienet mahdollisuudet, yleisö haukkuu eikä pomo edes huomaa. Osa kollegoista sanoo, ettei toivoisi lapsilleen epävarmaa ja stressaavaa työtä, jossa ei tiedä, pitäisikö toivoa vakipaikkaa uutiskaivoksessa vai kituuttamista freenä juttupalkkioilla, joita tarkistetaan lähinnä alaspäin. Saimme tätä varten Koneen Säätiöltä apurahan. kuin arjen sankarikaan. Välillä turhauttaa niin, että pitää huutaa ääneen. Silti sanon itseäni nuoremmille: tämä on hyvä ammatti. Mihin opiskelijaa siis houkuttelee, kun pyytää miettimään: entä jos journalismi kuitenkin olisi sinua varten. Hänen mielestään palkkaa isompi valtti olisi oikeanlainen suhtautuminen työntekijöihin. KUULUN niihin, jotka oppivat toimituksessa, mitä on journalismi, mihin siinä uskotaan, kenelle sitä tehdään ja millä ehdoilla. Haluamme kehittää mallia, jossa nuoret toimittajat saisivat kasvaa journalisteiksi, vaikka tekisivät työtä ainakin osin mediatalojen ulkopuolella. Pääaineen vaihtamista pohtiva ei kuitenkaan ole vielä sen enempää tähtitoimittaja 30 Suomen leHdiStö 2/2021 C. SUOSITTELISITKO lapsellesi toimittajan työtä. Eikä ainoastaan tähtitoimittajiin vaan uutistyön arjen sankareihin, jotka pitävät koneiston pyörimässä ja tason korkealla.” Helppo olla samaa mieltä
044 311 0201. Tavallaan kaikki kiteytyy siihen, että sisällön tekeminen on verkkolähtöistä ja tunnemme yleisömme. Tampereen ylioppilaslehden Aviisin kokonaisvaltainen uudistaminen on ollut tähän mennessä ehkä tärkein ja opettavaisin. Ja yksi iso haaste on kirjoittaa aiheista, jotka liikuttaisivat jollain lailla myös nuorempia, alle 30-vuotiaita, lukijoita. Toinen oppi on valta van tärkeä ihmistyö. 19.11. # 8 8.12. Aino Heikkonen soittaa saksofonia. Millaisista aiheista tai ihmisistä aiot Sunnuntaisuomalaisessa kirjoittaa. Hänestä sekä saksofonin soittaminen että journalismi ovat haastavia lajeja ja vaativat improvisointi kykyä. Mediamyynti Alpo Ohtamaa, Myynnin A & O Oy, alpo.ohtamaa@myynninao.fi, puh. # 4* 7.6. 15.10. . Varmaankin tsemppaisin sanomalla, että ala ei ole helppo, mutta kaikki työ on arvokasta ja kantaa hedelmää myöhemmin. Omista jutuista esimerkiksi kannattaa viestiä aina tarpeen tullen, mutta jokaisesta pienestä yksityiskohdasta ei tarvitse kysyä. Toinen hirveän tärkeä asia on analytiikan seuranta. Kaikki asiat piti selvittää ja oppia kantapään kautta painoteknisistä seikoista ja paperilaadusta lähtien. Hän on päätoimittanut Tampereen ylioppilaslehti Aviisia vuosina 2014–2017. Ainakin Etelä-Saimaan päätoimittajalta Eeva Sederholmilta olen saanut kehuja. Journalismin kannalta tärkein oppi uutisdeskissä työskentelemisestä on, ettei mene sormi suuhun tiukassakaan paikassa. 26.11. Mikä oli tärkein oppi työstäsi tuottajana. 30.7. Journalistit ovat asiantuntijoita omien juttujensa kanssa, joten heitä pitää johtaa niin, että koko pumppu pelaa jotenkin yhteen. 2021 Ilmestyy Aineistot Varaukset # 3 21.4. Kaikki kyllä järjestyy. TEKSTI Janne Arola Ka I SK yT Tä Miten Etelä-Saimaan kaltainen pieni lehti löytää ansaintaa digistä. Nimitys Aino Heikkonen: Tuottajan työ auttaa hahmottamaan, millainen on hyvä alainen Etelä-Saimaan tuottajasta Sunnuntaisuomalaisen toimittajaksi siirtynyt Heikkonen haluaa tehdä verkkolähtöistä journalismia, joka uppoaa nuoriin. 10.9. Inhimillisesti mutta samaan aikaan jämäkästi. Haluan ainakin tuoda esiin tavallisten suomalaisten ihmisten elämää iloineen ja suruineen. Printtilehden kasaaminen on erillisen printtitiimin vastuulla, joten juttujen tekijöiden ei ihan hirveästi tarvitse miettiä printtilehden juttumittoja, -malleja tai kuvien muotoja. 9.4. Mitä haluaisit sanoa ensimmäiseen alan työpaikkaan tulleelle nuoremmalle itsellesi. 3.9. Olet todistetusti hyvä pomo. 7.5. Porukka oli valtavan innostunutta mutta kuitenkin aika kokematonta. 2.4. Haluan tehdä juttuja tosi verkkolähtöisesti, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi videoita, animoituja karttoja tai mitä kaikkea onkaan mahdollista tehdä. 8.10. (Heikkonen valittiin Suuri Journalistipalkinto -gaalassa vuoden journalistiseksi pomoksi.) Millaiset ovat alaistaitosi. Etelä-Saimaassa, kuten muuallakin Kaakon Viestinnässä, ajattelu on käännetty verkkolähtöiseksi. # 5 18.8. Sitä ennen hän työskenteli Etelä-Saimaa-lehden päivätuottajana. # 7 27.10. ILMOITA SUOMEN LEHDISTÖSSÄ, TAVOITAT UUTISMEDIAN AMMATTILAISET * Alan tilastoja kokoava tuhti erikoisnumero ClimateCalc CC-000101/FI PunaMusta News H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 2/2021 SuomEn lEhdISTö 31 C. Aino Heikkonen aloitti maaliskuussa Mediatalo Keskisuomalaisen Sunnuntaisuomalaisen toimittajana. Tuottajan työ auttaa hahmottamaan myös sitä, millainen on hyvä alainen. Jazzia Ja JourNalismia. 14.5. # 6 22.9. 6.8. Päätöksenteosta on tullut rutiinia. Mikä on urasi mieleenpainuvin työtehtävä. Teimme lähes tyhjästä kokonaisen verkkosivuja formaattiuudistuksen
Tilaa lehti nyt tarjoushintaan vain 39 euroa vuosikerta. b YMMÄRRÄ UUTIS MEDIAASI. Suomen Lehdistö kertoo media-alan kehittämistyöstä, edelläkävijöistä ja trendeistä. suomenlehdisto.fi C a