Suomen Lehdistö 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Slovakian, Slovenian ja Puolan lehdistöille maksujärjestelmät rakentaneen Piano Median toimitusjohtaja Tomá. Bella jakaa yhtiön tähän astiset opit. SuomenLehdistö FINLANDS PRESS 2/2013 83.VUOSIKERTA Piano Median muuriopit Kun pystytät maksumuurin, ole valmis tekemään nopeita muutoksia. Sivut 12?13. Iltalehden viihdetoimittaja Annika Rytkönen totuttelee Alma-talon työtapoihin. Sivu 6 Markus Frey: Järki ja tunteet samaan juttuun 5 Mainostajat alkoivat mediayhtiöiksi 7 Alman paikallislehdille sama ilme 8 10 Lehtitalojen liiketoiminta laajenee
Kavereiden määrällä ei mielestäni ole tässä juurikaan merkitystä. Kyllä. Jos verkko on uudessa toiminnassa mukana, sitä ei tarvitse rajata levikkialueelle. Miltä näyttää huomisen mediamaisema. Tekstit ja kuvat voivat olla joko julkisia tai rajoitettuja. Facebook on yleensä henkilökohtaisempi väline. Välineissä on eroja, mikä vaikuttaa myös viestien julkisuuteen. 4 tapohjainen palvelu yrityksille ja ihmisille. 19 SuomenLeh distö JSN ei ota huomioon, että Facebookissa on erilaisia asetuksia. 6 LEHTI-IHMINEN Markus Frey s. Mitä Next Mediassa on saatu kolmessa vuodessa aikaan? 80=64?>0 ;k4Ak 5: 9D. Nyt linjan voi tulkita, että on aivan sama, julkaiseeko perhekuvansa Facebookissa suljetusti vai julkaiseeko ne Helsingin Sanomien etusivulla. Mielestäni asiaa ei pitäisi linjata ihan niin suoraviivaisesti. Millaisia ennennäkemättömiä sisältöjä, palveluja ja startupeja tulemme käyttämään tulevaisuudessa. s. 16 Veera Malin Toimittaja, Etelä-Suomen Sanomat Niiles Nousuniemi Verkkotuottaja, Kaleva JSN & Facebook JSN Päätöksiä 26.9.2012. Facebook ei. FB:tä voi käyttää sekä julkaisuna tai rajattuna kommunikaatiovälineenä. Nyt vuoden 2013 alussa lukulaitteisiin voi ostaa yli 20 sanomalehteä, yli sata aikakausja näköislehteä ja reilut pari tuhatta suomenkielistä kirjaa. Nyt tiedetään paljon siitäkin, millaista tablettijulkaisua suomalaiset haluavat käyttää. Yhteen mielenkiintoiseen kehitystiehen voi tutustua HBL:n tablettihankkeen projektipäällikkö Lotta Holmin blogissa. AJANKOHTAISTA Lehdissä tapahtuu s. Siksi, että ne ovat hyviä esimerkkejä sanomalehtitalojen uusista toimintatavoista ja kehityksestä. Lisäksi niillä kaikilla on yksi yhteinen nimittäjä: kymmenien muiden hankkeiden tapaan ne ovat tavalla tai toisella mukana Next Mediassa. ?TULOT SAADAAN pienistä puroista. Erityisen varovainen pitää olla perhe-elämään, ihmissuhteisiin, vapaa-ajan käyttöön ja terveyteen liittyvissä asioissa. Sen pitäisi siinä tapauksessa olla merkitykseltään erityisen painava. s. Ravintola Palacessa. 14 INTERNET Heikki Valkama Toimituspäällikkö, Apu Yleisö tekee datajournalismia s. Päätös syntyy tapauskohtaisesti, ja siihen vaikuttavat päivityksen kirjoittajan yhteiskunnallinen asema sekä päivityksen sisältö ja yleisö. FINLANDS PRESS 2/2013 83.VUOSIKE RTA Kun pystytät Slovenian ja maksumuurin, ole valm Puolan lehd is tekemää toimitusjoht n istö aja Tomá. Palvelusta voi kukin räätälöidä itselleen mieleisen ja elämänpiirissään toimivan. Toinen esimerkki hyvin paikallisesta tekemisestä on paikallissivusto Palveleva Huittinen. on ollut yksi viime vuosien viesti monissa mediaalan seminaareissa ja tulevaisuuskuvissa. Siltä näyttää. 17 Mitä mieltä olet JSN:n linjasta pitää Facebook-päivityksiä julkisena materiaalina? NIMITYKSIÄ Uusiin tehtäviin. 12 TUTKIMUS EI OLE KAUAN, kun tämäkin lehti esitteli hyvinä esimerkkeinä ulkomaisia hyperpaikallisia verkkopalveluita ja sivuja. Nyt lehtien itse kehittämiä paikallisuutta hyödyntäviä verkkoratkaisuja on Suomessakin. Yksi esimerkki on Kalevan kehittämä mobiilipalvelu Plink. Slov ät rakentan akian, a jakaa yhti een Piano Med ön tähän asti ian set opit. Kaikki mitä pannaan suljettuun verkkoon, ei ole julkista. Twitter-päivitykset ovat ehdottomasti julkisempia, sillä niitä kuka tahansa voi seurata (ellei ole lukinnut tiliään, mutta se lienee melko harvinaista). 2/2013 PUHEENAIHE Tulevaisuus tuli nopeasti Julkinen palvelu Euroopassa s. 8 BISNESMALLIT Sanomalehdet laajenevat perinteiseltä tontiltaan s. Siihen vaikuttaa esimerkiksi kirjoittajan päivitykselle määrittelemä julkisuusaste sekä päivityksen yhteiskunnallinen tai muu merkitys. Linjaus on suoraviivainen ja selkeä. JSN:n linjauksessa yksityinenkin profiili on julkaisualusta. Näetkö eroa Facebook- ja Twitter-päivitysten julkisuudessa? Twitter on julkinen mikroblogi, julkaisu. Bell ille maksujärjestelm nopeita muutoksia. Twitter on lähtökohtaisesti avoin, kun taas Facebook-käyttäjä voi halutessaan säädellä tarkasti kunkin päivityksensä näkyvyyttä. Käyttäisitkö itse jutussa Facebook-päivitystä, jos se ei ole kaikille avoin? Vaikuttaako kavereiden määrä? Facebook-päivitykseen pätee sama harkinta yksityisyyden suojasta kuin mihin tahansa ei-julkiseen materiaaliin. Sivu Iltalehden viihd t 12?13. etoim ittaja Annika Rytkönen totu ttelee Alma-ta lon Markus Frey: Järki ja tuntee t samaan juttuun työtapoihin. Sivu 6 5 Mainostajat alkoivat mediayht iöik 7 Alman paikallislehdille sama si ilme 8 10 Lehtitalojen liiketoim inta laa jenee Kannen kuva : JOHANNA KANNASMAA 80/4,9 @@>4 8,,478, + ;LWLNP Median uusi maailma avautuu 13.3. Moni mieltää yksityisen profiilinsa yhteydenpitovälineeksi, jossa viestit on suunnattu vain valitulle ryhmälle ihmisiä. Tai toisin päin ajatellen lehtitalo voi verkon avulla syventää otettaan paikalliseen elämään. Oleellista laajennuksissa on kekseliäs oman, jo olemassa olevan osaamisen liittäminen uusiin yhteyksiin. Toimittajien työttömyys s. Se on siis täysin julkinen. 6,709?0=449. 10 NÄIN ME TEEMME Piano Median maksumuurijärjestelmä s. Pelkkä yksityiselämään liittyvä kiinnostava asia ei sellainen ole. Taustalla oleva yritys on Huittisten Sanomalehti Oy, jolla on lehti, paikallisradio ja oma mainostoimisto. Palvelut tuovat lisäliikettä lehden sivuille ja paikalliset uutiset näkyvät palvelusivustolla. Siellä ovat nähtävissä myös kaupungin ilmoitukset. Vuonna 1913 perustettu lehti on napakasti ja paikallisesti kiinni monikanavaisessa ajassa. VUONNA 2010 Suomessa ei ollut yhtään kotimaista e-julkaisua. Tässä lehdessä esitellään muutama tapa, jolla lehtitalot ovat laajentaneet liiketoimintaansa. Aivan ongelmaton se ei kuitenkaan ole. Se on paikannukseen perustuva kart- Kaija Jäppinen päätoimittaja kaija.jappinen@ sanomalehdet.fi MIKSI NOISTA tekemisistä kannattaa kertoa
?,=608;4 :35078, 4780>?DD ,76@A@:/0>?, _S ^L P aP OL _P Piano Media n muuriopit SuomenLehdistö 2/12 3
Lupamaksun suuruus oli 308 euroa vuonna 2011. Kulttuuriministerin nimittämä 8-jäseninen radio- ja tvneuvosto. Itsenäiset sanomalehdet seuraavat huolissaan mitä tapahtuu, kun alueellinen ilmainen tarjonta lisääntyy. Asiaa puivat kansalaiset ja median tekijät. tiedon, mielipiteiden ja vuorovaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen. Painotettava tanskan kieltä ja kulttuuria. DR ja TV2:n alueelliset kanavat rahoittavat toiminnan kokonaan lupamaksurahoilla. Tiedon- ja ilmaisunvapaus, objektiivisuus ja puolueettomuus, tietoa yhteiskunnasta ja julkisesta keskustelusta. Nähdäkseni se menee yli niiden julkisen palvelun tehtävien, sanoo sanomalehtien eurooppalaisen järjestön Enpan toimitusjohtaja Francine Cunningham. Cunninghamin perustelu on, että julkisin varoin rahoitetut verkkotoiminnat vääristävät digitaalisia markkinoita. Erityispainotuksena mm. BBC:llä on myös kaupallista toimintaa: BBC Worldwide, BBC Studios and Post Production sekä BBC World News. Muut: Pääasiassa mainostulot. Ennakkoarvioinnin tekee BBC:n johdosta oikeudellisesti riippumaton BBC Trust. Käytössä on suomalainen veroratkaisu, erilaisia lupamaksuja ja malleja, joissa mukana on myös sponsori- ja mainosrahaa. Maissa, joissa julkinen palvelu rahoittaa toimintaansa myös mainonnalla, sillä on mahdollisuus kehittää riskittä myös tarjoamiaan mainosratkaisuja. . Ne tahtovat entistä enemmän olla julkisen palvelun me- dia, ei enää vain lähetysten tuottaja, sanoo Cunningham. . Kuluttajia houkutellaan ilmaisilla sisällöillä, ja julkisilla varoilla rakennetaan mainostajille houkuttelevia tarjouksia. Siinä vääristyvät sanomaleh-. Ne myös nakertavat pohjaa investoinneilta, joita sanomalehtikustantajat ovat tehneet kehittääkseen omia verkkopalveluitaan. Lähetysten tuottajasta tekstinkin tuottajiksi Yksi keskeisistä aiheista debatissa on julkisen palvelun yhtiöiden tavoite laajentaa toimialaansa. . Asioissa riittää miettimistä myös muualla Euroopassa ja ajankohtaiset kysymykset ovat pitkälti samoja. . Sivistyksen, kotimaisen taiteen ja virikkeellisen viihteen tukeminen ja kehittäminen. Henkilöverotuksessa Yle-verosumma on enintään 140 euroa vuodessa henkilöä kohden, yritysverotuksessa summa vaihtelee 140?3 000 euron välillä. Yleisradion oma hallintoneuvosto, johon kuuluu 21 kansanedustajaa. Danmarks Radio (DR) TV2 Laaja ja laadukas palveluvalikoima uutisia, tietoa, sivistystä, taidetta ja viihdettä. oikeuden ja liiketalouden asiantuntijoita. TV2:n julkista palvelua tarjoava pääkanava rahoittaa toimintansa mainoksilla ja vuodesta 2012 alkaen myös maksu-tv-tuloilla. Laaja tavoittavuus, uusien palvelujen kehittäminen kaikille media-alustoille. Pääosin lupamaksut, suuruus 350 euroa kotitaloudelta. NRK saa myös sponsorointituloja suurista urheilu- ja kulttuuritapahtumista, vuonna 2011 noin 18,7 miljoonaa euroa. Norjan viestintävirasto, joka voi arvioida merkittävät uudet yleisradiopalvelut joko NRK:n aloitteesta tai omasta aloitteestaan. Sveriges Television (SVT) Sveriges Radio (SR) Sveriges Utbildningsradio (UR) Koko väestön palveleminen, sivistäminen, vapaa mielipiteenmuodostus, vastuu ruotsin kielestä. Monipuolista tietoa yhteiskunnallisiin ja kulttuurikysymyksiin, tarjontaa myös lapsille, nuorille ja vähemmistöille ja toimintarajoitteisille. Lupamaksut, noin 240 euroa kotitalouksilta ja yrityksiltä. Public service -komitea on ehdottanut henkilökohtaista radio- ja tv-maksua, joka olisi 1 % henkilön verotettavasta ansiotulosta, enimmillään 135?165 euroa. estääkö se yksityisten innovointia ja investointeja. Norsk Rikskringkasting (NRK) Tukea demokratiaa, vaalia norjan kieltä, kulttuuria ja identiteettiä. Kyseessä on epäreilu ?kilpailu?, kun julkisen palvelun yhtiöt lähtevät tarjoamaan sanomalehtien kaltaista kirjoitettua sisältöä kaikilla alustoilla ja kehittävät tekstipohjaisia palveluita ja applikaatioita myös tabletteihin. Etenkin tulevaisuutta ajatellen sanomalehtien kehitysmahdollisuudet heikkenevät, koska kaupallisten lehtitalojen resurssit ovat rajalliset ja riippuvaiset niiden saamista tuloista. Euroopasta löytyy useampia tapoja rahoittaa julkista palvelua. PUHEENAIHE Julkinen palvelu Euroopassa JULKINEN PALVELU POHJOISMAISSA JA ISO-BRITANNIASSA Palvelun tarjoajat Keskeiset tehtävät Miten rahoitus on järjestetty? Kuka ennakkoarvioi uudet palvelut? BBC ITV1 Channel 4 Channel 5 S4C BBC: Tiedottaa, sivistää, viihdyttää, tukea kansalaisuutta ja yhteiskuntaa, edistää sivistystä ja oppimista, kannustaa luovuutta ja kulttuuria televisio-, radio- ja online-palveluina. Muut: Tarjota korkealaatuinen ja monipuolinen ohjelmisto. BBC: Lupamaksu 175 euroa kotitaloudelta, suuruus jäädytetty vuoden 2016 loppuun. Toimikausi on 4 vuotta. Yleiseurooppalainen kysymys Julkisen palvelun rajanvetoa käydään pitkin Eurooppaa. YLE ON lisännyt uuden lain hengessä maakunnallista uutisointia ja laajentanut verkkotarjontaansa. Yritysten tv-maksusta luovuttaisiin kokonaan. Uudet ohjelmapalvelut tai muut ydintoimintoja tai täydentäviä toimintoja koskevat palvelut on ilmoitettava ennakolta hallituksen hyväksyttäviksi. Yleisradio Oy Monipuolisen ja kattavan julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmiston tarjoaminen ja muut julkisen palvelun sisältöpalvelut. Samassa maassakin eri kanavien rahoitus voi poiketa toisistaan. Julkisen palvelun yhtiöt pyrkivät entistä enemmän laajentamaan toimintaansa kaupallisten toimijoiden alueelle. Tämä koskee etenkin digitaalista puolta. Sitten viestintävirasto Ofcom arvioi uuden palvelun todennäköiset vaikutukset markkinoille, esim. Kantaa otetaan enemmän ja vähemmän asiallisesti Ylen verovarojen käyttöön sekä itsenäisen median talousratkaisuihin ja journalismiin. 4 SuomenLehdistö 2/13 Suomi ei ole ainoa maa, jossa julkisen palvelun toiminnasta ja tehtävälinjauksista käydään rajanvetoa. Neuvostossa on yksi yleisöjäsen sekä mm
Sanomalehdille se merkitsee, että Yle toimii samoilla alueilla ja yleisöjen kanssa kuin ne. Sosiaalisen median aikakaudella lukija saa yhä useammin juttunsa vinkkinä kaverilta. Yle ei ole paikallisten uutisten äärellä samalla tavalla kuin sanomalehdet. Mediayhtiöthän ovat täynnä erinomaisten sisältöjen ammattilaisia. TAAS KUULEN narinaa. Onko The Economist nyt siis vähemmän luotettava ja uskottava talouslehti kuin aikaisemmin. Emme kuitenkaan ole vetäytymässä alueilta. Ajatus on, että alueilta tulevia ideoita välitetään valtakunnankin tasolle. Francine Cunningham. välitystä sillä edellytyksellä, että viranomaiset ottavat myös itsenäisten toimintaedellytykset ja kilpailusäännöt huomioon. Kaija Jäppinen Olen luopio aivan kuten Harri Saukkomaa. En näe, että Yle lähtisi rakentamaan sellaista verkkoa. Hallintoneuvosto ja Viestinnän Keskusliiton edustajat tapasivat juuri ja asiasta käytiin suoraa keskustelua. Eipä taida olla. Nyt kun kuka tahansa voi tuottaa kaikkein parhaita sisältöjä, mediapelin henki on muuttunut. Hän haluaa kiinnittää huomiota myös kilpailulainsäädäntöön. . Kissa kannattaa nostaa pöydälle ja kääntää uhka mahdollisuudeksi. > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Lehdillä on tuntuma alueeseensa ja ne ovat nopeampia. Printtilehdet ovat kovan paineen alla, koska niiden pitää miettiä myös tuloja. Ymmärrän, että Ylen maakunnallinen toiminta on lehdille tärkeä kysymys. Enpan vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan tulkinnanvaraisuutta on monien maiden julkisen palvelun yhtiöiden vastuualueiden määritelyissä. Euroopan komissiossa epä- ? MIKKO MARTIKAINEN Yhtiöiden lähetystoimiluvissa. Ilkka Kantola, Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja selvät määrittelyt näkyvät kanteluina, joita ovat tehneet esimerkiksi isot itsenäistä tv-toimintaa pyörittävät mediayritykset. Cunninghamin mukaan taustalla on se, että julkisen palvelun toimintaa koskevan lainsäädännön runko perustuu pitkälle 1980-luvun lainsäädäntöön. Se ei istu tarpeeksi hyvin online-aikaan. Vain Suomessa ennakkoarvioinnista vastaa yhtiön oma hallintoneuvosto, jonka velvollisuus on edistää yhtiön etua. Radio- ja televisiolaissa. Uudella palvelulla tarkoitetaan suurehkoa konkreettista aloitetta alustalla, joka ei kuulu julkista palvelua koskevien sopimusten piiriin tai jota neuvosto ei ole hyväksynyt. tien ilmoitusmarkkinat. Mediayritykset voivat auttaa yrityksiä omien sisältöjen tekemisessä ja tuottaa mainostajille hyviä sisältöjä. Tätä haastetta ei Ylellä ole. kissapöydälle Missä tehtävät on määritelty? Huomattavaa uusissa palveluissa BBC: Yhtiötä koskevassa peruskirjassa ja sitä täydentävässä sopimuksessa kulttuuri-, media- ja urheiluministeriön ja yhtiön välillä. Muut: Viestintälaissa. Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Sanoma Magazines Finlandin sisältömarkkinoinnin kehityspäällikkö Matti Lintulahti. BBC Trust hylkäsi uutisia, urheilua ja säätietoja sisältävän Local Video Servicen, koska sen ei katsottu tuottavan riittävästi julkista arvoa, jotta haitalliset markkinavaikutukset lehdistön, paikallisradioiden ja -televisioiden nettipalveluille olisivat oikeutettuja. Yleisradiotoimintaa ja audiovisuaalisia tilauspalveluja koskevassa laissa sekä NRKjulistuksessa. Miten verkossa eletään yhdessä? NRK voi välittää samantyyppistä tarjontaa kuin kaupalliset toimijat, mutta yhtiön on pyrittävä lisäämään tarjontaansa yhteiskunnallista lisäarvoa kaupalliseen tarjontaan verrattuna. Public service -komitea ehdottaa, että uusien mediapalveluiden pitää liittyä lähetettyihin radio- ja televisio-ohjelmiin. Laissa Yleisradio Oy:stä. Tehtävämäärittely jättää avoimeksi sen, mitä on julkisen palvelun sisältöpalvelu. Kuinka moni Ylen luontodokumentti on saanut sen? EDELLEEN AISTIN kuinka päätoimittaja repii farkkujaan ja pikkutakkiaan. Entinen journalisti, joka on valjastanut journalistiset taitonsa yritysten markkinoinnin ja viestinnän käyttöön. Ja parhaat sisällöt tarjoaa... JOTEN NYT kannattaa poistaa varmistin, kun sanon: mitä jos perinteisiä vain journalismiin keskittyneitä mediayhtiöitä ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun mainostajat alkavat mediayhtiöiksi ja tarjovat yleisölle parhaat sisällöt paremmilla resursseilla ja palkkaamalla parhaat journalistit? MILTÄ KUULOSTAISI jos videovuokraamo Makuuni tuottaisi vuoden suosituimman suomalaisen tv-sarjan, joka päihittäisi Ylen, MTV3:n ja Nelosen tuotannot? No, näin juuri on tapahtunut. Nettivideovuokraamo Netflixin tuottama sarja House of Cards Huonoja sisältöjä on loistava ja juuri nyt suosituin tv-sarja maailmalla. osaavat tehdä Suomessa maan parhaan kaikki, neulomislehden tarjoaa käsikeskinkertaisia työlankojen valmistaja Novita. sisältöjä liian moni, Novita-lehti on niin mainio, etmutta loistavista tä lukijat maksavat siitä tilausmaksun. sisällöntekijöistä on Energiajuomayhtiö Red Bull pula. on kasvanut laajaksi mediayhtiöksi, joka ilmoitusten sijaan myy energiajuomia ja tuottaa palkittuja dokumentteja. Mediayhtiöiltä menee uskottavuus ja luotettavuus, kun ne alkavat yritysten sisältöjen tuottajaksi. Narinasta ei ole mitään hyötyä kun juna meni jo. Jos tarina on tosi, hyvä ja lukijalle hyödyllinen, ihan sama kuka sen on tehnyt. Ja tämä on hyvä asia. Epätervettä kilpailua lisää vielä sekin, että julkinen palvelu niputtaa ilmoittelua eri alustoilleen, linjaa Cunningham. Määrittelyissä tarkennettavaa Suomessa Yle-lain tehtävämäärittely jättää avoimeksi sen, mitä on julkinen palvelu. Huonoja sisältöjä osaavat tehdä kaikki, keskinkertaisia sisältöjä liian moni, mutta loistavista sisällöntekijöistä on pula. Jutun julkaisijalla ei ole enää samaa merkitystä kuin ennen. Jos tarina on hyvä mutta valhe, se paljastuu. Jewelled Messengers sai viime vuonna useita palkintoja ja vihreän Oscarin. Se pakottaa mediayhtiöt ja journalistit parempien, kiinnostavampien ja hyödyllisempien sisältöjen tekemiseen. Juttu arvioidaan sen sisällön ja kommenttien perusteella. Hallintoneuvosto pitää aluetoimintaa tärkeänä ja Yle tahtoo olla mukana verkkomaailmassa. Julkisen palvelun tarjoajat ja sanomalehtitalot pärjäävät keskenään ja pystyvät toteuttamaan demokraattista tiedon- Uusi Yle-laki määrittelee, että sisältöjä on jaettava kaikissa verkoissa myös alueellisesti. The Economist Groupin johdosta löytyy titteli: vice president content marketing and strategy. Mainostaja ei voi tehdä hyvää sisältöä, se ei voi voittaa mediayhtiötä sisällön laadussa, yrityksen mediaan ei voi luottaa, ei voi, ei... Sori. Maailman paras laatulehti The Economist on kuitenkin jo hypännyt sisältömarkkinoinnin kelkkaan. Esimerkiksi sen tuottama luontodokumentti Hummingbirds . Journalismi voittaa. Yleisö voittaa. Yritysten halu tuottaa omia sisältöjä on myös mahdollisuus. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. SuomenLehdistö 2/13 5
Ensimmäisenä tiloihin muutti Kauppalehti joulukuussa.. Mukaan lähtee pöytäpuhelimen näköinen gsm. Jos pari toimittajaa, graafikko ja toimituksen analyytikko käsittelevät Nokian tulosta, he voivat hakeutua aamulla lähekkäin. Parasta Ahosniemen mielestä on pääsy pois ?lätkämailan muotoisista. Olen istunut viimeiset kuusi vuotta kopissa ja nyt keskellä deskiä. Työkavereiden kanssa moni vaihtaa aiempaa enemmän ajatuksia. Tyytyväisimmiltä vaikuttavat kuitenkin huoneistaan vapautuneet pomot. . Kyllä mä nautin työnteosta huomattavasti enemmän , Mikko Heino sanoo. Saman todistaa pidempään monitoimitilassa työskennellyt Satakunnan Kansan päätoimittaja Tapio Vallin, joka veti Alman toimitaloprojektia. . Tarkkailijat huomasivat, että puolet pöydistä oli jatkuvasti tyhjillään. Sen Iltalehden viihdetoimittaja Annika Rytkönen kaipaa lisää tilaa ja työrauhaa Alma-taloon. Kaasalainen kertoo tehneensä Töölönlahdella yhteistyötä jo noin kymmenen uuden ihmisen kanssa, monet heistä ovat eri osastoilta. Kauppalehden oman analyytikon Ari Rajalan ympärille kerääntyy aamulla toimittajia, joiden juttuja hän päivän aikana konsultoi. Rajalan mukaan osa on valittanut hälystä uusista tiloissa. mii ensi kertaa yhdessä kerroksessa. Tieto kulkee hirveän hyvin. Yksi uutispäällikkö vastaa kaikista välineistä, Ahosniemi sanoo. Deskin vieressä on keskeneräinen videostudio, sillä toimitus varautuu tekemään tulevaisuudessa entistä enemmän liikkuvaa kuvaa verkkoon ja tablettilehteen. MYÖS KLUUVISTA Töölönlahdelle muuttanut Iltalehti toi- 6 SuomenLehdistö 2/13 Kauppalehden mediamyynnin tiloista aukeaa näkymä Töölönlahdelle. Herranen suhtautuu asiaan ongelmattomasti, ?kerää rojua vähemmän?. Haastattelut Herranen siirtyy tekemään äänieristettyyn parin neliön huoneeseen, joita toimituksessa on siellä täällä. Digitaalisen mainonnan tuotekoordinaattori Anna Kaasalainen seisoo työpisteellään . tiloista Etelä-Esplanadilta. Neuvottelutilojen käyttöaste oli vielä huonompi. Toimitusta ei haluttu täyttää pöydillä, ja prameiden neukkareiden tilalle suunniteltiin enemmän ja pienempiä, muutaman ihmisen palaveritiloja. Päätoimittaja Arno Ahosniemen mukaan työpisteettömyys edistää ryhmätyöskentelyä. Äänenkäyttö, kulkureitit, kaikissa on vielä pientä hakemista, Heino sanoo. Kun seiniä ei ole, tilat ovat helposti muunneltavissa. . niin kuin hän tekee puolet työajastaan. Harmittaa, että istuin siellä 20 vuotta ihmisiltä eristyksissä. Riikka Virranta * > Katso kuvasarja ja lue lisää työntekijöiden kommentteja Alma-talossa työskentelemisestä osoitteessa: www.suomenlehdisto.fi Yli 500 almalaista saman katon alle > Alma Median uuteen toimitaloon Töölönlahdelle keskittyvät Iltalehden ja Kauppalehden toimitukset, konsernin Helsingin-toimitus, asiakaslehtiä julkaiseva Alma 360, digitaalisen liiketoiminnan yksikkö Alma Diverso, Markkinapaikat ja konsernihallinto. > Yli 500 almalaisen lisäksi taloon tulevat kuitumateriaaleja valmistava Ahlstrom Oyj ja Kärkimedia. > Viidessä kerroksessa, yli 10 000 neliön tiloissa tulee työskentelemään noin 700 ihmistä. > Talon rakennus aloitettiin 2011 ja se valmistuu maaliskuussa. Toimittaja on matkalla työpisteelle, jota hän on alkanut Kauppalehden uudessa toimituksessa käyttää. Oma se ei ole. Noin 80 prosenttia Kauppalehden työntekijöistä käyttää drop in -pisteitä, joilta paperit ja läppäri nostetaan päivän päätteeksi kaappiin. Kuuden hengen otantani perusteella hälyä ja keskittymisongelmia on molemmissa toimituksissa. Omat läppärit ja pienet työskentelykopit sen sijaan miellyttävät. sijaan työskentelykopeista ja läppäreistä pidetään, samoin väreistä ja avaruudesta. Viidessä kerroksessa ennen sijainnut Kauppalehti elää nyt ahtaammin mutta yhdessä tilassa. Keskellä toimitusta, ympyrän muodossa istuu koko operatiivinen johto, mikä helpotta verkon tekemistä. . Sermejä ja työhuoneita ei ole. Mallia on otettu Satakunnan Kansasta ja Microsoftin Helsingin toimipisteestä. Kauppalehti päätyi työpisteettömyyteen vanhoissa tiloissa tehdyn käyttöastetutkimuksen jälkeen. Kluuvissa tilat olivat väljemmät. Jo nyt Kauppalehti tekee talousjuttuja Iltalehden verkkoon. Olli Herralan mielestä haastattelutilat ovat toimivia. MITÄ TILOISTA AJATTELEVAT työntekijät. Jokaisella toimittajalla on myös läppäri, jonka voi telakoida minne tahansa. Moni tuntuu kuitenkin istuvan joka aamu samalle tuolille. ALMA-TALOSSA Töölönlahdella Kauppalehden ja Iltalehden toimitukset totuttelevat niin sanottuihin monitoimitiloihin. Niissä avokonttoriin yhdistyy pieniä työtiloja. Eihän mikään pohjapiirros osu kerralla maaliin. Samassa talossa asuminen saattaa lisätä myös Alman lehtien välistä yhteistyötä. Iltalehden projektia vetänyt toimituspäällikkö Mikko Heino toivoo, että kasvokkainen kommunikointi vähentäisi sähköpostia. . Minulla oli kohtuullisen iso pömpeli jugend-huonekaluineen. Jokaisen pöydän korkeutta voi säätää sähköisesti. AJANKOHTAISTA Lehdissä tapahtuu * Olen istunut viimeiset kuusi vuotta kopissa ja nyt keskellä deskiä. Kyllä mä nautin työnteosta huomattavasti enemmän. Yhden kerroksen väkeä Töölönlahdella KUVAT: JOHANNA KANNASMAA Alma-talossa sekä Iltalehti että Kauppalehti sai toimituksensa samaan tilaan. OLLI HERRALA tulee vastaan kahvikuppi kummassakin kourassaan
?????. ?????????. ???§ ???????. ?. ???????. ?. ????. ????. Kuvien laatua yritetäänkin nyt parantaa. Mutta kyllä, mallilukija auttaa suunnittelemaan lehteä. Co-creation tuo realismia mallilukija-ajatteluun, joka voi olla yksiulotteista. Artikkelin mukaan tekijät ja lukijat olivat pettyneitä yhdessä tehtyihin juttuihin. Toimittajat ajattelivat, että lukijan osallistumista pitää korostaa. ?. ???????. ????????????. ?????????????? ??????????. ?????. ?. Toisaalta Oma Olivia lujitti lukijasuhdetta. ??. ??????????. ¢ã?§¢????. ???????. ????????????? ???¢¢????§ ?. ?. ???. ?????????. ??????????????????? ?????????. ??????????. ??????. ????????. ?????????????????????. Ajatellaan esimerkiksi, että lukijat ovat kiinnostuneita vain luksuskosmetiikasta. ¢????ã??§? ?????. ???. ?????. Lehtien alussa on keskusteleosa eli yleisönosasto, jolle on osassa lehdissä varattu jopa kolme sivua. S U O M E N K U L Oma Oliviassa toimittajat huomasivat, etteivät lukijat vastaa mallilukijoita. ????????. ?????????. ??????????. ?????. ???????? ??????. Ensimmäisistä yhdessä tehdyistä jutuista puuttui narratiivi, toimittajan oma ääni, joka on Olivian vahvuus. ???. ????. ????. ?? ????. Juutilaisen mukaan jokainen lehti on oma paikallinen brändinsä, eikä almalaisuutta ole uudistuksessa haluttu korostaa. Uutisosa on nimeltään puheenaiheet, ja sen pääjuttuun on tarkoitus etsiä oma aihe, johon panostetaan ja joka puhuttaa. ??????. Jos olisit päätoimittaja, käyttäisitkö tällaista työtapaa, Tanja Aitamurto? Käyttäisin, niin kuin Oliviakin käyttää paraikaa. Myös toimittajien kommenttien ja kolumnien määrää on lisätty. Heitä tyydyttää jo verkkoprosessi. Mutta mitä nyt noita muita lehtiä olen katsellut, kyllä sisällöt tekevät lehden, vaikka siellä on se sama sapluuna. Riikka Virranta T T U U R I Riikka Virranta R A H A S T O KULTTUURIJOURNALISMIN MESTARIKURSSI ????. ¢?????§ ?. ???????. ?????????. 1.-22.3.2013? ???? ?. ?. ?????????. ???§. ?§¢?ã ?????????. ???????????????????. Lehdillä ei kuitenkaan juuri ole päällekkäistä levikkiä, joten harva lukija huomaa samankaltaisuutta. . ??????????. ¢ã§. ?. ???????? . ???????????. ¢??????????????. ???. ?????????? ????? ?????? ????????. ???????????. ??????????. ?????????????. ?????. ?????????????? W W W . Vastaavasti sivumäärä on kasvanut. Etukäteen Simulaa arvelutti yhteinen ulkoasu. . ?¢???§?????. ?????????????? . ?????????. ?. ?????????. Niillä on käytössään samat, kymmenet geometriat ja juttumallit. ?. Osallistuminen toi kokemuksen arjesta poistumisesta ja täytti naistenlehden palvelutehtävää eli kertoa vinkkejä arkeen. Paikallislehtien sisällöissä korostuu keskustelu. ALMA MEDIA ON uudistanut paikallislehtiensä ilmeen ja sisällön. Vuosi sitten huhtikuussa alkanut uudistus päättyi Runebergin päivänä, kun Rannikkoseutu siirtyi viimeisenä parinkymmenen lehden käyttämään ulkoasuun ja rakenteeseen. Samalla lehdet siirtyvät ennakoivaan taittoon. ??????. ?. Markus Frey on suunnitellut mallin myös Alman paikallislehtiyksikössä julkaistaville kaupunkilehdille sekä liitteille, joissa näkyy vaikutteita aikakauslehdistä. Alma Aluemedian johtajan Kari Juutilaisen mukaan konserni halusi tehdä kerralla ja kustannustehokkaasti uudistuksen käyttämällä maan parhaita asiantuntijoita. Yhteisiä sisältöjä lehdissä on marginaalisesti, eikä niitä ole tarkoitus lisätä. ???????? ??. ?. Ensimmäinen paikka nähdä, miten tähän suhtaudutaan, on pai- UUDISTUNEIDEN LEHTIEN sisällöissä korostuu keskustelun herättely. ???. ?§????§§ ?¢??¢??§ ???. Lukijoiden arkipäiväiset toiveet juttujen sisällöistä olivat ristiriidassa lehden konseptin kanssa. ?. ???. ???????????????????. S K R .F I SuomenLehdistö 2/13 7. ???????????. Lukijat eivät ajattele niin. Loppulehden muodostavat kaikissa lehdissä elämänmenoosio sekä urheilu & liikunta. Projektin taittosuunnittelijan Virpi Tiaisen mukaan osa tekijöistä on ollut huolissaan omaleimaisuuden katoamisesta. Onko mallilukijassa järkeä, jos se ei vastaa oikeita lukijoita? Kannattaa muistaa, että Oma Oliviaa teki vain pieni osa Olivian lukijoista. ??????ã§. ????????????. ???§ ????????. ?????. miksi ihmeessä? Lukijan jälki ei saa näkyä liikaa jutussa 22 Alman lehteä samaan ulkoasuun Tutkija Tanja Aitamurto avaa Digital Journalism -julkaisussa co-creation-prosessia, jossa Olivian toimitus teki lehteä lukijoiden kanssa vuonna 2011. ?§??ã?????§ ??????????????. ??§???§ ?. ???????. ??. ?§§?¢?§ ??????????. ????? ????. ?????. Lukijaa voi kuitenkin kiinnostaa luksus, ja hän silti haluaa aika ajoin jutun markettikosmetiikasta. kallislehtikilpailu, Tiainen sanoo. Sydän-Satakunnan ja Jokilaakson päätoimittaja Timo Simula on tyytyväinen uudistukseen, etenkin ennakoivaan taittoon. ¢ã???????. ??????????? ???????. ??????. Simulan mukaan jutut ovat lyhentyneet, kun kuville on enemmän tilaa
Frey on Suomen ensimmäinen 7. BBC Academy otti projektin opetusesimerkikseen. UNESCO puolestaan julkaisee sarjamme juttuja keväällä YK:n kaikilla virallisilla kielillä, muun muassa kiinaksi ja arabiaksi, kertoo päätoimittaja Kaius Niemi. Liite lähti liikkeelle lehdessä joulukuussa alkaneesta sarjasta ja laajeni muun muassa opettajien toiveesta erikois- SE ETTEI MARKUS Freyn ole tarvinnut markkinoida toimistoaan, johtunee Kauppalehti Pressossa hankitusta maineesta. Kaija Jäppinen. Kärkimedian tavoite tälle vuodelle on levittää palvelu omaan verkostoonsa, käytännössä kaikkiin Suomen 7päiväisiin lehtiin, sekä saada 200 000 kuluttajaa lataamaan sovellus. Lapsena hän väritteli arkkitehti-isänsä kilpailutöihin teinen myyntiorganisaatio Kärkimedia on alkanut levittää tekniikkaa. Vanhin Freyn kamppailussa voittanut on ollut 89-vuotias, Kioton mestari 1930-luvulta. Tappio puhdistaa. . danin arvon saanut kendoka, joka harjoittelee viidesti viikossa . Lehdet, joissa Frey on ollut ad:nä, ovat voittaneet lukuisia ulkoasupalkintoja. Frey asuu avovaimonsa ja kahden sekaroituisen koiran kanssa Helsingin Tapanilassa. Kahden polun taktiikka Markus Freystä on kattava wikipedia-artikkeli, mutta lehtidesignista siinä ei sanota mitään. . päälle tulevat harjoitus-, tuomarointi- ja kilpailumatkat. Laji on Freyn mu- Printin ja verkon linkittävä Shortcut leviää Sanomalehdistössä leviää tekniikka, joka mahdollistaa printtijuttujen kommentoinnin ja jakamisen sosiaalisessa mediassa sekä verkon lisämateriaalien linkittämisen juttuihin ja ilmoituksiin. Teini-iässä Frey katsoi ninjaelokuvia ja luki miekkailueepoksia. Lapselle urheilu ja kulttuuri eivät olleet vastakkaisia. Lisäksi päivälehtien yh- 8 SuomenLehdistö 2/13 kaan turvallisempi kuin golf. Nöyryyttä kendo kuitenkin kysyy. Muutama lehti on jo ottamassa tekniikan käyttöön. Toimitusjohtaja Kimmo Laaksosen mainos- ja mediatoimistoissa kiinnostus tekniikkaa kohtaan on varauksetonta. . Miekan tie, ken do, on pitkä, mutta sitä on lehtien kehittäminenkin. . Ja toisin päin. FREY ON SE TYYPPI, jonka nimi vilahtaa uutisissa tabloidiuudistuksista, se palkittu suunnittelija. Mulle on käynyt usein niin, että jos kendossa on tullut läpimurto, se on heijastunut heti suunnitteluun. danin arvon. Kahdella saralla ylisuoriutuminen ei ole sattumaa. Se riisuu kaikesta egon saastasta, että luulee olevansa jotain. ka ovat saaneet 7. AJANKOHTAISTA Lehdissä tapahtuu lehti-ihminen TOUKO HUJANEN KUKA. KYL SIINÄ YSTÄVYSTYY, kun hakkaa toista, Markus Frey toteaa. Hän istuu runebergintortun äärellä kotinsa keittiössä Helsingin Tapanilassa. Oikeasti japanilaisesta miekkailussa kendossa turpiinotto on henkistä. Harvempi tietää, että hän on myös Suomen kovin kendoka ja Euroopassakin niitä harvoja, jot- FREY ON PALJASJALKAINEN helsinkiläinen, mutta teinivuotensa hän asui Espoon Laaksolahdessa. Helsingin Sanomissa, Slammerissä, M&M:ssä, Pressossa ja Kauppalehdessä työskennellyt Frey on uudistanut muun muassa Kirkko & Kaupungin, Aamulehden Valo-liitteen ja Alman maakuntalehtien tabloidit. Vakavana harrastuksena jalkapallo jäi vasta, kun Frey aloitti Torkkelin kuvataidelukion, kasvatti pitkät hiukset, osti maiharin ja alkoi juoda halpaa valkoviiniä. Jossain vaiheessa Taikissa Frey tajusi haluavansa liittää kuviin sanoja, tehdä journalismia. . IS julkaisee lehdessä ja verkossa päivittäin yhden kertomuksen toimittajasta, joka on joutunut vainon kohteeksi, vangittu tai surmattu. Ilta-Sanomien juhlavuosi päättyy helmikuun lopussa, ja siihen mennessä aiheesta tulee julkaistuksi yhteensä 80 artikkelia. Maaliskuun alussa Ilta-Sanomat järjestää Helsingin Sanomain Säätiön kanssa keskustelutilaisuuden siitä, kuinka suomalaiset toimittajat ja toimitukset voisivat konkreettisesti edistää sananvapausasiaa. Iltasanomien Sanomalehtiviikoksi tekemä Sana on vapaa -liite ja siihen liittyvä projekti leviää kansainvälisesti. . Lukija tarvitsee älypuhelimen ja Shortcut-sovelluksen, lisämateriaalit aukeavat kännykän ruudulle hieman samaan tapaan kuin QRkoodeja skannatessa. Shortcut-sovellusta käyttää jo Turun Sanomat sekä aikakauslehtipuolella Olivia ja Costume. Koko opiskeluajan seisoin siellä hyllyjen välissä. IS:n sananvapausliite kiinnostaa maailmalla lehdeksi. Juttuihin on linkitetty myös verkon grafiikkaa ja kuvagallerioita sekä TPS:n tuottamia videoita. Nekin jutut, joihin ei ole lisätty materiaalia, ovat jaettavissa ja kommentoitavissa verkossa. Riikka Virranta asemakaavoja, viihtyi yksin, rakenteli legopalikoilla ja piirsi. Isä osoitti kuvista yksityiskohtia; katso miten hienosti valo menee tuossa. Kirjahyllyssä oli Japanese art -teos, jonka puupiirrokset ja miekat viehättivät. Haluamme näyttää, että printtiinkin voi tuoda uutta tekniikka. Tutummista QR-koodeista sveitsiläisen yrityksen tekniikka eroaa esimerkiksi siinä, ettei erillistä koodia tarvita, sivun skannaaminen riittää. 43-vuotias Markus Frey on Taikin käynyt yksityinen graafinen suunnittelija. Lisämateriaaleja voidaan ladata Shortcut-sovelluksessa enemmän ja vielä lehden painoon menon jälkeen. Turun Sanomissa ylin motivaatio palvelun käyttöön ottoon on ollut mahdollisuus linkittää TS-TV:n verkkovideot printtijuttuihin. Mun tärkein koulu on ollut Akateemisen kirjakaupan lehtihyllyt
Hän tahtoi suunnitella enemmän ja palaveerata vähemmän. Työnantajana hän on itselleen kuin Google: yksi päivä viikossa on varattu vapaaseen häröilyyn, kokeiluun ja protoiluun. Jonkinlainen anti-laitostuminen on selvästi käynnissä. Kaikki sisältö on luettavissa näköisja lukulaitelehdistä. MARKUS FREY ON Suomen kenties käytetyin tabloidiuudistaja. Sivulle voi survoa kaksi kädenlämpöistä ja yhtä pitkää juttua. Printin pointti on, että lukija ei halua heittää sitä pois. Se on kätevämpi. Viljo Kulmalaa,Vikkeä, kiinnostavista asioista. Vikke tiesi heti: korjaisi liiterin katon. . Sehän synnyttää jo vastarintaa, että joutuu tekemään kurinalaisemmin töitä. Jos Frey saisi 50 miljoonaa ja kolme vuotta, hän tekisi aikakauslehtikokoisen julkaisun, jonka sisältöä julkaistaisiin myös verkossa, mobiilissa ja tabletilla. Rupattelimme niitä näitä: hevosista, raveista, metsätöistä, raakasuklaasta ja luontaistuotteista . Hyville kirjoittajille ja kuvaajille lehti aikoo antaa stipendejä. Miksi mä pääsin läpi? . Hän ilmoitti, että katto pitää tehdä vaikka talkoilla. . Seuraavat kuusi vuotta ?Tyytyä kans tarttee, meinaan?. Haastateltaessa kysäisin, mitä Viljo tekisi, jos saisi viisi ylimääräistä tuhatlappusta. En ehdi kesken työpäivän kyläillä, mutta jos saan tehdä sinusta jutun, sitten voin tulla, tokaisin Viljolle, ja tämä lupasi. Syyskuisena päivänä vuonna 2011 sitten menin Viljon vaatimattomaan mökkiin. ?Järki ja tunteet. Meillä on viety kolme, neljä vuotta tietoisesti eteenpäin sitä, että sähköisenkin sisällön pitää maksaa, Mervola sanoo. Hänen mielestään asenteet verkossa maksamista kohtaan ovat selvästi muuttuneet. . Muutos pelottaa tietenkin. . Lehti olisi ?kokonainen perhe kaikkea mahdollista?. . Ylä-Karjala tulee koko ajan kummiluokkaan. Ei Vikke kaikista oikein tiennytkään, keitä he olivat. Keväällä 2012 tuli tieto: leijonat korjaavat katon talkoilla. . Se on joko tai. Presson viimeisen numeron kanteen painettiin piiloviesti pistekoolla 1. Ihminen lukee parhaiten formaattia, jota lukee eniten. Olimme nähneet lehtijutun, ja asia oli selvä, kun pastori otti yhteyttä, Lions Club Sastamalan/Vammalan jäsen Raimo Santala kertoi. Aarne Ritari -säätiö antoi tukea tarvikehankintoihin. Vikke Kulmala käpsehti työmaalla, seuraili tarkalla katseella miesten touhuja ja oli yhä vähän hämmentynyt kohdalleen osuneesta avuliaisuudesta. Frey kysyy. 1930-luvun puutalo on lattioista viileä. Tyrvään Sanomat toi työmaalle kuohujuomaa. Vikke Kulmala antoi talkoomiehille tyrvääläisen kiitoksen: . Työhuone on yläkerrassa. Nopeampi hyöty on se, että tällä tavalla tuntuma lasten maailmaan säilyy, kun toimituksessa ei kenelläkään ole peruskouluikäisiä lapsia, Saarelainen kertoo. Sanomalehtien Liiton nuoret lukijat -toiminnasta vastaava Jonna Tolonen sanoo, ettei ole kovin tavallista, että lehdillä olisi kummiluokkia. . Tabloidissa voidaan tehdä valintoja. Helsingin Sanomien ja Kauppalehden kokemukset ovat ihan lupaavia. Riikka Virranta Ylä-Karjalasta tuli 1C:n kummilehti Nurmeslainen paikallislehti Ylä-Karjala on ottanut kummiluokan. Broadsheet on sika, joka syö kaiken. Otsikkona olivat Viken elämänasennetta kuvaavat sanat: jilleen maksullisen digipaketin. . Kyseessä on Kauppalehden ja Helsingin Sanomienkin käyttämä niin sanottu avoin malli. Päätoimittaja Pekka Mervola ei vielä paljasta, kuinka monta juttua viikossa kuluttajat saavat jatkossa lukea ilmaiseksi. Mervolan mukaan verkkosivuilla ei aiota julkaista kaikkea printtilehden sisältöä, mutta verkkotarjonta runsastuu. danin arvo kendossa? Seiska. Jos maailma ympärillä on tabloidia, broadsheet tuntuu dinosaurukselta. > Katto asuntolainoihin vai ei? Ei mitään kategorista kattoa, se on lainanantajan parhaan harkinnan varassa. > European Newspaper Award vai 7. Minna Ala-Heikkilän Tyrvään Sanomissa julkaistu juttu pani paikalliset talkoolaiset liikkeelle. Vikke-pappa sai katon ENNEN Lounaskahvilassa istui aina torstaisin vanha mies, Viljo Kulmala. Vuonna 2011 Keskisuomalainen lanseerasi kestotilaa- ESA VIIPPOLA/TYRVÄÄN SANOMAT ? Kolmiuloitteinen muotoilu on alkanut kiinnostaa. juttu muutti maailmaa Pääkaupunkiseudun ?luovan luokan lehti. Broadsheet on sika, joka syö kaiken. Oli vapauksia ja resursseja. Pressossa julkaistiin muun muassa reportaasi Suomen juopot värikuvina ja äitienpäivän kuvakertomus kahdesta lesbosta, jotka saavat Jussi Lammen vauvaksi. En tiedä, onko sanomalehtipaperille painettu tabloidi se juttu. Entä mikä pelastaa lehdet, jos tabloidikaan ei niin tee? . Meidän logiikassamme verkko on nopean uutisen paikka, siellä kerrotaan, mitä juuri nyt tapahtuu, Mervola sanoo. Verkkotoimittajien määrä ei kasva, vaan koko toimitus tekee entistä enemmän verkkoa. . Sain kiitoksia jopa kadulla. Hänen mielestään lehden olisi pitänyt saada elää, sillä sen talous ja lukijamäärät kehittyivät oikeaan suuntaan. Freyn mukaan Presso oli sisäisesti ristiriitainen konsepti; visuaalisesti jotain sanoma- ja aikakauslehden väliltä, sisällöissä yhdisteltiin taloutta ja politiikkaa alapäähuumoriin. Hänen mielestään Suomessa ei kirjoiteta taloudesta riittävän kiinnostavasti, syvällisesti mutta kevyesti. Niitä saisi kyllä olla enemmän, hän vinkkaa. Kaija Jäppinen SuomenLehdistö 2/13 9. Freylle asia on vähän traumaattinen. HEI OLISITKO tarvinnut villasukat. Ensimmäinen tapaaminen oppilaiden kanssa oli helmikuun puolivälissä, kun hankkeesta vastaava toimittaja Anu Saarelainen vastaili luokan 16 oppilaan kysymyksiin toimittajan työstä ja lehden tekemisestä. Aika ajoin Viken luona liiterin kattoa katsastamassa piipahti miehiä ja yksi pappikin, Auli Airas-Laitila. lehti tapaa säännöllisesti Porokylän alakoulun tämänhetkistä 1C-luokkaa. Yhdessä tehdään muun muassa juttuja, käydään kirjapainossa, pidetään kuvatyöpaja ja lopulta kuudennella tehdään luokkalehti. Hän on suunnitellut Alman uudet tabloidit, ja työn alla on Forssan Lehti. Millainen henki suomalaisissa toimituksissa on? . Aktiivinen lukijamme soitti heti aamulla. Usein Viljo kutsui kylään mökkiinsä Vammalan Illon kylän perälle. . Kolmen helteisen toukokuisen päivän päätteeksi uusi katto oli valmis. Tuli samanlaisia syyllisyyksiä kuin ihmisille tsunamissa. Se tarvitsisi sen surkeasti, hän totesi, mutta jatkoi perään, ettei hänen paljon parane haaveilla, koska ei ole määrärahoja. JÄLKEEN Kun juttu ilmestyi, se huomattiin heti. Frey sanoo olevansa nyt paljon optimistisempi kuin huonojen uutisten ympäröimänä Kauppalehdessä, kauluspaidassa. Keskisuomalaiselle avoin maksumuuri keväällä Keskisuomalainen perustaa maksumuurin verkkosivuilleen huhti-toukokuussa. eivät journalismissa kohtaa. . perustettiin tyhjästä Kauppalehden lauantailiitteeksi vuonna 2004, ja Frey rekryttiin ensimmäisenä ad:ksi. Ensin tuli juttu ja sitten katto. Jatkossa suunnitelma on tavata pari kertaa lukukaudessa. Tyrväällähän talkoot osataan, mistä Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on tunnetuin esimerkki. Oli syksy, eikä asia edennyt. Siinä talouslehti kritisoi rahan valtaa. . Ehdottomasti. Mietin, mistähän sen jutun oikein teen. Turhaan huolehdin; juttu syntyi helposti ja tiesin heti, että siitä tuli hyvä. Yhtään en moiti, hyvin onnistu. Minna Ala-Heikkilä Kirjoittaja on Tyrvään Sanomien ja Nokian Uutisten päätoimittaja. Kuuden vuoden sitoumus säännölliseen yhdessäoloon ja tekemiseen on pieneltä lehdeltä iso panostus. . Millään muulla ei voi kilpailla kuin sisällöllä. Riikka Virranta Puntari > Broadsheet vai tabloidi? Tabloidi. Ajattelutapa muuttuu siinä mielessä, että verkko on vähintään yhtä tärkeä kuin printti, verkkoliiketoiminnan päällikkö Ville Grahn sanoo. Keskisuomalainen on ollut viime vuosina aktiivinen erilaisten maksumallien kokeilussa. Ensin se kokeili yksittäisten verkkojuttujen myymistä mikromaksulla. On ihmisiä, jotka ovat yrittäneet 15 kertaa, mutta mä pääsin testin läpi ensimmäisellä kerralla. Melkein vuosi sitten Frey irtisanoutui Kauppalehdestä ja heittäytyi oman toimistonsa varaan. Tavoite on, että kasvatetaan uusia lukijoita. Vähitellen tutustuimme, ja saatoin istahtaa Viljon pöytään ruokailemaan. Ulkoasupalkintoja satoi. Mutta kolmevuotiaana Presso lopetettiin kannattamattomana. Miksi mä jäin henkiin, kun toinen kuoli
BISNESMALLIT Sanomalehdet laajenevat perinteiseltä tontiltaan Lehtitalot leviävät Sanomalehtikustantajat hakevat tuloja totutusta poikkeavasta liiketoiminnasta. Mitä pitäisi ajatella kalastustarvikekaupasta tai nettideittipalvelusta? TAMMIKUISENA perjantaina kilahti sähköpostiin hämmentävä tieto. Mutta onko ilmassa kekseliäisyyttä vai epätoivoa? Toinen jalka vanhassa Keski-Pohjanmaan Kirjapainon toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa vastaa puhelimeen työhuoneessaan Kokkolassa. Toimitalon ulkoseinään asennetaan 25 neliön skriiniä, johon ilmoituspuoli alkaa myydä mainontaa. Tuloja tulee sekä verkkomainonnasta, kuluttajilta että yrityksiltä. ? Kun mediataloissa olevalla osaamisella voidaan tehdä muutakin liiketoimintaa, miksei tehtäisi. Vesa Pihlajamaa Keski-Pohjanmaan Kirjapainon toimitusjohtaja Diverso etsii ensisijaisesti bisnestä, jossa on synergiaa nykyiseen liiketoimintaan. Seuraava ulkomainontaverkoston monumentti nousee moottoritien varteen Iihin. . Se hoitaa omien lehtien markkinoinnin ja myy lisäksi ?low cost -mainostoimistopalveluja. Kyllä se, että meillä on 12 hengen porukka it-alan ammattilaisia omassa talossa, tuo näköaloja pääbisnekseen. Keskipohjanmaa-lehti julkisti joulukuussa betaversion nettipohjaisesta tabletille suunnitellusta lehdestä. Ikkunan takana metelöidään. Yksikköön kuuluu muun muassa ruokasivusto Kotikokki.net, televisio-ohjel- mat kokoava Telkku.com ja nettideittipalvelu E-kontakti.fi. Nissisen mukaan vakiintuneiden palveluiden liikevaihdot ovat ?merkittäviä?. Mediatalot hakevat kasvua elämän digitalisoitumisesta, verkkokauppa on osa sitä, Nissinen perustelee ja muistuttaa että verkkokauppa kasvaa kohisten. Alma Diverso perustettiin vuonna 2011 etsimään uutta digitaalista liiketoimintaa. Verkko on pullollaan hienoja palveluita, joita kuluttaja ei koskaan löydä, Nissinen sanoo.. Mediatalolla kun on markkinointikanavat. . Sitä tosin löytyy, oli kyse mistä tahansa verkkopalvelusta. Hämeen Sanomat Oy perustaa verkkoon valtakunnallisen kalastustarvikekaupan. Lehtikustantaja kokoaa samaan palveluun pienten kalastustarvikekauppiaiden tarjonnan, rakentaa maksujärjestelmän, valjastaa markkinointiosastonsa hankkimaan sivustolle näkyvyyttä ja ottaa provikan myydyistä tuotteista. Eikä kyse ole vain kalastuksesta. Taikahatun kulut katetaan ulkopuolisilla töillä, joten oma markkinointi on ilmaista. Kun mediataloissa olevalla osaamisella voidaan tehdä muutakin liiketoimintaa, miksei tehtäisi, Pihlajamaa sanoo. Hänen mielestään uusissakin ponnistuksissa toisen jalan pitää olla lehtibisneksessä, ellei liikkeellä olla sijoitusmielessä. Pohjanmaalla toiminnot tukevat toisiaan. Maakuntalehti Keskipohjanmaan yhteydessä toimii mainostoimisto Taikahattu. Kosila Digimediakin on plussalla, ja tulevaisuudessa siltä odotetaan vielä enemmän. Sitä laajennukset kuten kalastustarvikekauppa osoittavat Alma Diverson johtajan Minna Nissinen mielestä. . Se ei kuitenkaan ole toiminnan ainoa pointti. . Sitä onkin löytynyt. Hämeenlinnassa suunnitellaan verkkokauppoja myös muille aloille. Myyntijohtaja Mika Sutisen mukaan Hämeen Sanomissa on pidempään mietitty liikeideoita lehtikustantamisen rinnalle. Kun levikki- ja mainostuotot vähenevät, samaa miettii myös 10 SuomenLehdistö 2/13 moni muu. Esimerkiksi se on pitkälti oman digiyksikön ansiota. Verkkokauppa loogista Kekseliäisyyttä. paikallisille yrityksille, joille Helsingin toimistot ovat liian kaukana ja liian kalliita. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino omistaa myös Kosila Digimedian, joka tekee yrityksille verkkoon sivuja ja kaupparatkaisuja. Pihlajamaan mukaan molemmat yksiköt kannattavat
Nyt KPK:ssa harkitaan, aletaanko alustaa myydä eri alueiden mediataloille. . Lehden mukana voitaisiin toimittaa ruokaostoksia tai kirjastosta lainattuja kirjoja. Uskon, että löytyy järkeviäkin avauksia ja toimivia malleja. Mutta lehtiyhtiöillä on nyt sijaistoimintaa. Etäällä taajamasta asuva lukija voisi nähdä lehdessä ilmoituksen tuotteesta, ostaa sen verkosta ja saada tavaran kotiinsa yhtä aikaa lehden kanssa. Kurikassa on laskettu, että jos 1,8 prosenttia tilaajatalouksista ostaisi säännöllisesti tuotteita verkkokaupasta, tulot kattaisivat tavaroiden jakelukustannukset. Tuloja tulee sekä osallistumismaksuista että kumppanuuksista. Osa lehtien jakeluyhtiöistä toimii kuriirina suurissa lähetyksissä, kuten verkkokaupoista ostetuissa tuotteissa ja yrityslahjoissa. 3. Ilmoitusvalmistuksen laajeneminen media- ja mainostoimistoiksi. Sisältöjen korostamisen sijaan näkökulma pitäisi siirtää palveluun: ajatella kokonaisuutta, käyttöliittymiä ja paketointia. . Palvelussa esimerkiksi jalkapalloseura voi tehdä jokaiselle juniorilleen pelaajakortin, muodostaa näistä joukkueita, hallita harjoitusaikoja ja -paikkoja, otteluita ja turnauksia. Vastaavasti jakajat voisivat myös kerätä asioita, kuten kierrätysjätteitä. Tiiviisti seurattu sivusto on hyvä paikka mainostaa kohdennetusti vaikka jalkapallokenkiä tai koulureppuja. Sivutuotteena syntyvät verkkosivut, joilta vanhemmat voivat tarkistaa, minne lapsi pitikään kuskata. Jalkapalloaktiivien perustaman yrityksen toiminta ammattimaistuu lehtitalon omistuksessa. Siinä on iso ero, ajatellaanko palveluja vai sisältöjä. Toiseen suuntaan kehitys menee Kaijärven mukaan joka tapauksessa vielä kovempaa vauhtia. Suomessa Mediatalo ESA osti lokakuussa lahte- laisen radioon ja televisioon keskittyvän mainostoimiston. Kenties yleisin tapa etsiä uutta liiketoimintaa niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin, on hakea lehtitalolle tuloja digipalveluista. Yritysasiakkuuksien johtajan Sanna Myllerin mukaan haussa ei niinkään ole yrityksiä esittelemään tuotteita ständin taakse vaan lehtitalo tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja, jotka voivat elää esimerkiksi lehti-ilmoitteluna ennen tapahtumaa ja sen jälkeen. Sanoman yksittäiset aikakauslehdet ovat järjestäneet runsaasti tapahtumia kantaasiakkailleen aiemminkin, mutta nyt liikkeellä ollaan suuremmin tulostavoittein. Kaleva, Aamulehti, Hämeen Sanomat ja Sanoma Digital Finland ovat kukin perustaneet verkkokaupat, joissa myydään kaikkea muuta kuin journalismia. Sanomalehdet ovat aina järjestäneet satunnaisesti tapahtumia näkyvyyden lisäämiseksi ja uskollisten lukijoiden palkitsemiseksi. Suomessa ainakin Kauppalehti, Taloussanomat ja Talentum järjestävät seminaareja, tapahtumia ja koulutuksia. SuomenLehdistö 2/13 11. Ei keskitytä todelliseen ongelmaan eli siihen, mitä pitäisi tehdä jotta pärjättäisiin tiedonvälityksessä. Kaijärvi keskittäisi kehitysvarat mediapalveluihin. Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaan mukaan ostos oli kustantajan kannalta kiinnostava kolmella tavalla. Seuraaktiivien tuottamaa sisältöä kuten otteluanalyyseja voi hyödyntää lehdissä vähintään linkittämällä. Muualla Pohjolassa lehtien mukana jaetaan osoitteellista mainontaa, tiliotteita, laskuja ja maksumuistutuksia. Hän uskoo erikoistumiseen pikem- min kuin laajenemiseen. . Palvelu tuo lisätuloa, sillä seuroilta peritään käytöstä kuukausimaksua. Suurten pakettien toimitukseen lehtitalot eivät tarvitse postitoimilupaa. Tämä vuoden alussa Sanoma Magazines ryhtyi voimalla tapahtumajärjestäjäksi. Nettideittipalvelut tai rekrytointi-ilmoittelu verkossa ovat luokitellun ilmoittelun digitaalinen jatke. Verkossa palvelut vain paranevat. Verkkokaupoissakin lehtitalo tuo yhteen ostajan ja kauppiaan, kuten se on aina tehnyt. Näkyvyyden myymisen lisäksi moni talo tosin veloittaa nyt provision myydyistä tuotteista. Paikallislehdestä kuriiri haja-asustusalueella Sanomalehtien Liitossa kehitellään paikallislehdille lisäliiketoimintaa jakeluverkkojen hyödyntämisestä. Jos rahoitus saadaan kuntoon, Kurikka-lehti alkaa pilotoida mallia, jossa se myy yrityksille verkkokaupparatkaisua, ilmoittelua lehdessä sekä tavaroiden toimituspalvelua. Varsinaiset järjestelyt on ulkoistettu. Riikka Virranta Kustantajien uusia suuntia 1. Digitaaliset palvelut, joilla ei ole tekemistä journalismin kanssa. Palvelu voi olla myös kestotilaajaetu. 2. Jakeluverkkojen hyödyntäminen muiden kuin lehtien toimittamiseen. Mainostajat Red Bull etunenässään laajenevat mediayhtiöiksi perustamalla omia julkaisuja, joissa yhdistävät journalistista sisältöä markkinointiviestintään. Riikka Virranta > Lue Hämeen Sanomien kalastustarvikekaupasta: www.suomenlehdisto.fi Sanoma Magazines lähti tapahtumatuotantoon Marraskuussa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino osti 51 prosenttia Poxnet Solutionsista, joka myy urheiluseuroille verkkopohjaista tietojenhallintajärjestelmää. Uuden konseptin ensimmäinen esitys oli suurelle yleisölle suunnattu Cityhiihto Helsingissä. Tässä kuussa lanseerataan vielä kaksi massatapahtumaa, jotka nekään eivät suoraan liity yhdenkään lehden brändiin ja sisältöön. Sanomalla ja Almalla on myös muita verkkopalveluita, Sanomalla esimerkiksi verkkopelejä sekä hintaseurantapalveluja. Mediatalot hyödyntävät yleensä uusissa palveluissaan markkinointikanaviaan, it-osastoaan tai mediamyyntiään. Postitoi- minnan avaaminen kilpailuille on synnyttänyt lehtitalojen varhaisjakeluyhtiöille merkittäviäkin tulovirtoja muissa Pohjoismaissa, vaikka Suomessa toiminta takkuaa tiukkojen lupaehtojen vuoksi. Yli menevä osuus on pois lehden jakelukustannuksista. Haja-asutusalueiden jakeluverkoille on Suomessa visioitu muutakin käyttöä. Maailmalla tapahtumista on kuitenkin haaveiltu järjestelmällistä ja tavoitteellista liiketoimintaa. Sanomalehtien maailmanjärjestö WAN-Ifra on kannustanut lehtitaloja ryhtymään mainostoimistoiksi, moni onkin ottanut onkeensa ja nostanut ilmoitusvalmistuksensa profiilia tai ostanut toimintoja ulkoa. Mainostoimisto on myös ainakin Kalevalla, KeskiPohjanmaan Kirjapainolla ja paikallislehti Lauttakylää julkaisevalla Huittisten Sanomat Oy:lla. Toisaalta digitaaliset palvelut ovat kiinnostavaa sisältöä lukijoille, ihan niin kuin luokitellut ilmoitukset ovat olleet painetussa lehdessä. Nissisen mielestä lehtien uudet bisnekset ovat oikeasti sitä samaa vanhaa. JUKKA LEHOJÄRVI Vesa Pihlajamaan jalkapalloharrastus vaikutti siihen, että Keski-Pohjanmaan Kirjapaino osti puolet urheiluseuroille verkkopalvelua tekevästä yrityksestä. Kolme esimerkkiä laajennuksista Lehtitalo myy seuroille kattavaa verkkopalvelua Skeptikkokin löytyy Onko siis tulevaisuutta, että lehtitalo myy sisältöjen ohessa tavaraa, palveluita ja mieluiten toimittaa ne perille? Mediafuturologiharjoittelijaksi itseään tituleeraava Janne Kaijärvi on skeptinen. Ensimmäisenä vuonna tavoite on jäädä plussalle noin 20 prosenttia tapahtumabudjetista. Parhaiten toiminta sopii maakuntiin, joissa ei ole tiivistä mainos- ja mediatoimistoverkostoa. 4. Satunnaisesta tapahtumajärjestämisestä tavoitteelliseen liiketoimintaan
Ne ovat asioita, joita on hankala saada ensimmäisellä yrittämällä oikein, Bella sanoo. Sitkeät tottumukset Piano Median mallissa vain osa sisällöstä siirretään maksumuurin taakse. jopa tapauksissa, joissa muuri kattaa 40 prosenttia sisällöistä. . Bella keräsi kannuksensa slovakialaisen SME-lehden toimittajana ja päätoimittajana. Käyttäjät pääsevät yhdellä maksulla lukemaan yhdeksän eri kustantajan verkkolehtiä. Slovakiassa mokasimme aluksi. Aluksi lehdille suositeltiin 5?10 prosentin osuutta, mutta sittemmin suositusta on nostettu. Vierailijoiden määrä ei romahtanut maksumuurin käyttöönoton myötä missään lehdessä. NÄIN ME TEEMME Piano Median maksumuurijärjestelmä Maksumuuri rakennetaan pala p Maksumuuri toimii, jos valmistautuu hyvin, tuntee lukijoiden mieltymykset, hinta on sopiva ja on valmis kokeilemaan uutta nopeasti. VUODEN 2011 toukokuussa Slovakiassa otettiin käyttöön Piano Median rakentama maksumuurijärjestelmä. Voi esimerkiksi olla, että sivustolla on tiuhaan luettu osio, mutta lukijamääriä ei saakaan muutettua rahaksi. Kävijätietojen tulkitseminen eli analytiikka on tärkeää. . Kustantajat päättävät itse, mitkä sisällöt pysyvät ilmaisina ja mistä tehdään maksullista. Viime vuonna järjestelmä laajentui ensin Sloveniaan ja myöhemmin syksyllä Puolaan. Reilussa puolessatoista vuodessa maksumuurijärjestelmällä on ollut kolmessa eri maassa yhteensä yli 100 000 käyttäjää. Maksut jaetaan kolmeen osaan. Törmätessään maksumuuriin he vain siirtyvät lukemaan muita juttuja samalta sivustolta. Uskollisuuden voima Jos maksumuuri päätetään ottaa käyttöön, siitä pitää kertoa lukijoille hyvissä ajoin ja fiksusti. . Joskus on vain helpompaa maksaa ja jatkaa tutun palvelun käyttämistä sen sijaan, että menisi muualle. Lukijoiden tottumukset ovat juurtuneet syvään. Jopa maksumuurin taakse jäävistä uutistoimistoartikke- leista maksetaan, vaikka käyttäjien täytyy tietää, että ne löytyisivät muualtakin. Siinä käy niin, että lukija maksaa maanantaina ja lähettää keskiviikkona sähköpostia, että missä se laadun paraneminen nyt näkyy, Bella kertoo.. Ei tiedetä, miten konversio [lukijoiden saaminen maksaviksi asiakkaiksi] toimii, tai miksi nämä jutut toimivat ja tuo ei. Hän kertoo Piano Median oppineen lyhyessä ajassa paljon siitä, miten maksumuuri saadaan toimimaan. Ennen muurin pystyttämistä on selvitettävä, mitä lukijat sivuilta hakevat ja millaisilla asioilla on heille arvoa. Piano Media ottaa 30 12 SuomenLehdistö 2/13 kuukausimaksu 3,90 euroa ja vuoden paketin hinta on 39 euroa. Sanoimme, että maksatte journalismin laadun parantamisesta. (Vuonna 2011 keskimääräinen kuukausipalkka oli 855 euroa.) Maksaa voi verkkopankilla, luottokortilla, tilisiirrolla, tekstiviestillä tai postiennakolla. ? Tärkeää on kehittää työkaluja, jotka mahdollistavat nopean reagoimisen. Tomás Bella Piano Median toimitusjohtaja prosenttia ja asiakkaan maksamaan saanut media saa 40 prosenttia. Yllättävämpi huomio on ollut se, että myös sivulatausten määrä on pysynyt ennallaan . Se on aina tapauskohtaista. Loput jaetaan kaikille mukana oleville julkaisuille sen mukaan, miten paljon aikaa lukija viettää milläkin sivustolla. Slovakiassa viikkotilaus maksaa tällä hetkellä 1,39 euroa, Mistä maksetaan? Piano Median toimitusjohtaja Tomá. Pitää tietää, mitä datasta etsitään. Ihmiset, jotka eivät maksa sisällöistä, saattavat viettää sivustolla yhtä paljon aikaa kuin ennenkin
Kuulijat ovat hyvin uskollisia ja haluavat tukea radioyhtiötä periaatteen vuoksi, Bella sanoo. Nopeita kokeiluja Piano Median toimitusjohtajan mielestä viisas lähestymistapa on tehdä pieniä muutoksia muutaman kuukauden välein ja katsoa, mitä niistä seuraa. . Siinä lukijoille tarjotaan tietty määrä juttuja ilmaiseksi ennen kuin heiltä pyydetään maksua. . Kun sivut pantiin nettiin maksumuurin taa, ennakko-oletus suosituimmasta liitteestä osoittautui vääräksi, sillä ihmiset halusivatkin maksaa toisen päivän lisäsivuista. Kokeile nopeasti > Piano Median asiakkaista parhaita tuloksia ja eniten uusia tilaajia ovat saaneet yhtiöt, jotka ovat valmiita kokeilemaan uusia asioita. Tiettyjä kulttuurieroja maiden välillä toki on, mutta ihmiset käyttäytyvät netissä osapuilleen samalla tavalla. Toimitusjohtaja Bella korostaa luotettavan maksumuurijärjestelmän tärkeyttä, mutta uskoo lopulta kuitenkin tärkeimmän asian löytyvän muualta. . Siinä voisi ottaa mallia startupeista, Bella sanoo. Laajentuminen Slovakiasta ja Sloveniasta Puolaan ei aiheuttanut Piano Medialle suurta vaivaa. ja lisääntyy tuottaen yhä uusia itseään kommentoivia tekstejä. Viekas pirulainen! SuomenLehdistö 2/13 13. kunhan maksamisesta tehdään helppoa. Ja siinä, että päättäessään lähteä tekemään gonzoa nimenomaan ulosteperformanssin kautta naiset ylittivät sopivaksi katsotun naiseuden rajat. Mutta tabuluonteestaan huolimatta kakka on proosallinen juttu. Pitkän keskustelun jälkeen Polskie Radio päätti, että normaalilaatuiset nettilähetykset ovat ilmaisia, mutta parempilaatuinen lähetys on maksumuurin suojassa. Sekin tuntuu toimivan. . Antaako yleisö synninpäästön? Synninpäästöön ei riitä pelkkä tunnustus, vaan siihen tarvitaan myös häpeää ja katumusta. Vai voisiko sen niputtaa aikuisviihteeseen? Kun oikein tingattiin, päätoimittaja suostui antamaan jutulle gonzojournalismin leiman, mutta sekään ei tahdo istua kunnolla. Gonzoa oli se, kun Hunter S. Syy voisi olla, että lukijat varautuvat ja yrittävät välttää tilanteita, joissa surffailu sivuilla keskeytyisi yllättäen. Puolassa myös paikallinen yleisradioyhtiö on lähtenyt mukaan. Sekös meitä härnää! raportti ei tarjoa yhtäkään tyydyttävää. Toinen näki pilkan kohdistuvan Viliin itseensä ja nautti lukemastaan. Siinä missä Sir Vili tarjosi lukijalle kaksi mahdollista luenta-asemaa, kakkaraportti ei tarjoa yhtäkään tyydyttävää. Tärkeää on kehittää työkaluja, jotka mahdollistavat nopean reagoimisen. Ylioppilaslehden toimittajat tunnustivat kakanneensa housuun bussissa, mutta eivät kadu eivätkä häpeä. Siksi suuri osa yleisöstä on sitä mieltä, että he eivät ole ansainneet anteeksiantoa. Siinä missä Sir Vili Kakkaraportin tekijät eivät tarjosi lukijalle kaksi myöskään halua avata tekonsa merkitystä, vaan jättävät lukimahdollista luentajoille kaikki tulkinnan mahdolasemaa, kakkalisuudet. Eikä bussimatka Helsingistä Turkuunkaan järin ainutlaatuinen elämys ole. KAARINA HAZARD KUVASI Pressiklubilla kakkaa vaarattomaksi aiheeksi ja moitti muuta mediaa pelkuruudesta, kun tapaukseen tartuttiin niin kärkkäästi. Totta tämäkin: media uutisoi yhä enemmän mediasta, mutta pata soimaa kattilaa eikä todellista kriittistä itsetutkiskelua juuri tehdä. Provosoituivatko ne yli puolentuhatta kakkaraporttia kommentoinutta lukijaa alkuperäisestä jutusta vai vasta sitä käsitelleistä uutisista. Ketjussa on joka tapauksessa kiihkeitä primitiivireaktioita parin gradun tarpeiksi. Kommentoijien raivosta muistuu mieleen Nyt-liitteen riemukkaan ironinen reportaasi filippiiniläisnaisia maahantuoneesta Sir Vilistä. Gonzoiluun kuuluu tietty eksklusiivisuus: kertojan tulee korostaa oman kokemuksensa ainutlaatuisuutta. Ongelma on siinä, että naisen on vaikea tehdä uskottavaa gonzoa ylipäätään. Niillä on kyllä PR-arvoa, mutta se ei ole välttämättömyys. Helppokäyttöisyys on olennaista. Slovakiassa huomattiin, että ihmiset saattoivat maksaa lukuoikeudesta jo ennen kuin ilmaisten artikkelien varanto oli käytetty loppuun. Joka päivä joku paljastaa kärsivänsä alkoholiriippuvuudesta tai syömishäiriöstä, kertoo olleensa koulukiusaaja tai tehneensä teini-iässä abortin. Kryptinen kakka JOS MEDIA ON TUNNUSTAJAN rippituoli, missä on pappi. Niin kävi Puolan suuriin sanomalehtiin kuuluvalle Gazeta Wyborczalle, joka julkaisee arkipäivisin teemaliitteitä. Siihen liittyy myös se, että maksumuurin myötä ei nettiin ole pakko tuoda uusia, ennennäkemättömiä juttuja. Tai itse asiassa jo se, kun Matti Jämsä haudattiin elävältä, ja Veikko Ennala kuvaili humalatilan kehittymistä pahnoille asti. Nyttemmin henkseleitään ovat paukutelleet esimerkiksi Riku Rantala ja Tuomas Milonoff Madventures-ohjelmassa. Tavallaan tekniikka ja maksut ovat helpoin osa. Millaista vastinetta rahalle saa: näköislehti, arkisto, enemmän juttuja. Se on onnistunut olemaan tekstinä yhtä aikaa kaikkea ja ei mitään. Se kieltäytyy asettumasta lokeroon, koettelee normeja, provosoi, kiehtoo ja naurattaa . Thompson ajeli Amerikan halki huumepäissään. Selitä myös, miksi nettilehdessä on edelleen mainoksia, vaikka tilauksesta pitääkin maksaa. a palalta On parempi selittää, miten paljon arvoa medioiden nettisivuista on lukijalle jo nykyisellään. Freemium-mallista, jossa ilmaiset ja maksulliset jutut on kokonaan eroteltu toisistaan, ollaan siirtymässä huokoiseen maksumuuriin. Siellä tajuttiin heti, että määrä on liian suuri, mutta sitä ei voinut tiputtaa heti, vaan piti odotella hetkinen, Bella sanoo. Tällä hetkellä New York Timesin esimerkistä riippuu paljon, sillä kaikki seuraavat sen menestystä. Toinen puoli lukijoista luki tekstin kirjaimellisesti, naisten pilkkana. Se on onnistunut olemaan tekstinä yhtä aikaa kaikkea ja ei mitään. ONKO JUTUSSA RIITTÄVÄN selvää mediasarkasmia tai kannanottoa vanhustenhuoltoon, jotta sen voisi lukea yhteiskuntakritiikkinä. Uskon, että se liittyy uskollisuuteen. Se koskee pikkuasioita ja suuria linjauksia: kenties lukijaa pyydetään klikkaamaan liian montaa linkkiä ennen kuin hän pääsee haluamalleen sivulle, maksumuurin takana on vääränlaisia artikkeleita tai ilmaista ja maksullista sisältöä ei ole eroteltu parhaalla mahdollisella tavalla. Tottumusten voima > Lukijat voivat hyvinkin haluta py- sytellä tutulla sivustolla, vaikka sisällöstä tulisikin maksullista . Julkaisijat voisivat kokeilla kymmentä eri asiaa ja katsoa kuukauden päästä, mitkä niistä toimivat ja mitkä eivät. Sen tajusi myös New York Times, joka tarjosi aluksi 20 artikkelia ilmaiseksi kuussa. TOUKO HUJANEN mediankentät Piano Median toimitusjohtaja Tomás Bella kävi alkuvuonna Suomessa moneen otteeseen. Maria Lassila-Merisalo on journalismin tutkija, kouluttaja ja kirjoittaja. Vinkit Selvitä mistä maksetaan > Journalistien arvostamat jutut eivät välttämättä ole niitä, joista lukijat ovat halukkaita maksamaan. Vaikeaa on viestiä asia lukijoille, valita oikea maksullinen sisältö ja rakentaa niistä sopiva paketti, hän sanoo. Olli Sulopuisto Media tulvii tunnustuksia. Jutun jälkeen toimituksen lankapuhelin soi ja faksi rätisi. Bella huomauttaa, että maksumuurien kriitikot eivät huomioi ei-rahallisia kustannuksia, joita tottumusten muuttamisesta tulee, jos pitää luopua tutusta sivustosta ja opetella uuden rakenne ja toiminta. Arvo näkyväksi > Kerro hyvissä ajoin, miksi maksu- muurista on konkreettista hyötyä lukijoille
Työttömyys merkitsee useille henkistä matkaa aallon pohjalta kohti aallon harjaa, riippuen työmarkkinoilla nähdyistä mahdollisuuksista. Työttömyys ei kuitenkaan merkitse syrjäytymistä vaan syrjäytymisriskin kasvua. Monilla toimittajilla on niin vahva ammatti-identiteetti, että ammatin vaihtaminen onnistui vain harvalta. ?Mähän rakastin sitä työtä. Siis ensimmäiset kymmenen * vuotta heräsin omia aikojani ja kattoin kelloa että koska pääsee töihin?, kuvaili eräs toimittaja suhtautumistaan työhönsä. Irtisanottujen toimittajien yleisin selviytymisväylä olikin erilaisten määräaikaisuuksien ja freelance-työn vuorottelu. Toimittajien työttömyyttä helpottaa, että omaa osaamista voi myydä myös vapaana toimittajana. Median rakennemuutoksesta johtuvan työttömyyden seurauksista on puhuttu julkisuudessa kuitenkin vähemmän kuin monien muiden alojen murroksesta, koska toimittajien irtisanomiset tapahtuvat pienissä erissä, eri puolilla Suomea. Petteri Raito tutkii ajankohtaisessa väitöskirjassaan toimittajien ja keskijohdon selviytymistä ja selviytymiskeinoja edellisestä alaa ravistelleesta murroksesta, 1990-luvun alun lamasta. Irtisanomisen aiheuttamasta kriisistä ja masennuksesta huolimatta. Kun vuonna 1993 irtisanotut katsoivat elämäänsä taaksepäin vuonna 2011, tavoitetuista lähes kolmasosa arvioi työttömyyden merkinneen myönteistä murrosta heidän elämänkulussaan.. Parhaiten työttömyydestä selvisivät ne, joilla oli edes jonkinlainen toivon kipinä ja näköala selviytymisestä. Irtisanotut kaipasivat tilaisuutta kysyä irtisanomisen perusteluita sekä kommentoida tilannetta. Selviytymisen kannalta erityisen tärkeätä on työyhteisön ja lähipiirin antama sosiaalinen tuki. Jos suhde puolisoon ja lapsiin oli ennestään kunnossa, perhesiteet usein vahvistuivat työttömyyden myötä. Monelle työttömyys kuitenkin merkitsee pakon edessä tehtyä muutosta, jolla on myös positiivisia vaikutuksia omaan elämään. TUTKIMUS Toimittajien työttömyys * Monilla toimittajilla on niin vahva ammatti-identiteetti, että ammatin vaihtaminen onnistui vain harvalta. ANSSI KOKKONEN teoria&käytäntö Harva irtisanottu toimittaja vaihtaa alaa TEORIA VÄITTÄÄ MEDIATALOISTA ON VIIME vuosina irtisanottu toimittajia jo vähintään yhden paperitehtaallisen verran. Sosiologian väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013. > Aineisto: Yhteensä 34 toimittajan ja keskijohdon työntekijän kertomukset työttömyyden kokemuksistaan. Kuvaavaa on, että vuonna 2011 kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista ei enää pystytty tavoittamaan tai he eivät halunneet vastata. MITEN IRTISANOTTUJEN toimittajien selviytymistä voisi sitten tukea. Irtisanomisen shokin jälkeen moni koki hetkellistä helpotusta, kun kiivastahtisten työvuosien jälkeen ei tarvinnutkaan enää aamulla herätä töihin. Hetken levon jälkeen työttömyydestä seuraa kuitenkin ah- 14 SuomenLehdistö 2/13 Panu Uotila journalismin tutkija Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella panu.uotila@jyu.fi Fakta > Tutkija: Petteri Raito > Tutkimus: Toimitta- jien ja keskijohdon kokemukset ja selviytyminen työttömyydessä 1990-luvun alkupuolen laman aikana. Tutkimuksessa on poikkeuksellisen pitkä aikaperspektiivi: Raito selvittää, miten kaksikymmentä vuotta sitten irtisanotut selvisivät vuoteen 2011. RAIDON MUKAAN työttömyydestä selviytyminen on prosessi, jossa aktiiviset ja passiiviset vaiheet vuorottelevat vuosien kuluessa. Jos esimerkiksi avioliitto oli jo valmiiksi vaikeuksissa, johti pitkittynyt työttömyys usein eroon. Suurten irtisanomisten seurauksena juttumarkkinat menevät kuitenkin tukkoon ja hinnat laskevat, joten vain harva pystyy saamaan täyden elannon freelancerina. 1990-luvun lamassa irtisanotuista toimittajista harva palasi enää vakituiseen työhön. Toimittajien tarinoissa tyypillisintä oli työn ja työttömyyden vaihtelu, alityöllistyminen, työmäärän ja tulojen vaihtelu sekä marginaaliseen työmarkkina-asemaan jumittuminen. Osa siirtyi hiljalleen työeläkeputkeen tai syrjäytyi. Jos työmarkkinoilla kokee pelkästään epäonnistumisia, se johtaa helposti vetäytymiseen, kokemukseen mahdollisuuksien menettämisestä ja passiiviseen alistumiseen. TUTKIMUKSEN MUKAAN toimittajien ammattikunta on työmarkkinoilla poikkeuksellinen, koska kyse on luovasta työstä, johon sitoudutaan yleensä voimakkaasti. Mahdollisuuksien näkemistä voivat auttaa myös työvoimaviranomaiset sekä oikein suunnatut kannustimet. Heikointa selviytymistä ennakoi näköalattomuus, kyvyttömyys uskoa muutokseen ja yleinen passiivisuus. Irtisanotun on hel- pompi uskoa itseensä, jos hänelle kerrotaan potkujen johtuneen ulkoisista syistä, eikä hänestä itsestään. Moni irtisanottu koki, että esimies ilmoitti potkuista koruttoman lyhyesti, koska halusi itse päästä mahdollisimman nopeasti pois ikävästä tilanteesta. Usko itseen ja omiin mahdollisuuksiin voidaan lannistaa jo irtisanomistilanteessa. Ammattiryhmiä vertaileva tutkimus. Tutkimuksen mukaan työttömyys vahvistaa lähipiirissä olevia myönteisiä ja kielteisiä prosesseja. Vuosina 1993 ja 1995 kerätty tarina-aineisto ja haastattelut sekä vuonna 2011 tehty seurantakysely. distuksen, masennuksen ja passivoitumisen kausi
Tutkimusta varten keräsin tietoa myös kyselyillä ja oppilaiden haastatteluilla. Oppilaat lukivat sanomalehtiviikon aikana paikallislehti Viitasaaren Seutua sekä maakuntalehti Keskisuomalaista. Käytin Sanomalehtien Liiton tuottamaa oppimateriaalia, lähinnä ykkös- ja kakkosluokkalaisille suunnattua Krokopassia. Kahdeksanvuotiaat eivät jaksaneet lukea pitkiä juttuja, mutta kuvat, kuvatekstit ja otsikot kiinnostivat. Aluksi mainokset sekoitettiin uutisiin. Mediakasvatusjakson aikana tehtiin luokan oma lehti Kakkoset. Työsuorituksen pitäisi ratkaista, koska se on asia johon jokainen voi vaikuttaa. Miten yt-menettelyä pitäisi mielestäsi muuttaa, jotta se tukisi irtisanottujen selviytymistä? . Sen aikana opeteltiin mediataitoja sanomalehden, television ja internetin käyttäjinä. Havaitsin, että lapset pitivät sanomalehden sisältöä mielenkiintoisena ja uutisia tärkeinä. Irtisanomisessa suututti eniten, että oma työsuoritukseni ei vaikuttanut siihen. Mikä olisi reilumpi lähtöjärjestys? . Osa haastateltavista arveli sanomalehtien sisällön siirtyvän verkkoon ja taulutietokoneisiin melko nopeasti. Pitää aina olla suunnitelma B, ja joku jolle soittaa, jos työt loppuvat. Ainoaksi uutislähteeksi se riittänee harvalle, mutta käyttötarkoitukseensa se on riittävän hyvä. Tutkija: Valtiotieteiden maisteri Satuanna Tikkanen Tutkimus: Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen viestinnän oppiaineelle: ?Metro mediatuotteena. Sitten kerrotaan ketkä lähtevät, ja yleensä lähtö tapahtuu nopeasti. Työntekijän näkökulmasta olisi hienoa, että järjestelmässä olisi enemmän joustoa ja että voitaisiin puolin ja toisin aidosti pallotella vaihtoehtoja. Opettajan kannalta mediakasvatusjakso tar- josi vaihtelua tavanomaisempaan opetukseen ja antoi oivan mahdollisuuden eriyttää työskentelyä oppilaan taitoja vastaaviksi. Osalla oppilaista syntyi sanomalehtiviikon aikana kiinnostus lukea lehtiä myös kotona. Olisi ollut helpompi kestää, että tultaisiin sanomaan, että et ole tehnyt tarpeeksi hyvin töitä kuin että nyt satuttiin arpomaan sinun kohdallesi ja sinulla kävi todella huono tuuri. Nythän irtisanomisjärjestykseen vaikuttavat muun muassa taloon tulojärjestys, ikä sekä huollettavien lasten määrä. Käytännössä monet irtisanomiset näyttäisivät kohdistuvan lähellä eläkeikää oleviin. Sisältö on kuitenkin eräänlaista uutispikaruokaa, jossa taustoitus jää vähäiseksi. Oman toimituksen kädenjälki näkyy eniten paikallisissa aiheissa, ja muissa turvaudutaan pääosin uutistoimistoihin. Tavoitteenani oli selvittää, millaisena uutistoimittajat näkevät median tulevaisuuden ja toimittajan tulevaisuuden roolin sekä mitä he odottavat työnantajiltaan. Tutkimusmetodini oli teemahaastattelu. Aamulehti tarjosi minulle pohjan, josta voin nyt siirtyä astetta haastavampiin ja jännempiin tehtäviin. Harvat pidemmät jutut ovat otteeltaan ja aihepiiriltään kevyempiä. Aineistooni kuului myös lukijoiden tekstiviestejä, jotka analysoin erikseen. Tekstiviestipalstalla, joka on kuin Metron yleisönosasto, on havaittavissa joitakin pidemmän keskustelun kaaria, mutta enimmäkseen viestit jäävät melko irrallisiksi ja aihepiireiltään vaihteleviksi. Metrolla ei tällä hetkellä ole Suomessa aivan kaltaistaan kilpailijaa, mutta pitkälti samoja sisältöjä lukijat löytävät muualta painetusta ja sähköisestä mediasta. Kyllä minäkin ajattelen, että irtisanominen oli onnenpotku. KÄYTÄNTÖ VASTAA Toimittaja Tuomo Björksten, sinut irtisanottiin Aamulehdestä viime kesäkuussa viiden vuoden vakituisen työsuhteen jälkeen. Toimittajien roolien odotettiin eriytyvän sen mukaan, millaiselle medialle he työskentelevät. Journalistisen sisällön pelättiin heikkenevän kiihtyvän työtahdin vuoksi. Työnantajien odotettiin palkkaavan li- sää toimittajia, jos työn määrä kasvaa. Myös vakituisia työpaikkoja toivottiin lisää. Sanomalehtien sähköistymiseen liitettiin myönteisiä odotuksia. Mediakasvatusjakso kesti noin kuusi viikkoa. Sanelun sijaan olisi hyvä, jos pystyisi neuvottelemaan esimerkiksi siitä, milloin irtisanominen tapahtuu. Palasit irtisanomisesi jälkeen Aamulehteen tekemään äitiyslomasijaisuutta ja ensi kesäksi olet menossa toimittajaksi Ylelle. Jotkut arvelivat median jakautuvan nykyistä laadukkaampaan ja kalliimpaan laatumediaan sekä halpaan tai ilmaiseen viihteelliseen bulkkimediaan. Sosiaalisen median merkityksen uskottiin lisääntyvän uutistyössä. Mediakasvatusjakso aloitettiin vuoden 2011 Sanomalehtiviikolla. Miten irtisanominen vaikutti ajatuksiisi työelämästä? . Kuvasimme luokassa Kakkosen uutiset, jotka onnistuivat hyvin ja osoittivat, että televisiouutisten hieman vakava ilmaisutyyli on hyvin sisäistetty. Luokkalehden uutiset siirrettiin lopulta koulun verkkolehteen. Lapset lähes yksimielisesti ilmoittivat silti lukevansa juttuja mieluummin paperisesta luokkalehdestä kuin verkkolehdestä. Tutkija: Kasvatustieteen ja filosofian maisteri Päivi Leivonen-Majaniemi. Tutkimus: Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle: ?Lopussa ne kuitenkin nauraa . Minut pakotettiin muutokseen, mutta muutos oli hyvä juttu. TÄTÄ TUTKIN Uutistoimittajat ovat pessimistisiä alansa suhteen Mikko Leppänen ? Tutkin gradussani toimittajien media-alaan ja omaan työhönsä liittämiä tulevaisuuden odotuksia. Lapset myös innostuivat haastattelemaan koulun henkilökuntaa. Nykyisin pitää ajatella, että kaikki työsuhteet ovat määräaikaisia. Tutkimuksen mukaan työntekijän on helpompi selvitä potkuista, jos ne johtuvat ulkoisista syistä. Journalismia ei tulisi nähdä bisneksenä, jonka ainoa tarkoitus on maksimoida omistajien voitot. Mediapomot voisivat ottaa toimittajien odotukset paremmin huomioon. Mediayhtiöt voisivat alentaa voittotavoitteitaan ja sijoittaa enemmän resursseja tuotteidensa sisällön parantamiseen ja teknologiseen kehitykseen. Se turvaisi niiden pitkän aikavälin selviytymisen kovenevassa uutiskilpailussa. Tutkija: humanististen tieteiden kandidaatti Mikko Leppänen Tutkimus: Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle: ?Future of the Media . Suomessa vallitseva irtisanomisjärjestys on melkoista lottoarvontaa. Silti suosituin mediaväline lasten vapaa-ajassa oli televisio. Ilmaisuutislehden sisällönanalyysi.? Lapsista on kivaa lukea ja tehdä lehteä luokassa Päivi Leivonen-Majaniemi ? Journalistiikan pro gradussani tutkin, kuinka oppilaiden mediataidot ilmenevät koulun mediakasvatusjakson aikana ja kuinka mediakasvatus soveltuu koulun arkeen. Lehdestä saa käsityksen päivän uutisotsikoista ja katsauksen paikallisuutisiin. Selvittääkseni, millaista sisältöä ilmaiseksi jaettava lehti tarjoaa lukijalleen, tarkastelin Metroa kokonaisuutena: sen jakautumista eri juttutyyppeihin sekä juttujen aihealueita, paikallisuuden astetta, pituutta ja niissä ilmoitettuja lähteitä. ei niinkään aamiaispöytä vaan satunnainen hetki kaupungilla tai työmatkalla. Metrossa painottuvat uutiset. Luokkalehden tekeminen oli heidän mielestään kaikkein mielenkiintoisinta. Meillä on erilaisia suhteita mediataloihin, mutta mikään ei ole pysyvää. Selvästi suosituin juttuaihe oli eläimet. Onko se vain keino yrittää selittää mustaa valkoiseksi? . Lehden lukeminen oli kaikille mieleistä. Tutkimuksessani oli mukana alakoulun toisen luokan oppilaita. Jutut ovat enimmäkseen lyhyitä. Metron valtteina lienevät helppo saatavuus ja keskittyminen paikallisiin aiheisiin. Aineistoni perusteella Metrossa on esillä suhteellisen monipuolisesti eri aiheita, joista pyritään kirjoittamaan enimmäkseen neutraalisti. Haastattelin yhteensä 16 työsuhteista toimittajaa ja freelanceria, jotka työskentelivät Suomen suurimmille uutismedioille. Media-alaan liitetyt odotukset olivat pääosin pessimistisiä. Toimin itse luokan opettajana ja samalla tein tutkijana havaintoja sekä opetuksen sujumisesta että oppilaiden toiminnasta. Suurin osa haastateltavista uskoi media-alan kutistuvan ja työolojen heikentyvän. Sights from the inside?. > Tutkimus löytyy osoitteesta: https:// jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40450# Metro antaa nopean katsauksen päivän uutisiin Satuanna Tikkanen ? Pro gradussani tutkin kaupunkilehti Metroa. Lisäksi mediayhtiöiden johdolta odotettiin parempaa toimialan ymmärtämystä. Mediayhtiöiden toivottiin sijoittavan pienentyvien paino- ja jakelukustannusten myötä säästyneet rahat sisällön parantamiseen. Käytännössä se tarkoittaisi toimittajien määrän lisäämistä. Tulevaisuuden toimittajan uskottiin olevan moniosaaja, joka tekee juttuja kaikkiin välineisiin. Aineistoni muodostivat Metron lokakuun 2010 numerot, joita tutkin määrällisen sisällön erittelyn ja laadullisen lähiluvun keinoin. Tutkielmani viitekehyksenä oli journalismin viihteellistymisestä ja kaupallistumisesta käyty keskustelu. Metron sisältö muodostaa eräänlaisen lyhennelmän totutusta sanoma- lehdestä. Lapset pitivät onnettomuuksista kertovia uutisia tärkeinä, mutta he eivät halunneet kirjoittaa eivätkä aina lukeakaan niistä. Tutkimuksessani havaitsin, että oppilaat työskentelivät motivoituneesti koko mediakasvatusjakson ajan. Mitä mieltä olet tästä? . Sinulla on siis riittänyt töitä irtisanomisesta huolimatta. Kirjoittamisesta innostuivat kaikki oppilaat, myös hitaammin edistyvät. Nyt yt-neuvottelut käydään siten, että jossain on joku porukka, joka neuvottelee. Pitää markkinoida itseään ja verkostoitua työpaikan ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan osa irtisanotuista kuvaili kriisistä toivuttuaan, että irtisanomisesta seurasi elämään myös positiivisia asioita. Mediataitoja 2.-luokkalaisille opettamassa.? > Tutkimus löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201212213405 SuomenLehdistö 2/13 15. Ihmisellä saattaa olla pitkä työkokemus firmassa, mutta sitten sattuu niin, että joku on tullut puoli vuotta aiemmin taloon. Sisältöä määrittää lukuaika ja -paikka
Lehti ei siis mustasukkaisesti varjele lähteitään. BIRMINGHAM MAILISSA katsotaan, että juttu koskettaa, kun lukija voi kiinnittää tiedon omaan lähialueeseensa. 4) 1) Birmingham Mailin Behind The Numbers: http://goo.gl/zhKpM Juttua Journalism.co.uk:ssa: http://goo.gl/0NMV7 2) NewsDiffs: http://www.newsdiffs. org/ KnightLabin blogissa: http://goo.gl/ykGL3 ja NY Timesissa: http://goo.gl/PMlZW 3) Espanjalaismedioiden Facebook-suosiosta 233 grados -blogissa: http://goo.gl/5ibKg 4) Ensitietoja ääripaikallisista yhteisöjulkaisuista Community Journalism -tutkimushankkeen sivulla: http://goo.gl/W8Nma Verkonsilmät myös verkossa www.suomenlehdisto.fi. (Behind The Numbers) -nimellä kulkeva Mailin osasto on edellyttänyt toimitukselta avautumista ja sen oivaltamista, että kiinnostavaa journalismia voidaan tehdä yhteistyössä ei-ammattilaisten kanssa. Help Me Investigate -ryhmä tarjoaa lehdelle paitsi toimintamallin myös eräänlaista joukkoistamisapua. Datan käsittelijöinä ovat tässä tapauksessa erityisesti paikallisen yliopiston journalismiopiske- NEWSDIFFS ON kiinnostava verkkopalvelu, joka tuo journalismin läpinäkyvyyteen uuden ulottuvuuden journalismin ulkopuolelta. Kyse on sovelluksesta, joka näyttää verkkojuttuihin eri vaiheissa tehdyt editoinnit. KnightLab-blogissa kirjoittava Ryan Gaff nostaa juuri läpinäkyvyyden yhdeksi viime vuoden isoksi trendiksi, jolla on kantavuutta myös tänä vuonna. NewsDiffs on hänen mielestään oiva esimerkki tästä trendistä. Sovellus seuraa toistaiseksi vain muutamaa julkaisua (mm. BBC, New York Times, CNN) eikä sen tuottama tieto ole järisyttävää. 2) rin sanomalehti El País on FBväen suosiolla mitattuna vasta sijalla 22. Havainto on sikäli merkityksellinen, että brittilehtien paikallisasioiden uutisointi on ollut ohenemaan päin. Jutusta on kuitenkin linkki Googlen Fusion Tables -sivustolle, jossa oleva karttasovellus onkin interaktiivinen. Kansa- lijat, jotka voivat myös ehdottaa aiheita lehden toimitukselle. MYÖS ITSE JUTUISSA on hyödynnetty toimituksen ulkopuolisia työkaluja. ? Nykyiset viestintäkäytännöt merkitsevät sitä, että niin juttuja kuin tutkivaa työtäkin niiden luomiseksi tekevät muutkin kuin journalistit. Samassa paikassa on myös terveyskeskusjutun data. Monissa ei mainita lähteitä lainkaan. Tammihelmikuussa julkaistut ensimmäiset jutut käsittelevät paikallisten ravintoloiden hygieniatasoa ja odotusaikoja seudun terveyskeskuksissa. ?Numeroiden takana. Lukija voi suurentaa karttaa ja saada esiin oman seutunsa ravintolat ja niiden tiedot. Terveyskeskusten odotusaikoja koskevassa jutussa on käytetty Datawrapper-sovellusta. Sillä on tehty pienesti interaktiivinen graafi, josta voi nähdä eri terveyskeskusten odotusaikojen kestot eri vuorokaudenaikoina. Avoimen journalismin hengessä kummankin jutun lähdeaineistot ovat lukijoiden saatavilla. 1) laisjournalistit täyttävät näin syntynyttä vajetta. Cardiffin ja Birminghamin yliopistojen tutkimuksen mukaan yhteisöjulkaisuissa huomio on maantieteellisesti rajatulla alueella ja esiin pääsevät paikalliset ihmiset ja heidän asiansa. Aiheina ovat tyypillisesti erilaisten kansalaisjärjestöjen kuulumiset mutta myös paikallispolitiikan ajankohtaiset kysymykset. Kymmenen pidetyimmän median joukossa on neljä televisio- ja radiokanavaa sekä mainitut kaksi urheilulehteä. Ja tämähän on omiaan lisäämään lukijamäärää. Samalla kyse on totuttujen ajatusmallien muutoksesta. Journalism.co.uk:n haastattelema Mailin päällikkötoimittaja Ben Hurst arvelee yhteistyönä tehtyjen juttujen yleistyvän. Hänen mukaansa nykyiset viestintäkäytännöt merkitsevät sitä, että niin juttuja kuin tutkivaa työtäkin niiden luomiseksi tekevät muutkin kuin journalistit. El Paísilla tykkääjiä on 180 000. Ravintolajutusta pääsee terveysviranomaisen sivulle mutta myös Mailin jutun pohjana olleeseen siivottuun datataulukkoon. Taulukko taas on julkisessa paikassa eli Buzzdatan sivulla. Ilmiönä NewsDiffs on silti merkille pantava. NewsDiffs tuskin jää ainoaksi vahtikoiran vahtikoiraksi. Ykkösenä on urheilulehti Marca, jolla on noin 780 000 tykkääjää. Sen tekeminen nimittäin vaati vain vajaan kahden vuorokauden työn parilta koodarilta ja yhdeltä journalistilta. 3) WWW WWW SARJASSAMME ?HAUSKA tietää tämäkin. Kiinnostunut lukija voi halutessaan tehdä taulukoista esimerkiksi omia visualisointejaan. Enin osa versioinneista näyttää normaalilta journalistiselta toiminnalta juttusisältöjen päivittämiseksi. 16 SuomenLehdistö 2/13 Ravintoloiden hygieniatasoa käsittelevässä jutussa on lehden verkkosivulla vain still-kuva kartasta, johon rankatut ra- vintolat on sijoitettu. Yhteisöjulkaisut ovat myös avoimia siinä mielessä, että ne yleensä sallivat keskustelun ja niiden sisältöjä voi helposti jaella sosiaalisessa mediassa. Yhteisöjulkaisut eivät kuitenkaan ole kovin avoimia lähteidensä suhteen. kerrottakoon, että eniten Facebookissa tykättyjen espanjalaisten medioiden kärjessä ei ole yhtään varsinaista sanomalehteä. Kymmenen kärkeen kyllä mahtuu kaksi urheilulehteä, mutta esimerkiksi maan suu- BRITANNIASSA TEHDYSSÄ tutkimuksessa kävi ilmi, että verkossa olevat yhteisölliset paikallisjulkaisut todellakin ovat sekä paikallisia että yhteisöllisiä. Luvut ovat tammikuulta. Se luo eräänlaista pakotettua läpinäkyvyyttä, kuten NY Timesin lukijatoimittaja kuvaili. INTERNET Yleisö tekee datajournalismia verkonsilmä Yhteistyöllä paikallista datajournalismia Ari Heinonen dosentti, tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa ari.a.heinonen @uta.fi JES SE PAS AN EN LINKIT BRITTILÄINEN Birmingham Mail on ryhtynyt tuottamaan paikallista datajournalismia yhteistyössä vapaaehtoistyöhön perustuvan Help Me Investigate -ryhmän kanssa
Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Artikkelista oli jätetty pois useita faktoja, mikä sai aikaan sen, että artikkeli, joka alkuperäisessä, kantelijan hyväksymässämuodossaolitarkoitettuolemaan tasapuolinen, ja jonka tarkoituksena oli tuoda esiin uuteen asunto-osakeyhtiölakiin sisältyviä epäkohtia, oli toimituksen manipuloinnin seurauksena muuttunut sensaatiojutuksi, jonka tavoitteena oli kantelijan leimaaminen yksin riitapukariksi. Lähettäessään sähköpostinsa Berglund on ollut siinä käsityksessä, että mahdollinen langettava päätös toisi vielä kerran päivänvaloon yksityishenkilön nimen ja aiheuttaisi hänelle sitä kautta vielä uudestaan mielipahaa. Kyse oli täysin vilpittömästä eleestä, ei uhkailusta kuten kantelija väittää. Kantelijan nimi esiintyy yhden kerran MOT-ohjelman nettisivuilla julkaistussa 400-sivuisessa taustamateriaalissa. Kantelijan mukaan nimen julkaiseminen loukkasi hänen yksityisyyttään. Tällainen juttu ei päätoimittajan vastauksen mukaan olisi ollut asiallinen, eikä sellaisen julkaisemiseen olisi ollut perusteita. Kantelijan nimen julkaisusta vakavanrikoksentutkinnanyhteydessäsyntyy mielikuva hänen sekaantumisestaan epäiltyynrikokseen. Tätä toimittaja Berglund pahoittelee lähettämässään sähköpostissa. Journalistinen hyvä tapa ei sulje pois anteeksipyyntöä tai yhteydenottoa kantelijaan. Tämän jälkeen toimitus muokkasi ja lyhensi juttua. Koska ko. dokumentti on julkistettu verkkosivuilla ennen kuin poliisin dokumentista on poistettu epäolennaiset tiedot, kantelija on aiheettomasti asetettu kielteiseen julkisuuteen. Virhettä on kantelun mukaan mahdotonta korjata, koska se on ollut Yleisradion verkkosivuilla kaikkien luettavana ja tallennettavana. Kantelijan taloyhtiö toimi jutussa esimerkkinä kantelijan omasta tahdosta. Kantelijan väitteet siitä, että Ilta-Sanomat olisi muuttanut hänen hyväksymänsä asiallisen jutun valheelliseksi, ovat perusteettomia. Riidanhaastajan ima- * Kun julkaistaan salaisia asiakirjoja, toimituksella on korostunut vastuu tarkistaa asiakirjojen sisältö. Kantelija katsookin,että hänen tiedoillaan ei ole merkitystä asian selvittämisessä, eikä nimeäni tule näin ollen myöskään merkitä pöytäkirjaan. Tämänkaltaisessa tilanteessa toimituksenonsuhtauduttavatietolähteisiinsä kriittisesti, sillä heillä voi olla Journalistin ohjeissa mainittu hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kantelijan hyväksyttyä haastattelulausumansa toimitus muokkasi juttua, mihin sillä oli journalistisen päätösvaltansa puitteissaoikeus.Muokkauseineuvostonmielestävääristänythaastateltavanlausumia, eikä kantelija niin väitäkään. Kantelija piti jutun virheinä sitä, että kiistan toisen osapuolen nimiä ja kantelijan viranomaiskontakteja ei mainittu. Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, ettäkäytetynlähdeaineistonjulkaiseminen voi olla joissakin tapauksissa perusteltua journalistisen läpinäkyvyyden kannalta. Neuvosto tähdentää kuitenkin, että toimitus vastaa aina julkaisemistaan tiedoista. Kunjulkaistaansalaisiaasiakirjoja,toimituksellaonkorostunutvastuutarkistaaasiakirjojen sisältö. Toimittajakirjoittinäistäyhteisesti sovituista lähtökohdista jutun, jonka kantelija sai sähköpostiinsa ja jonka hän hyväksyi. Juttu, jonka Ilta-Sanomat julkaisi ja jonka kantelija oli tarkastanut ja hyväksynyt, oli ilman hänen suostumustaan muokattu sisällöltään sellaiseksi, että se loukkasi kantelijanhenkilöoikeuksia,vahingoitti hänen elinkeinoaan tietokirjailijana ja luennoitsijana ja täten hänen yrityksensä liiketoimintaa. kantelijan nimi on mainittu puhelinkeskustelussa yhden epäillyn kanssa: ?NN:n (kantelija) kanssa 6.6.2008 käymässään puhelinkeskustelussa Wiitakorpi toteaa mm, ??Kato se N meidän on todella vaikee ymmärtää?(epäselvää)?, että vaikka mitä olisi tapahtunut, niin tähän mennessä, niin kyllä aivan varmasti kaikki niin kuin datat on niin kuin hävinnyt, taikka toi toi muuta että??(liitteet nrot 8.21-8.24, NN-Jorma Wiitakorpi 6.6.2008?. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Tätä kantelija ei enää tehnyt eikä vaatinut oman kannanoton julkaisemista. Ilta-Sanomien juttu käsitteli taloyhtiössä syntynyttä kiistaa, jossa oli kaksi osapuolta. Hänen nimensä oli lähes kaksi viikkoa Yleisradion verkkosivuilla liitettynä kyseiseen rikosepäilyyn ja hänet on siten aiheettomasti asetettu epäilyn alaiseksi. JSN Päätöksiä 26.9.2012. 26.9.2012 Ratkaisut tekivät Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannele Haanpää-Holappa, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen, paitsi ratkaisussa 4819, josta puuttuivat Uimonen ja Haanpää-Holappa. Ilta-Sanomat Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös haastattelun tarkastamista ja virheen korjausta koskevassa asiassa. Kantelija ei päätoimittajan mukaan myöskään ole yksilöinyt, mitä Journalistin ohjeiden kohtaa hän katsoo Ilta-Sanomienrikkoneen.Ilta-Sanomatpyytääkin, että JSN jättää kantelun tutkimatta näiden puutteiden vuoksi. Päätoimittajan vastauksen mukaan kantelija oli asiassa aloitteellinen esittäen tuntemalleen Ilta-Sanomien toimittajalle taloyhtiönsä asioita koskevaa juttuaihetta. Toimittaja esittikin, että kantelija vetäisi kantelunsa pois JSN:n käsittelystä. Tiedotusväline voi julkaista salaistakin materiaaliahyvänjournalistisentavanpuitteissa. Jo artikkelista laadittu lööppi, "Lenitalla ilmiriita naapureiden kanssa", samoin kuin jo artikkelin otsikko "Lenita sodassa naapureiden kanssa", ovat asenteellisia ja provosoivia asettaessaanvirheellisestiallekirjoittaneen riitapukarin asemaan. Yksityiskohtina artikkelissa esiintyvien virheiden ja puutteiden osalta kantelija luettelee mm. Kyseisessä dokumentissa mainitaan täysin ulkopuolisten ihmisten nimiä ja mm. Ohjelman toimittaja esitti kantelijalle kesken kanteluprosessin, että tämä vetäisi kantelunsa pois siitä mahdollisesti aiheutuvan lisäjulkisuuden vuoksi. Kantelu: 18.2. se olisi omiaan vaarantamaan päätösvallan pysymisen toimituksessa. Kantelija olisi halunnut lehden julkaisevan myös listan kantelijan yhteydenotoista virkamiehiin ja viranomaisiin, jotka estivät yhtiön kahta muuta osakasta jatkamastakantelijanlaittomanapitämäätoimintaa. Kohtaan, jossa todistellaan Patrian toimitusjohtajan asennetta ja suhtautumista rikosasiaan, poliisi on liittänyt otteita kahdesta salaa kuunnellusta puhelinkeskustelusta. ja 9.4.2012 Kantelija: NN Kantelun mukaan MOT-ohjelmassa (6.2.2012) käytetyt lähteet listattiin Yle:n verkkosivuilla. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).Tunnistamiseenjohtavientietojenkäytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32). Yleisradio julkaisi MOT:n nettisivuilla Patrian Sloveniaan tekemiin asekauppoihin liittyviä poliisin esitutkintapöytäkirjoja. Pihlajamäen mukaan MOT ei huomioi, arvioi tai liitä kantelijan nimeä mihinkään; MOT ei kerro esimerkiksi hänen aviosuhteestaan Slovenia-tapauksessamukanaolevaanhenkilöön:MOTeinäin "asetakantelijaaaiheettomastiepäilynalaiseksi" tai "aseta häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen". Aineistot on TV1:n vastauksen mukaan saatu laillisin keinoin ja ne julkaistiin journalistisen läpinäkyvyyden vuoksi. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Siinäkin kantelija on nostettu yksinäiseksi riitelijäksi kaavoitusta vastaan, vaikka kysymyksessä oli Lehtisaari-Seuran yhteinen hanke. Kantelun täydennys 6.2.2012: Kantelijan ja Ilta-Sanomien välisissä keskusteluissa kantelijan edustaja tiedusteli, miksi asunto-osakeyhtiön neljästä osakkaasta vain kahden nimet mainittiin jutussa. [Kantelijan nimi muutettu NN:ksi] Kantelijan mukaan samannimisiä henkilöitä kuin hän, on Suomessa vain yksi toinen. Hän tarkasti lausumansa ja hyväksyi ne. Yhtenä lähteenä oli poliisin esitutkinta-aineiston johdanto-osa, joka oli siinä vaiheessa salainen. epäilyihin millään tavalla. Esitutkintapöytäkirjassa ei pidä olla sellaisia merkintöjä, joilla vaarannetaan sivullisen henkilön oikeussuojaa. Jos sivullisen henkilön nimellä tai muilla tiedoilla ei ole merkitystä asian selvittämisessä, ei sivullisen tietoja tule merkitä pöytäkirjaan. Toimittajan pelko nimen uudelleenjulkaisusta saattoi olla virheellinen, mutta hänen yrityksensä suojata kantelijaa lisäjulkisuudelta oli rehellinen ja vilpitön. Ratkaisu Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Vaikka dokumentti myöhemmin vedettiin pois, tehtyä virhettä on mahdotonta korjata. Lisäys kanteluun 9.4.2012 Kantelija sai JSN:n käsittelyprosessin aikana 23.3.2012 MOT:n toimittajalta sähköpostiviestin, jonka hän koki uhkaukseksi. Viestissään toimittaja kantelijan mielestä myöntää yksityisyyden loukkaamisen oikeaksi ja pahoittelee sitä. Toimitus julkaisi kantelijan nimen verkkosivuillaan sellaisessa yhteydessä, että hänet saattoi aiheettomasti liittää tutkittavaan rikosprosessiin. Lehti suhtautui tietolähteeseensä kriittisesti. Päätoimittaja Sadeojan mukaan lehti ei luvannut kantelijalle, että tämä saisi tarkistaa jutun lopullisen version ennen sen julkaisemista. Kantelijan keskeinen tarkoitus oli esittää vakavia väitteitä kahdesta taloyhtiönsä osakkaasta. Lehti on myös pyrkinyt julkaisemassaan jutussa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja suhtautunut kantelijaan tietolähteenä kriittisesti. Kantelijan nimi mainitaan yhden ainoan kerran noin 400 sivua käsittävissä tiedostoissa, jotka MOT julkaisi nettisivuillaan 6.?17.2.2012. Katsottiin, että yhtiö, jossa kantelija asuu, olisi hyvä esimerkki lain vaikeasta valvonnasta ja väärinkäytöksistä. Toimitus vastasi ja edellytti, että kantelija yksilöi virheet. Virheenkorjauspyyntö ei kohdistunut mahdollisiin olennaisiin asiavirheisiin. Kantelu: 24.1.2012 Kantelija: Lenita Airisto Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 28.12.2012 julkaistuun juttuun ?Lenita sodassa naapureiden kanssa?. Kantelija henkilökohtaisesti ei liity millään tavalla rikostutkintaan. MOT:n toimittaja lähetti kantelijalle sähköpostiviestin, kun oli saanut tiedon kantelusta. Toinen on käyty toimitusjohtajan ja yhtiön hallituksen puheenjohtajan välillä, toinen toimitusjohtajan ja kantelijan välillä. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Poliisi on salakuunnellut puhelua pakkokeinona Patriatutkinnassa. Julkaisun jälkeen kantelija oli yhteydessä toimitukseen ja pyysi jutun virheiden korjausta. Kantelijan nimen julkaisusta vakavan rikoksen tutkinnan yhteydessä syntyy mielikuva hänen sekaantumisestaan epäiltyyn rikokseen. goa on tuettu vielä kokonaan aiheeseen liittymättömällä sivuartikkelilla, joka koskee 15 vuotta vanhoja Kaskisaaren kaavoitukseen liittyviä tapahtumia. Lisäksi hän muistutti kantelijaa siitä, että mahdollisen langettavan päätöksen myötä kantelijan yksityisyyden suoja kärsisi lisää. Toimitus julkaisi aineistot nettisivuillaan, jotta suuri yleisö saattoi itse tarkistaa mihin MOT perusti ohjelmansa sisällön. Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Julkisen sanan neuvosto käsittelee kantelun Ilta-Sanomien keskeytyspyynnöstä huolimatta, koska kantelijalla ja päätoimittajalla on eriävät käsitykset siitä, onko kantelija pyytänyt virheen korjausta JSN:n ohjeistuksen mukaan. Kantelija ja Ilta-Sanomat ovat eri mieltä jutun aloitteen tekijästä, mutta sillä ei neuvoston ratkaisun kannalta ole merkitystä. ?Tämä on jutun suurin virhe ja myös valhe, joka olisi korjattava?, kantelija toteaa. Vastaus:22.2.2012 Vastaaja Ilta-Sanomat Vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että kantelija ja hänen asiamiehensä eivät ole pyytäneet Ilta-Sanomilta virheen korjausta eivätkä tehneet vastine- tai oikaisupyyntöä. Tämän takia lukija saa käsityksen, että taloyhtiön hallitus olisi yksimielinen asiassa . MOT -ohjelmassa 6.2.2012 esiintyy aiemmin julkisuudesta poissa ollut keskeinen lähde. Lisävastaus: 12.4.2012 Vastaaja: Yleisradio Toimittaja Magnus Berglund otti omasta aloitteestaan yhteyttä kantelun tehneeseen henkilöön pahoitellakseen hänelle mahdollisesta aiheuttamaansa mielipahaa. Peruste tällaisten tietojen poisjättäminen on ETL 8 §:ssä, jonka mukaan esitutkinta on toimitettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi eikä kenellekään aiheuteta tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavanomialausumia,eikäsilläsaaluovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Lisäksi kantelija pyytää JSN:n kannanottoa siihen, onko tällainen kantelijaan kohdistuva uhkailu JSN:n perussopimuksen tarkoituksen ja journalistin ohjeiden mukaista. Vastaus: 28.3. Julkisen sanan neuvostototeaa,ettäkyseeiollutolennaisistaasiavirheistä, vaan toimituksen päätösvaltaan kuuluvista journalistisista ratkaisuista. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. > 4807/SL/12 Yleisradio, MOT Julkisen sanan neuvoston langettava päätös yksityisyyden suojaa ja kanteluprosessia koskevassa asiassa. ja 12.4.2012 Vastaaja: Yleisradio Televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki vastaa, että televisiossa ja Yle Areenassa esitetyssä MOT-ohjelmassa 6.2.2012 kantelijaan ei ole viitattu kertaakaan, millään tavoin. Lehti kiinnostui aiheesta sen yleisen yhteiskunnallisen merkityksellisyyden vuoksi. Lisäksi jutun keskeinen sisältö ei muuttunut lopullisessa jutussa verrattuna kantelijan hyväksymään versioon. Ilta-Sanomat on päätoimittajan mukaan säilyttänyt journalistisen päätösvallan itsellään. Kantelija tiesi, millaiseen yhteyteen häntä haastateltiin. Aineistossa siteerataan Patrian toimitusjohtajaa Jorma Wiitakorpea puhelussa kantelijalle. Toimitus editoi haastattelun tarkastamisen jälkeen juttua, mutta ei koskenut haastatellun lausumiin. Tätä MOT perustelee Patria-tapausten yhteiskunnallisella merkityksellä, laajalla kansallisella ja kansainvälisellä huomiolla (mm. kaksi valtioiden välistä noottia). Aikaisemmassa ohjelmassa käytetyn lähdesuojan takia toimitus on pyrkinyt mahdollisimman suureen avoimuuteen lähteiden käytön suhteen, niin että jokainen on voinut arvioida ohjelmassa esitettyjä tietoja ja journalistista prosessia. Journalistin ohjeet eivät myöskään edellytä lopullisen version tarkastamisoikeuden myöntämistä haastateltavalle . MOT rikkoo yksityisyyden suojaa vastaan, koska lukijalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, ettäkantelija ei liity ko. seuraavat seikat: Artikkelissa esitetään, että taloyhtiössä toinen osapuoli haluaa yhtiön kunnostustöitä, mutta kantelijan ja hänen puolellaan olevan naapurin mukaan niihin ei ole edellytyksiä; Jutusta on jätetty pois hallituksessa vähemmistöä edustavan professorin lausunto. Kantelija katsoo olevansa selvästi tunnistettavissa ja hänet on asetettu näiden tietojen mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen. JSN:n kantelua koskevissa ohjeissa todetaan seuraavasti: ?Jos kantelu kohdistuu jutussa olleeseen asiavirheeseen, pitää tiedotusvälineeltä ennen kanteluapyytäävirheenkorjaustajaliittääkorjauspyyntö ja siihen mahdollisesti tullut vastaus kanteluun?. Kantelun mukaan Ilta-Sanomien toimittaja ehdotti kantelijalle juttua uudesta asunto-osakeyhtiölaista,jottalainvalvonnanpuutteetaukeaisivat konkreettisesti lukijalle. Sen julkaiseminen oli kantelijan mielestä kaikilta osin lainvastaista eikä kuulu millään muotoa sananvapauden piiriin. Lehti on myös varonut kantelijan taloyhtiön muiden osakkaiden tunnistamiseen johtavien tietojen julkaisemista. Ratkaisu Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Hän myönsi virheensä ja pyysi anteeksi sitä, että oli rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. ja että kantelija ja "hänen puolellaan oleva naapuri" olisivat pienenä vähemmistönä häiriköimässä taloyhtiön ja sen hallituksen asianmukaisia toimenpiteitä. Taloyhtiössä on neljä yhtä suurta huoneistoa, joten asiassa on kaksi tasa-arvoista osapuolta; Artikkelista on jätetty pois useita faktoja, jotka osoittavat toisen osapuolen lainvastaisia toimenpiteitä ja laiminlyöntejä. Kantelijasta on artikkelissa luotu virheellisesti ja täysin aiheettomasti riitaa haastava osapuoli. Nimenjulkaisuloukkasikantelijanyksityisyydensuojaa.Aineis- * SuomenLehdistö 2/13 17
Koulutuskonsernin toimitusjohtaja on saanut runsaasti palstatilaa, mutta kantelijalta ei ole pyydetty yhtään kommenttia. Kantelija esiteltiin kantelun kohteena olevassa jutussa ?entisenä sihteerinä?. Hänen mielestään lehti on toistuvasti esitellyt näitä asioita puolueellisesti. On toimituksen velvollisuus arvioida, onko erityisen kriittiseen julkisuuteen joutuva henkilö tunnistettavissa sellaisessakin tapauksessa, ettei toimitus itse ole julkaissut henkilön nimeä. Kantelijan ja opettajan toimitukselle lähettämä, vastineeksi tai omaksi kannanotoksi tarkoitettu yhteinen kirjoitus sisälsi lähinnä moitteita Etelä-Suomen Sanomien tavalle valita haastateltavansa ja näkökulmansa. Toimitus julkaisi juttuvihjeeksi tarkoitetun tekstin mielipidekirjoituksena ilman kirjoittajan suostumusta ja keksi kirjoitukselle nimimerkin. Kantelu: 24.2.2012 Kantelija: NN Kantelu kohdistuu Vihdin Uutisissa 29.1.2012mielipiteenäjulkaistuunkirjoitukseen. ja alaotsikko ?Kohu: Ilmavirta torjuu itseensä ja koulutuskonserniin kohdistetut syytökset?. Juttuvihjettä tarjoavan lukijan on voitava luottaa, ettei hänen henkilöllisyytensä ilman omaa suostumusta paljastu ulkopuolisille. Koulutuskonsernissa ne on nähtävästi ymmärretty erillisiksi kanteluiksi, joihin konserni on joutunut antamaan erilliset vastineensa. Neuvosto ei voi olla varma, paljastuuko kantelijan henkilöllisyys kirjoituksesta, mutta vaara on kuitenkin ilmeinen . Kantelijan kotikadun varrella tietty perhe oli jo pidempään parkkeerannut ajokalustoaan kielletylle alueelle ja se oli ärsyttänyt alueen asukkaita. Aihe oli hyvin ajankohtainen eli pysäköintikiellon alaisten katujen valvonta. Jutussa hänen väitettiin tehneen lukuisia kanteluita. Päätoimittajan kommentti: ?Virhe ei ole olennainen, koska opettaja on joka tapauksessa kannellut oikeuskanslerin kaltaiselle instituutiolle eli oikeusasiamiehelle.? 4) Opettaja on tehnyt aluehallintovirastoon yhden valituksen, mutta jutussa hänen kerrottiin tehneen ainakin kaksi valitusta. Päätoimittajan kommentti: ?On kokonaisuuden kannalta epäolennaista, onko valituksia tehty yksi vai kaksi. Päätoimittaja ei näe, että kyseisestä kirjoituksesta olisi ollut haittaa sen kirjoittajalle tai kenellekään toisellekaan, koska kantelija eikä kukaan muukaan asianosainen ole tunnistettavissa. Ratkaisu Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistäjulkisuutta,toimituksenonsuotavaaava- 18 SuomenLehdistö 2/13 ta yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu (JO 14). Kantelun, päätoimittajan vastauksen ja JSN:n käytössä olevan sähköpostikirjeenvaihdon perusteella on riidatonta, että Vihdin Uutiset julkaisi toimitukselle lähetetyn juttuvihjeen ilman kirjoittajan lupaa mielipidekirjoituksena. Opettajan mukaan hän on tehnyt vain yhden kantelun, jonka asiasisältöä on täydennetty lisäkirjeillä. Päätoimittajan kommentti: ?Kuten opettaja itsekin toteaa, hän on lähettänyt oikeusasiamiehelle varsinaisen kantelunsa lisäksi lukuisia lisäselvityspyyntöjä. Se kuitenkin julkaistiin mielipidekirjoituksena varustettuna keksityllä nimimerkillä ?Ihmettelijä?. Päätoimittaja myös ihmettelee kantelijan väitettä, että olisi hyvän lehtimiestavan vastaista antaa toisessa mediassa vastausmahdollisuus sellaiselle henkilölle, joka on joutunut kyseenalaiseen valoon toisessa tiedotusvälineessä. Päätoimittajan mukaan kantelijan ja opettaja X:n yhteinen vastine ei sisältänyt sellaista uutta tietoa, että sen julkaiseminen olisi ollut perusteltua. tonpoistaminenkaksiviikkoamyöhemmin ei poista aiheettomasta epäilystä syntynyttä vahinkoa. Kesken käsittelyprosessin tehty esitys kantelun perumisesta ja väärä tieto lisäjulkisuudesta langettavan päätöksen yhteydessä ovat asiattomia yrityksiä puuttua kantelijan oikeuteen saada JSN:n ratkaisu siitä, noudattiko MOT hyvää journalistista tapaa. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa kanavalle huomautuksen. > 4819/SL/12 Vihdin Uutiset Julkisen sanan neuvoston langettava päätös mielipidekirjoitusta koskevassa asiassa. Toimitus myös sekoitti keskenään rikosilmoituksen ja tutkintapyynnön, mikä oli omiaan johtamaan lukijoita harhaan. Opettaja X:n henkilöllisyyttä ei ole paljastettu EteläSuomen Sanomissa, mutta neuvoston käsityksen mukaan hän oli kuitenkin jutusta tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin. On esimerkiksi huomattava ero siinä, onko henkilö tehnyt oikeusasiamiehelle yhden vai 37 kantelua, tai onko hän tehnyt oikeuskanslerille kanteluita lainkaan. Oikaiseminen olisi päätoimittajan mukaan pikemminkin johtanut sellaiseen käsitykseen, ettei opettaja ollut lainkaan tehnyt kanteluja, joiden tekeminen oli kuitenkin kiistattomasti tuotu esille. Myöskään opettaja X:n kirjettä ei voi pitää omana kannanottona Journalistin ohjeiden tarkoittamassa merkityksessä. ja 12.9.2012 Vastaaja: Etelä-Suomen Sanomat Päätoimittaja Heikki Hakala kertoo, että kysymys on pitkästä prosessista ja että lehti on alun alkaen nostanut esille epäilyt koulutuskonsernissa tapahtuneista vääryyksistä. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Lehti julkaisi 22.2.2012 jutun, jonka otsikko kuului ?Imperiumi iskee nyt takaisin. Lehti on kuitenkin ollut päätoimittajan mukaan pidättyväisempi kuin kantelija olisi toivonut, koska sitä sitovat Journalistin ohjeet, jotka velvoittavat väittämien tarkistamiseen ja tosiasioiden kertomiseen. Ratkaisu Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). esiteltiin jutussa nimellä ?opettaja X?. lyhyen kadun varrellahan on vain kahdeksan taloa. Asetelma on ollut sellainen, että kantelija on esittänyt erilaisia syytöksiä, joihin koulutuskonsernin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat antaneet altavastaajina vastauksia. Tästä syystä lehti pyysi kommenttia koulutuskonsernin toimitusjohtajalta, joka oli myös päättänyt lähettää Ylen johdolle selvityksen ohjelman virheistä. Hakalan mielestä oli jo sinänsä uutinen, että Yle esitti koulutuskonsernista tietoja, joiden todenperäisyyden EteläSuomen Sanomat oli aikaisemmin todennut toteen näyttämättömiksi. Kantelija on toiminut niissä keskeisenä lähteenä. Toinen kritiikkiä esittänyt henkilö . Tähän uutiseen ei Hakalan mukaan ollut tarvetta saada kommentteja niiltä, jotka olivat Stradan lähteinä. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Lisäksi toimituksen tapa oma-aloitteisesti ja ilman kirjoittajan lupaa muuttaa juttuvihje mielipidekirjoitukseksi ja keksiä sille kirjoittajanimimerkki on omiaan murentamaan yleisön luottamusta tiedonvälitykseen ja journalistiseen toimintaan yleensä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vihdin Uutiset on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen. > 4823/SL/12 Etelä-Suomen Sanomat Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjaamista koskevassa asiassa. Kantelija kertoo lähettäneensä Vihdin Uutisille juttuvinkin lehden omien ohjeiden mukaisesti ja juttuvinkki-linkin kautta. Välittömästi kirjoituksen julkaisemisen jälkeen poliisi laittoi sakkolaput luvattomasti pysäköityihin autoihin. Tätä asukkaat olivat kantelijankin mukaan pitkään poliiseilta pyytäneet. Kadun varren asukkaita pitkään vaivannut ongelma siis poistui, kun juttuvinkiksi ilmeisesti tarkoitettu kirjoitus julkaistiin yleisönosastolla nimimerkillä. Tämä olisi johtanut lukijoita harhaan. Lisäselvityksessään Hakala kommentoi opettaja X:n olennaisiksi virheiksi väittämiä jutun kohtia seuraavasti: 1) Opettaja ei ole tehnyt yhtään rikosilmoitusta, vaikka jutussa hänen kerrottiin tehneen lukuisia tutkintapyyntöjä, joista kolme oli rikosilmoituksia. Päätoimittajan kommentti: ?On epäolennaista, oliko kyse muodollisesti rikosilmoituksesta, tutkintapyynnöstä tms. Faktaa on, että Ilmavirran [toimitusjohtajan] osalta juttu raukesi poliisitutkintaan ja rehtorit todettiin syyttömiksi oikeudessa. 2) Jutussa kirjoitettiin opettajan tehneen 37 kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelija ihmettelee, että lehti julkaisi vastineen, joka oli osoitettu Ylelle. Tämä periaate on kirkkaana Journalistin ohjeiden lähdesuojakohdassa. Kirjoituksessa ei tuotu esiin sellaisia kantelijoihin itseensä liittyviä asiaväitteitä, jotka lehden olisi ollut syytä julkaista. Kadun varrella oli ilmakuvan mukaan kahdeksan taloa, joten nimimerkkikirjoittajan henkilöllisyys ei paljastunut. Siinä käsiteltiin asiaa laajemmin, kuin lehdessä aiemmin, ja esiin tuotiin vain toisen osapuolen näkemyksiä. Koulutuskonsernin toimitusjohtaja on kantelijan mukaan uutisoinut asiaa laajasti myös konsernin intranet-sivuilla ja käyttänyt siellä kantelijan ja ?opettaja X:n. Toimitusjohtajan antamien tietojen perusteella ainakin koulutuskonsernin työntekijät pystyivät päättelemään opettaja X:n henkilöllisyyden. Toimitus itse keksi ja merkitsi kirjoituksen alle nimimerkin. Journalistinentiedonhankintaperustuu ehdottomaan luottamukseen tietolähteiden ja toimituksen välillä. nimiä. Väärinkäytösepäilyjä tai väitettyä konsernin henkilöstön pahoinvointia ei kuitenkaan ole voitu näyttää toteen. Strada-ohjelma nojasi päätoimittajan mukaan tietonsa hyvin samantyyppiseen aineistoon, kuin jota kantelija oli esitellyt Etelä-Suomen Sanomissa. Lehtijuttu sisälsi kantelijan mielestä myös useita asiavirheitä. Jutussa ei kerrottu kantelijan nimeä, mutta hän oli silti tunnistettavissa. Kantelu: 27.2.2012 Kantelija: Sari Rivalli, NN Kantelijan mukaan lehti on julkaissut useita artikkeleita Päijät-Hämeen koulutuskonsernin epäselvyyksistä, joita kantelijakin on alun perin tuonut esiin. Tästäkin valituksesta koulutuskonserni on joutunut antamaan useita lisäselvityksiä samoin kuin oikeusasiamiehelle osoitetusta kantelusta ja lisäselvityspyynnöistä.? Hakala kiistää, että lehti olisi ollut asiassa puolueellinen. Uutta aineistoa ei kuitenkaan ollut, eli ohjelma perustui väitteille, joille lehti ei ollut saanut käytännössä mitään vahvistusta. Kantelija katsoo, että lehti on halunnut leimata koulutuskonsernin epäselvyyksiin liittyvät asiat muutaman henkilön masinoimaksi ajojahdiksi, vaikka kysymys on laajemmasta asiasta. Lehti ei ollut yhteydessä kantelijaan tai opettaja X:ään ennen jutun julkaisemista. Opettaja X lähetti toimitukselle ensin oman vastineensa, jossa hän pyysi korjaa- maan kirjoituksen selkeät asiavirheet. Opettaja ei allekirjoittanut vastinetta omalla nimellään, koska halusi suojella ?väsynyttä perhettään turhalta julkisuudelta?. Myös ?opettaja X:n. Lehti julkaisi ohjelman keskeiset väitteet ja toimitusjohtajan vastaukset niihin. Kantelijasta esitettiin olennaisesti virheellistä tietoa, jota lehti ei suostunut korjaamaan. Yhtä kaikki, oikeusasiamies on saanut opettajalta runsaasti kanteluja tai kantelun luontoista aineistoa, joten virhe ei ole olennainen.? 3) Opettaja ei ole tehnyt yhtään kantelua oikeuskanslerille. Kenellekään lähiympäristöstä ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi kuka tekstin oli kirjoittanut. Erityisen ankaran arvostelun kohteeksi jutussa joutui ?opettaja X?. Toimitusjohtaja kertoi uutisessa yksityiskohtia muun muassa yrityksistä purkaa opettajan virkasuhde sekä tähän liittyvistä tutkintapyynnöistä ja erilaisista viranomaiskanteluista. Vastinetta ei julkaistu. Lehti on pitäytynyt opettaja X:n oikean nimen julkaisemisesta siksi, ettei häneen henkilönä kohdistuisi epäsuotuisaa julkisuutta ja että se saattaisi olla hyvän journalistisen tavan vastaista. Oma kannanotto julkaistaan lähtökohtaisesti omalla nimellä, koska sen perusteena on nimenomaan tunnistettavan henkilön joutuminen erittäin kielteiseen julkisuuteen. Opettaja X:n kirjeessä osoitettiin kuitenkin yksilöidysti useita virheitä. Jutussa kerrottiin, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitusjohtaja oli lähtenyt vasta- hyökkäykseen maineensa puhdistamiseksi Ylen julkaiseman tv-ohjelman jälkeen. Kantelijan mukaan vähänkin asiaa seuraavat tahot tietävät ilman oikeita nimiäkin, kenestä on kysymys. Kantelijan tarkoitus oli juttuvinkillään kiinnittää lehden toimituksen huomio poliisin käyttäytymiseen kaduilla olevien pysäköintikieltojen valvonnassa. Vastaus: 28.3.2012 Vastaaja: Vihdin Uutiset Päätoimittaja Vesa Valtonen vastaa, että kantelija lähetti juttuvinkin kirjallisessa muodossa, jonka voi hyvin käsittää myös mielipidekirjoitukseksi. Päätoimittaja päätti julkaista juttuvinkiksi Vihdin Uutisillelähetetynkirjoituksenyleisönosastolla nimimerkillä, sillä kirjoituksessa puututtiin ongelmaan, jonka esimerkiksi kunnossapidosta vastaavat viranhaltijat olivat kokeneet isohkoksi ongelmaksi. Päätoimittaja varmisti kyseisen kadun tonttien rakennustilanteen ennen julkaisua Google Earthin avulla. Lehti käytti itsenäistä journalistista harkintaansa, kun se perusti juttunsa Ylen ohjelmaan, jossa kerrottiin samasta aiheesta. Jutussa ?entisenä sihteerinä. Koulutuskonsernissa työskentelee noin 1700 henkilöä. Konsernin toimitusjohtaja kommentoi Etelä-Suomen Sanomissa väitteitä, jotka oli esitetty Ylen Strada-ohjelmassa. Pitkään jatkunutta, paikallisia tiedotusvälineitä kiinnostanutta tapahtumaketjua oli käsitelty nimien kera myös laajan koulutuskonsernin sisäisessä verkossa. esitelty kantelija oli jutusta tunnistettavissa, koska hän oli esiintynyt useissa välineissä, myös Etelä-Suomen Sanomissa, jo aikaisemmin omalla nimellään. Jutun lopussa oli linkki vastineeseen, jonka toimitusjohtaja oli lähettänyt Ylelle. Etelä-Suomen Sanomien juttu oli jatkoa lehdessä jo aiemmin julkaistuille uutisille, joissa kerrottiin koulutuskonsernin johtoon liitetyistä väärinkäytösepäilyistä. Toimitus arveli, että asiasta oli löytynyt uutta tietoa, kun valtakunnallinen tv-ohjelma esitti vakavia syytöksiä. tapaus on ollut esillä lehdessä. Jutun virheet olivat olennaisia, ja ne olisi tullut korjata heti, kun ne tulivat toimituksen tietoon. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen. > 4824/SL/12. Artikkelista vinkattiin myös lehden etusivulla. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Se, että nimi on julkaistu jossakin muualla, ei päätoimittajan mielestä muuta asiantilaa. Hakalan mielestä opettaja X:n yksin kirjoittamassa vastineessa oli kyse saivartelusta pienten yksityiskohtien osalta esimerkiksi siitä, olivatko koulutuskonsernin toimitusjohtajan sanamuodot tarkalleen oikein. joka on antanut suostumuksensa oman osuutensa käsittelemiselle Julkisen sanan neuvostossa . Sen jälkeen kantelija ja opettaja X lähettivät vielä yhteisen, molempien nimillään allekirjoittaman vastineen, joka sekin jätettiin julkaisematta. Vastaus: 13.3
Nykyinen päätoimittaja Matti Piirainen jää eläkkeelle ensi kesänä. Muuten hän tekisi kaksi 2000 merkin juttua, jota kukaan ei muista.? Kohta kolme, aikaa ajatteluun: ?On ongelmallista, että aamupalaverissa pitäisi päättää kaikki aiheet. Jos jää pari kolme toimittajaa, joilla ei ole just jotain päälle kaatuvaa, me menemme kahville. Tiainen toimii yrittäjänä omistamassaan Aventur Partners oy:ssä. 10 numeroa vuodessa. Taitto: Kaija Jäppinen, Riikka Virranta. NIMITYKSIÄ suomen.lehdisto @sanomalehdet.fi Keskipohjanmaa Kauko Palola on valittu päätoimittajaksi. Ilmestyminen: 82. Mietimme vielä puoli tuntia.? Kohta neljä, hyvä ilmapiiri: ?Jos toimittaja tulee kysymään, miten tekisin tämän jutun, ei saa sanoa että ihan vapaat kädet. Toimitus: Lönnrotinkatu 11, 00120 Helsinki. kesäkuuta, kun nykyinen päätoimittaja Lassi Jaakkola jää eläkkeelle. Nykyisin Palola toimii I-Mediat Oy:ssä toimituspäällikkönä. Urallaan hän on työskennellyt muun muassa urheilutoimittajana ja esimiestehtävissä useissa sanomalehdissä, kuten Keskipohjanmaassa, Kalajokilaaksossa, Hämeen Sanomissa, Vaasa-lehdessä sekä Ilkassa ja Pohjalaisessa. UUSIIN TEHTÄVIIN Uudet mahdollisuudet kevätseminaarissa TOMI KOSONEN Sanomalehtien Liiton kevätseminaari Jyväskylän Paviljongissa 18.4. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. Kaipaatko palautetta lehdestäsi. Lehtiklinikka, Helsinki. Anttila vastaa uudessa tehtävässään Sanoma Magazinesin aikakauslehtibrändien digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. AMMATTILEHTI SuomenLehdistö | VIESTINNÄN Levikki: 2 815 LT/11. Kestotilaus jatkuu niin kauan kuin itse haluat. alv 10%), määräaikainen tilaus 88,40 euroa /vuosi (sis. Live-lähetykset sanomalehden verkkosivulla, Helsinki. Me emme tee peesausjuttuja. Aiemmin hän on toiminut Joensuun Tiedepuiston varatoimitusjohtajana ja yrityshautomon johtajana. mistään. Niitä tarjoavat uusi teknologia, uudet julkaisualustat sekä tuore tieto kuluttajien toiveista. Puhujina ovat toimitusjohtaja Pierre Conte, FigaroMedias, toimitusjohtaja Donata Hopfen, Bild Digital ja toimitusjohtaja Tony Haile, Chartbeat. Graafisen alan ammattilaisten FinnGraf 2013 -messut järjestetään Paviljongissa samaan aikaan 17.?19.4. > Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.sanomalehdet.fi/tapahtumat Kainuun Sanomat Markus Pirttijoki on nimitetty vastaavaksi päätoimittajaksi. MTV3:n uutistoimituksen uutispäällikön paikalta tehtävään siirtyvä Pirttijoki aloittaa päätoimittajana toukokuussa. Aamulehden Akatemian suorittanut Pirttijoki työskenteli pitkään uutis- ja taloustoimittajana Aamulehdessä. Ei tarvittu otsikkoa, kaikki tiesivät, että olympialaiset alkoivat.? Kohta kuusi, tasapuolisuus: ?Pidän tärkeänä, että jokainen saa vuorollaan olla päivän tähti. Kurssin jälkeen osallistujalla on valmius itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisia webcasting-lähetyksiä. Ilmestymisaikataulu 2013 Nro 3/13 4/13 5/13 6/13 7/13 8/13 9/13 Ilmestyy 3.4. 8.5. 13.6. 4.9. 9.10. 13.11. 18.12. Aineistot Varaukset 21.3. 15.3. 29.4. 23.4. 23.5. 15.5. 26.8. 20.8. 30.9. 24.9. 4.11. 29.10. 9.12. 3.12. SuomenLehdistö 2/13 19. Hän toimii myös Keskisuomalainen Oyj:n alue- ja paikallislehtiyhtiöiden asiakkuusjohtajana. Suomen Paikallismediat Oy on 132 jäsenlehden muodostama paikallisten sanomalehtien markkinointi- ja mediamyyntiyhtiö. Suomen Paikallismediat Oy Vt. alv 10%). Suomen Lehdistön tilaajat saavat 200 euron alennuksen. Palola aloittaa Keskipohjanmaassa päätoimittajana 1. Väitän, että se, että toimittaja käyttää kaksi päivää ison jutun tekoon, ei ole pois laus- ja yleismarkkinointia. Jos tekisimme, kaikki jutut olisivat vanhoja aamulla.? Kohta kaksi, riittävät resurssit: ?Kun päätämme, mikä on se meidän iso juttu, panemme kaksi toimittajaa tekemään sitä, tai vaikka kolme. Mitä Next Mediassa on saatu aikaan? > 21.3. Tiainen johtaa lehden ilmoitus-, ti- Lontoossa puhutaan liiketoiminnasta Ennen nimitystään uutispäälliköksi Mikko Kallionpää, 42, toimi 10 vuotta esimiestehtävissä Pohjalaisen kaupunki- ja urheilutoimituksissa. Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. > 13.3. Toimitussihteeri: Riikka Virranta. huhtikuuta ja vastaavana päätoimittajana 1. toimitusjohtajaksi on nimitetty Jyrki Pasanen. ?NUORET NYT! Käytäntö ja tutkimustieto sanomalehtityön tukena. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. Ohjelmassa on myös katsaus Next Media -hankkeen tuloksiin ja oppeihin sekä vuoden 2012 parhaiden sanomalehtijuttujen ja -sivujen palkitseminen. Miltä näyttää huomisen mediamaisema. Puhelin: (09) 228 77 300. Tilaushinnat 2012: kestotilaus 82,80 euroa / vuosi (sis. Pasanen hoitaa tehtävää oman toimen ohes- Sanoma Magazines Filosofian maisteri Juha Anttila on nimitetty kehityspäälliköksi ta sellaisen jutun kuin haluat, lopputulos on parempi kuin että teet jonkun pakkopullan.? Kohta viisi, vaihtelevat etusivut: ?Me olemme kokeilleet kaikenlaista, grafiikkaa ja kuvakollaasia. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Digital Media Europe 2013 -seminaarissa aiheina ovat mm. sähköisen liiketoiminnan tuotot ja innovaatiot. Ettei olisi aina samat nimet etusivulla. Hän aloittaa tehtävässään huhtikuussa. Ilkan ja Pohjalaisen yhteisen urheilutoimituksen esimieheksi on valittu Minna Kallasvuo. Hän on aloittanut tehtävässään tammikuun alussa. Karjalainen Kauppatieteiden maisteri Mikko Tiainen on valittu sanomalehti Karjalaisen markkinointijohtajaksi huhtikuusta alkaen. Seminaari pidetään 15?7.4.2013 Lontoossa. Onhan se nyt aivan yksinkertaista psykologiaa, että jos saat tehdä omasta ideas- sa. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Suomen Lehdistö internetissä: www.suomenlehdisto.fi. Tuon ajan ja kesätuurauksen jälkeen hänen suustaan purkautuu toimitusrutiineja rukkaavia teesejä. Kohta yksi, omat aiheet: ?Jos Hesari tekee jotakin, me emme paikallista sitä. Päätoimittaja: Kaija Jäppinen. Median uusi maailma -seminaari, Helsinki. Leh tiklinikka on räätälöity koulutuspäivä, jossa paneudutaan kehitysehdotuksiin. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. Noora Autio perhevapaalla. ISSN: 0039-5587. alv 10%), määräaikainen opiskelijatilaus 44,20 euroa / vuosi (sis. Mietitkö, mihin suuntaan sitä kehittää. vuosikerta. Jos olet WAN-IFRAn jäsen, käytä ilmoittautuessa koodia ?memassoc?, jos et ole jäsen, käytä koodia ?assoc?. Uutispäällikön kuusi teesiä Mikko Kallionpää on ollut Vaasassa ilmestyvän Pohjalaisen uutispäällikkö nyt pari kuukautta joulukuusta saakka. -seminaarissa, Helsinki. Ilmoitukset: KelpomediaOy, Jukka Vivolin, puhelin 050 5029706, jukka.vivolin@gmail.com. Pitää lopettaa surffailu ja antaa hänelle viisi minuuttia. Rissanen on aikaisemmin työskennellyt Ilta-Sanomilla, GE Moneylla sekä Sampo Pankissa. I-Mediat Oy Ilkan ja Pohjalaisen yhteisen kulttuuritoimituksen esimieheksi on valittu Tero Hautamäki. keskittyy sanomalehtien uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Esitellään muun muassa kansallisen nuorisotutkimuksen ja mediabarometrin tuloksia ja innovoidaan uusia suuntia lehtien nuorisoyhteistyölle. > 22.3. Kevätpäivät alkavat tervetuloillalla 17.4. Aiemmin Pirttijoki on toiminut MTV3:n talouden ja politiikan toimittajana, Kauppalehdessä taloustoimittajana sekä Kauppalehden ja MTV3:n yhteisissä talousuutisissa toimittajana, uutistuottajana ja uutisankkurina. Tämä pätee myös valokuvaajiin.? Sanomalehtien Liitossa tapahtuu Riikka Virranta digitaaliset julkaisut -yksikköön. Hän on työskennellyt aiemmin Alma Mediassa muun muassa Iltalehti.fi- ja Kauppalehti.fi -palveluiden parissa. Sanomalehtien Liiton kevätkokous pidetään 18.4. Uransa hän aloitti Kuhmolaisessa. Alma Manu Oy Katri Rissanen on aloittanut myyntipäällikkönä helmikuun alussa. Kouluttajana Mikko Honkala. > 5.4. Ja sitten ne omat ideat. Kun olympialaiset alkoivat, teimme kuvakollaasin, jonka keskellä oli Eino Leinon olympia-aiheinen runo. Faksi: (09) 607 989