Kyllä. Tasapuolisuus ei toteudu, sanovat asiantuntijat. Myös maakunnissa. » Sivu 14. Hän kirittää Alman paikallislehtiä digiin. » Sivu 6 Heräteostokset digiin Mikromaksuissa on hukattua potentiaalia. » Sivu 8 Viestilehdet loi Digiakatemian Koko kansan media. Nuorilta. » Sivu 10 Anita Lehtovuo-Uusvaara innostui opiskelemaan omassa talossa. » Sivu 4 Schibsted menestyy Lukijatuloja verkosta. Niissä on aina työskennellyt monimediatoimittajia, sanoo Jarkko Ambrusin. » Sivu 18 ELIAS LAHTINEN SOK Median Ääri: Maakuntalehtien kaupalliset sisällöt kiinnostavat. MEDIA-ALAN OMA LEHTI • NRO 8 • 14.12.2016 • PERUSTETTU VUONNA 1930 SuomenLehdistö PAIKALLISLEHDILLÄ on nyt hyvä klangi
www.botniaprint.fi JOULUILOA ! Botnia Print kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa SuomenLehdistö HYVÄÄ JOULUA! KU VA : IS TO CK PH O TO
Autonomian suhteen ei ole huolta, jos vielä hallintoneuvosto pysyy pilttuussaan. Pääministerin ja Ylen tapaus tuo kuitenkin havainnollisella tavalla esiin, millaisia paineita Ylen uutistoimintaan kohdistuu ja miten vaikeaa niin moniäänistä ja suurta organisaatiota on johtaa. Vaihtoehtona ovat tällöin esimerkiksi startupit, jotka nekin usein haluavat muuttaa maailmaa. Painetta itsesensuuriin voi syntyä kuvitelluista tai todellisista intresseistä, joita toimittajat uskovat esimerkiksi mediayhtiöiden omistajilla olevan. Arno Ahosniemi Päätoimittajien Yhdistyksen puheenjohtaja Lähtökohtaisesti ei huolestuta. Viestien välittymiseen uhkaa tulla sellaista kitkaa, joka lisää väärinkäsitysten mahdollisuutta. Rekrytoidaan suhteilla tai suoraan koulusta – vaativissa hankkeissa kyllä kehittyy. Vesa Kärkkäinen artikkelitoimittaja, Savon Sanomat Ei ja kyllä. 23 Kaakon Viestintä siirtyy omiin päätoimittajiin. ” Jos yrityksessä valta on myynnillä ja toimituksilla, eivät it-osaajat tahdo uutismediaan töihin.” HS selvittelee edullisten tuotteistusten mahdollisuuksia, kertoo Mikael Liljedahl. Suomessa mediataloista kantautuu viestiä, ettei parhaita kykyjä ole helppo saada kustantajien leipiin. TAUSTAT 10-13 Kaikkia kiinnostaa nyt sisältömarkkinointi. Vedotaan median valtteihin: hurjiin kävijämääriin, nopeaan rytmiin ja siihen, että digipalvelut ovat strategioiden kärjessä. 14-16 Maaseudun Tulevaisuutta julkaiseva Viestilehdet loi omaan taloon monivuotisen koulutusohjelman. Toivon, että toimituksiin kohdistuvien poliittisten painostusyritysten ei ajateltaisi olevan hyväksyttävä osa arkea. LISÄTÄÄN YKSI valtti listaan. 1970-luvulla sokea piste oli Kekkonen, 1990-luvulla Nokia. Haastattelin Schibstedin Ruotsin-toimintojen konsernijohtajaa Raoul Grünthalia Mediapäivässä. Huomautettakoon, että se on kaikin puolin hyvä hanke. Näin työrauhan saavat niin pääministeri kuin toimittajat. Huolestuttaako pääministerin suhtautuminen mediaan. Vuonna 2016 Slush on lähes kaiken arvostelun ulkopuolella. Jos yrityksessä ei ymmärretä teknologian merkitystä ja valta on myynnillä ja toimituksilla, eivät itosaajat tahdo uutismediaan töihin. Mitkä ovat suomalaisen median sokeita pisteitä. Hänen asemassaan pitää ymmärtää, mikä on avoimuuden merkitys demokratiassa. Viime aikojen uutisissa on kuitenkin huolestuttavia piirteitä. Kritiikin vastaanottaminen on toimittajille kyllä arkipäivää. Niemi erikoistutkija, Turun yliopisto Suomalaisten luottamus median vapauteen ja yleisradioyhtiönsä riippumattomuuteen on tuoreen Eurobarometrin mukaan huippuluokkaa. Kysyin, eikö välillä huvittaisi jättää kriiseilevä media-ala kokonaan. 20 Tärkeästä aiheesta pitää kertoa, vaikka kohde ei antaisi haastattelua. Se herättää kysymyksiä. Kuten miten yhtiö on onnistunut rekrytoimaan sellaisen määrän osaajia. Sen aiheuttavat vanhat rakenteet. Yksi heistä on Timo Laitakari. Ex-esimiehellä on arvaus miksi. Osa lehdistä on tehnyt sitä jo 100 vuotta tai ylikin. Ylen autonomia voi kääntyä huolenaiheeksi, jos se uhkaa mediakentän moniarvoisuutta. 6 Raoul Grünthal kertoo, miten hyvin Schibstedillä menee Ruotsissa – ja on hänellä kauhukuvakin. 18 Mikromaksuissa on hukattua potentiaalia, väittävät tutkijat. Grünthalin mukaan suorastaan yksi syistä pysyä uutisbisneksessä on, ettei muuten saada nuoria lahjakkuuksia taloon. Yle-vero turvaa rahoituksen, päätoimittaja vaikuttaa täyspäiseltä, ja toimitusjohtaja näkyy ymmärtävän roolinsa. Itsesensuuri Noora Autio Huolestuttaako Ylen autonomia. Ei varsinaisesti. 5 Suomen malli itsesääntelyssä on vahva, kirjoittaa Elina Grundström. Ajatusta tukee Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimus keväältä: suomalaisten lukiolaisten ammatinvalinnassa painavat mielenkiintoisten tehtävien ja palkan ohella mahdollisuus tehdä jotakin tärkeää. Huolestuttaa hieman, sillä Juha Sipilän suhtautuminen mediaan erityisesti omaisuuden, yritystoiminnan ja verotuksen osalta on ollut jännitteistä jo ennen hänen pääministerikauttaan. TOTTA PUHUEN kyllä Grünthal ymmärsi myös rekrytoinnin vaikeuden. Tärkein valtti kannattaa muistaa rekrytoinnissa. 8 Jarkko Ambrusin etenee Alma Mediassa. Ei saa syntyä epäilyksiä, että Yle olisi hallituksen äänitorvi. Samalla on todettava, ettei tietenkään ole pääministerille eikä valtakunnan asioiden hoidolle eduksi, jos journalismin toimintaperiaatteet ovat hänelle outoja. Kun yhteiskunta digitalisoituu, ohjelmistokehityksen ammattilaisille eli devaajille on hurja kysyntä. Heitä kiehtoo journalismi ja demokratia. Ongelmaan on esitetty muutamia ratkaisuja aiemmin Suomen Lehdistössä. Tällä data-analyytikoiden ja sovelluskehittäjien armeijalla konserni aikoo kilpailla Googlen ja Facebookin kanssa. Suomalaisen median sokeana pisteenä voidaan perustellusti pitää mediaan itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Riikka Virranta päätoimittaja riikka.virranta@sanomalehdet.fi. Kilpailu on kovaa, mutta osa mediataloista tekee sillä jo bisnestä. Media tekee työtään, eikä siitä pidä pahastua. Heille raha ei merkitse kaikkea, vaan työn on oltava tärkeää. Mari K. PALSTAT 17 Ari Heinonen kirjoittaa viimeisessä Verkonsilmä-tekstissään Financial Timesin joukkoistushankkeesta. Alun perin norjalainen Schibsted on globaali toimija, jonka tuotoista valtaosa tulee nykyään verkon markkinapaikkasivustoista. > Lue lisää verkossa ja tilaa uutiskirje osoitteessa www.suomenlehdisto.fi MEDIAKONSERNI SCHIBSTEDILLÄ on noin 1 800 hengen teknologiayksikkö. Kansalaisten esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esittämässä mediakritiikissä tavallinen väite on, ettei media kestä omaan toimintaansa kohdistuvaa arvostelua. Viestintätaitojen ja vuorovaikutuksen median kanssa on valtionjohdossa oltava ammattimaista. Niinpä kun Schibsted rekrytoi Ruotsissa, se muistaa kertoa, että yhtiöllä on rooli yhteiskunnassa. Näin toimii Digiakatemia. SuomenLehdistö 8/2016 3 8/2016 kolmesta poikki Haussa demokratian devaaja sisältö AJANKOHTAISTA 4 Mitä voimme oppia Yhdysvaltain presidentinvaaleista
Vahti: Mielestäni aiheesta tehtiin hyviä taustoittavia juttuja. Enemmistö kansalaisista teki silti toisin. Suomen Lehdistö kysyi kolmelta mediaalaa seuraavalta asiantuntijalta, mitä voimme oppia vaalien uutisoinnista. Suomalaisia viestimiä seuraamalla on nähnyt vain jäävuoren huipun amerikkalaisesta vaalikeskustelusta: meillä on keskitytty lähinnä Trumpin möläytysten raportoimiseen käyttämällä lähteinä häntä voimakkaasti vastustavien julkaisijoiden juttuja. Moni asia näyttäytyi aivan eri valossa, kun katsoin itse alkuperäiset videot puhetilanteista. Näillä toimilla annettiin jytkyilmiölle bensaa liekkeihin. Washington Post julisti Trumpin olevan uhka demokratialle. Huffington Post lisäsi jokaisen jutun perään nootin, jossa todettiin muun muassa, että Trump on rasisti ja naisvihaaja. Kivioja: Suomalainen yleisö ei päässyt lainkaan kärryille siitä, miksi Trumpia kannatettiin ja Clintonia vastustettiin niin kiihkeästi. Media pelkäsi, että Clintonin epäselvyyksien tonkiminen olisi epäsuoraa tukea Trumpille. nyt toimia toisinpäin. On parempi olla avoimesti jollain kannalla kuin esittää puolueetonta ja vihjailla. Journalismin ei ole tarkoitus olla kansakunnan tuntojen tulkki vaan analysoida faktojen pohjalta. Nyt kauhisteltiin Trumpin lausuntoja ikään kuin ne olisivat kaikki tarkoitettu sellaisinaan toteutettaviksi. Pitäkää huolta monimuotoisuudesta ja rekrytoikaa tietoisesti konservatiiveja. Miten media voisi olla paremmin koko kansan media. Median ei pitäisi lähteä tällaiseen missiojournalismiin henkilöä vastaan. 4 SuomenLehdistö 8/2016 AJANKOHTAISTA Media keskittyi Trumpin möläytyksiin ja luotti demokraattilähteisiin, kriitikot sanovat. Jukka Vahti, Sitran viestinnän asiantuntija: Ei tehnyt virhettä, jos vastustamisella tarkoitetaan sitä, että hänen kyvykkyyttään hoitaa tehtävää tarkasteltiin kriittisesti. Suomalainen ja amerikkalainen media katsoivat läpi sormien Clintonin virheitä, kuten Clinton Foundationin sotkuja. Moni valtalehti ilmoitti pääkirjoituksessaan, että vastustaa Trumpia. Ensin media lausuu hurskaan toiveen suomalaisten yhtenäisyydestä ja esittää sitten seuraavan eteen sattuvan arvokonservatiivin takapajuisena idioottina. Samaan aikaan hänet kuvattiin pellenä, joka väistämättä kompastuisi ylisuuriin puheisiinsa. Miten suomalainen media onnistui USA:n vaalien uutisoinnissa. Mitä media voisi tehdä. Suomalainen media on demonisoinut oikeistolaisen Fox Newsin. Toimittajien mielipiteille on paikkansa kolumneissa, mutta nyt osa yleisöstä koki myös uutisoinnin puolueelliseksi. Matti Apunen, elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja: Ei ole virhe, jos media valitsee puolensa. Tekikö USA:n media virheen ottaessaan voimakkaasti kantaa Donald Trumpia vastaan. Apunen: Emme osaa lukea populismin signaaleja emmekä nähneet sitä painetta, joka realisoitui vaalipäivänä. Apunen: Median pitää olla tasapuolinen tavalla, jota se ei nyt ole. Umpidemokraattiset ja yhtä lailla asenteelliset MSNBC tai CNN ovat pysyneet samaan aikaan neutraaleina lähteinä. Se kuuluu journalismin perustehtäviin. Pasi Kivioja, toimittaja-mediayrittäjä: Mielestäni teki. Amerikkalainen media teki virheen siinä, että se otti Trumpin kirjaimellisesti mutta ei vakavasti, kun olisi pitäMatti Apunen Pasi Kivioja Jukka Vahti. Järjestäkää palstoilla aitoja debatteja, Värittyneitä uutisia vaaleista YHDYSVALTALAINEN MEDIA julisti voimakkaasti, että ainoa oikea vaihtoehto on äänestää presidentinvaaleissa Hillary Clintonia. Vaikka amerikkalainen media on jakautunut liberaaliin ja korservatiiviseen, kannanotot olivat poikkeuksellisen voimakkaita. Seuraavaksi pääkirjoittajat ällistelevät, kun murjottu konservatiivi ei liitykään median paraatiin
Sitäkään ei tiedetä, että suomalaisesta järjestelmästä tekee vahvan se, ettei kantelijan tarvitse olla asianomistaja. Steniuksen mielestä Ruotsin malli on suomalaista parempi, koska siellä kantelun voi tehdä vain se henkilö, jota asia koskee, eikä lehdistönvapautta siten rajoiteta kuin kaikkein vakavimmissa yksittäistä ihmistä vahingoittavissa tapauksissa. Kivioja: Ei ole kuihtunut. Tämä vaatii rautaista substanssiosaamista, mutta on ainoa keino politiikan journalismille nousta yleisön informaatiotulvan yläpuolelle. Vahti: Se on vaarassa kuihtua, sillä jokainen voi olla media. Journalismin pitäisi nostaa vaatimustasoaan. Uutisointi on ollut asiallista ja faktoihin perustuvaa, mutta Journalistin ohjeita on sovellettu uuden tilanteen mukaisesti. 3 POLIITIKKO SAA monikanavaisen viestinnän aikana sanomisensa julki ilman toimittajaakin. Älkää ottako aina viimeistä sanaa. Silti rasistisia kommentteja ja huuhaata ei tarvitse päästää läpi. Apunen: Ilmiselvästi. Steniuksen tapaan epäilen, että reaktiot kertovat siitä hienosta asiasta, että lehdistönvapautemme on pitkään ollut maailman huippua. Siinä hän muistelee aikaansa Ruotsin lehdistöasiamiehenä vuosina 2007–2010. Yliolkaisuus ja arrogantti suhtautuminen aiheuttavat vastustamista. Siksi journalismin roolina tulisi olla ennemmin ajankohtaisista asioista käytävän keskustelun laadun kehittäminen ja agendan asettaminen kuin pelkkä tiedon välittäminen. SuomenLehdistö 8/2016 5 AJANKOHTAISTA: PUHEENAIHE ki ss ap öy dä lle TEESIT Kohti parempaa poliittista journalismia 1 REAALIAIKAISTA POLIITIKKOJEN esittämien faktojen tarkistamista pitäisi tehdä enemmän, esimerkiksi suorissa lähetyksissä tai niiden seurannassa. Suomessa kuka vain saa kannella melkein mistä tahansa. Harva suomalainen toimittaja on tällä vuosikymmenellä joutunut jutuistaan oikeuteen, eivätkä viranomaisetkaan ole juuri puuttuneet median toimintaan. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Politiikkaa tehdään median välityksellä, ja mediassa esiintymisellä on iso merkitys. 2 IHMISTEN ON vaikea ymmärtää, miten jokin politiikan aihe liittyy heidän omaan elämäänsä, jos siitä uutisoidaan vain poliitikkojen näkökulmasta. 4 TOIMITUSTEN KANNATTAISI järjestää enemmän debatteja, joissa eri näkökannat pääsevät esiin. ” Suomalaisen mallin vahvuus on tullut esiin viimeistään siinä, miten turvapaikanhakijoita on käsitelty mediassa.” Maailman parasta mediaa Värittyneitä uutisia vaaleista joissa puolustetaan omia argumentteja. Media voisi voimakkaammin määrittää keskustelun agendan ja laittaa poliitikot kovemmalle. Vaikka JSN:n langettavien päätösten osuus on vähentynyt viime vuoden 48 prosentista 37 prosenttiin, ne ovat aiheuttaneet voimakkaita reaktioita. Sosiaalinen media muutti tämän asetelman. Aito etiikka ei perustu ulkoisiin sääntöihin eikä siihen, että JSN vahtii median jokaista lausetta, vaan toimitusten omaan sisäistettyyn etiikkaan, jota neuvosto voi ratkaisuillaan tukea. Aikaisemmin vallitsi tiedon epäsymmetria: toimittajat tiesivät enemmän kuin lukijat, ja se toi toimittajille valtaa. Perinteiset arvot koti, uskonto ja isänmaa ovat monella muuttaneet merkitystään. Onko politiikan journalismin merkitys politiikassa kuihtunut. Merkillepantavaa on se, ettei JSN ole ohjeistanut turvapaikanhakijoita käsittelevää uutisointia mitenkään. Juuri tässä on suomalaisen järjestelmän suurin vahvuus. ” Media pelkäsi, että Clintonin epäselvyyksien tonkiminen olisi epäsuoraa tukea Trumpille.” Vahti: Demokratia tarvitsee journalisteja, jotka eivät ole eläviä mikkitelineitä vaan yhteiskunnan analysoijia. Stenius on valitellut, että Ruotsissa media on liikaa vaiennut maahanmuuton ongelmista. KEHITYKSEN TAUSTALLA on epätavallisen kattava ja tunnettu medianeuvosto. Sosiaalinen media on tullut rinnalle. Paikka on tuulinen monestakin syystä. JSN:ään kuuluu lähes 2 400 tiedotusvälinettä, ja Suomessa tavalliset kansalaisetkin osaavat kannella neuvostolle sen sijaan että veisivät asiansa oikeuteen. > Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Vaikka se tekee neuvoston haavoittuvaksi poliittisesti motivoituneelle spämmäykselle, se on myös tuottanut epätavallisen vahvan oikaisukulttuurin ja piilomainonnan torjunnan, jotka ylläpitävät median uskottavuutta. Tällöin syntyy tyhjiö, jonka Donald Trumpin kaltaiset toimijat voivat täyttää. Erityisesti minua on ilahduttanut kohta, jossa Stenius toteaa: ”Lehdistöasiamiehen työ ei ole lastenleikkiä edes kypsälle naiselle, jolla on jotakuinkin vakaa minäkuva ja joka on saanut tarpeekseen muiden miellyttämisestä. Suomessa ei ymmärretä, että tämä on eurooppalaisittainkin aivan poikkeuksellista. Noora Autio AUNIS AHONEN. Ymmärrän, että ne, joille arvot ovat tärkeitä perinteisessä muodossaan, voivat kokea, ettei media jaa heidän arvojaan. Myös reaaliaikaista faktojen tarkistusta erilaisia datoja hyödyntämällä pitäisi tehdä enemmän. Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi rikoksentekijöiden etnisestä taustasta on kerrottu aiempaa käytäntöä laajemmin, mutta ainoastaan, jos se on ollut perusteltua. Median pitäisi huolehtia paremmin siitä, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi. Kivioja: Arvoliberalismi ja suvaitsevaisuus ovat sisään rakennettuja journalistien koulutukseen ja Journalistin ohjeisiin. Tiedotusvälineet ovat tehneet ratkaisunsa itse. Tiedotusvälineet, ruotsalaisen yhteiskunnan tarkkailijat, eivät aina oikein tahdo sopeutua siihen, että niiden omia tekemisiä tarkkaillaan – se on seurausta Ruotsin vahvasta sananvapaustraditiosta, jonka pohjalta journalistinen minäkuva on muodostunut suhteellisen vahvaksi.” TÄTÄHÄN TÄMÄ ON Suomessakin. SUOMALAISEN MALLIN vahvuus on tullut esiin viimeistään siinä, miten turvapaikanhakijoita on käsitelty mediassa. He puhuvat niin, että kuka tahansa ymmärtää. OLTUANI VUODEN verran Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtajana, on ollut virkistävää lukea Yrsa Steniuksen tänä syksynä ilmestynyttä kirjaa Sanojen valtias. Suomessa näin ei ole tapahtunut
Mainostuloja malli ei tuota, mutta yhteinen kauppa kadottaa brändit. Siksi tuotekehitykseen pitää yhä satsata. Koska tämä tapahtuu. Ruotsissa ja Norjassa sanomalehtiä kustantava mediajätti Schibsted on alkanut saada lukijatuloja digilehdistä. Riikka Virranta Schibsted – Näin hyvin Ruotsissa menee > Viime vuosi oli Ruotsin Schibstedin historian paras. – Vielä kaksi vuotta sitten olin hyvin pessimistinen lukijatulojen suhteen, yhtiön Ruotsin-toimintojen konsernijohtaja Raoul Grünthal sanoo. Digituotteita on markkinoitu ja ilmaista sisältöä rajattu. – Kaikkien alalla täytyy hyväksyä, että mediabisneksestä on tulossa alustakeskeistä, Grünthal sanoo. Tällaisia yhtiöitä meillä tulee olemaan entistä enemmän. Eikä vain valtakunnallisten brändien lukijoilta: Norjassa nuoret maksavat konsernin alueellisten lehtien verkkouutisista. Grünthalin mukaan hyvää mainonnan alustaa on kallista ja vaikeaa rakentaa. Nyt puhutaan alustoista. – Ihmisistä tuntuu, että heillä pitää olla kuntosalikortti. Ei yllätä, ettei Schibstedissä lähdetä mukaan esimerkiksi vain Facebookin sisällä julkaistaviin sisältöihin. Niitä tulee erityisesti noin 30-vuotiailta aikuisilta. Jos ne käyttäisivät vain mikromaksuja, ne olisivat konkurssissa. Hänen mielestään mediayhtiöiden pitää liittoutua ja rakentaa kilpailija Googlelle ja Facebookille. Hän vertaa laatulehden digitilausta älylliseen kuntosalikorttiin. Digin lukijatuloissa lehdet ovat lähes tasoissa, sillä Aftonbladetin Plus-tilaus on hyvin edullinen. Niihin Grünthal taas uskoo: lukijat maksavat brändeistä, joihin haluavat liittää persoonansa. SCHIBSTED ON globaali mediayhtiö, jonka liikevoitosta valtaosa tulee verkon markkinapaikkasivustoista. ” Vielä kaksi vuotta sitten olin hyvin pessimistinen lukijatulojen suhteen.”. Schibsted hyödyntää Ruotsissakin useita maksumalleja. Dagbladetin malli taas yhdistää premiumia ja luettujen verkkojuttujen määrää laskevaa mallia. – On erittäin huono bisnesmalli maksaa ihmisille sisällöstä, joka julkaistaan toisten alustoilla. Suomessa sillä on esimerkikssi Tori.fi ja tänä vuonna aloittanut tarjoussivusto Let’s deal. Jatkuvaa huomiota ja rikasta dataa – yhdistelmä vetoaa mainostajiin. Iso osa niistä tulee verkon markkinapaikoista, mutta myös uutismedialla menee hyvin: digin kasvu kompensoi printin menetykset. Mutta digimaailmassa ratkaisu riippuu siitä, millaisia tuotteita yhtiöllä on. Schibsted investoi hurjasti koko konsernin yhteiseen julkaisemisen ja mainonnan alustaan, jota se rakentaa yhdessä kumppaniensa kanssa. Luultavasti ei sanomalehtiä, sillä Google vie rahat. SIITÄ PÄÄSTÄÄNKIN aiheeseen, josta Grünthal haluaa puhua. Aftonbladetin verkon Plus-tilaus lähenee mikromaksua. > Iltapäivälehti Aftonbladetilla on 260 000 maksavaa digitilaajaa ja päivälehti Svenska Dagbladetilla noin 35 000. Valta ja raha uhkaavat valua muutamille jäteille. – Aiemmin alan seminaareissa oli pohjavire, että on olemassa yksi oikea verkon maksumalli. Pitää olla tilaus. Näyttääkin siltä, että vasta mobiilin suosio kannibalisoi printin lukemista. Markkinapaikoista saa dataa muun muassa ostoaikeista, mutta verkon uutispalvelut vetävät laajoja massoja, monta kertaa päivässä. Sanomalehdet ovat edelleen paitsi kannattavia myös tärkeä osa Schibstedin ekosysteemiä, Grünthal vakuuttaa. Nyt ei puhuta sisältövaihdosta – ”se ei ole erityisen tärkeää”. > Tuotoista jo noin 65 prosenttia tulee digistä. Kolmikymppiset ovat kasvaneet ajatukseen lehtitilauksesta, mutta tämän hetken teineille sellainen ei ehkä merkitse mitään. Omalla alustalla data pysyy yhtiön sisällä ja sitä myös voi hyödyntää. 6 SuomenLehdistö 8/2016 AJANKOHTAISTA – Siksi Google ja Facebook tahtovat niin epätoivoisesti sisältöjämme, Grünthal sanoo. – Tämä tapahtuu juuri nyt, Grünthal vastaa. – Toki tämä ei välttämättä ole kestävää, hän muistuttaa. Digimaksaminen on helpottunut, ja ihmiset ovat tottuneet ostamaan verkosta tavaraa ja palveluita. Mainonta on tietenkin keskeinen – Aftonbladetin mainostuotoista valtaosa tulee mobiilista, ja se markkina kasvaa kovaa. Nämä ihmiset ovat mediayhtiöitä mutta eivät itsenäisiä vaan riippuvaisia esimerkiksi YouTubesta. Journalismin Spotify ei kuitenkaan ole ratkaisu. HARVOIN KUULEE mitään näin positiivista sanomalehdistä. TUOMAS SAULIALA – Niiden lisäksi tulee olemaan satelliitteja, tubettajia ja bloggareita. Suurimman osan ajasta kuntosalit ovat tyhjillään. Siksi hän ei pidä realistisena, että tulevaisuudessa niitä olisi maailmassa monta. Alusta ratkaisee mediabisneksessä, sanoo Schibstedin Raoul Grünthal. > Aftonbladetin päivittäinen lukijamäärä on yli triplaantunut vuodesta 1990. Hyviä uutisia ja uhkakuva Ruotsista Schibstedin Ruotsin-toimintojen konsernijohtaja Raoul Grünthal puhui Mediapäivässä marraskuussa
Kauppalehdessä Balance Consultingin robotti on jo vuosia kirjoittanut tilinpäätösanalyysejä. Yhdellä kerralla selataan keskimäärin 15 sivua ja niiden parissa viihdytään 11 minuuttia, mikä on digimaailmassa hyvä luku. Eri lehdistä luetaan monipuolisesti uusia ja myös vanhempia numeroita. Oleellista on kuitenkin puoliautomatiikka – kone tuottaa monissa tapauksissa puolivalmiita juttuja, jotka ihminen työstää loppuun. Emme pysty vielä kolmen kuukauden jälkeen arvioimaan vaikutuksia tilausmääriin. Niitä myydään liike-elämän tarpeisiin mutta ei ainakaan vielä hyödynnetä toimituksissa. Maailmalla isot toimijat, esimerkiksi yhdysvaltalainen uutistoimisto AP, käyttävät koneita tilinpäätösanalyysien kirjoittamiseen. Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Automaattisen uutistuotannon kehittymistä tarkkaan seuranneen Lindénin mukaan on kuitenkin harhaanjohtavaa puhua roboteista: uutisia eivät kirjoita erilliset robotit, vaan prosessi tapahtuu tietokoneen sisällä erilaisia datoja yhdistämällä. Niiden avulla kone pystyy tekemään analyysejä ja loogisia päätelmiä itse. – Olemme työryhmässä visioineet, että kun projekti loppuu, kone pystyy kirjoittamaan myös pääkirjoituksia, Svenska socialoch kommunalhögskolanissa työskentelevä Lindén paljastaa. Tekes-projektin tavoitteena on saada aikaan automaattisia uutisia paitsi oikeaoppisella suomen kielellä myös kiinnostavasti kirjoitettuina. SUOMESSA ENSIMMÄISET koneuutiset rantautuvat sanomalehtiin nyt joulukuussa, kun ruotsinkielinen HSS Media aloittaa alempien urheilusarjojen automaattisen otteluraportoinnin. Tekniikka perustuu ruotsalaisen United Robots -yrityksen Rosalinda-robottiin. Noora Autio ja tk oj ut tu Minkä tahansa Sanoman aikakauslehden tilaaja pääsee lukemaan kaikkia muita ryhmän 15:tä lehteä ilmaiseksi diginä. UUTISROBOTTIEN TULEMISESTA toimituksiin on puhuttu jo vuosia. SuomenLehdistö 8/2016 7 AJANKOHTAISTA Hyviä uutisia ja uhkakuva Ruotsista TIETOKONEIDEN TEKEMÄT uutiset tulevat lähivuosina olemaan arkipäivää suomalaisissa toimituksissa, uskoo journalistiikan tutkija CarlGustav Lindén. Palveluun rekisteröityneistä tilaajista valtaosa käyttää sitä ainakin kerran viikossa ja lukee lehtiä pitkään. Noora Autio Pääkirjoitus robotin kynästä Digilehtien parissa viihdytään pitkään ” Olemme työryhmässä visioineet, että kun projekti loppuu, kone pystyy kirjoittamaan myös pääkirjoituksia.” Automaattiset uutiset yleistyvät nopeasti Suomessakin, uskoo tutkija.. Jo muutaman vuoden päästä AP:n tavoitteena on automatisoida jopa 80 prosenttia sisällöntuotannostaan. Myös United Robots on ilmoittanut opettavansa robotilleen seuraavaksi suomea. Lindén on projektipäällikkönä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa selvitetään, kuinka korkeatasoisia ja kiinnostavia uutisia tietokone pystyy tuottamaan ja millaisia käyttäjäkokemuksia niistä saadaan. Lindénin mukaan koneen kyky kirjoittaa monimutkaisiakin tekstejä perustuu koneoppimisteknologian sekä kiinnostavan ja oikeassa muodossa olevan datan yhdistämiseen. Seuraamme, ettei palvelulla ole kannibalisoivaa vaikutusta printtilehtien myyntiin. Oletteko onnistuneet tilaajien sitouttamisessa ja uusmyynnin lisäämisessä. Maailmalla käytössä olevien uutisrobottien kehittäjillä ei ole intressejä jalostaa ohjelmia pienille kielialueille. Projekti kestää kevääseen 2018. Tällä hetkellä isoilla kielialueilla tehdään automaattisesti talousuutisten lisäksi urheilu-uutisia. Miten elokuussa lanseerattu Digilehdet.fi on otettu vastaan, Sanoma Lifestylen johtaja Johanna Lahti. Kaikki merkit ovat kuitenkin positiivisia, enkä näe, ettemme saavuttaisi tavoitteitamme. – Lisäksi suomea on taivutuksineen vaikeampi opettaa koneelle kuin esimerkiksi ruotsia, Lindén sanoo. Se on ollut mieleinen etu. Hankkeen päärahoittajana toimii Tekes. – Koneet voivat korvata osin journalistista työtä, mutta samalla toimittajat pääsevät keskittymään tekemiseen, joka tuottaa paljon lisäarvoa, Lindén sanoo. Kehitämme palvelua koko ajan palautteen perusteella, muun muassa helpottamalla kirjautumista. Uutistuotannon automatisoinnin haasteena Suomessa on kieli. Siihen osallistuvat myös Sanoma, Alma Media, Kaleva, KeskiPohjanmaan Kirjapaino, KSF Media, Viestintäalan tutkimussäätiö ja Svenska kulturfonden
Ja juuri ne pienet uutiset, jotka nyt keräävät. Vuonna 2010 Ambrusin oli Savon Sanomissa töissä, kun Warkauden Lehden ja Iisalmen Sanomien silloinen päätoimittaja Mai Koivula soitti ja ehdotti, että hän voisi kouluttaa Ambrusinista esimiehen. Ambrusinin pääaine Tampereen yliopistossa oli historia, mutta hän ei halunnut opettajaksi tai tutkijaksi. Hurriganes-näyttely on maaliskuuhun asti esillä Museokeskus Vapriikissa Tampereella, Ambrusinille tärkeässä opiskelukaupungissa. Koivula muistaa nuoren Ambrusinin ahkerana työntekijänä, jolle halusi tarjota tilaisuuden hankkia esimiestaitoja. Loppuvuodeksi Ambrusinin johtamilla toimittajilla on yksi tavoite: kävijälukuihin pitää saada kasvua. – Sellainen intohimo ei ole kauhean tavallista, Koivula sanoo. – Kyllä minun naamani valahti, kun ensimmäisen kerran näin, että kukaan ei ollut lukenut pääkirjoitustani verkossa. AMBRUSIN ASTUI sanomalehden toimitukseen ensimmäistä kertaa vasta 26-vuotiaana, kun sai kesätöitä kotipaikkakuntansa Varkauden paikallislehdestä. Kaikki tekevät myös yhden verkkovideon joka viikko. Digiosaaminen parantaa myös printtiä, Ambrusin sanoo. Iisalmessa asuessaan Jarkko Ambrusin soitti CH Bandissa, joka esitti Hurriganesin Cisse Häkkisen kappaleita. – Ajattelin, että hitto, jos minulle tullaan tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa, niin kyllä lähden, Ambrusin kertoo. – Jos peilaan aiempiin kokemuksiini Iisalmen Sanomissa, niin lisättyämme verkon ja sosiaalisen median painoarvoa brändi pehmeni ja muuttui ihmisläheisemmäksi. Lukijasuhde on ollut tiivis. 8 SuomenLehdistö 8/2016 AJANKOHTAISTA: LEHTI-IHMINEN JOKA ILTAPÄIVÄ tuottaja lähettää yhteistoimituksen WhatsApp-ryhmään viestin. Näillä uudistuksilla Kankaanpään Seudun, Luoteisväylän ja Merikarvia-lehden yhteistoimituksen toimintatapoja muutetaan yhä verkkovetoisemmiksi. Ensi vuoden alusta Ambrusinista tulee myös Alma Median muiden paikallislehtien kymmenen päätoimittajan esimies. Niin, monimediatoimittajia on paikallislehdissä ollut aina. Pian kymmenen vuoden mittaisella uralla paikallisjournalismista on tullut intohimo. Verkkovuorolainen ei kirjoita enempää verkkojuttuja kuin muutkaan toimittajat, sillä niistä huolehtivat kaikki. Ambrusinin kokemuksen mukaan konkaritoimittajiakin motivoi se, että verkossa lukijoiden kiinnostusta voi seurata juttu jutulta. Pohjoisen Satakunnan kolmen lehden kävijämäärät notkahtivat aluksi, mutta nyt kävijöitä on enemmän kuin ennen maksumuuria. Kun Koivula jäi eläkkeelle 2013, Ambrusinista tuli Iisalmen Sanomien päätoimittaja, ja hän ryhtyi uudistamaan lehteä ja sen tekotapaa. – Teemme verkkoa koko ajan vähän paremmin. Alma Median paikallislehdet ottivat keväällä käyttöön kovan maksumuurin. Siinä hän kysyy, mitä kukin toimittaja tekee huomenna verkkoon ja mistä tulee verkon ykkösjuttu. – Me paikallislehdissä olemme tehneet vuosia niitä asioita, joita muut opettelevat, hän sanoo. Esimies edellä digiin mutta juuri nyt ainoat kasvuluvut ovat verkossa. Ambrusin työskenteli kolme vuotta esimiestehtävissä Iisalmessa. Kesäkuun alusta kolmea paikallislehteä on päätoimittanut Jarkko Ambrusin. Ensi vuonna verkkomainosten myynti saattaa jo kompensoida printin mainosmyynnin laskun. Työajan on tarkoitus jakautua päätoimittamisen ja esimiestyön kesken puoliksi. Tämän vuoden kesäkuussa Ambrusin siirtyi Keskisuomalainenkonsernista nykyiseen tehtäväänsä Alma Median palvelukseen. Hänen näkemyksensä paikallislehden tulevaisuudesta on selvä: printtiä ei olla tappamassa, Jarkko Ambrusin herättelee paikallislehtiensä toimittajien digivaistoja selkeillä tavoitteilla. Pikkuhiljaa se kasvatti kävijämääriä. Syitä onnistumisiin sekä epäonnistumisiin käydään yhdessä läpi. Päätökseen vaikuttivat myös sosiaaliset seikat: Iisalmessa arkea olivat työ ja bändiharrastus, Kankaanpäässä ystävät ovat lähempänä
Yksi keino siihen on sisältömarkkinointi paikallisille yrityksille. Mari Uusivirta. Noora Autio Esimies edellä digiin m ed ia no st o klikkejä, ovat olleet aina lehtien ydintoimintaa. Kun pelisäännöt ovat selviä, ei Ambrusinin mukaan journalismi ole vaarassa. Yleisön tavoittamisessa Facebook on selkeästi parempi. Hän pitää sisältömarkkinointia selkeämpänä vaihtoehtona perinteisille puffijutuille. Lehdestä välittyy kunnianhimo ja ammattitaito. Aiemmin työskennellyt Iisalmen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Uudessa Suomessa. Viestinnän Keskusliitto alkaa julkaista jatkossa säännöllisiä suhdannekatsauksia ja -ennusteita. Kun tehdään uutta, jostain pitää myös luopua. EL IA S LA H TI N EN ” Usein jotain juttua lukiessa olen miettinyt, että toivottavasti tästä saadaan rahaa.” ”Median tehtävä demokratiassa: näyttää asioita, ei mestaroida. Maakunnat. Palkitun numeron suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi toimituspäällikkö Noora Autio. Ulkoasukonseptin ovat suunnitelleet graafiset suunnittelijat Janne Hulkkonen ja Reima Kangas. Uutiskirje täydentää printtiä. Rosalinda-robotti tekee juttuja alempien divisioonien peleistä, joihin toimituksella ei ole aikaa paneutua. Kotoisin Varkaudesta ja valmistunut 2009 Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi, pääaineenaan historia ja sivuaineenaan tiedotusoppi. Siksi esimiesten ja päätoimittajien pitää opetella verkon ja sosiaalisen median logiikka, vaikka se tuntuisi itsestä vieraalta. Hyvän somepostauksen linkkiä klikkaan aina. Osallistuimme kilpailuun numerolla 3/16. Jos itse saan uutiskirjeen, harvoin aukaisen sitä. – Tämä ei missään nimessä korvaa journalistista tekemistä vaan laajentaa urheilutarjontaamme ja tuo lukijoille lisää heidän kaipaamaansa paikallisuutisointia, Vasabladetin päätoimittaja Niklas Nyberg sanoo. Liiton ekonomistin Elias Erämajan mukaan laimeakin kasvu on merkittävää, sillä viimeksi ala on kasvanut kahtena peräkkäisenä neljänneksenä viisi vuotta sitten. Tuomariston perustelujen mukaan lehti seuraa alaansa laajasti, sekä tekijöiden että tutkimuksen näkökulmasta. Ensimmäinen kymmenen minuuttia meni muistojen jakamiseen. Digi-alv voitaisiin siis alentaa printin tasolle, ja myös printti-alv:n laskeminen onnistuu kansallisella päätöksellä. Suomessa painettujen lehtien arvonlisävero on 10 ja digijulkaisujen 24 prosenttia. Ikäihminen on niin utelias, että tarttuu syöttiin.” Ilkan lukija Eero Peltoniemi Mediakirjassa Suomen Lehdistö valittiin parhaaksi järjestölehdeksi. SuomenLehdistö 8/2016 9 AJANKOHTAISTA Suomen Lehdistölle kultaa lehtikilpailussa SUOMEN LEHDISTÖ valittiin parhaaksi järjestölehdeksi ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n Lehtikatsauksessa, jossa arvioitiin lehden sisältö ja ulkoasu. PAIKALLISMEDIAN PITÄISIKIN Ambrusinin mielestä kirkastaa brändiään. Kaiken muun ohessa Kankaanpään Seudussa, Luoteisväylässä ja Merikarvia-lehdessä opetellaan nyt sosiaalisen median johdonmukaista käyttöä. Vuoden 2017 alusta kaikkien Alma Median paikallislehtien päätoimittajien esimies. Sisällöt ovat pääosin muuta kuin jo printissä julkaistua. Some on interaktiivinen, ja kommenttien lukeminen on suurinta juhlaa. Kerromme uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä ja tutkimuksesta. Jos on ihan pakko valita, niin Bowie. Ambrusinin mielestä esimerkki on kehitystyössä tärkeintä. Uskon, että ihmisten hyvinvointi paranee, jos maakuntien rooli vahvistuu. Iisalmen Sanomat teki Ambrusinin aikaan alueen suuren työllistäjän mainosmateriaaliksi Ponsse News -sivuston. Noora Autio Robotti laajentaa urheilujuttujen kirjoa HSS MEDIA ottaa ensimmäisenä suomalaismediana käyttöön robotin, joka tuottaa urheilu-uutisia Vasabladetiin, Syd-Österbotteniin ja Österbottens Tidningiin. Näin ei toimittu, tässä lopputulos.” Toimittaja Juha Kauppinen Twitterissä Yhdysvaltain presidentinvaaleista ”Vanhukselle pitäisi ostaa suklaan sijaan lahjaksi tabletti. – Jos toimittaja miettii, miksi juttua tehdään, eikä esimies osaa vastata järkevästi, juttua ei pidä tehdä. Sisältömarkkinointia tekevät pääosin mediamyynnin ihmiset. Katsomme alan tulevaisuuteen ja toimimme foorumina mielipiteille. Facebookin kautta tulee kymmeniä prosentteja verkkolehden lukijoista. Se on ruotsalaisen United Robots -nimisen yrityksen tuote, jota käytetään jo sanomalehtikonserni Mittmedian lehdissä. Aiemmin Iisalmen Sanomien päätoimittaja, aloittaessaan 31-vuotias ja Suomen nuorin seitsemänpäiväisen lehden päätoimittaja. > Facebook vai uutiskirje. Bowien kuolema kosketti. – Suhtaudun kriittisesti siihen, onko lehtien esimiesportaassa tarpeeksi hyvin ymmärretty, mihin suuntaan maailma on menossa. Hyväksyminen edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. 35-vuotias Kankaanpään Seudun, Merikarvia-lehden ja Luoteisväylän päätoimittaja. Viestinnän Keskusliitto on komission esitykseen tyytyväinen. Ambrusinin vahtivuorolla ensimmäisenä verkkojuttujen ja videoiden tieltä heivataan velvollisuusjournalismi. Esitys menee EU:n neuvostoon hyväksyttäväksi. Kun kuulin hänen poismenostaan, istuin kokouksessa. > Leonard Cohen vai David Bowie. Riikka Virranta Printtija digi-alv jäsenmaiden harkintaan EU-KOMISSIO ehdottaa, että jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää painettujen ja digitaalisten julkaisujen arvonlisäveron tasosta. Noora Autio Suomen Lehdistö aloitti uutiskirjeen SUOMEN LEHDISTÖ julkaisee nyt viikoittaista uutiskirjettä mediaalalla työskenteleville ja siitä kiinnostuneille. Riikka Virranta Media-alalla pitkään kaivattua kasvua MEDIA-ALAN LIIKEVAIHTO on kasvanut hieman kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä: sekä toinen että kolmas neljännes olivat positiivisia edellisvuoteen verrattuna, arvioidaan Viestinnän Keskusliiton ennusteessa. Kuka. Kun näin toimitaan, ihmiset näkevät. > Lue lisää verkosta ja tilaa uutiskirje: www.suomenlehdisto.fi UUTISKOOSTE – Usein jotain juttua lukiessa olen miettinyt, että toivottavasti tästä saadaan rahaa. Robotti käyttää hyväkseen lajiliittojen tulospalveluja. Näin siksi, että nykyiset kunnat eivät ole elinvoimaisia ja joutuvat keskittymään pelkkään hengissä säilymiseen. – Paikallislehti voi tuoda muuttotappioseudun hyviä juttuja esille. Puntari > Vahvat maakunnat vai vahvat kunnat. Asuu Kankaanpäässä, parisuhteessa
Teksti Janne Arola | Kuvat Vesa Laitinen S-ryhmä markkinoi luomalla puheenaiheita, usein ruuasta. Salaateissakin tapahtuu: valikoima laajenee, kertovat Anne Ponkkonen (vas.) ja Marja Kinnunen.. 10 SuomenLehdistö 8/2016 TAUSTAT Myyvää sisältöä Lehtitaloissa uskotaan sisältömarkkinointiin. Toisille se on hyvää bisnestä jo nyt. Ketjun kokeilukeittiössä arvioidaan myyntiin tulevat tuotteet ja pidetään blogia
SuomenLehdistö 8/2016 11 TAUSTAT
TAUSTAT 12 SuomenLehdistö 8/2016 mutta yhtiö aikoo joka tapauksessa perustaa S-ryhmäsisältöjä varten oman toimituksen. Sisältömarkkinointi sitouttaa asiakkaita Myös muut lehtitalot haluavat oman siivunsa uudehkosta markkinointimuodosta. Kohosen mukaan sisältömarkkinoinnissa on nyt menossa voimakkaan kasvun vaihe. Alma Median Iltalehdessä sisältömarkkinointiratkaisuja tehdään erityisesti digikanavissa, Kauppalehdessä ja Alman muissa talousmedioissa myös printissä. Veli-Pekka Äärin mukaan S-ryhmää kiinnostaa sisältöjen ostaminen myös maakunnallisista mediataloista. Juttu on journalistisin keinoin toteutettu, mutta sen tekemisen maksoi Netflix. Yksi esimerkki mediatalojen ja mainostajien tiivistyvästä yhteistyöstä saatiin marraskuun lopussa, kun Sanoma tiedotti tuottavansa jatkossa sisällöt SOK:n asiakaslehti Yhteishyvään ja sen digikanaviin sekä joihinkin muihin S-ryhmän asiakasviestintäkanaviin. Yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta sanoo, että natiivimainonta kasvaa ainakin osin siksi, että yhä useampi median käyttäjä hyödyntää mainonnanesto-ohjelmia, jotka poistavat bannerimainokset näkyvistä. Iltalehden kustantaja ja vastaava päätoimittaja Kari Kivelä sanoo tulosten olevan todella hyviä. Tätä mieltä on SOK:n viestinnästä ja digitaalisista palveluista vastaava johtaja Veli-Pekka Ääri. Mediamyynnin johtajan Katja Häggin mukaan maakuntalehden on kätevää tarjota paikallisille mainostajille mainonnan sisällöt ja kanavat ”yhdeltä luukulta”. Onnistuneesta natiivimainonnasta voidaan puhua, jos se ei häiritse kuluttajan mediankäyttökokemusta. Tutkimuksia on tosin tehty lähinnä lifestyleja matkailusisällöillä. Yksikkö on kuin markkinointiviestintätoimisto mediatalon sisällä. Digimainontajärjestö IAB Finlandin arvio on, että pelkästään natiivimainonnan eli uutismedian kanavissa julkaistun kaupallisen sisällön arvo on tällä hetkellä vähintään 10 prosenttia display-mainonnasta. Sektorin odotetaan kasvavan lähivuosina selvästi. – Pitää uskaltaa päästää irti ja ottaa kiinni vastaantulevasta trapetsista. – Sisältömarkkinoinnin tekeminen auttaa paremmin ymmärtämään asiakkaan kokonaisliiketoimintaa ja palvelemaan muillakin ratkaisuilla, hän sanoo. Hän vertaa lehtitalojen tilannetta trapetsitaiteiluun. Turun Sanomissa sisältömarkkinointi nähdään merkittävänä tulonlähteenä tulevaisuudessa. Natiivimainontaa ja ”natiivimainontaa” Optimistisista puheista huolimatta on kuitenkin vielä epäselvää, kuinka suuri sisältömarkkinoinnin markkina Suomessa todellisuudessa on. Jutulla mainostettiin Netflixin Orange Is the New Black -sarjaa. SOK-sopimuksen taloudellista merkitystä Sanomalle Kohonen ei kommentoi,. Vain siten ne voivat saada oman siivunsa kasvavasta sisältömarkkinoinnin kakusta. Sen tuottamia sisältöjä voidaan levittää paitsi kaikissa Sanoman myös mainostajan omissa kanavissa. Luoma-ahon mielestä suurin osa suomalaisessa mediassa nähdystä ”natiivimainonnasta” on tähän asti kuitenkin ollut lähinnä huonoa bannerimainontaa. L ehtitalojen pitää luopua printtilehtien murenevasta ansaintalogiikasta ja satsata paljon nykyistä aktiivisemmin digitaalisiin tuotteisiin ja sisältöihin. Mediatalot eivät liikesalaisuuksiin vedoten kerro suoria lukuja, eikä yhtenäisiä tilastoja ole vielä kerätty. – Olemme tehneet paljon aiemminkin, mutta nyt syvennämme ja laajennamme yhteistyötä sisällöissä, konseptoinnissa, tuotannossa ja suunnittelussa, sanoo Sanoman Luovat sisällöt -yksikön johtaja Eva Kohonen. Luoma-aho sanoo, että tutkimusten mukaan kuluttajille ei näytä olevan juuri väliä, mistä lähteestä tieto tulee, kunhan se on relevanttia. Osa ei saa uudesta kiinni ja tipahtaa, Ääri sanoo. Usein käytetty esimerkki on The New York Timesissa julkaistu pitkä artikkeli, jossa kerrotaan tekstin, videoiden ja grafiikan avulla naisvankien asemasta Yhdysvalloissa. Vielä on varhaista sanoa, miten natiivimainonta sopii kovien uutisten yhteyteen ja pystytäänkö sillä rahoittamaan tällaisen journalismin tekemistä. Niitä voi mitata kahdella tasolla: viivan alle jää voittoa, ja suorien mainostulojen lisäksi tulee asiakkaiden sitouttamisvaikutus
TAUSTAT SuomenLehdistö 8/2016 13 Luoma-aho uskoo, että aikakauslehtien lisäksi myös sanomalehdet voivat saada merkittäviä tuloja kaupallisilla sisällöillä. Niitä jaetaan omissa, ostetuissa ja ansaituissa kanavissa – ja jakamassa on yhä useampia tahoja, hän näkee. > Natiivimainonta on yksi sisältömarkkinoinnin muoto, ja sillä tarkoitetaan usein journalistisilta näyttävien mutta mainostajan maksamien sisältöjen julkaisemista journalistisen sisältöjen lomassa. SOK:n Ääri väläytti jo pari vuotta sitten Suomen Lehdistön haastattelussa, että S-ryhmän printtimainonta putoaa puoleen. Ne voivat olla esimerkiksi tapahtumia, yhteistyötä tunnettujen artistien kanssa tai halpuuttamistermin iskostamista kansalaisten mieliin. Iltalehden Kari Kivelä muistuttaa, että myös luova osaaminen ja hyvä analytiikan hyödyntäminen ovat kovaa valuuttaa taisteltaessa sisältömarkkinoinnin asiakkuuksista. Sisältömarkkinointi eroaa perinteisestä mainonnasta niin, että siinä pyritään tuottamaan kuluttajille mahdollisimman relevanttia sisältöä sen sijaan, että listattaisiin tuotetietoja tai kerrottaisiin mainostajasta itsestään. – Puolin ja toisin pitäisi ymmärtää, että vaihdon määrää ei voi mitata enää ilmoitustilan palstamilleillä, vaan yleisöillä, jotka ovat nyt siirtyneet monien ruutujen taakse. – Markkinoijat alkavat tuottaa entistä enemmän kiinnostavia, kohderyhmiä palvelevia sisältöjä. – Se on tainnut vähentyä 49 prosenttia, Ääri sanoo nyt. jossa luodaan puheenaiheita. Aalto-Setälän mukaan yhtiön sisältömarkkinointiasiakkaat on valittu tarkasti sen perusteella, kenelle sillä on mahdollisuus tarjota riittävän suurilla resursseilla journalistisesti laadukasta sisältöä. Esimerkiksi maakuntalehdillä on paljon paikallista osaamista, jota kannattaisi hyödyntää. OP voisi olla kiinnostunut esimerkiksi datan tai analytiikan hyödyntämisestä tai visualisoinneista. – Meiltä ei voi ostaa yksittäisiä juttuja tai sen tason sisältöä, mikä ei meidän kunnianhimoamme tyydytä, Aalto-Setälä sanoo. Siitä huolimatta Geber-Teir sanoo yhtiön tarvitsevan mediayhteistyötä. 123RF ”Pitää uskaltaa päästää irti ja ottaa kiinni vastaantulevasta trapetsista. Tuotemainonnasta puheenaiheisiin Yksi lehtitalojen huolenaiheista on pitkään ollut, että yritykset vähentävät ostettua mainontaa ja ryhtyvät entistä enemmän tekemään sisältöjä itse omiin kanaviinsa. Sisältömarkkinointia voivat olla esimerkiksi blogit ja vlogit, asiakaslehdet, uutiskirjeet tai sosiaalisen median sisällöt. Sitä työtä sanomalehdissä tehdään ja tietoa kerätään kaiken aikaa journalistisiakin sisältöjä mietittäessä. Hän muistuttaa, että SOK:n perusbisnes on kaupankäynti eikä yhtiöstä koskaan tule niin hyvää sisällöntuottajaa kuin mediayhtiöistä. Esimerkiksi Mediatoimisto Voiton toimitusjohtaja Sari Haavisto uskoo sekä ostetun mediamainonnan että yritysten omien medioiden kasvuun tulevaisuudessa. – Mediataloilla on erittäin tärkeä rooli sparraajana. Mediatalojen vahvuuksia ovat perinteisesti olleet suuri tavoittavuus ja omien yleisöjensä tunteminen. Silti hän näkee sisältömarkkinoinnin yhtenä merkittävistä pilareista mediayhtiöiden ansaintalogiikassa. OP:llakin on paljon omaa ja ulkoistettua sisällöntuotantoa. . – Hinnoittelussa saamme varmasti skaalaetua siitä, että asiakas ei joudu hankkimaan sisältömarkkinoinnin palveluja monesta eri paikasta, Kivelä sanoo. Ääri kutsuu edelleen mediayhtiöitä mukaan yhteistyöhön. Hän siis toivoo mediataloilta uusia avauksia siihen, miten OP-ryhmä voisi tuottaa sisältöjä sopiville kohderyhmille. Ansaituilla kanavilla Haavisto tarkoittaa esimerkiksi yritysten luomia puheenaiheita, joihin media omaaloitteisesti tarttuu. Tällä välin SOK on pyrkinyt luopumaan perinteisestä tuotemainonnasta ja siirtynyt sisältömarkkinointiin, Sisältömarkkinointi > Sisältömarkkinoinnilla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun kohderyhmälle suunnattavaa jatkuvaa markkinointiviestintää. – Meidän täytyy kuunnella asiakkaitamme. Aller tekee esimerkiksi Keskon ruokasisältöjä. Median vahvuudet sisältömarkkinoinnin käyttöön Yksi uuden media-ajan digiapostoleista on Pauli AaltoSetälä, jonka johtama Aller tekee sisältömarkkinoinnilla jo ”merkittävää bisnestä”. – Hyvien sisältöjen luomisessa keskeistä on ymmärtää omien lukijoiden arvoja. Hän sanoo, että myös maakuntiin voisi syntyä samanlaisia S-ryhmän sisällöntuotantoyksiköitä kuin Sanomaan. SOK:n alueosuuskaupat ovat jo pilotoineet sisältöyhteistyötä alueellisten mediatalojen kanssa, mutta Ääri toivoisi muutoksen tapahtuvan nopeammin. Hänestä jokaisen mediatalon kannattaa käydä läpi omat osaamisalueensa ja miettiä, saisiko niiden kautta konseptoitua toimivia sisältömarkkinoinnin ratkaisuja asiakkaille. Osa ei saa uudesta kiinni ja tipahtaa.”. Sieltä se syvä osaaminen löytyy. Aalto-Setälän mukaan kilpailu sisältömarkkinoinnissa on alkuhuuman jälkeen koventunut ja asiakkaiden vaatimukset kasvaneet. Aika harva tykkäisi, jos paketoisimme mainosmateriaalia journalistisiksi tuotteiksi, viestintäjohtaja Carina GeberTeir sanoo ehkä hieman yllättäen. – Uskon, että uusille yrittäjille on edelleen tilaa, mutta jotenkin on pystyttävä erottautumaan muista, Aalto-Setälä sanoo. Sisältöjä se jakaa omissa digitaalisissa kanavissaan, asiakaslehdissään ja sosiaalisessa mediassa. OP toivoo mediataloilta aktiivisuutta Toinen valtakunnallisestikin suuri mainostaja, OP-ryhmä, puolestaan ei ole kiinnostunut natiivimainonnan eli median kanavissa sisällöillä näkymisen mahdollisuuksista
Niille halukkaita on jouduttu karsimaan. Kaikki siis hyvin. TAUSTAT: NÄIN ME TEEMME ” Perinteisellä tavalla toimien meillä ei ole tulevaisuutta. Tavoite on, että jokainen viestilehteläinen suorittaisi vuoden 2017 loppuun mennessä kursseja vähintään viidestä valmennusmoduulista. Oman talon akatemia Viestilehdet rakensi koulutusohjelman, jolla koko henkilöstö siirtyy digiaikaan kurssi kerrallaan. Kynnys osallistua on matala. ”Tässä kohtaa Digiakatemia on todella hyvä, sillä menemme kovaa vauhtia digiin”, Lehtovuo-Uusvaara sanoo. – Koulutukset ovat omissa tiloissa työpäivän aikana. Digivalmiuksia kaikille Muutosta ajetaan nyt voimalla sisään Helsingin Simonkadulla ja aluetoimituksissa, joissa tehdään Maaseudun Tulevaisuutta, metsäalan Aarre-lehteä ja Koneviestiä. Sen sijaan useana vuonna on maksettu tulospalkkioita koko henkilöstölle. Kurssit ovat valmentavia ja vuorovaikutteisia parin, kolmen tunnin rupeamia pienryhmissä. – Meillä on itsellä paras tietämys, mikä osaamistaso on ja missä tarvitaan kehittämisloikkaa, Tapio Pussila sanoo. Ne ovat esimerkiksi sellaisia kuin digitaalinen asiakaskokemus, verkkoseuranta ja analytiikka, sosiaalinen media, verkkomainonta ja sisältömarkkinointi, videotuotanto ja verkkopalvelun ansaintalogiikat. Digiakatemiaa koordinoi henkilöstöpäällikkö Tapio Pussila. Näin Anita Lehtovuo-Uusvaara (vas.) ja Sanna Helmikkala kiteyttävät Digiakatemian hyödyn. He myös kuuluvat ohjausryhmään, joka seuraa budjettia ja kerää palautetta. Akatemia on omaan taloon räätälöity monivuotinen sähköistyvän liiketoiminnan koulutusohjelma koko henkilöstölle. 14 SuomenLehdistö 8/2016 VIESTILEHDISSÄ EI ole käyty yt-neuvotteluja 2000-luvulla. Tammikuussa lanseerattu yhtiön uusi strategia korostaa kasvua, asiakkaan kuuntelemista ja digitalisaation hyödyntämistä. Suunnittelu ja toteutus on jaettu kymmenelle vastuuhenkilöille, joista jokainen vastaa alaansa liittyvästä opintokokonaisuudesta. – Ajatus oli tehdä koulutuksista niin houkuttelevia, että tulee jopa kisailua siitä, kuka pääsee mukaan, Digiakatemiaa koordinoiva henkilöstöpäällikkö Tapio Pussila sanoo. Teksti: Riikka Virranta Kuvat: Vesa Laitinen. Meidän pitää löytää uutta myytävää ja uusia digitaalisia palveluita. Digiakatemian idea on paitsi lisätä koulutustarjontaa myös tehdä siitä kokonaisuus irrallisten kurssien sijaan. Suosituimmat kurssit liittyvät sosiaaliseen mediaan ja liikkuvaan kuvaan. Meidän täytyy muuttua yrityksenä ja henkilöinä.” > Jatkuu seuraavalla sivulla. – Perinteisellä tavalla toimien meillä ei ole tulevaisuutta. Tilausmyynti on kasvanut muutaman prosentin vuodessa, ja mediamyynti on pitänyt pintansa. Meidän täytyy muuttua yrityksenä ja henkilöinä, Viestilehtien toimitusjohtaja Tero-Pekka Hämäläinen sanoo. Digiakatemia pyrkii kasvattamaan kaikkien digivalmiuksia. – Emme pysty kasvamaan hinnankorotuksilla kovin pitkään. Opiskelu on vapaaehtoista – vain kaksi kursseista on pakollisia: kursKun muutos tulee työssä vastaan, asiat ja käsitteet eivät enää ole uusia. Se on helppoa: ei tule siirtymisiä, ja välineet ovat tuttuja, Pussila sanoo. Syksyllä 2015 Viestilehdissä alkoi Digiakatemian ensimmäinen lukukausi. Ykkösbrändi, Maaseudun Tulevaisuus, on printin 330 000 lukijallaan maan kolmanneksi luetuin sanomalehti. Samalla rahalla enemmän Digiakatemia on rakennettu talon sisällä, ja siinä on ollut valtava työ: noin kymmenen opintokokonaisuutta, jotka jakautuvat lukuisiin koulutuksiin. Yhtiön lehtien tilauksista kestoja on yli 90 prosenttia, ja niiden osuus nousee. si yhtiön omista digitaalisista palveluista ja järjestelmistä sekä luento uusista liiketoimintamalleista. Vetonaulana ovat olleet kovatasoiset ”alan gurut” ja kiinnostavat teemat
Vielä hankalampaa on opettaa lopettamista. Juttu on alusta lähtien lohduton. Lopetuksen ymmärtämiseksi pitäisi lukea koko edeltävä juttu. Onko eettisesti oikein pysäyttää tarina, kun päähenkilö seisoo sillalla itsemurha-aikeissa tai päihdekuntoutuja ottaa pullon käteensä. Suljettu lopetus on siten aina päätös katkaista tarina jostakin kohdasta. Mervi Juusola kirjoitti vuonna 2013 Helsingin Sanomiin jutun, joka kertoo yksinäisyydestä ja koulukiusaamisesta. KUN FIKTIOTEKSTI loppuu, maailma lakkaa olemasta. TAUSTAT SuomenLehdistö 8/2016 15 m ed ia nk en tä t xxxx JUTUN LOPETTAMINEN on hankala homma. Positiivisen lopetuksen pakottaminen juttuun voi tuottaa makaaberin lopputuloksen. . Viimeistään lopetuksessa on lunastettava lukijalle tehdyt lupaukset. Niillä jutuilla muutetaan maailmaa. Poika oli luvannut olla hänen paras ystävänsä, jos Teemu tähän suostuisi. Tämä on hänen viimeinen kolumninsa Suomen Lehdistössä.. Lopetusjaksossa toivo nousee hetkeksi, kun kerrotaan, että ensimmäisellä luokalla Teemulla oli kaveri. Aloituksia voi napsia sieltä täältä ja esitellä sellaisinaan. Jutun varrella tapahtuvia siirtymiä kutsutaan transitioiksi. Faktan maailma taas ei pääty, vaikka teksti loppuu. Viimeisissä virkkeissä kerrotaan, ettei päähenkilö osaa heti vastata, mikä auttaa häntä jaksamaan. Onko oikein pysäyttää tarina, kun päähenkilö seisoo sillalla itsemurha-aikeissa tai päihdekuntoutuja ottaa pullon käteensä?” Lopetus on tärkeä Maria Lassila-Merisalo on journalistisen kirjoittamisen dosentti ja työskentelee projektipäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Emme voi koskaan saada lisätietoa maailmasta, jota ei enää ole. Voiko lehtijutun lopettaa avoimesti. AMERIKKALAISHENKISEN KOULUKUNNAN mukaan tarinallisen jutun pitää päättyä positiivisesti: ellei onnellisuuteen, niin vähintään toivoon. Kun luin jutun ensi kertaa, olin oksentaa aamukahvini lehdelle. Useimmat synkemmänkin koulukunnan edustajista kirjoittavat juttuja, joiden päämääränä on hyvä. ” Voiko lehtijutun lopettaa avoimesti. Joskus tarinan pitää jättää lukija kiemurtelemaan nahkansa alla. Aina kärsimys ei jalosta eikä vastoinkäymisistä kuoriudu voittajaa. Itse katson kuuluvani slaavilaismelankoliseen koulukuntaan, jonka mukaan joskus lopussa vituttaa. HANKALASTI LOPPUVA juttu taas ei jätä lukijaa rauhaan. Lopetus on viimeinen transitio, se siirtää lukijan jutun maailmasta takaisin todellisuuteen. Lopulta hän toteaa, että taistelu se kai on, ja hymyilee kaunista hymyään, jota vastoinkäymiset eivät ole himmentäneet. Siinä mielessä fiktiivisessä tekstissä on aina suljettu loppu, vaikka tarina päättyisikin avoimesti. Lopettamista on kuitenkin syytä harjoitella, sillä erityisesti tarinallisessa jutussa lopetus on tärkeä. Teksti kertoo inhimillisestä kärsimyksestä, kohtalosta jota ei soisi kenellekään. Viimeiseksi mielikuvaksi jää naisen kaunis hymy, joka ei ole sopusoinnussa muun jutun kanssa, mutta antaa lukijalle mahdollisuuden hymähtää surumielisesti, kääntää katseensa pois ja todeta maailman olevan paikallaan. Hiljattain eräässä jutussa kerrottiin pitkäaikaissairaasta naisesta, joka oli hoitanut muistisairasta miestään kolmattakymmenettä vuotta. Tasapainoon ja tyytyväisyyteen päättyvä juttu ylläpitää helposti status quo’ta. Viimeinen kappale on kuin isku vasten kasvoja: Pian Teemu alkoi kertoa kotona, että tämä vanhempi poika oli koskenut häntä pyllyyn ja yrittänyt laittaa pippelin sisään
Tulevaisuus on palveluissa Digiakatemialle mietitään nyt jatkoa. Se on eri tilanne kuin, että joku tulee innoissaan kurssilta ja puhuu kuuroille korville. – On ollut puhetta, että työnkuvaani tulisi entistä enemmän digitaalista ja Facebook-markkinointia. Osaaminen on kehittynyt, ja johdolla on sen tasosta hyvä käsitys. Jo luoduissa palveluissa näkyy yksi strategian kulmakivistä: asiakkaan kuunteleminen. Koulutus on ollut yleissivistävää, mutta myös konkreettisia seurauksia työhön on tullut. Ulkopuolisten kanssa sisällöt on suunniteltu vastaamaan Viestilehtien tarpeita. Haasteitakin on. – Myös uudistumista helpottaa, että suuri osa on käynyt saman koulutuksen. Viestilehdet myös omistaa osan ruuan verkkokaupasta, joka tarjoaa tuottajille mahdollisuuden myydä suoraan kuluttajille. Myös kohderyhmä ja aiempi osaaminen otetaan huomioon. Tero-Pekka Hämäläisen mukaan Digiakatemia ei ole merkittävästi kasvattanut koulutusbudjettia, vaikka se on vienyt työaikaa. Yksi koulutusvastaavista, kehityspäällikkö Jaana Ahvenainen kertoo, että palautteen mukaan oppeja ei ole aina voinut soveltaa suoraan käytäntöön. Välillä on ollut hankalaa löytää aikaa osallistua kursseille – puhumattakaan koulutuksen suunnittelemisesta ja vetämisestä. 2 HOUKUTTELE, ÄLÄ PAINOSTA Tee koulutuksesta vapaaehtoista. – Päätavoite on, että kaikilla on perusymmärrys digiliiketoiminnan kehittämisestä. Lehden sääpalvelusta voi tarkistaa maan kosteusarvon ja sademäärät. Talon ulkopuolelta kouluttajista on noin kolme neljästä. Ymmärrys muutoksen kiireellisyydestä on kasvanut. Hän epäilee, ettei olisi keksinyt mennä monille kurs”Muutosvastarintaa ei ole juurikaan esiintynyt. TAUSTAT: NÄIN ME TEEMMETEEMME – Mutta mikään koulutus ei tee autuaaksi. Näin kukaan ei kuormitu liikaa. Tärkeää on myös esimiehen kannustus koulutukseen. Pitää innostaa ihmisiä hakemaan tietoa.”. Paluuta vanhaan ei ole. Digitaidot tulevat tarpeeseen. Peruskoulutuksissa on käytetty paljon omia asiantuntijoita ja syventävissä, eri ammattiryhmille räätälöidyissä sisällöissä ulkopuolisia. Kun kehityssteppi tulee työssä vastaan, tietää jo, mistä puhutaan ja miksi siihen suuntaan pitää mennä, hän kuvaa koulutuksen hyötyjä. Yksiköiden vetäjät taas tuntevat tiiminsä osaamistarpeet. Yksiköiden väliset raja-aidat ovat madaltuneet. Palkitse rakentamalla koulutuksesta kokonaisuus tai tutkinto, jonka suorittamista myös juhlitaan. 3 KÄYTÄ OMIA VOIMIA Koulutus ei ole johdon projekti: luo ohjausryhmä ja kytke oman talon osaajia tiiviisti mukaan suunnitteluun ja koulutusten vetämiseen. Toimitusjohtaja Tero-Pekka Hämäläisen mukaan Viestilehdissä pyritään kehittämään jatkuvasti uusia palveluja. Pitää innostaa ihmisiä hakemaan tietoa itse ja pysymään ajan hermolla, Ahvenainen muistuttaa. – Tässä on niin paljon hyviä puolia, että tuskin enää alamme järjestää koulutuksia hajanaisesti yksiköittäin, Tapio Pussila sanoo. Koulutusohjelma jatkuu vielä ainakin ensi vuoden. Hyödynnä täsmämarkkinointi: koulutusvastaavat voivat lähettää sähköpostia tai kertoa tarjonnasta tiimipalavereissa. Tätä on paikattu laatimalla kursseja täsmätarpeeseen eri ammattiryhmille. – Saamme samalla rahalla enemmän, kun tuomme ajantasaista tietoa taloon ja jaamme sen isolle porukalle, hän sanoo. Kaikki ovat halunneet uudistua”, Viestilehtien toimitusjohtaja Tero-Pekka Hämäläinen sanoo. ” Mikään koulutus ei tee autuaaksi. Toisin kuin yleensä, säätietoja voi tarkastella myös taaksepäin, sillä se kiinnostaa viljelijöitä. Yksi aktiivisimmista kouluttautujista on ilmoituspäällikkö Anita Lehtovuo-Uusvaara, jota vaivaa ”hirveä nälkä saada tietoa”. Maaseudun Tulevaisuuden verkkojutut voi kuunnella samalla, kun tekee töitä tilalla. – Vauhti on kasvanut. seille, ellei niitä olisi tuotu tarjottimella eteen. 4 MUOKKAA MATKAN VARRELLA Kerää palautetta jokaisesta kurssista ja viilaa tarjontaa ja toteutusta sen mukaan. Hanki niin hyvät kouluttajat, että osallistujia tulee. Henkilökunnalta on tullut palautetta, että olemme ihan kuin eri firmassa töissä kuin aiemmin, Hämäläinen sanoo. 16 SuomenLehdistö 8/2016 Vinkit Näin luot oman digiakatemian 1 SELVITÄ OSAAMISTARPEET Koulutusten teemat nousevat yhtiön strategiasta ja tavoitteista. Myös myyntikoordinaattori Sanna Helmikkala sisältömyynnistä on suorittanut enemmän opintoja kuin Digiakatemian suorittaminen vaatisi, esimerkiksi hakusanamainonnasta. – Vaatii aina ensimmäisen tiilen, että päälle voi laittaa toisen. . – Meidän visiomme on olla maaseutuun liittyvien asioiden halutuin tietolähde ja suosituin palvelukanava, hän sanoo. 5 MARKKINOI KOULUTUSTA Näy hisseissä, kahvihuoneissa, infoissa ja uutiskirjeissä. Tietoa tarjottimella eteen Tällä hetkellä 75 prosenttia Viestilehtien henkilöstöstä on suorittanut Digiakatemian eli tavoitteeksi asetetun vähimmäismäärän koulutuksia
Katsominen vaatii Googlen lasit. Yleistä asennetta kuvasti, että maaliskuun 1998 Suomen Lehdistön muissa sisällöissä verkko oli mukana lähinnä sivujuonteena. Verkko on journalismin luonnollinen olotila. . Sähköposti on yhä voimissaan Toisin kuin saattaisi kuvitella, sähköpostin käyttö julkaisukanavana on lisääntymään päin. Juttusarja on jatkoa lehden virtuaalisen todellisuuden ja 360-kerronnan projekteille, joista ehkä tunnetuin on vankilassa elämisestä kertova juttu sellin pinta-alaan viittaavalla otsikolla 6x9. Projektin nimi on The Future of Britain. Ne sopivat myös esimerkiksi verkkolehtien tilausten lisäpalveluiksi. > Katso linkit Verkonsilmän juttujen lähteille: suomenlehdisto.fi/ kategoriat/ verkonsilma Guardian on alkanut julkaista virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä juttua, joita ilmestyy pitkin ensi vuotta. Jackin mukaan sähköposti tarjoaa sekä digitaalisen että analogisen välineen etuja. Toisaalta monissa yrityksissä juuri sähköposti on kaikille välttämätön työkalu. Projektin kantava väline oli verkkosovellus, jossa lukijat saivat esittää näkemyksiään. SuomenLehdistö 8/2016 17 PALSTAT FINANCIAL TIMESISSA viritettiin loppusyksyllä rakentavaa julkista keskustelua maan tulevaisuudesta. Ajattelu lienee kulkenut niin, että se mikä lukijatuloissa mahdollisesti menetettiin, saatiin takaisin maineessa. Financial Timesin mukaan projektin toteutus ilman maksumuuria toi lehteen liikennettä myös uusilta suunnilta, kuten nuorilta. Sähköpostin yhdeksi tulevaisuuden uhkaksi Jack näkee sen, että nuorempi verkkoväki käyttää muita viestintävälineitä. Eliitille kohdennettu lehti sai visioita ennen muuta vakiolukijoiltaan. Lehti pyysi lukijoitaan kertomaan ehdotuksiaan Britannian ja Euroopan Unionin suhteesta, maan taloudenhoidosta Brexitin jälkeen, maahanmuuttopolitiikasta sekä EU:n tulevaisuudesta ilman Britanniaa. Ennen kaikkea se koettiin uudeksi ja oudoksi ympäristöksi ja kulttuuriksi. Sähköpostin vahvuuksiin kuuluu, että se on luonnollinen osa ihmisten arkipäivää, katsoo Financial Timesin toimittaja Andrew Jack Reuters-instituutissa tekemässään raportissa. Verkkoyhteydessä oleva lukija voi hyödyntää linkkejä, mutta perussisältö toimii offline-tilassakin. Ihmettelemistä toki yhä riittää, mutta verkosta ei enää tarvitse tehdä poimintoja journalismiin. Esimerkiksi Washington Post lähettää sähköpostitse yli 70:tä säännöllistä uutiskirjettä ja New York Times noin puolta sataa. Tavoitteena on ollut rakentaa elävää suhdetta lehden ja sen lukijoiden välille. Jutut on tarkoitettu luettaviksi – tai ehkä pikemminkin koettaviksi – Googlen Daydream view -laseilla. JOURNALISM-JULKAISUSSA HANKKEESTA kertonut Financial Timesin yhteisöjohtaja muistutti, ettei The Future of Britain Project ole ainoa lehden hanke, jossa lukijoita kutsutaan verkossa rakentamaan sisältöä. Neljän viikon aikana aloitteita ja kommentteja tuli noin 800. Maksuttomuus koski sekä kommenttien lähettämistä että niiden lukemista. Sarjan ensimmäisessä osassa lukija pääsee kulkemaan Lontoon maanalaisessa viemäriverkostossa. Kirjoitukset ovat tanakka paketti asiallista keskustelua erinomaisen ajankohtaisesta aiheesta. Financial Times otti julkaistavakseen omasta mielestään kiinnostavimmat ideat kommenttijuttujen kera. Nyt melkein pari vuosikymmentä myöhemmin tämänkin lehden juttujen, kuten koko alan, näkökulma nousee verkko ensin -ajattelusta. ari.a.heinonen@ uta.fi Klikkaukset ve rk on si lm ä Hankkeen haasteeksi noussee se, kuinka laajasti Financial Timesin lukijakunnan ajatukset heijastavat koko kansakunnan tuntoja. Hankkeen haasteeksi noussee se, kuinka avarasti lehden lukijakunnan ajatukset heijastavat koko kansakunnan tuntoja. Joukkoistamalla Brexitistä eteenpäin Guardian vie virtuaaliviemäriin Guardian on aloittanut virtuaalitodellisuutta hyödyntävän juttusarjan, jossa julkaistaan kaikkiaan puolen tusinaa kokonaisuutta seuraavan puolentoista vuoden aikana. Aiemmin FT teki kyselyn, jossa kartoitettiin maassa asuvien EU-kansalaisten ajatuksia Brexitin jälkeen. Apuna on virtuaalinen taskulamppu, ja kulkija voi itse tehdä reittivalintojaan maan uumenissa. Jack katsoo, että sähköpostijulkaisuja voi käyttää itsenäisinä – miksei maksullisinakin – tuotteina. Financial Times laski maksumuurinsa alas ja kysyi kansalaisilta ehdotuksia parempaan tulevaisuuteen. Kirjoittaja Ari Heinonen on dosentti ja tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa. Ideoita myös jalostetaan verkkoprojektiin liittyvässä yleisötapahtumassa ensi vuoden alkupuolella. Tuolloin tekemissäni haastattelututkimuksissa verkko arvioitiin sanomalehtien näkökulmasta sekä mahdollisuudeksi että uhaksi. Tämä on viimeinen Verkonsilmä Tämä on Suomen Lehdistön viimeinen Verkonsilmä. Kun palstan ensimmäinen juttu julkaistiin maaliskuussa 1998, internet oli melko tuore asia journalismissa. Financial Timesin projektissa voi selata, tykätä ja twiitata ehdotuksia, joilla rakennetaan Britannian tulevaisuutta.. Kyselyn tuloksena lehti julkaisi featurejutun sekä verkossa että printissä. Tällä mallilla on tehty muitakin juttuja. Oppaana toimii ”kaupunkitutkimusmatkailija”, ja aiheeseen perehtynyt historioitsija antaa viemärisamoilijalle lisätietoa. HUOMIONARVOISTA ON, että joukkoistetussa verkkoaivoriihessä Financial Times poisti maksumuurinsa, sillä osallistumisen kynnys haluttiin pitää matalana
– Yhden artikkelin ostamisen lisäksi pidän mielenkiintoisena esimerkiksi prepaid-tyyppisiä ratkaisuja, joissa maksetaan tietty määrä artikkeleita kerralla. 18 SuomenLehdistö 8/2016 PALSTAT SANOMALEHTITALOT YRITTÄVÄT myydä konvehtirasioita asiakkaille, jotka haluaisivat ostaa irtokarkkeja tai vain parin euron karkkipussin. Kansainvälisesti löytyy muutama menestynyt pientuotteiden myyntipalvelu. Myös maksuratkaisut ovat kehittyneet. Sen jälkeen kuluttajien maksuhalukkuus digipalveluista on kasvanut ja ne ovat kehittyneet sisällön ja käyttökokemuksen osalta. TUTKIMUKSEN ARVION mukaan tulevaisuudessa 10–30 prosenttia sanomalehtitalojen digimyynnistä voisi tulla pientuotteista, kuten yhden jutun, aihetai päiväkohtaisen tilauksen myynnistä. Toisaalta tutkijat lähtevät siitä olettamuksesta, että digipuolella pätevät täysin uudet lainalaisuudet, koska Suomessa tehokas aamujakelu on ollut printin kestotilauksia tukeva voima. te or ia & kä yt än tö Teoria väittää: Lehdistö ei osaa digitalisoida irtonumeromyyntiä, vaan yrittää myydä liian isoja paketteja. Eli ensin ostetaan sisältöä kappaleittain pienillä hinnoilla, pienissä erissä ja vasta sitten päästään koko kielialueen tarjonnan yhdistävään palveluun. Median digitalisoituminen pakottaa muuttamaan lehtien ansaintalogiikan perinteisestä tilausmaksujen ja mainosmyynnin muodostamasta duaalimallista pieniin tulovirtoihin perustuvaan mosaiikkimalliin. Näin väittää ryhmä mediaalan asiantuntijoita tutkimusraportissaan, joka on tarkoitettu keskustelunavaukseksi pientuotteiden hukatusta myyntipotentiaalista. Helsingin Sanomien digijohtaja Mikael Liljedahl, pitääkö väite paikkansa. Potkua pientuotteista Tutkijat: Markku Hurmeranta, Mikael Johnson, Seppo Kinkki, Carl-Gustav Lindén ja Marcus Riska. Esimerkiksi Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen ja MTV3 kokeilivat vuosina 2010–2011 APE Paymentin nanolompakkoa. – Mielestäni mediatalojen välinen yhteistyö olisi tervetullutta ja voisi digitaalisessa maailmassa tarjota uusia mahdollisuuksia, jotka eivät kannibalisoisi nykyisiä liiketoimintoja. – Artikkelipohjaisten maksujen volyymit jäivät vähäisiksi, mutta on huomioitava, että puhutaan ajasta ennen maksumuureja. USA:ssa irtonumeromyynti on aina ollut selvästi Suomea suurempaa. Hesarikin on kokeillut pienmaksamista kuusi vuotta sitten, mutta kokeilu lopetettiin. Uskotko tähän. Lanseeraamalla uusia pientuotteita mediatalot voisivat löytää muutamassa vuodessa uutta liikevaihdon kasvua. Tutkimus: Pientuotteisiin perustuva liiketoimintamalli. Digissä mediatalojen myyntiyhteistyö voisi hyödyttää kaikkia. Toisaalta pientuotteissa on yleensä kyse jo muutenkin laajoihin tilauksiin tuotettujen sisältöjen uudelleen paketoinnista ja markkinoinnista, joten niiden tuoma lisä tuotantokustannuksiin on pieni. Suomessa irtonumeromyynnin osuus koko tilausmyynnistä on yleensä lehdillä vain muutamia prosentteja. Tutkimuksen mukaan sanomalehtitalot eivät osaa kunnolla hyödyntää potentiaalia myydä juttuja pienissä erissä. Mobiilikehityksen tehtävissä yhteistyössä mediatalojen kanssa 2003–2008. Tämän vuoksi kaupat jäävät usein kokonaan syntymättä. Mihin se kaatui. MIKROMAKSAMINEN EI OLE Suomessa uusi asia. Blendle on laatujournalismin maksualusta, jossa yksi juttu maksaa yleensä 20–99 senttiä. Iso osa etenkin tilaajistamme haluaa kuitenkin saada koko paketin sisältäen printtija digitilauksen. Makeisvertaus tarkoittaa mediapuolella sitä, että jalkapallon ystävä tuskin tilaa ison digilehden saadakseen lukea siitä pari kertaa viikossa jalkapallojuttuja. Ei-tilaajien houkuttelemiseksi halvemmat ja rajatut tuotteistukset ovat kiinnostavia, ja selvitämme niitä parhaillaan. – Olisi hyvä ymmärtää kuluttajien maksutottumuksia laajemmin ja tehdä tuotteistuspäätöksiä sen mukaan. – Toisaalta tuotteistuksia voi olla järkevämpi tehdä hintadiskriminoinnin keinoin (eli säätämällä hintaa ostajaryhmän mukaan). Palvelu avattiin tämän vuoden keväällä myös Yhdysvalloissa. Tutkimusraportin kirjoittajista Marcus Riska ja Mikael Johnson työskentelevät mikromaksujen parissa PressDoor-yrityksessään. Meitä kiinnostaa myös one-click-ostaminen, joka on integroitu esimerkiksi Sanomatiliin, eli kaikki Sanoman asiakkaat voisivat tehdä ostoja yhdellä klikkauksella. Mediaympäristö ja kuluttajien kulutustottumukset kuitenkin kehittyvät niin kovalla vauhdilla, että ei voida ajatella, etteikö jokin mikä ei ole aiemmin toiminut voisi toimia nyt. Suuresta kiinnostuksesta huolimatta kokeilu oli edellä aikaansa, eivätkä kuluttajat innostuneet maksamaan yksittäisistä jutuista. Esimerkiksi ”pientuote HS:n digipalvelusta halvemmalla hinnalla maakuntatai paikallislehden tilaajalle” -konsepti olisi mielenkiintoinen. On perusteltua olettaa, että pientilausten vetovoima kasvaa isojen tilausten määrän laskiessa. Mosaiikkimallin yhtenä perustana on sisällön myynti pala palalta sekä paloista koottuina paketteina. Kuluttaja saisi alueelliset uutiset alueensa päälehdestä ja sen lisäksi pääsisi edullisesti lukemaan HS:n analyyseja ja lifestyle-artikkeleita digistä. Aineisto: Suomen suurimpien mediatalojen digijohtajien haastattelut ja kansainvälinen vertailu. Asiakkuuden syntyminen on meille tärkeätä. Tätä kolmanneksen skenaariota voi kuitenkin kritisoida sillä perusteella, että siinä vertailukohtana on käytetty USA:n printtilehtien irtonumeromyyntiä. Tutkijoiden väitteen mukaan mediayhtiöt eivät ole osanneet digitalisoida heräteostoksiin perustuvaa irtonumeromyyntiä vaan yrittävät kaupata kaikille kalliita kuukausipaketteja. Sanoma Media Finlandilla digitaalisen kehityksen tehtävissä 2008–2015. Tutkimuksen mukaan mikromaksamisen yleistymiselle ratkaisevia tekijöitä ovat turvallisuus, helppous ja edullisuus. Median kuluttaja voi olla kiinnostunut esimerkiksi yhdestä kolumnistista, mutta hän ei halua sen vuoksi tilata koko lehteä. Fakta Fakta Kirjoittaja Panu Uotila on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella. Tästä käy esimerkiksi opiskelijatilaus, jossa tuote pysyy samana, mutta hinta vaihtelee. panu.uotila@jyu.fi. Mediatekniikan insinööri Hämeen ammattikorkeakoulusta. Ovatko maksujärjestelmät mielestäsi jo riittävän kehittyneitä. Samalla juttukohtaisella myynnillä lehdet saisivat tärkeää tietoa siitä, mitkä jutut lukijoita oikeasti kiinnostavat. Pientuotteiden ylenkatsomisella hukataan osa myyntipotentiaalista. Viestintäalan tutkimussäätiön rahoittama tutkimusraportti, 2016. – Olen osin samaa mieltä. Kokemus: Nykyisessä tehtävässä vuodesta 2015. Käytäntö vastaa: Sisältöjen, maksumuurien ja maksutapojen kehittymisen ansiosta edellytykset pienmaksamiselle ovat kasvaneet. Tutkijat esittävät kansainvälisen kehityksen perusteella yhtenä mahdollisuutena, että tulevaisuudessa enää kolmasosa väestöstä sitoutuu kiinteään tilaukseen, kolmasosa ostaa pientuotteita ja kolmasosa ei osta mediayhtiöiltä mitään. Niitä yhdistää halpa hinta, joten niillä on vaikea kattaa printtipuolen supistumisen koko vaikutus liikevaihtoon. Tämä on nähty Suomessakin muun muassa siinä, että osa lukijoista siirtyy jokapäiväisestä yhdistelmätilauksesta viikonlopputilaukseen. Tekijä: Helsingin Sanomien digijohtaja Mikael Liljedahl. Hollantilaisen mikromaksupalvelu Blendlen kokemus osoittaa, että lukijat haluavat maksaa lehtien omasta, uniikista ja normaaliuutisointia syvemmälle menevästä sisällöstä. Pitäisi tietää, mikä on esimerkiksi sanomaja aikakauslehdistä kiinnostuneilla kuluttajilla luontevin tapa ostaa digitaalista sisältöä. – Maksuratkaisut, kuten pankkien mobiilisovellukset, ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Tutkijat ennustavat, että lehdistön pientuotteiden digimyynnin kaari kulkee samoin kuin musiikin ostamisessa iTunesista Spotifyyn. . Kokeilu ajettiin käyttäjien vähäisyyden vuoksi nopeasti alas
http://tampub.uta. ”Tässä kollektiivisessa päätöksenteossa vaikuttaa valtasuhteiden verkosto, jonka ratkaisut erottavat viime kädessä sen, mikä milloinkin on tietämisen arvoista ja journalistisessa mielessä totta”, Mäenpää kirjoittaa. Vaikka journalismin objektiivisuuden ihanne jaetaan mediaalalla muun muassa Journalistin ohjeina ja mediatalojen sisäisinä ohjeistuksina, ohjeiden ulkopuolelle jää harmaa alue, jossa linjauksia tehdään ammattilaisten oman eettisen harkinnan varassa. Mäenpää kirjoittaa, että toimituksissa on paljon hiljaista tietoa ja erilaisia nyrkkisääntöjä siihen, kuinka paljon esimerkiksi uutiskuvaa voidaan käsitellä jälkikäteen. Janne Arola > Jenni Mäenpää: Todeksi tehty valokuva: Objektiivisuuden rakentuminen uutiskuvajournalismissa. Kuvajournalismin ammattilaiset ovat niin ikään vallankäyttäjiä määritellessään, millä periaatteilla tuotetut ja millaiset kuvat ylipäätään pääsevät julkisuuteen. Sanomalehdessä menneisyys näyttäytyy usein todellista helpompana, kun taas nykyisyyden erityislaatuisuus ja vaikeudet korostuvat”, Seuri kirjoittaa. Historialla on lehdissä silti edelleen merkittävä rooli. Reuters-instituutin tutkimusta varten on haastateltu kymmeniä eurooppalaisia faktantarkistajia. Se, mitä objektiivisuudella tarkoitetaan, on kuitenkin osin ajasta riippuvainen asia. Ylen toimittajan Olli Seurin massiivisessa, liki 400-sivuisessa väitöskirjassa tarkastellaan, miten 1960-lukua käsitellään Helsingin Sanomissa vuosina 2008 ja 2013. ”Siinä missä 2000-luvun suomalaista yhteiskuntaa vaivaavien ongelmien ratkaiseminen on monimutkaista ja poliittisten kamppailuiden vuoksi vaikeaa, 1960-luvulla hyvinvointiratkaisut ’syntyivät’. Esimerkiksi historiallisten tapahtumien vuosipäivät tai historiallisten kirjojen julkaisu ovat otollisia syitä muistella menneitä myös sanomalehden sivuilla. http://tampub.uta.fi/handle/10024/99863 Poliitikot eivät noteeraa faktantarkistajaa RAPORTTI: Viimeistään Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on saanut mediat ympäri maailmaa miettimään, miten poliitikkojen valheellisista puheista pitäisi uutisoida. fi/handle/10024/99984 ”Me tuotamme edelleen journalismia, mutta digitaalisten sisällönjakelualustojen suuret pelurit, kuten Facebook ja Google, tarjoavat syvästi henkilökohtaisia kokemuksia.” Mediayhtiö Schibstedin johtaja Espen Sundve yhtiön tulevaisuuskatsauksessa ”Luovasta tuhosta puhumisen sijaan katseet pitäisi kääntää luoviin mahdollisuuksiin.” Aalto-yliopiston professori Nando Malmelin (kuvassa) Mediakirjassa tu tk im us no st o ki rj at ie to ELI NA RA JA LA. SuomenLehdistö 8/2016 19 PALSTAT Objektiivisuus muuttuu ajassa VÄITÖS: Yksi journalismia perinteisesti määrittävistä arvoista on objektiivisuus. Yksi Seurin huomioista on, että 1960-luvun yhteiskunnalliset ongelmat näyttäytyvät lehden sivuilla yksinkertaisempina kuin tämän päivän ongelmat. ”Useimmiten poliitikot eivät piittaa faktantarkistuksesta tai ottavat huomioon vain ne faktat, jotka tukevat heidän omia väitteitään”, raportissa todetaan. Lähtökohta on, että faktat pitää tarkistaa ja väärät tiedot korjata. Tulokset eivät näytä totuuden etsijöiden silmissä hyviltä. Janne Arola > Lucas Graves ja Federica Cherubini: The Rise of Fact-checking Sites in Europe. Janne Arola > Olli Seuri: Historian journalistinen esittäminen. http://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/ publication/rise-fact-checking-sites-europe Sanomalehti elää myös menneessä VÄITÖS: Usein väitetään, että journalismista on tullut yhä vahvemmin tulevaisuusorientoitunutta. Jenni Mäenpää on tutkinut väitöskirjassaan journalismin objektiivisuuden ihannetta suhteessa journalistisiin uutisvalokuviin ja kuvajournalistien työympäristön muutoksiin. 1960-luku Helsingin Sanomissa vuosina 2008 ja 2013. Mutta auttaako se mitään
Päätöksiä yhteensä 6. Lisäksi kantelijan mukaan hänen rokotekriitikoiden ylipapiksi kutsumisensa loukkaa myös rokotekriitikoita. Hän kiertää pitämässä rokotekriittisiä luentoja sekä Suomessa että Ruotsissa. Päätoimittajan mukaan rokotekriittisyydestä tehty artikkeli käsitteli kiihkottomasti ja monipuolisesti yhteiskunnallisesti hyvin tärkeätä aihetta. Kerrotaan tosiasiat ja annetaan tilaa erilaisille mielipiteille. Kantelijan mukaan toimittajan pitäisi tietää, että niin pitkiä mielipidekirjoituksia ei edes julkaista. Kantelijalla on useita lapsia, eikä HS:n juttu siten yksilöi rokotekokemusta edes sukupuolen tarkkuudella. Kantelija on tunnettu rokotteiden vastustaja, jonka vaikutus rokotekriittisyyden lisääntymiseen Pietarsaaren seudulla ja koko ruotsinkielisellä alueella on merkittävä. Rokotekokemus on lähtökohtaisesti yksityistä elämänpiiriä, mutta asian läpikäymisellä on huomattavaa yleistä merkitystä kantelijan vallankäytön ja julkisen roolin arvioinnin kannalta. Päätoimittajan mukaan seikka kytkeytyy suoraan kantelijan yhteiskunnalliseen toimintaan ja hänen asemaansa julkisuudesta tunnettuna rokotekriittisenä henkilönä. Tämä pätee siis nimenomaan kokemukseen rokotehaitasta, eikä mihin tahansa kantelijan yksityiselämän piiriin kuuluvaa teemaan. Lisäksi kantelijan mukaan jutussa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtaa 12, jonka mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Kantelijan mukaan ongelma ei ole niinkään se, että haastateltavat puhuvat hänestä. HS perustelee kantaansa Journalistin ohjeiden kohdalla 2, jonka mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein ja tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Tämän seikan merkitystä korostaa se, että kielteinen omakohtainen rokotekokemus on vahvistanut kantelijan uskottavuutta ja asiantuntijaroolia suuren yleisön silmissä. Lisäksi päätoimittaja huomauttaa, että kyse ei ole pysyvästä sairaudesta, vaan haitta on hoidettavissa antibiooteilla. Jutussa on myös haastateltu toista pietarsaarelaista rokotekriitikkoa, joten päätoimittajan mukaan tieto tekeillä olevasta artikkelista varmuudella kantautui kantelijan tietoon hyvissä ajoin ennen julkaisua. Se vaatii toimitukselta ryhmätyötä. Hänen mukaansa lehdellä oli painavat perusteet ja näyttö nimetä kantelija rokotekriitikoiden keskeiseksi äänitorveksi ja kertoa hänen näkemyksistään. HS:n juttu ei tullut kantelijalle yllätyksenä, sillä toimittaja kertoi tästä hänelle puhelimitse. Päätoimittajan mukaan sekä rokotekriitikot että rokotekriittisyyden kasvusta huolestuneet saivat tasapuolisesti argumenttinsa kuuluviin. Hän julkaisee rokotteiden vastaisia kirjoituksia perustamallaan vaccin.me-verkkosivuilla sekä kertoo käsityksistään sanomalehtiin kirjoittamissaan teksteissä sekä lukuisissa haastatteluissa. Päätoimittajan mukaan lehti on noudattanut lapsen rokotekokemuksesta kertoessaan erityistä hienotunteisuutta ja varovaisuutta. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 16.11. Päätoimittajan mukaan lehdellä ei ollut perusteita tarjota juttua kantelijan tarkistettavaksi, koska kantelija ei ollut suostunut haastatteluun. Tältä osin kantelijan yksityisen elämän alue on tavalliseen kansalaiseen verrattuna suppeampi. Päätoimittajan mukaan kantelija on itse avannut omasta aloitteestaan omaa ja lapsensa yksityiselämää sekä itse päätoimittamallaan verkkosivustolla että useissa muissa medioissa. Tällä on merkitystä nimenomaan henkilön yhteiskunnallisen toiminnan motiiveja arvioitaessa. Päätökseen vaikutti niin ikään se, että rokotuskysymyksen osalta kantelija on omalla pitkään jatkuneella toiminnallaan vaikuttanut itse yksityisyytensä rajaukseen. Hänen mukaansa tämä rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 10, jonka mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin ja myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu. Hän on esiintynyt myös aihetta käsittelevissä tv-ohjelmissa molemmissa maissa. Hänen mukaansa on virhe väittää, että hän olisi kirjoittanut Österbottens Tidningiin ja Vasabladetiin monen sivun pituisia mielipidekirjoituksia. Kantelija pitää alentavana sitä, miten jutussa kirjoitetaan hänestä ja miten häntä kutsutaan ylipapiksi, jonka sanomaa moni seuraa. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Kantelijan mukaan juttu rikkoo myös Journalistin ohjeiden kohtaa 15, jonka mukaan muun muassa otsikoille ja ingresseille on löydyttävä sisällöstä kate. Kantelijan mukaan Helsingin Sanomien jutussa on myös useita asiavirheitä. Oikeasti tärkeiden aiheiden tunnistaminen runsauden keskeltä on joskus haastavaa. Marko Kekki Aamupostin uutispäällikkö 4 2 Kekin poiminta Palstalla jatkuu keskustelu Julkisen sanan neuvoston kiinnostavasta päätöksestä. HS katsoo toimineensa lapsen yksityiselämän suhteen pidättyväisesti, erityistä harkintaa harjoittaen sekä JO:n (esimerkiksi kohdat 21 ja 27) ja JSN:n periaatelausumien mukaisesti. Kantelijan lapsen terveydentilaan on viitattu tekstissä tiiviisti, olennaiseen informaatioon keskittyen, tarpeettomasti yksityisyyden suojaa vaarantamatta tai sen rajoja koettelematta. Tehdyn laajan toimituksellisen selvitystyön perusteella kävi ilmi, että kantelija on rokotuskysymyksessä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka vaikutus yleiseen mielipiteeseen on niin olennainen, ettei sitä aiheen yhteydessä voi jättää käsittelemättä, päätoimittaja perustelee. Päätoimittajan mukaan JO:n kohdan 21 mukaisesti kantelijalta on kysytty tämän omaa kannanottoa, joka olisi ilman muuta julkaistu samassa jutussa. Asiassa puitiin yksityisyyden suojaa, lapsen esiintymistä mediassa ja otsikointia. Hänen mukaansa tämän vuoksi jutussa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 17 ja 18, jotka liittyvät haastateltavan oikeuksiin saada tietää lausuman asiayhteys ja tarkistaa lausumansa ennen julkaisemista. Päätoimittaja toteaa, ettei henkilön päätös kieltäytyä haastattelusta lähtökohtaisesti rajoita tiedotusvälineen toimintavapautta käsitellä henkilöä yhteiskunnallisena toimijana. Päätoimittajan mukaan vaikuttaa perustellusti siltä, että kantelijan oman lapsen rokotekokemuksen julkisesta käsittelystä tuli ongelma vasta, kun journalistinen konteksti ei ollutkaan kantelijalle mieleinen, vaan hänen näkemyksiään myös haastettiin ja käsiteltiin kriittisessä valossa. Kantelija on itse kertonut nämä tiedot useaan otteeseen julkisuudessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien lähteenä käyttämässä vuonna 2009 julkaistussa jutussa tytär on keskeisessä Tosiasiat ilman tuomiota HS SAI JSN:lta vapauttavan päätöksen rokotekriittisyyttä käsitelleestä jutustaan. HS on julkaisupäätöstä tehtäessä arvioinut, että kantelija on omalla alallaan merkittävä mielipidevallan käyttäjä ja myös laajalti julkisuudessa esiintyvä henkilö. Kantelijan osalta keskeisenä lähteenä oli Österbottens Tidning -lehden artikkeli vuodelta 2009, jossa sekä kantelija että hänen tyttärensä esiintyvät. Lukijalle – ja yhteiskunnallisen arvioinnin kannalta – on oleellinen tieto, jos voimakasta rokotevastaista kampanjaa käyvän henkilön toiminnan keskeisenä vaikuttimena on ollut omakohtainen kokemus. Kantelija on esiintynyt julkisuudessa laajasti myös omasta aloitteestaan. Päätoimittajan mukaan halutessaan kantelijalla olisi ollut myös tilaisuus saada artikkeli etukäteen luettavakseen. Ongelmallisempana hän pitää sitä, että jutussa kerrotaan hänen elämäntarinansa siltä osin, kuin se liittyy hänen lapsensa sairastumiseen rokottamisen seurauksena ja kuinka se teki kantelijasta rokotekriitikon. Lähde on mainittu HS:n jutussa. Toimittajan on suhtauduttava näihin some-huudahduksiin kriittisesti. JSN:n periaatelausuman mukaan henkilön yksityiselämän suoja riippuu muun muassa hänen asemastaan ja käsiteltävän asian merkityksestä. HS on julkaisupäätöstä tehdessään tiedostanut tähän liittyvät ongelmat, joihin viitataan JSN:n lasten ja alaikäisten asemaa käsittelevässä periaatelausumassa. HS:n toimitus päätti, että kantelijan tarina on syytä kertoa, vaikka häneltä itseltään ei haastattelua saatukaan. Koska jutussa on käsitelty kantelijaa niin laajasti, kantelijan mukaan hänen olisi pitänyt saada mahdollisuus nähdä juttu ennen julkaisemista. Helsingin Sanomien päätoimittajan mukaan rokotekriittisyys ja sen lisääntyminen on merkittävä yhteiskunnallinen asia. HS:n näkemyksen mukaan lukijoille on olennaista tietää, mitkä ovat rokotekriittisen liikkeen keulahahmon motiivit toiminnalleen. Kantelija on omaehtoisesti itse kertonut lapsensa rokotehaitasta laajalti julkisuudessa, eikä kyse siten ole selkeästi yksityisyyden piiriin kuuluvasta asiasta. Kantelija itse on kertonut muissa välineissä avoimesti lastensa sukupuolet ja nimet sekä yksilöinyt kielteisen rokotekokemuksen nimeltä mainittuun lapseen. Toimitus päättää, mistä kirjoittaa. Kantelu 29.7.2016 Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 17.7.2016 julkaisemaan juttuun ”Rokotekriitikot vaarantavat myös muiden lapset – lääkärin mukaan suunta muuttuu vasta, kun jollekin käy huonosti”. Väestön terveyteen ja siihen kohdistuvilla tautiuhilla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. JSN Vapauttavat Langettavat. Tiedot perustuivat kantelijan aiemmissa yhteyksissä kertomiin ja itse julkaisemiin tietoihin ja mielipiteisiin. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys. Kantelijan mukaan Helsingin Sanomien toimittaja soitti hänelle kesäkuun 2016 alussa ja kertoi suunnitelmistaan tehdä asiallinen artikkeli rokotuskriittisyydestä Pohjanmaalla. Helsingin Sanomien vastaus 30.9.2016 Päätoimittaja Antero Mukan mukaan juttu kertoo laajasti rokotekriittisyydestä ja tarkastelun kohteena on etenkin Pietarsaaren seutu, jossa rokotuskattavuus on erityisen alhainen, mikä voi altistaa asukkaat paikallisille epidemioille. Kahteen otteeseen lähetettyihin sähköposteihin kantelija ei vastannut. Kantelijan mukaan jutussa ei suhtauduta kriittisesti väitteisiin rokotteiden pelastamien henkien määrästä tai siitä, kuinka monen pitää olla rokotettu laumaimmuniteetin syntymistä varten. Kantelija kuitenkin esiintyi jutussa sekä kuvassa että tekstissä. Hänen näkemyksensä kerrottiin kieltäytymisestä huolimatta jutussa varsin laajasti. Kantelija kieltäytyi, koska hänellä oli negatiivisia kokemuksia niin sanotusta valtamediasta ja sen tavoista käsitellä rokotekriittisyyttä. Hienotunteisuus ja varovaisuus ovat niin ikään tärkeitä arvoja, etenkin kun asiaan liittyy lapsi. Päätoimittajan mukaan lehti ei myöskään ole loukannut kantelijan yksityisyyttä. Eikä ketään tuomita. Päätoimittajaa toteaa, että kantelija on itse käyttänyt lapsensa rokotehaittaa ja tältä osin lapsen omaan yksityiselämään kuuluvia tietoja välikappaleena oman yhteiskunnallisen pyrkimyksensä edistämisessä. Olennaista on, että jutun tiedot on tarkistettu oikeiksi ja tarvittaessa lähde kerrottu. Kantelija on myös kertonut lapsensa rokotehaitasta laajasti useissa eri välineissä. Jos aihe on tärkeä, pitää tarina kertoa, vaikka päähenkilö ei pyynnöstä huolimatta haastattelua antaisikaan. HS katsoo, että se on toiminut asiassa JO:n kohdan 27 mukaisesti. Jutussa puhutaan hopeavedestä, jolla ei kantelijan mukaan ole mitään tekemistä jutun kanssa. HS:n juttu on oiva esimerkki siitä, miten hommat tehdään oikein. Hänen mukaansa rokotekriitikot eivät seuraa häntä vaan tieteellistä tutkimusta. Sosiaalinen media tarjoaa päivittäin paljon kiinnostavia juttuaiheita. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Kantelijan mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtaa 21, jonka mukaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Esimerkiksi juttua varten Pietarsaaren seudulla haastatellut henkilöt tunsivat lapseen liittyvän tarinan hyvin. Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden kohdan 2 mukaisesti HS on pitänyt asiassa journalistisen päätösvallan toimituksen käsissä. Artikkelissa käytiin tapausesimerkkinä perusteellisesti läpi Pietarsaaren seudun tilanne, kerrottiin kansainvälisistä kokemuksista ja kuultiin niin asiantuntijoita kuin paikallisia vanhempiakin. 20 SuomenLehdistö 8/2016 PALSTAT HELSINGIN SANOMAT Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös yksityisyyden suojaa, lapsen esiintymistä mediassa ja otsikkoa koskevassa asiassa. Lähes jokaisella on nykyään mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. HS:n jutussa lapseen on viitattu määritteellä ”2-vuotias lapsi”. Jutussa esiintyi tunnettu rokotekriitikko, ja siinä mainittiin aiemmin julkisuudessa ollut tieto hänen lapsensa sairastumisesta rokotuksen jälkeen. Päätoimittajan mukaan myös kantelijan lapsen sairastuminen 2-vuotiaana Calmette-rokotteen seurauksena oli yhteiskunnallisesti merkityksellinen tieto. Ohjeiden kohdan 1 mukaisesti lehti on rokotekysymyksessä toteuttanut vastuutaan lukijoille: heillä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Asiasta ja siihen liittyvästä mielipidevaikuttajasta ja hänen toimistaan tässä asiassa myös lähipiirissä on voitava keskustella tiedotusvälineissä. Hänen mukaansa rokotevastaisuuden lisääntyminen on aidosti uhka kansanterveydelle; se voi altistaa väestön taudeille, joiden piti olla jo voitettuja. Lapsen rokotehaitta ei HS:n arvion mukaan ole erityisen arkaluonteinen tieto
Sami Kuronen ja Jenni Alexandrova keskeyttivät haastattelun tilanteen mennessä pahempaan suuntaan. Ihmisen harkintakyky oman elämän ja sen tapahtumien julkistamisen suhteen saattaa olla alentunut esimerkiksi kokemattomuuden, sairauden, rasituksen, päihteiden käytön tai muun syyn takia. Toimittajan on lisäksi pyrittävä varmistamaan, että alaikäinen ymmärtää mediajulkisuuden seuraukset. Jutussa kerrottiin tietoja kantelijasta, joka on tunnettu rokotusten vastustaja, vaikka tämä oli kieltäytynyt haastattelusta. Päätoimittaja kertoo, että siinä vaiheessa, kun Nykänen ja Merilä saapuivat paikalle, oli toimittava nopeasti, sillä haastattelu oli jo myöhässä. Lapsen kokemuksista kertominen oli tässä yhteydessä yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua. Kantelijan mielestä on eettisesti ja moraalisesti erittäin arveluttavaa haastatella päihtynyttä. Kantelijan mukaan haastattelussa ei voinut erottaa tosiasioita ja sepitteellistä aineistoa ja haastattelu vahingoitti haastateltavan lähipiiriä ja häntä itseään. JO 28: Sairausja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Kantelu 3.9.2016 Kantelu kohdistuu Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelmassa 29.8.2016 luettuihin uutisiin. Ohjelmapäällikön mukaan Popstudion juontajat Sami Kuronen ja Jenni Alexandrova ovat kiinni lähetyksessä kello 14–18 ja heillä ei ole on-air-tuottajaa, joka ottaisi vieraat vastaan. Uutisen taustalle lisättiin Mikki Hiiri merihädässä -kappale. Neuvoston mukaan Helsingin Sanomat oli näin tehnytkin. Sen sijaan lehti oli velvollinen harkitsemaan lapsen osalta huolellisesti häneen liittyvien tietojen julkaisemista, vaikka niitä oli käsitelty julkisuudessa jo aiemmin. Kantelija on julkisuudessa aktiivisesti vastustanut rokottamista ja tuonut esiin siihen liittyviä omia kokemuksiaan, joten hänen on siedettävä rokotenäkemystensä kriittistäkin käsittelyä tiedotusvälineissä. He kuitenkin jatkoivat suoraa lähetystä tau”Kantelija on julkisuudessa aktiivisesti vastustanut rokottamista ja tuonut esiin siihen liittyviä omia kokemuksiaan, joten hänen on siedettävä rokotenäkemystensä kriittistäkin käsittelyä tiedotusvälineissä.”. Kappaletta soitettiin ainakin kahdessa peräkkäisessä uutislähetyksessä, ja sama radio-ohjelma on saanut äskettäin langettavan päätöksen vastaavanlaisesta ihmisarvon loukkaamisesta. Helsingin Sanomat ei julkaissut lapsesta kuvaa, eikä se tuonut esiin lapsen nimeä, sukupuolta tai nykyistä ikää, vaikka ne oli äidin aloitteesta tuotu julkisuuteen useita kertoja aiemmin. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. Päätoimittajan mukaan HS kertoi lukijoilleen avoimesti, ettei kantelija ollut suostunut HS:n haastatteluun, vaikka sitä oli hänelle tarjottu. Pahoittelemme aiheuttamaamme mielipahaa ja mautonta ylilyöntiä”. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä. Haastattelun ensimmäinen osa kesti 13 minuuttia. Juontajat naureskelivat ja pilailivat asialla. Kantelijan mukaan jutussa oli häntä koskevia virheitä, mutta hän ei pyytänyt lehteä oikaisemaan niitä. SuomenLehdistö 8/2016 21 PALSTAT roolissa, ja hän esiintyy yhdessä äitinsä kanssa lehden kuvassa. Kantelijan mielestä kylmässä pimeässä meressä seilaavan lautan, jolla kuolee lapsia, rinnastaminen sarjakuvahahmon kuvitteelliseen meriseikkailuun on todella pahasti todellisuudesta vieraantunutta ja vieraannuttavaa. JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Jutussa käsiteltiin kriittisesti kantelijan toimintaa, joten hänellä olisi ollut oikeus kertoa oma näkemyksensä jutun yhteydessä. Ymmärrämme, että virhe on erityisen raskauttava, koska Aamulypsy on Suomen kuunnelluin aamuohjelma. Helsingin Sanomat kunnioitti lapsen yksityiselämän suojaa ja huomioi JSN:n lasten ja alaikäisten esiintymistä mediassa koskevan periaatelausuman. Päävastuu kuuluu aina toimituksille, koska vanhemmatkaan eivät voi aina tietää, miten julkisuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.” Helsingin Sanomat julkaisi 17.7.2016 Sunnuntai-sivuilla ja verkossa laajan jutun rokotusten vastustamisesta Pietarsaaressa. Asiasta on keskusteltu ohjelman tekijöiden kanssa. Radio Suomipopin vastaus 19.9.2016 Ohjelmapäällikkö Paula Niska-Vuorinen vastasi kanteluun seuraavasti: ”Aamuohjelmamme Aamulypsy on varsin humoristinen ohjelma, mutta tässä tuli selkeä ylilyönti. JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Ratkaisu JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Kantelijan mielestä tällaiselle ei ole sijaa missään – ei ainakaan aamuohjelmassa, jota kuuntelevat myös monet vaikutuksille alttiit lapset ja nuoret, eikä ainakaan uutisten kontekstissa, josta – jos jostain – olettaisi saavansa edes jokseenkin objektiivista tietoa. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Lisäksi ihmisarvon loukkaaminen on ollut toistuvaa. Toinen haastattelupätkä päätettiin ohjelmapäällikön mukaan tehdä Merilän kirjasta, josta oli tarkoitus puhua alun perin enemmänkin. Sen laiminlyöminen rikkoo hyvää journalistista tapaa, olipa julkaisemiseen muutoin kuinka painavat perusteet tahansa.” ”Median kanssa tekemisissä olevat eivät aina ymmärrä, mihin kaikkeen he tulevat sitoutuneeksi. JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Toisin kuin kantelija väittää, myös jutun ingressissä mainitulle hopeavedelle löytyi jutun sisällöstä kate, koska jutussa haastateltu perhe kertoi käyttävänsä hopeavettä sairauksien hoitoon. Kantelijan mukaan asiasta vielä vitsailtiin jälkeenpäin. Haastattelussa käsiteltiin kuitenkin enimmäkseen hänen alkoholinkäyttöään, seksielämäänsä ja raha-asioitaan ja kerrottiin loukkaavia ja varmistamattomia asioita hänestä ja hänen lähipiiristään. Ohjelmapäällikkö puolusti haastattelua sillä, että kuulijoille oli luvattu Nykäsen haastattelu eivätkä ohjelman juontajat olleet tietoisia haastateltavan kunnosta ennen kuin hän tuli studioon. RADIO SUOMIPOP Julkisen sanan neuvoston langettava päätös ja vakava huomautus ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Neuvoston mukaan juttu ei ollut näiltä osin kritiikitön tai virheellinen, ja lisäksi siinä tuotiin esiin rokotuksia vastustavien ihmisten näkemyksiä. Viestissä ei mainittu sanallakaan Nykäsen humalatilaa. Hän kuitenkin kieltäytyi siitä torjumalla lehden haastattelupyynnöt. Kantelijan mukaan Radio Suomipopin juontajat soittivat kello 7.30 ja 8.00 uutisissa Välimereltä pelastetuista siirtolaisista kertovan uutissähkeen taustalla Mikki Hiiri merihädässä -kappaletta. Matti Nykäsen todellinen humalatila paljastui vasta kun lähetys oli jo käynnissä. Tämä korostaa median vastuuta asioista kerrottaessa, olkoonpa siitä sovittu tai ei.” Matti Nykänen esiintyi Radio Suomipopin suorassa haastattelussa vahvasti päihtyneenä. Lisäksi jutussa kerrottiin, että kantelijan lapsi oli vuosia aiemmin sairastunut rokotteen takia. HS toteutti näin hyvän journalistisen tavan periaatetta, jonka mukaan kaikki aiemmin julkaistukaan ei välttämättä ole julkista. Lapsen kuvaa ei julkaistu. Radio Suomipopin vastaus 19.9.2016 Ohjelmapäällikkö Paula Niska-Vuorinen toteaa, että Matti Nykänen saapui Radio Suomipopin Popstudio-ohjelman vieraaksi puoli tuntia myöhässä. JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014: ”Lapsilla ja nuorilla on sekä sananettä mielipiteen vapaus, mutta myös oikeus tulla suojelluiksi. Neuvosto kuitenkin tähdentää journalistin ohjetta, jonka mukaan kaikkien ihmisarvoa on kunnioitettava. Kantelu 1.9.2016 Kantelu kohdistuu Matti Nykäsen suoraan haastatteluun Radio Suomipopissa 1.9.2016. Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. HS:n tekemä rajaus kunnioitti esimerkiksi tarkkojen henkilötietojen osalta myös tyttären yksityisyydensuojaa paremmin kuin kantelijan itse tekemä, omaehtoinen rajaus. Kantelija kertoo kommentoineensa asiaa Radio Suomipopin Facebooksivulla. Neuvosto pitää ihmisarvon loukkaamista vakavana, koska se tehtiin uutislähetyksessä ja se oli harkittua, sillä musiikki oli pitänyt erikseen lisätä uutiseen. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. Kantelijan mielestä päihtynyttä haastattelemalla ei voida saada totuudenmukaista tietoa eikä yleisö voi erottaa faktaa ja fiktiota päihtyneen puheesta. Media perustelee toimintaansa sillä, että yleisöllä on oikeus tietää julkisen huomion tai ihailun kohteena olleen henkilön synkistäkin elämänvaiheista. Ratkaisu JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Ohjelmapäällikön mukaan Nykäsen luottotoimittaja Kai Merilä ilmoitti myöhästymisestä juontaja Sami Kuroselle Facebookin kautta. Ennen alaikäisen nimen tai muiden tunnistetietojen julkaisemista tällaisissa yhteyksissä toimituksen on harkittava, onko sille kestävät perusteet. Koska kantelijaa ei haastateltu, hänelle ei syntynyt haastateltavan oikeuksia tarkistaa lausumiaan etukäteen tai saada tietää niiden käyttöyhteyttä. Kantelijan mukaan jutussa tuotiin kritiikittömästi esiin rokottamisen hyötyjä. JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansija kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate. Kantelijan mielestä tällainen ”hassuttelu” mediassa tuottaa ja vahvistaa asenteita, joissa pakolaiset ovat jonkinlaisia epäihmisiä, täysin toiseutettuja ja äärimmäisessä hädässään vain jotain, mille hyvinvoivat suomalaiset voivat kaukaa naureskella. Kantelijan toiminnan ja näkemysten kuvaaminen oli perusteltua, koska hän on ollut voimakas mielipidevaikuttaja rokotuskeskustelussa. Kantelijan mukaan Radio Suomipopin Popstudio-ohjelmassa haastateltiin vahvasti päihtynyttä Matti Nykästä. Radio Suomipopin Aamulypsyn uutislähetyksessä kerrottiin Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. Helsingin Sanomien tiedot kantelijasta perustuivat kantelijan muille tiedotusvälineille antamiin lukuisiin haastatteluihin. Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio Suomipop on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 26 ja 28, ja antaa sille vakavan huomautuksen. Viimeistään ensimmäistä haastattelujaksoa seuranneen tauon aikana, jolloin ohjelmassa soitettiin musiikkia, juontajilla olisi ollut mahdollisuus lopettaa haastattelu. Päätoimittajan mukaan HS kertoi aiemmin julkisuudessa kerrottuja seikkoja niukasti ja neutraalisti. Ohjelmapäällikön mukaan Alexandrova ja Kuronen olivat luvanneet kuuntelijoilleen, että Nykänen on tulossa, joten paine ottaa hänet lähetykseen oli kova. On tilanteita, joissa lapsen tunnistettavuudelle ei ole perusteita. Toimittajien olisi pitänyt suojella haastateltavaa ja hänen lähipiiriään haastateltavan haittaa tekeviltä lausunnoilta. Kantelijan mielestä Nykänen vahingoitti puheellaan sekä Aller-julkaisuja, entisiä vaimojaan että itseään. Hyvääkin tarkoittava julkisuus voi johtaa esimerkiksi kiusaamiseen ja syrjintään.” ”Vaikka aloite tai lupa esiintyä mediassa olisi saatu huoltajilta, on hyvä kysyä myös lapsen oma kanta. Haastattelussa oli tarkoitus esitellä kirjaa, joka sivusi hänen elämäänsä. Lehti oli kuitenkin huolellinen kertoessaan lapsesta mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Lehti kertoi lapsesta osana rokottamisen vastaista keskustelua ja toi ilmi, miten lapsen sairastuminen vaikutti hänen äitinsä rokotusvastaisten näkemysten syntymiseen ja siitä seuranneeseen laajaan rokotusvastaiseen julkisuuteen. Jo ensi minuuteilla juontajille selvisi haastatellun humalatila, mutta he pyrkivät siirtämään vastuun haastattelun jatkamisesta haastatellulle kysymällä hänen suostumustaan. Kantelijasta julkaistiin jutun yhteydessä arkistokuva, joka oli neutraali, eikä loukannut kantelijan tai hänen perheensä yksityisyyttä. Esimerkiksi voimakkaasti tunteita koskettavissa uutisissa koko nimen julkaisemisesta saattaa aiheutua lapselle haittaa. Lausuma julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa vuodelta 2004 (3420/L/04): ”Julkisen sanan neuvosto on huolissaan siitä, että kilpailu voi johtaa julkisuuden henkilöiden elämäntapojen kuvaamiseen hyvän maun ja kohtuuden rajat ylittävällä tavalla. Kantelijan mukaan Nykänen kertoi haastattelussa esimerkiksi menneensä naimisiin, koska hänelle on maksettu siitä. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymistai vahingoittamistarkoitus. Ratkaisu JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa kaikilta osin hyvän journalistisen tavan, Journalistin ohjeiden sekä JSN:n lapsia ja nuoria koskevan periaatelausuman mukaisesti. RADIO SUOMIPOP Julkisen sanan neuvoston langettava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa
Myöhemmin Hillary Clinton kuitenkin lakkasi yllättäen saamasta ääniä, ja tulokset kääntyivät epäuskottavan selvästi Trumpin eduksi. Neuvosto kiinnittää huomiota siihen, että vaikka lukijaäänestykset ovat journalistista sisältöä, niiden manipuloiminen äänestyskehotusten levittämisellä tai muilla erilaisilla massaäänestämisen muodoilla on aina mahdollista. Neuvosto toteaa, että haastattelussa ei voinut erottaa tosiasioita sepitteellisestä aineistosta. > Lue kaikki tuoreet päätökset osoitteessa www.jsn.fi. Haastateltava saattoi myös loukata lähipiiriään ja yhteistyökumppaneitaan tahtomattaan ja kertoa yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita. Kantelijan kirjaamat tulokset: 400 ääntä: 60-40 (21:08) 1020: 65-35 (21:12) 1254: 65-35 (21:14) 1998: 65-35 (21:17) 2129: 65-35 (21:19) 2483: 65-35 (21:20) 3023: 65-35 (21:24) 3237: 65-35 (21:26) 3423: 65-35 (21:27) 3610: 65-35 (21:29) 4008: 65-35 (21:31) 4624: 64-36 (21:35) 4994: 64-36 (21:38) 10011: 65-35 (22:06) 32371: 66-34 (10:07) Ilta-Sanomien vastaus 13.10.2016 Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että lehti ei ole millään tavalla manipuloinut nettiäänestyksen tulosta. Tämä ei kuitenkaan poista tiedotusvälineen velvollisuutta käyttää harkintaa niiden julkaisemisessa. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä. Tämän tasoista manipulointia ei hänen mukaansa pysty ulkoa päin tekemään näin tarkalla prosentilla. Kiistanalaisissa aiheissa äänestyksiä on mahdollista manipuloida hyötymistai vahingoittamistarkoituksessa toimituksen ulkopuolelta. Kantelijan mukaan äänestystä on manipuloitu talon sisältä. Neuvosto muistuttaa tiedotusvälineitä vuonna 2004 antamastaan julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suojaa koskevasta lausumasta, jonka mukaan ”median kanssa tekemisissä olevat eivät aina ymmärrä, mihin kaikkeen he tulevat sitoutuneeksi. Kantelijan mukaan ulkopuolisen botittamisen seurauksena hajoavuutta pitäisi olla enemmän. ILTA-SANOMAT Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietolähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Korjaustoimenpiteiden lisäksi Ilta-Sanomat kiinnittää erityistä huomiota nettiäänestysten tulosten seurantaan. Päätoimittajan mukaan pyrkimys on saada nettisivuille äänestysjärjestelmä, joka on mahdollisimman luotettava ja turvallinen. Ihmisen harkintakyky oman elämän ja sen tapahtumien julkistamisen suhteen saattaa olla alentunut esimerkiksi kokemattomuuden, sairauden, rasituksen, päihteiden käytön tai muun syyn takia. Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet tiedostavat lukijaäänestysten ongelmat. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. 22 SuomenLehdistö 8/2016 PALSTAT on jälkeen. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi. Päätoimittaja sanoo, että Ilta-Sanomat pyrkii kuitenkin parantamaan järjestelmää siten, että se estäisi koneellisen vaikuttamisen kyselyihin ulkopuolelta. ”Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet tiedostavat lukijaäänestysten ongelmat.” SuomenLehdistö. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymistai vahingoittamistarkoitus. Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu. Ota kantaa -äänestys on Ilta-Sanomien julkaisujärjestelmän elementti, joka toimii automaattisesti. JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Äänien jakautuminen pysyi epäuskottavan muuttumattomana, vaikka verkkokeskustelussa kannustettiin keskustelijoita käymään äänestämässä Donald Trumpia. Neuvoston on mahdotonta selvittää, oliko IltaSanomien lukijaäänestyksen tuloksiin vaikuttanut ulkopuolinen manipulaatio tai useat manipulaatiot, ja lehti on pyrkinyt parantamaan lukijaäänestystensä luotettavuutta. Ilta-Sanomien mukaan toimitus itse ei kyselyä manipuloinut, mutta lehden selvitysten mukaan ulkopuolinen manipulaatio on mahdollista. Lisäksi Radio Suomipop julkaisi haastattelun alkuosan videona verkkosivuillaan myöhemmin samana päivänä. Tämä korostaa median vastuuta asioista kerrottaessa, olkoonpa siitä sovittu tai ei”. Jo ennen kantelua Ilta-Sanomat on päätoimittajan mukaan pyrkinyt parantamaan äänestysjärjestelmää, ja tämä työ jatkuu edelleen. Jos yrittäisi ulkoapäin masinoida tällaista, joutuisi lähettämään palvelimelle niin paljon kyselyitä, että se tulkittaisiin palveluntarjoajan päässä kyberhyökkäykseksi ja pääsy palvelimelle niistä ip-osoitteista estettäisiin. Tulokset olivat lähes seurantajakson alusta ±1:n tarkkuudella 65 ja 35 prosenttia. Haastateltavan ihmisarvoa ei kunnioitettu, kun hänen annettiin esiintyä suorassa radiolähetyksessä vahvasti päihtyneenä. Ratkaisu JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Päätoimittajan mukaan toimitus ei pysty manuaalisesti lisäämään, poistamaan tai muuttamaan äänimääriä tai prosenttiosuuksia. Erityisen raskauttavana neuvosto pitää sitä, ettei haastattelua keskeytetty edes tauon aikana ja että radiokanava julkaisi siitä myöhemmin verkkovideon. Samalla on kuitenkin todettava, että sataprosenttista takuuta ei millekään nettijärjestelmälle voi nykyisenkaltaisessa maailmassa antaa: hakkeroinnin vaaraa ei voida sulkea kokonaan pois. Ilta-Sanomat Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta ja uhrin hienotunteista kohtelua koskevassa asiassa. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Ei Ilta-Sanomissa, mutta ei muuallakaan. Kantelijan mukaan äänestyksen vastausten jakaantuminen pysyy koko ajan niin samoissa lukemissa, että hän pitää sitä täysin mahdottomana matemaattisesti. Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet harkitsevat, millaisissa aiheissa yleisöäänestyksiä käytetään ja miten niiden epävarmuudet ja manipulaation mahdollisuudet tuodaan esiin, sekä pyrkivät teknisesti varmistamaan kyselyiden mahdollisimman suuren luotettavuuden. Päätoimittajan mukaan kantelu on otettu toimituksessa vakavasti, ja lehti on selvittänyt asiaa. Kantelu 16.9.2016 Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 15.9.2016 julkaiseman jutun ”Hillary Clinton uhkui energiaa Pohjois-Carolinassa – ei merkkejä keuhkokuumeesta” yhteydessä julkaistuun lukijaäänestykseen ”Kumpi valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi?”. Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. Äänestyksillä, joihin kuka tahansa voi osallistua anonyymisti, on lähinnä viihdearvoa, eivätkä ne sovellu hyvin kaikkien aiheiden käsittelyyn. Selvityksen perusteella on todettava, että on periaatteessa mahdollista, että äänestystulosta on ulkopuolelta manipuloitu, mutta varmaa se ei ole. Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 15.9.2016 lukijaäänestyksen, jossa kysyttiin: ”Kumpi valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi?”. Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Kantelija on ottanut ylös äänien jakautumisen siitä saakka, kun ääniä oli annettu 400, siihen saakka, kun ääniä oli yli 30 000. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio Suomipop on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11 ja 26 sekä lausumaa julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa, ja antaa sille huomautuksen. Huomattava osa yleisöstä tiedostaa tämän, ja pitää kyselyitä lähinnä viihdejournalismina. Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Selvitysten perusteella näyttäisi, että kyseessä on yksittäistapaus, sikäli jos manipuloinnista on kyse. Yleisradio Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös haastateltavan oikeuksia koskevassa asiassa
20.10. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sl@sanomalehdet.fi. Laitakari haluaa panostaa päätoimittajana erityisesti uutisjournalismin terävöittämiseen – paikallisten asioiden kertomiseen ihmisten ja vaikutusten kautta. 11.5. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Määräaikainen tilaus ei jatku tilausjakson päätyttyä ilman erillistä ilmoitusta. Painopaikka: Botnia Print, Kokkola. Laitakari uskoo, että alueen ääni kuuluu lehdissä jatkossa paremmin. Haapasen varajäseneksi on valittu Hämeen Sanomien toimitussihteeri Riikka Mäntyneva ja Korhosen varajäseneksi Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman. Alun perin helsinkiläinen Laitakari muuttaa Lappeenrannasta Mikkeliin tammikuussa, ja muu perhe seuraa kesällä perässä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri ja Sanoman toimittajakoulun kasvatti. Oma päätoimittaja katsoo asioita oman alueen näkökulmasta. 7.4. Swanljungin varajäseneksi on valittu äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Leena Kevätkylä ja Nykäsen varajäseneksi kirjastoja tietopalvelualan lehtori Ulla Virranniemi. 24.11. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi. Hän aloittaa vuoden 2017 alussa. Tilaushinnat 2016: kestotilaus 91 euroa / vuosi (sis. Noora Autio Vähemmän skitsofreniaa Länsi-Savon tuleva päätoimittaja Timo Laitakari kertoo, että Kaakon Viestinnän maakuntalehdille on ensi vuonna tulossa verkkoon maksullista sisältöä. Toistaiseksi lehti on tarjonnut juttuja verkossa ilmaiseksi, mutta ensi vuonna koko yhtiön maakuntalehtien verkkosivuille tulee maksullista sisältöä. 8.9. 7 1.11. 4 6.6. alv 10 %), määräaikainen opiskelijatilaus 42 euroa / vuosi (sis. Julkaisija: Sanomalehtien Liitto ry / Tidningarnas Förbund rf. 3.3. Hän siirtyy yksikköön Aamulehden mainosmyynnin myyntiryhmän päällikön tehtävästä. 8 numeroa vuodessa. Hän on työskennellyt Länsi-Savossa viimeksi kymmenisen vuotta sitten ja sitä ennen muun muassa Taloussanomissa ja Helsingin Sanomissa. Pullinen on saanut äskettäin myös kansainvälisen palkinnon verkkokerronnan kehittämisestä (INMA Global Award 2016). Esimerkiksi maakuntauudistus näyttää erilaiselta Mikkelistä kuin Savonlinnasta katsottuna. Uusiksi yleisön edustajiksi on valittu yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedottaja Maria Swanljung sekä politiikan tutkija, sosiologi Tapio Nykänen. inet.fi. 31.3. – Pyrin olemaan kannustava ja journalismia eteenpäin vievä päätoimittaja, hän visioi. Myös väestön väheneminen asettaa lehdelle paineita. 20.1. 3 19.4. Lisää uutisia media-alalta www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! Su om en Le hd is tö MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi Lisää uutisia media-alalta www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! Su om en Le hd is tö MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi/digilehti Printtilehti aina mukanasi! www.suomenlehdisto.fi Lisää uutisia media-alalta Su om en Le hd is tö. Julkisen sanan neuvosto Uusiksi median edustajiksi on valittu ensi vuoden alusta tutkija, freelancetoimittaja Lauri Haapanen ja ET-lehden päätoimittaja Riitta Korhonen. 13.1. 24.2. 8 13.12. Pullinen on työskennellyt toimittajana ja uutispäällikkönä Helsingin Sanomissa vuodesta 2008 alkaen, viimeksi Nyt-liitteen uutispäällikkönä. Ilmoitukset: Timo Järvenpää, puh. 2 15.3. alv 10 %), määräaikainen tilaus 96 euroa / vuosi (sis. – Palaan innoissani tuttuun kaupunkiin kehittämään Länsi-Savoa yhdessä monien tuttujen tekijöiden kanssa, hän sanoo. Omiin päätoimittajiin on jo siirrytty Kaakon Viestinnän muissa maakuntalehdissä Etelä-Saimaassa, Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa. Laitakari siirtyy tehtäväänsä Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimiehen paikalta. > 2017 Modernisti mediamyyjäksi: Myynnin ammattitutkinto tarjoaa kokonaisvaltaista myynnin ja asiakaspalvelun osaamista sekä oppeja tehokkaaseen ja kannattavaan asiakaspalveluun. I-Print Asiakkuuspäälliköksi lehtitehtaan myyntiin on nimitetty Pirjo Saari, asiakkuuspäälliköksi kirjapainon myyntiin Merja Munkki ja asiakasvastaavaksi kirjapainon myyntiin Marjo-Riitta Kantonen. – Jos alueella menee kovin huonosti, on vaikea nähdä, että lehdellä voisi mennä kovin hyvin. Talouselämä Emilia Kullas on nimitetty päätoimittajaksi. > 2.2.–6.4.2017 Mediajohtamisen koulutuspäivät: Koulutus antaa näkökulmia uudistaa ja tehostaa mediayrityksen toimintamalleja, kehittää uutta liiketoimintaa sekä tunnistaa kasvumahdollisuuksia. 18.5. 5 23.8. Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. 11.8. 6 27.9. Toimitus: Eteläranta 10, 00130 Helsinki. Aller Media BBA Sami Lahtinen on aloittanut Markkinointipalveluiden myyntiorganisaatiossa nimikkeellä Head of Data Revenue. – On päätoimittajalle hieman skitsofreeninen tilanne toimia kahdella alueella, koska niiden edut ja näkökulmat voivat olla erilaiset. Hän on viimeksi työskennellyt Talouselämän väliaikaisena päätoimittajana sekä sitä ennen toimituspäällikkönä ja Sijoituselämä-osiosta vastaavana uutispäällikkönä. KAI SKYTTÄ uu si in te ht äv iin Tiedot nimityksistä voi lähettää osoitteella suomen.lehdisto@ sanomalehdet.fi Lisätietoa: www.sanomalehdet.fi/ ajankohtaista/tapahtumakalenteri Sanomalehtien Liitossa tapahtuu MEDIA-ALAN OMA LEHTI P äätoimittaja: Riikka Virranta. 13.10. Maksettua tilausmaksua ei palauteta, kun tilaus irtisanotaan. SuomenLehdistö Ilmestysmispäivät 2017 Nro Ilmestyy Aineistot Varaukset 1 1.2. Taitto: Noora Autio, Riikka Virranta, Janne Hulkkonen. Suomen Lehdistö verkossa: www.suomenlehdisto.fi. ISSN: 0039-5587. Hän siirtyy Allerille Insight360-yrityksestä. SuomenLehdistö 8/2016 23 PALSTAT Alma Media Alma Regions -yksikön asiakkuuspäälliköksi on nimitetty Marika Hyvärinen. Länsi-Savon ja ItäSavon yhteisenä päätoimittajana toiminut Tiina Ojutkangas jatkaa Itä-Savon päätoimittajana. Tampereen yliopisto Toimittaja Jussi Pullinen on valittu journalistiikan seuraavaksi vierailijaprofessoriksi elokuun alusta 2017. 0400 242 131, timo.jarvenpaa@pp3. Puhelin: (09) 228 77 300. 15.9. MIKKELILÄINEN LÄNSI-SAVO saa ensi vuoden alussa muutamien vuosien tauon jälkeen oman vastaavan päätoimittajan Timo Laitakarin tarttuessa tehtävään. Tilaushintaan sisältyy digilehti. Ilmestyminen: 86. vuosikerta. Toimitussihteeri: Noora Autio. 1.12. MUISTA SEURATA MYÖS DIGISSÄ www.suomenlehdisto.fi . Suurimpana haasteena Länsi-Savolle Laitakari näkee alalle tutun kysymyksen, miten saada tuloja verkosta. Lehti pärjää kuitenkin, kun se tekee itsestään välttämättömän alueensa väelle. > 9.–13.1.2017 Opintomatka Yhdysvaltoihin: Matkalla tutustutaan Yhdysvaltojen itärannikon media-alan edelläkävijäyritysten sekä alan haastajien ja alaa suuresti muuttaneiden uusien yritysten liiketoimintamalleihin. 4.8. alv 10 %)