Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 1 8/2025 Koekalastamassa koskella
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2026 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,30 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 3 Sisältö 10 ?Kunnostetun Kalkkistenkosken taimenet 16 Uudet elinvoimakeskukset ja kalataloushallinto 18 Kalastusrajoitusten jatko loppusuoralla 22 Haukitehdas sai haukien auttamisen vauhtiin 26 Inarijärveltä jäätietoja jo 100 vuotta 30 Selkämeren silakat edelleen lihavia 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kalatalousneuvoja Marko Puranen vapauttaa koekalastuksessa pyydettyjä kaloja takaisin Kalkkistenkosken virtaan. ER N O SA LO N EN 16 18 EL YKE SK U S TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
ja päättyy 19.12. mennessä!. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Silja Symphony. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva Tallink Silja Line Varaa paikkasi 19.12. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2026 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2026. Ilmoittautuminen avautuu 3.11. Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten merkitse päivä kalenterisi ja valmistaudu matkaan. – 13. 3. Seitsemännet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 11
Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 5 Lakimuutoksia vireille PÄÄKIRJOITUS Harvinaisen kattava yksimielisyys kaikkien alan järjestöjen kesken.” NÄIN VUODEN lopuksi palaan jo keväällä aloitettuun keskusteluun yleiskalastusoikeudella tapahtuvan kaupallisen pyynnin laajenemisesta. Lopputulokseksi saatiin harvinaisen kattava yksimielisyys kaikkien alan järjestöjen kesken ja kahdeksan järjestön yhteinen lakimuutosesitys toimitettiin marraskuun lopussa maaja metsätalousministeriölle. AIHEESTA KÄYTIIN lokakuussa pitkä keskustelu kalastuslain toimeenpanon seurantaryhmän kokouksessa. Kaupalliseen kalastukseen olisi jatkossa aina oltava kalastusoikeuden haltijan lupa tai erillinen alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen. Kalastuslakia avatessa on toki aina mahdollista, että samaan pakettiin tarjotaan valmistelun yhteydessä muitakin muutoksia. HALLITUSKAUDEN PERÄLAUTA alkaa häämöttää, joten muutokset täytyisi saada nopeasti valmisteluun, jos niiden ei haluta lykkääntyvän ainakin parilla vuodella. Näillä kahdella muutoksella on kuitenkin laaja kannatus, joten toivomme sujuvaa valmistelua ja läpimenoa. ESITYKSEEN SISÄLTYY kaksi muutosehdotusta. Totesin silloin tämän ilmiön olevan selkeästi vastoin kalastuslain yleiskalastusta sekä saaliin ensimyyntiä koskevien pykälien alkuperäistä tarkoitusta. Toinen esitys on, että kalastuslaista poistetaan poikkeus sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin vähäisestä myynnistä. TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää kalastusvuotta 2026! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto
Kalastettavia vesialueita ei siis tule lisää, vaan kyse on alueiden uudesta rajauksesta. Muutos ei vaikuta pieniin, kohdekohtaisiin lupa-alueisiin tai yhteislupa-alueisiin, joissa on sekä valtion että yksityisten vesiä. Niistä syntyi aikanaan Kankaan kalareseptejä sisältävä Kalahullun päiväkirja, joka on nyt julkaistu digitaalisessa muodossa ja on netissä kaikkien ilmaiseksi luettavissa. On paljon helpompaa, että meidän kalastuskohteemme noudattelee samoja rajoja ja sitä koskevat samat säännöt, kalastuksen johtava asiantuntija Olli Urpanen Metsähallituksesta sanoo. VILLIKALA ON HUKATTU AARRE Matkailuyrittäjä, muusikko ja monitoimimies Pentti-Oskari Kangas on villikalan väsymätön puolestapuhuja, joka näkee silakassa monta eri kalaa ja kannustaa kaikkia kokeilemaan vähemmän tunnettuja kotimaisia kaloja. Esimerkiksi pyyntimittoja koskevat rajoitukset koskevat aina kalatalousaluetta. Raha on käytettävissä syksyyn 2029 asti. LYHYET Kalastuskohteiden rajat muuttuvat Metsähallituksen kalastuslupaalueet noudattavat vuoden alusta pitkälti kalatalousalueiden rajoja. Uudistuksessa valtion vesialueille perustetaan 46 uutta pyydyslupaaluetta, ja 36 vanhaa aluetta poistetaan. PR O KA LA. Pohjois-Karjalan sähkön omistaman padon purkutöiden rahoitus on nyt turvattu. Asiakkaat kysyivät usein lähtiessään reseptien perään. Kangas perusti Rymättylään Herrankukkaro-nimisen matkailukohteen, jossa on tarjottu villikalaa jo 30 vuoden ajan. Nykyisin kalastusta säännellään kalatalousalueittain. 6 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 PALOKKI SAI LÄHES KAKSI MILJOONAA Eurooppalainen jokien vaellusesteiden purun rahoittamiseen erikoistunut järjestö Open Rivers Programme myönsi 1,9 miljoonan euron rahoituksen Heinäveden Palokin voimalaitospadon purkamiseen ja padon korvaavan pohjakynnyksen rakentamiseen. Vapakalastukseen tarkoitetut viisi laajaa lupa-aluetta jaetaan 52 pienempään lupa-alueeseen kalatalousalueiden rajojen mukaisesti
123 Kesäkaudella 2025 Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara keräsi pääkaupungin rantavesistä 123 kuutiometriä roskaa. Kalastettavan vesialueen määrä ei kuitenkaan muutu, vaan ainoastaan kalastuskohteiden rajat, jotka jatkossa myötäilevät kalatalousalueiden rajoja. SH U TT ER ST O CK. 9 – 15), useista Metsähallituksen luontokeskuksista ja muista paikallisista sopimusmyyntipisteistä (Eraluvat.fi). Kuluneella kesäkaudella kerätystä meriroskasta puuta oli 39 kuutiometriä, muovia 38 kuutiometriä, orgaanista jätettä 29 kuutiometriä, metallia 7 kuutiometriä ja lasia vajaat 3 kuutiometriä. Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen palvelusta osoitteesta Eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424 (ark. Maksu on pakollinen niille 18 – 69-vuotiaille, jotka kalastavat muulla tavoin yhdellä ongella, pilkillä tai silakkalitkalla. Kalenterivuoden 2026 maksu on lunastettavissa vanhaan tuttuun hintaan 47 euroa. Metsähallituksen kalastuskohteiden rajoja koskevassa uudistuksessa vapakalastukseen tarkoitettujen lupa-alueiden määrä kymmenkertaistuu vuoden 2026 alusta. Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 7 LYHYET KE KS I, M IK KO TÖ RM ÄN EN KALASTUSLUPA JOULULAHJAKSI Vuoden 2026 kalastonhoitomaksun myynti on alkanut. Vuonna 1958 ja sitä aiemmin syntyneet ovat vapautettuja maksusta, koska he saavuttivat maksuvapautuksen vanhan lain voimassaoloaikana ennen lakimuutoksen tuomaa yläikärajan nostoa 1. Lisäksi isompia roskia kuten tukkeja, polkupyöriä, potkulautoja ja ostoskärryjä siivottiin sukeltamalla noin 7 kuutiometriä. 1. Kerätyn meriroskan määrä on hieman korkeampi kuin edeltävinä vuosina, jolloin määrä on ollut noin 100 kuutiota. 2024
Kalatalousalueen mukaan vesialueen todellinen kalastusrasitus on Luonnonvarakeskuksen selvityksessä esitettyä huomattavasti suurempi. ELY-keskus ei voi perustaa jakoa mihinkään muuhun selvitykseen tai muutoinkaan jakaa korvauksia vastoin Luonnonvarakeskuksen selvityksen tuloksia. Hallinto-oikeus totesi, että ELY-keskuksen velvollisuus käyttää Luonnonvarakeskuksen viehekalastusrasitusta koskevan selvityksen tuloksia sen jakaessa korvauksia kalatalousalueille perustuu maaja metsätalousministeriön asetukseen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Kalojen vaellusten seuranta mullistuu Pohjanlahdelle on rakennettu akustinen vastaanotinverkosto, joka mahdollistaa kalojen yksilöllisen seurannan merialueilla. 8 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 LYHYET KALATALOUSALUEEN VALITUKSEEN PÄÄTÖS Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalue valitti hallinto-oikeuteen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksestä vesialueen omistajille jaettavasta viehekalastusrasitukseen perustuvasta korvauksesta. Näin ollen korvaukset haitoista, jotka aiheutuvat alueen käytöstä maksullisten yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen (viehekalastusrasitus) ja kalastusopastoimintaan, ovat liian pienet. Vastaanottimet kuuntelevat tunnistesignaaleja akustisilla lähettimillä varustetuista kaloista. Pienimmät kaloihin kiinnitettävät lähettimet toimivat noin puoli vuotta, jonka aikana lohen vaelluspoikaset ehtivät vaeltaa Ahvenanmaan ohi. Näin saadaan tarkempaa tietoa lohismolttien siirtymisestä mereen ja niiden elämästä siellä. Kalatalousalueen mielestä Luonnonvarakeskuksen selvitys viehekalastusrasitteesta ei ole luotettava. Luonnonvarakeskus (Luke) on ollut mukana asentamassa merenpohjaan yli sataa vastaanotinta, jotka asennettiin kahteen linjaan Suomen ja Ruotsin välille: toinen kulkee Merenkurkun yli ja toinen SaaristomerenAhvenanmeren poikki. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O JA RN O JÄ ÄS KE LÄ IN EN , LU KE
Vuoden 2026 alussa käynnistyvä kahdeksanvuotinen ACWA LIFE -hanke on lähes 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. ACWA LIFE -hanke kehittää ja vakiinnuttaa valuma-aluesuunnittelua ja toteuttaa valuma-alueilla tarvittavia toimia vesien tilan parantamiseksi. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O ITÄMEREN KALAKANTA EU TAC 2026 MUUTOS % SUOMEN KIINTIÖ Pohjanlahden silakka 55 869 tonnia -16 % 45 805 tonnia Pääaltaan silakka 96 463 tonnia 15 % 21 154 tonnia Läntinen silakka 788 tonnia % Riianlahden silakka 34 367 tonnia -17 % Kilohaili 201 975 tonnia 45 % 10 430 tonnia Pääaltaan/Pohjanlahden lohi 25 537 lohta -27 % 6 599 lohta Suomenlahden lohi 10 232 lohta 1 % 9 183 lohta Itäinen turska 430 tonnia % 8 tonnia Läntinen turska 266 tonnia % 2 tonnia Punakampela 10 973 tonnia -3 % EU:n maatalousja kalastusneuvoston sopimat kalastuskiintiöt Itämerelle vuonna 2026.. Hankkeessa toteutetaan konkreettisia vesien tilaa parantavia toimia viidellä demonstraatioalueella: Porvoonjoen valuma-alueella, Mynälahden valumaalueella, Laihianjoen valuma-alueella, Temmesjoen valuma-alueella ja Virtasalmi-Joroinen kalatalousalueella. Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 9 LYHYET JÄRVILOHEN PERIMÄÄ VAHVISTETAAN Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen perimää vahvistetaan risteyttämällä sitä sen lähimmän sukulaisen, Hiitolanjoesta pyydetyn Laatokan järvilohen, kanssa. Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti lokakuussa useampisukupolvisen risteytysohjelman, jonka tavoitteena on lisätä järvilohen elinvoimaa ja geneettistä monimuotoisuutta
TEKSTI ANNE MÄKELÄ, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Nyt on aika tutkia löytyykö alueelta luonnossa syntyneitä taimenia. 10 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 Kunnostetun Kalkkistenkosken taimenet Asikkalassa sijaitsevaa Kalkkistenkoskea kunnostettiin vuosina 2021?–?2014. Koskialueelle levitettiin 10?000 kuutiota kiveä
Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 11 Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Marko Puranen ja toiminnanjohtaja Tomi Ranta sähkökoekalastamassa kunnostettua Kalkkistenkosken Myllyriuttaa.
Poikasta on tosiaan ollut, vaikka tänäkin kesänä Päijänteen lämpötila oli 27?–?28 astetta, Puranen komppaa. Olen maanitellut Tapiota ottamaan minut mukaan jollekin hänen monista juttumatkoistaan, mieluiten sellaiseen kohteeseen, jossa tehdään kunnostuskohteen seurantaa. Kalkkistenkoski on aikoinaan ollut tärkeä järvitaimenen lisääntymisalue.. Sen Ranta ja Puranen tekevät tottuneesti. Aikoinaan merkittävä taimenen lisääntymisalue Ensin aloitetaan kuitenkin perusteista. Tästä syystä normaaleja kunnostusrakenteita ei voitu suoraan käyttää kunnostuksissa. Tapio myös ajaa, ja eksymme matkalla. Päijänteen säännöstelyn takia ja pudotuskorkeuden puuttuessa alueen vedenkorkeus vaihtelee huomattavasti, jopa yli 1,5 metriä. Sillä saa koskesta hyvää kuvamatskua, Tapio vakuuttelee. Kunnostustyö on ollut vaativaa ja rahoittajatahoja useita. SähköHämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta ja kalatalousneuvoja Marko Puranen sähkökoekalastamassa Kalkkistenkosken koskimyllyn kunnostettua ja kaunista aluetta. 12 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 S e on todella uskomaton paikka, Ahven-auton ratissa istuva Tapio toteaa minulle. On pakko soittaa seurantaryhmän päämiehelle, Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Rannalle. Kosken pudotuskorkeus on lähes hävinnyt Päijänteen pinnan laskun yhteydessä 1830-luvulla ja Ruotsalaisen pinnan noston yhteydessä 1950-luvulla. Kalkkistenkoskea on aiemmin myös perattu voimakkaasti, pääuomaa on syvennetty tukin uittoa varten ja kosken virtausta on muutettu. Yksi suurimmista kunnostuksista Etelä-Suomessa Kalkkistenkosken kokonaisuus sisältää kaikkiaan kuusi kohdetta: Myllyriutan, Leppäsaaren, Susisaaren, Ruutsaaren, Kotasaaren ja Säynesaaren kohteet, jotka kunnostettiin 2021?–?2024. Koekalastukset ovat yksi osa asiantuntijatehtäviä On aika laittaa sähkökoekamat päälle ja painua koskeen. Meillä on selkeä työnjako: Tapio kuvaa, minä kirjaan asioita ylös lehtijuttua varten. Eli katsotaan ja kuunnellaan, mihin on tullut tällä kertaa lähdettyä. Järvitaimenet tulevat alueelle kutemaan Päijänteen lisäksi alapuolisesta Ruotsalaisesta. Taustatietoapankkina Ranta on mitä mainioin. Nyt katsotaan, mitä sillä on saatu aikaan ja paikalle on kutsuttu Ranta sekä hänen työkaverinsa kalatalousneuvoja Marko Puranen, niin ikään Hämeen kalatalouskeskuksesta. Ranta kumppaneineen löytyykin maastosta, kahluuhousut ja haavit valmiina. Yhteensä kiveä ja soraa ajettiin kohteille noin 10?000 kuutiota. Koskella on tarkoitus suorittaa sähkökoekalastus, onhan kohde kunnostettu. Ongelmana kuitenkin on, etteivät taimenen poikaset ole selvinneet aikuisiksi, sillä poikasille sopivat elinympäristöt puuttuvat. Kunnostuksen tavoitteena oli lisätä järvitaimenen lisääntymismahdollisuuksia eli rakentaa kutusoraikkoja ja poikaskivikoita. Kalataloustyön parasta antia ovat ehdottomasti maastotyöt. Hän neuvoo meidät perille oikeaan osoitteeseen. Suurin kunnostuskohde Myllyriutta käsitti materiaalista puolet, Ranta kuvailee. Toivomukseni toteutuu tällä Päijänteen Kalkkistenkoskelle suuntautuvalla matkalla. Kalkkistenkosken alueelta on löydetty laskennoissa useina vuosina jopa 50?–?70 kutupesää. Onneksi kohde on kuitenkin lupaava: maaliskuussa 2022 suoritettiin kunnostus ja seuraavana syksynä paikalla oli jo järvitaimenen poikasia. Jäljellä oleva noin metrin pudotus tapahtuu Mikonsaaren alueella noin 100 metrin matkalla. Päijänteen luusuassa sijaitseva Kalkkistenkoski on aikoinaan ollut tärkeä järvitaimenen lisääntymisalue. Kunnostus on ollut yksi Etelä-Suomen suurimmista – ja epäilemättä myös haasteellisimmista. Tapiolla on aivan erityinen innostuksen aihe tälle matkalle; auton tavaratilassa polttelee drone, jota Tapio ei ole päässyt aikoihin käyttämään. Päijänteen vesi on tällä hetkellä todella matalalla, Ranta toteaa
Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 13
Vuonna 2016 hanke sai tuulta siipiensä alle Päijänne-Leaderin rahoituksen myötä, ja kalastusbiologi Joonas Rajala otti kunnostuksen valmistelusta vetovastuun. Kunnostettujen alueiden sähkökoekalastusten jälkeen vuorossa ovat kutupesälaskennat marraskuussa 2025. 14 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 koekalastukset, emokalapyynnit ja kutupesälaskennat kuuluvat Hämeen kalatalouskeskuksen rutiinitehtäviin. Aika näyttää, miten kunnostetut koskialueet alkavat toimimaan. Jotain on kuin onkin jäänyt haaviin. Kesken rupattelun Heinosen ilme terävöityy. Säätiö on hankkeen hallinnoija, joten luonnollisesti kunnostuksen tulokset kiinnostavat myös sitä. Simppujen ja ravun lisäksi sangosta löytyy muun muassa järvitaimenia. Koekalastukset jatkuvat vielä vuosia Saaliin ihmettelyn ja paijauksen jälkeen alkaa dokumentaatio. Pian ne mitataan ja kirjataan ylös, mutta sitä ennen Tapio ottaa saaliista kuva-aineistoa. Syksyn sähkökoekalastusten tulokset kertoivat ainakin sen, että taimen on lisääntynyt kaikilla kunnostetuilla alueilla, vaikka tiheydet eivät olleet kovinkaan korkeita. Parivaljakko etenee koskessa kuten on ennalta sovittu, järjestelmällisesti koeala koealalta. Puranen mittaa ja Ranta kirjaa mitat ylös. Selvitystyö kunnostushankkeesta on aloitettu jo yli kymmenen vuotta sitten, kun Hämeen ELY-keskus tilasi kunnostuksen selvitystyön, mutta hanke ei silloin vielä edennyt, Heinonen kertoo. Järvitaimenten joukosta löytyy niin eväleikattuja kuin koskessa syntynyttäkin poikasta. Seurantaa jatketaan vielä vuosia ennen kuin voidaan antaa arvioita kunnostusten vaikuttavuudesta. Tapio virittää dronen ja pian se huristelee kosken päällä tuulessa kuin sudenkorento ikään. Tällä välin jututan Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiön puheenjohtajaa Hannu Heinosta, joka on paikalla seuraamassa sähkökoekalastusta. Tuliko mitään, Heinonen huutaa. Kunnostustyötä hoiti Joonas Rajala vuonna 2020 ja siitä eteenpäin kunnostustyön vastuu on ollut Hämeen kalatalouskeskuksen Tomi Rannalla, Heinonen kertoo. Tuotiin se ihan sinua varten, Ranta virnistää Tapiolle. Marko Puranen mittaa saaliiksi saadut kalat ja Tomi Ranta kirjaa tiedot ylös. Koekalastusalueen pinta-ala mitataan sähkökoekalastuksen yhteydessä.. Lisäksi hanke on saanut WWF:n Panda-palkinnon vuonna 2021. Hankkeen toteuttajaja yhteistyötaholistaus on vaikuttava, rahoittajapuolesta puhumattakaan. Ranta ja Puranen kahlaavat takaisin penkalle. Silmää miellyttää erityisesti kivennuoliainen
Paikallisessa yhdistyksessä oli siihen aikaan vielä isoja poikia jäseninä, he laittoivat hommalle stopin. Suomen Kalastuslehti 3/2022: 10 – 15. Aistin, että Kalkkistenkosken tulevaisuus on täynnä toivorikasta odotusta. Kalkkistenkosken sähkökoekalastuksessa saatiin paikoitellen ilahduttavan paljon rasvaevällisiä luonnossa syntyneitä taimenen poikasia. Yhden vuoden perusteella sitä on hankala sanoa, Ranta kiteyttää. 2022. Sangossa kiiltelee sekä istukkaita että luontaista järvitaimenta. Päivä on pian puolessa. Seurueemme asettuu lounaalle kirkasvetisen kosken rantaan. Kun koekalastus on saatu tässä kohteessa onnistuneesti loppuun, suuntaamme autolla vastarannalle toiseen kohteeseen. Auton tavaratilasta mukaan koskelle otetaan koekalastusvälineiden lisäksi kylmälaukut. Kun saalis on dokumentoitu ja vapautettu, tutkimusmatka alkaa olla pulkassa. Koskesta löytyi myös kesän vanha hauenpoikanen.. Kosken tulevaisuus näyttää hyvältä Ranta ja Puranen kalastavat ennalta määriteltyä koealaa reilun tunnin verran. Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 15 Vikkelimmät otukset pääsivät livahtamaan karkuun, Puranen nauraa. Perillä Tapio ihastelee veden kirkkautta ja vesikasvien vähäistä määrää. Auringonvalo siivilöityy kesän paahtaman lehvästön läpi ja sähkötystä paenneet otukset palaavat hiljalleen takaisin hengailupaikoilleen. Poikasalueita uhanalaiselle taimenelle. Kalkkistenkoski onkin suojeltu koskiensuojelulain nojalla eli se löytyy ihan kirjoitettuna koskiensuojelulain tekstistä. Jos kalat osaisivat puhua, ne olisivat kanssani samaa mieltä. Jos saadaan kalaa, niin voidaan tämän jälkeen pitää evästauko, Ranta lupaa. Saalis on varsin kiitettävä. Kalkkistenkoskihan on säästynyt aikanaan voimalaitosrakentamiselta, taustoittaa Ranta. Aiheesta lisää: Moisio, H. Minulla on eväänä kuivalihaa ja Markolla sushia. Saaliin joukossa oli myös kivisimppuja
Elinvoimakeskusten kalatalousykUudet elinvoimakeskukset ja kalataloushallinto Vuoden 2026 alussa voimaan astuvassa valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan valtakunnallinen Lupaja valvontavirasto. Lisäksi perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, joilla on toimipaikka jokaisessa maakunnassa. Alueellinen kalataloushallinto jatkaa kolmella suuralueella, joiden tehtävistä vastaavat Lapin elinvoimakeskus, Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Itä-Suomen elinvoimakeskus. Kalataloushallinto tai sen osia ei siis siirry perustettavaan Lupaja valvontavirastoon. Toimipaikat ovat Rovaniemi, Oulu ja Kajaani. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO siköiden päälliköitä tai johtajia ei tätä kirjoitettaessa vielä tiedetä. Yksikköön ei toistaiseksi ole perustettu hallinnollisia ryhmiä, joskin sesonkivalvojamme Tornion-, Tenoja Näätämöjoilla toimivat erillisinä tiimeinään. Kalatalousyksikkö sijoittuu kahden muun alueellisen kalatalousviranomaisen tavoin elinvoimakeskuksen maaseutu-, kalatalousja ympäristö -osastolle. Tavoitteena on vahvistaa talouden kestävää kasvua ja alueiden elinvoimaa, yhdenmukaistaa lupaja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Erikoistumistehtävät Suomen rajajokien kalastussopimusten tai -sääntöjen osalta jatkuvat, eli muun muassa asianomaisten säädösten valvontaan ja neuvontaan liittyvät, sekä lupaviranomaisen ja kalastuksenvalvonnan tehtävät säilyvät ennallaan – huomioiden kuitenkin Norjan ja Suomen valtioiden välillä tällä. Muutos kattaa yhdeksän hallinnonalan tehtäviä, useita virastoja sekä 4?600 työntekijää. Väliaikaiset yksikönpäälliköt nimetään vuoden 2026 alussa enintään puoleksi vuodeksi. Uudistuksessa nykyisten päälliköiden ja johtajien tehtävät lakkaavat. Näiden päätoimipaikat ovat Rovaniemi, Turku ja Kuopio. Uudistus tulee voimaan vuoden 2026 alussa. Lapin elinvoimakeskus Lapin elinvoimakeskus vastaa jatkossa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella kalatalousviranomaisen tehtävistä. 16 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 E duskunta hyväksyi kesäkuussa hallituksen esityksen valtion aluehallinnon uudistuksesta. Valtion aluehallinnon uudistus tähtää sujuvampaan luvitukseen ja yhdenmukaisempaan sosiaalija terveydenhuollon valvontaan. Lapin kalatalousyksikkö siirtyy siten sellaisenaan perustettavaan Lapin elinvoimakeskukseen vahvuudella 12. Uudistuksessa perustetaan valtakunnallinen Lupaja valvontavirasto, joka on läsnä eri puolilla Suomea ja jonka päätoimipaikka on Tampereella. Lisäksi perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, joiden alle nykyinen kalataloushallinto siirtyy pienin aluemuutoksin. Osastopäälliköiden valinnan jälkeen tehdään yksikön päälliköiden nimitykset seuraavaksi viideksi vuodeksi
LUPAJA VALVONTAVIRASTO Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustettavaan Lupaja valvontavirastoon kootaan valtion lupa-, ohjausja valvontatehtäviä. Lounais-Suomen kalatalousyksikön toimipaikat ovat Turku, Pori, Vaasa, Kouvola, Helsinki ja Lahti. Uudessa organisaatiossa kalatalousyksikkö sijoittuu maaseutu-, kalatalousja ympäristö -osastolle. Uutena toimialueen mukaan tulee siis eteläinen Päijät-Häme ja sen toimipaikka Lahti. ELY-keskusten nykyisistä tehtävistä lupiin ja valvontaan liittyvät ympäristötehtävät siirretään Lupaja valvontavirastoon. Elinvoimakeskuksilla on toimipaikka jokaisessa maakunnassa, mutta alueellinen kalataloushallinto jatkaa vanhaan malliin kolmella suuralueella. Elinvoimakeskukset hoitavat jatkossa valtaosan nykyisten ELY-keskusten tehtävistä. 1. ELINVOIMAKESKUS Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Kalatalousyksikön palvelut säilyvät ennallaan ja henkilömäärä 13 asiantuntijassa, sanoo kalatalouspäällikkö Timo Takkunen. 1. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen lisäksi kalatalousyksikkö toimii Sisä-Suomen ja Keski-Suomen elinvoimakeskusten alueilla. Lähde ELY-keskus. Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa kalatalousyksikön toimipaikat ovat Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Tampere. Lounais-Suomen elinvoimakeskus Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella kalatalousyksikkö siirtyy kokonaisuudessaan elinvoimakeskukseen. Elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1. Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 17 hetkellä käytävät neuvottelut Näätämöjoen kalastussopimuksen ja säännön uusimiseksi, kertoo tämän hetkinen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsunen. Myös kalatalousyksikön palvelut säilyvät ennallaan. Lupaja valvontavirasto aloittaa toimintansa 1. 2026.. Itä-Suomen elinvoimakeskus Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella kalatalousyksikkö siirtyy kokonaisuudessaan elinvoimakeskukseen. Lupaja valvontavirasto on läsnä eri puolilla Suomea ja sen päätoimipaikka on Tampereella. Uudessa organisaatiossa kalatalousyksikkö sijoittuu maaseutu-, kalatalousja ympäristö -osastolle. Alueen mukana siirtyy yksi asiantuntija. Päijät-Häme ja Lahden toimipaikka siirtyvät Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen. Uusien elinvoimakeskuksien kalataloushallinto ja aluejako vuoden 2026 alusta. Yksikössä on kolme ryhmää: yhteisen kalastuspolitiikan valvonta, kansalliset kalataloustehtävät sekä EU-rahoitus, kuvailee nykyinen yksikönpäällikkö Nina Saarnio. 2026. Erikoistumisja keskitetyt tehtävät säilyvät ennallaan eli muun muassa EU:n yhteisen kalatalouspolitiikan valvonta, Euroopan merikalatalous ja vesiviljelyrahaston seurannan ja valvonnan tuet sekä esimerkiksi kalastuslain maahantuontia koskevat tehtävät
Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa saimaannorppakannan kasvaminen, mutta myös turvata Saimaan kalastusmahdollisuudet. 18 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 Kalastusrajoitusten jatko loppusuoralla Pohjois-Savon ELY-keskus valmistelee parhaillaan esitystä Saimaan alueen kalastusrajoituksiksi vuosille 2026?–?2031. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Saimaannorppa rantakivellä karvanvaihdon aikaan toukokuussa.
Kuhaa kalastettiin kaupallisesti Saimaalla 830?000 kiloa. Samoin rajoitusalueiden yhtenäisyys on vähentänyt pyydyskuolleisuutta, koska rajoitusalueissa ei ole aukkoja, joissa kalastus olisi mahdollista. Vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen saalismäärät Saimaalla ovat olleet lähes yhtä suuria, yhteensä noin 3,5 miljoonaa kiloa. Rajoitusalueita on laajennettu merkittävästi vuodesta 2011 alkaen. Jatkossa voi olla esimerkiksi tarpeen laajentaa keinopesäverkostoa myös yksityisten omistamille vesialueille. Esimerkiksi merinorppien hampaisto on sopeutunut sekä kalojen että äyriäisten syömiseen, kun saimaannorpan hampaisto on erikoistunut kalaravintoon. Suomen Kalastuslehti 8/2025 • 19 V altioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosina 2021?–?2026 on voimassa 14.?4.?2026 saakka. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtavan kalatalousasiantuntijan Teemu Hentisen mukaan saimaannorpan suojelu turvataan hyvällä yhteistyöllä myös jatkossa. Aikaisemmin noin 90 % kuhasaaliista kalastettiin verkolla ja nyt enää yli 60 %. Kalanpyydyksiin havaitaan kuolleen vuosittain noin 1 % kannan kokoon suhteutettuna, 20 vuotta sitten vastaava luku oli 2,5 %. Osakaskuntien vapaaehtoisesti sopimat kalastusrajoitukset ja niistä maksettavat korvaukset ovat tuottaneet kaikkia tyydyttävän ratkaisun saimaannorppakannan kasvaessa ja yksilöiden levittäytyessä uusille asuinalueille. Vähentänyt riimuja paksulankaisten verkkojen käyttömahdollisuutta ympärivuotisesti, vähentänyt aikuisten SAIMAANNORPPA ON OMA LAJI Kesäkuussa julkaistu tieteellinen tutkimus paljasti, että saimaannorppa on eriytynyt muista norpista jo yli 60 000 vuotta sitten – siis jo ennen Saimaan syntyä 10 000 vuotta sitten. Aikuisia norppia kuolee enää erittäin harvoin kalanpyydyksiin, koska kaikkein vaarallisimmat pyydykset, kuten paksulankaiset verkot ja riimuverkot on nykyisin kielletty ympärivuotisesti. Kannan kasvaessa myös syntyvyys on kasvanut, kuutteja syntyy vuosittain yli 100 kappaletta. Kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden ansiosta saimaannorpan uhanalaisuusluokka on parantunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. (muikkuverkkoja osalta kielto on päättynyt 21.6). Pohjois-Savon ELY-keskus on syksyn 2025 aikana valmistellut maaja metsätalousministeriön pyynnöstä esitystä uusiksi kalastusrajoituksiksi vuosille 2026?–?2031. Ilmastonmuutoksen aiheuttama pesimäolosuhteiden heikentyminen lisää yhteistyön merkitystä saimaannorpan suojelun varmistamisessa. Kalastuksen rajoittamisen tulee kuitenkin olla oikeasuhteista. Saimaannorppa lisättiin myöhemmin kesällä maailman merinisäkkäiden luetteloon itsenäisenä lajina, jonka tieteellinen nimi on Pusa saimensis.. Kalastus Saimaalla Missään muualla kalastusta ei ole rajoitettu niin paljon kuin Saimaalla. Saimaalla, kuten muuallakin Suomessa, suurin osa vesialueista on yksityisessä omistuksessa, ja kalastusoikeus perustuu omistusoikeuteen. Kalastusta on rajoitettu saimaannorpan suojelemiseksi yli 3?000 km 2 alueella, ympärivuotisilla kalastusrajoituksilla ja verkkokalastuskiellolla 15.?4.?–?30.?6. Kalanpyydyskuolleisuus on laskussa Kalastusrajoitukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi suojella saimaannorppaa. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa. Vastaavasti rysäkalastuksen osuus saaliista on jo lähes 30 %. Tutkimuksessa havaittiin eroja sekä norppien perimässä että rakenteessa. Rajoitusalueiden laajentumisella on ollut merkittävä osuus. Saimaa on erityisen merkittävä kaupallisen kalastuksen pyyntialue. Verkkokalastuksen tulee olla jatkossakin mahdollista kalantuotannon talteen saamiseksi. Se on vähentänyt verkkokalastusta kuuteille vaarallisena aikana saimaannorpan pesimäja liikkumisalueella. Saimaannorpan pesimäalue on laajentunut ja norppakanta on kasvanut sadalla yksilöllä viimeisen kuuden vuoden aikana. Samaan aikaan saimaannorppien kalanpyydyskuolleisuus on laskenut koko ajan. Sisävesien kaupallisen kalastuksen ylivoimaisesti suurin saalis saadaan Etelä-Savosta, arvoltaan 3,4 miljoonaa euroa. Myös Kalatalouden Keskusliitto kannustaa jatkamaan saimaannorpan suojelua nykyisen toimintamallin mukaisesti. Nykyinen rajoitustilanne Metsähallituksen lokakuun lopulla julkaiseman kanta-arvion mukaan saimaannorpan vuoden 2025 kanta-arvio on 530 yksilöä, kun vuonna 2024 vastaava arvio oli 495 yksilöä. Kalatalouden Keskusliiton kanssa samoilla linjoilla on paikallisista toimijoista ollut muun muassa kalatalousneuvoja Harry Härkönen Etelä-Savon kalatalouskeskuksesta. Nykyistä laajempia ajallisia lisärajoituksia kalastukseen ei Kalatalouden Keskusliiton mukaan tarvita, koska saimaannorppakanta kasvaa suojelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Valmisteluun liittyen sidosryhmille ja kaupallisille kalastajille on lähetetty kysely sekä järjestetty neljä keskustelutilaisuutta ja kaikille avoin kansalaiskysely
Vesillä tulee käydä riittävän usein, valvojan on pidettävä kirjaa vesillä käynnistä ja tapahtumista sekä ilmoitettava tulokset työnantajalleen. Raja ei vielä täyty nykyisellä 530 yksilömääKaupallisen kalastuksen kuhasaaliin ajallinen jakautuminen verkkoja rysäpyynnin välillä Saimaalla vuonna 2024. 20 • Suomen Kalastuslehti 8/2025 ja kuuttien sivusaaliskuolleisuutta. Saimaannorpan nousu nykyisestä erittäin uhanalaisesta seuraavaan vaarantunut uhanalaisuusluokkaan vaatisi 250 lisääntymiskykyistä yksilöä (naaraat ja urokset). Kalatalouden Keskusliiton muutama vuosi sitten tekemä selvitys kertoi varsin selvästi, että ammattimaisuus tekee valvonnasta tehokkaampaa. Kalanpyydyskuolleisuus on silti edelleen merkittävä ylimääräisen kuolleisuuden aiheuttaja, joka hidastaa kannan elpymistä. Valvonnasta olisi saatava nykyistä ammattimaisempaa, vaikka se maksaa enemmän kuin talkootyönä tehty valvonta. 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Sa al is (k g) Kuukausi Verkko Rysä. Kalastuksenvalvontaa on tehostettava On hyvä muistaa, että kalastusrajoitusten tiukentaminen nykyisestä ei välttämättä estä saimaannorppien jäämistä kiinni pyydyksiin. Kalastusrajoitusalueella on edelleen tavattu löysänieluisia katiskoja sekä asetuksen vastaisia pyydyksiä ja verkkoja. Saman kyselyn mukaan selkeä enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että keväistä verkkokalastuskieltoa saimaannorpan pesimäalueilla tulisi jatkaa heinäkuun loppuun saakka. Saimaan alueen kalatalousalueiden ja osakaskuntien olisi syytä tehostaa omaa kalastuksenvalvontaan. Sieltä on sitten helppo kysyjille näyttää mitä on tehty, ei tule vastaväitteitä. Onnistuminen vaatii kalastuksenvalvonnan ja viestinnän tehostamista. Vaikuttaminen käy kiivaana WWF julkaisi lokakuussa oman kyselytutkimuksensa, jonka mukaan 93 prosenttia suomalaisista ja 89 prosenttia Saimaan alueen asukkaista on sitä mieltä, että saimaannorpan kannan tulee kasvaa niin, että se on pitkällä tähtäimellä elinvoimainen. Rajoitusalueiden laajentuminen 2010-luvulta lähtien on mahdollistanut sen, että yhä useampi norppa selviää lisääntymisikäiseksi, mikä näkyy syntyvien poikasten määrän kasvuna. Lähde Luke. Vaikka asiasta on kerrottu vuosikausia, edelleen vesillä tuntuu olevan heitä, jotka eivät tiedä. Vähentänyt muita vaarallisia pyyntimuotoja (pitkäsiima, kalatäkyiset koukkupyydykset, katiskat, päältä suljetut rysät jne.). Ja edelleen jokaiselta kalatalousalueelta ja osakaskunnalta tulisi löytyä kirjallisessa muodossa tiedot tehdystä valvonnasta. Lisäksi tuore tutkimustulos viittaa siihen, että ainoastaan kolmasosa pyydyskuolemista tulee havaituksi, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa