Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 1 8/2024 Kala on hyväksi uudet kalan syöntisuositukset
2 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2025 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,28 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €
Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 3 Sisältö 10 ?Kaupallista ravustusta Saimaalla 14 Kirkkonummen kunta palkitsi osakaskunnan 16 Yhteistyössä tuumasta toimeen 19 Valvoja – muista tehdä tapahtumailmoitus 20 Kalan käyttö edistää terveyttä 25 Uudet kalan syöntisuositukset 26 Nimisuoja luo uusia mahdollisuuksia pikkusiialle 28 Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliin arvo nousi kolmanneksen 32 Kalojen rakkauselämä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 16 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Siikaa soija-sakekastikkeessa. Kuva Pro Kala ry. M AR JA SO N N IN EN 10 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO KI RK KO N U M M EN KU N TA
Paikkoja on rajoitetusti. Viking Linen M/S Gabriella lähtee Helsingin Katajanokalta kohti Tukholmaa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.1.2025. 3. Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2025 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Ilmoittautuminen on sitova. Kuudennet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät risteillään 19. 2025. – 21. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Viking Line
Tarkemmat määräykset velvoitteen voimaantulosta, sen piiriin kuuluvista kalalajeista, ilmoitustavasta ja määräajasta jätettiin myöhemmin säädettäviksi. SAALISILMOITUKSET TOIMEENPANEVA asetus on marraskuun lopun tiedon mukaan tulossa valtioneuvoston käsittelyyn vielä loppuvuoden aikana ja velvoite tulee voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. Kalastuslain perusteella velvoitteen laiminlyönnistä voidaan myös määrätä sakkoa kalastusrikkomuksesta. TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa joulua ja antoisaa uutta vuotta 2025! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Uutta velvoitetta ja sen yksityiskohtia käsitellään tarkemmin Kalastuslehden alkuvuoden numeroissa. Kalastuslain muutoksella pyrittiin lisäämään tietoa kalakannoista niiden kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi. KALASTAVA VÄESTÖ yritetään saada tekemään saalisilmoitukset ensisijaisesti positiivisen lähestymistavan avulla. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 5 Saalisilmoituksien tekoon PÄÄKIRJOITUS Omakalasovelluksen, nettisivun ja puhelinilmoituksen avulla.” VUODEN 2024 alusta voimaan tulleella kalastuslain muutoksella velvoitettiin kaikki 16-vuotta täyttäneet vapaa-ajan kalastajat ilmoittamaan saalistietonsa Luonnonvarakeskukselle. Lajilistalla ovat lohi, järvilohi, taimen, ankerias, kyttyrälohi, harjuksen uhanalaiset kannat sekä nieriä Vuoksen vesistöalueella. Ilmoitusvelvoite ei koske tavallisimpia saaliskaloja, vaan uhanalaisia, heikentyneitä sekä laajan elinkierron omaavia vaelluskalakantoja. Nähtäväksi jää, miten hyvin velvoite otetaan kentällä vastaan, koska sen kattava valvonta käytännössä on mahdoton tehtävä. Saalisilmoitusten teko olisi asetusluonnoksen mukaan mahdollista usealla eri tavalla, ainakin Omakala-sovelluksen, nettisivun ja puhelinilmoituksen avulla. SAALISLAJIN LISÄKSI ilmoituksessa kysytään paljon muutakin, kuten päivämäärä, kalastajan tiedot, pyyntialue, pyyntiväline ja kalan pituus. Ilmoitus tulisi tehdä 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä
Nyt poikkeuslupaa voisi hakea jokaisen lupahakemuksen yhteydessä. Suomeen ei pidä houkutella yrityksiä sillä verukkeella, että meillä ei tarvitse investoida ympäristöteknologiaan, vaan jätevedet voi ilmaiseksi ja luvallisesti laskea pilaamaan pintaja pohjavesiä.. Tuontilohen kulutus oli puoli kiloa pienempi kuin vuonna 2022. Miesten keski-ikä on 42,5 vuotta ja eniten on 33-vuotiaita miehiä, joita on 39 802. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L Kalatalousalueet vetosivat päättäjiin Suomen hallitus on esittänyt vesiensuojelulakeihin heikennyksiä, jotka mahdollistaisivat normaalissa lupakäsittelyssä erinomaiseen tilaan luokiteltujen vesistöjen kunnon heikentämistä. Lisätietona mainittiin, että suomalaismiehistä 43 prosenttia harrasti kalastusta. 6 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 LYHYET KESKIVERTOMIES JUHA KALASTAA Tilastokeskus uutisioi kansainvälisenä miestenpäivänä 19.11., että suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha. Viisitoista kalatalousaluetta, joilla on alueillaan erinomaisen tilan vesistöjä, vastustaa jyrkästi hallituksen esittämiä vesiensuojelulakien heikennyksiä. Lakimuutosta vastustavien kalatalousalueiden mielestä hallituksen ei tule toiminnallaan heikentää Suomen vesistöjen tilaa. Tähän asti poikkeuslupaa vesiensuojeluun on voinut hakea joka kuudes vuosi vesienhoitosuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä. SUOMALAINEN SÖI 12 KILOA KALAA Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa runsaat neljä kiloa ja tuontikalaa vajaa kahdeksan kiloa asukasta kohti vuonna 2023. Historian aikana poikkeusluvan on saanut neljä hanketta. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,5 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,4 kiloa). 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,60 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,59 kiloa), kuha (0,40 kiloa), siika (0,28 kiloa), muikku (0,23 kiloa) ja silakka (0,20 kiloa)
Lakkautettavien kalatalouden tilastojen listalla ovat muun muassa Kalatalouden kannattavuus (viimeinen julkistus 06/2025), Kalansaalis ja tuotanto (12/2025, Kalan kulutus (11/2025), Kalajalosteiden tuotanto (11/2024) ja Kalan ulkomaankauppa (09/2025). Luke ja Tilastokeskus tarjosivat tilastojen käyttäjille mahdollisuuden antaa palautetta tilastotuotannon muutoksista lausuntokierroksella syyskuussa. Lisäksi huolta aiheuttavat lauhat talvet, jotka heikentävät pesimäolosuhteita ja lisäävät poikaskuolleisuutta. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 7 LYHYET EE LI SU U TA RI -J ÄÄ SK Ö 495 Metsähallitus on julkaissut saimaannorpan kanta-arvion vuodelle 2024. Kanta-arvio kuvaa tammikuun yksilömäärää ja siihen ei lasketa mukaan samana keväänä syntyneitä kuutteja. Arvion mukaan norppayksilöitä on noin 495 yksilöä. Lisäksi yhden tilaston tietosisältöä supistetaan ja kuuden tilaston julkaisutiheyttä harvennetaan. Poistokalastettuja puronieriöitä kertyi ensimmäisellä kohteella yli 1 000 yksilöä. LUKE LAKKAUTTAA KALATILASTOJA Luonnonvarakeskus lakkauttaa säästötoimena 14 tilastoa. Kanta kasvaa Savonlinnan eteläpuolella, kun taas pohjoispuolella yksilömäärä näyttää pysyvän ennallaan. Kaupallinen kalastus merellä -tilasto ilmestyy jatkossa vain kerran vuodessa. Kalatalouden Keskusliitto antoi oman lausuntonsa kalatalouden tilastojen tärkeydestä alalle. Ounasjoki on yksi erinomaisen tilan luokituksen saaneista vesistöistä, joita mahdollinen lakimuutos uhkaisi.. Saimaannorppakanta kasvaa suojelutoimien ansiosta, mutta kasvu on edelleen hidasta
Vesistöön asennetut vastaanotinlaitteet keräävät tietoa kalojen liikkeistä kahden kolmen vuoden ajan. Yksittäinen kalastaja voi auttaa tiedonsaannissa ilmoittamalla sivusaalina saadun nieriän Omakala. Nieriä on ollut kokonaan rauhoitettu keskeisillä, alkuperäisillä Saimaan ja Kuolimon elinalueillaan vuodesta 2014 lähtien. Metsähallituksen Pro Saimaannieriä -hanke sai merkittyä lähettimillä 17 yksilöä. Nieriöitä merkittiin Luonterilla, Yövedellä ja Ruokovedellä. 8 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 LYHYET SAIMAAANNIERIÖILLE LÄHETTIMIÄ Äärimmäisen uhanalaisten saimaannieriöiden liikkeitä seurataan jatkossa akustisten telemetrialaitteiden avulla Saimaalla ja Kuolimolla. Tietoa kerääviä vastaanotinlaitteita asennettiin Saimaalle 10 kappaletta, ja ne on merkitty maastoon näkyvin lipuin, josta löytyvät hankkeen yhteystiedot. AK U AH LH O LM , M ET SA H AL LI TU S 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Lo hi m ää rä (k pl ) Tornionjoki. Tornionjokeen nousseiden lohien määrä vuosina 2008 – 2024. Tulevalle vuodelle on asetettu aiempaa pienempi lohen kalastuskiintiö. fi-palvelussa. Kudulle nousevien lohien kalastus on vähentynyt viime vuosina Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. Kesänvanhojen poikasten määrä laski Simojoessa selvästi edellisvuosiin verrattuna. Lähde: Luonnonvarakeskus. Määrät ovat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2023, jolloin nousulohien määrä väheni jyrkästi edellisestä vuodesta. Se voi auttaa lohikantoja vahvistumaan. Nousulohien määrä pysyi alhaisena Luonnonvarakeskuksen mukaan kesän nousulohilaskennoissa Tornionjokeen havaittiin nousseen noin 24?000 lohta, ja Simojokeen noin 1?900 lohta. Saimaannieriän osalta ilmoitusvelvollisuus tulee asetuksen kautta voimaan vuoden 2025 alusta
Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 9 LYHYET ANDERS NORRBACK JATKAA KESKUSLIITON PUHEENJOHTAJANA Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) valittiin uudelleen Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajaksi liiton edustajakokouksessa Helsingissä 11.11.2024. Palvelusta voi ostaa valtion kalastonhoitomaksun, kalastusja metsästysluvat valtion alueille, maastoliikenneluvat, joulukuusiluvat, luonnontuoteluvat ja ylälappilaisten luontaisalueluvat. Käytännössä vanha palvelu oli kokoelma eri järjestelmiä. Keräyspisteistä 75 on kiinteitä ja 75 kiertäviä keräyspisteitä. Vielä kymmenen vuotta sitten neljännes luvista ostettiin verkkokaupasta, nykyisin osuus on yli 90 prosenttia. Kuluttajien muovia sisältävien havaspyydysten keräys on käynnistynyt 13 pisteessä ja laajenee 150 pisteeseen 1.5.2025. Norrback korosti myös omistusoikeuksien vahvistamisen tärkeyttä. Norrback kiittää luottamuksesta ja on innokas jatkamaan työtään Suomen kalastusalan vahvistamiseksi ja sen haasteiden ratkaisemiseksi. Metsähallitus halusi panostaa digitaaliseen myyntikanavaan, koska asiointi on siirtynyt lähes pelkästään verkkoon. Nyt uudistuneessa palvelussa yhdistyvät verkkosivusto, verkkokauppa ja osittain myös haettavien lupien järjestelmä. Suomen SUP-Tuottajayhteisö Oy ja Rinki ovat aloittaneet valtakunnallisen kalastusvälinekeräyksen. Haittapuolena kaikki vanhatkin asiakkaat joutuvat rekisteröitymään palveluun uudelleen, sillä tietosuojasyistä heidän on hyväksyttävä palvelun ehdot uudelleen.. Lisäksi palvelusta voi varata tupia. Hän seuraa tehtävässä pitkäaikaista johtokunnan jäsentä ja Kemistä kotoisin olevaa kaupallista kalastajaa Timo Matinlassia. Metsähallitus julkaisi Eräluvat.fi-sivustonsa vuonna 2013 ja verkkokaupan 2015. luokan kaupallinen kalastaja Marko Välimäki Hailuodosta. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Norrbackin lisäksi keskusliiton johtokuntaan valittiin uutena jäsenenä 1. – On tärkeää, että niillä, jotka omistavat ja hallinnoivat näitä alueita, on riittävät mahdollisuudet vaikuttaa itse resurssien hoitoon. RK P METSÄHALLITUKSEN ERÄLUVAT.FI UUDISTUI Metsähallitus on julkaissut uudistetun myyntikanavansa Eräluvat.fi:n. Muovia sisältäviä vapakalastusvälineitä kerätään sesonkiluonteisesti kalastusvälinemyymälöissä ja tapahtumissa keväällä ja syksyllä. – Erityisen huolissani olen merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamasta uhkasta kalastukselle ja rannikkoyhteisöille
10 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kaupallista ravustusta Saimaalla
Suurin osa saaliista päätyy tukun kautta myyntiin Helsinkiin. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 11 Markku Turtiainen ja Timo Myllynen pyytävät täplärapuja Saimaalla. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Jadassa lasketut rapumerrat nousevat joutuisaan verkonostolaitteen avulla Saimaalla.. Merrat lasketaan jatoina kivikkoisille pohjille muutaman metrin syvyyteen
Loppuun hioutunutta ja tehokasta toimintaa Verkonnostokoneesta tuttu työkalu nostaa mertoja järvestä. On alkamassa muikun mädin sesonki. Turtiainen ohjaa venettä eteenpäin tutkien samalla viistokaikuluotaimella pohjan laatua. Toisaalta oli hieno huomata, että oma tapa ravustaa on pääosin sama kuin ammattilaisilla. Ero on iso, mutta niin se on ruokapöydässäkin. Ravustajat saavat ravuista ennalta sovitun korvauksen. Heillä on käytössään 400 rapumertaa. 12 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 SUOMEN RAPUSAALIIT • Kaupallisten kalastajien rapusaalis vuonna 2023 oli 726 000 täplärapua ja 31 000 jokirapua. Hyppään veneeseen ja lähden ajamaan kohti Turtiaisen ilmoittamaa aluetta. Rapukausi on ollut normaalia heikompi Palataan taas järvelle. Tehokkaan oloista. Turtiainen kuuluu osana isompaan neljän ravustajaporukan kimppaan, jolla on yhteensä käytössään 1?600 mertaa. Mertojen laskupaikalla tulee olla oikean syvyyden (3?–?5 metriä) lisäksi sopivasti kivikkoa, jossa ravut viihtyvät. Markku täällä terve, ollaan kohta siellä sun vesillä mertoja kokemassa, kuuluu puhelimesta, kun vastaan siihen syyskuun puolivälissä mökillä. Kesä ja syksy ovat olleet varsin lämpimät ja Saimaalla veden pinta oli alkukesästä todella korkealla ja nyt syksyllä se on laskenut alle normaalin. luokka eli yksisaksiset, ruttotäpläiset ynnä muut 11+ tai suuremmat. Ravustuskausi lähestyy syyskuussa loppuaan. Myllynen mittaa ja luokittelee ravut heti. Samaan aikaan Myllynen syötittää merrat uudelleen muikkujen päillä, jotka ovat peräisin järveltä pyydettyjen muikkujen koneellisesta perkauksesta. Yleensä uusi pyyntipaikka löytyy vanhan vierestä, jolloin aikaa ei kulu turhaan ajeluun. Mertojen kokeminen jatassa on tehokasta. Molemmilla on rapujuhlia päästy viettämään.. Tämä on meidän tapamme toimia, joku muu tekee toisin, toteaa Turtiainen. Opinko jotain. Alle 10 senttiset ravut lasketaan saman tien takaisin järveen. Maissa ravut laitetaan viileään ja yhteistyössä tutkijoiden kanssa kehiteltyyn rapusuihkuun, joka auttaa säilyttämään ravut hyvässä kunnossa. Kukaties samalla voisi kenties saada vinkkejä omaankin ravustukseen. Mukaan otetut ravut päätyvät koon mukaan lajiteltuina styroksisiin kylmälaukkuihin. Kovassa tuulessa järvelle ei lähdetä. Kylmälaukussa on pohjalla ritilä, jonka alla ovat viilentävät kylmäkallet. Kun paikka löytyy, jata lasketaan veteen. • Lähde: Luke Tilastotietokanta T apasin Markku Turtiaisen tutustuessani Simpelejärvellä hoitokalastukseen viime kesänä. Kausi on ollut huonompi kuin kaksi edellistä, vastaa Turtiainen. Omani olen laskenut yksitellen harrastajalla on aikaa tuhlattavaksi. Vaan siksi, että aika moni ravustaja siirtyy vesien viilentyessä muikun pyyntiin. Turtiainen ravistaa mertaan jääneet täpläravut isoon saaviin ja laittaa merrat siististi pinoon odottamaan seuraavaa laskua. heinäkuuta ja jatkuu syyskuun loppuun. 400 mertaa takaavat riittävän saaliin Turtiaisen yrityksen Järvikalastus Markku Turtiainen ravustuskausi alkaa 21. Isoissa ravuissa on paljon enemmän syötävää kuin pienissä. Kysyn Turtiaiselta millainen rapukausi 2024 heillä on ollut. Lisäksi järvellä rapuja suihkutetaan kevyesti vedellä, jotta ne pysyvät kosteina. Merrat koetaan joka päivä, tietysti sään sallimissa rajoissa. 10+, 11+, 12+ sekä 2. Kuten jokainen ravustanut tietää, pieniä 10+ koon rapuja tulee selvästi eniten, isommat ravut ovat vähemmistössä. Turtiainen ja hänen apunaan oleva Timo Myllynen ovat täydessä työn touhussa. Olisi mielenkiintoista nähdä miten ammattilaiset pyytävät, millaisiin paikkoihin he mertansa laskevat ja miten koko homma toimii. Toki. Ravustajat saavat 11+ koon ravuista kolme kertaa enemmän kuin pienemmistä. Kymmenen minuutin ajomatkan jälkeen näen yksinäisen veneen suuren selän laidalla. Kauden aikana merroilla käydään noin 40 kertaa. Tämä näkyy myös rapujen hinnassa. Iso määrä takaa, että tukku voi luottaa rapujen saatavuuteen, hyvään laatuun ja oikeaan luokitteluun. • Vapaa-ajan kalastajien rapusaalis vuonna 2022 oli 2 342 000 täplärapua ja 363 000 jokirapua. Kun minulle sitten tarjoutui mahdollisuus päästä katsomaan ammattimaista ravustusta omilla tutuilla rapuvesillä, niin pitihän tuollaiseen kutsuun tarttua. Tuolloin minulle selvisi, että Turtiainen käy ravustamassa mökkivesilläni Saimaalla. Sen verran ehtii kokea yhden päivän aikana. Koko porukkaa pyytää vuodessa noin 80?000 rapua. Jokaisessa jadassa on 15 mertaa, tuttuja kotimaisia Rapu-Rosvoja, samoja kuin minulla. Miksi niin on, sitä en osaa sanoa. Ei siksi, etteikö rapuja vielä saisi pyytää, ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun. Kaikki ravustavat samaan kuormaan, jolloin he saavat nostettua volyymia
Kaupallinen kalastaja Markku Turtiainen kokee jataan kiinnitettyjä rapumertoja verkonnostolaitteen avulla ja Timo Myllynen odottaa valmiina käsittelemään saalista.. Timo Myllynen mittaa ja lajittelee täpläravut niiden koon mukaan kylmälaatikoihin. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 13 Täplärapujen mittaus käy helposti työhön varta vasten valmistetulla mittatyökalulla
Valuma-alueen vesistöt ovat kärsineet ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen aiheuttamasta rehevöitymisestä, ja osa järvistä kamppailee myös umpeenkasvun kanssa. Tekemiselle löytyy siis pitkä historiallinen tausta ja juuri siitä syystä Malmström uskoo osakaskunnan myös ympäristöpalkinnon saaneen. Vesiensuojelutyö tuo konkreettisia hyötyjä sekä nykyisille että tuleville järvien käyttäjille. Lämpimät onnittelut ja voimia tulevaan työhönne”, kannusti Haapaniemi omassa kiitospuheessaan. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA KIRKKONUMMEN KUNTA Vielä 20 vuotta sitten osakaskunnan kaikki rahat menivät kalanpoikasten istutuksiin, mutta nyt ei enää istuteta, vaan nuotataan ja niitetään järviruokoa, jotta veden laatu pysyisi hyvänä, toteaa Malmström. Vesistöjen suojelu on yhteistyötä: mukaan tarvitaan valtiota, kuntia, päättäjien poliittista tahtoa, asukkaita ja paikallisia toimijoita. Kirkkonummen kunta palkitsi osakaskunnan Kirkkonummen kunnan ympäristöpalkinto myönnettiin tänä vuonna Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnalle. Työ muistuttaa siitä, ettei puhdas ja elinvoimainen ympäristö ole itsestäänselvyys, vaan vaatii sitoutumista ja jatkuvia toimia.”, kertoo Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö Anu Vikman. Veikkolan jätevedet menivät 30 vuotta sitten suoran järveen ja siitä tämä homma alkoi, kertoo 40 vuotta osakaskunnan toiminnassa mukana ollut nykyinen hoitokunnan jäsen Bertil Malmström. Myös Kirkkonummen kunnassa on huomattu osakaskunnan työn merkitys alueen virkistyskäytölle. Arvostamme kunnassa todella korkealle sitä työtä, jota Haapajärven osakaskunta on vuosikausia tehnyt alueen järvien kunnostamiseksi. Rahat hoitokalastuksiin ja kasvillisuuden niittoon Osakaskunta on toteuttanut hoitokalastuksia, joiden avulla järvistä on poistettu ravinteita ja vahvistettu vesistöjen ekologista tasapainoa. Samaa kertoi Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi. Pitkäjänteistä työtä talkoovoimin Haapajärven osakaskunta on toteuttanut pitkäjänteistä vesiensuojeluja hoitotyötä talkoovoimin sekä Kirkkonummen kunnan ja ELY-keskuksen tuella. Ideaalimaailmassa liiallinen kuormitus estetään jo päästölähteillä esimerkiksi hyvällä maankäytön suunnittelulla ja hulevesien hallinnalla. Palkinto oli tunnustus Kirkkonummen ympäristön hyväksi tehdystä esimerkillisestä työstä. 14 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 H aapajärven yhteisen vesialueen osakaskunta on jo vuosikymmeniä edistänyt vesiensuojelua alueen pienehköillä järvillä. Malmströmin mukaan osakaskunta on tarvittaessa anonut kunnalta talkooavustusta ja hoitokalastusta tekevä yritys on hakenut rahaa työhön osakaskunnan puolesta ELY-keskukselta. Tavoitteeseen on vielä matkaa ja niinpä paikallisten toimijoiden työ on avainasemassa – sekä vesistöjen kunnon parantamisessa, että asian esille nostamisessa, sanoo Kirkkonummen rakennusja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Saara Huhmarniemi.. Lisäksi osakaskunta on rakentanut patoaltaita tasapainottamaan veden virtausta sekä pidättämään valumavesien mukana kulkeutuvaa kiintoainesta, humusta ja ravinteita. Vesikasvillisuuden niittoja on suunniteltu virkistyskäyttöarvon parantamiseksi
Ensi vuonna ovat jälleen vuorossa kuntavaalit. Osakaskuntien tulisi olla nykyistä rohkeammin yhteydessä oman alueensa kuntaan ja sen päättäjiin. Samalla osakaskuntatoimijoidenkin olisi hyvä huomioida, että vesienkäyttö on nykyään paljon muutakin kuin kalastamista. Haapajärven osakaskunta myy vuosittain enää noin 20 kalastuslupaa, pääasiassa ravustukseen. Muutaman vuoden osakaskunnan puheenjohtajana toiminut Kasper Hedberg on vielä nuori mies, nelikymppinen. Itse olen ollut mukana 40 vuotta. Kaikki toivo ei ole kuitenkaan mennyt. Uusiakin kasvoja osakaskuntatoimintaan on mahdollista saada. Kyllä täälläkin porukka vanhenee. Pitkäjänteisestä työstä huolimatta alueen järvet ovat Malmströmin mukaan aika huonossa kunnossa. Ennen kokouksissa oli 10?–?15 henkeä, nyt vähemmän, Malmström harmittelee. Tässä Huhmarniemi on enemmän kuin oikeassa. Kirkkonummen kunnan puolesta palkintoa olivat luovuttamassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi sekä rakennusja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Saara Huhmarniemi.. Niissä kannattaa nostaa esille myös oman kunnan alueen vesien virkistyskäyttö ja kysyä rohkeasti ehdokkailta mitä he ovat valmiita tekemään oman kuntansa vesien hyväksi. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 15 Tänä kesänä järvestä saatiin saaliiksi iso ankerias, joita järveen on joskus istutettu, innostuu Malmström. Kirkkonummen ympäristöpalkinto luovutettiin marraskuun lumimyräkässä 20.11.2024 Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan edustajille, puheenjohtaja Kasper Hedbergille (kuvassa vasemmalta), Bertil Malmströmille ja Kari Christensenille Haapajärven rannalla. Porukka vanhenee täälläkin Vaikuttaa, että Haapajärven osakaskunnassa on aktiivisia toimijoita, joiden avulla toiminta pysyy käynnissä
Rahoitusta työhön saatiin muun muassa NOUSU-hankkeelta. Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan järven yleisimpiä kalalajeja ovat ahven ja hauki. Myllyn toiminta oli kuitenkin päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. TEKSTI JA KUVAT MARJA SONNINEN kiiski, mutta saaliiksi on saatu myös taimenta sekä istutettua siikaa ja kuhaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 A la-Kelvänjoen myllypato sijaitsee Pohjois-Karjalassa Lieksan kaupungin Vuonislahden kylässä. Luvan haltijan eli Onni Turusen perikunnan tehtävänä oli pitää vedenkorkeus siinä korkeudessa, että haittaa ranta-asutukselle olisi mahdollisimman vähän. Pohjapato turvaisi järven nykyiset vedenkorkeudet sekä mahdollistaisi vaelluskalojen vapaan kulun Pielisestä Kelvänjärveen ja siitä ylöspäin.. Muita tavanomaisia lajeja ovat särki, lahna, made ja Yhteistyössä tuumasta toimeen Lieksan Kelvänjoella myllypatoa hallinnoiva perikunta ja paikallinen osakaskunta ryhtyivät yhteiseen hankkeeseen vaellusyhteyden palauttamiseksi ja järvitaimenkannan elvyttämiseksi. Osakaskunta teki Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle aloitteen Kelvänjärven säännöstelypadon korvaamisesta pohjapadolla. Perikunta omistaa vanhan myllyn ja patorakennelmat sekä suurimmaksi osaksi jokea ympäröivät maa-alueet. Kelvänjärven pintaveden ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Säännöstelyluvan valtuuttamana hankkeeseen saatiin mukaan Vuonislahden yhteisen kalaveden osakaskunta. Ajatus padon purkamiseen luvan haltijalta Ajatus Ala-Kelvänjoen myllypadon purkamisesta lähti Onni Turusen perikunnalta vuonna 2016. Olemassa olevan myllypadon avulla säännösteltiin Kelvänjärven ja sen alapuolisen Kelvänjoen vedenkorkeutta. Itse mylly oli saanut kuvernöörin hyväksynnän jo vuonna 1845
Hankkeeseen ryhtyminen vaati hyvin paljon ponnisteluja rahoituksen hankkimisen saamiseksi, koska Vuonislahden osakaskunnalla ei yksin olisi ollut mahdollista saada hanketta rahoitettua. Myös museoviraston kanta täytyi ottaa huomioon, koska kiinteistöllä sijaitsee historiallisesti arvokas mylly. Suunnittelu vaati aikaa Tällainen hanke vaatii toteutuakseen vuosien kärsivällisyyttä ja monta yhteistyökumppania. Suunnittelun aikana piti kuunnella eri osapuolten tarpeita ja toiveita. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 17 mahdollisuudet. Olemme osakaskunnassa erittäin tyytyväisiä hankkeen osarahoittajille sekä Pohjois-Savon ELY-keskukHanke oli tarpeellinen erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kantojen elvyttämistyössä. Myllypato oli ainoa tiedossa oleva merkittävä vaelluseste koko vesistöalueella. PANDA-PALKINTO Vuonislahden kalaveden osakaskunta sai WWF:n 5 000 euron arvoisen Panda-palkinnon kesäkuussa 2023 kunnostushankkeeseen, jossa Lieksan Ala-Kelvänjoella puretaan vanha myllypato ja kunnostetaan koskialue Pielisen uhanalaisille vaelluskaloille (Suomen Kalastuslehti 5/2023).. Samalla paranisivat myös muiden kalojen ja vesieliöiden elinAla-Kelvänjoen säännöstelypadon korvannut uusi pohjapato marraskuussa
Työt aloitettiin leikkaamalla vanha pohjapato osittain auki, minkä jälkeen siirryttiin sillan yläpuoliseen pohjapato-osuuteen sekä kivettiin alapuolinen kalatie. Miljöö muuttui edukseen ja voimme olla tyytyväisiä loppuAla-Kelvänjoen myllypato osittaisen purkamisen jälkeen. Urakoitsijana toimi Kuopion Teholouhinta Oy. Mukana talkoissa olisi ProAgria Itä-Suomen Virtaa Pielisen pintaan -hanke. Tarkoituksena on lisätä kutusoraikkoa alapuoliseen kalatiehen. Työ eteni ja valmistui pääpiirteissään suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti. 18 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 selle, joka rahoitti hanketta maaja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta reilulla 60 prosentilla kokonaiskustannuksista, kiittelee osakaskunnan puheenjohtaja Esko Saastamoinen. Ennallistettu koski tulee toimimaan yhtenä Vuonislahden kylän upeana luontokohteena. Olosuhteet Kelvänjoen kunnostamiseen olivat syyskuussa ihanteelliset veden ollessa erittäin matalalla kuivan ja vähäsateisen kesän ansiosta. tulokseen. Työt alkoivat syyskuussa Varsinaiseen padon purkutyöhön päästiin syyskuussa 2024. Tyytyväisiä työryhmän jäseniä vasemmalta Jouko Vallius, Marja Sonninen, Raimo Turunen ja Vuonislahden kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Esko Saastamoinen.. Yhteistyökumppanina hankkeessa olivat Pohjois-Savon ELY-keskus, WWF-Suomi, Olvi Säätiö, Lieksan kaupunki, UPM-Energy, Vuonislahden osakaskunta, Metsä Group, Onni Turusen perikunta ja Pielisen-Karjalan kalatalousalue. Odotamme niin osakaskuntana kuin paikallisina asukkaina ensimmäistä kevättulvaa, jolloin nähdään lopullisesti, miten vesi virtaa uudessa jokiuomassa. Hankkeen valvojana toimivat osakaskunnan puolesta Pohjois-Savon ELY-keskus sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Betonipatoon leikattiin sahaamalla aukko kunnostustyön alkuvaiheessa. Joesta purettiin vain patorakennelmat kahdesta jokiuomasta, mutta vanhan myllyn vesiuoman pato on jätetty paikalleen, koska mylly on suojelukohde. Toteutus oli valmis noin kolmessa viikossa. Hanke tuo kalataloudellisen hyödyn lisäksi lisäarvoa kauniille historialliselle myllyalueelle. Jatkoa on jo luvassa Osakaskunnan puheenjohtaja Saastamoisen mukaan suunnitelmissa on ensi kesän loppupuolella pitää talkoot
Ei siis riitä, että kalastuksenvalvoja raportoi työstään toimeksiantajalleen. Suomen Kalastuslehti 8/2024 • 19 Valvoja – muista tehdä tapahtumailmoitus tammikuun aikana! M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Kalastuksenvalvojana toimivan henkilön on vuosittain tammikuun aikana toimitettava edellisen vuoden kalastuksenvalvontaa koskevat tapahtumailmoitukset ELY-keskukselle. 3. Nyt on siis aika toimittaa ELY-keskukselle vuotta 2024 koskevat ilmoitukset. Asiointilomakkeesta tulee valita vastaanottajaksi oma kala-ELY. Tapahtumailmoitus pitää laatia annetuista huomautuksista, tehdyistä talteenotoista ja toimenpiteistä luopumisista (kalastuslain 117 §). Tapahtumailmoituksen tekeminen kuuluu kalastuksenvalvojan virkavelvollisuuksiin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Tapahtumailmoitukset voi lähettää ELY-keskukseen kolmella tavalla: 1. Voit lähettää tapahtumailmoituksen/valvontalomakkeet myös postitse, osoita kirjeen vastaanottajaksi oman kala-ELY:n kirjaamo. Ilmoitukset toimitetaan kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle. 2. Tapahtumailmoituksen/valvontalomakkeet voi lähettää myös sähköpostitse oman kala-ELY:n kirjaamoon, mutta huomioi että tämän saa tehdä vain, jos pystyy lähettämään viestinsä suojattuna. Yleinen asiointilomake on sähköinen palvelu, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Täytä tulostettava tapahtumailmoitus ELY-keskuksen nettisivulta (tai kopioi Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvontalomake, jos käytät sellaista) ja lähetä se ELY-keskuksen yleisen asiointilomakkeen kautta. Kukaan muu ei voi tehdä ilmoituksia kalastuksenvalvojan puolesta
Myös kalan syöminen on terveydelle eduksi, mutta kalalajeja kannattaa käyttää vaihtelevasti. 20 • Suomen Kalastuslehti 8/2024 Kalan käyttö edistää terveyttä Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio on kuluttajan terveydelle eduksi. Kuvassa siikaa sen eri muodoissa.. Tämä selviää tuoreesta EU-kalat IV -tutkimushankkeen loppuraportista. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT PRO KALA RY JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kotimainen kala on erinomainen suomalaisten terveyttä edistävä tuote, jonka käyttöä tulisi lisätä nykyisestä