(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Koot L ja 3 XL. Hinta 49,00 €. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. 2 • Suomen Kalastuslehti 8 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kuva: Tarja Aho. Suomen Kalastuslehti 8 • 3 Sisältö 10 Fladojen saaristo 14 Kunnostustarinoita 16 Tierumpujen vaellusesteet auki 18 Kosket kuntoon talkoilla 22 Kuhaa luvan kanssa 26 Ankeriaat merellä 29 Kirjapalsta 30 Emokaloja 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 22 JA AK KO H AA PA M ÄK I, KV AR KE N FL AD A TA PI O G U ST AF SS O N VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Satakuntalaisen Harjunpäänjoen kutualuekunnostajat vauhdissa. SH U TT ER ST O CK
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2020 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Mahdollisuus lukea tai tilata Kalastuslehti jatkossa myös sähköisessä muodossa on yksi harkinnassa oleva kehityssuunta. Palautetta ja toivomuksia aiheesta voi antaa lehden toimitukselle. Kalatalouden kannalta näin kattavaa hallitusohjelmaa ei ole ikinä nähty ja olisi todella harmi, jos ohjelman soveltaminen tyssäisi alkumetreihin. Ensi vuoden budjettiin on korttivarojen ulkopuolista rahoitusta näihin tarkoituksiin varattu varsin mukavasti. Koska Suomi elää metsästä jatkossakin, on kalatalousväen yhteistyö metsänhoidon kanssa Pudasjärven Panumajärven tapaan välttämätöntä. HALLITUSOHJELMAN KESKEISIÄ kalatalousaiheita ovat erilaiset vesistöjen kuntoa ja vaelluskalakantoja parantavat toimet. VÄÄNTÖ POSTILAISTEN työehtosopimuksista johti ministerien kierrätysviikkoihin. Tässä lehdessä kunnostuksia tarkastellaan useammasta näkökulmasta. Lehden ilmestyessä lienee jo selvinnyt menikö poliittinen pakka kokonaan uusjakoon vai riittikö parin naaman vaihto. Suomen Kalastuslehti 8 • 5 Poliittista turbulenssia PÄÄKIRJOITUS Merkillepantavaa näissä hankkeissa on ollut suuri innostus.” JOULUKUUN ALUSSA saimme ihmetellä postilakkoa ja sitä seuranneita poliittisia kiemuroita. Merkillepantavaa näissä hankkeissa on ollut suuri innostus, joka yhdistää niin vedenomistajia, luonnonsuojeluväkeä kuin vapaa-ajan kalastajiakin. TOIVOTAN KAIKILLE Suomen Kalastuslehden lukijoille rauhaisaa joulua ja antoisaa kalatalousvuotta 2020! Vesa Karttunen. Jos Kalastuslehden edellinen numero on hukkunut postivuoriin, voi lehden lukea myös sähköisessä muodossa https://ahven.net/kalatalouden-keskusliitto/lehdet/
Video löytyy samannimiseltä nettisivulta https://samallasaaliilla.fi/. Kannattaa katsoa. Videon lisäksi nettisivulta löytyy runsaasti tietoa kalastajista, kalan saaliista ja hylkeistä. Uudessa tehtaassa on myös kolme fileointilinjaa, joista yksi on täysautomaatiolinjasto. Laskentakannan kasvu lähelle 40?000 yksilöä selittyy todellisen kannan kasvun lisäksi myös viime kevään hyvillä laskentaolosuhteilla. Tehtaalla on 10 savustusuunia lämminsavutuotteille ja kolme uunia kylmäsavutuotteille, mikä mahdollistaa yli 40 000 kalakilon savustamisen päivittäin. Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa 2000-luvun alusta lähtien. Näistä Suomen merialueella oli noin 14?200. Uusia työpaikkoja on syntynyt noin 30. TA PI O G U ST AF SS O N POHJOISMAIDEN SUURIN SAVUSTAMO Kalaneuvoksen 28 miljoonan suuruinen tehdaslaajennus on otettu käyttöön Sastamalassa. SAMALLA SAALIILLA DOKUMENTTIVIDEO Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto on julkaissut upean ja erittäin korkealuokkaisen ”Samalla saaliilla” dokumenttivideon hylkeiden ja kalastajien yhteiselosta Perämerellä. Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on pysynyt useita vuosia noin 30?000 yksilössä. Kalanjalostustehtaan laajennuksen myötä Kalaneuvos on nyt Pohjoismaiden suurin kalansavustaja, jonka tavoitteena on turvata kotimaisen kalan tarjontaa. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin runsaat 12?800 yksilöä. 6 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET Itämeren hyljekannat jatkavat kasvua Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2019 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 38?000 harmaahyljettä eli hallia. KA LA N EU VO S
KOULULAISET VALITSIVAT LOHIKEITON Lohikeitto voitti uunilohen, riistakäristyksen ja broilerinfileen, kun Keravan koulujen oppilaat saivat äänestää itsenäisyyspäivän juhlalounaan menusta. Lohikeitto sai yli 40 prosenttia annetuista äänistä. Tietosuojavastaava ohjaa ja neuvoo kalatalousaluetta henkilötietojen käsittelyssä ja henkilörekisterin pidossa. Koulujen oppilaat valitsivat lounaan pääruoaksi lohikeiton, ruisleivän ja hedelmän ja jälkiruuaksi jäätelön. Kalatalouden Keskusliitto tarjoaa kalatalousalueille tietosuojavastaavan palvelua edulliseen hintaan. Helsingin Sanomat 5.11.2019. M ER VI KU N N AS RA N TA , LU KE Harmaahylkeitä kallioluodolla karvanvaihdon aikaan keväällä. Kerava tarjoili kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa itsenäisyyspäivän juhlalounaan torstaina 5. Ääniä annettiin melkein 1 600. Ota yhteyttä ja kysy lisää Kalatalouden Keskusliiton lakimies Irena Pirhoselta. Suomen Kalastuslehti 8 • 7 LYHYET KALATALOUSALUEEN TIETOSUOJAVASTAAVA Kalatalousalueet! Olettehan huomioineet yleisen tietosuoja-asetuksen 39 artiklan mukaisesti tietosuojavastaavan tehtävät toiminnassanne. joulukuuta
Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. 29 .5 . 19 .6 . N ou su lo hi a, kp l Päivä 2018 2019. 26 .6 . Jos jään alle lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. 8. Usein talviverkkot lasketaan jään alle kokemisavannosta useampaan suuntaan. 8 • Suomen Kalastuslehti 8 LYHYET Tenojoella heikko lohivuosi Luonnonvarakeskuksen (Luke) kaikuluotausseurantojen perusteella Tenoon nousi kaudella 2019 heikosti lohia. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen. 10 .7 . 9. 6. Arvioidut päivittäiset nousulohimäärät Tenojoen pääuoman kaikuluotauspaikalla Polmakissa (55 km jokisuulta) vuosina 2018 2019. Pyydyksen asettajan nimija yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Tenoja Inarijoen kaikuluotausseurannoissa havaittu heikko lohimäärä vaikutti johtuvan erityisesti pienten, yhden vuoden meressä viettäneiden lohien vähäisyydestä. 24 .7 . 11 .9 . Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan verkon päässä. 31 .7 . 28 .8 . Seurantajakso oli vuonna 2019 hieman pidempi kuin vuonna 2018. 14 .8 . 5. Vastaavasti Inarijoen pääuoman laskennassa nousulohien määrä laski vuoden 2018 tasosta lähes 50 prosenttia ja jäi vajaaseen 1?600 lohiyksilöön. AN U VÄ LI TA LO Heijastin vähintään 2 cm Merkkisalon korkeus vähintään 1,2 m jäänpinnasta mitattuna Uppoavat tai painotetut köydet Nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos se vaaditaan 200 400 600 800 1000 1200 22 .5 . 17 .7 . 3. Lähde: Luke MERKITSE PYYDYKSESI Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei saa olla valkoinen. 4. 7. 7. Salkoon on laitettava kaikkiin suuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. 21 .8 . 12 .6 . Tenojoen pääuoman kaikuluotauksessa nousulohien määrä jäi 21?000:een, kun niitä edellisvuonna laskettiin yli 32?500
Syksyllä 2019 Oulujärven kalatalousalue istutti kyseisellä rahalla 1-kesäisiä kuhan poikasia Paltamoon kahteen otteeseen. Kantaa rajoitettaisiin metsästyksen ja häirinnän avulla. Kalastuskilpailun järjestämiseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja Oulujärvellä luvan myöntää useimmiten Oulujärven kalatalousalue yhteislupajärjestelyn perusteella. Järjestely todettiin toimivaksi ja vastaavanlaiselle toiminnalle on jatkoa luvassa myös tulevina vuosina. Hallinto-oikeuden mukaan ELY on voinut omalla harkintavallallaan tehdä aluerajauksen. Jaakko Muurimäki, Kainuun Kalatalouskeskus ES KO M U U RI M ÄK I HALLINTO-OIKEUS TORPPASI VALITUKSET UUSISTA KALATALOUSALUEISTA Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue valitti hallinto-oikeuteen, koska alue liitettiin uudessa kalatalousaluejaossa osaksi Suur-Saimaata. Ehdotuksessa pesivien merimetsoparien lukumäärä puolitettaisiin 6?000 parista 3?000 pariin vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Saimaa 18.11.2019 TA PI O G U ST AF SS O N. Ehdotus on parhaillaan lausunnolla. Hallinto-oikeus katsoi, ettei valittajalla ole oikeutta hakea muutosta Varsinais-Suomen ELYn päätökseen. Suomen Kalastuslehti 8 • 9 LYHYET Tukholman lääninhallitus on laatinut yhteistyössä alueen metsästys-, kalastusja saaristoyhteisöjen sekä kuntien kanssa ehdotuksen merimetson hoitosuunnitelmaksi, kertoo ruotsalainen Jakt och jägare -lehti. Poikaset olivat isokokoisia – osa jopa poikkeuksellisen isoja, joten niillä on erinomaiset mahdollisuudet selviytyä ja kasvaa tulevien Kuhakunkkukisailijoiden pyydettäväksi. Talvella kalatalousalueen hallitus ja kilpailunjärjestäjä XXX Fishing Club Paltamo neuvottelivat hyvässä yhteisymmärryksessä ison tapahtuman vaikutuksesta kuhakantaan ja lopputuloksena sovittiin, että Kuhakunkku lahjoittaa jatkossa kuhan myynnistä saamat tuotot tuplana kalatalousalueelle, joka sitten toteuttaa tällä saadulla rahalla kalakantojen hoitotoimia. YHTEISTYÖTÄ OULUJÄRVEN VESILLÄ Oulujärvellä järjestetään vuosittain vetouistelutapahtuma, joka kantaa nimeä Kuhakunkku. Ruokolahden pohjoisosien 17 osakaskuntaa halusivat kuulua Ruokolahden-Rautjärven-Parikkalan kalatalousalueeseen, kun ELY päätti niiden kuuluvan Puumalan kalatalousalueeseen
10 • Suomen Kalastuslehti 8 Fladojen saaristo TEKSTI CLAES BJÖRKHOLM, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND KUVAT JAAKKO HAAPAMÄKI, KVARKEN FLADA
Dronella kuvattu ilmakuva Bredvikenin fladasta.. Ne ovat erinomaisia kutupaikkoja kaloille. Suomen Kalastuslehti 8 • 11 Fladat ovat matalia maankohoamisen myötä syntyneitä merenlahtia. Näitä ainutlaatuisia elinympäristöjä uhkaavat monet tekijät, jotka voivat vaikuttaa myös kalakantoihin
Fladoihin kerääntyy partikkeleita, sinne sitoutuu ravinteita ja hiilidioksidia sedimentteihin ja kasvillisuuteen. 12 • Suomen Kalastuslehti 8 M aankohoaminen yhdessä merenpohjan ja rantojen matalan profiilin kanssa luovat Pohjanmaalla mahdollisuuden hyvin mielenkiintoiselle tapahtumalle. Herkkiä ulkoa tuleville muutoksille Fladan pieni vesimäärä on herkkä muutoksille. On epätodennäköistä, että alueen kaikki fladat joutuisivat samanaikaisesti alttiiksi muuttuneille ympäristöoloille. Tasainen vedenkorkeus on tärkeää matalaan veteen lasketuille mätimunille. Paikallisesti fladojen runsas määrä auttaa tasaamaan alueellisia vaikutuksia. Ilman niitä pienemmät lajit runsastuvat ja syövät eläinplanktonia, mistä seuraa levien kasvun nousu. Fladan erottaa tavallisesta merenlahdesta fladan suuaukon mereen yhdistävä kynnys. Veden alhaisen vaihtuvuuden tuloksena fladojen vesi on ravinteikasta ja siinä on runsaasti kasvillisuutta, mikä tuottaa paljon ravintoa ja suojaa pienille kalanpoikasille. Kvarken Flada on Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen vetämä Ruotsin ja Suomen yhteishanke, jossa pyritään keräämään uutta ja kattavampaa tietoa fladoista. Joskus käykin niin että hyväntahtoisesti poistetaan fladan kynnys sisälahden tilan parantamiseksi, mutta valitettavasti tulos on päinvastainen. Tärkeitä kalojen lisääntymisalueita Erityisesti ahvenen ja hauen poikaset viihtyvät fladoissa. Sen lisäksi että fladoista kerätään tietoa, tutkitaan myös fladojen vaikutusta ympäröivään ”Pohjanmaan fladoilla on käynnissä kaksi isoa monivuotista hanketta. Siellä lasketaan muun muassa vaeltavien kalanpoikasten määriä ja saadut tulokset ovat osoittaneet fladojen tuottavan huikeita poikasmääriä. Hankkeessa tehdään tarkkoja analyysejä pohjan profiileista, kasvillisuudesta ja eläimistä kahdenkymmen fladan vuosivauhdilla. Täällä syntyy uusia ainutlaatuisia matalia merenlahtia, fladoja. Hetkellisistä olosuhdemuutoksista flada toipuu, mutta pidempikestoiset muutokset voivat olla korjaamattomia. ” Fladojen tärkeät ominaisuudet • Tuottavat kaloja • Sitovat partikkeleita, ravinteita ja hiilidioksidia • Tarjoavat virkistystä ja elämyksiä. Metsätaloudesta voi aiheutua suuria ravinnepäästöjä, jotka aiheuttavat fladoissa umpeenkasvua. Toinen ongelma ovat ruoppaukset. Metsänkäytön tai sääolosuhteiden aiheuttamat happamat valumavedet ympäröiviltä maa-alueilta voivat häiritä fladan herkkää ekosysteemiä. Veden alhainen vaihtuvuus tarkoittaa, että fladojen vesi lämpenee nopeasti keväällä ja mahdollistaa kalojen kudun käynnistymisen. Molempien kalalajien merkitys kalastuselinkeinolle on kasvanut samalla kun siian kalastus on vähentynyt. Nämä lajit ovat tärkeitä niin kalastukselle kuin luonnolle. Koko Merenkurkun laajuinen yhteishanke Pohjanmaan fladoilla on käynnissä kaksi isoa useampivuotista hanketta. Hankkeiden päämäärät eroavat toisistaan, mutta niiden välillä tehdään yhteistyötä yhteisen kiinnostuksen kohteen takia. Riippuen fladan tasosta, kynnys on enemmän tai vähemmän näkyvä, mutta lopputulos on kuitenkin rajoittunut vedenvaihto meren suuntaan. Ekologisesti katsottuna molemmat lajit ovat tärkeitä, koska ne ovat petoja. Varsin yleinen käsitys on että lisääntynyt vedenvirtaus on hyväksi kaikille vesialueille. Fladojen erityisominaisuudet Fladan matala vesialue on kynnyksen takana suojassa meriveden aiheuttamalta turbulenssilta ja vedenpinnan korkeuden vaihtelulta. Ruoppaamalla kulkuväyliä satamiin ja kesämökeille usein poistetaan fladan merestä erottava kynnys. On sekä kalastuselinkeinon että yleisen edun mukaista huolehtia fladoista, koska kaikki haluavat elinvoimaset kalakannat, puhdasta vettä ja kauniin luonnonympäristön. Ahven ja hauki eivät vaella kauas syntymävesiltään, joten korkeatuottoisilla fladoilla on suuri vaikutus paikallisiin kalakantoihin
Selvitys kalojen kutualueista Österbottens Fiskarförbundetin vetämä Rannikonläheiset pienvedet kalojen kutupaikkoina 2018?–?2020 hanke pohjautuu vastaavan hankkeen loppuraporttiin vuodelta 2000. Dronella otettu ilmakuva selvästi erottuvasta vedenalaisesta kynnyksestä Nörrstenkobbanin läheisestä fladasta. Hankkeen aikana kartoitetaan mahdollisimman laaja vesialue ja luodaan nykyistä tarkempi kuva Pohjanmaan rannikon tilasta. I) fladan esiaste II) flada III) kluuviflada IV) kluuvijärvi.(Heidi Moisio, Munsterhjelmin 1997 mukaan).. Hanke sisältää myös fladojen kunnostuksia ja kunnostusmenetelmien kehittämistä. Kuten nimi kertoo, siinä ei perehdytä ainoastaan fladoihin vaan myös järviin ja puroihin. Tavoitteena on selvittää eri vesialueiden potentiaali kalojen kutupaikkoina tutkimalla vaellusreittejä, kasvillisuutta, eläimistöä ja veden laatua. Fladan kehitysvaiheet, sivuleikkaus ja ylhäältä. Suomen Kalastuslehti 8 • 13 luontoon. Lopputuloksena on tarkoitus tuottaa päivitetty loppuraportti, jota esimerkiksi Fiskarförbundin jäsenistö voi käyttää apuna oman vesialueensa ja kalakantojen hoidossa
Mallia voi suositella vietävän myös valtakunnan tasolle. Vapaaehtoisia kunnostusyhdyshenkilöitä on ollut mukana noin 15 henkilöä. Oppaan tarkoituksena on tuoda esille laaja-alaisesti ja monipuolisesti VYYHTI II -hankkeen aikana esiin tulleita vesienhoidon toimenpiteitä. Esimerkkikohteiden kautta on tuotu esiin vesienhoidon prosesseja suunnittelusta käytännön toimiin. 14 • Suomen Kalastuslehti 8 P roAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI II -hankkeen toiminta (2016?–?2019) on ollut erittäin aktiivista koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. VYYHTI II -hanke on auttanut Panumajärvi ry:tä käytännön vesienhoitotoimissa. Työ on tehty kunnostusten tulevaisuutta silmällä pitäen. TEKSTI MAARIT SATOMAA JA HEIKKI TAHKOLA, PROAGRIA OULU KUVA MAARIT SATOMAA Kunnostustarinoita. He pystyvät kysymään toisiltaan neuvoa, saamaan ideoita ja toteuttamaan yhteisiä hankkeita. Heitä yhdistää halu tehdä töitä omien vesistöjen puolesta. Suomen Metsäkeskus on suunnitellut ja tilannut toteutuksen Panumajärven laskuojiin Kemera-tuella toteutettaviin kosteikoihin. Panumajärvi kuntoon valuma-alueelta vesistöön Pudasjärven Panumalla vesienhoitoa on toteutettu pitkäjänteisesti ja koko valuma-alue huomioiden. Hankkeen asiantuntijoista Oulun Maaja kotitalousnaisten Maarit Satomaa ja Oulun Kalatalouskeskuksen Heikki Tahkola kutsuivat kunnostusyhdyshenkilöitä yhteisiin tilaisuuksiin. Pohjois-Pohjanmaalla on käytännön kunnostustöiden ohella koulutettu kunnostusyhdyshenkilöitä sekä kirjoitettu opas ja kuvattu video kunnostustöistä. Vesienhoidon kunnostusyhdyshenkilötoiminta perustuu eri osapuolten vapaaehtoiseen ja pyyteettömään yhteistyöhön ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Heittäytymistä ja sitoutumista VYYHTI II -hanke aloitti valtakunnan tasollakin uranuurtavan toiminnan vesienhoidossa kunnostusyhdyshenkilöiden kanssa. Alueen vesienhoitotoimia koordinoi kyläläisten ja mökkiläisten muodostama Panumajärvi ry. Kaikissa esimerkeissä yhteisenä tekijänä on paikallisten halu kunnostaa yhteisiä vesija maisema-alueita. Alueella on myös muita aktiivisia toimijoita kuten Ala-Kollajan osakaskunta. He edustavat muun muassa kalastustai osakaskuntia ja yhdistystoimijoita. Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta -oppaan toteuttamiseen ovat osallistuneet hankkeen asiantuntijat Oulun Maaja kotitalousnaisista, Oulun Kalatalouskeskuksesta ja Suomen Metsäkeskuksesta
Kunnostushankkeen tavoitteena oli selvittää kunnostusmahdollisuuksia ja toimenpiteitä, joilla vesistöjen nykyistä tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Maanomistajat ja muut paikalliset kunnostusaktiivit raivasivat maastoon tarvittavat kulku-urat kaivinkoneelle. Liettyneitä ja umpeenkasvaneita suvantoalueita puhdistettiin. Virtavesipaikkojen monimuotoisuutta lisättiin kiveämällä ja soraistamalla. Omarahoitus raivaustalkoina Vuonna 2018 Panumajärvi ry haki uutta investointihanketta Panumaojan kunnostukseen Oulun Seudun Leaderilta. Panumaojan viisi päivää kestänyt kunnostus tehtiin syksyllä 2018. Toiminta jatkuu uusina hankkeina Kunnostusyhdyshenkilötoiminta jatkuu ProAgria Oulun hallinnoimassa Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeessa 2019 alusta. Hanke on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön vesienja merenhoidon kärkihankerahoituksesta. Oulun Kalatalouskeskus teki Panumaojaan kunnostussuunnitelman vuonna 2017. Retket, työnäytökset ja koulutukset ovat toiminnan perusta. Kunnostukseen osallistuneet osapuolet olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Kunnostuksen Kunnostusyhdyshenkilökoulutuksissa on tutustuttu erilaisiin vesistöihin ja vesienhoitotoimenpiteisiin. Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta -opas sekä VYYHTI II -hanke tukee paikallista kunnostajaa -video löytyvät Oulun kalatalouskeskuksen kotisivulta https://www.proagriaoulu.fi/fi/kalatalous/ Oulun Seudun Leader myönsi vuonna 2015 Panumajärvi ry:lle rahoituksen Panumajärven ja -ojan kunnostuksen esiselvityshankkeeseen. Osakaskunta on suunnitellut harjusten kotiutusistutuksia kunnostettuihin virtavesikohteisiin. Maastoretket ja yhteiset tapaamiset tuovat mahdollisuuden tutustua toisiin kunnostajiin.. Raivaustöiden osuus oli merkittävä kunnostushankkeen omarahoitusosuudesta. VYYHTI II -hankkeen työ jatkuu ProAgria Oulun hallinnoimien Voimaa vesistöistäja Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeiden myötä. Panumaojan kalataloudellinen kunnostaminen nousi tärkeäksi teemaksi kunnostushankkeessa. Jatkossa kunnostusyhdyshenkilötoiminnassa aktivoidaan lapsia ja nuoria vesienja ympäristönhoidon pariin. Suomen Kalastuslehti 8 • 15 työnohjauksesta vastasi Oulun Kalatalouskeskus
16 • Suomen Kalastuslehti 8 Tierumpujen vaellusesteet auki Juottimenojaan asennettiin halkaisijaltaan 2 metrinen ja 12 metriä pitkä muovinen rumpu.
Asia on kuitenkin korjattavissa. Molempien purojen vanhat rummut koostuivat peräkkäisistä betonirenkaista. Rumpu tulisi asentaa hitaasti virtaavaan veteen eli osuudelle, jossa on vähän kaltevuutta. Molempien rumpujen pohjat vuorattiin luonnonkivellä. 2016. Olennaisia asioita ovat täyttövahvuudet, luiskaukset, valittavat raekoot ja itse rumpu. & Savolainen M. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen – keskisuomalainen pilottitutkimus. Monet kevätkuituiset kalalajit, kuten ahven, hauki ja useat särkikalat nousevat merestä makeaan veteen kutemaan. Väärin asennettu tierumpu voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemille ja kalataloudelle. Paras tapa vesistöylityksiin olisi aina silta, mutta jos se ei ole vaihtoehto, tulee valita riittävän suuri rumpu. Rummun vaihtaminen tulee suunnitella huolella etukäteen. Kaltevalle osuudelle asennettaessa rummun alavirran puolelle on suositeltavaa luoda koskimainen rakenne, jonka avulla vesi nousee rummussa ja hidastaa virrannopeutta. Vaellusesteet eivät ole ainoastaan lohikalojen ongelma, vaan esteistä kärsivät myös muut kalalajit ja eliöstö. TEKSTI JUSSI AALTONEN JA JANNE TOLONEN, VALONIA KUVA JANNE TOLONEN UUSI PIENVESIOPAS Suomen ympäristökeskuksen raportti Pienvesiopas Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä.. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-430-9 Eloranta, A.J. Asennuksessa tulee huolehtia, että rumpu asennetaan riittävän syvälle. Aiheesta lisää: valonia.fi/virtavesi Järvenpää, L. Virtavesien lisäksi myös rannikon fladojen ja kluuvien suuaukoille asennetut tierummut sekä pengertiet voivat estää kalojen vaeltamisen. Yleisin syy esteelle on rummun alapään liian korkea pudotus, joka estää vesieliöiden liikkumisen ylävirtaan. Rumpujen heikko kunto ja alapäiden korkea pudotus aiheuttivat vaellusesteet molemmissa kohteissa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-262-6 Suomessa on lukematon määrä kalojen liikkumisen ja vaelluksen kannalta haitallisia tierumpuja. & Eloranta, A.P. Olosuhteet esimerkiksi maaperän ja veden happamuudessa vaikuttavat rummun valmistusmateriaalin valintaan. (toim.) 2016. Operaatiot toteutettiin yhteistyössä Valonian, WWF:n ja maanomistajien kanssa. Rummun valinnassa ja mitoituksessa kannattaa tukeutua ELY-keskuksen asiantuntijoihin. Liiallinen kaltevuus voi aiheuttaa riskejä myös rakenteiden säilyvyydelle. Perniönjokeen laskevista Juottimenojasta ja Lohiojasta vaihdettiin betoniset rummut uusiin, muovisiin rumpuihin. Kummassakin kohteessa havaittiin välittömästi ylävirtaan nousevia kaloja, kuten kolmipiikkejä, pikkunahkiaisia ja kivennuoliaisia. Rumpujen alapuolille rakennettiin lisäksi noin 70 metrin pituiset koskialueet, joiden avulla osuuden kaltevuus saatiin hallintaan. Esteet voidaan ratkaista joko putouskorkeuden loiventamisella tai koko rummun uusimisella. Kokemuksia tierumpujen vaihdosta Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön taimenpuroista vaihdettiin kaksi esteen muodostanutta rumpua vuosina 2018?–?2019. Siltaja rumpurakenteiden aukkomitoitus. Vaellusesteiden poistamiseen voi hakea rahoitusta esimerkiksi ELY-keskukselta valtion harkinnanvaraisista avustuksista vesistöja kalataloushankkeisiin tai kalatalouden edistämisrahoista. Näin putouskorkeutta ei muodostu liikaa ja pohjan kiveäminen mahdollistuu. Suomen Kalastuslehti 8 • 17 S uomessa on arviolta noin 90?000 vesistörumpua ja näistä joka kolmas on vaelluseste. Vaellusyhteyden palauttaminen mahdollistaa vesieliöstön elpymisen ja kalanpoikastuotannon kasvun. Huomiota suunnitteluun Yleisimmät haasteet tierummuissa ja muissa rakenteissa liittyvät kaltevuuteen, eli rakenteen putouskorkeuteen
Kaasmarkunjoen kunnostusporukka työn touhussa. 18 • Suomen Kalastuslehti 8 Kosket kuntoon talkoilla Satakunnassa on jokitalkkarin toimesta saatu koottua vesienomistajat ja kalastuksen harrastajat innokkaaksi ja toimivaksi talkooporukaksi. TEKSTI: KIMMO PUOSI JA PETRI RANNIKKO, LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY KUVAT: TARJA AHO
Lohikalojen lisääntymisalue Porin kupeessa Harjunpäänjoki saa alkunsa Joutsijärvestä virraten ensin Joutsijokena sitten Kullaanjokena ja Kaasmarkunjokena ja lopuksi Harjunpäänjokena yhtyessään Kokemäenjokeen Porissa. Pienoinen positiivinen yllätys oli niin vedenomistajien kuin kalastuksen harrastajien innokkuus osallistua kunnostustalkoisiin. Joella aiemmin tehdyt koskien kunnostukset ovat selvästi parantaneet taimenen sekä lohen luontaista lisääntymistä, ja osalla kutualueista poikastiheydet ovat olleet erinomaisia. Rekkakuorma soraa miesvoimin koskeen siirrettynä ei intoa juurikaan ole vähentänyt vaan talkooväkeä on riittänyt joka tilaisuuteen. Suomen Kalastuslehti 8 • 19 H arjunpäänjoen lohikalojen kutualuekunnostukset ovat saaneet uutta vauhtia Satakunnan jokitalkkari Kimmo Puosin ohjauksessa. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on vaelluskalojen luonnonlisääntymisen parantaminen. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen luotsaama kalastonhoitomaksuvaroista tuettu hanke on koonnut niin vedenomistajat kuin vapakalastajat kunnostustalkoisiin. Kokemäenjoen sivu-uoma Harjunpäänjoki on perinteisesti ollut taimenen ja lohen lisääntymisaluetta. Lohia ja taimenia on pyydetty useana vuotena Kokemäenjoen Nakkilan koskilta vapakalastajien toimesta ja emokalojen siirroista on vastannut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Jokitalkkari suunnittelee ja järjestää Satakunnassa jokitalkkari suunnittelee ja toteuttaa vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia. Reitillä on useita pienkunnostukselle soveltuvia kohteita. Syksyllä 2016 Tehtaankoskilla tehdyssä kutupesien laskennassa ja kudun tarkkailussa kaikki potentiaaliset soraikot olivat käytössä. Tärkeässä roolissa joen poikastuotannon kasvussa ovat olleet Kokemäenjoesta Harjunpäänjokeen siirretyt emokalat. Joen kutualueet halutaan saada takaisin aiempaan loistoonsa sorastamalla ja palauttamalla näin uusia lisääntymisalueita lohikaloille. Vapaa
Sivu-uomien vesitystä parantamalla sekä poikaskiven lisäyksillä saadaan satoja neliöitä lisää tärkeää pienpoikasaluetta. Erityisesti lähialueen perhokalastusseurat ovat ottaneen kunnostustoiminnan osaksi harrastustaan. Niiden toteuttaminen pelkästään talkootyöllä ei ole realistista. Tulos oli tähän astisen seurantahistorian paras. Myös viranomaisten kanssa asiat sujuivat yhteisymmärryksessä, kunhan tarvittavat selvitykset oli tehty. Alueen merkitys kasvaa tulevaisuudessa Syksyn sähkökoekalastuksissa lohen poikastiheydet olivat 25,5 poikasta aarilla. Joki on alueellisesti jo nyt merkittävä taimenen sekä lohen lisääntymisalue ja tulevaisuudessa suunniteltujen kalateiden rakentamisen ja koskikunnostusten myötä merkitys kasvaa vielä oleellisesti. Taimenen pienpoikasille tärkeiden sivu-uomien kunnostuksia tehdään Tehtaankoskilla sekä Holminkoskella. Kunnostuksissa tehdään yhteensä 14 kutusoraikkoa, joiden yhteenKaasmarkunjoen kunnostusporukka tauolla. Talkookunnostuksissa ovat olleet mukana vesialueenomistajat sekä paikalliset luonnonsuojeluja kalastusyhdistykset. laskettu pinta-ala on noin 220 neliömetriä. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen hallinnoima Harjunpäänjoen kunnostushanke on saanut tukea maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.. Kunnostusten vaatimat luvat, selvitykset, suunnitelmat, materiaalit ja tilaisuudet vievät aikaa ja resursseja. 20 • Suomen Kalastuslehti 8 ehtoiset talkoolaiset ansaitsevat kiitokset konkreettisesta avusta vaelluskalakantojen hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä. Talkoista saadaan pienellä rahalla paljon irti kunhan joku järjestää ne. Tulokset kunnostuksista nähtiin syksyllä, kun lohet ja taimenet etsivät kutupaikkoja ja kaikki uudet kutusoraikot olivat käytössä. Poikaskivikkoa lisätään Tehtaankoski Ylisen sekä Tehtaankoski Hauenkuonon alueilla. Pääuomaan tehtävät poikaskivikot sijoitetaan uusien kutusoraikoiden läheisyyteen. Kunnostettavaa riittää pienessäkin joessa Kunnostuskohteet sijaitsevat Holminkoskella, Uimarannankoskella sekä Tehtaankoskilla. Kunnostuksissa keskityttiin virtapaikkoihin, joissa verrattain pienellä panostuksella saadaan poikastuotantoon merkittävää parannusta. Jokitalkkari Kimmo Puosi on tyytyväinen niiden saamaan suosioon ja toivoo työlleen jatkoa