Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 1 7/2025 Stadin silakkamarkkinat
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2026 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,30 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 3 Sisältö 10 ?Valtakunnallisen kalastuspäivän 20. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. vuosi 16 Silakan onginta houkutteli perheitä Ahvenanmaalla 18 Kalailta keräsi väen yhteen Simojärven rantaan 20 Ennallistaminen auttaa vesistöjämme 22 EU:n ennallistamisasetus ja ennallistamissuunnitelma 26 Sunnanåjoki sai uudet kutusoraikot 28 Koko ja kunto vaikuttavat istutetuista lohikaloista saataviin merkkipalautuksiin 32 Silakalla on 90?000 ystävää 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Helsinkiläinen päiväkotiryhmä tutustumassa Kalatalouden Keskusliiton akvaarioon Stadin silakkamarkkimoilla. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 32 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
– 13. Ilmoittautuminen avautuu 3.11. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva Tallink Silja Line Varaa paikkasi 19.12. 3. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2026 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2026. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Silja Symphony. Seitsemännet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 11. Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten merkitse päivä kalenterisi ja valmistaudu matkaan. mennessä!. ja päättyy 19.12
Kotivaraksi löytyy nykyisin kaupan hyllystä mainioita kotimaisia kalatuotteita säilyvässä muodossa. Perinteinen suolasilakka on vaihtunut sittemmin erilaisiin pienissä muovipurkeissa myytäviin maustesilakoihin, joita käydään hakemassa purkki tai kaksi jääkaappiin ja herkutellaan viikon sisällä pois. TÄSTÄ AJATUS eteni siihen, mitä suuhumme laittaisimme, jos maailmantilanteen kriisiytyminen jatkuisi ja laivat eivät kuljettaisikaan jatkuvana jonona herkkuja satamiimme tai sähkönjakeluun tulisi syystä tai toisesta vakavia häiriöitä. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kriisiajan huoltovarmuus elintarvikkeiden osalta nojaakin meillä nykyisin pääosin muuhun kuin kalaan. Liiton teltassa markkinahumua seuratessa mieleen tuli kuinka tilaisuuden luonne on muuttunut ajan saatossa. Luonnonvarakeskus toteaa viime vuonna julkaistussa selvityksessään, että kalan omavaraisuuden parantaminen kotimaista tuotantoa lisäämällä olisi keskeisin huoltovarmuutta parantava toimenpide. Jokaiselle kotitaloudelle voidaan vastuuttaa jo nyt riittävästä kotivarasta huolehtimisen 72 tuntia -periaatteen mukaisesti. Vielä ennen sotia helsinkiläiset kävivät noutamassa markkinoilta puunelikkoihin suolatut silakat koko talven varalle. Tuotantoa ei pystytä poikkeusoloissa yhtäkkiä merkittävästi lisäämään vaan kalatalouden elinkeinojen elinvoimaisuutta, taloudellista kestävyyttä ja kasvua pitää kehittää eri keinoin normaalioloissa. kerran. SUOMEN KALAOMAVARAISUUS on muihin elintarvikkeisiin verrattuna hyvin matala. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 5 Kalaruokaa kriisiaikoina PÄÄKIRJOITUS Kriisiajan huoltovarmuus nojaa meillä pääosin muuhun kuin kalaan.” LOKAKUUN ALUSSA Helsingissä pidettiin silakkamarkkinat 283
Huomautuksia annettiin 22 kappaletta. Luvattomasta pyynnistä tehtiin yksi tutkintapyyntö poliisille. Kansalaiskysely löytyy internetistä osoitteesta https://forms.office.com/e/xtuBL44enS LYHYET Tornionjoella kalastettiin edelleen Kalastussääntöjen tiukentuminen vaikutti Lapin ELY-keskuksen mukaan vain vähän kalastajamääriin Tornionjoella. 6 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 KANSALAISKYSELY SAIMAAN ALUEELLA Samaan aikaan aluetilaisuuksien kanssa ELY-keskus kerää kansalaiskyselyllä näkemyksiä saimaannorpan suojelun ja kalastusrajoitusten kehittämiseksi. 11. Esimerkiksi verkossa myydyistä luvista suosittua Tornionjoen aluekohtaista kausilupaa myytiin 1?773 kappaletta, kun vuonna 2024 aluelupia myytiin 1?930 kappaletta. 11., Rääkkylässä 6. Kalastajien lupa-asiat olivat pääosin kunnossa ja uusia kalastusmääräyksiä noudatettiin melko hyvin. 11., Taipalssaarella 12. Ruotsin ja Suomen viranomaiset valvoivat yhteistyössä kalastusta Tornionjoella kalastuskaudella 2025. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Tilaisuudet järjestetään Puumalassa 4. Kalastonhoitomaksun laiminlyönnistä kirjattiin kaksi näyttömääräystä poliisille. Kahdeksan kalastajaa ei ollut lunastanut alueellista yhteislupaa. Valmisteluun kuuluvat ELY-keskuksen järjestämät kaikille kiinnostuneille avoimet ja ilmaiset alueelliset keskustelutilaisuudet saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta. Tornionjoelle myytiin kalastuskaudella 2025 kalastuslupia lähes edellisvuoden tapaan. Esitys kalastusrajoituksista valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. KALASTUSASETUS SAIMAALLE ETENEE Pohjois-Savon ELY-keskus valmistelee esitystä kalastusrajoituksiksi Saimaalle vuosille 2026 – 2031. Kalastuksenvalvonnan yhteydessä tarkastettiin 975 kalastajaa. ja Savonlinnassa 13. 11. Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa saimaannorppakannan kasvaminen, mutta myös turvata Saimaan kalastusmahdollisuudet ja kotimaisen kalan saatavuus sekä elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset. Saimaan alueen osakaskuntien ja yksityisten vesialueenomistajien kannattaa nyt käydä kertomassa oma mielipiteensä alueen kalastuksen kehittämiseen. Noin 75 % Tornionjoen kausiluvista myydään nykyisin verkossa
Syyskuussa julkaistu Luonnonvarakeskuksen raportointi kattaa vuodet 2019 – 2024. Useimmat nahkiaiskannat ovat vaellusesteiden takia kokonaan ylisiirtojen ja toukkaistutusten varassa, minkä vuoksi suojelutaso arvioitiin epäsuotuisaksi. Lupatuloilla rahoitetaan kalastuksenvalvontaa Tornionjoella ja esimerkiksi Tornionjoen vaelluskalakantojen tutkimusta. Kantojen paikallispopulaatiot ovat liian pieniä ja vaellusmahdollisuudet sekä suotuisien lisääntymisalueiden pinta-alat riittämättömiä. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Toutaimen tilanne on parantunut ja laji on edelleen suotuisalla suojelun tasolla. Muikku on tulevaisuuden uhista huolimatta edelleen suotuisalla suojelun tasolla boreaalisella vyöhykkeellä ja Itämerellä. Harjuksen suojelutaso jatkui suotuisana alpiinisella vyöhykkeellä, puutteellisen tiedon takia tuntemattomana boreaalisella vyöhykkeellä ja huonona Itämerellä lajin mereisen elinalueen kaventumisen vuoksi. Tornionjoella osa luvanmyynnistä kertyneistä tuloista tilitetään vesialueiden omistajille ja osa tuloista käytetään Tornionjoen vaelluskalakantojen hyväksi Tornionjoen kalastussäännön mukaisesti. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 7 LYHYET RI ST O VE SA , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO MUIKKU SUOTUISALLA SUOJELUTASOLLA EU:n tärkeiksi määrittelemien kalalajien suojelutasot on arvioitu. Lohikantojen suojelutasot arvioitiin nyt epäsuotuisiksi sekä alpiinisella että boreaalisella alueella. Suomi raportoi kuuden vuoden välein Euroopan komissiolle kalalajit osana luontodirektiivien toimeenpanoa. Siikojen suojelun taso Itämeressä jatkuu riittämättömänä ja muilla alueilla kokonaisuutena suotuisana
Kalastuslaissa ei myöskään edellytetä, että kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määritys perustellaan käyttöja hoitosuunnitelmassa yksityiskohtaisesti. Kalatalousalueella toimiva kaupallinen kalastaja A katsoi, että suunnitelmasta eivät ilmene ne perusteet, joiden nojalla kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet on määritetty. ELY-keskus voi ainoastaan palauttaa suunnitelman kalatalousalueelle uudelleen käsiteltäväksi. Edellä lausuttuun nähden asiassa ei ollut KHO:n mukaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella ELY-keskuksen päätös kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman hyväksymisestä olisi ollut lainvastainen. Vaikka Tenoon noussut lohimäärä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta, jokeen palaava lohikanta on edelleen sangen pieni, kun huomioidaan jo viisi vuotta jatkunut lohenkalastuskielto Tenojoessa ja Tenovuonossa. Lisäksi Norja kielsi lohen meripyynnin laajemmin lähes koko Finnmarkin rannikolla kesällä 2025. Tenojoelta valonpilkahdus Nousulohien määrä kasvoi Tenolla selvästi verrattuna ennätysmäisen heikkoon vuoteen 2024, uutisoi Luonnonvarakeskus. 8 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 LYHYET KHO ENNAKKOPÄÄTÖS KHS VALITUKSEEN ELY-keskus oli hyväksynyt Saarijärven reitin kalatalousalueen vahvistaman ehdotuksen käyttöja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2023 – 2030. Korkein hallinto-oikeus (KHO) totesi päätöksessään, että ELY-keskus ei voi muuttaa käyttöja hoitosuunnitelmaa. Lohimäärän kasvu johtui lähinnä pienten yhden merivuoden lohien määrän kasvusta. Pintasukelluslaskennoissa havaitut kutulohimäärät kahdella Tenon sivujoella Pulmankija Akujoella vuosina 2003–2025.. KHO:n päätös: KHO 2025:62. KHO:n mukaan kalastuslaissa ja sen esitöissä ei tarkemmin mainita, mitä kriteerejä käyttäen alueet määritetään kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Innovaatioseteli on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen hankkeisiin. 12. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 9 LYHYET SAIMAANNIERIÄÄ MYÖS LUONTERILTA Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus keräävät saimaannieriän mätiä ja maitia talteen Pro Saimaannieriä -hankeessa nyt kolmatta syksyä peräkkäin. Emokalapyyntiä tehdään pääasiassa nieriän rauhoitusalueen ulkopuolella. 2025. Vesistöja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Saimaannieriä lisääntyy luonnossa ilman ihmisen apua ja usealla eri alueella Kuolimolla ja Eteläja Länsi-Saimaalla. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Kokeiluseteli on tarkoitettu hakijoille, jotka haluaisivat kokeilla kaupallista kalastusta. Käynnistysseteli taas on tarkoitettu hakijoille, jotka ovat päättäneet aloittaa kaupallisen kalastuksen yritystoiminnan. Kalatalousalalle otetaan käyttöön neljä uutta tukimuotoa, jotka rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastosta. AVUSTUSHAKUJA AVOINNA ELY-KESKUKSISSA ELY-keskuksissa on avoinna useita avustushakuja. Tämän syksyn emokalojen pyynti alkoi lupaavasti, vaikka rysät sijoitettiin kokonaan uusille alueille Luonterilla. Avustettavia hankkeita voivat olla lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Lokakuun alku toi iloisen yllätyksen, kun Metsähallitus koki emokalojen pyyntiin asetetut rysät. Hakuajat päättyvät 1. Saimaannieriä ei enää ansaitse Suomen uhanalaisimman kalakannan titteliä, järvilohen tilanne on paljon heikompi”, toteaa johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Tuloksena oli heti 12 kookasta saimaannieriää, vaikka Luonterista emokaloja ei ole pyydetty aikaisemmin kyseisiltä alueilta. Kunnostusseteli voidaan myöntää yleishyödyllisiin ympäristökunnostushankkeisiin, joilla on kalataloudellista merkitystä. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Luonnonvarakeskus lypsää pyydystetyt emokalat, minkä jälkeen ne palautetaan samoille sijoille, joista ne on pyydettykin
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Eri paikkakunnilla järjestettävät tapahtumat veivät koululaiset jälleen veden äärelle saamaan uusia elämyksiä ja tutustumaan kalastukseen. kerran. Ahvenanmaa oli mukana 10 vuoden tauon jälkeen. 10 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Valtakunnallisen kalastuspäivän 20. vuosi Huippusuosittu Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestettiin tänä vuonna 20
Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 11 Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumassa Helsingin Vanhankaupunginkoskella oli toukokuussa innokkaita nuoria kalastajia, mutta päivään osunut jäätävän kylmä sää vaikutti jossain määrin kaikkien tekemiseen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
Kuusamon tapahtumassa jouduttiin lunastamaan lupaus kalan valmistamisesta maistiaisiksi kaikille, kun yksi koululainen sai yllättäen saaliiksi komean hauen. Lisäksi valtakunnallinen kalastuspäivä on toiminut innoittajana lukuisille muille lapsille suunnatuille tapahtumille tänä vuonna. Molemmat tapahtumat tulivat täyteen tunnissa, kun ilmoittautuminen avattiin. Päivä huipentui ongintapaikalle, jossa lapset saivat kalastaa ohjatusti Koulutuskeskus Salpauksen opettajan Juha Happosen ja kalastuksenohjaajaopKalankäsittely on aina ollut yksi Helsingin kalastuspäivän kiinnostavimmista rasteista koululaisille ja opettajille. Maaja metsätalousministeriö on alusta saakka tarjonnut tapahtumalle taloudelliset puitteet kalastonhoitomaksuvaroista saadun rahoituksen turvin. 20 vuoden aikana kalastukseen on päässyt tutustumaan yli 100?000 lasta. Ahvenanmaa oli mukana 10 vuoden tauon jälkeen, kun Maarianhaminassa järjestettiin kaksi kalastuspäivän tapahtumaa. Suvannon äärellä koululuokat pääsivät kala-aiheiselle rastikierrokselle. Osallistujamäärä on laskenut alkuvuosien hurjista lukemista, mutta edelleen joka vuosi tuhansia koululaisia käy kalassa ympäri Suomen. Helsinkiläisten koululuokkien ja opettajien parissa huippusuosittu tapahtuma toi lähes 700 koululaista opettajineen kalastamaan Vanhankaupunginkosken suvannolle, yhdelle Suomen parhaista kalapaikoista. Juhlavuonna järjestettiin 39 virallista Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaa, joihin osallistui yli 4?500 lasta. 12 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 H arva muistaa, että Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 2006. Alkujaan Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin aina elokuun viimeisenä keskiviikkona. Vaikka ajankohta ei ole Pohjois-Suomessa paras mahdollinen talven vasta kääntyessä kevääksi, ajateltiin kuitenkin, että koululaisten houkutteleminen kalastuksen pariin toimii paremmin, kun heillä on koko kesä aikaa uuden harrastuksen parissa. TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasivat vuorovuosin Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö jäsenistöineen. Rasteilla harjoiteltiin kotimaisten kalalajien tunnistusta, tutustuttiin kalankäsittelyyn ja kalastustekniikoihin sekä maisteltiin herkullisia silakkapihvejä. Vuonna 2014 tapahtuma siirrettiin toukokuulle. Helsingissä kaksi tapahtumaa Valtakunnallisen kalastuspäivän juhlavuonna Kalatalouden Keskusliitto järjesti Helsingissä kaksi tapahtumaa, toisen toukokuussa ja toisen elokuussa. Se on iso määrä. Tapahtuman ideoinnissa ja järjestelyissä olivat tuolloin mukana eduskunnan kalakerho kansanedustaja Erkki Pulliaisen johdolla sekä ERÄ-lehden silloinen päätoimittaja Seppo Suuronen. Vuodesta 2018 vetovastuussa on ollut yksin Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen
Rovaniemellä perattiin muikkuja Valtakunnallisen kalastuspäivän vuoden 2025 Lapin aluetapahtuma järjestettiin Rovaniemellä 20. Toiminnanjohtaja Joan Granqvistin mukaan päivän tavoitteena oli osoittaa nuorille, että tavanomaisista kaloista ei valmisteta ainoastaan arkiruokaa, vaan niistä voi yhtä lailla loihtia todellista herkkuruokaa. Ylikapellimestarina onkirastilla toimi Helsingin kaupungin kalatalousneuvoja Sari Snellman, joka neuvoo myös työssään helsinkiläisiä koululaisia onginnan saloihin. Kuusamossa jouduttiin lunastamaan lupaus Kuusamossa kalastuspäivän huikea kohokohta oli, kun yksi oppilaista nappasi hauen läheiseltä sillalta. Rovaniemen aluetapahtumaa on vuosien mittaan tehty laajalla yhteistyöllä, nytkin tapahtuman järjestivät yhdessä Lapin Kalatalouskeskus, Rovaniemen 4H-yhdistys ja Lapin Vapaa-ajan kalastajat kuvailee Lapin Kalatalouskeskuksen tiedottaja Auni Vääräniemi. Gourmetillallinen lukiolaisille Nylands Fiskarförbund järjesti helsinkiläisen Tölö Gymnasiumin oppilaille Gourmetpäivän, jossa oppilaat valmistivat huippukokki Matias Erikssonin johdolla hienoja kalaruokia särjestä ja hauesta. Helsinkiläiset lukiolaiset valmistivat huippukokin johdolla itselleen gourmetillallisen ihan tavallisista kaloista. Päivän aikana kalastukseen ja kalan käyttöön tutustui 263 koululaista. Esimerkiksi Kerimäellä järjestetyn tapahtuman yhdellä rastilla oli esillä valuma-aluemalli, jonka avulla Kuusamon tapahtumassa jouduttiin lunastamaan lupaus kalan valmistamisesta maistiaisiksi kaikille, kun yksi koululainen sai yllättäen saaliiksi komean hauen. ADE RISTI, OULUN KALATALOUSKESKUS JOAN GRANQVIST, NYLANDS FISKARFÖRBUND. Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola oli nimittäin mennyt päivän alussa lupaamaan oppilaille, että jos joku saa kalan virvelin heittorastin yhteydessä, niin se valmistetaan heti livenä ruoaksi kaikille. Kerimäellä tutustuttiin valuma-aluemalliin Ympäri Suomen järjestetyissä tapahtumissa oli tarjolla kalastuksen lisäksi hyvin monenlaisia aktiviteetteja. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 13 pilaiden avustamana. Kaikki halukkaat oppilaat jonottivat maistiaisia niin että meinasi tulla kiire, kun bussi odotti jo oppilaita ja vielä oli muutama, jotka eivät olleet päässeet haukea maistamaan. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) kalastajamestarilinjan opiskelijan vetämällä rastilla lapset kokeilivat muikun perkaamista. Oi sitä riemun määrää, kun yksi oppilas sai kuin saikin sieltä ison hauen. Monelle tämä oli ensimmäinen kerta, kun he pääsivät näkemään koko tapahtumaketjun, eli kalastajan ja kalan kamppailun, kalastajan riemun isosta saaliistaan ja kalan käsittelyn ja fileoinnin ruoaksi. Päivä huipentui yhteiseen viiden ruokalajin illalliseen oppilaiden kesken. elokuuta
Hänen mukaansa kalaan on menty ympäristöopin tuntien yhteydessä ja kalastus toimii hyvin osana uutta monialaista oppimista. Luokka sai palkinnoksi 19 virveliä ja 19 viehesettiä. Sitä ennen kalabongauskisa oli ollut iästä riippumatta avoin kaikille halukkaille. 14 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 koululaiset saivat käsityksen siitä, miten vesi liikkuu sadettuaan taivaalta alas maahan. Eniten kalalajeja bongannut (fongannut) luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet. Vaskiveden koulun luokanopettaja Niina Lähteenmäki ilahtui palkinnoista kuulleessaan. Fongauskisan voitto Rautalammille Osana Valtakunnallista kalastuspäivää järjestetty Koululuokkien kalabongauskisa sai alkunsa vuonna 2014. M IK KO O LL IL A VA PA RE TK ET , YH TE IS TY Ö SS Ä H ER RA H AK KA RA IS EN TA LO N KA N SS A BE AT RI CE EN RO TH. Pääpalkinnon lisäksi arvoimme kalastusvälineitä kaikkien kisaan osallistuneiden luokkien kesken. Kisan voittanut rautalammilainen Matti Lohen koulun 4A luokka sai pyydettyä yhteensä 17 eri kalalajia. Sastamalassa Herra Hakkarainen, Herra Hakkaraisen talolta, toi oman lisänsä kalastuspäivän tapahtumaan. Iso kiitos kaikille kisaan palkintoja lahjoittaneille yrityksille Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin, Daiwa, Borgå 4H:n järjestämässä Fiskeskolan tapahtumassa lapset pääsivät kokeilemaan kalan perkaamista Porvoossa. Palkinnot menivät Metsolan ala-asteen koulu 3–6 V oppilaille (9 virveliä + 9 viehepakettia) Helsinkiin, Vaskiveden koulun 0–6 oppilaille (2 virveliä + 2 viehepakettia ja 24 onkea) Vaskivedelle ja Snellmanin koulu 3-5S luokan oppilaille (5 onkea) Kuopioon. Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härkösen mukaan koululaiset saivat itse kaataa vettä malliin ja seurata veden kulkua. Hän kertoi tiistain olleen koko pienen kyläkoulun yhteinen kalastuspäivä. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin mahdollisimman monta eri kalalajia viikon aikana. Lähteenmäki kertoi lisäksi puhelimessa, että paikallisen kalastuskunnan kanssa on järjestetty yhteisiä kalastuspäiviä, myös pilkkipäiviä. Tänä vuonna Koululuokkien kalabongauskisaan osallistui 16 koululuokkaa ympäri Suomen. Matti Lohen koulu on osallistunut kisaan jo vuosia ja voittanut kisan kerran aiemminkin, joten siellä on hyvä perinne asian suhteen. Pientä koulun opettajienkin välistä kilpailua on havaittavissa, sillä voittajaluokan opettaja Mika Koukkarin mukaan koulun toista opettajaa harmitti kun olivat jääneet kisassa toiseksi
Lisää Valtakunnallisesta kalastuspäivästä: https://ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Opetusmateriaalit: https://ahven.net/kalasta-tietoa/opetusmateriaali/ Koululuokkien kalabongauskisan tulokset: https://ahven.net/kalastus/tulosseuranta/ N IIN A LÄ H TE EN M ÄK I Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyössä eduskunnan kalakerhon sekä maaja metsätalousministeriön kanssa. Paikallisten tapahtumien järjestämiseen on saatu rahoitusta ELY-keskuksien myöntämistä kalastonhoitomaksuvaroista.. Opetusmateriaalia tarjolla avuksi kalapäivään On hyvä muistaa, että jos kalaan lähteminen ei syystä tai toisesta onnistu, Kalatalouden Keskusliitolla on tarjolla runsaasti kala-aiheisia tehtäviä ja pelejä nettisivuillaan. Tähän kisaan olisi mahdollista osallistua paljon enemmän luokkia kuin tällä hetkellä. Pelaamalla esimerkiksi kalabingoa kalabongausviikon aikana koululuokka oli mukana kala-aiheisten palkintojen arvonnassa. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Suomen 4H-liitto ja kalastusvälineyritykset. Kisan voittaminen on vaikeaa, mutta arvottavia palkintoja voi saada kuka tahansa. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Se vaatisi paikallisilta kalataloustoimijoilta nykyistä ahkerampaa kannustamista osallistumiseen. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 15 Vaskiveden kyläkoulun oppilaat osallistuivat opettajansa Niina Lähteenmäen johdolla koululuokkien kalabongauskisaan ja saivat kisan arvonnassa palkinnoksi onget ja virveleitä. OPM, Abu Garcia ja Rapala
Tänä vuonna oli aika herättää tapahtuma uudelleen henkiin. 16 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Valtakunnallinen kalastuspäivä huomioitiin ensimmäisen kerran Ahvenanmaalla vuonna 2015. Perheet kävivät kalastuspäivän aikana silakkaongella purjelaiva Pommernin luona Maarianhaminassa. M AL IN H AG ST RÖ M
Joka vuosi järjestetään myös erittäin suosittu kalastusleiri saaristossa, kertoo Anki Håkans Ahvenanmaan 4H:sta. Kalastuskoulussa lapset oppivat erilaisia kalastustekniikoita ja viettävät aikaa samanhenkisten kanssa. Purjelaiva Pommernin luona perheet onkivat, perkasivat ja paistoivat silakkaa suoraan paikan päällä. Tapahtuman järjesti Ahvenanmaan 4H yhdessä Kalaleaderin (Lokalkraft Leader Åland) ja muiden toimijoiden kanssa. Magneettikalastus ja mato-onginta houkuttelivat monia, ja Ålands fiskevårdscentrum järjesti tietovisakierroksen kalalajeista ja kalastustiedosta. Ilta oli täynnä kalastuksen iloa, oppimista ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää säilyttää tietoisuus aineettomasta kulttuuriperinnöstämme – kalastuksesta ja saaristolaiselämästä, sanoo Alexandra de Haas Lokalkraft Leader Ålandista. Voimakkaasta tuulesta huolimatta silakan onginta houkutteli noin 130 osallistujaa. AL EX AN D RA D E H AA S. Paikalla kävijät saivat lainata onkia ja pelastusliivejä, ja Byggvaruhuset jakoi silakkalitkoja. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 17 V altakunnallista kalastuspäivää vietettiin Ahvenanmaalla toukokuussa tapahtumalla, joka kokosi yhteen kalastuksesta kiinnostuneita nuoria ja vanhoja Pommernin tuntumaan Maarianhaminassa. Valtakunnallinen kalastuspäivä teki paluun Ahvenanmaalle kymmenen vuoden tauon jälkeen. Toivomme lisää hankkeita, jotka innostavat lapsia ja nuoria kalastuksen pariin. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT MALIN HAGSTRÖM OCH ALEXANDRA DE HAAS Silakan onginta houkutteli perheitä Ahvenanmaalla Mikä maistuisikaan paremmalta kuin itse pyydetty ja juuri paistettu silakka. Ahvenanmaan Folkhälsan tarjosi kahvia, ja Kalaleader keräsi lasten ajatuksia kalastuksesta. Meripelastusseura oli myös paikalla ja jakoi tietoa meriturvallisuudesta ja vesillä liikkumisen tavoista. Halukkaat saivat myös kokeilla vastapyydetyn silakan paistamista paikan päällä – tämä oli erityisen pidetty osuus, joka herätti sekä uteliaisuutta että ruokahalua. Järjestäjien edustajat opastivat, kuinka silakkaa kalastetaan, ja kun kala nappasi, näyttivät Ahvenanmaan maakuntahallituksen Viktor Eriksson ja Linda Sundström, kuinka kala perataan ja valmistetaan. – Aloitimme Fiskeskolanin yksitoista vuotta sitten ja olemme nähneet lasten ja nuorten kasvavan kiinnostuksen. Silakan onginnan lisäksi oli tarjolla useita muita aktiviteetteja. – Oli upeaa nähdä, kuinka suurta kiinnostusta osallistujat ja kävijät osoittivat
18 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 S imojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue järjesti elokuussa yhdessä Impiö-Nikkilän kyläyhdistyksen kanssa kaiken kansan kalaillan Simojärven rannalla. Kalastonhoitomaksuilla rahoitetaan kalatalousalueiden toimintaa. Tilaisuudessa esiteltiin myös kalatalousalueen toimintaa ja kalastuksenvalvontaa. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue on laaja, joten kalastuksenvalvontakin on laajalla alueella. Koulu osallistui mielihyvin Kuhan koululaisille kalastusaiheet olivat jo entuudestaan tuttuja. Heidät tunnisti kalastuksenvalvojan kirkkaankeltaisista liiveistä, ja Sassin mukaan moni kalaillan osallistuja kävikin juttelemassa heille kalastuksenvalvonnasta. Sassi ja Kehus kertoivat, että pelkästään Simojärvellä he olivat olleet kahdeksan tuntia vesillä ja ajoa oli tullut lähes sata kilometriä. Illan aikana tuotiin esille myös kalastuksenvalvontaa, jonka järjestäminen on kalatalousalueen vastuulla. Koulunjohtaja Tiina Peltola kertoi, että aiemmin koulun oppilaat ovat olleet kolmena vuotena Penämöllä nuotanvetoa katsomassa ja yöpymässä. Tärkeinä osallistujina illassa olivat Kuhan koulun oppilaat. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueella kalastuksenvalvojina toimivat Timo Sassi ja Tapio Kehus olivat mukana Simojärven kalaillassa. Muutoin puutteita oli paljon. Valvojien mielestä heidän yhtenä tehtävänään on antaa tietoa ja neuvoja esimerkiksi kalastonhoitomaksun maksamisen tärkeydestä. Puuttui joko yhteystiedot tai pyydystä ei ollut merkitty oikein, kalastuksenvalvojat kertoivat. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI Simojärvellä valvoessa vastaan tuli vain kaksi oikein merkittyjä katiskaa. Kalastuksenvalvojat esillä Kalaillan tavoitteena oli houkutella ranualaisia yhteisen asian äärelle ja tarjota hyödyllistä tietoa kalastuksesta ja kalatalousaluetoiminnasta. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Timo Matinlassi oli samoilla linjoilla. Järjestimme oppilaille kalaillan päiväksi iltakoulun. Kalailta keräsi väen yhteen Simojärven rantaan Ranuan ainoan kyläkoulun oppilaat pääsivät osallistumaan Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen kalaillan ohjattuun toimintaan iltakouluna. Koululaisia varten oli Simojärven rantaan laadittu kalastukseen, veteen ja terveyteen liittyviä tehtäväja tietorasteja. Kalatalousalueet tekevät tärkeää ja monipuolista työtä kalatalouden hyväksi. Kun koulu sai kutsun Simojärven kalailtaan, he ottivat sen mielihyvin vastaan. Kalailtaan osallistuivat Ranuan 4H-yhdistys, Luontoliikunta ja hyvinvointi -hanke, Sydänliiton Lapin Sydänpiiri ja Pidä Lappi Siistinä ry. Jos vastaan tulee kalastaja, jolla ei ole kalastonhoitomaksua maksettuna, niin kyse on enemmän tietämättömyydestä kuin piittaamattomuudesta. Ennen rasteille tuloa kävimme katsomassa lähistöllä olevia Kuittarin myllyä, pyyntikuoppia ja kivikautisia asumuksia, Peltola sanoi.
Ranuan 4H-yhdistys ja Luontoliikunta ja hyvinvointi -hanke opastivat vedestä pelastautumiseen, kannustivat kokeilemaan nopeaa pelastusliivin pukemista ja laittoivat lapset oppimaan uusia solmuja. Kuhan koulun koko vuoden teemana on ”Elettiinpä ennenkin”. Simojärven kalaillassa oppilaat kulkivat luokittain järjestäjien tekemillä rasteilla ja selvittivät erilaisia tehtäviä.. Pidä Lappi Siistinä -rastilla oppilaat opettelivat lajittelemaan erilaiset järviroskat oikeisiin lajittelupisteisiin. Impiö-Nikkilän kyläyhdistys urakoi kävijöille lättyjä ja kahvia, tarjosivat mehua ja tekivät tulet makkaranpaistoa varten. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue oli saanut tapahtuman järjestämiseen avustusta Lapin ELY-keskukselta kalastonhoitomaksuvaroista. Kalailtaan kuului perinteisesti muikun maistatusta. Simojärven kalaillassa oppilaat kulkivat luokittain järjestäjien tekemillä rasteilla. Etenkin koululaisten osallistumista ja intoa Niemelä piti esimerkillisen hyvänä. Illan ohjelmaan kuului myös kalaillan aamuna merestä saadun lohen painon arvioimista. Ihmiset tulivat paikalle iltaa viettämään ja toisiaan tapaamaan. Heidän rasteiltaan jää varmasti paljon asioita koululaisten mieleen. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen rastilla lapset muun muassa arvuuttelivat kalojen nimiä. Järjestelyt vaativat paljon aikaa. Lähimmäksi oikean painon arvanneet saivat palkinnon. Täällä oli monipuolinen kattaus toimijoita. Kävijöitä oli lähes 60 koululaisen lisäksi satakunta kyläläistä ja ranualaista vauvasta vaariin. Kalaa paistettiin kaikkiaan 20 kiloa. Impiö-Nikkilän kyläseuran puheenjohtajana sekä Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen hallituksen jäsenenä toimiva Sakari Niemelä kertoi, että tapahtumaa alettiin järjestämään jo puolta vuotta ennen tapahtumapäivää. Meitä helpotti se, että kyläseura on järjestänyt tällaisia tapahtumia ennenkin. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 19 Hyvä ja yhdistävä kokemus Järjestäjien mukaan Simojärven kalailta onnistui erinomaisesti. Sen myötä oppilaat tutustuvat esimerkiksi entisajan käsityötaitoihin, tekevät museovierailuja ja oppivat luontaiselinkeinoista. Sydänliiton rastilla puhuttiin esimerkiksi kalaruuan terveellisyydestä ja tutkittiin erilaisten rasvojen koostumuksia
Ennallistamisen yhteydessä ojitetulta suoalueelta poistettiin puuta lehtipuita säästäen. Retken ohjelmassa oli vierailu Enäsuolle, jossa on tehty vedenpalautusta, ojien tukkimista ja puuston poistoa sekä seurattu toimenpiteiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Ensimmäisinä vuosina suurin osa päästöistä muodostuukin muusta kuin kiintoaineista, esimerkiksi typestä ja fosforista. Enäsuolla veden pinta nousi noin 20–30 cm päähän maan pinnasta. Aikanaan ojitettu suoalue rajoittuu toiselta puoleltaan talousmetsään ja suon toisella laidalla on ojittamaton luonnontilainen suoalue. Valuma-alueella tapahtuva ennallistaminen on merkittävässä roolissa vesistöjemme ja kalakantojemme tulevaisuuden kannalta. Ensimmäisenä vuonna koneet jylläävät maastossa ja päästöjä syntyy runsaasti. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO dalle ja suon laidan metsikköön. Suurimmat päästöt tapahtuvat kuitenkin ensimmäisten parin kolmen vuoden aikana. Veden levitessä suolle se myös samalla suodattuu ja puhdistuu. Ennallistaminen ei ole päästötöntä Ennallistaminen ei ole päästötöntä varsinkaan alkuvaiheessa. Kymmenen vuoden. Johdeojan päästä vesi olikin lähtenyt selvästi leviämään suon laiEnnallistaminen auttaa vesistöjämme Valuma-alueella tehdyillä toimilla on iso merkitys sille mitä vesistöillemme tapahtuu. Ojitetun suon ennallistaminen Enäsuo on kaksi vuotta sitten toteutettu ennallistamiskohde. Ennallistamistoimet alkavat heti pidättämään kiintoainesta veden hidastuneen kierron ja suodattumisen myötä. Aikanaan kaivetut ojalinjat täytettiin turpeella. Aktiivinenkaan kunnostus ei auta, jos vesistöön valuu aineksia muualta. Veden pinnan nousu ei välttämättä ole uhka läheiselle talousmetsälle, vaan se voi veden varastointikyvyn kasvun myötä olla tulevaisuudessa jopa hyödyksi varauduttaessa yhä kuivempiin ja kuumempiin kesiin. 20 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 S yyskuussa järjestetty Metsätalouden vesiensuojelupäivien webinaari ja erityisesti Kouvolan seudulle suunnattu retkeily antoivat osallistujille käytännön esimerkkejä vesiensuojelusta ja ennallistamisesta. Lisäksi tutustuttiin Pitkänlahdensuon entiselle turvetuotantoalueelle syntyneeseen kosteikkoon ja sen vesiensuojelulliseen merkitykseen. Enäsuon ennallistaminen oli osa Hiili-Vespa-hanketta, jossa oli tavoitteena palauttaa aikanaan ojitetun suoalueen vesitalous, parantaa viereisen luonnontilaisen suoalueen vesitaloutta sekä tutkia ennallistamistyöstä seuranneen vedenpinnan tason nousun vaikutusta vieressä sijaitsevaan talousmetsään. Lisäksi ojitusalueelta kaivettiin ennallistamisalueen reunalle ulottuva johdeoja, jonka tarkoitus on nimenomaan tuoda lisää vettä ennallistettavalle suolle, päinvastoin kuin ojituksen aikana
Tässä auttaa kosteikkoon muodostunut vesialtaiden siksak-rakenne. Alueen vedenviipymä on riittävä, jotta kiintoaines jää kosteikkoalueelle eikä jatka matkaa alueen lähellä sijaitsevaan järveen. Liian nopealla virtauksella matkan varrelle jää vain suurempaa ja karkeampaa kiintoainetta. Pitkänlahdensuolla kosteikko on alkanut hiljalleen kasvaa umpeen. Ihan minne vaan ei kosteikkoa voi rakentaa Kosteikkoa omalle maalleen halajavan on hyvä tietää, että kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään prosentin yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta, jotta suodattava vaikutus on riittävä. Kosteikkoalueella veden viipymän tulisi olla vähintään vuorokauden verran, jotta kiintoainesta laskeutuu Kouvolan Enäsuolle aikoinaan kaivetut suo-ojat on ennallistamistyön yhteydessä tukittu. Vesi on palaamassa kerran ojitetulle suoalueelle ja suolta aiemmin vesistöön valuneet kiintoaineet saostuvat suolle eivätkä samenna vesistöä.. Suo on vesittynyt luontaisesti ilman ihmisen suorittamia ennallistamistoimia, tosin majava on hieman auttanut luonnon omana ennallistajana. kuluttua päästöt ovat jo laskeneet alle sen tason mitä ne olivat ennen ennallistamista. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 21 riittävästi matkan varrelle. Kasvit toimivat myös suodattavina elementtinä ja sitovat lisäksi tehokkaasti ravinteita. Turvetuotantoalueesta toimiva kosteikko Pitkänlahdensuon alue on yli 30 vuotta sitten toimintansa lopettanut entinen turvetuotantoalue. Yksityistä kosteikkosuunnittelua miettivää voi ilahduttaa tieto, että hankkeelle voi saada jopa 100 prosentin rahoitustuen. Nyt alue toimii vettä pidättävänä ja suodattavana kosteikkona
22 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Hiitolanjoen mittava kunnostustyö vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi sai tukea NOUSU-ohjelmasta.
Myös luonnon kyky kestää yleistyviä sään EU:n ennallistamisasetus ja ennallistamissuunnitelma EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan 18.?8.?2024. Uudet arviot ovat tätä matalampia ja esimerkiksi edellä mainitut ohjelmat osaltaan jo rahoittavat ja tukevat asetuksen mukaista luonnon tilan parantamista. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilaa parantavia toimia soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Hintalappu riippuu kuitenkin siitä, että mitä toimenpiteitä Suomen omaan ennallistamissuunnitelmaan lopulta kirjataan ja kuinka suuria pinta-aloja se lopulta koskee. Mitä tämä kaikki oikeastaan pitää sisällään. Ennallistamisasetuksen toimeenpanolla halutaan myös tehostaa nykyisen EU-lainsäädännön, kuten luontodirektiivin ja lintudirektiivin, toteutusta. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa, myös virkistysmahdollisuuksia. Toimeenpanon taloudellisia,. Ennallistamisasetuksen mukaan Suomen pitää vuoteen 2030 mennessä ennallistaa 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia niistä alueista, joiden luontoarvoja on heikennetty. Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voi säilyä talouskäytössä tai olla vaikkapa osa kaupunkiympäristöä. Suomessa tehdään jo merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi esimerkiksi Helmi-, METSO-, Ahtija NOUSU-ohjelmissa. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 23 E U:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Komissio arvioi alun perin, että ennallistamistoimien kustannukset voisivat Suomelle olla yli 900 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ääri-ilmiöitä vahvistuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Kokonaistavoite on, että ennallistamistoimenpiteet kattavat vuonna 2030 yli 20 % unionin maaja merialueista ja vuonna 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit. Luonnon tilaa parantavia vesistöihin liittyviä toimia ovat suo-ojien tukkiminen ja jokija purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa esimerkiksi patoja purkamalla. Noin puolet kustannuksista on arvioitu syntyvän sisävesien tilan parantamisesta, noin viidennes metsien tilan parantamisesta ja hieman alle viidennes turvemaiden ennallistamisesta. Nyt on siis vielä mahdotonta antaa hintalappua sille, mitä ennallistaminen lopulta maksaa. Ennallistamistoimia on jo tehty Ennallistamisasetus jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa, ja asetusta voidaan toimeenpanna esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Suomella on asetuksen voimaantulosta kaksi vuotta aikaa laatia kansallinen ennallistamissuunnitelma, jonka jälkeen komissiolla on puoli vuotta aikaa antaa huomionsa, minkä jälkeen jäsenmailla on vielä puoli vuotta aikaa viimeistellä suunnitelma. Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytetään monia erilaisia tapoja vahvistaa luontoarvoja
Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle. Keski-Suomen kalatalouskeskuksen johtama Rutajoen Seinäkosken myllypadon purku ja kalataloudellinen kunnostus sai myös tukea NOUSU-ohjelmasta. Suuri osa näistä tilaisuuksista on jo ollut, mutta syksyllä järjestetään vielä joitain. Ennallistamissuunnitelmassa kukin jäsenvaltio osoittaa, mitkä energiantuotannosta tai vastaavasta käytöstä poistuneista esteistä se aikoo poistaa ja mahdollisuuksien mukaan parantaa samalla jokiin kytköksissä olevien tulva-alueiden tilaa. Teemaryhmät kutsuvat oman alansa sidosryhmät kuulemisiin valmistelun useassa vaiheessa. Suunnitelma valmistellaan viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön asiantuntijat. EU:N BIODIVERSITEETTISTRATEGIA JA EU:N ENNALLISTAMISASETUS EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi virtavesiä koskien jokaisen jäsenvaltion on tunnistettava kansallisessa ennallistamissuunnitelmassaan alueellaan sijaitsevien virtavesien keinotekoiset vaellusesteet, jotka poistamalla voidaan edistää tavoitteiden toteutumista. EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Asetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa.. Teemaryhmät on jaettu ennallistamisasetuksen artikloiden aihealueiden mukaan: 1) maaja sisävesiluontotyypit, lajien elinympäristöt sekä virtavedet ja tulvatasanteet, 2) meriluonnon tilan parantaminen, 3) kaupunkiympäristöt, 4) maatalousympäristöt ja pölyttäjäkannat ja 5) metsäluonto. 24 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 sosiaalisia, ja ympäristövaikutuksia sekä kustannuksia arvioidaan kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisen aikana. Niihin kannattaa mennä mukaan vaikka ihan vaan kuuntelemaan mistä on kyse. Kansallinen ennallistamissuunnitelma Ennallistamisasetuksen toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi
48 eri paria upeina piirroksina. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Talvi-iltoihin! Hinta 15,50 €. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 25 Tilaa nyt! ahven.net Suositut muistipelit. Nimet suomeksi ja ruotsiksi
Ylempi kunnostusalue sijaitsi muinaisjäännösalueella. Myös yhteydenpito maanomistajiin oli tarpeen, jotta toimenpiteille saatiin sovittua paras ajankohta. Museoviraston mukaan joen eteläpuolelle ei saanut mennä eikä sitä saanut muokata. Kunnostustyöhön hallitus palkkasi vastaavaksi valvojaksi iktyonomi Eero Hakalan. TEKSTI JA KUVA KAJ MATTSSON, ÅBOLANDS FISKARFÖRBUND Kun vielä paljastui, että joen pohjoispuolella olevalla pellolla, jonka kautta joelle olisi pitänyt kulkea, viljeltiin kasvia, joka ei mahdollistanut joelle pääsyä vuonna 2024, kalatalousalueen hallitus päätti pitää tuumaustauon ja etsiä uusia ratkaisuja vuodelle 2025. Kalatalousalue jatkoi toimenpiteitä vuonna 2024 ja haki sekä sai rahoitusta ELY-keskuksen edistämismäärärahoista. Touko-kesäkuussa tehtiin vielä yksi kenttäkäynti, jossa tarkistettiin joen syvyydet ja laadittiin tarkempi suunnitelma. Saaristomeren alueella ei ole tähän mennessä juuri tehty vastaavia virtavesikunnostuksia, mutta KemiönsaarenSärkisalon kalatalousalueen kunnostushankkeen myötä tilanne on kenties muuttumassa. Varsinainen kunnostushanke käynnistyi huhtikuussa 2024, mutta kohtasi melko pian vastoinkäymisiä. Kaiken lisäksi vain yksi kolmesta yrityksestä vastasi kalatalousalueen lähettämään tarjouspyyntöön, ja sekin tarjous ylitti budjetin. Sunnanåjoki sai uudet kutusoraikot Kemiönsaarelle valmistui tänä vuonna ensimmäinen meritaimenen lisääntymistä tukeva virtavesikunnostus. Rakennustöiden ajankohdaksi määritettiin. Kutusoraikot rakennettiin syyskuussa Vuoden 2025 hankkeeseen lisättiin vielä sähkökoekalastus, jolla haluttiin selvittää, onko Sunnanåjoessa edelleen meritaimenen poikasia. Hankkeessa sähkökoekalastettiin viisi mielenkiintoisinta kohdetta, jolloin Kemiönsaaren länsiosassa virtaavasta pienestä Sunnanåjoesta löydettiin meritaimenen poikasia. Hakala työskentelisi yhdessä kalatalousalueen toiminnanjohtaja Kaj Mattssonin kanssa. 26 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 K emiönsaaren-Särkisalon kalatalousalue osallistui vuonna 2021 hankkeeseen, jossa tutkittiin Kemiönsaaren virtavesiä. Kalatalousalue ryhtyi välittömästi toimeen ja laati Sunnanåjoen meritaimenelle toimenpidesuunnitelman, joka valmistui syyskuussa 2023. Suunnitelmassa suositeltiin, että kahdelle alueelle tehtäisiin kutusoraikkoja helpottamaan meritaimenen kutua. Touko-kesäkuussa 2025 alettiin etsiä sopivia kaivinkoneurakoitsijoita sekä yrityksiä, jotka voisivat toimittaa oikeanlaista soraa kunnostukseen
Hankkeessa tuli kuitenkin lisää yllätyksiä. Juuri ennen toteutusta huomattiin, että maanalainen sähkökaapeli kulki juuri siellä, jonne kutusoraikko oli tarkoitus tehdä. Kunnostustyön onnistumisen seurantaan kuuluva sähkökoekalastus tehdään todennäköisesti kahden vuoden kuluttua, mutta jo ensi syksynä soraikot on puhdistettava kerrostuneesta mudasta, mahdollisia uusia emokaloja varten. Paikalle piti ensin rakentaa tie alas joelle ennen kuin päästiin varsinaisiin kunnostustöihin. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 27 svägenin sillan alapuoleinen alue kolmantena päivänä. Kaivinkoneessa oli kauhan yläpuolella ”pinsetit”, joiden avulla kiviä voitiin sijoittaa tarkasti paikoilleen. Tähän rakennettiin kolme soraikkoa, ja toiveena on, että meritaimenet ottavat ne käyttöön loppusyksyllä 2025.. Nyborgin tilan kohdalla olleet kutusoraikot valmistuivat vielä samana päivänä ja vaativampi SkinnarvikIktyonomi Eero Hakala Sunnanåjoen ylemmän kosken kutusoraikoilla. Seuraavana päivänä oli kaivinkoneenkuljettaja Jimmy Bergqvistin vuoro. Nyt on luvassa toiveikasta odotusta Nyt toivotaan, että syksyllä jokeen nousevat emokalat ottavat viisi juuri valmistunutta kutusoraikkoa omikseen. syyskuun ensimmäinen viikko, jolloin joen yläpuolisten peltojen sato olisi jo korjattu. Sähkökoekalastus suoritettiin syyskuun alussa ja meritaimenen poikasia löytyi kaikilta kolmelta alajuoksun paikalta, mutta ei Björkboda Träskin läheltä. Soraikon paikkaa jouduttiin muuttamaan ja tässä Hakalan kokemus oli arvokas. Joen virtaus oli alhainen, mikä helpotti työskentelyä ja mahdollisti toivotun lopputuloksen saavuttamisen
Kalastajat palauttivat saalistiedot 6?697 järvilohesta (8,1 % istutetuista) ja 4?857 taimenesta (7,4 %) Palautukset edustanevat vain osaa kokonaissaaliista, koska merkkipalautusaktiivisuutta ei tunneta ja hyvin pian istutuksen jälkeen pyydetyt kalat jätettiin tilastosta pois. Järvilohella tuloksiin vaikutti myös alamitta, joka oli tutkimusjaksolla Höytiäisellä vielä 50 cm, mutta Pielisellä jo nykyisen kalastuslain edellyttämä 60 cm. TEKSTI MATTI JANHUNEN JA JORMA PIIRONEN, LUONNONVARAKESKUS JA ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVA MATTI PIHLATIE hyväksi. Pienemmän alamitan vuoksi Höytiäisen järvilohet saavuttivat sallitun pyyntikoon selvästi nopeammin (5?–?12 kk:ssa) ja tulivat siksi myös keskimäärin nuorempina/ pienempinä pyydetyiksi kuin Pielisellä. Istukkaiden nopea pyynti korostui erityisesti 3-vuotiaana istutettujen kalojen merkkipalautuksissa: selvä enemmistö jäi Höytiäisellä saaliiksi jo ensimmäisen syksyn ja talven aikana (Kuva 1), ja merkkipalautusosuudet kohosivat molemmilla lajeilla likimain kolmannekseen istutetuista.. Toisaalta Pielisellä myös suuret petokalat todennäköisesti lisäävät istukkaisiin pian istutusten jälkeen kohdistuvaa kuolleisuutta Höytiäiseen verrattuna. Pielisen ja sen virtavesien varassa on pitkälti myös molempien lajien säilyminen luonnossa lisääntyvinä ja elinkykyisinä. Tutkimusjärvistä suurempi ja tummavetisempi Pielinen on sekä järvilohen että Vuoksen vesistön vaeltavan taimenen keskeisimpiä kannanhoidollisia alueita. Istutusten onnistumista ja kalastusta koskevilla tiedoilla on merkitystä paitsi istuttajille ja kalastajille myös kalanviljelijöille. Suuret pyyntierot järvien ja lajien välillä Niin merkkipalautusten kertymässä kuin kilomääräisissä saaliissa ilmeni huomattavia eroja Höytiäisen Koko ja kunto vaikuttavat istutetuista lohikaloista saataviin merkkipalautuksiin Lohikalaistutukset ovat kalliita ja niillä on erilaisia tavoitteita eri vesistöissä. Asiasta on nyt saatu uutta tutkimustietoa. Kirkasvetisellä Höytiäisellä lohikalojen suojelullinen merkitys on vähäinen ja hoitotoimenpiteet painottuvat vapaa-ajan kalastuksen tukemiseen. Kalastukselle altistuneiden kalojen kuolleisuus oli kuitenkin myös Pielisellä liian voimakasta kannanhoidon tavoitteiden toteutumisen kannalta. Myös merkkipalautusten kertymisen avulla arvioitu pyyntikokoon kasvaneiden kalojen kokonaiskuolleisuus oli Höytiäisellä Pielistä voimakkaampaa. 28 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 P ielisen ja Höytiäisen kalamerkintöihin perustunut istutustutkimus kattoi yhteensä 82?514 järvilohta (57 istutuserää) ja 65?562 järvitaimenta (40 istutuserää)
Istukkaan koolla on keskeinen merkitys Molemmilla lajeilla havaittiin tavanomainen positiivinen yhteys istukkaan pituuden ja pyydetyksi tulemisen todennäköisyyden kanssa. Näin tapahtui erityisesti Pielisellä, jolla 2-vuotiaiden istuttaminen näyttäisi olevan suositeltavaa molemmilla lajeilla lisätuoton kannalta (Kuva 3). Kun eri kokoluokan kalojen istutusmääriä arvioitiin suhteessa siihen, kuinka paljon niistä saatiin palautuksia, näyttäisi 2-vuotiaiden suositeltava istutuskoko olevan lajista ja järvestä riippumatta vähintään 20 cm, Pielisellä jopa 22?–?23 cm tai enemmän (Kuva 2). Vaikka 3-vuotiailla kaloilla tehdyt istutukset tuottivat usein absoluuttisesti paremman kilomääräisen kokonaissaaliin, saattoi niiden nettotuotto (istutettujen ja pyydettyjen kalojen massaero) jäädä pienemmäksi kuin nuorempien ja pienempien kalojen istutuksissa. Tämä kertoo paitsi kokovalikoivan kalastuksen vaikutuksesta myös osaltaan suurempien poikasten korkeammasta eloonjäännistä. Suurikokoiset istutuspoikaset jäivät siis herkemmin verkkoihin ja viehekalastajien saaliiksi sekä luultavimmin välttivät paremmin petokalojen saalistuksen, kun taas pienemmät karsiutuivat jo enIstutettujen kalojen merkkipalautustietoa voidaan käyttää hoitotoimenpiteiden kehittämiseen. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 29 nen kalastukseen rekrytoitumista. Pielisellä ja Höytiäisellä vuosina 2008 – 2012 toteutetulla järvilohija taimenistukkaiden merkintätutkimuksella selvitettiin, kuinka kalojen ikä tai ulkoiset ominaisuudet selittävät istutuksista saatavaa tuottoa.. Pielisen palautusaineistoista lasketut nettosaaliit olivat kuitenkin jokaisella 63 istutuserällä negatiiviPyyntiaineistojen perusteella istukkaiden kasvussa ei havaittu eroa järvien välillä, vaan istukkaat kasvoivat molemmilla järvillä erinomaisesti. Koon merkitys merkkipalautuksen todennäköisyyteen oli kuitenkin selvästi voimakkaampi 2kuin 3-vuotiailla istukkailla
Runsasrasvaisilla nykyrehuilla ruokittaessa poikasten vararavinnon liiallinen kertyminen ja korkea kuntokerroin ovat tavallinen haaste. Lisäksi siinä ei ole huomioitu jo ensimmäisen istutuksenjälkeisen kuukauden aikana saatuja pyyntipalautuksia.. Kunto-ominaisuudetkin vaikuttavat Molemmilla lajeilla pyynnin todennäköisyyttä selitti istukkaan pituuden lisäksi sen suhde painoon, mikä kertoo viitteellisesti kalan ravitsemustilasta. Kuntokertoimen merkitys oli selvästi voimakkaampi 2-vuotiailla istukkailla: tässä ikäluokassa järvilohen kuntokertoimen tavoitteelliseksi tasoksi tunnistettiin 0,85?–?0,95, ja taimenella se oli vastaavasti välillä 0,90?–?1,05. Rintaevillä on merkittävä rooli kalan uintikykyyn järvessä, koska ne vaikuttavat liikkeen ohjaukseen ja vakauttamiseen, mahdollistaen kääntymisen ja tarvittaessa paikallaan pysymisen vähemmällä vaivalla. Kaavioista puuttuu 141 järvilohen merkkipalautusta ja 132 taimenen palautusta, joiden pyyntikuukausi oli tuntematon. Myös istukkaiden eväkulumiin ja erityisesti rintaevien kuntoon on syytä kiinnittää huomiota, sillä niiden havaittiin heikentävän järvilohella molempien ikäluokkien ja taimenella 3-vuotiaiden pyynnin todennäköisyyttä. Istukkaan kuntokertoimella (100?×?g/cm 3 ) näyttäisi olevan tietyt lajija ikäkohtaiset optimit, joita alemmilla ja korkeammilla arvoilla kalan todennäköisyys tulla pyydetyksi heikkenee. Kuukausittaiset 2ja 3-vuotiaiden järvilohien ja taimenten merkkipalautuskertymät istutusvuoden heinäkuusta viidennen istutusvuoden loppuun Höyhtäisessä (n = 8 278 kalaa) ja Pielisessä (n = 2 463). Eväkulumat voivat joissain tapauksissa kertoa myös isKuva 1. Höytiäisessä istutusten tuotto ei sitä vastoin selkeästi eronnut 2ja 3-vuotiaiden istukkaiden välillä. Oikeanlaisella ruokintakäytännöillä voidaan kuitenkin vaikuttaa paitsi istukaspoikasten vaellusvalmiuteen ja vaellukselle lähtöön myös koiraiden varhaiskypsyyteen, minkä senkin havaittiin vähentävän merkittävästi kalojen pyydetyksi tulemista. Höytiäisellä 3-vuotiaiden istutuserien suuri keskikoko ei välttämättä vähentänyt niiden mahdollisuuksia hyödyntää vesistön ravintovaroja ja tuottaa siten kasvullaan lisäarvoa 2-vuotiaisiin verrattuna. 30 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 set, eli kaloja istutettiin kilomääräisesti enemmän kuin niistä saatiin saalista
Kuva 2. Aiheesta lisää: Janhunen M., Vainikka A. Istutettujen ja pyydettyjen järvilohien ja -taimenten suhteellisten osuuksien (%-yksiköissä) ero eri istutuspituusluokissa. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 31 tukkaan yleiskunnosta ja stressistä, jotka ensisijaisina tekijöinä vaikuttavat selviytyvyyteen. & Piironen J. Fisheries Research 288: 107449. Negatiiviset pylväsarvot kuvaavat, että niihin pituusluokkiin kuului suhteellisesti pienempi osuus kalastajien ilmoittamia kaloja samoihin luokkiin kuuluvien istutettujen osuuteen verrattuna; positiivisilla arvoilla tilanne on päinvastainen. Kaavioissa esitetyt pituusluokat kattavat yli 95 % molempien järvien istukkaista.. Relationship between size and condition metrics and the recapture probability of stocked landlocked Atlantic salmon and brown trout in lake fisheries. Kuva 3. Tummemmat ympyrät merkitsevät 2-vuotiaiden istutuseriä ja vaaleammat ympyrät 3-vuotiaiden eriä. Koska evävaurioiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä voi olla useita, on niiden syntymistä vaikea estää viljelyssä. Esimerkiksi alhaisemmilla kalatiheyksillä ja altaiden luonnonmukaisemmilla pohjaratkaisuilla on kuitenkin mahdollista vähentää evien kulumista ja siten lisätä lohikalojen istutusohjelmien tuloksellisuutta. Keskimääräisen istutuspituuden ja suhteellisen saalisbiomassan (nettotuotto) välinen suhde järvilohen ja taimenen istutuserissä, järvet eriteltynä. 2025
Kaiken lisäksi kotimainen kala on ilmastoystävällinen ja terveellinen vaihtoehto. Keskusliiton teltan vetonaulana toimi jälleen akvaario, jossa ui tällä kertaa 11 eri kalalajia. Silakalla on 90?000 ystävää Stadin silakkamarkkinoilla oli tarjolla enemmän erilaisia kalatuotteita kuin koskaan aikaisemmin. Lähes 300-vuotinen perinne toi noin 40 kalastajan ja ruokatoimijan käsityönä omilla resepteillä valmistetut kalatuotteet ja muut saaristolaisherkut merelliseen markkinaympäristöön. Tuore silakka kuuluu tänne ja tuomme sitä ehdottomasti myyntiin myös ensi vuonna, Kasalan kahvila-ravintolan omistaja ja kalastaja Pasi Jokinen kertoo. Kauppatorille saapui yli 10 kalastajaa torilaiturin venepaikoille sekä lähes 30 kalastajaa ja saaristolaisherkkutoimijaa torin myyntipaikoille. Selkämereltä pyydetty ja Uudessakaupungissa lajiteltu 300 kilon silakkasaalis kävi hyvin kaupaksi. Silti kalastajien vähenevä määrä huolestuttaa niin järjestäjiä, kalastajia kuin asiakkaita. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO JA EEVA ANUNDI, STADIN SILAKKAMARKKINAT Tämä on hieno uutinen, sillä vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Nykyinen kulutus on enää vain kymmenesosa siitä. Erityisesti läheltä pyydetyn silakan ja kilohailin ympäristövaikutukset ovat todella pienet. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin lihan ja luonnonkalojen syöminen on ympäristöteko. lokakuuta, jolloin markkinoilla vieraili 90?000 kävijää. Erityisesti arkiaamuina runsain joukoin paikalle saapuneet päiväkotiryhmät ohjaajineen jaksoivat ihas. Akvaario ja Omakala-kisa Kalatalouden Keskusliitto jakoi markkinoilla tuttuun tapaan tietoa ajankohtaisista asioista kalastukseen ja kalatalouteen liittyen. Vuosien tauon jälkeen markkinoille saatiin myyntiin myös tuoretta silakkaa. 32 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 S tadin Silakkamarkkinat valtasi Helsingin Kauppatorin jälleen 5.?–?11
Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 33 Helsinkiläiset päiväkotiryhmät ohjaajineen joutuivat välillä jonottamaan katsomaan Kalatalouden Keskusliiton akvaariossa uivia kaloja. Silakkayllätys-sarjassa voittajaksi julistettiin taivassalolaisten Pirjo ja Reima Salosen tillisilakka. Ja me puolestamme teimme samoin toiseen suntaan! naurahtaa kotitalousneuvoja Sandra Mellberg, Marthaförbundetin Smartfisk-hankkeen projektipäällikkö hyvin toimineesta yhteistyöstä järjestöjen välillä. Salosille molempien sarjojen voitto Avajaispäivän perinteiden mukaan ruokaja kaupunkikulttuurin asiantuntijoista koostuva silakkaraati palkitsi markkinoiden parhaat silakkatuotteet. Kalatietouden lisäksi pyrimme jälleen myös edistämään Omakala-sovelluksen tunnettavuutta suuren yleisön parissa vaikka silakkamarkkinoiden kohdeyleisö ei siihen ehkä aivan paras olekaan. Saimme houkuteltua ihmisiä aiheen pariin pyytämällä heitä tunnistamaan seitsemää ilmoitusvelvollisuuden alaista kalalajia. Akvaariossa uivat elävät kalat olivat toimiva yhdistelmä naapuriteltassa olleen Marthaförbundetin runsaan kalatiskin kanssa. Samalla kerroimme heille Omakalasta ja jaoimme Luken Omakala-esitettä. tella kaloja ja monet heistä kertoivat tulleensa paikalle juuri akvaarion takia. Toimimme välillä hyvänä sisäänheittäjänä Marthaförbundetin osastolle, toteaa kalatalousasiantuntija Heidi Moisio Kalatalouden Keskusliitosta. Sarjan toiselle sijalle sijoittui Kasalan kahvila-ravintolan chilisilakka, kolmannelle taivassalolaisen Liisa Vainion sitruunavalkosipulisilakka.. Ihmiset innostuivat hieman harvinaisempien kalojen tunnistamisesta. Tuomariston vakuutti perinteinen ja kaunis presentaatio sekä ihanan tillinen maku
34 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Pirjo ja Reima Salonen voittivat myös vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinnon. Vasemmalta Sami Antikainen, Kasalan kahvila-ravintolan kaksi edustajaa, Pirjo Salonen, Hannu Hellsten ja Liisa Vainio.. Hän kertoi tälläkin kerralla tehneensä muutaman isomman ämpärin suolasilakkaa vanhoille vakioasiakkailleen, mutta oli huolissaan kun heitä ei ollut näkynyt. Aikaisemmin koko altaan reuna oli täynnä kalastajien veneitä ja myyntitiskejä. Toiselle sijalle sijoittui Hannu Hellsten Pyhtäältä ja kolmannelle sijalle kotkalainen Sami Antikainen. Toisaalta medialla ja miksei meillä kaikilla on oma roolinsa mielikuvien luomisessa. Keskustelin itse aiheesta Hannu Hellstenin kanssa markkinoiden aikana. Onneksi ainakin se kaikkien nuorin sukupolvi, päiväkoti-ikäiset lapset, ovat joka vuosi runsain joukoin mukana Stadin silakkamarkkinoilla. Jos kaikkialla kerrotaan, että kalastajia ei ole enää niin kuin ennen, niin ihmiset eivät enää lähde markkinoille kun ajattelevat ettei siellä ole enää mitään tarjolla. Eivätkö silakkamarkkinat enää houkuta nuorempia kalastajia. Silakkaraadin puheenjohtaja Lennart Pettersonin mukaan raati pohti sitä, miten uudet kohderyhmät kuten nuoret löytäisivät silakan. Hellsten on ollut markkinoiden vakiomyyjä vuosikymmenien ajan. Kysymys on tärkeä. Markkinoiden tulevaisuus puhuttaa Vaikka silakkamarkkinat ovat ennen kaikkea kalastajien itse valmistamien kalaherkkujen myyntipaikka, markkina-alueelle rakennetuissa ruokailutiloissa pääsi tänä vuonna nauttimaan entistä monipuolisemmin paikan päällä syötävistä kylmistä ja kuumista kalaruoka-annoksista, kuten leivistä, piirakoista, keitoista, pöhköisistä, nahkiaisista ja röstiperunavohveleista. Tuomaristo ihastui erityisesti tuotteen moniulotteisuuteen, suolan ja makeuden tasapainoon sekä hyvään koostumukseen. Kalastajien vähenemisen sijaan meidän tulisi tuoda esille, että nykyisin Stadin silakkamarkkinoilla on tarjolla enemmän erilaisia kalatuotteita kuin koskaan ennen. Jokaiselle siis löytyy omat suosikki, Stadin Silakkamarkkinoiden vastaava tuottaja Marianne Saukkonen muistuttaa. Kovin moni nuorempi kalastaja oli jäänyt pois markkinoilta. Silakkayllätys-sarjan ja maustekalasarjan palkitut yhteiskuvassa. Myös minä olin huolissani, kun Kolera-altaan laiturialue oli vain puolillaan kalastajien veneitä. He ovat tulevia markkina-asiakkaita, joten heistä on pidettävä hyvää huolta, jotta Stadin silakkamarkkinat voi juhlia 300-vuotista historiaansa vuonna 2043
Vastakuoriutuneiden poikasten silmät sijaitsevat eri kyljillä ja ruumis on matala. Piikkikampelan mätimunien kehittyminen vaatii vähintään 6 – 7 promillen suolapitoisuutta ja siksi onkin arveltu, ettei piikkikampelan lisääntyminen onnistu Suomen rannikolla lukuun ottamatta Ahvenanmaan ja Turun saariston eteläisimpiä alueita. 4. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 35 1. Niillä on myös uimarakko, eivätkä ne juuri eroa muista kalanpoikasista. Tutkimuksissa on havaittu, että 3 – 4 promillen suolapitoisuudessa nuorten piikkikampeloiden kuolevuus kasvaa reilusti eikä aikuisetkaan mielellään hakeudu alhaiseen suolapitoisuuteen. Piikkikampela saalistaa pääasiassa pimeässä, koska silloin melko hidasliikkeinen kala pystyy yllättämään pikkukalat paremmin. 10 faktaa piikkikampelasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Kampela (vas.) ja piikkikampela (oik.) on helppo erottaa toisistaan jo hyvin nuorena muun muassa ruumiin muodon perusteella.. 8. Piikkikampela on meillä tavallisesti 500 – 900 grammainen ja kilon kokoista voidaan pitää jo suurena yksilönä. 10. Kalan erottaa muista kampeloistamme yläpuolisen kyljen iholla olevista piikkisistä kyhmyistä, kylkiviiva tekee tiukan mutkan rintaevän yläpuolella ja suuri suu ulottuu silmän takareunaan asti. Vasta muodonmuutoksen jälkeen uimarakko häviää ja silmät siirtyvät samalle kyljelle. Piikkikampelalle tuottaa vaikeuksia meidän rannikkovesien alhainen suolapitoisuus. 6. Kutu tapahtuu Saaristomeren-Ahvenanmeren alueella kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa vapaan veden alueella. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. Piikkikampela syö kaloja (tokkoja, tuulenkaloja, silakoita, simppuja, piikkikaloja ja kivinilkkoja), simpukoita, äyriäisiä ja erilaisia matoja. 9. 5. 3. Piikkikampelan maha täyttyy tehokkaasti silakan kudun aikaan kutusilakoista sekä niiden mädistä. Maailmalla piikkikampela voi kasvaa yli metrin mittaiseksi ja 20 kiloiseksi. Poikasina piikkikampelat ajelehtivat pintavedessä merivirtojen mukana ja ovat levinneet luultavasti näin myös meidän rannikkoalueellemme. Suomen kalat. 2. Se suosii epätasaisia hiekkaja liejupohjia, mutta sitä tavataan vapaan veden alueeltakin läheltä pintaa. Suomen ennätys piikkikampela painoi 2,85 kiloa. Piikkikampela (Scophthalmus maximus) elää merenrannikolla rantavedestä aina 60 – 80 metrin syvyyteen asti. 7
Kaikista esitteistä on saatavilla myös sähköinen versio! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa ja jaa tietoa. 36 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 M ES SU KE SK U S Tilaa nyt! ahven.net Esitteet ovat pieninä määrinä tilattuina ilmaisia. Suuremmista tilauksista veloitetaan postituksesta aiheutuneet kulut
Tämä asettaa kunnostushankkeen hiukan eri asemaan, mikäli kyseessä on luonnontilainen enintään kymmenen hehtaarin suuruinen flada, kluuvijärvi tai lähde tai muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruinen lampi tai järvi. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa. Vesialueen kunnostaminen on vesitaloushanke, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä, ja tämä muutos loukkaa yleistä tai yksityistä etua. KÄYTÄNNÖSSÄ TÄMÄ tarkoittaa, että hankkeen aluksi pitäisi olla käsitys mitä vaikutuksia siitä voi seurata. Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellisen toimenpiteen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Vesialueen kunnostamisen oikeudelliset edellytykset. On kuitenkin tarpeen erikseen muistuttaa, että vain yhden lain tarkastelu ei käytännön tilanteissa riitä. Lain pääsääntö on, että vesitaloushankkeet ovat luvanvaraisia. AINOA KUNNOSTAMISEEN liittyvä toiminta, joka jää tietyin edellytyksin vesilain yleisen luvanvaraisuuden ulkopuolelle on haitan poistaminen. Vesitaloushankkeella on tällöin oltava aluehallintoviraston lupa tai vuodenvaihteen 2025?–?2026 jälkeen Lupaja valvontaviraston lupa. Ja jos vesialueen kuin maanpuolenkin kiinteistöjen omistajien suostumus on varmistettu jo tässä vaiheessa, ollaan jo varsin pitkällä. Mutta tämän selvittäminen vaatii käytännössä viranomaisten ja asianosaisten kanssa käytävää vuoropuhelua. On kuitenkin tiettyjä vesiympäristöjä, joihin liittyy oma vaarantamiskieltonsa. Oikeuden edellytyksenä on, ettei toimenpide vesilain pääsäännön nojalla edellytä lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu omistajalle huomattavaa haittaa tai ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista vesialueella. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 37 LAKIASIAA TÄLLÄ OTSIKOLLA voisi kirjoittaa hyvin erilaisista lähtökohdista vesialueen kunnostamiseen liittyen, ottaen huomioon miten eri tilanteista hankkeissa lähdetään liikenteeseen. KESKITYMME VESILAKIIN , jota sovelletaan vesitalousasioihin, joihin kuuluvat vesitaloushankkeiden lisäksi kaikki vesiympäristön käyttö ja hoito. Lisäksi aihetta on rajattava vielä lisää, jättämällä esimerkiksi ympäristönsuojelulaista, muinaismuistolaista ja muusta vastaavasta lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet tarkastelun ulkopuolelle. Tässä yhteydessä pysytään vesialueella tehtävän kunnostamisen oikeudellisissa edellytyksissä
38 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Historiasta kiinnostuneelle! Hinta: 25,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen. Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
2 14.2. 3.10. 7 10.10. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1. 13.6. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Päivi Pyyvaara, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI Tapio Gustafsson TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. ER N O SA LO N EN Inarijärven jäänlähtöä ja jäätymistä on seurattu jo 100 vuoden ajan. 8 14.11. 14.3. krs 00700 Helsinki p. 3 28.3. 25.4. 6 5.9. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 39 132. 4041 1029. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 8/2025 ilmestyy pe 12.12. 12.12. 5 1.8. 31.1. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 7.11. 4 16.5. 29.8
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Pelikortit ja paljon muuta pukinkonttiin ahven.net Hinta 7,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p