Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 1 7/2025 Stadin silakkamarkkinat
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2026 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,30 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 3 Sisältö 10 ?Valtakunnallisen kalastuspäivän 20. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. vuosi 16 Silakan onginta houkutteli perheitä Ahvenanmaalla 18 Kalailta keräsi väen yhteen Simojärven rantaan 20 Ennallistaminen auttaa vesistöjämme 22 EU:n ennallistamisasetus ja ennallistamissuunnitelma 26 Sunnanåjoki sai uudet kutusoraikot 28 Koko ja kunto vaikuttavat istutetuista lohikaloista saataviin merkkipalautuksiin 32 Silakalla on 90?000 ystävää 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Helsinkiläinen päiväkotiryhmä tutustumassa Kalatalouden Keskusliiton akvaarioon Stadin silakkamarkkimoilla. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 32 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
– 13. Ilmoittautuminen avautuu 3.11. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva Tallink Silja Line Varaa paikkasi 19.12. 3. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2026 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2026. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Silja Symphony. Seitsemännet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 11. Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten merkitse päivä kalenterisi ja valmistaudu matkaan. mennessä!. ja päättyy 19.12
Kotivaraksi löytyy nykyisin kaupan hyllystä mainioita kotimaisia kalatuotteita säilyvässä muodossa. Perinteinen suolasilakka on vaihtunut sittemmin erilaisiin pienissä muovipurkeissa myytäviin maustesilakoihin, joita käydään hakemassa purkki tai kaksi jääkaappiin ja herkutellaan viikon sisällä pois. TÄSTÄ AJATUS eteni siihen, mitä suuhumme laittaisimme, jos maailmantilanteen kriisiytyminen jatkuisi ja laivat eivät kuljettaisikaan jatkuvana jonona herkkuja satamiimme tai sähkönjakeluun tulisi syystä tai toisesta vakavia häiriöitä. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kriisiajan huoltovarmuus elintarvikkeiden osalta nojaakin meillä nykyisin pääosin muuhun kuin kalaan. Liiton teltassa markkinahumua seuratessa mieleen tuli kuinka tilaisuuden luonne on muuttunut ajan saatossa. Luonnonvarakeskus toteaa viime vuonna julkaistussa selvityksessään, että kalan omavaraisuuden parantaminen kotimaista tuotantoa lisäämällä olisi keskeisin huoltovarmuutta parantava toimenpide. Jokaiselle kotitaloudelle voidaan vastuuttaa jo nyt riittävästä kotivarasta huolehtimisen 72 tuntia -periaatteen mukaisesti. Vielä ennen sotia helsinkiläiset kävivät noutamassa markkinoilta puunelikkoihin suolatut silakat koko talven varalle. Tuotantoa ei pystytä poikkeusoloissa yhtäkkiä merkittävästi lisäämään vaan kalatalouden elinkeinojen elinvoimaisuutta, taloudellista kestävyyttä ja kasvua pitää kehittää eri keinoin normaalioloissa. kerran. SUOMEN KALAOMAVARAISUUS on muihin elintarvikkeisiin verrattuna hyvin matala. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 5 Kalaruokaa kriisiaikoina PÄÄKIRJOITUS Kriisiajan huoltovarmuus nojaa meillä pääosin muuhun kuin kalaan.” LOKAKUUN ALUSSA Helsingissä pidettiin silakkamarkkinat 283
Huomautuksia annettiin 22 kappaletta. Luvattomasta pyynnistä tehtiin yksi tutkintapyyntö poliisille. Kansalaiskysely löytyy internetistä osoitteesta https://forms.office.com/e/xtuBL44enS LYHYET Tornionjoella kalastettiin edelleen Kalastussääntöjen tiukentuminen vaikutti Lapin ELY-keskuksen mukaan vain vähän kalastajamääriin Tornionjoella. 6 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 KANSALAISKYSELY SAIMAAN ALUEELLA Samaan aikaan aluetilaisuuksien kanssa ELY-keskus kerää kansalaiskyselyllä näkemyksiä saimaannorpan suojelun ja kalastusrajoitusten kehittämiseksi. 11. Esimerkiksi verkossa myydyistä luvista suosittua Tornionjoen aluekohtaista kausilupaa myytiin 1?773 kappaletta, kun vuonna 2024 aluelupia myytiin 1?930 kappaletta. 11., Rääkkylässä 6. Kalastajien lupa-asiat olivat pääosin kunnossa ja uusia kalastusmääräyksiä noudatettiin melko hyvin. 11., Taipalssaarella 12. Ruotsin ja Suomen viranomaiset valvoivat yhteistyössä kalastusta Tornionjoella kalastuskaudella 2025. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Tilaisuudet järjestetään Puumalassa 4. Kalastonhoitomaksun laiminlyönnistä kirjattiin kaksi näyttömääräystä poliisille. Kahdeksan kalastajaa ei ollut lunastanut alueellista yhteislupaa. Valmisteluun kuuluvat ELY-keskuksen järjestämät kaikille kiinnostuneille avoimet ja ilmaiset alueelliset keskustelutilaisuudet saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta. Tornionjoelle myytiin kalastuskaudella 2025 kalastuslupia lähes edellisvuoden tapaan. Esitys kalastusrajoituksista valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. KALASTUSASETUS SAIMAALLE ETENEE Pohjois-Savon ELY-keskus valmistelee esitystä kalastusrajoituksiksi Saimaalle vuosille 2026 – 2031. Kalastuksenvalvonnan yhteydessä tarkastettiin 975 kalastajaa. ja Savonlinnassa 13. 11. Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa saimaannorppakannan kasvaminen, mutta myös turvata Saimaan kalastusmahdollisuudet ja kotimaisen kalan saatavuus sekä elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset. Saimaan alueen osakaskuntien ja yksityisten vesialueenomistajien kannattaa nyt käydä kertomassa oma mielipiteensä alueen kalastuksen kehittämiseen. Noin 75 % Tornionjoen kausiluvista myydään nykyisin verkossa
Syyskuussa julkaistu Luonnonvarakeskuksen raportointi kattaa vuodet 2019 – 2024. Useimmat nahkiaiskannat ovat vaellusesteiden takia kokonaan ylisiirtojen ja toukkaistutusten varassa, minkä vuoksi suojelutaso arvioitiin epäsuotuisaksi. Lupatuloilla rahoitetaan kalastuksenvalvontaa Tornionjoella ja esimerkiksi Tornionjoen vaelluskalakantojen tutkimusta. Kantojen paikallispopulaatiot ovat liian pieniä ja vaellusmahdollisuudet sekä suotuisien lisääntymisalueiden pinta-alat riittämättömiä. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Toutaimen tilanne on parantunut ja laji on edelleen suotuisalla suojelun tasolla. Muikku on tulevaisuuden uhista huolimatta edelleen suotuisalla suojelun tasolla boreaalisella vyöhykkeellä ja Itämerellä. Harjuksen suojelutaso jatkui suotuisana alpiinisella vyöhykkeellä, puutteellisen tiedon takia tuntemattomana boreaalisella vyöhykkeellä ja huonona Itämerellä lajin mereisen elinalueen kaventumisen vuoksi. Tornionjoella osa luvanmyynnistä kertyneistä tuloista tilitetään vesialueiden omistajille ja osa tuloista käytetään Tornionjoen vaelluskalakantojen hyväksi Tornionjoen kalastussäännön mukaisesti. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 7 LYHYET RI ST O VE SA , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO MUIKKU SUOTUISALLA SUOJELUTASOLLA EU:n tärkeiksi määrittelemien kalalajien suojelutasot on arvioitu. Lohikantojen suojelutasot arvioitiin nyt epäsuotuisiksi sekä alpiinisella että boreaalisella alueella. Suomi raportoi kuuden vuoden välein Euroopan komissiolle kalalajit osana luontodirektiivien toimeenpanoa. Siikojen suojelun taso Itämeressä jatkuu riittämättömänä ja muilla alueilla kokonaisuutena suotuisana
Kalastuslaissa ei myöskään edellytetä, että kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määritys perustellaan käyttöja hoitosuunnitelmassa yksityiskohtaisesti. Kalatalousalueella toimiva kaupallinen kalastaja A katsoi, että suunnitelmasta eivät ilmene ne perusteet, joiden nojalla kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet on määritetty. ELY-keskus voi ainoastaan palauttaa suunnitelman kalatalousalueelle uudelleen käsiteltäväksi. Edellä lausuttuun nähden asiassa ei ollut KHO:n mukaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella ELY-keskuksen päätös kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman hyväksymisestä olisi ollut lainvastainen. Vaikka Tenoon noussut lohimäärä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta, jokeen palaava lohikanta on edelleen sangen pieni, kun huomioidaan jo viisi vuotta jatkunut lohenkalastuskielto Tenojoessa ja Tenovuonossa. Lisäksi Norja kielsi lohen meripyynnin laajemmin lähes koko Finnmarkin rannikolla kesällä 2025. Tenojoelta valonpilkahdus Nousulohien määrä kasvoi Tenolla selvästi verrattuna ennätysmäisen heikkoon vuoteen 2024, uutisoi Luonnonvarakeskus. 8 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 LYHYET KHO ENNAKKOPÄÄTÖS KHS VALITUKSEEN ELY-keskus oli hyväksynyt Saarijärven reitin kalatalousalueen vahvistaman ehdotuksen käyttöja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2023 – 2030. Korkein hallinto-oikeus (KHO) totesi päätöksessään, että ELY-keskus ei voi muuttaa käyttöja hoitosuunnitelmaa. Lohimäärän kasvu johtui lähinnä pienten yhden merivuoden lohien määrän kasvusta. Pintasukelluslaskennoissa havaitut kutulohimäärät kahdella Tenon sivujoella Pulmankija Akujoella vuosina 2003–2025.. KHO:n päätös: KHO 2025:62. KHO:n mukaan kalastuslaissa ja sen esitöissä ei tarkemmin mainita, mitä kriteerejä käyttäen alueet määritetään kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Innovaatioseteli on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen hankkeisiin. 12. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 9 LYHYET SAIMAANNIERIÄÄ MYÖS LUONTERILTA Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus keräävät saimaannieriän mätiä ja maitia talteen Pro Saimaannieriä -hankeessa nyt kolmatta syksyä peräkkäin. Emokalapyyntiä tehdään pääasiassa nieriän rauhoitusalueen ulkopuolella. 2025. Vesistöja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Saimaannieriä lisääntyy luonnossa ilman ihmisen apua ja usealla eri alueella Kuolimolla ja Eteläja Länsi-Saimaalla. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Kokeiluseteli on tarkoitettu hakijoille, jotka haluaisivat kokeilla kaupallista kalastusta. Käynnistysseteli taas on tarkoitettu hakijoille, jotka ovat päättäneet aloittaa kaupallisen kalastuksen yritystoiminnan. Kalatalousalalle otetaan käyttöön neljä uutta tukimuotoa, jotka rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastosta. AVUSTUSHAKUJA AVOINNA ELY-KESKUKSISSA ELY-keskuksissa on avoinna useita avustushakuja. Tämän syksyn emokalojen pyynti alkoi lupaavasti, vaikka rysät sijoitettiin kokonaan uusille alueille Luonterilla. Avustettavia hankkeita voivat olla lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Lokakuun alku toi iloisen yllätyksen, kun Metsähallitus koki emokalojen pyyntiin asetetut rysät. Hakuajat päättyvät 1. Saimaannieriä ei enää ansaitse Suomen uhanalaisimman kalakannan titteliä, järvilohen tilanne on paljon heikompi”, toteaa johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Tuloksena oli heti 12 kookasta saimaannieriää, vaikka Luonterista emokaloja ei ole pyydetty aikaisemmin kyseisiltä alueilta. Kunnostusseteli voidaan myöntää yleishyödyllisiin ympäristökunnostushankkeisiin, joilla on kalataloudellista merkitystä. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Luonnonvarakeskus lypsää pyydystetyt emokalat, minkä jälkeen ne palautetaan samoille sijoille, joista ne on pyydettykin
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Eri paikkakunnilla järjestettävät tapahtumat veivät koululaiset jälleen veden äärelle saamaan uusia elämyksiä ja tutustumaan kalastukseen. kerran. Ahvenanmaa oli mukana 10 vuoden tauon jälkeen. 10 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Valtakunnallisen kalastuspäivän 20. vuosi Huippusuosittu Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestettiin tänä vuonna 20
Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 11 Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumassa Helsingin Vanhankaupunginkoskella oli toukokuussa innokkaita nuoria kalastajia, mutta päivään osunut jäätävän kylmä sää vaikutti jossain määrin kaikkien tekemiseen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
Kuusamon tapahtumassa jouduttiin lunastamaan lupaus kalan valmistamisesta maistiaisiksi kaikille, kun yksi koululainen sai yllättäen saaliiksi komean hauen. Lisäksi valtakunnallinen kalastuspäivä on toiminut innoittajana lukuisille muille lapsille suunnatuille tapahtumille tänä vuonna. Molemmat tapahtumat tulivat täyteen tunnissa, kun ilmoittautuminen avattiin. Päivä huipentui ongintapaikalle, jossa lapset saivat kalastaa ohjatusti Koulutuskeskus Salpauksen opettajan Juha Happosen ja kalastuksenohjaajaopKalankäsittely on aina ollut yksi Helsingin kalastuspäivän kiinnostavimmista rasteista koululaisille ja opettajille. Maaja metsätalousministeriö on alusta saakka tarjonnut tapahtumalle taloudelliset puitteet kalastonhoitomaksuvaroista saadun rahoituksen turvin. 20 vuoden aikana kalastukseen on päässyt tutustumaan yli 100?000 lasta. Ahvenanmaa oli mukana 10 vuoden tauon jälkeen, kun Maarianhaminassa järjestettiin kaksi kalastuspäivän tapahtumaa. Suvannon äärellä koululuokat pääsivät kala-aiheiselle rastikierrokselle. Osallistujamäärä on laskenut alkuvuosien hurjista lukemista, mutta edelleen joka vuosi tuhansia koululaisia käy kalassa ympäri Suomen. Helsinkiläisten koululuokkien ja opettajien parissa huippusuosittu tapahtuma toi lähes 700 koululaista opettajineen kalastamaan Vanhankaupunginkosken suvannolle, yhdelle Suomen parhaista kalapaikoista. Juhlavuonna järjestettiin 39 virallista Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaa, joihin osallistui yli 4?500 lasta. 12 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 H arva muistaa, että Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 2006. Alkujaan Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin aina elokuun viimeisenä keskiviikkona. Vaikka ajankohta ei ole Pohjois-Suomessa paras mahdollinen talven vasta kääntyessä kevääksi, ajateltiin kuitenkin, että koululaisten houkutteleminen kalastuksen pariin toimii paremmin, kun heillä on koko kesä aikaa uuden harrastuksen parissa. TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasivat vuorovuosin Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö jäsenistöineen. Rasteilla harjoiteltiin kotimaisten kalalajien tunnistusta, tutustuttiin kalankäsittelyyn ja kalastustekniikoihin sekä maisteltiin herkullisia silakkapihvejä. Vuonna 2014 tapahtuma siirrettiin toukokuulle. Helsingissä kaksi tapahtumaa Valtakunnallisen kalastuspäivän juhlavuonna Kalatalouden Keskusliitto järjesti Helsingissä kaksi tapahtumaa, toisen toukokuussa ja toisen elokuussa. Se on iso määrä. Tapahtuman ideoinnissa ja järjestelyissä olivat tuolloin mukana eduskunnan kalakerho kansanedustaja Erkki Pulliaisen johdolla sekä ERÄ-lehden silloinen päätoimittaja Seppo Suuronen. Vuodesta 2018 vetovastuussa on ollut yksin Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen
Rovaniemellä perattiin muikkuja Valtakunnallisen kalastuspäivän vuoden 2025 Lapin aluetapahtuma järjestettiin Rovaniemellä 20. Toiminnanjohtaja Joan Granqvistin mukaan päivän tavoitteena oli osoittaa nuorille, että tavanomaisista kaloista ei valmisteta ainoastaan arkiruokaa, vaan niistä voi yhtä lailla loihtia todellista herkkuruokaa. Ylikapellimestarina onkirastilla toimi Helsingin kaupungin kalatalousneuvoja Sari Snellman, joka neuvoo myös työssään helsinkiläisiä koululaisia onginnan saloihin. Kuusamossa jouduttiin lunastamaan lupaus Kuusamossa kalastuspäivän huikea kohokohta oli, kun yksi oppilaista nappasi hauen läheiseltä sillalta. Rovaniemen aluetapahtumaa on vuosien mittaan tehty laajalla yhteistyöllä, nytkin tapahtuman järjestivät yhdessä Lapin Kalatalouskeskus, Rovaniemen 4H-yhdistys ja Lapin Vapaa-ajan kalastajat kuvailee Lapin Kalatalouskeskuksen tiedottaja Auni Vääräniemi. Gourmetillallinen lukiolaisille Nylands Fiskarförbund järjesti helsinkiläisen Tölö Gymnasiumin oppilaille Gourmetpäivän, jossa oppilaat valmistivat huippukokki Matias Erikssonin johdolla hienoja kalaruokia särjestä ja hauesta. Helsinkiläiset lukiolaiset valmistivat huippukokin johdolla itselleen gourmetillallisen ihan tavallisista kaloista. Päivän aikana kalastukseen ja kalan käyttöön tutustui 263 koululaista. Esimerkiksi Kerimäellä järjestetyn tapahtuman yhdellä rastilla oli esillä valuma-aluemalli, jonka avulla Kuusamon tapahtumassa jouduttiin lunastamaan lupaus kalan valmistamisesta maistiaisiksi kaikille, kun yksi koululainen sai yllättäen saaliiksi komean hauen. ADE RISTI, OULUN KALATALOUSKESKUS JOAN GRANQVIST, NYLANDS FISKARFÖRBUND. Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola oli nimittäin mennyt päivän alussa lupaamaan oppilaille, että jos joku saa kalan virvelin heittorastin yhteydessä, niin se valmistetaan heti livenä ruoaksi kaikille. Kerimäellä tutustuttiin valuma-aluemalliin Ympäri Suomen järjestetyissä tapahtumissa oli tarjolla kalastuksen lisäksi hyvin monenlaisia aktiviteetteja. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 13 pilaiden avustamana. Kaikki halukkaat oppilaat jonottivat maistiaisia niin että meinasi tulla kiire, kun bussi odotti jo oppilaita ja vielä oli muutama, jotka eivät olleet päässeet haukea maistamaan. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) kalastajamestarilinjan opiskelijan vetämällä rastilla lapset kokeilivat muikun perkaamista. Oi sitä riemun määrää, kun yksi oppilas sai kuin saikin sieltä ison hauen. Monelle tämä oli ensimmäinen kerta, kun he pääsivät näkemään koko tapahtumaketjun, eli kalastajan ja kalan kamppailun, kalastajan riemun isosta saaliistaan ja kalan käsittelyn ja fileoinnin ruoaksi. Päivä huipentui yhteiseen viiden ruokalajin illalliseen oppilaiden kesken. elokuuta
Hänen mukaansa kalaan on menty ympäristöopin tuntien yhteydessä ja kalastus toimii hyvin osana uutta monialaista oppimista. Luokka sai palkinnoksi 19 virveliä ja 19 viehesettiä. Sitä ennen kalabongauskisa oli ollut iästä riippumatta avoin kaikille halukkaille. 14 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 koululaiset saivat käsityksen siitä, miten vesi liikkuu sadettuaan taivaalta alas maahan. Eniten kalalajeja bongannut (fongannut) luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet. Vaskiveden koulun luokanopettaja Niina Lähteenmäki ilahtui palkinnoista kuulleessaan. Fongauskisan voitto Rautalammille Osana Valtakunnallista kalastuspäivää järjestetty Koululuokkien kalabongauskisa sai alkunsa vuonna 2014. M IK KO O LL IL A VA PA RE TK ET , YH TE IS TY Ö SS Ä H ER RA H AK KA RA IS EN TA LO N KA N SS A BE AT RI CE EN RO TH. Pääpalkinnon lisäksi arvoimme kalastusvälineitä kaikkien kisaan osallistuneiden luokkien kesken. Kisan voittanut rautalammilainen Matti Lohen koulun 4A luokka sai pyydettyä yhteensä 17 eri kalalajia. Sastamalassa Herra Hakkarainen, Herra Hakkaraisen talolta, toi oman lisänsä kalastuspäivän tapahtumaan. Iso kiitos kaikille kisaan palkintoja lahjoittaneille yrityksille Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin, Daiwa, Borgå 4H:n järjestämässä Fiskeskolan tapahtumassa lapset pääsivät kokeilemaan kalan perkaamista Porvoossa. Palkinnot menivät Metsolan ala-asteen koulu 3–6 V oppilaille (9 virveliä + 9 viehepakettia) Helsinkiin, Vaskiveden koulun 0–6 oppilaille (2 virveliä + 2 viehepakettia ja 24 onkea) Vaskivedelle ja Snellmanin koulu 3-5S luokan oppilaille (5 onkea) Kuopioon. Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härkösen mukaan koululaiset saivat itse kaataa vettä malliin ja seurata veden kulkua. Hän kertoi tiistain olleen koko pienen kyläkoulun yhteinen kalastuspäivä. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin mahdollisimman monta eri kalalajia viikon aikana. Lähteenmäki kertoi lisäksi puhelimessa, että paikallisen kalastuskunnan kanssa on järjestetty yhteisiä kalastuspäiviä, myös pilkkipäiviä. Tänä vuonna Koululuokkien kalabongauskisaan osallistui 16 koululuokkaa ympäri Suomen. Matti Lohen koulu on osallistunut kisaan jo vuosia ja voittanut kisan kerran aiemminkin, joten siellä on hyvä perinne asian suhteen. Pientä koulun opettajienkin välistä kilpailua on havaittavissa, sillä voittajaluokan opettaja Mika Koukkarin mukaan koulun toista opettajaa harmitti kun olivat jääneet kisassa toiseksi
Lisää Valtakunnallisesta kalastuspäivästä: https://ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Opetusmateriaalit: https://ahven.net/kalasta-tietoa/opetusmateriaali/ Koululuokkien kalabongauskisan tulokset: https://ahven.net/kalastus/tulosseuranta/ N IIN A LÄ H TE EN M ÄK I Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyössä eduskunnan kalakerhon sekä maaja metsätalousministeriön kanssa. Paikallisten tapahtumien järjestämiseen on saatu rahoitusta ELY-keskuksien myöntämistä kalastonhoitomaksuvaroista.. Opetusmateriaalia tarjolla avuksi kalapäivään On hyvä muistaa, että jos kalaan lähteminen ei syystä tai toisesta onnistu, Kalatalouden Keskusliitolla on tarjolla runsaasti kala-aiheisia tehtäviä ja pelejä nettisivuillaan. Tähän kisaan olisi mahdollista osallistua paljon enemmän luokkia kuin tällä hetkellä. Pelaamalla esimerkiksi kalabingoa kalabongausviikon aikana koululuokka oli mukana kala-aiheisten palkintojen arvonnassa. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Suomen 4H-liitto ja kalastusvälineyritykset. Kisan voittaminen on vaikeaa, mutta arvottavia palkintoja voi saada kuka tahansa. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Se vaatisi paikallisilta kalataloustoimijoilta nykyistä ahkerampaa kannustamista osallistumiseen. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 15 Vaskiveden kyläkoulun oppilaat osallistuivat opettajansa Niina Lähteenmäen johdolla koululuokkien kalabongauskisaan ja saivat kisan arvonnassa palkinnoksi onget ja virveleitä. OPM, Abu Garcia ja Rapala
Tänä vuonna oli aika herättää tapahtuma uudelleen henkiin. 16 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 Valtakunnallinen kalastuspäivä huomioitiin ensimmäisen kerran Ahvenanmaalla vuonna 2015. Perheet kävivät kalastuspäivän aikana silakkaongella purjelaiva Pommernin luona Maarianhaminassa. M AL IN H AG ST RÖ M
Joka vuosi järjestetään myös erittäin suosittu kalastusleiri saaristossa, kertoo Anki Håkans Ahvenanmaan 4H:sta. Kalastuskoulussa lapset oppivat erilaisia kalastustekniikoita ja viettävät aikaa samanhenkisten kanssa. Purjelaiva Pommernin luona perheet onkivat, perkasivat ja paistoivat silakkaa suoraan paikan päällä. Tapahtuman järjesti Ahvenanmaan 4H yhdessä Kalaleaderin (Lokalkraft Leader Åland) ja muiden toimijoiden kanssa. Magneettikalastus ja mato-onginta houkuttelivat monia, ja Ålands fiskevårdscentrum järjesti tietovisakierroksen kalalajeista ja kalastustiedosta. Ilta oli täynnä kalastuksen iloa, oppimista ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää säilyttää tietoisuus aineettomasta kulttuuriperinnöstämme – kalastuksesta ja saaristolaiselämästä, sanoo Alexandra de Haas Lokalkraft Leader Ålandista. Voimakkaasta tuulesta huolimatta silakan onginta houkutteli noin 130 osallistujaa. AL EX AN D RA D E H AA S. Paikalla kävijät saivat lainata onkia ja pelastusliivejä, ja Byggvaruhuset jakoi silakkalitkoja. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 17 V altakunnallista kalastuspäivää vietettiin Ahvenanmaalla toukokuussa tapahtumalla, joka kokosi yhteen kalastuksesta kiinnostuneita nuoria ja vanhoja Pommernin tuntumaan Maarianhaminassa. Valtakunnallinen kalastuspäivä teki paluun Ahvenanmaalle kymmenen vuoden tauon jälkeen. Toivomme lisää hankkeita, jotka innostavat lapsia ja nuoria kalastuksen pariin. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT MALIN HAGSTRÖM OCH ALEXANDRA DE HAAS Silakan onginta houkutteli perheitä Ahvenanmaalla Mikä maistuisikaan paremmalta kuin itse pyydetty ja juuri paistettu silakka. Ahvenanmaan Folkhälsan tarjosi kahvia, ja Kalaleader keräsi lasten ajatuksia kalastuksesta. Meripelastusseura oli myös paikalla ja jakoi tietoa meriturvallisuudesta ja vesillä liikkumisen tavoista. Halukkaat saivat myös kokeilla vastapyydetyn silakan paistamista paikan päällä – tämä oli erityisen pidetty osuus, joka herätti sekä uteliaisuutta että ruokahalua. Järjestäjien edustajat opastivat, kuinka silakkaa kalastetaan, ja kun kala nappasi, näyttivät Ahvenanmaan maakuntahallituksen Viktor Eriksson ja Linda Sundström, kuinka kala perataan ja valmistetaan. – Aloitimme Fiskeskolanin yksitoista vuotta sitten ja olemme nähneet lasten ja nuorten kasvavan kiinnostuksen. Silakan onginnan lisäksi oli tarjolla useita muita aktiviteetteja. – Oli upeaa nähdä, kuinka suurta kiinnostusta osallistujat ja kävijät osoittivat
18 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 S imojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue järjesti elokuussa yhdessä Impiö-Nikkilän kyläyhdistyksen kanssa kaiken kansan kalaillan Simojärven rannalla. Kalastonhoitomaksuilla rahoitetaan kalatalousalueiden toimintaa. Tilaisuudessa esiteltiin myös kalatalousalueen toimintaa ja kalastuksenvalvontaa. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue on laaja, joten kalastuksenvalvontakin on laajalla alueella. Koulu osallistui mielihyvin Kuhan koululaisille kalastusaiheet olivat jo entuudestaan tuttuja. Heidät tunnisti kalastuksenvalvojan kirkkaankeltaisista liiveistä, ja Sassin mukaan moni kalaillan osallistuja kävikin juttelemassa heille kalastuksenvalvonnasta. Sassi ja Kehus kertoivat, että pelkästään Simojärvellä he olivat olleet kahdeksan tuntia vesillä ja ajoa oli tullut lähes sata kilometriä. Illan aikana tuotiin esille myös kalastuksenvalvontaa, jonka järjestäminen on kalatalousalueen vastuulla. Koulunjohtaja Tiina Peltola kertoi, että aiemmin koulun oppilaat ovat olleet kolmena vuotena Penämöllä nuotanvetoa katsomassa ja yöpymässä. Tärkeinä osallistujina illassa olivat Kuhan koulun oppilaat. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueella kalastuksenvalvojina toimivat Timo Sassi ja Tapio Kehus olivat mukana Simojärven kalaillassa. Muutoin puutteita oli paljon. Valvojien mielestä heidän yhtenä tehtävänään on antaa tietoa ja neuvoja esimerkiksi kalastonhoitomaksun maksamisen tärkeydestä. Puuttui joko yhteystiedot tai pyydystä ei ollut merkitty oikein, kalastuksenvalvojat kertoivat. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI Simojärvellä valvoessa vastaan tuli vain kaksi oikein merkittyjä katiskaa. Kalastuksenvalvojat esillä Kalaillan tavoitteena oli houkutella ranualaisia yhteisen asian äärelle ja tarjota hyödyllistä tietoa kalastuksesta ja kalatalousaluetoiminnasta. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Timo Matinlassi oli samoilla linjoilla. Järjestimme oppilaille kalaillan päiväksi iltakoulun. Kalailta keräsi väen yhteen Simojärven rantaan Ranuan ainoan kyläkoulun oppilaat pääsivät osallistumaan Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen kalaillan ohjattuun toimintaan iltakouluna. Koululaisia varten oli Simojärven rantaan laadittu kalastukseen, veteen ja terveyteen liittyviä tehtäväja tietorasteja. Kalatalousalueet tekevät tärkeää ja monipuolista työtä kalatalouden hyväksi. Kun koulu sai kutsun Simojärven kalailtaan, he ottivat sen mielihyvin vastaan. Kalailtaan osallistuivat Ranuan 4H-yhdistys, Luontoliikunta ja hyvinvointi -hanke, Sydänliiton Lapin Sydänpiiri ja Pidä Lappi Siistinä ry. Jos vastaan tulee kalastaja, jolla ei ole kalastonhoitomaksua maksettuna, niin kyse on enemmän tietämättömyydestä kuin piittaamattomuudesta. Ennen rasteille tuloa kävimme katsomassa lähistöllä olevia Kuittarin myllyä, pyyntikuoppia ja kivikautisia asumuksia, Peltola sanoi.
Ranuan 4H-yhdistys ja Luontoliikunta ja hyvinvointi -hanke opastivat vedestä pelastautumiseen, kannustivat kokeilemaan nopeaa pelastusliivin pukemista ja laittoivat lapset oppimaan uusia solmuja. Kuhan koulun koko vuoden teemana on ”Elettiinpä ennenkin”. Simojärven kalaillassa oppilaat kulkivat luokittain järjestäjien tekemillä rasteilla ja selvittivät erilaisia tehtäviä.. Pidä Lappi Siistinä -rastilla oppilaat opettelivat lajittelemaan erilaiset järviroskat oikeisiin lajittelupisteisiin. Impiö-Nikkilän kyläyhdistys urakoi kävijöille lättyjä ja kahvia, tarjosivat mehua ja tekivät tulet makkaranpaistoa varten. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalue oli saanut tapahtuman järjestämiseen avustusta Lapin ELY-keskukselta kalastonhoitomaksuvaroista. Kalailtaan kuului perinteisesti muikun maistatusta. Simojärven kalaillassa oppilaat kulkivat luokittain järjestäjien tekemillä rasteilla. Etenkin koululaisten osallistumista ja intoa Niemelä piti esimerkillisen hyvänä. Illan ohjelmaan kuului myös kalaillan aamuna merestä saadun lohen painon arvioimista. Ihmiset tulivat paikalle iltaa viettämään ja toisiaan tapaamaan. Heidän rasteiltaan jää varmasti paljon asioita koululaisten mieleen. Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen rastilla lapset muun muassa arvuuttelivat kalojen nimiä. Järjestelyt vaativat paljon aikaa. Lähimmäksi oikean painon arvanneet saivat palkinnon. Täällä oli monipuolinen kattaus toimijoita. Kävijöitä oli lähes 60 koululaisen lisäksi satakunta kyläläistä ja ranualaista vauvasta vaariin. Kalaa paistettiin kaikkiaan 20 kiloa. Impiö-Nikkilän kyläseuran puheenjohtajana sekä Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueen hallituksen jäsenenä toimiva Sakari Niemelä kertoi, että tapahtumaa alettiin järjestämään jo puolta vuotta ennen tapahtumapäivää. Meitä helpotti se, että kyläseura on järjestänyt tällaisia tapahtumia ennenkin. Suomen Kalastuslehti 7/2025 • 19 Hyvä ja yhdistävä kokemus Järjestäjien mukaan Simojärven kalailta onnistui erinomaisesti. Sen myötä oppilaat tutustuvat esimerkiksi entisajan käsityötaitoihin, tekevät museovierailuja ja oppivat luontaiselinkeinoista. Sydänliiton rastilla puhuttiin esimerkiksi kalaruuan terveellisyydestä ja tutkittiin erilaisten rasvojen koostumuksia
Ennallistamisen yhteydessä ojitetulta suoalueelta poistettiin puuta lehtipuita säästäen. Retken ohjelmassa oli vierailu Enäsuolle, jossa on tehty vedenpalautusta, ojien tukkimista ja puuston poistoa sekä seurattu toimenpiteiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Ensimmäisinä vuosina suurin osa päästöistä muodostuukin muusta kuin kiintoaineista, esimerkiksi typestä ja fosforista. Enäsuolla veden pinta nousi noin 20–30 cm päähän maan pinnasta. Aikanaan ojitettu suoalue rajoittuu toiselta puoleltaan talousmetsään ja suon toisella laidalla on ojittamaton luonnontilainen suoalue. Valuma-alueella tapahtuva ennallistaminen on merkittävässä roolissa vesistöjemme ja kalakantojemme tulevaisuuden kannalta. Ensimmäisenä vuonna koneet jylläävät maastossa ja päästöjä syntyy runsaasti. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO dalle ja suon laidan metsikköön. Suurimmat päästöt tapahtuvat kuitenkin ensimmäisten parin kolmen vuoden aikana. Veden levitessä suolle se myös samalla suodattuu ja puhdistuu. Ennallistaminen ei ole päästötöntä Ennallistaminen ei ole päästötöntä varsinkaan alkuvaiheessa. Kymmenen vuoden. Johdeojan päästä vesi olikin lähtenyt selvästi leviämään suon laiEnnallistaminen auttaa vesistöjämme Valuma-alueella tehdyillä toimilla on iso merkitys sille mitä vesistöillemme tapahtuu. Ojitetun suon ennallistaminen Enäsuo on kaksi vuotta sitten toteutettu ennallistamiskohde. Ennallistamistoimet alkavat heti pidättämään kiintoainesta veden hidastuneen kierron ja suodattumisen myötä. Aikanaan kaivetut ojalinjat täytettiin turpeella. Aktiivinenkaan kunnostus ei auta, jos vesistöön valuu aineksia muualta. Veden pinnan nousu ei välttämättä ole uhka läheiselle talousmetsälle, vaan se voi veden varastointikyvyn kasvun myötä olla tulevaisuudessa jopa hyödyksi varauduttaessa yhä kuivempiin ja kuumempiin kesiin. 20 • Suomen Kalastuslehti 7/2025 S yyskuussa järjestetty Metsätalouden vesiensuojelupäivien webinaari ja erityisesti Kouvolan seudulle suunnattu retkeily antoivat osallistujille käytännön esimerkkejä vesiensuojelusta ja ennallistamisesta. Lisäksi tutustuttiin Pitkänlahdensuon entiselle turvetuotantoalueelle syntyneeseen kosteikkoon ja sen vesiensuojelulliseen merkitykseen. Enäsuon ennallistaminen oli osa Hiili-Vespa-hanketta, jossa oli tavoitteena palauttaa aikanaan ojitetun suoalueen vesitalous, parantaa viereisen luonnontilaisen suoalueen vesitaloutta sekä tutkia ennallistamistyöstä seuranneen vedenpinnan tason nousun vaikutusta vieressä sijaitsevaan talousmetsään. Lisäksi ojitusalueelta kaivettiin ennallistamisalueen reunalle ulottuva johdeoja, jonka tarkoitus on nimenomaan tuoda lisää vettä ennallistettavalle suolle, päinvastoin kuin ojituksen aikana