Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 1 7/2024 Silakkamarkkinat Helsingissä
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2025 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,28 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 3 Sisältö 10 ?Silakkamarkkinat Helsingissä 14 Osakaskunta mediakohun keskellä 18 Fiskeskolan innostaa lapsia kalastukseen 22 Hailia haluaa mullistaa kalankäytön 26 Kalatalouden ympäristöohjelma ennallistaa ja hoitaa kalavesiä 28 Kalastuksen ajoitus vaikuttaa lohikantojen elinvoimaisuuteen 32 Merimetson ja harmaahaikaran kalataloudellisia vaikutuksia 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivän ruuhkaa Helsingin kauppatorilla lokakuussa. H AI LI A 14 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO M AT S W ES TE RB O M , LU O N N O N VA RA KE SK U S
Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten merkitse päivä kalenterisi ja valmistaudu matkaan. Ilmoittautuminen avautuu marraskuussa. Kuudennet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 19. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Viking Line M/S Gabriella. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Viking Line. – 21. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2025 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2025. 3
Viime vuonna Kalatalouden Innovaatiopäivillä palkitun Hailian tuotanto perustuu vajaasti hyödynnettyjen kalalajien sekä kalatalouden sivuvirtojen jalostamiseen helppokäyttöisiksi ja maistuviksi tuotteiksi. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 5 Kalan syönnin terveyshyödyt ylittävät haitat kaikissa ikäryhmissä PÄÄKIRJOITUS Suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille.” RUOKAVIRASTO MUISTI perinteiseen tapaan kaikkia kalansyöjiä tiedotteillaan juuri Helsingin silakkamarkkinoiden alla. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat. Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Vaikka jotkin mediat yrittivät tästäkin kaivaa pelottelu-uutisen, niin perussanoma oli selkeä. Herkimpien kuluttajaryhmien olisi kuitenkin hyödyllistä suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten. TERVEYSVAIKUTUSTEN PERUSTEELLA suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. JOS KOKONAISEN kalan käsittely tuntuu vaivalloiselta, niin helppo tapa lisätä kalankäyttöä on tutustua tässä lehdessä esitellyn Hailian tuotteisiin. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Ota lähikaupasta kokeeksi kanasuikaleiden sijasta Hailian nyhtökirjolohta, joka sopii sellaisenaan moniin nopeasti valmistettaviin ruokiin
6 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 LYHYET KALASTAJALLE EHDOLLISTA Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut Saimaalla toimivan ammattikalastajan kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ympäristön turmelemisesta sekä terveysrikoksesta. Haitallista vieraslajia poistettiin Koillismaan alueella Pohjois-Pohjanmaalla sähkökalastamalla. Pyydyksen keräsivät pois kalastuksenvalvoja Rolf Oinonen ja iktyonomi Olli Toivonen Virtavesien hoitoyhdistyksestä. Lisäksi kehitetään muita puronieriöiden poistokalastusja hävittämismenetelmiä. 10. Puronieriä on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva kala, joka tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1890-luvulla ja uudelleen vuonna 1965. Tämä voi johtaa taimenpopulaatioiden vähenemiseen ja romahtamiseen.. 2024 TA PI O G U ST AF SS O N , KK L Puronieriää poistetaan sähkökalastamalla Metsähallitus käynnisti puronieriän poistokalastuksen ja -menetelmien kehittämisen osana Priodiversity LIFE -hanketta. Yle 28. laiton pyydys, jonka sisällä oli 32 taimenta. Uskelanjoen sivujoesta paljastui 15.10. Osa kaloista oli löytöhetkellä jo kuolleita. Tämän vuoden tavoitteena on vähentää puronieriäkantaa ja saada arvokasta kokemusta lajin poistokalastuksesta sähkökalastusvälinein. Metsähallituksen Eräpalvelujen toteuttama puronieriän poistokalastus on osa seitsemän vuoden mittaista pilottia. Terveysrikokseen kalastaja syyllistyi, kun hän harjoitti kalankäsittelyä tiloissa, jotka eivät soveltuneet toimintaan, koska tilat olivat muun muassa likaiset. Puronieriä on haitallinen vieraslaji, joka kilpailee elintilasta ja ravinnosta kotoperäisten lohikalojen kanssa. Käräjäoikeuden mukaan eteläkarjalainen kalastaja syyllistyi ympäristön turmelemiseen, kun hän levitti kalanperkuusta syntynyttä jätettä omistamalleen pellolle. Laittomasta pyydyksestä löytyneiden kuolleiden kalojen arvo oli lähes 20 000 euroa. 2024 SALAKALASTAJA PYYDYSTI TAIMENIA Salakalastaja on pyytänyt erittäin uhanalaisia taimenia Salossa. Salon Seudun Sanomat 17. 8
Selviytymisen pullonkaulaksi osoittautui Pahkakosken voimalaitos, jonka yläpuolelle pysähtyi yli puolet vaelluspoikasista riippumatta siitä, oliko se ensimmäinen vai toinen vaelluspoikasten kohtaama voimalaitos. Tulosten perusteella keskeinen vaelluskalakantojen elvyttämisen toimenpide Iijoella on parantaa vaelluspoikasten selviytymistä voimalaitospatojen ohi. Poistokalastettuja puronieriöitä kertyi ensimmäisellä kohteella yli 1 000 yksilöä.. Elvyttämishankkeiden alkuvaiheessa vaelluspoikasten selviytymistä voidaan tukea myös ottamalla poikasia kiinni ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella ja kuljettamalla ne jokisuulle. Se oli 16 miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin kalajalosteiden tuotantoa tilastoitiin edellisen kerran. Jalosteiden raaka-aineena käytetystä kalasta 32 miljoonaa kiloa oli kotimaista ja 24 miljoonaa kiloa ulkomailta tuotua. Näiden lajien jalostus kattoi 90 prosenttia kaikesta jalostetun kalan määrästä. Eniten jalostettiin silakkaa, seuraavaksi eniten lohta ja kirjolohta. VAIN PIENI OSA POIKASISTA SELVIÄÄ Luonnonvarakeskus toteutti kesällä 2023 Iijoella tutkimuksen, jossa tarkasteltiin lohen vaelluspoikasten alasvaellusta. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 7 LYHYET EE RO H AR TI KA IN EN , M ET SÄ H AL LI TU S 56 Suomessa jalostettiin 56 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2023, kertoo Luonnonvarakeskus. Viiden voimalan läpi jokisuulle selviytyi keskimäärin vain seitsemän prosenttia vaelluspoikasista
kg) Arvo (milj. Siikojen luonnollinen lisääntyminen on nykyään heikkoa ja saaliit ovat riippuvaisia istutuksista. Useilla Pirkanmaan kalatalousalueilla kuhien istuttaminen päävesistöihin onkin käyttöja hoitosuunnitelmissa kokonaan kielletty. kg ) Määrä (milj. Järvitaimenistutuksia tehdään syksyllä 3 – 4-kesäisillä kaloilla isoihin järviin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 50 100 150 200 250 300 350 20 40 60 80 100 120 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Ar vo (m ilj. Muuksi kuin ihmisravinnoksi vietiin 8 miljoonaa kiloa. Viennin arvo nimellisarvona. Järvitaimenen kalastus ja saalisvarmuus perustuu yksinomaan säännöllisiin istutuksiin, koska luonnontuotanto on marginaalista ja kaikki luonnossa syntyneet rasvaevälliset taimenet ovat rauhoitettuja. Kalan vienti Suomesta vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomesta ihmisravinnoksi vietyjen kalatuotteiden määrä oli 76 miljoonaa kiloa, josta Norjasta Eurooppaan mennyttä lohta oli 26 miljoonaa kiloa. 8 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 LYHYET KALASTOA TUETAAN SYYSISTUTUKSILLA Pirkanmaan yleisin hoitokalalaji on planktonsiika, jota istutetaan maakunnan päävesistöihin sekä moniin keskisuurin ja pieniin järviin kerrotaan Pirkanmaan kalatalouskeskuksesta. Kalan ja kalatuotteiden vienti Suomesta vuonna 2023. Tärkeimmät tuoreen kokonaisen lohen vientimaat olivat Puola (38 miljoonaa euroa), Alankomaat (34 miljoonaa euroa), Ranska (24 miljoonaa euroa), Liettua (20 miljoonaa euroa) ja Espanja (18 miljoonaa euroa). €) M ää rä (m il. Tehokkaasti lisääntyvä kuha tuottaa runsaita vuosiluokkia pyynnin kohteeksi, joten tarpeita istutuksille ei ole. Lähde: Luke Tilastotietokanta. €). Kuhaistutukset ovat merkittävästi vähentyneet Pirkanmaalla. Muiden tuotteiden vienti suuntautui lähinnä Viroon (29 miljoonaa euroa), Ruotsiin (12 miljoonaa euroa), Latviaan (6 miljoonaa euroa)
Lupatuloilla hoidetaan riistaja kalaelinympäristöjä sekä tuotetaan eränkäyntipalveluita. – 31. Hakuajat päättyvät 2. 2024 avautunut useita avustushakuja. AVUSTUSHAKU KALASTUSMATKAILUN EDISTÄMISEEN ITÄISESSÄ SUOMESSA Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustushaku kalastusmatkailun kehittämiseen itäisessä Suomessa on auki 1. Näätämöjoen nykyinen kalastussopimus Norjan kanssa on vuodelta 1977, ja se on monilta osin vanhentunut. 10. Valtioneuvosto on nimittänyt neuvotteluvaltuuskunnan uudistamaan Norjan kanssa solmitun Näätämöjoen kalastussopimuksen. Haettavissa on avustuksia muun muassa kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle. Eräpalvelut saa myös rahoitusta valtion budjetista. 2024. AK U AH LH O LM AVUSTUKSET VESISTÖ-, VESITALOUSJA KALATALOUSHANKKEISIIN HAETTAVANA ELY-keskuksissa on 22. 2024. 10. Avustus kohdistuu erityisesti kalastusmatkailun edistämiseen tähtääviin markkinointitoimenpiteisiin. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 9 LYHYET VESA RUUSILASTA ERÄTALOUSJOHTAJA Maaja metsätalousministeriö on nimittänyt FT Vesa Ruusilan Metsähallituksen erätalousjohtajan virkaan. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Erätalousjohtaja johtaa Metsähallituksen Eräpalvelut-vastuualuetta, joka kuuluu Metsähallituksen hoitamiin julkisiin hallintotehtäviin. Vesistöja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää esimerkiksi hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Ruusila siirtyy tehtävään maaja metsätalousministeriöstä, jossa hän toimii erätalousneuvoksena ja erätalousyksikön päällikkönä. 11. 2024. Eräpalvelujen tehtävänä on hoitaa lupamyyntiä sekä kerätä valtion kalastonhoitomaksu maaja metsätalousministeriölle. Neuvottelujen päätavoite on lohen ja muiden kalalajien kalastuksen järjestäminen kestävällä tavalla Näätämöjoessa. Haettavana olevan avustuksen tavoitteena on edistää kotimaisten kalastusmatkailupalveluiden tarjontaa ulkomailla ja kasvattaa kansainvälisten kalastusmatkailijoiden määrää Suomessa.. 12. 12. Ruusila aloittaa Metsähallituksessa 1. Viran edellinen haltija Jukka Bisi jäi eläkkeelle heinäkuun lopussa. Metsähallituksen Eräpalvelut vastaa kalastuksen ja metsästyksen järjestämisestä sekä erävalvonnasta valtion alueilla. Erätalousjohtaja kuuluu Metsähallituksen johtoryhmään
10 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Silakkamarkkinat Helsingissä TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Tuoreen tutkimuksen mukaan kalan syömisen hyödyt ovat kuitenkin jopa 75 kertaiset haittoihin nähden. Kalatalouden Keskusliiton akvaario kiinnosti ihmisiä Stadin Silakkamarkkinoilla.. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 11 Stadin Silakkamarkkinoita vietettiin tällä kertaa vierasainekohujen jälkimainingeissa
Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5?–?4 miljoonaa kiloa. Silakkayllätys-sarjassa voittajaksi julistettiin taivassalolaisten Pirjo ja Reima Salosen tillisilakka. Vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti Leif ja Gerd Bergman Getasta Ahvenanmaalta. 12 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 K alastajien alukset ja myyntikojut valtasivat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkoivat. Silakkaraati pisteytti tuotteet maun, ulkonäön, tuoksun ja koostumuksen mukaan. Markkinahumua päästiin jatkamaan kuitenkin jo heti seuraavana päivänä. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin lihan ja luonnonkalojen syöminen on ympäristöteko myös veden laadun kannalta, koska kalansaaliiden kanssa vedestä poistuu fosforia ja typpeä. Suurimmat terveyshyödyt keski-ikäisille Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. Sarjan toiselle sijalle sijoittui pellinkiläisten Johanna ja Jörgen Kellgrenin saaristolaiscurry, kolmannelle pyhämaalaisen Vento Aallon chili-ananassillakka. Itämeren kaloja ja Omakala-sovellusta Kalatalouden Keskusliitto jakoi markkinoilla tietoa kalasta vanhaan malliin. Keskusliiton kalastusbiologi Malin Lönnroth kertoi Omakala-sovelluksesta myös Yle Svenskan suorassa lähetyksessä maanantaina. Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Nyt on korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa. Tuomariston vakuutti harmoninen, ystävällinen ja vahvasti tillinen maku. Kalan syömisen hyödyt olivat jopa 75 kertaiset haittoihin nähden. Silakkamarkkinoilla liiton asiantuntijoilta saattoi kysyä kalastuksesta ja kalastusluvista tai tulla muuten vaan kertomaan kalajuttuja. Toiselle sijalle sijoittui John Eriksson Kemiön edustalta Rosalan saarelta sekä kolmannelle sijalle Silakkayllätys-sarjan voittajapari Pirjo ja Reima Salonen. Juuri julkaistun EU-kalat IV-tutkimushankkeen tulosten mukaan suomalaisten kalan käytön, myös silakan, terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti läheltä pyydetyn silakan ja kilohailin ympäristövaikutukset ovat todella pienet. Liiton teltta löytyi Kalastajakujan toisesta päästä Suomenlinnan lauttalaiturin läheisyydestä. Samalla oli mahdollisuus tutustua Luonnonvarakeskuksen vapaa-ajankalastajille suunnattuun Omakala-mobiilisovellukseen, jolla voi ilmoittaa saalistietosi tutkijoiden käyttöön, osaksi kestävän kalastuksen suunnittelua ja päätöksentekoa tai pitää saalispäiväkirjaa omaksi iloksesi. Keskiviikkona Helsinkiä kurittaneen syysmyräkän takia markkinat jouduttiin sulkemaan väliaikaisesti, mikä vähensi kokonaiskävijämäärää. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Kiistattomista terveyshyödyistä ja edullisesta hinnasta huolimatta silakan kulutus on laskenut roimasti Suomessa. Myös Kalatalouden Keskusliitto joutui purkamaan oman telttansa ja päättämään markkinat omalta osaltaan jo keskiviikkoaamuna, varmuuden vuosi. Silakkaraati valitsi parhaat tuotteet Vuoden maustekalasarjassa kilpaili tänä vuonna 10 tuotetta ja kylmien silakkatuotteiden silakkayllätyssarjassa 12 tuotetta. Tuomaristo ihastui erityisesti tuotteen koostumukseen, tasapainoisuuteen, merellisen kauniiseen ulkomuotoon ja loistavaan rakenteeseen. Kotimainen kala on ilmastoystävällinen vaihtoehto. Akvaario olikin arkiaamuina erityisen suosittu vierailukohde päiväkotiryhmien keskuudessa. Kalan syönnin terveyshyödyt kiistattomat. Silakkatuotteita saapui myymään 27 kalastajaa eri puolilta Suomea, joten kalaruoan ystäville oli luvassa herkkuja moneen lähtöön. Tänä vuonna Stadin Silakkamarkkinat keräsi arviolta yhteensä noin 65?000 kävijää. Teltalla pääsi tutustumaan akvaariossa uiskenteleviin Itämeren kaloihin, joita oli tällä kertaa 12 eri lajia
Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 13 Vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti Leif ja Gerd Bergmanin maustekala. MTV:n haastateltavana porvoolainen Johanna Kellgren. Silakkayllätys-sarjan tillisilakalla voittanut Pirjo Salonen (vas.) noutamassa palkintoa markkinoiden avajäispäivänä.. Media on aina ollut paikalla markkinoilla avajaispäivänä
Yllätyksenä kohu tuli myös Hukkajoen alueen Näljängän kalaveden osakaskunnalle. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Suomussalmen Hukkajoen koskematon pohja on hyvin tumma, sammelten ja raakkujen peittämä.. Tästä maasta ei varmaan enää löydy ihmistä, joka ei tietäisi mikä raakku on. 14 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 Osakaskunta mediakohun keskellä Elokuun lopulla median pääuutiseksi ohi maailman tapahtumien nousi yllättäen luonto, tarkemmin ottaen jokihelmisimpukka eli raakku
Osakaskunnasta oltiin jo ennen julkisuusmyllyn alkua yhteydessä Kalatalouden Keskusliiton lakimieheen Rasmus Åkerblomiin. Joen rannalla olivat edelleen myös Metsähallituksen luontopalvelun työntekijät korjaamassa tapahtunutta vahinkoa. Raakkuja esiintyy meillä noin 130 virtavesistössä, mutta laji lisääntyy vain noin 50 joessa. Suomussalmen pohjoisosissa sijaitsevassa Hukkajoessa kerrottiin elokuussa kuolleen arviolta jopa tuhansia raakkuja eli jokihelmisimpukoita metsähakkuun ja metsätyökoneen jäljiltä. Kalastajia käy alueella harvakseltaan, taimenet ovat saaliiksi liian pieniä, mutta osakaskunnan jokeen istuttamat harjukset ovat menestynyt alueella ihan hyvin. Se on maamme pitkäikäisin eläinlaji ja saattaa elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Osakaskuntaa huolestutti miten heidän vesialueelleen ja sen kalakannoille on käynyt ja mitä heidän mahdollisesti tulisi asian suhteen tehdä. Oulun poliisi tiedotti tutkivansa törkeää luonnonsuojelurikosta Suomussalmella sen jälkeen, kun Metsähallitus teki tutkintapyynnön asiaan liittyen. Osakaskunta huolissaan joen tilasta Lähes täysin vaille huomiota mediassa on jäänyt Hukkajoen vesialueen omistaja Näljängän kalaveden osakaskunta. Elinkykyisiksi luettavia raakkukantoja on kuitenkin ainoastaan muutama. Hienoa keskustelua ja yhteinen tavoite Vierailin Hukkajoen tapahtumapaikalla syyskuun alussa ja sain oppaakseni sekä Kinnusen että osakaskunnan sihteeri Tomi Holapan. Mediaryöppy raakun ympärillä oli valmis. Kalatalouskeskus on ollut kirjoittamassa poliisin toivomaa asiantuntijalausuntoa alueen kalakannan tilasta ja tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta kalakantaan. Haluamme varmistaa, että myös osakaskunta ja sen omistama vesialue huomioidaan mahdollisten vahingonkorvausten yhteydessä, muistuttaa Kinnunen. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 15 J okihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kinnunen kertoi olleensa yhteydessä asiaa tutkivaan poliisiin ja että he ovat tehneet asiasta myös oman rikosilmoituksen. Kohtaamme ranMetsäkoneuran alapuolelta Hukkajoen pohja on vaalea ja hiekkainen vielä kunnostuksenkin jälkeen.. Heitä auttamassa on ollut Kainuun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki. Hänen mukaansa Hukkajoen alue on tammukkavettä eli suuria vaellustaimenia Hukkajoesta ei ole havaittu. Soitan osakaskunnan puheenjohtaja Jouni Kinnuselle. Osakaskunta myy alueelle kalastuslupia
Teillä on täällä yksi Suomen arvokkaimpia vesialueita, toteaa Luhta heti alkuun. Tähän saakka raakkua ei ole huomioitu mitenkään alueen kalastuksessa. No toki aivan noin suoraviivaisesti laskutoimitusta ei voida tehdä. Keskustelua oli hienoa seurata, sain samalla itsekin paljon uutta tietoa raakusta. Puhuttavaa tuntui riittävän hämmästyttävän paljon, he keskustelivat toista tuntia. Luhta tarkoittaa tällä raakkuja. Uuden vuonna 2021 julkaistun Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020–2030 mukaan salaisuuden verhoa on tarkoitus avata myös muille. Tähän saakka tieto raakusta ei ole tullut osakunnalle saakka, mutta nyt Holapan mukaan tuli tunne, että myös heitä kuullaan ja heille välitetään tietoa joen tilanteesta. Yhden rauhoitetun raakun arvoksi on määritelty 589 euroa ja Hukkajoessa niitä on arvioitu olevan noin 100?000 yksilöä. Kinnunen, Holappa ja Luhta istuutuivat rannalle juttelemaan joesta ja raakuista. Keskustelemme varmasti ensi kevään vuosikokouksessa muutoksista kalastusjärjestelyihin, kuten kahlaaNäljängän kalaveden osakaskunnan sihteeri Tomi Holappa (vas.) ja puheenjohtaja Jouni Kinnunen (oik.) etsimässä raakkuja Hukkajoen rantakivillä.. Osakaskunta lupaa huomioida raakun paremmin Luhdan ja Kinnusen keskusteluissa nousivat esiin myös alueen kalastusjärjestelyt. Tietoisuus raakun läsnäolosta auttaa huomioimaan myös sen suunniteltaessa esimerkiksi alueen kalastusta tai virtavesikunnostuksia. 16 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 nalla kunnostustöissä olleen Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhdan. Sekä Kinnunen että Luhta kertoivat saaneensa toisiltaan arvokasta tietoa ja olivat erittäin tyytyväisiä tapaamiseen. Jatkossa osakaskunta lupaa ottaa raakun paremmin huomioon. Ollaan kyllä tiedetty että täällä on raakkuja, mutta mittakaavan laajuus tuli yllätyksenä, toteaa pikkupojasta asti joella liikkunut Holappa. Hukkajoen tila tuli yllätyksenä myös Näljängän kalaveden osakaskunnan väelle. Raakun esiintyminen on tähän saakka ollut valtakunnallisesti salattavaa viranomaistietoa. Ympäristöministeriö laati vuonna 2002 listauksen luonnonvaraisten rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista hinnoista. Siitä voi kukin laskea joen arvon
Heidän roolinaan on esimerkiksi tunnistaa liiallisen kalastuspaineen uhka raakun isäntälajeille taimenelle ja lohelle, lopettaa mahdollisten vieraskalalaiien, kirjolohen ja puronieriän istutukset raakkuvesiin sekä huomioida raakkuesiintymät käyttöja hoitosuunnitelmissa. Lähtökohta on se, että vahingonaiheuttaja korvaa täysimääräisesti aiheuttamansa vahingon myös kalataloudellisten vahinkojen osalta. miskiellosta ja kalastuksen sallimisesta vain rannalta käsin, uskoo Kinnunen. Hiekan peittoon lähes kokonaan jäänyt jokihelmisimpukka eli raakku Hukkajoen pohjalla.. Toimenpiteillä on viranomaisten puolelta toteutuksen päätoimijat, mutta kalatalousalueet ja osakaskunnat mainitaan muina toimijoina. Aiheesta lisää: Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020 – 2030. Kalatalouden osalta tavoitteena on selvittää kalataloudellisen vahingon laajuus ja tämän perusteella myöhemmin esitettävät korvausvaateet, kertoo ELY-keskuksen kalastusbiologi Atte Juutinen. Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 17 Osakaskunnan puheenjohtaja Jouni Kinnunen ja Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta tutkimassa Hukkajoen maastoa ja raakkuesiintymien sijaintia puhelimen kartan avulla. Kalatalousalueet ja osakaskunnat strategiassa Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020?–?2030 osallistaa myös kalatalousalueet ja osakaskunnat yhtenä toimijana raakun suojelutyöhön. ELY-keskus selvittää vahinkoa kalastolle Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen selvittää parhaillaan aiheutunutta kalataloudellista vahinkoa ja tekee asiassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Kainuun ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa
Tekemällä oppimisen kautta lapset saavat sekä taitoja että tietoja, jotka voivat olla perusta heidän tulevalle kiinnostukselleen ja sitoutumiselleen sinisiin elinkeinoihin. Käytännön oppiminen on 4H-pedagogiikan ydin. Kokeilemalla kalastusta itse, osallistujat oppivat kalastusvälineistä ja tekniikoista, mikä luo laajemman pohjan kalastuksessa tarvittaviin taitoihin ja ymmärtämiseen ammattina. Monet lapset ovat kokeilleet kalastusta pelkän kalastuksen vuoksi, mutta useimmille Fiskeskolan on heidän ensimmäinen kosketuksensa kokeneeseen kalastajaan, joka myös hyödyntää saaliin. Aloite pohjautuu kokemuksiin Ahvenanmaan 4H:n pilottihankkeesta ’Nappat å lagat’, jossa lapset kalastivat ja valmistivat saaliinsa 4H-ohjaajien ja paikallisten kalastusammattilaisten opastuksella. 18 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 F iskeskolan keskeisenä tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille käytännönläheinen tutustuminen kalastukseen. Fiskeskolanin kautta 4H vahvistaa entisestään yhteyttään saariston paikallisyhteisöön, jossa kalastus on pitkään ollut tärkeä osa sekä kulttuuria että taloutta, sanoo Vesterback. Mukana kaikki saariston elinkeinot Rannikkoalueella toimivalle Fs4H-järjestölle on luonnollista laajentaa lapsille ja nuorille suunnattua maaFiskeskolan innostaa lapsia kalastukseen Finlands svenska 4H -järjestössä on alkanut Fiskeskolan niminen hanke, jonka tavoitteena on antaa taitoja ja tietoja sekä innostaa seuraavaa sukupolvea kalastuksen ja sinisen biotalouden pariin. TEKSTI JA KUVAT MALIN VESTERBACK, FINLANDS SVENSKA 4H seutuosaamistaan kattamaan myös siniset elinkeinot ja saaristo. Kalojen käsittely itse luo syvemmän kunnioituksen ruokaa kohtaan ja ymmärryksen siitä, mistä se tulee, sanoo projektipäällikkö Malin Vesterback. Näihin teemoihin kuuluvat ulkona oppiminen, aktiivinen kansalaisuus, ympäristökasvatus, ruokakasvatus, merenkulku ja turvallisuus veden äärellä ja vesillä.. Ulkona oppiminen vesillä ja veden äärellä Fiskeskolan-konsepti ja tavoitteet perustuvat useisiin keskeisiin teemoihin
Suomen Kalastuslehti 7/2024 • 19 keesta ovat olleet pohjana kansalliselle 4H Fiskeskolalle. Käyttämällä luontoa luokkahuoneena lapset ja nuoret saavat suoran yhteyden erilaisiin vesistöympäristöihin ja kaloihin. Nykyään kalastusleiri on suosituin leiri Ahvenanmaalla, ja siihen osallistuu paljon innokkaita osallistujia. Aktiivinen kansalaisuus on toinen tärkeä Fiskeskolanin tavoite. Osallistumalla esimerkiksi roskien keräämiseen ja kalanpoikasten istutukseen, lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan ja vaikuttaa heidän paikallista ympäristöään koskeviin kysymyksiin. Se motivoi 4H-ohjaajia samalla kun se Ulkona oppiminen on yksi 4H Fiskeskolanin kulmakivistä. Tämän projektin myötä osallistujat oppivat paitsi kalastamaan, myös käsittelemään ja valmistamaan saaliinsa – kalojen puhdistamisesta ja fileoinnista ruoanlaittoon. Tämä käytännönläheinen lähestymistapa edistää syvempää oppimista ja vahvempaa yhteyttä luontoon, mikä puolestaan lisää heidän vastuuntuntoaan ympäristöstä, selittää Vesterback. Manner-Suomessa järjestettiin kesän aikana useita kalastusleirejä ja -iltoja, joissa Fiskeskolan konseptia kokeiltiin ja muokattiin. Yksi menestyksen avaimista Ahvenanmaalla oli paikallisten kalastajien osallistuminen ohjaajina ja esikuvina nuorille. Kannustamme 4H-yhdistyksiämme kutsumaan paikallisia kalastusalan ammattilaisia mukaan kalastustapahtumiinsa. Kaikki ovat olleet suosittuja lasten ja nuorten keskuudessa. Malli leviää Ahvenanmaalta Manner-Suomeen Ahvenanmaa on ollut edelläkävijä kalastuksen suhteen 4H-järjestössä, ja kokemukset Nappat å lagat -hankMaksamaalla järjestettiin paikallisen 4H yhdistyksen avulla viime elokuussa onnistunut kalastusleiri, jossa Österbottens Fiskarförbundin kalatalousneuvoja Leif Kaarto toimi ohjaajana.
Tarkoituksena on vakiinnuttaa Fiskeskolan osaksi kansallista 4H-toimintaamme yhdistyksissä vuoden 2025 aikana. 20 • Suomen Kalastuslehti 7/2024 rikastuttaa lasten oppimista, jotka saavat suoran käsityksen ja henkilökohtaisen kontaktin kalastusalaan, kuvailee Malin Vesterback. Luomalla positiivisen ja käytännönläheisen koulutusympäristön, jossa lapset saavat itse kokeilla ja oppia tekemällä, 4H Fiskeskolan pyrkii inspiroimaan uutta sukupolvea sitoutumaan kalastukseen ja sinisiin elinkeinoihin.. Tämän tyyppisten koulutushankkeiden avulla voimme luoda perustan elinvoimaiselle ja kestäväksi kehitetylle kalastusalalle, joka edistää maaseudun ja saariston kehitystä. Huolehdimme osaamisvajeesta niin 4H-ohjaajien kuin lasten ja nuorten keskuudessa”, tiivistää Lindfors. Tulevina vuosina Fiskeskolan tavoitteena on kehittää konseptia edelleen ja tavoittaa enemmän lapsia ja nuoria ruotsinkielisellä rannikkoalueella. Fiskeskolanin kautta Finlands svenska 4H tavoittelee kouluttavansa uuden kalastuksesta innostuneen sukupolven, joka ei vain ole tietoinen kalasta hyvänä ruokana ja raaka-aineena, vaan myös sitoutuu varmistamaan sen kestävyyden tuleville sukupolville. Fiskeskolan pyrkii myös luomaan laajempaa ymmärrystä siitä, miten sininen biotalous on integroitunut arkeemme ja miten se voi edistää kestävää kehitystä ja puhtaampaa Itämerta. Yhteisöllisyys kalastuksen ympärillä Tekemällä yhteistyötä paikallisten kalatalousalueiden, kalastusseurojen, kalastajien, ruokatuottajien ja muiden sinisen biotalouden keskeisten toimijoiden sekä koulujen kanssa voimme Fiskeskolanin kautta luoda yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteen, korostaa Bettina Lindfors, Fs4H koulutusvastaava. Uuden opetusmateriaalin ja aktiviteettivinkkien avulla FisFinlands svenska 4H -järjestön kalastusleirillä lapset oppivat muun muassa fileoimaan kalaa Leif Kaarron (vas.) opastamana. keskolan pyrkii helpottamaan sekä osallistujien että 4H-ohjaajien alkua kalastustoimintojen järjestämistä 4H-yhdistyksissä. Fiskeskolan on pitkän tähtäimen koulutushanke