Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 1 6/2026 Yli 200 000 lasta Yli 200 000 lasta on käynyt ongella on käynyt ongella
Hinta: 20,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Hinta: 55,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VERKKOLIPPIS Kalastuksenvalvojan verkkolippis, jossa teksti KALASTUKSENVALVOJA/FISKEÖVERVAKARE. Lippiksessä on takaosassa verkko ja kokoon saa säädettyä lakin takaa
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 3 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 20 24 20 26 Pe sä m ää rä (k pl ) Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri Sisävesi Sisältö 10 Koekalastamassa Koitereella 16 Vesialueiden omistajat vetosivat Palokin koskien vapauttamiseksi 18 Yli 200 000 lasta 22 Yhteisen kielen puute hankaloittaa kalastuksenvalvontaa 26 Merialueen saalis kasvoi, rannikkokalastus vahvistui 32 Merimetsokanta pieneni 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 kysymystä osakaskunnalle 37 Lakipalsta 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Vimpa on napannut nuoren kalastajan onkeen Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumassa Helsingissä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 32 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Hinta: 15,90 € VIRTAVESIEN KUNNOSTUS Virtavesien kunnostus -kirjan uudistettu ja päivitetty 2. painos soveltuu perusoppaaksi alalle aikovalle tai lisätietolähteeksi kokeneemmallekin kunnostusta suunnittelevalle, ohjaavalle tai toteuttavalle. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Sääntöjen uusimisella ei ole tulenpalavaa kiirettä, koska esimerkiksi sähköinen osallistumismahdollisuus osakaskunnan kokoukseen tulee vaatimuksesta järjestää vasta 1. 9. 2027 alkaen. JÄRJESTÖJEN YHTEINEN aloite kalastuslain muuttamiseksi etenee hiljalleen. Itse kannustan osakaskuntia tällaisen luvan myyntiin toisaalta harmaan kalastuksen vähentämisen kannalta ja myös ettei joku keksi lähteä hakemaan elinvoimakeskukselta tällaista lupaa kalastuslain 13 § perusteella. Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 5 Uusia tuulia osakaskuntiin PÄÄKIRJOITUS Osakaskunnille mietittäväksi myönnetäänkö jatkossa erillinen lupa kaupalliseen kalastukseen vapavälinein.” HALLITUSOHJELMAN MUKAINEN yhteisaluelain uudistus tuli voimaan syyskuun alusta. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Jos valmisteluun ei tule mutkia, hallituksen esitys aiheesta tulee eduskuntaan marraskuussa. JOS ESITYS ehtii mennä läpi tällä hallituskaudella, tulee osakaskunnille vielä mietittäväksi, myönnetäänkö jatkossa ja millä ehdoilla erillinen lupa kaupalliseen kalastukseen yleiskalastusoikeudella, eli vapavälinein. Lausuntokierroksella 7a§ sai varauksettoman kannatuksen. Keskusliitossa on uurastettu uudistetun lain mukaisten osakaskuntien mallisääntöjen kanssa ja ne löytyvät nyt ahven.netin osakaskuntasivuilta. Liiton lakimies käsittelee aihetta perusteellisemmin lehden lakipalstalla. Parranpärinää odotettavissa. Esitys sisävesisaaliiden myyntikiellosta jakoi mielipiteitä, mikä on sinänsä ymmärrettävää ja tuttua jo nykyisen kalastuslain valmistelun ajalta. Aloitteen mukaisesti yleiskalastusoikeudella ei saisi harjoittaa kaupallista kalastusta (7a§) ja myös sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti kiellettäisiin (91§)
Merimetsojen metsästys kalanpyydyksien läheisyydestä on sallittua 1. Metsähallituksen on tarkoitus lisätä kalastonhoitomaksun maksumahdollisuus työnantajan tarjoamalla liikuntaedulla Eräluvat. LYHYET Kalastus on lisätty liikuntaedun piiriin Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen työnantajan tarjoaman liikuntaja kulttuuriedun käyttöalan laajentamisesta kalastusja eräpalveluihin. 8. Samalla lajien metsästys mahdollistuu yleispoikkeuksen nojalla niin sanottuna suojametsästyksenä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Merimetsojen pyynti tulee kohdistaa kohteisiin, jossa ne aiheuttavat todellista vahinkoa kalastukselle. Pitkäjänteisen työn tuloksena hallitusohjelmaan saadut kirjaukset ovat nyt vihdoin toteutumassa, toteaa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen. 4. 6 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 MERIMETSON SUOJAMETSÄSTYS ALKOI Lakimuutos, joka siirtää valkoposkihanhen ja merimetson riistalajeiksi astui voimaan 1. 8. – 15. – 28. Saalis on mahdollista käyttää ravinnoksi, mutta saalin kaupallinen hyödyntäminen on kielletty. 9. fi -palveluun marraskuussa 2026. – Kalatalouden Keskusliitto on esittänyt liikuntaedun käyttömahdollisuutta kalastuslupien maksamiseen jo 1990-luvun puolivälistä lähtien, eli siitä saakka, kun liikuntasetelit otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön. 2. Merikotkan pesään tulee olla mainittu etäisyys 1. 2026. Kalanpyydysten osalta lainsäädäntö ei tee eroa, onko pyydys harrastevai ammattilaiskäytössä, ja kuinka kauan pyydys on ollut pyynnissä. Suojametsästykseen liittyy aina saalisilmoitusvelvollisuus. Jatkossa liikuntaja kulttuurietua voi käyttää esimerkiksi kalastonhoitomaksun, kalastuskurssien ja opaspalveluiden maksamiseen. Metsästyksessä on huomioitava varoetäisyys suurten petolintujen pesiin. Etäisyyttä tulee pesimäaikoina olla vähintään 300 metriä. ja sääksen pesään 1. Maksuvälineinä hyväksytään Epassi ja Edenred. Kalanpyydyksen tulee olla alle 300 metrin etäisyydellä merimetson pyyntipaikasta. 2. 9. – 15
Hän koukutti kaikkiaan 13 eri kalalajia kahdeksan tunnin aikana. 13 Kirkkonummelainen Roope Jansson voitti Lajikalastuksen Suomen mestaruuden näytöstyyliin sunnuntaina Helsingissä pidetyssä kisassa. Lajikalastuksen SM kalastettiin kaksiosaisena Helsingissä Vuosaaren ja Mustikkamaan vesillä. Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO Kalastuksen lisääminen työnantajan tarjoamaan etuun voi madaltaa kynnystä kokeilla kalastusta ja eri kalastustekniikoita ensimmäistä kertaa maksullisten kurssien tai opaspalveluiden muodossa. Kilpailun järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry. KALANJALOSTUKSEEN UUSIA OSAAJIA Turun ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä 2026 uusi kalatalousalan ammattilaisille suunnattu kalan jalostusketjun ja tuotekehityksen koulutuspolku. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksolla perehdytään kalan käsittelyn ja jalostuksen eri vaiheisiin alkutuotannosta valmiiksi tuotteeksi. Jansson kalasti itsensä mestariksi kisahistorian ylivoimaisimmalla tuloksella, sillä hopealle jäänyt Mikko Joensivu ylsi seuraavaksi parhaiten kymmeneen lajiin. Koulutus vastaa alan osaajatarpeeseen tilanteessa, jossa kalatalousala uudistuu ja tarvitsee uudenlaista osaamista
9. 2026. Vesistöja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Liiton mukaan merkittävä parannus veneilyturvallisuuteen saataisiin aikaan vain, jos nimenomaan pienissä veneissä käytettäisiin pelastusliivejä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Finnboatin mukaan lainsäätäjältä oikea viesti olisi edellyttää pelastusliivien käyttöä soutuveneellä liikuttaessa. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan hukkuneista 70–80 prosenttia olisi todennäköisesti pelastunut, jos veden varaan joutuneella henkilöllä olisi ollut pelastusliivit tai muu kelluntapukine päällään. 10. Soutuveneet saatava vesiliikenteen lainsäädännön piiriin Veneilykulttuurin ja lainsäädännön muutosta tarvitaan erityisesti kesämökkien soutuveneiden käyttöön, toteaa Venealan Keskusliitto Finnboat. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt. 8 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 LYHYET AVUSTUKSIA JAOSSA KALAVESILLE Elinvoimakeskuksissa avautui 15. Haettavissa on avustuksia muun muassa vesienja merenhoidon toimiin, pohjavesien suojeluun, vesitalouden toimiin, vesihuoltolaitosten yhteistyöhön sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Tuttu ranta ja pieni vene aikaansaavat valheellisen turvallisuuden tunteen. 2026 useita vesiin, vesistöihin ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Hakuajat päättyvät 30
8. Sekä Haukiveden että Sorsavesi-Unnukka kalatalousalueet ovat käsitelleet ja hyväksyneet asian omissa kalatalousalueen yleiskokouksissaan. LIFE SOS -hankkeen tavoitteena on turvata saimaannorppakannan elpyminen ja lajin säilyminen pitkällä aikavälillä. 10. UUSI LIFE-HANKE SAIMAANNORPALLE Saimaannorpan suojelun tueksi käynnistyy uusi EU-rahoitteinen hanke. Vaikka kanta on vahvistunut viime vuosikymmeninä, vaatii lajin säilyminen edelleen aktiivisia ja monipuolisia suojelutoimia. Metsähallituksen Luontopalveluiden vetämä LIFE SOS -hanke kestää 6,5 vuotta ja sen kokonaisbudjetti on 11,3 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin LIFE-ohjelma rahoittaa 75 prosenttia. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa saimaannorppakanta noin 700 yksilöön vuoteen 2032 mennessä. Asia on lausunnolla 26. IT ÄSU O M EN EL IN VO IM AK ES KU S TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Esitys Haukiveden ja Sorsavesi-Unnukan kalatalousalueiden uudeksi rajaksi. 2026 saakka. Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 9 LYHYET MTK-Säätiö on myöntänyt 10 000 euron palkinnon Raahen Alpuan kylässä toimivalle kalavesien osakaskunnalle. Alpuan Kalavesien osakunta on kehittänyt alueensa kalastusta, metsästystä ja virkistyskäyttöä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. KALATALOUSALUEIDEN RAJAMUUTOS Haukiveden kalatalousalue on toimittanut 6. 2026 hakemuksen Itä-Suomen elinvoimakeskukselle Kuvasinjoen alueen liittämisestä Haukiveden kalatalousalueeseen. Tähän pyritään toteuttamalla konkreettisia suojelutoimia ja ratkaisemalla suojeluun liittyviä haasteita. Lisäksi Haukiveden allas on lohikalojen vaellusreitti ja syönnösalue. Erityisen arvokasta osakaskunnan työ on ollut sen vuoksi, että toiminta on innostanut koko kyläyhteisöä mukaan yhteiseen tekemiseen. Populaatiokoon kasvun jatkuminen on edellytys erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan elinvoimaisuuden paranemiselle ja sukupuuttoriskin torjumiselle. Hankkeen keskeisiä toimia ovat poikaskuolleisuuden syiden selvittäminen, norppaturvallisten kalastusmenetelmien kehittäminen, keinopesäverkoston laajentaminen sekä tärkeiden elinympäristöjen tunnistaminen ja turvaaminen. Punaisella rajattu alue esitetään siirrettäväksi Haukiveden kalatalousalueelle.. Perusteluiksi rajan muuttamiseksi kerrotaan, että Haukiveden kalatalousalueella on todettu olevan paremmat resurssit Kuvasinjoen ennallistamiseksi uhanalaisten järvilohikantojen lisääntymisalueeksi
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Koekalastamassa Koitereella. 10 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus toteuttaa Koitereen kalatalousalueen tilauksesta käyttöja hoitosuunnitelmaan kirjattuja koekalastuksia. Koekalastuksen tavoitteena on selvittää Koitereen kalasto ja pidemmällä aikavälillä myös siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset
Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 11 Ammattikalastaja Jukka Pusa nostamassa koekalastuksessa käytettävää NORDIC-verkkoa Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen koekalastuksessa Koitereella.
Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Taina Ahosolaa ja kalatalousneuvoja Mervi Paajasta on koekalastuksissa jo yli 15 vuoden ajan ollut avustamassa ammattikalastaja Jukka Pusa. NORDIC on yleiskatsausverkko, kooltaan 1,5 m x 30 m, jossa samassa verkossa on 2,5 metrin pituisina kaistaleina 12 eri solmuväliä (5; 6,25; 8; 10; 12,5; 15,5; 19,5; 24; 29; 35; 43 ja 55 mm) verkon suunnittelun yhteydessä satunnaistetussa järjestyksessä. Käyttöja hoitosuunnitelma edellyttää tutkittua tietoa alueen tilasta, joten Koitereen kalatalousalue päätti toteuttaa koko järven kattavat koeverkkokalastukset vuosina 2025 – 2028. Pyyntiajaksi suositellaan verkkojen laskua illan suussa ja nostoa seuraavana aamuna, jolloin pyyntiajaksi tulee noin 12 tuntia. Suurimpaan 55 millin havakseen näyttää tarttuneen kilon painoa lähentelevä kuha. Verkkojen lasku tehdään noin klo 19 ja nosto aamulla kello 7. 12 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 K alastossa tapahtuvien muutosten arviointiin sekä kalanäytteiden keräämiseen järvillä ja rannikkoalueilla käytetään verkkokoekalastusta. Järvialueiden verkkokoekalastuksissa käytetään pinta-, välivesija pohjaverkkoja. Käytännössä se tarkoitti keskimäärin 14 koeverkon laskua ja nostoa joka päivä. Verkkoöiden määrä jaetaan eri syvyysvyöhykkeille (< 3 m, 3 – 10 m, 10 – 20 m ja > 20 m) niiden pinta-alojen mukaisessa suhteessa. Järvelle koekalastusverkkoja kokemaan Koekalastukset ovat mukavaa puuhaa sään ollessa hyvä, ja minulla kävi tuuri sään suhteen. Kalatalouskeskuksella aktiivinen tutkimustrio Koitereen kalatalousalueen lisäksi Pohjois-Karjalassa ovat koekalastuksia teettäneet aikaisemmin jo Höytiäisen, Valtimon, Pielisen-Karjalan, Viinijärven ja Karjalan Pyhäjärven kalatalousalueet. Ensimmäinen koekalastus suoritettiin viime vuonna osa-alueella 1. Tutkimusasetelmassa Koitere jaettiin neljään osa-alueeseen. Ensimmäisissä verkoissa ei todennäköisesti ole kovinkaan paljon saalista, Pusa arvelee. Koitereen, kuten monen muunkin Pohjois-Karjalan kalatalousalueen, koekalastukset on toteuttanut Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus. Koitereella tämä tekee kaikkiaan 68 verkkovuorokautta. Ilomantsin Koitereella, kuten muillakin järvillä, verkkokoekalastuksissa noudatetaan eurooppalaista CEN-standardia (SFS-EN 14757) ja käytetään NORDIC-verkkoa. Tänä vuonna oli vuorossa osa-alue 2 ja loput kaksi aluetta tehdään seuraavina vuosina. Koekalastuksen tilaajana oli Koitereen kalatalousalue ja toteuttajana Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus. Pyyntipaikkojen valinta tehdään satunnaisotannalla. Koska vuodet ovat erilaisia, vasta pitkäaikainen vuosien tai joskus vasta vuosikymmenien mittainen seuranta toistettuja koekalastuksia kertoo jotain koekalastetun alueen tilasta ja siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Käytännössä se tarkoittaa, että vuorossa oleva osa-alue jaettiin 700 m x 700 m ruutuihin, joista pyyntipaikat valittiin ositetun satunnaisotannan periaatteiden mukaisesti. Hanketta ovat rahoittaneet Koitereen kalatalousalue sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Seuraavaan koeverkkoon on runsaimpien lajien lisäksi jäänyt yksi siika ja pienimpään solmuväliinkin on jäänyt kiinni yksi pikkuruinen ahven. Alle 3 m syvyysvyöhykkeessä käytettiin vain pohjaverkkoja, 3 – 10 m vyöhykkeessä pohjaja pintaverkkoja, 10 – 20 metrin syvyisessä vedessä pohja-, pintaja välivesiverkkoja (5 metrin tapsit) ja yli 20 metrin syvyisessä vedessä oli tarkoitus käyttää pohja-, pintaja välivesiverkkoja (5 metrin ja 15 metrin tapsit). Pyyntivuorokausien määrä riippuu tutkittavan vesialueen pinta-alasta ja syvyyssuhteista. Tyynellä järvellä ei ole meidän lisäksi liikkeellä muita, ainoastaan kaksi ohi lentävää kuikkaa sivuuttaa veneen. Avovedestä tuttuja muikkuja saaliissa. Koitereen kalastus tehdään Nordic-yleiskatsausverkoilla eurooppalaisen standardin mukaan. Verkkokoekalastuksissa saalis käsitellään verkkoja solmuvälikohtaisesti. Koekalastukset ovat kalatalouskeskukselle hanketoimintaa, joilla maksetaan työntekijöiden palkat. Keskikokoisia särkiä ja ahvenia tulee jonkin verran ensimmäisestä verkosta. Verkkokoekalastusten lisäksi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus tekee myös sähkökoekalastuksia Pohjois-Karjalan järvilohi ja -taimen pitoisissa virtavesissä. Virtavesien koekalastuksissa käytetään sähkökalastusta. Pienin viiden millin solmuvälin havas on aivan tyhjä. Koitereen koekalastuksen taustaa Ilomantsin Koitereella on aikaisemmin tehty yksi verkkokoekalastus. Samalla ne ovat yksi kalatalouskeskuksen jäsenilleen tarjoama palvelu muiden joukossa. Ajamme järven selän yli kaukaisimmalle verkkopaikalle. Syvään veteen lasketuissa verkoissa ei kummoisia saaliismääriä ole. Ammattilainen tietää mistä puhuu. Aikaisen aamupalan nautittuamme suuntaan Pusan kanssa järvelle tyynenä, joskin sumuisena, jo aavistuksen syksylle tuoksuvana aamuna. Koitere on varsin niukkaravinteinen karu järvi, jonka vesi on vuosien saatossa tummunut metsäojitusten ja kaivostoiminnan takia. Järvi jaettiin neljään syvyysvyöhykkeeseen: 0 – 3 m, 3 – 10 m, 10 – 20 m ja yli 20 m. Tarkoitus on pitää verkot vedessä 12 tunnin ajan. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2008 tekemässä koekalastuksessa oli kyse VPD kalastoseurannasta ja koealueena oli ainoastaan Vallitunselkä. Järvillä ja rannikkovesissä verkkokoekalastukset tehdään kesäkerrostuneisuuden aikana
Koekalastuksissa tehdään pituusjakaumat kaikista mittauskuntoisista särkiyksilöistä ja ensimmäisen päivän ahvenyksilöistä. Suurempaan silmäkokoon erehtynyt tumma ja kauniin värinen Koitereen ahven.. Pusan mukaan Nordic-verkot eivät ole erityisen hyviä muikun pyynnissä, vaikka lopulta näyte lajista saadaankin. Yksilömäärästä ja massasta lasketaan verkkokohtainen massa, Ahosola kertoo koekalastuspäivän tuloksista. Onpa joukossa muutama kehukokoa oleva körmyniska. Työ pitää tehdä reippaasti ennen kuin kalat alkavat kypsyä lämpimässä. Lisäksi mitattiin särkiä. Vuoden 2025 koekalastusten perusteella Koitereen kalalajisto on niukka. Saalistiedoista lasketaan lajikohtaiset yksikkösaaliit biomassoina ja yksilömäärinä. Pusa ottaa ensimmäisen verkon saavista ja ryhtyy irrottamaan kaloja. Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 13 ei kuitenkaan näy. Ne eivät ilmeisesti ole kylmän kesän vuoksi ehtineet kasvaa niin suuriksi, että jäisivät kiinni edes koekalastusverkon pienimpään viiden millin havakseen. Viimeiseksi säästetyssä matalaan alle kolmen metrin veteen lasketusta koeverkosta on luvassa runsaampi saalis. Saaliiksi saatiin yhteensä kymmenen kalalajia: muikku, siika, särki, seipi, salakka, Koeverkon pienimpään 5 mm solmuväliin on jäänyt kiinni yksi pikkuruinen tänä kesänä syntynyt ahven. Särkien pituusjakaumaan otetaan mukaan kaikki yksilöt, koska niiden määrä on vähäinen. Pieniä ja keskikokoisia kuhia tulee tasaisesti koeverkon eri solmuvälin osissa. Saaliin käsittely on tarkkaa työtä Sillä aikaa kun olemme Pusan kanssa olleet järvellä, on Ahosola laittanut rannalla kaiken valmiiksi saaliin käsittelyä varten. Tänä vuonna myös pienet ahvenet ovat puuttuneet saaliista lähes kokonaan. Ahvenia näyttää nousevan kaikkialta ja kaiken kokoisia. Ahosola vuorostaan mittaa, punnitsee ja kirjaa Pusan lajittelemat saaliit paperilomakkeelle. Eilen saatiin 105 ahventa. Lisäksi jälleen yksi siika ja yksi hieman erikoisempi särkikala, seipi. Syynä on pieniä särkiä ravinnokseen käyttävien petokalojen runsas määrä Koitereella. Haukia sen sijaan ei tämän aamun koeverkkoihin osu yhtäkään. Ahvenia ja kuhia Koitereessa näyttäisi todella olevan. Pyynnin jälkeen kunkin verkon saalis (yksilömäärä ja yhteispaino) kirjataan koekalastuslomakkeelle lajeittain ja solmuväleittäin eriteltynä. Pieniä särkiä ei tullut koekalastuksissa saaliiksi viime vuonna ja sama näyttää jatkuvan tänäkin kesänä. Suurin osa ahvenista on aivan tavallisen värisiä, mutta osa todella tummia ja kauniin värisiä. Vähintään 15 senttimetrin mittaisista petokaloista (ahven, kuha ja hauki) mitataan yhteispaino. Totta, enemmän keskikokoisia ahvenia ja särkiä kuin syvässä vedessä
Verkkokalastajien määrä on romahtanut ja osin sen vuoksi järven kalastosta ei saada enää samalla tavalla tietoa kuin runsaamman verkkokalastuksen aikaan. Kalatalouden Keskusliitolta puheenjohtaja Tahvanainen toivoisi erityisesti lapsille ja miksei aikuisillekin suunnattuja esitteitä kalalajeista ja kalastuksesta. Työ tulee valmiiksi hieman ennen puolta päivää. Ahven oli myös yksilömäärältään ylivoimaisesti runsain laji (80,8 %). Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pari vuotta sitten tekemän tutkimuksen perusteella yli kahden kilon haukia, yli 1,5 kilon kuhia ja yli kilon mateita ei suositella käytettäväksi kotitalouksissa ja kaupalliseen myyntiin niitä ei saa tuoda lainkaan. Valitettava yksityiskohta Koitereen kaloissa on se, että niissä runsaasti elohopeaa. 1,7 7,8 225,2 19,5 2,5 32,8 717,0 73,6 2,4 14,4 100 200 300 400 500 600 700 800 muikku siika särki seipi salakka lahna ahven kuha kiiski hauki Yk si kk ös aa lis g/ ve rk ko -v rk. Kyllä tälle työlle on tilausta, toteaa Tahvanainen. Onneksi ammattikalastajilta saadut lupatulot tuovat edelleen rahaa alueen kassaan. Kesällä 2025 ahven oli verkkokoekalastuksien yksikkösaaliilta runsain laji 65,4 % biomassaosuudeltaan. Seuraavaksi runsain laji biomassaltaan oli särki, jonka osuus oli 20,5 %. Verkkokoekalastuksen yksikkösaalis biomassana (g / verkko-vrk) kalalajeittain Koitereella vuonna 2025. Esimerkiksi muikkuja saatiin vain 12 kappaletta, siikoja kahdeksan ja haukia kaksi. Ikärajan noston yhteydessä vapautuksen saivat kalastajat, jotka olivat ehtineet täyttää 65 vuotta 31. 12. 2023 mennessä eli vuonna 1958 tai aiemmin syntyneet. Vastaavasti vapakalastus on järvellä lisääntynyt ja tänä päivänä vapakalastuslupia myydään järvelle aikaisempaa enemmän. Kalatalousaluetta kiinnostaa mitä järvellä on. Kalastajien kohtaamisissa yleisin esitetty kysymys koskee kalastonhoitomaksun 18 – 69 vuoden ikärajaa ja tarvitseeko se nyt maksaa vai ei. Normaalin näytteenoton lisäksi Pusa haluaa ottaa saaliista erilleen pari pientä kuhaa, jotka Ahosola säilöö alkoholiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksia varten. Koekalastuksen tuloksista Palataan vielä verkkokoekalastuksen tuloksiin. 14 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 lahna, ahven, kuha, kiiski ja hauki. Niille on tarvetta maakuntapäivillä ja pienemmissä paikallisissa tapahtumissa. Niistä tutkitaan myöhemmin päivän aikana siivilähampaat siikamuodon selvittämiseksi. Muita kalalajeja oli koekalastussaaliissa yhteensä vain 2,6 % yksilömäärästä. Lisäksi aamun saaliista löytyy kolme siikaa, jotka kaikki otetaan talteen. Koitereella ihmisiä kiinnostaa erityisesti vapakalastus ja kalastuslupiin liittyvät oikeudet. Pusa on tuonut mukanaan herkullisia savumuikkuja, joita maistelen hymyssä suin. Erityisesti jigikalastus on yleistynyt. Tahvanaisen mukaan yleiskalastusoikeus on vähentänyt selvästi alueelta saatuja lupatuloja. Kolmanneksi runsain laji oli kuha (6,7 %). Seuraavaksi suurimmat yksilömääräosuudet olivat särjellä (10,6 %), kiiskellä (3,3 %), kuhalla (1,5 %) ja seipillä (1,2 %). Vuosien kuluessa lohikalat ovat Koitereelta hävinneet ja tilalle on tullut kuha. Järven kalasto ja kalastus on muuttunut Lounaan jälkeen paikalle hurauttaa autollaan Koitereen kalatalousalueen puheenjohtaja Petteri Tahvanainen. Verkkojen pesun jälkeen on lounaan aika
Petokalojen (yli 15 cm ahven, kuha ja hauki) yhteenlaskettu osuus biomassasta oli komea 67,8 %. Mutta kuten konkari Pusa minulle kalapäivän aikana kertoi, Koitereella on ikävää olla 10 senttinen pikkukala, petokalojen saalistuspaine on niin kova. Pieniä eroja kuitenkin on, mutta ne johtuvat lähinnä tutkimuksen eri osa-alueesta. Aiheesta lisää: https://koitereenkalatalousalue.fi/vesienhoito/ Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. Petokaloista ahvenen osuus oli 88,2 %, kuhan osuus 9,9 % ja hauen osuus 1,9 %. Särkikalat eivät ole runsain kalaryhmä, mikä on hyvä asia. https://jukuri.luke.fi/items/afe28dff-0723-475a870d-1716035f3e08 Kalaryhmittäin tarkasteltuna särkikalojen (särki, seipi, salakka ja lahna) yhteenlaskettu biomassaosuus oli vain 25,5 %, mikä on erinomaista luokkaa. Ensi vuonna verkkokoekalastukset jatkuvat ja kokonaan valmista pitäisi olla vuoden 2028 lopulla. ja Sairanen, S. Koitereen kalaston rakennetta voisi kuvailla varsin hyväksi. Kesän 2026 koekalastuksen tulokset eivät olleet vielä valmiita lehden painoon mennessä, mutta Ahosolan mukaan tämän vuoden koekalastuksen tulokset ovat saman suuntaisia kuin edellisenä vuonna. Silloin koko Koitereen alue on koekalastettu, ensimmäistä kertaa sen historiassa. Ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) yhteenlaskettu biomassaosuus oli 72,3 % ja yksilömääräosuus 85,7 %. RKTL:n työraportteja, Nro 21, Vuosikerta. Kalatalouskeskuksen tähän mennessä tekemät koekalastukset kertovat Koitereen kalakannan olevan Kalastaja Jukka Pusa mittaa koekalastuksessa saaliiksi tulleet särjet ja Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Taina Ahosola kirjaa tulokset koekalastuslomakkeelle.. Tänä vuonna kalastetulla osa-alueella 2 oli enemmän kuhaa ja isompia siikoja, sen sijaan lahna puuttui kokonaan, toteaa Ahosola. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. 2014. 21, Helsinki. Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 15 suhteellisen hyvällä mallilla. Pienten särkien lisäksi kovan saalistuspaineen alaiseen ryhmään kuuluvat siianpoikaset ja muikut, mikä näkyy näidenkin lajien lukumäärässä
On ilmeistä, että tähän saakka pitkälti voimayhtiöiden ehdoilla harjoitettu, istutuksiin ja keinotekoisiin teknisiin ratkaisuihin nojannut vaelluskalapolitiikka on epäonnistunut ja tullut tiensä päähän. Valtio on tehnyt kesäkuussa tarjouksen PKS:lle ja sen omistajille etenemistavasta ja hinnasta (vähintään 40 M€), jolla kosket voitaisiin vapauttaa ja pelastaa Saimaan uhanalaiset lohikalakannat. Vetoomuksessa korostettiin hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen edistämisen kriittistä ajankohtaisuutta Saimaan erittäin uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseksi. Samalla vahvistetaan Heinäveden seudun, Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen työllisyyttä, yritystoimintaa sekä luontoja kalastusmatkailun vetovoimaa, josta Ruotsin suurilta järviltä ja muualta maailmasta on useita rohkaisevia esimerkkejä. Vuoksen vesistön vaelluskalojen tilanne on erittäin kriittinen voimalaitospatojen tuhottua viime vuosisadalla lohikalojen kutukosket. Vetoomuksessa painotettiin hankkeen merkitystä paitsi Suomen historian suurimpana virtavesien ennallistamistoimena, myös koko Itä-Suomen elinvoimaja luontomatkailuinvestointina. Vaelluskalojen ahdinkoa pahentaa kalanviljelylaitoksiin levinnyt vesihome. 16 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 Vesialueiden omistajat vetosivat Palokin koskien vapauttamiseksi E telä-Savon Kalatalouskeskus ry, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry, Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalue ja Heinävedenreitin kalatalousalue luovuttivat vesialueiden omistajien vetoomuksen Palokin koskien vapauttamiseksi pääministeri Petteri Orpolle Heinäveden Palokissa 28. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä Laurinvirta-hanke Pielisjoen Kuurnassa. Palokin koskien ennallistaminen sisältyy nykyiseen hallitusohjelmaan. Siksi vaelluskalakantojen elvyttämisessä myös Vuoksen vesistössä on ajattelutavan muutoksen ja uuden strategian aika. Saimaan järvilohi on jo yli 60 vuotta ollut pelkästään istutusten varassa ja myös järvitaimenen luontaiset kutualueet ovat vähissä. Sekä Saimaan järvilohen ja järvitaimenen sukupuuton uhka on todellinen. Vesialueet omistavien osakaskuntien tehtävänä on kalavesien ja kalakantojen vastuullinen hoito ja käyttö, kalastuksen valvonta mukaan lukien. Allekirjoittaneet vesialueiden omistajien edustajat vetosivat 1. 2. 2023 Palokin koskien vapauttamiseksi. Vetoomus on luettavissa alta kokonaisuudessaan. Lisäksi Nälönvirran padon purkuun, uuteen pohjapatoon sekä vähintään kolmen kosken kunnostukseen on jo luvassa kansainvälistä rahoitusta noin 3,6 M€. Hiitolanjoki Rautjärvellä ja Virtaankoski Sysmässä sekä Piilijoki Kuusamossa ovat tästä tuoreimpana esimerkkinä. Sen sijaan vaelluskalojen ahdingon juurisyyhyn puuttuminen purkamalla vaellusesteitä ja ennallistamalla kosket jälleen kutualueiksi on saavutettu poikastuotannossa ja kalakantojen elpymisessä erinomaisia tuloksia ja jopa välittömästi, kun pato on purettu. Viime syksynä ei kyetty enää perustamaan yhtään järvilohien emokalaparvea emokalojen vähäisen määrän takia. Myös Varkaudessa Ämmänkosken luonnonmukainen ohitusuoma on osoittanut toimivuutensa. Toimimattomiksi osoittautuneista, keinotekoisista ja teknisistä kalateistä ja tankkiautoilla tehtävistä ylisiirroista sekä istutuksista on siirryttävä luontaisen kudun ja elinkierron palauttamiseen patoja purkamalla, kutualueiden kunnostuksiin ja luonnonmukaisten ohitusuomienrakentamiseen riittävän suurella vesimäärällä. Lohen paluu Saimaalle lisää yhteisesti omistettujen vesialueiden ja rantakiinteistöjen ar. Vastauksessaan 10. 1. 2025 kalatalousviranomainen (POSELY) katsoo, että ”Palokin alueen ennallistaminen ja voimalaitospadon purkaminen on vaelluskalakantojen kannalta tavoiteltavin ja vaikuttavin ratkaisu. Kun järvessä on arvokalaa, siellä on myös kalastajia. elokuuta. Palokin kalatalousvelvoitteen muuttaminen on vaikuttavuudeltaan toissijainen ja haastava. Kalatalousviranomainen arvioi velvoitteen muuttamista yhtiön ja valtioneuvoston neuvottelujen jälkeen, mikäli Palokin alueen ennallistamisessa ei saavuteta tulosta.” Lieksanjoella viranomainen (nykyään Itä-Suomen elinvoimakeskus) on jo hakenut velvoitemuutosta. Yhtiön johdolla ja sen omistajilla sekä valtiolla on nyt todellinen mahdollisuus tehdä yhdessä historiallinen päätös, jolla lohikalat ja niiden luontainen elinkierto palautetaan Suomen suurimmalle järvialueelle Saimaalle. Olemme myös yhdessä monien muiden järjestöjen kanssa 28. 3. 2023 vaatineet, että voimayhtiölle aikanaan asetettu kalatalousvelvoite (6 000 kpl 2-vuotiaita järvitaimenen poikasta) on vanhentuneena, aiheutettuun vahinkoon verrattuna mitättömänä sekä olosuhteiden olennaisen muutoksen takia muutettava velvoitteeksi palauttaa luonnonmukainen ylösja alasvaellusyhteys Juojärven ja Varisveden välille
Palokki on epäilemättä sellainen. Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 17 voa mutta samalla myös omistajien ja kalaviranomaisten vastuuta, jotta lohija taimenkantojen elpyminen varmistuu. Heinävedellä 28.8.2026 Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry Matti Viialainen, puheenjohtaja Rauno Jaatinen, toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Jukka Turunen, puheenjohtaja Taina Ahosola, toiminnanjohtaja Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalue Eero Jäntti, puheenjohtaja Mervi Paajanen, toiminnanjohtaja Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Taisto Huotari, puheenjohtaja Joonas Häkkinen, toiminnanjohtaja Pohjois-Savon Kalatalouskeskusry Eero Jäntti, puheenjohtaja Olli-Pekka Mononen, toiminnanjohtaja Heinävedenreitin kalatalousalue Teuvo Asikainen, puheenjohtaja Harry Härkönen, toiminnanjohtaja JA AK KO M AR KK IN EN Vesialueiden omistajien vetoomus Palokin koskien vapauttamiseksi luovutettiin pääministeri Petteri Orpolle Heinäveden Palokissa 28. Kokemukset onnistuneista hankkeista muualta Suomesta osoittavat, että valtion ja EU-hankerahoituksen lisäksi tarvitaan myös yksityistä, yritysten sekä kuntien ja eri yhteisöjen tukea ja lahjoituksia. Me allekirjoittaneet vetoamme Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ja omistajakuntien päättäjiin, ettei käsillä olevaa ainutlaatuista tilaisuutta hukata ja valtion tarjousta hylätä vaan ryhdytään yhdessä toteuttamaan hanketta, josta hyötyvät uhanalaiset lohikalakannat, maisema ja luonto sekä Itä-Suomen ihmiset, joista useimmille kalastus on mieluisa harrastus ja kotimaisen puhtaan lähiruuan lähde. Esisuunnitelman mukaan Palokkiin voidaan kunnostaa yhteensä 10 koskea ja lähes 40 ha poikastuotantoalaa. Valtio huolehtii Palokin pienvesivoimalan (vuosituotanto 33 GWh eli noin 0,23 % Suomen vesivoimasta) korvaamisesta yhtiölle ja omistajille. Vuoksen vesistön vesialueiden omistajien edustajina olemme valmiita osaltamme yhteisiin talkoisiin ja kokoamaan rahoitusta useamman vuoden aikana esimerkiksi yhden ennallistettavan ”nimikko”kosken kunnostustöihin. elokuuta.. Ja että sitä on myös hyviin hankkeisiin saatavissa
Lapset pääsivätkin illan pääuutisten loppukevennykseen kertomaan omista kalastuskokemuksistaan, saamistaan kalansaalista ja lempikalaruuistaan. Huippusuosittu tapahtuma toi jälleen lähes 400 helsinkiläistä koululaista opettajineen kalastamaan yhdelle Suomen parhaista kalapaikoista. Se on hurja määrä kalastukseen tutustuneita lapsia. Ahvenanmaalta Lappiin järjestetyt tapahtumat veivät koululaiset jälleen tänä vuonna veden äärelle saamaan uusia elämyksiä ja tutustumaan kalastukseen. Lasten onginnasta huolehtivat jälleen Koulutuskeskus Salpauksen kalastuksenohjaajaopiskelijat opettajansa Juha Happosen johdolla. Lasten koukkuun tarttui päivän aikana särki, pasuri, sulkava, sorva, ahven ja jopa pieni hauki, kertoo toiminnanjohtaja Pernilla Ekholm Porvoon 4H-yhdistyksestä. Porvoossa lapsille annettiin kotiin viemiseksi Kalatalouden Keskusliiton uusi ja hyvän vastaanoton saanut Pieni kalaopas -esite, jossa kerrotaan tavallisimmista suomalaisista kalalajeista.. Lasten haastattelu löytyy netistä MTV Katsomosta. Monipuoliset syötit antoivat monipuolista saalista. Sekä tietysti viettämästään hauskasta koulupäivästä Valtakunnalisena kalastuspäivänä. Tuona aikana kalaan on viety jo yli 200 000 lasta. Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman järjestelyissä oli Kalatalouden Keskusliiton toimihenkilöiden lisäksi mukana ensimmäistä kertaa VanYli 200 000 lasta Huippusuosittu Valtakunnallinen kalastuspäivä on vuodesta 2006 vienyt kalaan jo yli 200 000 lasta. Porvoossa käytiin Kalakoulussa Monella paikkakunnalla Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään yhteistyössä paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa. Päivä huipentui ongintapaikalle, jossa lapset pääsivät kalastamaan ohjatusti. Helsinkiläiset koululaiset kalassa Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtumaa vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla 13. Lisäksi Valtakunnallinen kalastuspäivä on toiminut innoittajana lukuisille muille lapsille järjestetyille kalastustapahtumille ympäri Suomen. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO taanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Tänä vuonna järjestettiin 47 Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaa Maarianhaminasta Rovaniemelle ja niihin osallistui miltei 5 400 lasta. Suvannon äärellä koululuokat pääsivät kala-aiheiselle rastikierrokselle, jolla harjoiteltiin kalalajien sekä pienempien vesieläinten tunnistusta, tutustuttiin kalan käsittelyyn ja kalastustekniikoihin sekä maisteltiin herkullisia silakkapihvejä. Porvoon 4H-yhdistyksen Kalakoulussa (Fiskeskolan) 13 innokasta 7 – 12-vuotiasta kalastajaa pääsi tutustumaan ongintaan, heittokalastukseen ja katiskapyyntiin. 18 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 K alatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen on vastannut Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestelyistä yli 20 vuoden ajan. toukokuuta. Onginnassa syötteinä testattiin matoa, maissinjyvää ja kalan paloja. Tapahtuman vuotuinen osallistujamäärä on laskenut alkuvuosien lukemista, mutta edelleen joka vuosi tuhansia koululaisia käy kalassa ympäri Suomen. Helsingin tapahtumassa oli mukana myös MTV Uutisten toimittaja Raija Kantomaa kuvaajan kanssa
Suomen Kalastuslehti 6/2026 • 19 Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtumassa voi saada komeita ahvenia. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
Rantasalmen koululaiset ovat päässeet luontoleireille jo 20 vuoden ajan, kertoi Haukiveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Henna Majuri. Palkin. Haukivedellä järjestettiin kalastusleirejä Pohjois-Haukiveden osakaskunta ja Haukiveden kalatalousalue osallistuivat Rantasalmen yhtenäiskoulun 5. Kaksi luokkaa sai kuusi kalalajia, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Reissulla ei kalastettu, mutta tehtiin Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta löytyviä kala-aiheisia tehtäviä, maisteltiin savukalaa ja tutustuttiin saareen, kertoi toimistoassistentti Heli Rajamäki Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Kaksipäiväisillä leireillä yövyttiin ja ne toteutettiin Rantasalmella Saimaan Eräelämyksessä Pirkko Mokkilan ohjaamana. Arvonnan ja pääpalkinnon (23 virveliä ja 23 viehesettiä) voittivat helsinkiläisen Viikin normaalikoulun 6A oppilaat. Oppilailla oli ohjelmassa kalantunnistusta oikeista kaloista, kalabiologiaa, kalankäsittelynäytös, perhokalastuksen opetusta, eräja metsästysrasti sekä yleistä kalatietoa. PERNILLA EKHOLM, PORVOON 4H YHDISTYS Turussa oli monipuolista toimintaa Myös Turun Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtuman järjestelyissä oli mukana paikallinen 4H-yhdistys. Haukivedellä pidetyllä koululaisten leirillä Etelä-Savon maaja kotilalousnaiset olivat opastamassa kalanperkuuta ja valmistusta. Lisäksi ongittiin sekä tutustuttiin kalaportaan toimintaan, kuvaili Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen kalastusmestari Lauri Rantanen. 20 • Suomen Kalastuslehti 6/2026 Porvoon 4H-yhdistyksen Kalakoulussa (Fiskeskolan) innokkaat kalastajat pääsi tutustumaan ongintaan, heittokalastukseen ja katiskapyyntiin. ja 7. Luokanopettaja Niina Stamin mukaan luokka osallistui kisaan jo viime vuonna ja tänä vuonna oppilaat vaativat ilmoittamaan saaliinsa mukaan kisaan. Oppilaat pyydystivät kaikki ilmoittamansa kalalajit Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtumassa. Leirejä järjestettiin neljä ja niihin osallistui kaikkiaan 170 henkilöä. Paikalle saapui 60 Korpitien koulun oppilasta. Saaliiksi oppilaat saivat ahvenia ja muutaman hauen. Toiminnallisilla rasteilla jokainen halukas oppilas sai askarrella oman perhon ja tehdä pienen pallon syöttitaikinaa kokeiltavaksi. Tapahtumaa oli järjestämässä Paltamon osakaskunnan talkooväen lisäksi Kainuun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Salminen. Halsterimuikut maistuivat Kainuussa Kainuussa Valtakunnallista kalastuspäivää viettiin Paltamon Kiehimäjokisuussa 12.5. Koko luokan meriretki Haapasaareen Kotkassa järjestettiin kaksi perinteistä kalastuspäivää, mutta niiden lisäksi syyskuun alussa Haminan Neuvottoman koululle järjestettiin meriretki keskelle Suomenlahtea Haapasaareen. luokan sekä lukion oppilaiden luontoja kalastusaiheiseen leiriin. Kalabongauskisan voitto Helsinkiin Ennätystasainen Koululuokkien kalabongauskisa käytiin toukokuussa samalla viikolla kuin Valtakunnallinen kalastuspäivä. Lisäksi oppilaille tehtiin halsterimuikkuja ja he saivat onkia ja heittokalastaa rastien jälkeen