Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 1 6/2025 Teemana kuha
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
14 Kuhan kasvuun vaikuttavia tekijöitä Suomen järvissä 18 Kuha tarvitsee lämpöä, hyvää ravintoa – ja kalastusta 22 Onko kuhakanta jo liian vahva. 26 ”Parasta on saada saalista” 28 Kututurojen luvallisuus 32 Voidaanko vapaa-ajankalastusta käyttää tietolähteenä. RE IJO SA LM EL A 10 14 M AR KO PU RA N EN , H ÄM EE N KA LA TA LO U SK ES KU S. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kuhaistutukset, kuhankalastuksen säätely ja kuhan kasvu ovat vuosia olleet puheenaihe kalavesillä. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 3 Sisältö 10 ?Miten kuha kasvaa
Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Parinkymmenen vuoden aikana kuhasaaliit ovat kasvaneet 50 % ja kuhankalastuksen painopiste on siirtynyt enemmän sisävesien ja vapaa-ajankalastuksen suuntaan. Noin puolet kuhasaaliista tulee verkoilla ja loput vapavälinein. Tämän lehden artikkeleista selviää, että kuhien kasvu riippuu vahvasti muun muassa lämpötilasta, kannan tiheydestä ja ravintokohteiden määrästä. Haittakuha-nimitykseenkin olen törmännyt. JO HYVÄN AIKAA sitten olen kuullut valituksia siitä, kun oma kalajärvi on kuhaa niin täynnä, ettei enää muuta saaliiksi saakaan kuin alamittaisia kuhia. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 5 Kuhakeittoa PÄÄKIRJOITUS Viisivuotias kuha voi olla pyyntivedestä riippuen 32 – 57 cm pitkä.” OMAN KALATALOUSURANI alkupuolella valtaosa yleisestä keskustelusta kiertyi tavalla tai toisella kuningaskalan lohen ympärille. SUOMEN NYKYISESTÄ , reilun 5 miljoonan kilon vuotuisesta kuhasaaliista noin 80 % pyytävät vapaa-ajan kalastajat ja saaliista yli 90 % tulee sisävesistä. Kuhakannan harventamista nuottaamalla on esitetty kaikkein tiheimmille kannoille, mitä hyvinkin kannattaisi kokeilla sopivassa kohteessa. Lohisopan keittäjien vähentyessä ykköspaikan keskusteluissa on vienyt kuha ja tähän Kalastuslehden numeroon onkin koottu useita näkemyksiä kuhakantoihin ja kuhan kalastukseen liittyen eri puolilta Suomea. Yhden keskimääräisen alamitan soveltaminen koko Suomessa ei millään voi olla järkevää, jos kuhan kasvunopeus vaihtelee niin, että viisivuotias kuha voi olla pyyntivedestä riippuen 32?–?57 cm pitkä. Toivoa sopii, että ennen käyttöja hoitosuunnittelun seuraavaa kierrosta kuhakannoista saadaan kerättyä riittävästi tietoa paikallista säätelyä varten
6 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 TURSKAMATO LÖYTYI AHVENESTA KVVY Tutkimus Oy:n kalastotutkija Ari Westermark oli tarkkana peratessaan Saaristomereltä pyydettyä varttikilon ahventa. LYHYET Merimetsokannan kasvu taittui Kesällä 2025 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31?910 kappaletta kertoo Suomen ympäristökeskus. Yli tuhannen pesän merimetsoyhdyskunnat sijaitsivat Porissa (2 kappaletta), Raumalla, Maskussa, Turussa, Raaseporissa, Espoossa ja Porvoossa. 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Pe sä m ää rä (k pl ) Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri. Turskamadon esiintymisestä ahvenessa ei ole aiempia kirjauksia Suomesta, ja havaintoja muistakin kalalajeista on meillä vain vähän. Fileen sisällä olleesta rakkulasta paljastui noin kolmesenttinen, vilkasliikkeinen sukkulamato. Lisäksi kuutin vatsa oli viilletty auki. Loisen pääisäntiä ovat muun muassa hylkeet, mutta zoonoosina se saattaa tarttua myös ihmiseen, mikäli kala on kypsennetty huonosti. Suomessa havaittiin 67 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät 104 luodolla tai saarella. Kalan käyttöön pätevät Ruokaviraston tavanomaiset kypsennysja pakastusohjeet. Lähde: Suomen ympäristökeskus. AR I W ES TE RM AR K, KV VY TU TK IM U S O Y Merimetson pesämäärät merialueittain Suomessa 2016 2025. Kuutti löydettiin kellumassa kalastusrajoitusalueella ja kuutin ympärillä oli pala irti leikattua kalastusverkkoa. Sisämaassa havaittiin yksi 13 pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä Lahden Vesijärvellä. Pesimäkanta pieneni edelliskesästä yhdellä prosentilla, noin 280 pesän verran. Kalastuslaki velvoittaa pyydyksen omistajaa ilmoittamaan kalanpyydykseen kuolleesta saimaannorpasta viipymättä Metsähallitukselle. KUOLLUT KUUTTI KELLUI JÄRVELLÄ Pihlajavedeltä löytyi syyskuussa kahdeksas tänä vuonna pyydykseen hukkunut saimaannorpan kuutti. Laji varmistui Ruokaviraston testissä turskamadoksi (Pseudoterranova decipiens)
Julkisen sanan neuvosto (JSN) pyysi liitolta asiantuntija-apua neuvoston käsiteltäväksi tulleeseen lehtikirjoitukseen koskien taimenen kalastusta ja rauhoitusta. Kalatalouden Keskusliiton toimistolla ei muistettu, että vastaavanlaista avunpyyntöä Julkisen sanan neuvostolta olisi tullut koskaan aikaisemmin. Julkisen sanan neuvosto katsoi päätöksessään, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Tosiasiassa taimenkannoilla tarkoitettiin kuitenkin vain luonnonvaraista taimenta, mikä kävi asiayhteydestä riittävästi ilmi. Jutussa väitettiin, että kaikki napapiirin eteläpuolella olevat sisävesien taimenkannat on kokonaan rauhoitettu. Helsingin Sanomat oli julkaissut lyhyen, Suomen Tietotoimiston välittämään juttuun pohjautuneen uutisen, joka koski varsinaissuomalaisesta joesta löytynyttä laitonta taimenrysää. Julkisen sanan neuvosto totesi päätöksessään, että juttua saattoi lukea kantelijan tavoin siten, että taimenkannoilla viitattiin myös kalastettavaksi istutettuihin rasvaeväleikattuihin taimeniin. Juttu sai vielä jatkoa syyskuussa, kun jutun alkuperäinen kirjoittaja Suomen Tietotoimisto (STT) oli yhteydessä keskusliittoon, jotta myös he saisivat korjattua oman alkuperäisen kirjoituksensa, josta Helsingin Sanomat oli tehnyt omansa. On erityisen hienoa, että Kalatalouden Keskusliiton asiantuntemus kala-asioissa tiedostetaan näin merkittävien tahojen puolelta.. KESKUSLITTO AVUSTI JSN:ÄÄ JA STT:TÄ Kalatalouden Keskusliitto sai elokuun lopulla varsin erikoisen soiton. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 7 LYHYET PE KK A RU SA N EN , SU O M EN YM PÄ RI ST Ö KE SK U S Merimetsoyhdyskunta Suomenlahdella juhannuksena 2024. Samassa virkkeessä oli rauhoituksen laajuuteen liittyvä virhe, jota neuvosto ei käsitellyt, koska siitä ei kanneltu
Linkan tutuille lähettämien viestien perusteella kala tunnistettiin hopeapaksuotsaksi (Hypophthalmichthys molitrix). Kalan ja kalatuotteiden tuonti ja vienti Suomessa vuonna 2024. Hänellä ei ollut aavistustakaan mikä kala oli uinut rysään. Lähde: Luonnonvarakeskus, Kalan ulkomaankauppa, Tulli. M AG N U S LI N D H O LM 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Ar vo (€ ) M ää rä (1 00 kg ) Tuonti määrä (1 000 kg) Vienti määrä (1 000 kg) Tuonti arvo (1 000 €) Vienti arvo (1 000 €). 8 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 LYHYET SUOMEN ENSIMMÄINEN HOPEAPAKSUOTSA Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael ”Linka” Lindholm sai 25. FAO:n kalanviljelytilastossa se on maailman toiseksi eniten viljelty kalalaji. Euroopassa lajia viljellään ainakin Unkarissa ja Romaniassa, mutta mistä kala oli uinut Suomenlahdelle, on täysi arvoitus. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (353 miljoonaa euroa) ja Ruotsi (57 miljoonaa euroa). Kalan tuonti ja vienti vuonna 2024 Suomeen tuotiin kalaa ja kalatuotteita ihmisravinnoksi noin 560 miljoonan euron arvosta vuonna 2024. Arvoltaan tärkeimmät tuontituotteet olivat tuore kokonainen lohi, kalavalmisteet ja säilykkeet sekä tuore lohen ja taimenen filee. Mies lähti heti vesille katsomaan, millainen lohi rysään oli uinut. Tärkeimmät tuoreen kokonaisen lohen vientimaat olivat Alankomaat (36 miljoonaa euroa) ja Ranska (32 miljoonaa euroa). Nostaessaan ponttonirysää Linka näki, että lohi oli aika iso, mutta samalla ihmetteli sen jo tummunutta kutuasua keskellä kesää. Kaupan kalatiskillä kalan painoksi saatiin 7,150 kg ja pituutta oli 870 mm. Hopeapaksuotsa on aasialainen kala, jota viljellään laajasti ihmisravinnoksi. Tällä hetkellä kala odottaa ennätyskalalautakunnan hyväksyntää ja matkaa Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. Kun kala oli saatu veneeseen mies ei ollut uskoa silmiään. heinäkuuta viestin puhelimeensa lohirysäänsä uineesta suuresta kalasta. Siitä kuitenkin 177 miljoonan euron arvosta oli tuoreen kokonaisen lohen läpivientiä muualle Eurooppaan
Monni (Silurus glanis) on virallisesti Suomen luonnosta hävinnyt kalalaji. Ensimmäinen havainto lajista vuosikymmeniin saatiin viime vuonna, kun Kotkasta pyydettiin 2,29 kg monni. syyskuuta melkoisen yllätyksen. Monnit voivat kasvaa todella suureksi. Joitakin satunnaisia yksilöitä tavattiin Suomenlahden itäisiltä merialueilta vielä 1960-luvulle saakka. Lohikalojen virustaudit aiheuttavat kuolleisuutta ja sairautta lohikalojen, kuten kirjolohen, viljelytoiminnassa ja ne voivat myös vaikuttaa haitallisesti Suomen luonnonvaraisiin lohikantoihin. Ruotsin Mälarenistä saatiin vuonna 1871 monni, jolla oli pituutta 3,6 m ja painoa 180 kg. Viimeiset sisävesissämme eläneet yksilöt saatiin 1860-luvulla Hämeestä. Alueellinen kalataloushallinto jatkaa kolmella suuralueella, joiden tehtävistä vastaavat Itä-Suomen elinvoimakeskus (Järvi-Suomi), Lounais-Suomen elinvoimakeskus (Rannikko-Suomi) ja Lapin elinvoimakeskus (Pohjois-Suomi). Rysään oli uinut 15,50 kg painava ja 137,5 cm pitkä monni. Kalojen virustaudit eivät tartu ihmisiin. Kalatalousasiantuntijoita ei siirry perustettavaan Lupaja valvontavirastoon. Hämeestä vuonna 1864 saadulla monnilla, hämäläisittäin säkiällä, oli mittaa 171 cm. Uudistus tulee voimaan vuoden 2026 alussa. Tillqvist on lähettänyt monnista ilmoituksen ennätyskalalautakunnan hyväksyttäväksi ja kala on tarkoitus toimittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 9 LYHYET JÄTTIMONNI UI RYSÄÄN PORISSA Porilainen kaupallinen kalastaja Benjamin Tillqvist löysi rysästään 1. EDUSKUNTA HYVÄKSYI HALLITUKSEN ESITYKSEN VALTION ALUEHALLINNON UUDISTUKSESTA Eduskunta hyväksyi kesäkuussa hallituksen esityksen valtion aluehallinnon uudistuksesta. Viimeinen rajoitusvyöhyke Ahvenanmaan Eckerön alueella kumottiin 4. Tavoitteena on vahvistaa talouden kestävää kasvua ja alueiden elinvoimaa, yhdenmukaistaa lupaja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Lopullinen sinetti monnin katoamiselle tapahtui sodan päätyttyä vuoden 1944 alueluovutusten myötä. Muutos kattaa yhdeksän hallinnonalan tehtäviä, useita virastoja sekä 4600 työntekijää. Kalat lienivät peräisin Laatokan alueelta. Lisäksi perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, joilla on toimipaikka jokaisessa maakunnassa. Suomi on ollut syyskuun 4. päivästä lähtien virallisesti vapaa IHNtaudista eli lohikaloihin tarttuvasta vertamuodostavan kudoksen kuoliosta. Uudistuksessa perustetaan valtakunnallinen Lupaja valvontavirasto, joka on läsnä eri puolilla Suomea ja jonka päätoimipaikka on Tampereella. syyskuuta. BE N JA M IN TI LL Q VI ST. Valtion aluehallinnon uudistus tähtää sujuvampaan luvitukseen ja yhdenmukaisempaan sosiaalija terveydenhuollon valvontaan
Tutkijoiden ja muiden kuhan parissa toimivien yhteinen viesti päiviltä oli, että kuhakannoista tarvitaan lisää tutkimustietoa ja alueelliset kuhakannat vaatisivat paikallista säätelyä.. Näissä pääosin kirkkaissa ja vähäravinteisissa vesissä kuhan hidas kasvu ei ole yllättävää. Eroa keskipituudessa on siis kertynyt ensimmäisten 5 kasvukauden aikana yli 25 cm. Ero nopeaja hidaskasvuisimpien kantojen välillä on todella suuri. Seuraavana aineistossa on paljon suuria, karuja reittivesiä, kuten Päijänne, Kallavesi, Ruotsalainen ja Onkivesi. Näissä kuhakannan kotiuttaminen (Hirvija Vanjärvi) tai kuhakannan runsastuminen (Loppijärvi) on tapahtunut viimeisten 10?–?15 vuoden aikana. Hirvijärvellä, jonka kuhakanta oli koko aineiston nopeakasvuisin, kuhat olivat 5 vuoden iässä jo noin 57 cm pituisia. Rutajärvi, Kuortaneenjärvi, Jalanti ja Tammelan Pyhäja Kuivajärvi ovat kaikki melko tummia tai sameita, reheviä ja niissä esiintyy kuhaa varsin runsaasti. TEKSTI MARKO PURANEN, HÄMEEN KALATALOUSKESKUS KUVAT MARKO PURANEN, HÄMEEN KALATALOUSKESKUS JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla pidettiin keväällä turhan pienelle huomiolle jäänyt Hidaskasvuiset kuhakannat niminen seminaari. Alkuvuodesta 2025 kokosimme yhteen meille kertyneitä kuha-aineistoja viimeisen noin 15 vuoden ajalta ajatuksena luoda laajempi katsaus siihen, miten kuha kasvaa eri sisävesissä. Nopeakasvuisimmat kuhakannat tavattiin Sysmän ja Hartolan rajoilta Hirvija Vanjärvestä sekä Loppijärvestä. Kuhan onkin näissä järvissä todennäköisesti päässyt melko ihanteellisiin olosuhteisiin, kun kilpailua on ollut väMiten kuha kasvaa. Hidaskasvuisin kanta löytyi Rutajärveltä (Urjala), missä kuhat ovat 5-vuotiaana keskimäärin vain noin 32 cm pituisia. Kannoista seitsemän hitainta löytyi järvistä, joita on pitkään pidetty ”hyvinä kuhajärvinä”. Aineistot on kuitenkin käsitelty usein vain aineistoja vesistökohtaisesti tai enintään alueellisesti järviä vertaillen. Kuhan kasvussa valtavaa vaihtelua Yhteenvetoon otettiin mukaan yli 50 järveä tai järven osaa ja näytekaloja näissä aineistoissa oli yhteensä noin 4?000 kappaletta. 10 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 I änja kasvunmäärityksiä on tehty kuhalle huomattavan paljon
Jos hidaskasvuisiksi lasketaan esimerkiksi ne kuhakannat, jotka kuuluvat 5-vuotiaiden keskipituudessa lyhimpään 25 %:iin, tarkoittaisi tämä kuhakantoja, joiden keskipituus jää alle 39 cm:iin. Lisäksi kasvua voi joskus olla tarpeen arvioida suhteessa esimerkiksi kalastajien tai kalastuksensäätelyn tavoitteisiin. Jos ravintotilanne järvessä on kuhan kasvun kannalta hyvä, myös muut tekijät, kuten veden lämpötila voi vaikuttaa kasvunopeuteen merkittävästikin. Onkin mielenkiintoista seurata, hidastuuko kuhan kasvu, kun kanta on runsastunut. Ravintotilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen muuttuja, että voitaisiin katsoa pelkkää ravintolajien määrää tai biomassaa. Loppijärvellä kuhasaaliit ovat jo nousseet hyvin korkeiksi ja sieltä kuhan kasvua on tarkoitus seurata jatkuvasti. Kuhan Hidaskasvuinen kuha ei koskaan saavuta tällaista kokoa. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 11 hän. Tuloksia kootessa heräsikin kysymys, mitä hidaskasvuisella kuhakannalla oikeastaan tarkoitetaan. Mikä on ”hidaskasvuinen” kuhakanta. Ravintotilanne ratkaisee Varmasti suurin yksittäinen kuhan kasvunopeutta selittävä tekijä on järven ravintotilanne. Sama määrittely koskee tietysti myös ”nopeakasvuisia” kantoja. Esimerkiksi särkikaloja voi olla järvessä paljon, mutta mikäli niiden kannat ovat painottuneet suurikokoisiin lahnoihin tai pasureihin, ratkaisevampaa on kooltaan optimaalisen ravinnon saatavuus. Aineiston yhteenveto tehtiin Lammin biologisella asemalla järjestettyä Hidaskasvuiset kuhakannat -seminaaria varten. Toisaalta voitaisiin tarkastella koko yhteenvetoaineiston keskiarvoa (noin 40 cm) ja arvioida yksittäisten aineistojen tuloksia siihen. M AR KO PU RA N EN. Kuhan myös tiedetään suosivan tiettyjä kalalajeja, kuten kuoretta, mikäli sitä on saatavilla
Nopean kasvun kannat sen sijaan vaatisivat vähintään 50 cm alamitan. Lisäksi monissa tapauksissa on otettu käyttöön vähintään suosituksen tasolla myös ylämitta kuhalle. Kasvaako hidaskasvuisista kannoista lainkaan suurikokoisia ”kehukaloja”. Lämmön lisäksi kuhan tiedetään hyötyvän mm. Seuraavalla käyttöja hoitosuunnitelmakierroksella voi olla tarpeen miettiä tarkemmin, halutaanko kalastus joillain järvillä järjestää enemmän muiden lajien kantoja ja kalastusta ajatellen. Kalastuksensäätelyä on järvillä tehty pitkälti kuha edellä. Mikäli kuhan kalastuksen säätelyn tavoitteena on vähintään yhden kutukerran turvaaminen, kuhien pitäisi siis selviytyä vähintään 5?–?6 vuoden ikäisiksi. rehevyydestä ja veden humuspitoisuudesta tai sameudesta, joskin usein olosuhteiden suoma etu voi konkretisoitua enemmän kuhien suurena määränä kuin nopeana kasvuna. Suomunäytteistä nähdäänkin usein hyvin erilaisia kasvukausia riippuen vuosien lämpötilaolosuhteista. 12 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 kasvu on nopeimmillaan, kun vesi on hyvin lämmintä, optimilämpötilan ollessa jopa 27?–?28 astetta. Tyypillisesti koiraat tulevat sukukypsiksi noin 4–5 vuoden iässä ja naaraat vuotta myöhemmin. Jos kuhan alamittana käytetään esimerkiksi 37 cm:iä, sitä vastaava alin solmuväli olisi 40 mm ja mikäli alamitta asetetaan 50 cm:iin, tulisi alimman sallitun solmuvälin olla 60 mm. Tämä tarkoittaa väistämättä haasteita muiden lajien, kuten ahvenen ja siian kalastukseen. Kuten keskipituuksista 5-vuotiaana nähdään, kuhien keskipituus voi olla hidaskasvuisissa kannoissa alle 35 cm ja nopeakasvuisissa yli 50 cm. 200 250 300 350 400 450 500 550 600 Ru ta jä rv i K uo rt an ee nj är vi M om m ila nj är vi K ui va jä rv i (T am m el a) Py hä jä rv i (T am m el a) Ja la nt i Au re jä rv i PK al la ve si EK al la ve si As ik ka la ns el kä N ie m is ve si Va ho jä rv i O nk iv es i K al kk in en K ui va sj är vi Te hi ns el kä Jo ut sj är vi Al av ud en jä rv i H aa pa jä rv i Po nn en jä rv i U nn uk ka K es ijä rv i Kä tk än jä rv i Ve si ja ko Vi rm as ve si N er ko on jä rv i K yy ve si K on ni ve si N uo ra m oi sj är vi Ru ot sa la in en Al aj är vi N ila kk a Ju di ns al on se lk ä K an ka ri nj är vi K ai ta jä rv i Pu ul a La pp aj är vi Ku or as jä rv i Va na ja ve si Al aRä äv el i K an ga sj är vi Is oLi es jä rv i H au ho ns el kä Pi hl aj av es i Lu m m en ne H au ki ve si K uk ki a Ilm oi la ns el kä Ju ol as ve si Su on te e Sy sm äj är vi Va nj är vi Lo pp ijä rv i H ir vi jä rv i Pi tu us (m m ). Jos kuhan alamitta halutaan asettaa tätä vastaavaksi, voisi joissain järvissä riittää jopa vanhaa lakisääteistä 37 cm alamittaa alempi raja. Kuhan hidas kasvu ei välttämättä tarkoita huonoa tuottoa, mikäli pyyntimittaan kuitenkin kasvaa kuhaa riittäviä määriä. Tavoitteita ja ratkaisuja Varsinkin hidaskasvuisten kuhakantojen kohdalla herää helposti kysymys, mitä oikeasti halutaan. Jatkossa ylämittaakin kannattanee suhteuttaa kuhan kasvunopeuteen. Alamittoihin täytyy myös sitoa järvillä käytettävät solmuvälirajoitukset. Tällä hetkellä hitaimman kasvun järviltä vielä saadaan hyvinkin suuria kuhia, mutta tilanne on voinut jo muuttua. Haasteita kalastuksensäätelyyn Kuhan sukukypsyminen on vahvasti ikään sidottua. Erityisen hidaskasvuisissa kannoissa jo 55?–?60 cm kuha voi olla niin harvinainen, että niiden pyyntiä tulisi välttää. Nyt yli 90 cm yksilöt ovat syntyneet 2000-luvun alussa, jolloin kasvuoloKuhien keskipituuksia 5-vuotiaana eri vesistöissä tai niiden osissa. Nopeakasvuiset ja suureksi kasvavat kuhat ovat kuitenkin toivottuja saaliita varsinkin vapakalastajille ja sellaiset kuhakannat, joissa isoja yksilöitä esiintyy, koetaan erityisen hyvinvoiviksi
Pienten kuhanpoikasten kasvuissa voi olla huikeita eroja. Hitain ja nopein 25 % on määritetty kantojen keskipituuksista 5-vuotiaana. Nykyinen alamittasäätely mahdollistaa ELY-keskuksen päätöksellä vain 20 % muutokset lakisääteiseen 42 cm alamittaan. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 13 Kuhakantojen ryhmittelyä kasvunopeuden mukaan. 100 200 300 400 500 600 700 800 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pi tu us (m m ) Ikä (vuotta) Rutajärvi Hirvijärvi Hidaskasvuisin 25 % Nopeakasvuisin 25 % Keskiarvo (kaikki) suhteet ovat saattaneet olla hyvinkin erilaiset. Lopulta pohdittavaksi tulee se, pitäisikö kuhan kasvuun pyrkiä vaikuttamaan ja mitä keinoja siihen on. Tarpeen voisi olla kokeilla pilottikohteilla esimerkiksi alamitan poistoa ja voimakasta pienikokoisten kuhien pyyntiä tai jopa kuhan poikasten nuottaamista erityisen runsaissa kuhakannoissa. Pitkällä aikavälillä järkevä kalastuksensäätely ainakin hillitsee kalastuksen negatiivisia vaikutuksia, kun nopeimmin kasvavien yksilöiden kalastusta vältetään. Yksi valtakunnallinen alamitta (tai ylämitta) ei mitenkään vastaa kaikkien vesistöjen tarpeisiin. Onko kasvunopeuteen edes mahdollista vaikuttaa. Joka tapauksessa laajempi aineistojen vertailu osoittaa sen, että kuhan kalastuksen säätely vaatii paikallista tietoa sen kasvunopeudesta. Kuvassa 0+ ikäinen ensimmäisen kesän kuhanpoikanen. Usein poikkeuksellisen suureksi kasvaneet kuhat ovat olleet huomattavasti keskimääräistä nopeakasvuisempia jo ensimmäisistä kasvukausista lähtien. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L
Jos näin ei ole, kalaravintoon siirtyminen tapahtuu vasta toisena kasvukautena. Entä milloin kuha sitten on hidastai nopeakasvuinen?. Yleensä mitä suurempi saaliiksi saatu kuha on, sitä parempi. Sama pätee myös särkeen, ahveneen ja kiiskeen. Syötyjen kalojen suhteellinen koko on pieni verrattuKuhan kasvuun vaikuttavia tekijöitä Suomen järvissä TEKSTI JYRKI LAPPALAINEN, HELSINGIN YLIOPISTO KUVAT MIKA VINNI JA TAPIO GUSTAFSSON na kuhan omaan kokoon. Kuhanpoikasten kalaravintoon siirtyminen vaatii, että riittävän pieniä ravintokohteita on tarjolla. Iso koko ei kuitenkaan kerro kuhan kasvusta mitään, jos kuhan ikää ei määritetä. Kuhalle on hyvin tyypillistä voimakas kasvunvaihtelu eri järvissä, mutta myös eri yksilöiden välillä. Ensimmäisen kesän poikasilla kalaravinto voi olla suurimmillaan 50?–?70 % kuhanpoikasen omasta pituudesta, eli jos poikanen on 6 cm pitkä, ravintokalan maksimikoko on noin 4,2 cm. 14 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 K uha on tavoiteltu saalis kalastuksessa. Suomessa tehtyjen ravintotutkimusten perusteella on selvää, että jos järvessä esiintyy kuoretta, se sisältyy myös kuhan ravintoon. Seuraavassa kerron eri tekijöistä, joiden tiedetään vaikuttavan kuhien kasvuun. Sukukypsällä, yli 40 cm kuhalla, ravintokalan koko on yleensä vain 10?–?40 % kuhan omasta pituudesta. Esimerkiksi Hiidenvedellä suurimmat kalaravintoon siirtyneet ensimmäisen kesän poikaset olivat lämpimän kesän lopulla yli 15 cm, kun muuta ravintoa syöneet Kuhan ympärillä on riittänyt keskustelua milloin istutuksista, milloin alamitasta ja nyt viimeisimpänä sen kasvusta tai paremminkin kasvun hidastumisesta. Kuha voi siirtyä kalaravintoon jo ensimmäisen kasvukauden aikana, mikä näkyy nopeutuneena kasvuna verrattuna niihin kuhanpoikasiin, jotka eivät ole vielä siirtyneet kalaravintoon. Kalaravintoon siirtyminen nopeuttaa kasvua Kuha on petokala, jolle tyypillisintä ravintoa ovat kalat, kuten kuore, särki, ahven ja kiiski. Mitkä tekijät tutkimuksen mukaan vaikuttavat kuhan kasvuun ja millä tavalla
Hiidenvedellä kalaravintoon siirtymisen mahdollisti sopivan kokoisten kuoreenpoikasten saatavuus jo kesän aikana. Vastaavasti Keski-Euroopassa kasvu on selvästi nopeampaa kuin Suomessa. Kuhajärvien maantieteellinen sijainti voi vaikuttaa kuhan kasvuun. Syödystä ravinnosta osa menee kasvuun, kun taas osa kuluu hengitykseen, aktiivisuuteen ja eritteisiin. Kuhalla on melko korkea optimaalinen lämpötila kasvulle, 24?–?30 °C. Suomessa kuha esiintyy luontaisesti isoissa järvissä (> 10 km 2 ), mutta istutuksia on tehty moniin tätä pienempiinkin järviin. Suomessa on tuhansia järviä, ja lähekkäinkin sijaitsevat järvet voivat erota toisistaan paljon. Tällaisissa järvissä on vaarana, että järvessä ei ole esimerkiksi sopivia ravintokaloja saatavilla, jolloin kasvu voi tästä syystä jäädä hitaaksi. Lahden Vesijärvestä saatuja varsin erikokoisia 0+ ikäisiä ensimmäisen kesän kuhanpoikasia. Järvien ja yksilöiden väliset erot kasvussa Suomessa kuhien kasvussa on isoja eroja järvien välillä. Lämpötila vaikuttaa kuhan kasvuun Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joten ympäröivän veden lämpötila vaikuttaa suoraan niiden elämään, kuten kasvuun. Suomi on etelä-pohjoissuunnassa pitkä maa, ja pohjoisessa lämpötilat jäävät keskimäärin alhaisemmiksi, jolloin pohjoisessa kuha kasvaa yleensä vähän hitaammin. Tämän vuoksi lämpimät kesät näkyvät hyvänä kasvuna erityisesti kuhanpoikasilla, mikäli sopivaa ja sopivan kokoista ravintoa on riittävästi saatavilla. Suomessa kuhaa on istutettu noin 1?600 järveen, joissa kuha ei ole esiintynyt aiemmin. Kalojen on syötävä kasvaakseen. M IK A VI N N I. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 15 poikaset olivat vain 8?–?9 cm pituisia
Usein voi olla vaikeaa sanoa, onko tietyn järven kuhien kasvu normaalia vai poikkeavaa. Oletettavasti kuhien suuri tiheys lisää lajin sisäistä kilpailua, jonka seurauksena kuhien ravintotilanne on järvessä huono. (1996) mukaan Vesijärven kuhalle tyypillisiä ravintokohteita olivat ahven, särki, salakka ja kuore. Hidasta vai nopeaa kasvua. Yksi mahdollinen syy kuhan hyvään kasvuun voi olla runsaat kuorekannat ainakin useimpina vuosina (Ruuhijärvi ym. Prosenttilukuina tässä voisi hyvin olla jotkin muutkin arvot, esimerkiksi 30 tai 70 %. Osassa tutkimuksista oli laskettu myös takautuvia pituuksia (Taulukko). Järvessä 5-vuotiaiden kuhien keskipituus on noin 45 cm, siis 15 cm enemmän kuin edellä mainitussa Sahajärvessä.. Sukukypsyysikä ja -pituus vaihtelee sekin eri järvissä, mutta on tyypillisesti Suomessa 4?–?5 vuotta ja 35?–?45 cm. Kaiken kaikkiaan näissä tutkimuksissa oli mukana yli 20?000 kuhaa. Joistakin järvistä oli mukana kaksi eri ajankohtaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Keskipituus (cm TL) Ikä 25 % Keskiarvo 75 % Järvien tai ajanjaksojen lukumäärä 1 7,3 8,6 9,7 44 2 14,1 16,6 19,0 51 3 22,6 24,8 27,4 52 4 30,6 32,8 36,1 54 5 37,2 39,2 42,1 45 6 42,6 44,5 47,5 43 7 46,7 49,3 52,7 32 8 51,4 52,8 55,7 26 9 55,3 58,5 62,4 17 10 60,7 63,4 69,7 14 Kuhan pituuden vaihtelu eri Suomen järvissä. 2014). Sahajärvi on pieni (1,92 km²), savisamea ja rehevä järvi. Hitaana kasvua voi pitää, jos pituus tietyn ikäisenä jää alle tuon 25 %, tai nopeana, jos pituus tietyn ikäisenä on suurempi kuin 75 %. Sahajärvessä 5-vuotiaiden kuhien keskipituus jää alle 30 cm. Esimerkiksi 4-vuotiaiden kuhien pituus voi vaihdella 30 ja 50 cm välillä eri vuosina. Järvessä esiintyy kuoretta erityisesti Kajaanselällä. Kuhan kasvu hidastuu, kun se saavuttaa sukukypsyyden. Laskin eri tieteellisten artikkelien ja raporttien perusteella kuhalle ikä-pituus-tietoja eri järvissä. Taulukon perusteella voi karkeasti arvioida, onko tietyn järven kuhan kasvu normaalia vai poikkeavaa. Toinen tyypillinen piirre kuhalle ovat isot kasvuerot yksilöiden välillä samassakin järvessä. Veden laatu on parhainta Kajaanselällä, kun taas Enonselän, Paimelanlahti-Vähäselän, Komonselän ja Laitialanselän ekologinen tila on kohtalainen. Olen tässä arvioinut, että normaalikasvu on 25?–?75 % välinen alue kaikista keskipituushavainnoista eri järvissä. Käytin aineistona vain järvikohtaisia keskipituuksia eri ikäisille kuhille. Peltosen ym. Järvien ja kuhayksilöiden välillä on suuria kasvueroja. Järven kuhakannan alkuperää ei tunneta. Keskimääräinen syvyys on vain 4,1 m ja suurin syvyys on 10 m. Sahajärvellä tehtyjen koekalastusten perusteella kuhakanta koostuu pienistä kuhista, joiden biomassa on suuri verrattuna järven kokoon. Nopeakasvuinen kuhakanta Nopeakasvuinen kuhakanta löytyy esimerkiksi Lahden Vesijärvestä. Vesijärvi on suuri järvi (110 km²; keskisyvyys 6,0 m), joka koostuu erillisistä altaista, joiden kunkin alueen ravinnepitoisuudet vaihtelevat suuresti. Kuhien kasvua on kuitenkin tutkittu paljon Suomen järvissä. Tärkeämpää kuitenkin on, että jos halutaan vertailla tietyn järven kuhien kasvua taulukon perusteella, käytetään ikä-pituus-keskiarvoja useammasta kuhasta, sillä yksittäisten kuhien pituuksien perusteella tämän taulukon rajat olisivat olleet paljon laajemmat. Hidaskasvuinen kuhakanta Hidaskasvuisesta kuhapopulaatiosta käy esimerkiksi Mäntsälän Sahajärvi
Yksittäinen havainto on pituuden keskiarvo tietyn ikäisillä kuhilla tutkituissa järvessä. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 17 Kuhan keskimääräinen kasvu Suomen järvissä. Kalastajan mittanauhalla hyväkuntoinen 70 senttinen Vanajaveden kuha. Osalla järvistä arvo perustuu takautuvaan kasvuun, ja osalla mitattuihin pituuksiin tietyn ikäisillä kuhilla. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
Samassa vesistössä 5-vuotiaiden kuhayksilöiden välillä on yli 10 cm pituuseroja. Kuha tarvitsee lämpöä, hyvää ravintoa – ja kalastusta Kuhien kasvusta ja lisääntymisestä on saatu tietoa useista selvityksistä, joita on tehty viime vuosina Pirkanmaan järvillä. Lämpö venyttää kuhat Ympäristöhallinnon Längelmäveden havaintoasemalla veden keskilämpötila oli kasvukauden 2018 kesä-syykuussa 18,2 astetta, kun vuonna 2017 se oli samalla ajanjaksolla vain 16,1 astetta. Kuha kasvaa nopeasti myös vedenlaadultaan samankaltaisella Roineella, Längelmävedellä sekä Pyhäjärven keskiosan savisamealla Säijän-Sorvanselällä. TEKSTI JA KUVAT ISMO KOLARI, PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Hidaskasvuisimpiin lukeutuvat ruskeavetisen ja lievästi rehevän Kyrösjärven ja sen alapuolisen hieman rehevämmän Mahnalanselän kuhat. Myös melko ruskeavetisen Ruoveden, karun Näsijärven ja siitä vetensä saavan Pyhäjärven pohjoisosan kuhat kasvavat hitaammin; 5-vuotiaille kuhille kertyy pituutta keskimäärin 37?–?38 cm (kuva 1). Ja tuloksia alkaa tulla. Merkittäviä eroja kasvunopeudessa Parhaiten kuhat kasvavat maakunnan kaakkoisosan perusluonteeltaan kirkasvetisissä ja karuissa muikkujärvissä Pälkänevedessä ja Mallasvedessä, joissa ne saavuttavat 5-vuotiaina keskimäärin 47 cm pituuden. Kalaravinnossa voi olla isoja eroja eri vuosina esimerkiksi kuoreja muikkukannan vaihtelun myötä. Näissä järvissä hajakuormitus on lisännyt ravinteita ja samennusta. Kuhat tulevat näillä altailla 42 cm alamittaan 5 vuodessa. Hidaskasvuisissakin kannoissa on nopeakasvuisia yksilöitä, joten 50-senttinen kuha voi yhtä hyvin olla 6-vuotias kuin 11-vuotias. 18 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Y ksilökohtaisten ominaisuuksien ohella lämpötila sekä järvien ominaispiirteet ja ravinto vaikuttavat kasvunopeuteen. Takautuvan kasvunmää. Kuhakantoja seurataan myös kalastustiedusteluilla ja -kirjanpidolla sekä kaupallisen kalastuksen saalisseurannalla
kasvukausina. Kuhien pituus venähti vuonna 2024 enemmän kuin kumpanakaan kahtena edellisenä vuonna, vaikka yleensä kuhien pituuskasvu alkaa heiketä viimeistään 5. Säijän-Sorvanselän viimeisimpien suomunäytteiden perusteella kuhien kasvu oli hyvää myös pitkän ja lämpimän kasvukauden 2024 kuluessa. kasvukaudella. Näsijärvessä, jossa on ollut hyvä muikkukanta, kuhien kasvu pysyi edelleen melko nopeana 4.?–?7. Hitaampi kasvu ruskeavetisten järvien tiheissä kuhakannoissa kertoo huonommasta ravintotilanteesta kuhayksilöä kohti. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 19 teella noin 15,5 cm, kun Säijän-Sorvanselän, Kyrösjärven, Mahnalanselän ja Mallasveden 2-vuotiaiden kuhien keskipituus oli noin 19?–?19,5 cm (kuva 1). Vuosiluokkien 2020 ja 2019 näytekuhat lisäsivät pituuttaan keskimäärin 8,8 cm ja 7,7 cm. Karussa Näsijärvessä hitaampi alkuvaiheen kasvu voi osittain johtua myös pienille kuhille tarjolla olevista suppeammista ravintoresursseista. Lämpötila selittää eri vesistöjen välillä havaittuja kuhien kasvueroja lähinnä ensimmäisten vuosien osalta. Kuvassa ollaan kokemassa vannerysää Kyrösjärvellä.. Humuskuormituksen ravintoverkkoon rityksen perusteella neljällä vertailujärvellä vuosiluokan 2016 kuhat venyivät kolmannella kasvukaudellaan (2018) keskimäärin 2,6 cm enemmän kuin edellisenä (2017) (kuva 2). 2-vuotiaiden keskipituus oli kasvunmäärityksen perusUusiutuvat kuhakannat tuottavat runsaita saaliita vain sopivan tehokkaalla kalastuksella. Miksi kasvu hiipuu. Alkukesällä hitaasti lämpenevän, syvän Näsijärven (keskisyvyys 13,7 m) kuhat kasvavat alkuun hitaasti. Vaikka matalammissa humusvesistöissä ja rehevissä järvissä lämpötila nousee aikaisin ja korkeammalle, osassa niistä kuhien kasvu hiipui jo ensimmäisten kasvukausien jälkeen
Parin kolmen viime vuoden aikana Kyrösjärven muikkukanta on taas vahvistunut. Vaikka lisääntyminen toimisi hyvin, istutushaluja herää helposti saaliiden taantuessa tilapäisesti luontaisen kannanvaihtelun takia. Muutokset kalakannoissa ovat pitkäjänteisiä, joten vie aikaa, ennen kuin oikeasti nähdään, ovatko uudet lääkkeet toimivia vai lumetta. Säijän-Sorvanselkä 2022, 2024, 2025 (n=412) Näsijärvi 2016 ?2025 (n=331) Ruovesi 2018 (n=103) Kyrösjärvi 2023 ?2024 (n=237) Mahnalans. 2023 ?2024 (n=129). Järvellä on ollut kaksi rauhoituspiiriä tunnetuilla kuhan kutualueilla jo 2000-luvun alusta. Kuhan predaatio vaikuttaa sekä ravintokalojen kantoihin että kannibalismin myötä 0ja 1-vuotiaiden kuhanpoikasten määriin. Uskomus istutusten kaikkivoipaisuudesta elää sitkeässä. Esimerkiksi Kyrösjärvessä on runsaasti ahventa ja haukea. Seurannalla pyritään huolehtimaan siitä, että kulku käy jatkossakin oikealla tiellä. Viimeisten ikävuosien kasvutiedot ovat kalastuksen vaikutuksen takia luultavasti hieman alakanttiin. Vuonna 2020 Kyrösjärven kalastuksen säätelyä muutettiin laskemalla kuhan alamitta 37 senttiin ja verkon solmuväli 45 mm:iin. Yksikkösaaliit ovat pysyneet korkeina ja kuhan kasvu nopeana. Kyrösjärvellä ja Pyhäjärvellä meneillään olevista tutkimuksista saadaan lähiaikoina uutta tietoa kuhien ravinnonkäytöstä. Kun pelkkien suositusten sijaan on kirjaus, että kuha ei kuulu järven istutuslajeihin, suunnitelman tavoitteet ja sitovuus ilmenevät yksiselitteisinä. Kuva 1. Kuhakannassa on runsaasti myös isoja, 5?–?10 kilon yksilöitä. Tilanne on hyvä. Suomunäytteistä tehdyn takautuvan kasvunmäärityksen perusteella kuhakantojen välille syntyy 10 cm pituuseroja neljässä kasvukaudessa. Kuhakannan hyödyntämisedellytykset ovat tehostunut, mihin varsinkin kaupalliset kalastajat ovat olleet tyytyväisiä. Kalastus poistaa isoja kuhamääriä uusien vuosiluokkien tieltä, ja kuhasaalis on kymmeniä tonneja vuodessa. Kuha ole ainoa peto, jolla on nälkä. 102 192 306 404 472 507 546 111 196 287 363 428 476 495 515 90 154 227 304 364 415 448 470 483 97 169 249 317 369 407 435 456 474 104 188 271 333 381 416 442 458 474 107 190 269 323 362 393 417 439 451 100 200 300 400 500 600 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pi tu us (m m ) Vuosia Mallasvesi 2015 ?2016 (n=123) Pyhäj. Kalastus tuo tilaa uusille ikäluokille Pyhäjärvellä (12?161 ha) on paljon vapaa-ajankalastajia ja useita kaupallisia kalastajia. Samoihin aikoihin kuhaistutukset lopetettiin. Järvet ovat täyttyneet kuhista kesien lämmettyä 2000-luvulla. Luontainen uusiutuminen toimii Kuhan vaikutukset kalakantoihin puhuttavat yhä enemmän. Istutuksista on luovuttu monilla luontaisilla kuhajärvillä – Tampereen Pyhäjärvellä jo neljännesvuosisata sitten. Kalatalousalueiden uusiin käyttöja hoitosuunnitelmiin on selkeyden vuoksi määritelty kuhanistutuskieltoja. 20 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 aiheuttamien epäedullisten vaikutusten ohella tihentynyt kuhakanta voi olla heikomman ravintotilanteen taustalla