Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 1 6/2025 Teemana kuha
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
14 Kuhan kasvuun vaikuttavia tekijöitä Suomen järvissä 18 Kuha tarvitsee lämpöä, hyvää ravintoa – ja kalastusta 22 Onko kuhakanta jo liian vahva. 26 ”Parasta on saada saalista” 28 Kututurojen luvallisuus 32 Voidaanko vapaa-ajankalastusta käyttää tietolähteenä. RE IJO SA LM EL A 10 14 M AR KO PU RA N EN , H ÄM EE N KA LA TA LO U SK ES KU S. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kuhaistutukset, kuhankalastuksen säätely ja kuhan kasvu ovat vuosia olleet puheenaihe kalavesillä. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 3 Sisältö 10 ?Miten kuha kasvaa
Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Parinkymmenen vuoden aikana kuhasaaliit ovat kasvaneet 50 % ja kuhankalastuksen painopiste on siirtynyt enemmän sisävesien ja vapaa-ajankalastuksen suuntaan. Noin puolet kuhasaaliista tulee verkoilla ja loput vapavälinein. Tämän lehden artikkeleista selviää, että kuhien kasvu riippuu vahvasti muun muassa lämpötilasta, kannan tiheydestä ja ravintokohteiden määrästä. Haittakuha-nimitykseenkin olen törmännyt. JO HYVÄN AIKAA sitten olen kuullut valituksia siitä, kun oma kalajärvi on kuhaa niin täynnä, ettei enää muuta saaliiksi saakaan kuin alamittaisia kuhia. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 5 Kuhakeittoa PÄÄKIRJOITUS Viisivuotias kuha voi olla pyyntivedestä riippuen 32 – 57 cm pitkä.” OMAN KALATALOUSURANI alkupuolella valtaosa yleisestä keskustelusta kiertyi tavalla tai toisella kuningaskalan lohen ympärille. SUOMEN NYKYISESTÄ , reilun 5 miljoonan kilon vuotuisesta kuhasaaliista noin 80 % pyytävät vapaa-ajan kalastajat ja saaliista yli 90 % tulee sisävesistä. Kuhakannan harventamista nuottaamalla on esitetty kaikkein tiheimmille kannoille, mitä hyvinkin kannattaisi kokeilla sopivassa kohteessa. Lohisopan keittäjien vähentyessä ykköspaikan keskusteluissa on vienyt kuha ja tähän Kalastuslehden numeroon onkin koottu useita näkemyksiä kuhakantoihin ja kuhan kalastukseen liittyen eri puolilta Suomea. Yhden keskimääräisen alamitan soveltaminen koko Suomessa ei millään voi olla järkevää, jos kuhan kasvunopeus vaihtelee niin, että viisivuotias kuha voi olla pyyntivedestä riippuen 32?–?57 cm pitkä. Toivoa sopii, että ennen käyttöja hoitosuunnittelun seuraavaa kierrosta kuhakannoista saadaan kerättyä riittävästi tietoa paikallista säätelyä varten
6 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 TURSKAMATO LÖYTYI AHVENESTA KVVY Tutkimus Oy:n kalastotutkija Ari Westermark oli tarkkana peratessaan Saaristomereltä pyydettyä varttikilon ahventa. LYHYET Merimetsokannan kasvu taittui Kesällä 2025 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31?910 kappaletta kertoo Suomen ympäristökeskus. Yli tuhannen pesän merimetsoyhdyskunnat sijaitsivat Porissa (2 kappaletta), Raumalla, Maskussa, Turussa, Raaseporissa, Espoossa ja Porvoossa. 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Pe sä m ää rä (k pl ) Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri. Turskamadon esiintymisestä ahvenessa ei ole aiempia kirjauksia Suomesta, ja havaintoja muistakin kalalajeista on meillä vain vähän. Fileen sisällä olleesta rakkulasta paljastui noin kolmesenttinen, vilkasliikkeinen sukkulamato. Lisäksi kuutin vatsa oli viilletty auki. Loisen pääisäntiä ovat muun muassa hylkeet, mutta zoonoosina se saattaa tarttua myös ihmiseen, mikäli kala on kypsennetty huonosti. Suomessa havaittiin 67 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät 104 luodolla tai saarella. Kalan käyttöön pätevät Ruokaviraston tavanomaiset kypsennysja pakastusohjeet. Lähde: Suomen ympäristökeskus. AR I W ES TE RM AR K, KV VY TU TK IM U S O Y Merimetson pesämäärät merialueittain Suomessa 2016 2025. Kuutti löydettiin kellumassa kalastusrajoitusalueella ja kuutin ympärillä oli pala irti leikattua kalastusverkkoa. Sisämaassa havaittiin yksi 13 pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä Lahden Vesijärvellä. Pesimäkanta pieneni edelliskesästä yhdellä prosentilla, noin 280 pesän verran. Kalastuslaki velvoittaa pyydyksen omistajaa ilmoittamaan kalanpyydykseen kuolleesta saimaannorpasta viipymättä Metsähallitukselle. KUOLLUT KUUTTI KELLUI JÄRVELLÄ Pihlajavedeltä löytyi syyskuussa kahdeksas tänä vuonna pyydykseen hukkunut saimaannorpan kuutti. Laji varmistui Ruokaviraston testissä turskamadoksi (Pseudoterranova decipiens)
Julkisen sanan neuvosto (JSN) pyysi liitolta asiantuntija-apua neuvoston käsiteltäväksi tulleeseen lehtikirjoitukseen koskien taimenen kalastusta ja rauhoitusta. Kalatalouden Keskusliiton toimistolla ei muistettu, että vastaavanlaista avunpyyntöä Julkisen sanan neuvostolta olisi tullut koskaan aikaisemmin. Julkisen sanan neuvosto katsoi päätöksessään, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Tosiasiassa taimenkannoilla tarkoitettiin kuitenkin vain luonnonvaraista taimenta, mikä kävi asiayhteydestä riittävästi ilmi. Jutussa väitettiin, että kaikki napapiirin eteläpuolella olevat sisävesien taimenkannat on kokonaan rauhoitettu. Helsingin Sanomat oli julkaissut lyhyen, Suomen Tietotoimiston välittämään juttuun pohjautuneen uutisen, joka koski varsinaissuomalaisesta joesta löytynyttä laitonta taimenrysää. Julkisen sanan neuvosto totesi päätöksessään, että juttua saattoi lukea kantelijan tavoin siten, että taimenkannoilla viitattiin myös kalastettavaksi istutettuihin rasvaeväleikattuihin taimeniin. Juttu sai vielä jatkoa syyskuussa, kun jutun alkuperäinen kirjoittaja Suomen Tietotoimisto (STT) oli yhteydessä keskusliittoon, jotta myös he saisivat korjattua oman alkuperäisen kirjoituksensa, josta Helsingin Sanomat oli tehnyt omansa. On erityisen hienoa, että Kalatalouden Keskusliiton asiantuntemus kala-asioissa tiedostetaan näin merkittävien tahojen puolelta.. KESKUSLITTO AVUSTI JSN:ÄÄ JA STT:TÄ Kalatalouden Keskusliitto sai elokuun lopulla varsin erikoisen soiton. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 7 LYHYET PE KK A RU SA N EN , SU O M EN YM PÄ RI ST Ö KE SK U S Merimetsoyhdyskunta Suomenlahdella juhannuksena 2024. Samassa virkkeessä oli rauhoituksen laajuuteen liittyvä virhe, jota neuvosto ei käsitellyt, koska siitä ei kanneltu
Linkan tutuille lähettämien viestien perusteella kala tunnistettiin hopeapaksuotsaksi (Hypophthalmichthys molitrix). Kalan ja kalatuotteiden tuonti ja vienti Suomessa vuonna 2024. Hänellä ei ollut aavistustakaan mikä kala oli uinut rysään. Lähde: Luonnonvarakeskus, Kalan ulkomaankauppa, Tulli. M AG N U S LI N D H O LM 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 Ar vo (€ ) M ää rä (1 00 kg ) Tuonti määrä (1 000 kg) Vienti määrä (1 000 kg) Tuonti arvo (1 000 €) Vienti arvo (1 000 €). 8 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 LYHYET SUOMEN ENSIMMÄINEN HOPEAPAKSUOTSA Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael ”Linka” Lindholm sai 25. FAO:n kalanviljelytilastossa se on maailman toiseksi eniten viljelty kalalaji. Euroopassa lajia viljellään ainakin Unkarissa ja Romaniassa, mutta mistä kala oli uinut Suomenlahdelle, on täysi arvoitus. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (353 miljoonaa euroa) ja Ruotsi (57 miljoonaa euroa). Kalan tuonti ja vienti vuonna 2024 Suomeen tuotiin kalaa ja kalatuotteita ihmisravinnoksi noin 560 miljoonan euron arvosta vuonna 2024. Arvoltaan tärkeimmät tuontituotteet olivat tuore kokonainen lohi, kalavalmisteet ja säilykkeet sekä tuore lohen ja taimenen filee. Mies lähti heti vesille katsomaan, millainen lohi rysään oli uinut. Tärkeimmät tuoreen kokonaisen lohen vientimaat olivat Alankomaat (36 miljoonaa euroa) ja Ranska (32 miljoonaa euroa). Nostaessaan ponttonirysää Linka näki, että lohi oli aika iso, mutta samalla ihmetteli sen jo tummunutta kutuasua keskellä kesää. Kaupan kalatiskillä kalan painoksi saatiin 7,150 kg ja pituutta oli 870 mm. Hopeapaksuotsa on aasialainen kala, jota viljellään laajasti ihmisravinnoksi. Tällä hetkellä kala odottaa ennätyskalalautakunnan hyväksyntää ja matkaa Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. Kun kala oli saatu veneeseen mies ei ollut uskoa silmiään. heinäkuuta viestin puhelimeensa lohirysäänsä uineesta suuresta kalasta. Siitä kuitenkin 177 miljoonan euron arvosta oli tuoreen kokonaisen lohen läpivientiä muualle Eurooppaan
Monni (Silurus glanis) on virallisesti Suomen luonnosta hävinnyt kalalaji. Ensimmäinen havainto lajista vuosikymmeniin saatiin viime vuonna, kun Kotkasta pyydettiin 2,29 kg monni. syyskuuta melkoisen yllätyksen. Monnit voivat kasvaa todella suureksi. Joitakin satunnaisia yksilöitä tavattiin Suomenlahden itäisiltä merialueilta vielä 1960-luvulle saakka. Lohikalojen virustaudit aiheuttavat kuolleisuutta ja sairautta lohikalojen, kuten kirjolohen, viljelytoiminnassa ja ne voivat myös vaikuttaa haitallisesti Suomen luonnonvaraisiin lohikantoihin. Ruotsin Mälarenistä saatiin vuonna 1871 monni, jolla oli pituutta 3,6 m ja painoa 180 kg. Viimeiset sisävesissämme eläneet yksilöt saatiin 1860-luvulla Hämeestä. Alueellinen kalataloushallinto jatkaa kolmella suuralueella, joiden tehtävistä vastaavat Itä-Suomen elinvoimakeskus (Järvi-Suomi), Lounais-Suomen elinvoimakeskus (Rannikko-Suomi) ja Lapin elinvoimakeskus (Pohjois-Suomi). Rysään oli uinut 15,50 kg painava ja 137,5 cm pitkä monni. Kalojen virustaudit eivät tartu ihmisiin. Kalatalousasiantuntijoita ei siirry perustettavaan Lupaja valvontavirastoon. Hämeestä vuonna 1864 saadulla monnilla, hämäläisittäin säkiällä, oli mittaa 171 cm. Uudistus tulee voimaan vuoden 2026 alussa. Tillqvist on lähettänyt monnista ilmoituksen ennätyskalalautakunnan hyväksyttäväksi ja kala on tarkoitus toimittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 9 LYHYET JÄTTIMONNI UI RYSÄÄN PORISSA Porilainen kaupallinen kalastaja Benjamin Tillqvist löysi rysästään 1. EDUSKUNTA HYVÄKSYI HALLITUKSEN ESITYKSEN VALTION ALUEHALLINNON UUDISTUKSESTA Eduskunta hyväksyi kesäkuussa hallituksen esityksen valtion aluehallinnon uudistuksesta. Viimeinen rajoitusvyöhyke Ahvenanmaan Eckerön alueella kumottiin 4. Tavoitteena on vahvistaa talouden kestävää kasvua ja alueiden elinvoimaa, yhdenmukaistaa lupaja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Lopullinen sinetti monnin katoamiselle tapahtui sodan päätyttyä vuoden 1944 alueluovutusten myötä. Muutos kattaa yhdeksän hallinnonalan tehtäviä, useita virastoja sekä 4600 työntekijää. Kalat lienivät peräisin Laatokan alueelta. Lisäksi perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, joilla on toimipaikka jokaisessa maakunnassa. Suomi on ollut syyskuun 4. päivästä lähtien virallisesti vapaa IHNtaudista eli lohikaloihin tarttuvasta vertamuodostavan kudoksen kuoliosta. Uudistuksessa perustetaan valtakunnallinen Lupaja valvontavirasto, joka on läsnä eri puolilla Suomea ja jonka päätoimipaikka on Tampereella. syyskuuta. BE N JA M IN TI LL Q VI ST. Valtion aluehallinnon uudistus tähtää sujuvampaan luvitukseen ja yhdenmukaisempaan sosiaalija terveydenhuollon valvontaan
Tutkijoiden ja muiden kuhan parissa toimivien yhteinen viesti päiviltä oli, että kuhakannoista tarvitaan lisää tutkimustietoa ja alueelliset kuhakannat vaatisivat paikallista säätelyä.. Näissä pääosin kirkkaissa ja vähäravinteisissa vesissä kuhan hidas kasvu ei ole yllättävää. Eroa keskipituudessa on siis kertynyt ensimmäisten 5 kasvukauden aikana yli 25 cm. Ero nopeaja hidaskasvuisimpien kantojen välillä on todella suuri. Seuraavana aineistossa on paljon suuria, karuja reittivesiä, kuten Päijänne, Kallavesi, Ruotsalainen ja Onkivesi. Näissä kuhakannan kotiuttaminen (Hirvija Vanjärvi) tai kuhakannan runsastuminen (Loppijärvi) on tapahtunut viimeisten 10?–?15 vuoden aikana. Hirvijärvellä, jonka kuhakanta oli koko aineiston nopeakasvuisin, kuhat olivat 5 vuoden iässä jo noin 57 cm pituisia. Rutajärvi, Kuortaneenjärvi, Jalanti ja Tammelan Pyhäja Kuivajärvi ovat kaikki melko tummia tai sameita, reheviä ja niissä esiintyy kuhaa varsin runsaasti. TEKSTI MARKO PURANEN, HÄMEEN KALATALOUSKESKUS KUVAT MARKO PURANEN, HÄMEEN KALATALOUSKESKUS JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla pidettiin keväällä turhan pienelle huomiolle jäänyt Hidaskasvuiset kuhakannat niminen seminaari. Alkuvuodesta 2025 kokosimme yhteen meille kertyneitä kuha-aineistoja viimeisen noin 15 vuoden ajalta ajatuksena luoda laajempi katsaus siihen, miten kuha kasvaa eri sisävesissä. Nopeakasvuisimmat kuhakannat tavattiin Sysmän ja Hartolan rajoilta Hirvija Vanjärvestä sekä Loppijärvestä. Kuhan onkin näissä järvissä todennäköisesti päässyt melko ihanteellisiin olosuhteisiin, kun kilpailua on ollut väMiten kuha kasvaa. Hidaskasvuisin kanta löytyi Rutajärveltä (Urjala), missä kuhat ovat 5-vuotiaana keskimäärin vain noin 32 cm pituisia. Kannoista seitsemän hitainta löytyi järvistä, joita on pitkään pidetty ”hyvinä kuhajärvinä”. Aineistot on kuitenkin käsitelty usein vain aineistoja vesistökohtaisesti tai enintään alueellisesti järviä vertaillen. Kuhan kasvussa valtavaa vaihtelua Yhteenvetoon otettiin mukaan yli 50 järveä tai järven osaa ja näytekaloja näissä aineistoissa oli yhteensä noin 4?000 kappaletta. 10 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 I änja kasvunmäärityksiä on tehty kuhalle huomattavan paljon
Jos hidaskasvuisiksi lasketaan esimerkiksi ne kuhakannat, jotka kuuluvat 5-vuotiaiden keskipituudessa lyhimpään 25 %:iin, tarkoittaisi tämä kuhakantoja, joiden keskipituus jää alle 39 cm:iin. Lisäksi kasvua voi joskus olla tarpeen arvioida suhteessa esimerkiksi kalastajien tai kalastuksensäätelyn tavoitteisiin. Jos ravintotilanne järvessä on kuhan kasvun kannalta hyvä, myös muut tekijät, kuten veden lämpötila voi vaikuttaa kasvunopeuteen merkittävästikin. Onkin mielenkiintoista seurata, hidastuuko kuhan kasvu, kun kanta on runsastunut. Ravintotilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen muuttuja, että voitaisiin katsoa pelkkää ravintolajien määrää tai biomassaa. Loppijärvellä kuhasaaliit ovat jo nousseet hyvin korkeiksi ja sieltä kuhan kasvua on tarkoitus seurata jatkuvasti. Kuhan Hidaskasvuinen kuha ei koskaan saavuta tällaista kokoa. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 11 hän. Tuloksia kootessa heräsikin kysymys, mitä hidaskasvuisella kuhakannalla oikeastaan tarkoitetaan. Mikä on ”hidaskasvuinen” kuhakanta. Ravintotilanne ratkaisee Varmasti suurin yksittäinen kuhan kasvunopeutta selittävä tekijä on järven ravintotilanne. Sama määrittely koskee tietysti myös ”nopeakasvuisia” kantoja. Esimerkiksi särkikaloja voi olla järvessä paljon, mutta mikäli niiden kannat ovat painottuneet suurikokoisiin lahnoihin tai pasureihin, ratkaisevampaa on kooltaan optimaalisen ravinnon saatavuus. Aineiston yhteenveto tehtiin Lammin biologisella asemalla järjestettyä Hidaskasvuiset kuhakannat -seminaaria varten. Toisaalta voitaisiin tarkastella koko yhteenvetoaineiston keskiarvoa (noin 40 cm) ja arvioida yksittäisten aineistojen tuloksia siihen. M AR KO PU RA N EN. Kuhan myös tiedetään suosivan tiettyjä kalalajeja, kuten kuoretta, mikäli sitä on saatavilla
Nopean kasvun kannat sen sijaan vaatisivat vähintään 50 cm alamitan. Lisäksi monissa tapauksissa on otettu käyttöön vähintään suosituksen tasolla myös ylämitta kuhalle. Kasvaako hidaskasvuisista kannoista lainkaan suurikokoisia ”kehukaloja”. Lämmön lisäksi kuhan tiedetään hyötyvän mm. Seuraavalla käyttöja hoitosuunnitelmakierroksella voi olla tarpeen miettiä tarkemmin, halutaanko kalastus joillain järvillä järjestää enemmän muiden lajien kantoja ja kalastusta ajatellen. Kalastuksensäätelyä on järvillä tehty pitkälti kuha edellä. Mikäli kuhan kalastuksen säätelyn tavoitteena on vähintään yhden kutukerran turvaaminen, kuhien pitäisi siis selviytyä vähintään 5?–?6 vuoden ikäisiksi. rehevyydestä ja veden humuspitoisuudesta tai sameudesta, joskin usein olosuhteiden suoma etu voi konkretisoitua enemmän kuhien suurena määränä kuin nopeana kasvuna. Suomunäytteistä nähdäänkin usein hyvin erilaisia kasvukausia riippuen vuosien lämpötilaolosuhteista. 12 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 kasvu on nopeimmillaan, kun vesi on hyvin lämmintä, optimilämpötilan ollessa jopa 27?–?28 astetta. Tyypillisesti koiraat tulevat sukukypsiksi noin 4–5 vuoden iässä ja naaraat vuotta myöhemmin. Jos kuhan alamittana käytetään esimerkiksi 37 cm:iä, sitä vastaava alin solmuväli olisi 40 mm ja mikäli alamitta asetetaan 50 cm:iin, tulisi alimman sallitun solmuvälin olla 60 mm. Tämä tarkoittaa väistämättä haasteita muiden lajien, kuten ahvenen ja siian kalastukseen. Kuten keskipituuksista 5-vuotiaana nähdään, kuhien keskipituus voi olla hidaskasvuisissa kannoissa alle 35 cm ja nopeakasvuisissa yli 50 cm. 200 250 300 350 400 450 500 550 600 Ru ta jä rv i K uo rt an ee nj är vi M om m ila nj är vi K ui va jä rv i (T am m el a) Py hä jä rv i (T am m el a) Ja la nt i Au re jä rv i PK al la ve si EK al la ve si As ik ka la ns el kä N ie m is ve si Va ho jä rv i O nk iv es i K al kk in en K ui va sj är vi Te hi ns el kä Jo ut sj är vi Al av ud en jä rv i H aa pa jä rv i Po nn en jä rv i U nn uk ka K es ijä rv i Kä tk än jä rv i Ve si ja ko Vi rm as ve si N er ko on jä rv i K yy ve si K on ni ve si N uo ra m oi sj är vi Ru ot sa la in en Al aj är vi N ila kk a Ju di ns al on se lk ä K an ka ri nj är vi K ai ta jä rv i Pu ul a La pp aj är vi Ku or as jä rv i Va na ja ve si Al aRä äv el i K an ga sj är vi Is oLi es jä rv i H au ho ns el kä Pi hl aj av es i Lu m m en ne H au ki ve si K uk ki a Ilm oi la ns el kä Ju ol as ve si Su on te e Sy sm äj är vi Va nj är vi Lo pp ijä rv i H ir vi jä rv i Pi tu us (m m ). Jos kuhan alamitta halutaan asettaa tätä vastaavaksi, voisi joissain järvissä riittää jopa vanhaa lakisääteistä 37 cm alamittaa alempi raja. Kuhan hidas kasvu ei välttämättä tarkoita huonoa tuottoa, mikäli pyyntimittaan kuitenkin kasvaa kuhaa riittäviä määriä. Tavoitteita ja ratkaisuja Varsinkin hidaskasvuisten kuhakantojen kohdalla herää helposti kysymys, mitä oikeasti halutaan. Jatkossa ylämittaakin kannattanee suhteuttaa kuhan kasvunopeuteen. Alamittoihin täytyy myös sitoa järvillä käytettävät solmuvälirajoitukset. Tällä hetkellä hitaimman kasvun järviltä vielä saadaan hyvinkin suuria kuhia, mutta tilanne on voinut jo muuttua. Haasteita kalastuksensäätelyyn Kuhan sukukypsyminen on vahvasti ikään sidottua. Erityisen hidaskasvuisissa kannoissa jo 55?–?60 cm kuha voi olla niin harvinainen, että niiden pyyntiä tulisi välttää. Nyt yli 90 cm yksilöt ovat syntyneet 2000-luvun alussa, jolloin kasvuoloKuhien keskipituuksia 5-vuotiaana eri vesistöissä tai niiden osissa. Nopeakasvuiset ja suureksi kasvavat kuhat ovat kuitenkin toivottuja saaliita varsinkin vapakalastajille ja sellaiset kuhakannat, joissa isoja yksilöitä esiintyy, koetaan erityisen hyvinvoiviksi
Pienten kuhanpoikasten kasvuissa voi olla huikeita eroja. Hitain ja nopein 25 % on määritetty kantojen keskipituuksista 5-vuotiaana. Nykyinen alamittasäätely mahdollistaa ELY-keskuksen päätöksellä vain 20 % muutokset lakisääteiseen 42 cm alamittaan. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 13 Kuhakantojen ryhmittelyä kasvunopeuden mukaan. 100 200 300 400 500 600 700 800 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pi tu us (m m ) Ikä (vuotta) Rutajärvi Hirvijärvi Hidaskasvuisin 25 % Nopeakasvuisin 25 % Keskiarvo (kaikki) suhteet ovat saattaneet olla hyvinkin erilaiset. Lopulta pohdittavaksi tulee se, pitäisikö kuhan kasvuun pyrkiä vaikuttamaan ja mitä keinoja siihen on. Tarpeen voisi olla kokeilla pilottikohteilla esimerkiksi alamitan poistoa ja voimakasta pienikokoisten kuhien pyyntiä tai jopa kuhan poikasten nuottaamista erityisen runsaissa kuhakannoissa. Pitkällä aikavälillä järkevä kalastuksensäätely ainakin hillitsee kalastuksen negatiivisia vaikutuksia, kun nopeimmin kasvavien yksilöiden kalastusta vältetään. Yksi valtakunnallinen alamitta (tai ylämitta) ei mitenkään vastaa kaikkien vesistöjen tarpeisiin. Onko kasvunopeuteen edes mahdollista vaikuttaa. Joka tapauksessa laajempi aineistojen vertailu osoittaa sen, että kuhan kalastuksen säätely vaatii paikallista tietoa sen kasvunopeudesta. Kuvassa 0+ ikäinen ensimmäisen kesän kuhanpoikanen. Usein poikkeuksellisen suureksi kasvaneet kuhat ovat olleet huomattavasti keskimääräistä nopeakasvuisempia jo ensimmäisistä kasvukausista lähtien. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L
Jos näin ei ole, kalaravintoon siirtyminen tapahtuu vasta toisena kasvukautena. Entä milloin kuha sitten on hidastai nopeakasvuinen?. Yleensä mitä suurempi saaliiksi saatu kuha on, sitä parempi. Sama pätee myös särkeen, ahveneen ja kiiskeen. Syötyjen kalojen suhteellinen koko on pieni verrattuKuhan kasvuun vaikuttavia tekijöitä Suomen järvissä TEKSTI JYRKI LAPPALAINEN, HELSINGIN YLIOPISTO KUVAT MIKA VINNI JA TAPIO GUSTAFSSON na kuhan omaan kokoon. Kuhanpoikasten kalaravintoon siirtyminen vaatii, että riittävän pieniä ravintokohteita on tarjolla. Iso koko ei kuitenkaan kerro kuhan kasvusta mitään, jos kuhan ikää ei määritetä. Kuhalle on hyvin tyypillistä voimakas kasvunvaihtelu eri järvissä, mutta myös eri yksilöiden välillä. Ensimmäisen kesän poikasilla kalaravinto voi olla suurimmillaan 50?–?70 % kuhanpoikasen omasta pituudesta, eli jos poikanen on 6 cm pitkä, ravintokalan maksimikoko on noin 4,2 cm. 14 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 K uha on tavoiteltu saalis kalastuksessa. Suomessa tehtyjen ravintotutkimusten perusteella on selvää, että jos järvessä esiintyy kuoretta, se sisältyy myös kuhan ravintoon. Seuraavassa kerron eri tekijöistä, joiden tiedetään vaikuttavan kuhien kasvuun. Sukukypsällä, yli 40 cm kuhalla, ravintokalan koko on yleensä vain 10?–?40 % kuhan omasta pituudesta. Esimerkiksi Hiidenvedellä suurimmat kalaravintoon siirtyneet ensimmäisen kesän poikaset olivat lämpimän kesän lopulla yli 15 cm, kun muuta ravintoa syöneet Kuhan ympärillä on riittänyt keskustelua milloin istutuksista, milloin alamitasta ja nyt viimeisimpänä sen kasvusta tai paremminkin kasvun hidastumisesta. Kuha voi siirtyä kalaravintoon jo ensimmäisen kasvukauden aikana, mikä näkyy nopeutuneena kasvuna verrattuna niihin kuhanpoikasiin, jotka eivät ole vielä siirtyneet kalaravintoon. Kalaravintoon siirtyminen nopeuttaa kasvua Kuha on petokala, jolle tyypillisintä ravintoa ovat kalat, kuten kuore, särki, ahven ja kiiski. Mitkä tekijät tutkimuksen mukaan vaikuttavat kuhan kasvuun ja millä tavalla
Hiidenvedellä kalaravintoon siirtymisen mahdollisti sopivan kokoisten kuoreenpoikasten saatavuus jo kesän aikana. Vastaavasti Keski-Euroopassa kasvu on selvästi nopeampaa kuin Suomessa. Kuhajärvien maantieteellinen sijainti voi vaikuttaa kuhan kasvuun. Syödystä ravinnosta osa menee kasvuun, kun taas osa kuluu hengitykseen, aktiivisuuteen ja eritteisiin. Kuhalla on melko korkea optimaalinen lämpötila kasvulle, 24?–?30 °C. Suomessa kuha esiintyy luontaisesti isoissa järvissä (> 10 km 2 ), mutta istutuksia on tehty moniin tätä pienempiinkin järviin. Suomessa on tuhansia järviä, ja lähekkäinkin sijaitsevat järvet voivat erota toisistaan paljon. Tällaisissa järvissä on vaarana, että järvessä ei ole esimerkiksi sopivia ravintokaloja saatavilla, jolloin kasvu voi tästä syystä jäädä hitaaksi. Lahden Vesijärvestä saatuja varsin erikokoisia 0+ ikäisiä ensimmäisen kesän kuhanpoikasia. Järvien ja yksilöiden väliset erot kasvussa Suomessa kuhien kasvussa on isoja eroja järvien välillä. Lämpötila vaikuttaa kuhan kasvuun Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joten ympäröivän veden lämpötila vaikuttaa suoraan niiden elämään, kuten kasvuun. Suomi on etelä-pohjoissuunnassa pitkä maa, ja pohjoisessa lämpötilat jäävät keskimäärin alhaisemmiksi, jolloin pohjoisessa kuha kasvaa yleensä vähän hitaammin. Tämän vuoksi lämpimät kesät näkyvät hyvänä kasvuna erityisesti kuhanpoikasilla, mikäli sopivaa ja sopivan kokoista ravintoa on riittävästi saatavilla. Suomessa kuhaa on istutettu noin 1?600 järveen, joissa kuha ei ole esiintynyt aiemmin. Kalojen on syötävä kasvaakseen. M IK A VI N N I. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 15 poikaset olivat vain 8?–?9 cm pituisia
Usein voi olla vaikeaa sanoa, onko tietyn järven kuhien kasvu normaalia vai poikkeavaa. Oletettavasti kuhien suuri tiheys lisää lajin sisäistä kilpailua, jonka seurauksena kuhien ravintotilanne on järvessä huono. (1996) mukaan Vesijärven kuhalle tyypillisiä ravintokohteita olivat ahven, särki, salakka ja kuore. Hidasta vai nopeaa kasvua. Yksi mahdollinen syy kuhan hyvään kasvuun voi olla runsaat kuorekannat ainakin useimpina vuosina (Ruuhijärvi ym. Prosenttilukuina tässä voisi hyvin olla jotkin muutkin arvot, esimerkiksi 30 tai 70 %. Osassa tutkimuksista oli laskettu myös takautuvia pituuksia (Taulukko). Järvessä 5-vuotiaiden kuhien keskipituus on noin 45 cm, siis 15 cm enemmän kuin edellä mainitussa Sahajärvessä.. Sukukypsyysikä ja -pituus vaihtelee sekin eri järvissä, mutta on tyypillisesti Suomessa 4?–?5 vuotta ja 35?–?45 cm. Kaiken kaikkiaan näissä tutkimuksissa oli mukana yli 20?000 kuhaa. Joistakin järvistä oli mukana kaksi eri ajankohtaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Keskipituus (cm TL) Ikä 25 % Keskiarvo 75 % Järvien tai ajanjaksojen lukumäärä 1 7,3 8,6 9,7 44 2 14,1 16,6 19,0 51 3 22,6 24,8 27,4 52 4 30,6 32,8 36,1 54 5 37,2 39,2 42,1 45 6 42,6 44,5 47,5 43 7 46,7 49,3 52,7 32 8 51,4 52,8 55,7 26 9 55,3 58,5 62,4 17 10 60,7 63,4 69,7 14 Kuhan pituuden vaihtelu eri Suomen järvissä. 2014). Sahajärvi on pieni (1,92 km²), savisamea ja rehevä järvi. Hitaana kasvua voi pitää, jos pituus tietyn ikäisenä jää alle tuon 25 %, tai nopeana, jos pituus tietyn ikäisenä on suurempi kuin 75 %. Sahajärvessä 5-vuotiaiden kuhien keskipituus jää alle 30 cm. Esimerkiksi 4-vuotiaiden kuhien pituus voi vaihdella 30 ja 50 cm välillä eri vuosina. Järvessä esiintyy kuoretta erityisesti Kajaanselällä. Kuhan kasvu hidastuu, kun se saavuttaa sukukypsyyden. Laskin eri tieteellisten artikkelien ja raporttien perusteella kuhalle ikä-pituus-tietoja eri järvissä. Taulukon perusteella voi karkeasti arvioida, onko tietyn järven kuhan kasvu normaalia vai poikkeavaa. Toinen tyypillinen piirre kuhalle ovat isot kasvuerot yksilöiden välillä samassakin järvessä. Veden laatu on parhainta Kajaanselällä, kun taas Enonselän, Paimelanlahti-Vähäselän, Komonselän ja Laitialanselän ekologinen tila on kohtalainen. Olen tässä arvioinut, että normaalikasvu on 25?–?75 % välinen alue kaikista keskipituushavainnoista eri järvissä. Käytin aineistona vain järvikohtaisia keskipituuksia eri ikäisille kuhille. Peltosen ym. Järvien ja kuhayksilöiden välillä on suuria kasvueroja. Järven kuhakannan alkuperää ei tunneta. Keskimääräinen syvyys on vain 4,1 m ja suurin syvyys on 10 m. Sahajärvellä tehtyjen koekalastusten perusteella kuhakanta koostuu pienistä kuhista, joiden biomassa on suuri verrattuna järven kokoon. Nopeakasvuinen kuhakanta Nopeakasvuinen kuhakanta löytyy esimerkiksi Lahden Vesijärvestä. Vesijärvi on suuri järvi (110 km²; keskisyvyys 6,0 m), joka koostuu erillisistä altaista, joiden kunkin alueen ravinnepitoisuudet vaihtelevat suuresti. Kuhien kasvua on kuitenkin tutkittu paljon Suomen järvissä. Tärkeämpää kuitenkin on, että jos halutaan vertailla tietyn järven kuhien kasvua taulukon perusteella, käytetään ikä-pituus-keskiarvoja useammasta kuhasta, sillä yksittäisten kuhien pituuksien perusteella tämän taulukon rajat olisivat olleet paljon laajemmat. Hidaskasvuinen kuhakanta Hidaskasvuisesta kuhapopulaatiosta käy esimerkiksi Mäntsälän Sahajärvi
Yksittäinen havainto on pituuden keskiarvo tietyn ikäisillä kuhilla tutkituissa järvessä. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 17 Kuhan keskimääräinen kasvu Suomen järvissä. Kalastajan mittanauhalla hyväkuntoinen 70 senttinen Vanajaveden kuha. Osalla järvistä arvo perustuu takautuvaan kasvuun, ja osalla mitattuihin pituuksiin tietyn ikäisillä kuhilla. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
Samassa vesistössä 5-vuotiaiden kuhayksilöiden välillä on yli 10 cm pituuseroja. Kuha tarvitsee lämpöä, hyvää ravintoa – ja kalastusta Kuhien kasvusta ja lisääntymisestä on saatu tietoa useista selvityksistä, joita on tehty viime vuosina Pirkanmaan järvillä. Lämpö venyttää kuhat Ympäristöhallinnon Längelmäveden havaintoasemalla veden keskilämpötila oli kasvukauden 2018 kesä-syykuussa 18,2 astetta, kun vuonna 2017 se oli samalla ajanjaksolla vain 16,1 astetta. Kuha kasvaa nopeasti myös vedenlaadultaan samankaltaisella Roineella, Längelmävedellä sekä Pyhäjärven keskiosan savisamealla Säijän-Sorvanselällä. TEKSTI JA KUVAT ISMO KOLARI, PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Hidaskasvuisimpiin lukeutuvat ruskeavetisen ja lievästi rehevän Kyrösjärven ja sen alapuolisen hieman rehevämmän Mahnalanselän kuhat. Myös melko ruskeavetisen Ruoveden, karun Näsijärven ja siitä vetensä saavan Pyhäjärven pohjoisosan kuhat kasvavat hitaammin; 5-vuotiaille kuhille kertyy pituutta keskimäärin 37?–?38 cm (kuva 1). Ja tuloksia alkaa tulla. Merkittäviä eroja kasvunopeudessa Parhaiten kuhat kasvavat maakunnan kaakkoisosan perusluonteeltaan kirkasvetisissä ja karuissa muikkujärvissä Pälkänevedessä ja Mallasvedessä, joissa ne saavuttavat 5-vuotiaina keskimäärin 47 cm pituuden. Kalaravinnossa voi olla isoja eroja eri vuosina esimerkiksi kuoreja muikkukannan vaihtelun myötä. Näissä järvissä hajakuormitus on lisännyt ravinteita ja samennusta. Kuhat tulevat näillä altailla 42 cm alamittaan 5 vuodessa. Hidaskasvuisissakin kannoissa on nopeakasvuisia yksilöitä, joten 50-senttinen kuha voi yhtä hyvin olla 6-vuotias kuin 11-vuotias. 18 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Y ksilökohtaisten ominaisuuksien ohella lämpötila sekä järvien ominaispiirteet ja ravinto vaikuttavat kasvunopeuteen. Takautuvan kasvunmää. Kuhakantoja seurataan myös kalastustiedusteluilla ja -kirjanpidolla sekä kaupallisen kalastuksen saalisseurannalla
kasvukausina. Kuhien pituus venähti vuonna 2024 enemmän kuin kumpanakaan kahtena edellisenä vuonna, vaikka yleensä kuhien pituuskasvu alkaa heiketä viimeistään 5. Säijän-Sorvanselän viimeisimpien suomunäytteiden perusteella kuhien kasvu oli hyvää myös pitkän ja lämpimän kasvukauden 2024 kuluessa. kasvukaudella. Näsijärvessä, jossa on ollut hyvä muikkukanta, kuhien kasvu pysyi edelleen melko nopeana 4.?–?7. Hitaampi kasvu ruskeavetisten järvien tiheissä kuhakannoissa kertoo huonommasta ravintotilanteesta kuhayksilöä kohti. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 19 teella noin 15,5 cm, kun Säijän-Sorvanselän, Kyrösjärven, Mahnalanselän ja Mallasveden 2-vuotiaiden kuhien keskipituus oli noin 19?–?19,5 cm (kuva 1). Vuosiluokkien 2020 ja 2019 näytekuhat lisäsivät pituuttaan keskimäärin 8,8 cm ja 7,7 cm. Karussa Näsijärvessä hitaampi alkuvaiheen kasvu voi osittain johtua myös pienille kuhille tarjolla olevista suppeammista ravintoresursseista. Lämpötila selittää eri vesistöjen välillä havaittuja kuhien kasvueroja lähinnä ensimmäisten vuosien osalta. Kuvassa ollaan kokemassa vannerysää Kyrösjärvellä.. Humuskuormituksen ravintoverkkoon rityksen perusteella neljällä vertailujärvellä vuosiluokan 2016 kuhat venyivät kolmannella kasvukaudellaan (2018) keskimäärin 2,6 cm enemmän kuin edellisenä (2017) (kuva 2). 2-vuotiaiden keskipituus oli kasvunmäärityksen perusUusiutuvat kuhakannat tuottavat runsaita saaliita vain sopivan tehokkaalla kalastuksella. Miksi kasvu hiipuu. Alkukesällä hitaasti lämpenevän, syvän Näsijärven (keskisyvyys 13,7 m) kuhat kasvavat alkuun hitaasti. Vaikka matalammissa humusvesistöissä ja rehevissä järvissä lämpötila nousee aikaisin ja korkeammalle, osassa niistä kuhien kasvu hiipui jo ensimmäisten kasvukausien jälkeen
Parin kolmen viime vuoden aikana Kyrösjärven muikkukanta on taas vahvistunut. Vaikka lisääntyminen toimisi hyvin, istutushaluja herää helposti saaliiden taantuessa tilapäisesti luontaisen kannanvaihtelun takia. Muutokset kalakannoissa ovat pitkäjänteisiä, joten vie aikaa, ennen kuin oikeasti nähdään, ovatko uudet lääkkeet toimivia vai lumetta. Säijän-Sorvanselkä 2022, 2024, 2025 (n=412) Näsijärvi 2016 ?2025 (n=331) Ruovesi 2018 (n=103) Kyrösjärvi 2023 ?2024 (n=237) Mahnalans. 2023 ?2024 (n=129). Järvellä on ollut kaksi rauhoituspiiriä tunnetuilla kuhan kutualueilla jo 2000-luvun alusta. Kuhan predaatio vaikuttaa sekä ravintokalojen kantoihin että kannibalismin myötä 0ja 1-vuotiaiden kuhanpoikasten määriin. Uskomus istutusten kaikkivoipaisuudesta elää sitkeässä. Esimerkiksi Kyrösjärvessä on runsaasti ahventa ja haukea. Seurannalla pyritään huolehtimaan siitä, että kulku käy jatkossakin oikealla tiellä. Viimeisten ikävuosien kasvutiedot ovat kalastuksen vaikutuksen takia luultavasti hieman alakanttiin. Vuonna 2020 Kyrösjärven kalastuksen säätelyä muutettiin laskemalla kuhan alamitta 37 senttiin ja verkon solmuväli 45 mm:iin. Yksikkösaaliit ovat pysyneet korkeina ja kuhan kasvu nopeana. Kyrösjärvellä ja Pyhäjärvellä meneillään olevista tutkimuksista saadaan lähiaikoina uutta tietoa kuhien ravinnonkäytöstä. Kun pelkkien suositusten sijaan on kirjaus, että kuha ei kuulu järven istutuslajeihin, suunnitelman tavoitteet ja sitovuus ilmenevät yksiselitteisinä. Kuva 1. Kuhakannassa on runsaasti myös isoja, 5?–?10 kilon yksilöitä. Tilanne on hyvä. Suomunäytteistä tehdyn takautuvan kasvunmäärityksen perusteella kuhakantojen välille syntyy 10 cm pituuseroja neljässä kasvukaudessa. Kuhakannan hyödyntämisedellytykset ovat tehostunut, mihin varsinkin kaupalliset kalastajat ovat olleet tyytyväisiä. Kalastus poistaa isoja kuhamääriä uusien vuosiluokkien tieltä, ja kuhasaalis on kymmeniä tonneja vuodessa. Kuha ole ainoa peto, jolla on nälkä. 102 192 306 404 472 507 546 111 196 287 363 428 476 495 515 90 154 227 304 364 415 448 470 483 97 169 249 317 369 407 435 456 474 104 188 271 333 381 416 442 458 474 107 190 269 323 362 393 417 439 451 100 200 300 400 500 600 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pi tu us (m m ) Vuosia Mallasvesi 2015 ?2016 (n=123) Pyhäj. Kalastus tuo tilaa uusille ikäluokille Pyhäjärvellä (12?161 ha) on paljon vapaa-ajankalastajia ja useita kaupallisia kalastajia. Samoihin aikoihin kuhaistutukset lopetettiin. Järvet ovat täyttyneet kuhista kesien lämmettyä 2000-luvulla. Luontainen uusiutuminen toimii Kuhan vaikutukset kalakantoihin puhuttavat yhä enemmän. Istutuksista on luovuttu monilla luontaisilla kuhajärvillä – Tampereen Pyhäjärvellä jo neljännesvuosisata sitten. Kalatalousalueiden uusiin käyttöja hoitosuunnitelmiin on selkeyden vuoksi määritelty kuhanistutuskieltoja. 20 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 aiheuttamien epäedullisten vaikutusten ohella tihentynyt kuhakanta voi olla heikomman ravintotilanteen taustalla
Säijän-Sorvanselän ja Näsijärven Näsiselän suomunäyteaineisto on talvelta 2022 (6-vuotiaat) ja Kyrösjärven ja Mahnalanselän aineisto talvelta 2023 (7-vuotiaat). Vuosiluokan 2016 kuhien lisäkasvu neljässä vesistössä kuutena ensimmäisenä vuonna. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 21 Muikkukannan vahvistuminen parantaa Kyrösjärven saaliskuhien kuntoa. Kuva 2. 20 40 60 80 100 120 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Li sä ka sv u (m m ) Kasvukausi Säijän-Sorvanselkä 6-v 2022 Näsijärvi 6-v 2022 Kyrösjärvi 7-v 2023. Rysäsaalista elokuulta 2025
22 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Pohjois-Kallaveden talviverkkojen kuhasaalista.
Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 23 Y ksikkösaalis on eräänlainen kalaveden kalaston laatua ja määrää mittaava indikaattori. Yksikkösaalis saadaan tietyn suuruisella kalastuksella, kun pyyntiponnistus on vakioitu (esimerkiksi g/verkko/koentakerta tai vuorokausi). Tuoreimman vuonna 2013 tehdyn kalastustiedustelun mukaan kuhan osuus kokonaissaaliista oli 66 %, kun aiemmassa vuoden 2007 kalastustiedustelussa kuhan saalisosuus oli vielä 26 %. Kuhan yksikkösaalis on viime vuosina pysynyt edelleen korkeana, mutta saaliskuhien keskikoko on pienentynyt. Vuotuisista pienistä heilahduksista huolimatta kuhakanta on keskimäärin vahvistunut koko ajan. Näyttää siltä, että vahvoja kuhavuosiluokkia syntyi ennen 2000-lukua noin 2?–?3 vuosikymmenessä, minkä jälkeen hyviä runsaita vuosiluokkia on ilmeisesti syntynyt selvästi tiuhempaan. Korkeimmillaan vuonna 2022 yksikkösaalis oli jo 1?630 grammaa. Kuluvan vuosituhannen aikana kuhakannan kasvu on ollut erittäin voimakasta. Tarkastelujakson aikana pyyntiponnistus on ollut myös määrällisesti suuri (800?–?2?000 koentakertaa/talvi) ja ajallisesti laaja, alkaen vuodesta 1984 jolloin pyyntiponnistus oli vielä varsin pieni. Kuhakanta voimistuu tasaisesti Pohjois-Kallavedellä kuhakanta on ollut vakaassa kasvussa pieniä notkahduksia lukuun ottamatta jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pohjois-Kallavedellä kuhakantaa on seurattu kahden kaupallisen kalastajan saaliista, lähinnä talviverkkopyynnistä. Yksikkösaaliin laskennassa aineisto on ollut varsin mittava, yksikkösaalis on voitu laskea vuosittain jopa useampien tuhansien kilojen saaliista. Se ei välttämättä kerro suoraan vesistössä olevien kalojen määrää, mutta kuvaa kalastossa tapahtuvia muutoksia ja eri lajien välisiä runsaussuhteita. Yksikkösaalis tietojen luettavuus paranee mitä suurempi on pyyntiponnistus ja mitä vakiintuneempaa paikallisesti ja ajallisesti kalastus on. Havaintojakson Pohjois-Kallavedellä kuhankannan kehitystä on seurattu jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan yksikkösaalisseurannan avulla. Kuhakannan kasvu on jatkunut varsin voimallisesti olosuhteiden (lämpötilat ja hoitotoimet) muuttumisesta huolimatta. Vuosien 2014?–?2017 aikana kuhan yksikkösaalis oli keskimäärin 1?280 g/vko/koentakerta. Onko Pohjois-Kallaveden kuhakannassa tapahtumassa muutos. TEKSTI JA KUVA PETTERI KONTILA Onko kuhakanta jo liian vahva?
Päätös oli voimassa nykyisen kalastuslain määräämään alamittaan asti. Istutukset ja kalastus 1990-luvulla kuhan istutukset lisääntyivät voimakkaasti. Lopputulema on ollut sekä viehekalastajien että verkkopyytäjien kannalta hyvä. Vuosina 2014?–?2024 istutusmäärä oli noin 2,3 poikasta/ha/vuosi, kun vanhassa 1990-luvun KHS:ssä suositus oli 6,0 poikasta/ha/vuosi. Havaintojakson lopulla vuosina 2019?–?2025 keskimääräinen vuotuinen yksikkösaalis oli 1?274 grammaa. Saaliskuhien koko on asettunut vuosina 2014?–?2017 keskimäärin noin 1,2?–?1,3 kg tietämille. Samaan aikaan istutustoimien vähentyessä kalastuskulttuuri on ollut kovassa murroksessa, kun perinteinen pyydyskalastus verkoilla on vähentynyt voimakkaasti. 24 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 1984?–?2025 aikana yksikkösaaliissa on ollut selvästi yhdeksän huippua, jolloin yksikkösaalis on ollut korkea. Myös Pohjois-Kallavedellä toimivat harvat kaupalliset kalastajat ovat olleet tilanteeseen tyytyväisiä. Uistelu ja viehekalastus ovat vastaavasti lisänneet kiinnostusta kuhaa kohtaan ja vahvaa kantaa on hyödynnetty vapakalastajien toimesta – ja saaliit ovat olleet hyviä. Sittemmin istutuksia on vähennetty kuhakannan kasvun myötä. Kuhakannan kasvun ja voimistumisen myötä asetetut verkkosilmäharvuusrajoitukset ovat ohjanneet kalastusta oikeaan suuntaan. Niinpä tulisi vahvasti miettiä, onko nykymuotoisia kuhaistutuksia syytä tai tarvetta jatkaa lainkaan. Tarkastelujakson lopulla oli jo vuosia, jolloin kuhaistutuksia ei toteutettu lainkaan. Vähentyvistä istutustoimista huolimatta kuhakannan kasvu on ollut varsin voimakasta. Joissain osakaskunnissa kalastajat ovat omatoimisesti ja varsin oikeaoppisesti harventaneet verkojensa silmäharvuutta kuhan kalastuksessa. Vuosina 2020?–?2024 saaliskuhien keskipaino oli 900?–?980 grammaa, eikä saaliskokoon vaikuttaneet käytetyt pyydykset, koska silmäharvuus oli koko 2000-luvun tarkastelujakson ajan vakio 55 mm. 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 Yk si kk ös aa lis (g ) / ko en ta ke rt a Vuosi. Kasvu taantuu – onko kuhia liikaa. Kappaleita on tullut vähemmän, mutta kiloja sitäkin paremmin. Tarkastelujakson lopulla tehdyissä satunnaisissa otoksissa ( joitakin kymmeniä kuhia) kuhien on todettu tulevan lisääntymiskykyisiksi yhä pienempinä. Pienimpien avattujen 350?–?400 grammaisten kuhien (alle Kuhan yksikkösaalis Pohjois-Kallavedellä vuosina 1984 – 2023. Kalastusalueen hallinnollisella päätöksellä vuonna 2000 kuhan alamitaksi määrättiin 42 cm. Pohjois-Kallavedellä kuhan poikasia istutettiin jopa yli 100?000 kappaletta vuodessa, mikä merkitsi yli 10 kuhaistukasta vesihehtaaria kohden vuodessa. Harvemmat verkot – isommat kuhat Kalastusalueen tekemien istutuksien lisäksi kalastusta on säädelty kuhan alamittaa nostamalla ja verkkosilmäharvuutta rajaamalla. Monilla on talviverkkopyynnissä käytössään 60 mm verkot – ja kuhia on saatu siitä huolimatta hyvin. Tarkastelujakson lopulla vuosina 2017?–?2024 kuhan yksikkösaalis on ollut edelleen varsin korkea, mutta saaliskuhien keskikoko on pienentynyt alle kiloon
Tämä herättää epäilyksiä siitä, alkaako kuhakannan koko rajoittaa kasvua ja muokata kuhista pienempikokoisia ja lisääntymiskykyisiä entistä pienempinä eli ”alamittaisina”. 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 20 17 20 19 20 21 20 23 kp l/v uo si Vuosi. Lämpötilakehitys tukee luontaista lisääntymistä Pohjois-Savon ELY-keskuksen tilastojen mukaan (Säyneensalon havaintopiste 1961?–?2016). T:mi Iktys, Kuopio. Koska tietoja ravintovaroista ja koko järven kalakannasta ei ole lopullinen totuus jää arvailujen varaan. Kalastajilta saatujen tietojen perusteella kuhan ohella myös ahvenkannat ovat vahvistuneet ja isoja yli 500 gramman ahvenia saadaan melko hyvin. Kuhan luontaisen lisääntymisen tehokkuutta tai sen onnistumista ei ole Pohjois-Kallavedellä tutkittu, mutta on oletettavaa, että kesäaikaisten veden keskilämpötilojen nousu on vahvistanut luontaista lisääntymistä etenkin kuhalla ja ahvenella. Tutkittavaa siis riittää tulevaisuudessakin. Kuhaistutusten selvä väheneminen ei ole haitannut kuhakannan kasvua, etenkään tarkastelujakson lopulla vuoden 2010 jälkeen. Kuhan kasvu ja sukukypsyys Pohjois-Savossa 2018 – 2019. Kontila, P. 2009. Kuhaistutukset Pohjois-Kallavedellä vuosina 1989 – 2024. Kallaveden kesäkuun keskilämpötilat yhden metrin syvyydessä ovat nousseet noin 1,43 astetta. Voisiko kuhalla ja hauella olla ristikkäistä saalistuksen aiheuttamaa vaikutusta toisiinsa tietyssä kasvuvaiheessa ja koossa. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 25 Vaikuttaako ravintokilpailu kuhakantoihin. 1980-luvun 15,9 asteesta 2010 luvulle tultaessa 17,33 asteeseen. Puranen, M., Ranta, T. Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelma 2023 – 2032. Voisiko ahvenella ja kuhalla olla kilpailua samasta ravinnosta, esimerkiksi kuoreen poikasista. ja Rautiainen, T. Käyttöja hoitosuunnitelma 2009 – 2018. Pohjois-Kallaveden kalastusalue. Hämeen kalatalouskeskus, Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2019. Kuhien saaliskoon pienemisestä aivan viime vuosina on saatu havaintoja myös vapaa-ajan kalastajilta. Pitkässä vuosien 1985?–?2023 aikasarjassa yksikkösaaliissa hauen osuus on ollut tasainen lähes koko tarkastelujakson ajan, varsinkin 2000-luvulla. lakisääteisen koon) havaittiin olevan tulossa kutukypsiksi. Ainut merkitsevä ilmiö on ollut se, että kuhan yksikkösaaliin noustessa hauen yksikkösaalis on laskenut ja päinvastoin. Onko tämä vesimassan tasainen lämpötilan nousu ollut yksi merkittävä syy kuhakannan voimakkaaseen kasvuun yhdessä kalastuksen säätelytoimien kanssa
26 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Lahden Pikku-Vesijärvellä järjestetyssä tapahtumassa pieni kalastajan alku kertoi onginnan ohessa, että parasta kalastuksessa oli, että sai saalista.
Ystäväparina tehdään ihan tavallisia asioita ja samalla tutustutaan meidän kulttuuriimme ja tapoihimme. Pienet kalastajat saivatkin saalista ihan kiitettävästi. Pohjaeläinnäytteissä lajeina esiintyivät vesipunkki sekä harvasukasmatoja. Martat olivat kokkailleet herkullista särkipiirakkaa ja samalla tarjosivat omalla pisteellään kalareseptejä joka makuun.. Nuottaussaaliis oli särkikalapainotteista samoin kuin onginnassa, lahnaa, särkeä, salakkaa ja sorvaa. Osana tätä toimintaa järjestettiin perhetapahtuma, jossa käsiteltiin kalaa, ongittiin, tutkittiin pohjaeläimiä, tunnistettiin kalalajeja, jaettiin kalareseptejä, esiteltiin nuottausta sekä maisteltiin herkullista särkipiirakkaa. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 27 M annerheimin lastensuojeluliitto järjesti osana Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -hanketta perhetapahtuman Lahden Pikku-Vesijärven rannalla elokuun lopulla. Kalansaaliit olivat pääasiassa särkikaloja, särkeä, sorvaa ja salakkaa. Samalla opastettiin halukkaita kalastuksen saloihin sekä miten saalista voidaan käsitellä ja valmistaa. TEKSTI JA KUVA NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ta kalastajia. Parasta kalastuksessa kuulemma oli, että sai saalista, vaikka ne eivät isoja kaloja olisikaan. Tapahtuma on nyt järjestetty kahtena vuotena peräkkäin. Vesijärvisäätiö oli myöntänyt tapahtumalle avustusta ja tarjosi tapahtumassa tietoa vesistöjen kunnosta sekä esimerkiksi, miten sinilevän voi havaita vesistöstä. Hankkeen tarkoituksena on hakea vapaaehtoisia suomea puhuvia naisia ystäviksi maahanmuuttajanaisille. Osakaskunta järjesti nuottausnäytöksen Nastolan osakaskunnat järjesti puolestaan nuottausnäytöksen ja rannalle saalista tuli ihmettelemään niin nuoret kuin aikuisetkin. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus esitteli Vesijärven kalalajeja ja opasti onginnassa erittäin innokkai”Parasta on saada saalista” Lahden Pikku-Vesijärven rannalla järjestettiin elokuun lopulla osana Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -hanketta perhetapahtuma, jossa olivat mukana niin alueen osakaskunnat, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, kuin useat eri järjestöt. Kokemusta onkijoilla oli vaihtelevasti, toiset eivät olleet koskaan kalastaneet ja toiset olivat käyneet useasti ongella. Tarkoituksena oli kertoa, miten meidän vesistömme voivat ja miten jokainen voi vaikuttaa omilla toimillamme vesistöjen tilaan. Mukana useita järjestäjiä Yhteistyössä on voimaa ja tapahtumaa oli järjestämässä monta tahoa. Eräs pieni kalastajan alku kertoi onginnan ohessa, että oli kalastanut jo useamman kerran, ja nytkin laiturin nokasta oli jo noussut kolme kalaa ihan hetkessä. Lahden ympäristöpalvelut olivat tuoneet paikalle pohjaeläinpisteen, jossa otetiin pohjaeläinnäytteitä haavilla ja niitä pääsi tutkimaan lähempää jokainen halukas
He tuovat sinne oman joulukuusensa ajatuksella ”tehdään hyvää ahvenille”, iloitsee Salmela. Salmelan mukaan kuusia on saatu veden alle vuosittain 20?–?150. Eli jos kututurot muodostuisivat, esimerkiksi rannanomistajan näkökulmasta, tällaiseksi haitaksi, voisi hän poistaa ne ilman vesialueen omistajan suostumusta. Mitä lupia kututuroon tarvitaan. Selvisi, että vastaukset kututurojen luvallisuuteen löytyvät vesilaista ja jätelaista. Aiheesta saa lukea lehdistä eri puolilta Suomea vuoden vaihteen jälkeen. Mitä laki sanoo asiasta. Ideana on ollut osallistaa kaupunkilaisia kalavesien hoitoon joulukuusien kautta. 28 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 J oulukuusien upottaminen vesistöihin on ollut suosittua viime vuosina. Oikeuden edellytyksenä on, että toimenpide ei 3 luvun 2 tai 3 §:n nojalla edellytä lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu omistajalle huomattavaa haittaa tai ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella. Niinpä Salmela soitti Kalatalouden Keskusliitoon selvittääkseen kututurojen laskemisen luvallisuutta ja minkä lainsäädännön perusteella sitä voi tehdä. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON JA RASMUS ÅKERBLOM, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT REIJO SALMELA Tausta löytyy vesija jätelaista Vastausta Salmelan kysymykseen lähti selvittämään Kalatalouden Keskusliiton lakimies Rasmus Åkerblom. Kututurojen luvallisuus Vuoden vaihteessa medioissa näkynee taas uutisia kututurojen laskemisesta veteen. Tämä mahdollisuus nyt ainakin on huomioitava kututuroja asennettaessa, ettei tehty työ valu hukkaan.. Saako kuka tahansa heittää vesistöön joulukuusia ahvenia varten vai vaatiiko se vesialueen omistajan luvan. Sama koskee ruoppausmassan sijoittamista toisen vesialueelle. Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellisen toimenpiteen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Vesilain näkökulmasta kysymykseen tulevat seuraavat 2 luvun pykälät, joista ensiksi on syytä tarkastella 6 § haitan poistamista ja ruoppausmassan sijoittamista. Useimmissa tapauksissa ideana on luoda ahvenille suotuisia kutupaikkoja, jotta kalojen luontainen lisääntyminen onnistuisi ja kalakanta saataisiin kasvuun. Vaasassa on kaupungin luvalla laskettu kututuroja mereen vuodesta 2016 lähtien useita satoja. Nykyisin joulukuusen tuominen turoksi on monelle perheelle perinne. Vaasalaisen vapaa-ajankalastajan ja kututuroaktiivin Reijo Salmelan mielestä toiminnalle pitää olla vesialueen omistajan lupa, mutta kun häneltä oli kysytty mihin lainsäädäntöön pohjautuen, hän ei osannut vastata asiaa
Mikäli turo ei toimi tarkoituksenmukaisesti, se voi viime kädessä muuttua jätelain 5 § tarkoittamaksi jätteeksi. Lisäksi hankeen toteuttajan on huomioitava, että esimerkiksi luonnonsuojelu voi muodostua esteeksi hankkeelle. Turoihin käytettävät kuuset hajoavat vähitellen, joten niistä ei muodostu pysyvää haittaa vesistölle. Vesistöön tehdyn rakennelman omistajan on pidettävä rakennelma sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tai yksityistä etua loukkaavia vahingollisia tai Joulukuuset kututuroiksi tapahtuma Vaasan Onkilahdella tammikuussa 2025.. Velvollisuus kunnossapitoon Turojen vesissä olon aikana tulee lisäksi huomioida, että vesilain 2 luvun 9 § asettaa rakennelman kunnossapitoon ja poistamiseen myös velvoitteita. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 29 haitallisia seurauksia. Milloin turosta tulee jätettä. Turojen kiinnitykseen mahdollisesti käytetyt köydet tai muut rakennelmat kuten painot, tulisi myös tehdä hajoavasta materiaalisVesialueen omistajan lupa vaaditaan Koska kututuroja ei ole erikseen mainittu vesilaissa luvasta vapaana toimintana vesialueella, tulee hankkeen toteuttajalla olla vesialueen omistajan lupa ja hänen tulee selvittää toimivaltaiselta viranomaiselta tapauskohtaisesti, tarvitaanko vesilain näkökulmasta hankkeelle lupaa. Salmela kertoi heidän käyttäneen turoihin biohajoavia naruja ja turojen painoina reikätiiliä. Eli turojen pitäisi olla sellaisia ja sellaisella paikalla etteivät ne aiheuta haittaa tai vaaraa tai voi sellaiseksi muodostua. Tuolloin sovellettavaksi tulevat 72 § roskaamiskielto ja 73 § roskaajan siivoamisvelvollisuus, jonka perusteella roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue
Lopuksi Veneranta toteaa, että turojen käyttöön liittyy vielä selvittämättömiä asioita, kuten esimerkiksi hyödyttävätkö ne aina vain ahventa, vai voiko turo toimia hyvänä lisääntymisalustana myös särjelle. Hänen mielestään turot lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi pidempään veden alla olleisiin kuusiin on kiinnittynyt vesieliöstä, sammalia ja pohjaeläimiä. Muoviset köydet ja tiiliskivet voivat muodostua jäteongelmaksi vesistön pohjalle. On kohtuullista, että turojen siivoaminen ei koituisi lopulta vesialueen omistajan tehtäväksi. Turoja on laskettu vesistöihin vuosikymmeniä, mutta onko niistä oikeasti hyötyä esimerkiksi ahvenkannoille vai ovatko ne enemmän kalastajia varten. 30 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 ta. Ahvenen kutupaikan valintaan vaikuttavat Venerannan mukaan kuitenkin myös ympäristötekijät, kuten aallokko, veden lämpötila ja valoisuus, joten sijoituspaikan syvyys ja altistus aallokolle tai tuulelle ovat yhtä tärkeitä kuin itse kutualustan olemassaolo. Tällöin vaarana on, että turojen lisäämisellä edesautetaan särjen lisääntymistä ahvenen sijaan. Turotusten onnistumisten kartoituksessa löytynyttä ahvenen mätiä Vaasan Onkilahdella toukokuussa 2021.. Onko turoista sitten iloa ja hyötyä. Kalastajille turot ovat usein hyödyksi, koska ne houkuttavat kalanpoikasia ja niitä saalistavia suurempia petoja. Keinotekoiset kutualustat, kuten havupuut, risukimput ja kehikkoihin kiinnitetyt oksarakenteet, voivat parantaa ahvenen lisääntymismahdollisuuksia alueilla, joilla vesikasvillisuus ja luontaiset rakenteet ovat niukkoja, kuten usein on laita kaupunkialueilla, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Lari Veneranta. Tutkimuksissa on todettu, että useampi turo on parempi kuin yksittäiset suuret turot. Rakenteen muoto ja avoimuus vaikuttavat usein enemmän kuin puulaji, ja turot voivat kerätä suuria määriä elinkelpoista mätiä myös rehevöityneissä ja säännöstellyissä vesissä. Ahvenet laskevat mätinauhojaan mielellään tällaisille rakenteille, erityisesti suojaisiin rantoihin sijoitettuihin avoimiin ja kolmiulotteisiin rakenteisiin. Näin ollen turojen lähistöllä kalastajien saaliit voivat olla parempia kuin turojen ulkopuolella, arvaa Veneranta. Jätelaista johtuu 74 § pykälän mukaan alueen haltijalle toissijainen siivoamisvelvollisuus. Turoja asennettaessa on perusteltua sopia vesialueen omistajan kanssa, miten mahdollisissa ongelmatilanteissa huolehditaan. Mutta löytyykö aiheesta tutkimustietoa tai onko uuden puumin aikana tehty kenties uusia selvityksiä. Salmelan mukaan ainakin ahvenet ovat niihin kutunauhojaan laskeneet
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Saatavilla nyt 4 eri kokoa! KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Pipoa on yhtä kokoa. Hinta: 22,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 31 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. 4 eri kokoa! Hinta: 50,00 € Uusi kaksikielinen!. Pipossa teksti KALASTUKSENVALVOJA/FISKEÖVERVAKARE
M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. 32 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 Syksyisessä valolaskennassa keliolosuhteet ja veden näkösyvyys vaikuttavat toteutukseen
Vapakoekalastusmenetelmät käytännössä Käytännössä vapakalastukseen perustuvat koekalastukset edellyttäisivät aika ajoin organisoitujen kalastusten järjestämistä. Matalahkot ja kirkasvetiset metsäjärvet voivat kuitenkin olla huomattavan tuottoisia ahvenvesiä, ja suomalaiset ovat kautta aikain kulkeneet esimerkiksi pilkillä kalaisilla pienvesillä. Erilaisia seuranta-aineistoja on saatavilla lähinnä erilaisten kalatalousvelvoitteiden piiriin kuuluvilta vesiltä, Suomessa parhaiten Oulujärveltä. Vapaa-ajankalastus tietolähteenä Vesillä viihtyy runsas joukko vapaa-ajankalastajia, jotka ovat usein kiinnostuneita kotivesiensä tilasta sekä harrastuksensa kestävästä jatkumosta. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 33 K alatalousalueiden käytössä on kaupallisen kalastuksen saalistilastoja vain joiltakin suurimmilta järviltä. Löyhästi standardoitu hauen vapakalastus puolestaan tuotti saalista haukikannan runsauden mukaisessa suhteessa osoittaen, että vähenevä vapakalastuksen haukisaalis voi kertoa heikentyvästä haukikannasta. Kalastuksen tietopohjainen säätely on edellytys kalakantojen optimaaliselle ja kestävälle hyödyntämiselle. Tietopohjainen säätely edellyttää tietoa niin kalakannan uusiutuvuudesta kuin kalakantaan kohdistuvasta kalastuskuolleisuudesta mutta usein jo yksikkösaalistiedosta olisi hyötyä. Aatu Turusen väitöskirjassa selvitettiin, voitaisiinko tyypillisillä vapaa-ajankalastusmenetelmillä kerätä relevanttia tietoa pienvesien kalakannoista. Tuulastamisen inspiroiman syksyisen valolaskennan avulla voitiin tehokkaasti havainnoida lahnojen ja haukien runsauksia järvellä, joilta näitä lajeja ei juuri koeverkkoihin päädy. Vapaa-ajankaVoidaanko vapaaajankalastusta käyttää tietolähteenä. Muutoin kalastuksen määrästä ja kalakantojen tilasta ei juuri ole tilastoitua tietoa, mikä on haaste kalastuksen kestävyyden arvioinnin kannalta. Väitöskirjassa havaittiin, että pilkkisaalis heijastelee kalastetun ahvenkannan kokojakaumaa mutta ei kerro sen runsaudesta. Pienet järvet ja niiden kalatalous ovat yleisesti kaiken tilastoinnin ja seurannan ulkopuolella, minkä vuoksi esimerkiksi metsätalouden aiheuttaman vesien tummumisen kalatalousvaikutukset jäävät pitkälti piiloon. Koekalastuksissa satunnaisesti. TEKSTI AATU TURUNEN JA ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVAT AATU TURUNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO lastajien keräämät saalistiedot voisivat tarjota arvokasta tietoa kalastossa tapahtuvista muutoksista, jos tällaista tietoa olisi kalatalousalueiden ja osakaskuntien käytettävissä
Kiitos kaikille väitöskirjan osatöihin osallistuneille. Ennätyskokoisten kuhien esiintymistiheys ei ole yleisesti kovinkaan oleellinen kalastuskuolleisuuden arvioinnin kannalta, sillä pieni osa kaloista kasvaa aina pyytävän verkon silmäkoon tai kalastajien vapaaehtoisesti käyttämän ylämitan ohi. Väitöskirjan perusteella selkeimmin kalojen, vesilintujen, ja pohjaeläinten yhteisöihin pienvesissä vaikuttivat perustuotantoon liittyvät ympäristömuuttujat sekä järven koko. Jos esimerkiksi kuhasaaliista suurin osa koostuu alamittaisista tai juuri alamitan täyttävistä kuhista, on se useimmiten merkki liian voimakkaasta pyynnistä tai vähintään syy tutkia alamittaisten kuhien kasvunopeutta. Vapaa-ajankalastuksen saalistietojen käyttö Omakalan kautta kerättyjen tietojen käytöstä ei ole vielä olemassa julkista suunnitelmaa. Pienvesien ekosysteemiperustainen hoito Pienvesien hoidossa olisi tärkeää keskittyä yhden lajin sijaan koko eliöyhteisöön ja sen toiminallisuuteen kokonaisuutena. Vähintään tietyllä tavalla toteutetun vapakalastuksen saaliin kokojakauman muutokset voisivat toimia indikaattoreina kalastuskuolleisuudesta. Vapakoekalastukset tulisi toistaa tiettynä vuodenaikana useampana päivänä, jotta päiväkohtaiset olosuhteet ja kalojen vaihteleva aktiivisuus eivät vaikuttaisi liikaa tuloksiin. Vesistöjen tummuminen puolestaan ilmeni yhteisörakenteessa. Ahven puolestaan viihtyy tyypillisesti parvissa ja vapakalastussaaliit voivat riippua hyvinkin tarkasti kalastuspaikasta. Kuormituksen aiheuttamat muutokset kaventavat luonnon monimuotoisuutta, heikentävät vesistöjen virkistysarvoa ihmisille ja vaikuttavat haitallisesti jopa kalojen ravintoarvoon. Koekalastukset tulisi luonnollisesti toteuttaa ilman kaikuluotainten tuomaa apua: luotainteknologian avulla kalastajat löytävät kalat tehokkaasti ja luotainten kehityksen myötä yksikkösaaliin ja kalakannan runsauden välinen suhde on hämärtynyt entisestään. 2025. Monet hyvät kalajärvet ovat myös tärkeitä sorsavesiä, ja rehevöitymisen ja tummumisen myötä kasaantuvat hapettomuusongelmat haittaavat koko vesieliöyhteisöä. Pohjaeläinten seurantaan voi hyödyntää passiivisia lasipurkkipyydyksiä.. Arvokkaiden emokalojen esiintyminen on toki sinänsä aina hyvä asia kalakannan uusiutuvuuden ja tuottoisuuden kannalta. Perinteisessä Nordic-koeverkkokalastuksessakin verkkojen sijainnit arvotaan edustavuuden takaamiseksi. Itä-Suomen yliopisto. Novel stock assessment methods for the management of recreational fisheries. Vapaa-ajankalastuksen saalistiedon perusteella voidaan seurata kalastuksen ja kalakantojen muutoksia käytännössä vasta pitkinä aikasarjoina, ja siltikin haasteita tuottavat kalastusmenetelmissä tapahtuvat nopeat muutokset. Väitöskirjatyön perusteella hauki soveltuu erityisen hyvin vapakalastuksin seurattavaksi lajiksi, koska yksilöt jakautuvat yleensä elinympäristöönsä melko tasaisesti resurssien saatavuuden mukaan. Väitöskirjassa ei tutkittu perhokoekalastusmenetelmiä, mutta aiemmin toteuttamamme hankkeen perusteella standardoitu nymfikalastus voisi toimia etenkin harjuskantojen seurannassa sähkökoekalastusta paremmin. 34 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 valitut alat kalastettaisiin tietyn aikarajan puitteissa ja saaliista pidettäisiin kirjaa. Oleellisena osana pienvesien hoitoa on pyrittävä minimoimaan maankäytön seurauksena lisääntyvä ravinnekuormitus sekä orgaanisen aineksen valuma. Väitöskirja. Aiheesta lisää: Turunen A. Onhan tunnettua, että suurikokoisten yksilöiden osuus pienenee kalastuskuolleisuuden kasvaessa
Kirjolohi kasvaa meillä tavallisesti 0,6–2 kiloiseksi. Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) elelee meillä istutettuna tai kassikarkulaisena sisävesillä ja meressä. Kirjolohi ei, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, lisäänny luonnonvesissämme. 8. Maailmalla kirjolohet kasvavat jopa 18 kiloisiksi. 3. Kirjolohi kutee keväällä vesien lämmetessä noin kymmenasteiseksi. 6. Kirjolohen alkuperäinen levinneisyysalue on Tyyneenmereen laskevat vesistöt Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa (60 leveyspiirin eteläpuolella). Alkuperäisellä alueella kirjolohesta erotetaan kolme ekologista muotoa: koko elämänsä virtavesissä viettävä muoto, kylmien järvien muoto ja merestä jokiin kudulle nouseva muoto. Lähteet: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 10. Kirjolohella on kiduskansissa ja kyljissä leveä roosan ja violetin värinen pitkittäisjuova. Suomen kalat. Kala on ollut pitkään Suomen ruokakalaviljelyn tärkein laji, jota kasvatetaan toistakymmentä miljoonaa kiloa vuodessa. 5. Kirjolohella sietää heikosti veden happamuutta, mutta se kestää korkeampia lämpötiloja ja pienempää happipitoisuutta kuin muut kotimaiset lohikalamme. 7. 1960-luvulta lähtien istutukset ovat olleet säännöllisempiä. Suomen ennätys on 9,66 kiloa. Kirjolohi-istutuksia suositellaan kuitenkin harkitsemaan hyvin tarkasti. 2. Suomessa on tavanomaisen kirjolohen ohella istutettu luonnonvesiin niin sanottua teräspäälohta, joka on matala ruumiisempi ja sillä on vähemmän täpliä. https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kalalajien-tunnistaminen/kaikki-kalalajit/kirjolohi 10 faktaa kirjolohesta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA SH U TT ER ST O CK Luonnonvarainen kirjolohi voi olla hieman erinäköinen kuin mihin olemme tottuneet viljeltyjä kaloja nähdessämme.. 9. Koiras valtaa reviirin, jota se puolustaa raivoisasti. Kirjolohi on vieraslaji, jota ei ole kuitenkaan säädetty haitalliseksi, joten sen kasvattaminen on edelleen sallittua. 4. Paikalle tullut naaras kaivaa reviirille useita kutukuoppia, jonka jälkeen kalat kutevat kuoppiin ja peittävät mädin soralla. Kirjolohet kuolevat yleensä kudun jälkeen. Kirjolohi on tuotu Suomeen Pohjois-Amerikasta urheilukalastuksen ja kalankasvatuksen kohteeksi. Suomeen ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin vuonna 1894 ja istutukset luonnonvesiin aloitettiin 1900-luvun alkupuolella. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 35 1
Hinta 20,00 €. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2025 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. 36 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 M ES SU KE SK U S KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
TÄHÄN KANNATTAA heti vastata tuomalla esille, että finanssivalvonta on valvonnassaan korostanut erikseen sitä, että osakaskuntiin liittyy tyypillisesti alhainen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski. ENTÄPÄ SITTEN järjestäytymättömät osakaskunnat. Jos asia kuulostaa tutulta, niin asiaa on käsitelty pankkien osakaskunnille esittämien y-tunnuksen hankkimista koskevien vaatimusten muodossa tässäkin lehdessä toistuvasti. Pankkien y-tunnuksettomiin osakaskuntiin kohdistamien tuntemistoimien tulisi olla riskeihin nähden oikeasuhtaisia, eikä tarpeettomiin irtisanomisiin tulisi ryhtyä, ja tähän on ihan perusteltua vedota. Perustellusti jo pankkitilin omaava osakaskunta voi vedota samaan ohjeeseen ja todeta, ettei järjestäytymispakkoa ole ja osakaskunnalla voi kokouksen päätöksen perusteella olla vastuuhenkilö, joka hallinnoi osakaskunnan tiliä. FINANSSIVALVONTA ON ottanut tähän kantaa viimeksi kesäkuussa 2024 annetulla valvontatiedotteellaan, jolla täydennettiin aiempaa tulkintaa y-tunnuksettomien oikeushenkilöiden eli esimerkiksi osakaskuntien tuntemistiedoista. ASIOIDEN OIKEAN tolan osoittamiseen tarvitaan osakaskunnan vahvistetut säännöt, vuosikokouksen päätös, josta ilmenevät vastuuhenkilöt sekä kiinteistörekisteriote ja yleensä vielä viittaus yhteisaluelakiin. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Pankkien vaatimukset osakaskunnille. Finanssivalvonta katsoo, että rahanpesulaki mahdollistaa erilaisia tulkintoja siitä, voiko Suomessa myös muu kuin y-tunnus täyttää oikeushenkilön tuntemistietona edellytetyn rekisterinumeroa koskevan vaatimuksen. Jos kysymys on järjestäytyneestä, mutta y-tunnuksettomasta osakaskunnasta, niin asiakkaan tuntemiseen vaadittava tunnus löytyy jokaiselta kiinteistörekisteritunnuksen muodossa. SELLAISTEN Y-TUNNUKSETTOMIEN asiakkaiden osalta, jotka ovat asianmukaisesti järjestäytyneitä ja ovat juridisesti oikeushenkilöitä, mutta joiden kohdalla yritysja yhteisötietolain mukaiset edellytykset y-tunnuksen saamiselle eivät täyty, pankit ratkaisevat jatkossa itse sen, mitä asiakkaan tuntemistietona edellytetyllä rekisterinumerolla tarkoitetaan. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 37 LAKIASIAA PANKKIEN ASIAKKAAN tuntemiseen liittyvät vaatimukset ja tästä johtuva ongelmat osakaskunnille ovat olleet tapetilla jo pidemmän aikaa. Vaikka finanssivalvonta suosittaa pankkeja varmistamaan, etteivät niiden menettelytavat asiakkaan tuntemista koskevien velvoitteiden noudattamiseksi johda kohtuuttomaan pankkipalveluiden käytön estämiseen y-tunnuksettomille osakaskunnille, sisältää ensimmäinen pankin yhteydenotto yleensä suoraan ilmoituksen pankkipalveluiden päättämisestä. FINANSSIVALVONNAN NYKYISEN tulkinnan myötä pankeille ei muodostu velvollisuutta siirtää vastuuhenkilöiden nimiin jo avattuja eri y-tunnuksettomien osakaskuntien asiakkuuksia takaisin osakaskunnan nimiin, eli osakaskunnissa on tarpeen olla tarkkana, jos tällaisia ratkaisuja ehdotetaan pankin puolelta. Tässä yhteydessä joutuu yleensä vielä tarkentamaan pankin suuntaan, että yhteisaluelain mukaan osakaskuntien järjestäytyminen ei edellytä rekisteröintiä, vain sääntöjen vahvistamisen, ja että kiinteistörekisteritunnus on tässä yhteydessä käytettävissä tunnuksena
Kalatalouden Keskusliitto kunnioittaa Kim Jordaksen muistoa ja esittää surunvalittelunsa hänen läheisille ja ystävilleen.. Suomen Kalastuslehti kiittää Karia lukuisista mieleenpainuvista kirjoituksista vuosien varrelta ja toivottaa Karille hyvää syntymäpäivää. Kim Jordas aloitti työnsä Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtajana vuonna 1993. KIM JORDAS ON KUOLLUT Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas menehtyi 30.8.2025. Vielä eläkkeelläkin Kari jatkoi kirjoittamista ja vuonna 2016 julkaistiin suomalaisen kalatalouden historiasta kertova kirja Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa. Jordasin ensimmäisenä toimintavuotena 1993 liiton toimisto siirrettiin Turusta Helsinkiin Hämeentielle, jossa sijaitsi myös Suomen Kalakauppiasliitto. Karin kynästä on syntynyt useita kalavesien hoitoon liittyviä teoksia kuten Kalaveden hoito kirjat 1988 ja 2002 sekä Istuta paremmin kirja vuonna 2004. Vuodesta 1981 lähtien keskusliitossa työskennellyt Kari on tunnustettu kalatalouden asiantuntija. Jo tätä ennen syksyllä 1992 Jordas oli osallistunut Ahvenanmaan edustajana työryhmään, joka valmisteli muutoksia liiton toimintaan. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjan Suomen rapu, joka kertoo suomalaisen jokiravun historiasta. Vuonna 2023 kalastusneuvoksen arvonimen saanut Kim Jordas muistetaan kalatalousalan arvostamana ja yhteistyökykyisenä henkilönä. 38 • Suomen Kalastuslehti 6/2025 HENKILÖUUTISIA KARI KILPINEN TÄYTTI 80 VUOTTA Kalatalouden Keskusliiton eläkkeellä oleva osastopäällikkö Kari Kilpinen täytti elokuussa 80 vuotta. Kari siirtyi eläkkeelle elokuun lopulla 2010. 2000-luvun Kim hoiti toimitusjohtajan tehtäviä kodistaan Lapinjärveltä. Karin erityisosaamista keskusliitossa olivat kalavesien hoito, rapu, ankerias sekä kalaterveys
14.3. krs 00700 Helsinki p. 6 5.9. 2 14.2. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1. 4 16.5. Suomen Kalastuslehti 6/2025 • 39 132. 25.4. 3.10. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Päivi Pyyvaara, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI Tapio Gustafsson TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 3 28.3. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 4041 1029. 29.8. 5 1.8. 7 10.10. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin jo 20. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 7/2025 ilmestyy pe 7.11. kerran. 12.12. 13.6. 8 14.11. 7.11. 31.1
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Nyt kunnostamaan! Virtavesien kunnostus -kirjan uudistettu ja päivitetty 2. painos soveltuu perusoppaaksi alalle aikovalle tai lisätietolähteeksi kokeneemmallekin kunnostusta suunnittelevalle, ohjaavalle tai toteuttavalle. Hinta 40,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p