Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2023 Valtakunnallinen kalastuspäivä 10
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Molemmissa muistipeleissä on 48 eri lajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. 2 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. Korteissa lajinimet suomeksi ja ruotsiksi
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 18. kerta 16 Siikaniemen järvikalapäivä 18 Kotimaisia vaappuja jo kolmannessa sukupolvessa 20 Kalannahka on vesiemme unohdettu aarre 24 Kunnostukset vaativat muutakin kuin rahaa 26 Taimenen lisääntymisalueet pääkaupunkiseudulla 30 Ankeriasarkku vauhdittaa ankeriaiden vaellusta Vääksyssä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Pasuri tarttui koukkuun Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtumassa. H AN N A N O RE 16 N II N A KO IV U N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O FI N LA N D IA -U IS TI N O Y
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Syksyn peleihin! Hinta 6,40 €. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä
SELKÄMERELLE ESITETYN lohenkalastuskiellon tavoitteena on lisätä nousulohien määrää Ruotsin puolella olevaan Ljungan-jokeen. Kalastuksen kestävyys muodostuu ekologisuuden lisäksi myös taloudellisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ja kaksi jälkimmäistä oli nyt komission esityksestä unohtunut. Esitetyt pyyntikiellot romahduttaisivat toteutuessaan merikalastuksemme sekä siihen liittyvän kalakaupan ja jalostuksen. Kiintiöt ja muutkin kalastusta koskevat säädökset muuttuvat tilanteen vaatimalla tavalla, mutta toivottavasti ei kuitenkaan komission nyt esittämän linjauksen mukaan. Samalla kuitenkin häviäisi elinkeino alueen rannikkokalastajilta, joille lohen pyynti on tärkeä osa toimeentuloa. Silakan pyynti on vastannut noin 80 % Suomen kaupallisen merikalastuksen määrästä ja 55 % saaliin arvosta. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Brysselin madonluvut PÄÄKIRJOITUS Esitetyt pyyntikiellot romahduttaisivat toteutuessaan merikalastuksemme sekä siihen liittyvän kalakaupan ja jalostuksen.” ELOKUUN LOPUSSA Euroopan komissio pudotti uutispommin. Päätösesitystä valmistellaan Baltfish-organisaatiossa ja hyväksytään EU-ministerineuvostossa lokakuun lopulla. Ensi vuodelle esitettiin silakan kohdennetun kalastuksen kieltämistä Suomen lähivesillä sekä lohenkalastuksen kieltämistä Ahvenanmaan-Merenkurkun välillä. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. TIUKAT KALASTUKSEN rajoitukset ovat ymmärrettäviä, jos kalakannat ovat romahduksen partaalla. Komission esitys otettiin Suomessa sekä muissa Itämeren ympärysmaissa tyrmistyneinä vastaan. Sekä elinkeinon että myös tutkijoiden mielestä näin hälyttävässä tilanteessa ei kuitenkaan silakan osalta olla, vaan komission virkamiehet ovat tulkinneet tällä kertaa kalakantojen hoitosuunnitelmia liian kirjaimellisesti näkemättä kokonaisuutta. ILMASTONMUUTOKSEN MYÖTÄ Itämeren tila ja kalakannat ovat myös väistämättä muuttumassa
Merimetsokanta kasvoi 14 prosenttia Kesällä 2023 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 27?920 kappaletta, kertoo Suomen ympäristökeskus. Metsähallitus arvelee, että tilanne on samankaltainen myös osakaskunnilta kalastuslupia ostavien suhteen. Ilmiö on aika laaja, taloudellisesti merkittävä ja johtunee sekä välinpitämättömyydestä että tietämättömyydestä. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET LUVANMYYNNIN EHTOIHIN KHM Metsähallitus kertoi, että heiltä paikallisia kalastuslupia ostaneiden joukossa on noin 3 000 henkilöä, jotka eivät olleet suorittaneet kalastonhoitomaksua, vaikka heidän ikänsä puolesta olisi niin pitänyt tehdä. Suomen pesimäkanta kasvoi 14 prosenttia, noin 3?460 pesää, edelliskesästä. Lähde Syke 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri. Tilanteen parantamiseksi ja kalastonhoitomaksukertymän edistämiseksi osakaskunta voisi asettaa paikallisen kalastusluvan myynnin ehdoksi kalastonhoitomaksun. Merenkurkussa pesämäärä sen sijaan pieneni viidettä vuotta peräkkäin ja pesiä oli noin 440 vähemmän kuin edelliskesänä. LÄHES PUOLET KALASTI ILMAN LUPAA Lounais-Suomen poliisilaitos uutisoi 8.9.2023 poliisin kirjoittaneen viikonlopun vesiliikenteen valvonnassa runsaasti liikennevirhemaksuja, rikesakkoja ja päiväsakkoja. Viikonlopun aikana tarkastettujen kalastajien joukosta lähes puolet kalasti ilman kalastonhoitomaksua. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 1996 – 2023. Merimetsokannan kasvu keskittyi eteläiselle Selkämerelle ja läntiselle Suomenlahdelle, joissa lisäys oli noin 2?500 ja vajaa 2?300 pesää. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Tämä vaatii muutoksen luvan ehtoihin. Kalastajien saaliit olivat kuitenkin laillisia. Yleisimmät syyt olivat varustepuutteet ja kalastonhoitomaksujen laiminlyöminen
Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja, Ruotsi ja Tanska. Viennin arvo oli 310 miljoonaa euroa. MITÄ JA KUKA SAA ISTUTTAA JA MIKSI. Esitteen tekoon on saatu tukea Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiöltä. H EI KK I KO TI RA N TA Kesällä 2023 Suomessa havaittiin 51 merimetsoyhdyskuntaa, joista viidessä suurimmassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta.. Esite löytyy Ahven.netistä. Kaikki tieto kalojen istutuksista Kalatalouden Keskusliiton uudesta istutusesitteestä. Tuonnin arvo oli 652 miljoonaa euroa. Istutukset ovat osa kalavesien hoitoa. Vastaavasti Suomeen tuotiin 97 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2022. Suomen Kalastuslehti 6 • 7 LYHYET 106 Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 106 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Istutuksilla voidaan esimerkiksi ylläpitää uhanalaisia kalakantoja sekä parantaa kalastussaaliita tai taantuneiden kalakantojen tilaa. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat olivat Ranska, Puola, Viro, Liettua, Alankomaat ja Italia
Vesiensuojelutoimien tehostamisen myötä tilanne alkoi parantua 1980-luvun lopulta lähtien. Kuolleiden kalojen, rapujen ja simpukoiden hävittämisestä tulee olla yhteydessä kunnan ympäristöviranomaiseen. 8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET OHJE KALAKUOLEMIEN HOITOON Huoltovarmuusorganisaation on toteuttanut ohjeen kuolleiden eläinten sijoittamisesta kaatopaikalle. Nyt jokia vaivaavat uudet ongelmat, kuten maankäytön voimistuminen, vieraslajit ja ilmastonmuutos, joiden vuoksi monet sisävesien luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Niiden mukaan merkittävät kala-, rapuja simpukkakuolemat tulee ilmoittaa alueen kunnaneläinlääkärille ja ELY-keskukseen. Monissa Euroopan maissa sisävesien tila saavutti pohjakosketuksen 1960ja 1970-luvuilla. Tietokannasta voi hakea hakusanoilla haluamaansa julkaisua tai sisältöä. Jokien paraneminen pysähtynyt Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Euroopan virtavesien luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys on pysähtynyt 2010-luvulla, kerrotaan Oulun yliopiston tiedotteessa. Tietokanta löytyy osoitteesta Ahven.net.. KA IS ALE EN A H U TT U N EN TIETOKANTA LIITON JULKAISUISTA Kalatalouden Keskusliiton sekä sen edeltäjän Suomen Kalastusyhdistyksen yli 130 vuoden aikana tekemät julkaisut löytyvät nyt yhdessä Suomen kalakirjaston kanssa toteutetusta tietokannasta. Oulangan alueelta kerätty lähes koskemattoman alueen seuranta-aineisto oli mukana 22 Euroopaan maan alueelta kerätyssä tutkimusaineistossa. Esite sisältää ohjeet vesialueen omistajille kalakuolemia havaittaessa
FISHING IN FINLAND ESITE ENGLANNIKSI Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut englanninkielisen version Kalastus Suomessa -esitteestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehasen mukaan Suomen rannikolta on saatu tänä vuonna saaliiksi jo ainakin kolme pientä atlantinsampea. Perusteluina hakijat esittivät, että osakaskuntien omistajakorvaukset ovat pienentyneet niin merkittävästi, että se estää osakaskuntia toimimasta. Kala oli peräisin Viron ja Suomen yhteisessä EU-hankkeessa (LIFE Baltic Sturgeon) tehdyistä istutuksista Viron Narvajokeen. BE N G T LI N D FO RS SOPIMUSMALLEJA VALVONTAAN Kalatalouden Keskusliitto on laatinut kalastuksenvalvonnan käyttöön uuden työsopimusmallin ja toimeksiantosopimusmallin. Uuden sopimusmallit löytyvät Ahven.netistä. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Päätöksen ehtona on kuitenkin että Eräjärven, Pellisenkylän, Kemppilän, Torsantaka 10,11 ja Torsantaka 1,2,12 osakaskunnat aloittavat viivyttelemättä hakemuksen perusteluissa ilmoittamansa osakaskuntien yhdistymistoimet. Esite löytyy Ahven.netistä. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET KALATALOUSALUEIDEN RAJOIHIN MUUTOKSIA Pohjois-Savon ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat antaneet myönteisen päätöksen Eräjärven, Pellisenkylän, Kemppilän, Torsantaka 10,11 ja Torsantaka 1,2,12 osakaskuntien hakemukseen niiden siirtämiseksi Puumalan kalatalousalueelta Parikkala-RautjärviRuokolahti kalatalousalueelle. Esitteen tekoon on saatu tukea Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiöltä sekä maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista. Tämän vuoksi on tärkeää, että suomalaiset kalastajat ilmoittavat sampihavainnoistaan, sekä merkityistä että merkkaamattomista, Luonnonvarakeskukselle netissä osoitteessa https://kalahavainnot.luke.fi/. ATLANTINSAMPIA SAALIIKSI MERIALUEELLA Porvoolainen Bengt Lindfors sai verkostaan heinäkuun lopulla atlantinsammen, jolla oli pituutta 42 senttimetriä. Esitteessä kerrotaan Suomessa vaadittavista kalastusluvista ja kalastusrajoituksista. Tutkijat toivovat, että kalastajat mahdollisuuksien mukaan vapauttaisivat saamansa atlantinsammet takaisin mereen. Luontoon vapautettujen atlantinsammen poikasten vaellusta tutkitaan sekä radiolähetinseurannalla että merkitsemällä poikasia t-ankkurimerkeillä. Hankkeen tavoitteena on palauttaa kertaalleen kadonnut atlantinsampi takaisin Itämeren lajistoon
kerran. Monelle lapselle päivä oli ensimmäinen kosketus kalastukseen. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 18. Eri paikkakunnilla toukokuussa ja elokuussa järjestetyt tapahtumat veivät lapset kalavesien äärelle hankkimaan uusia elämyksiä ja tutustumaan kalastusharrastukseen. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. kerta Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin 18
Kalabongauskisassa kalalajiennätys Koululuokkien kalabongauskisa järjestettiin 22.?–?26.?5., osana Valtakunnallista kalastuspäivää. Suomen 4H-liiton kanssa viime vuonna alkanut pedagoginen yhteistyö kahdeksalla eri paikkakunnalla sai jatkoa tänä vuonna. Suvannon äärellä koululuokat pääsivät kalaja luontoaiheiselle rastikierrokselle. toukokuuta. Eikä pidä unohtaa enemmän meitä aikuisia koskevaa tavoitetta aktivoida meitä aikuisia toimintaan nuorten kanssa. Tänä vuonna Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin 37 eri puolilla Suomea ja niihin osallistui yhteensä yli 4?000 koululaista. Vuodesta 2006 alkaen päivä on tutustuttanut jo yli 100?000 lasta ja nuorta kalastukseen ympäri Suomen. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin mahdollisimman monta eri kalalajia viikon aikana. Onneksi opettajilta löytyy yhteistyötahtoa ja oppilailta intoa. Kalastuspäivän tavoitteena on tuoda esille positiivista kuvaa kalasta ja kalastuksesta, innostaa lapsia ja nuoria sekä perheitä hyvän harrastuksen pariin, lisätä kalastukseen ja luontoon liittyviä tietotaitoja sekä edistää monipuolista kalastusta ja kalankäyttöä kouluissa ja koululaisten parissa. Yläkouluissa yhteisen kalastusretken järjestäminen on ainekohtaisesta tuntiopetuksesta johtuen huomattavasti kovemman työn takana kuin vapaamman alakoulun puolella. Koko luokka voi käydä yhdessä kalassa, tai fisuja voi narrata pienimmissä kaveriryhmissä, myös koulupäivän ulkopuolella. Mahtavat palkinnot käytiin luovuttamassa oppilaille perjantaina juuri ennen kesäloman alkua. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet. Leikkimielisessä kisassa tyyli on vapaa. Tapahtumia olivat järjestämässä Kalatalouden Keskusliitto sekä alueelliset kalatalouskeskukset yhteistyökumppaneineen. Suosittu tapahtuma toi lähes 400 helsinkiläistä koululaista opettajineen kalaan yhdelle Suomen parhaista kalapaikoista. Luokka kävi kalastamassa yhdessä biologian tunnilla, jolloin he saivat seitsemän eri kalalajia. Oppilaat ja opettajat olivat iloissaan ja täysin yllättyneitä hienosta pääpalkinnoista: ”Onko nää kaikki meille?” Luokka sai pyydettyä huimat 18 eri kalalajia.. Tärkein ja odotetuin aktiviteetti on aina kalastamaan pääseminen. Valtakunnallisena kalastuspäivänä oli luvassa ohjattua ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä sekä terveellistä ja maistuvaa kalaruokaa. Tapahtumaa osataan erityisesti opettajien puolelta jo odottaa ja siitä tuleva palaute on aina positiivista sekä osallistuneiden opettajien ja oppilaiden että järjestäjien puolelta. Helsingissä ongittiin huippupaikalla Helsingissä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla 24. Koululaisten onginnassa avusti reipas joukko Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen nuoria, joista osalle kalastus oli uusi toimintamuoto. Viime vuoden tapahtumat onnistuivat erinomaisesti ja kaikki mukana olleet halusivat jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä. Tämän lisäksi innokkaimmat kävivät pyytämässä itsenäisesti 11 lajia lisää. Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman järjestelyissä oli Kalatalouden Keskusliiton toimiston väen lisäksi mukana muun muassa Helsingin kaupungin Kulttuuri ja vapaa-aika (Liikuntapalvelut). Mielenkiintoista kisan tuloksissa on se, että kaksi kovinta tulosta tuli yläkoulun puolelta. Rastikierros huipentui ongintapaikalle, jossa jokainen halukas sai onkia ohjatusti. Rasteilla harjoiteltiin kotimaisten kalalajien tunnistusta, tutustuttiin kalastustekniikoihin, kalan käsittelyyn ja päästiin myös maistelemaan suussa sulavia silakkapihvejä. Kisan voitti Helsingin Hiidenkiven peruskoulun 9 C luokka, joka sai pyydettyä huimat 18 eri kalalajia, mikä on kisan ennätys. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 V altakunnallinen kalastuspäivän virallinen tehtävä on tuoda kalastusta esille. Kisa oli tänä vuonna kovatasoinen
Kisaan osallistuneiden luokkien ilmoittama kalalajien määrä vaihteli yhdestä kahdeksaantoista. Matti Lohen koulu on osallistunut kisaan alusta saakka vuodesta 2016 ja tänäkin vuonna heiltä osallistui kolme luokkaa. Pääpalkinnon lisäksi arvoimme nimittäin kalastusvälineitä neljälle kisaan osallistuneelle luokalle. Suomen Kalastuslehti 6 • 13 Rautalammilla vahva perinne bongauskisassa Toiseksi tullut Mustasaaren keskuskoulun 9 B luokka sai kokoon 14 lajia ja kolmanneksi tullut Rautalammin Matti Lohen koulun 5 A luokka 13 lajia. Kilpailun upeista palkinnoista vastasivat Finlandia-uistin Oy, Rapala, Kuusamon Uistin Oy, OPM International Oy, Daiwa Scandinavia ja Abu Garcia. Komeita tuloksia nekin. Esimerkiksi pelaamalla kalabingoa kalabongausviikon aikana koululuokka voi olla mukana kala-aiheisten palkintojen arvonnassa. Voittoon koulun luokka on yltänyt vuonna 2021. Iso kiitos jälleen kerran mahtavista palkinnoista yhteistyökumppaneillemme. Kaikkiaan kisaan osallistui 24 koululuokkaa ympäri Suomen, Helsingistä Rovaniemelle. luokalle Saloon (4 lajia). Palkinnot menivät Mustasaaren keskuskoulun 9 B luokalle Mustasaareen (14 lajia), Kotkansaaren koulun Haukkavuoren toimipisteen 4 I luokalle Kotkaan (6 lajia), Porokylän koulun 4B luokalle Nurmekseen (6 lajia) ja Toijan koulun 5. Rautalammilla on vahvat perinteet kisaan osallistumisessa. Valtakunnallista kalastuspäivää varten suunnitellusta Kalastus on kivaa -esitteestä on tullut suosittu opeKalasaalis näyttelee tärkeää osaa Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumassa.. Kisaan osallistuminen kannattaa saadun saaliin määrästä riippumatta. Opetusmateriaalia löytyy netistä Jos kalalle lähtö syystä tai toisesta ei koululuokalta onnistu, Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta löytyy iso määrä erilaisia kala-aiheisia tehtäviä ja pelejä
Koulu ja luokka Kunta Lajimäärä Kalalajit Hiidenkiven peruskoulu 9C Helsinki 18 ahven, hietatokko, hopearuutana, kiiski, kivinilkka, kivisimppu, kolmipiikki, kuha, kymmenpiikki, mustatäplätokko, mutu, pasuri, ruutana, salakka, silakka, särki, turpa, vimpa Mustasaaren keskuskoulu 9B Mustasaari 14 ahven, hauki, kiiski, kivisimppu, kolmipiikki, kymmenpiikki, lahna, mustatäplätokko, pasuri, ruutana, salakka, sorva, särki, säyne Matti Lohen koulu 4A Rautalampi 13 ahven, hauki, kiiski, kirjolohi, kuha, kuore, lahna, made, muikku, ruutana, salakka, sorva, särki Kotkansaaren koulu 3A Kotka 11 ahven, kolmipiikki, lahna, mustatäplätokko, mutu, pasuri, salakka, sorva, särki, säyne, turpa Lempoisten koulu 3A Lempäälä 10 ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, pasuri, salakka, sorva, särki, säyne Kotkansaaren koulu 1A Kotka 8 ahven, kolmipiikki, lahna, mustatäplätokko, pasuri, salakka, sorva, särki Louhiojan koulu Joensu 8 ahven, hauki, kuha, muikku, ruutana, salakka, särki, säyne Vattuniemen ala-aste 3A Helsinki 8 ahven, kiiski, kolmipiikki, lahna, ruutana, salakka, silakka, särki Myllymäen koulu 5-6 Ähtäri 7 ahven, hauki, lahna, salakka, särki, säyne, taimen Koivuhaan koulu 5B Länsi-Turunmaa 7 ahven, hietatokko, kiiski, pasuri, salakka, särki, toutain Vuoniityn peruskoulu 4F Helsinki 7 ahven, hauki, kiiski, kolmipiikki, lahna, salakka, särki Kotkansaaren koulu 4I Kotka 6 ahven, kolmipiikki, lahna, mustatäplätokko, pasuri, särki Porokylän koulu 4B Nurmes 6 ahven, kuha, lahna, pasuri, särki, säyne Metsolan ala-aste 3B Helsinki 6 ahven, kolmipiikki, salakka, silakka, särki, turpa Matti Lohen koulu 4A Rautalampi 5 ahven, hauki, lahna, sorva, särki Vattuniemen ala-aste 5A Helsinki 5 kiiski, kolmipiikki, pasuri, salakka, särki Matti Lohen koulu 4B Rautalampi 5 ahven, hauki, lahna, muikku, särki Toijan koulu 5 Salo 4 ahven, salakka, sorva, särki Muurolan peruskoulu 5 Rovaniemi 4 ahven, hauki, kuha, seipi Hepolan koulu 9D Kemi 3 ahven, kirjolohi, särki Lauttasaaren ala-aste Helsinki 3 kolmipiikki, lahna, salakka Merilahden peruskoulu 4C Helsinki 2 kolmipiikki, salakka Atalan koulu 1-2B Tampere 1 ahven Tapanilan ala-aste 1-6B Helsinki 1 salakka. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 Koululuokkien Kalabongauskisaan osallistuneet luokat sekä heidän saamansa kalalajien määrä ja kalalajit vuonna 2023
Esimerkiksi Pohjois-Savon Rasvanki-Virmasveden osakaskunta on jo vuosia järjestänyt joka vuosi tapahtuman omalla alueellaan. Ensi vuoden tapahtuman suunnittelua on keskusliitossa jo aloitettu ja kenties tapahtumaan on tulossa jotakin uutta ensi vuodeksi. Näin niitä uusi toimijoita saadaan osakaskuntatyön pariin. Kalatalousalueiden ja erityisesti osakaskaskuntien kannattaa olla aktiivisia kalastuspäivän suhteen ja miettiä miten omalla alueella saataisiin järjestettyä koululaisille suunnattu tapahtuma. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Suomen 4H-liitto ja kalastusvälineyritykset. Suunnitteluapua voi kysyä omasta kalatalouskeskuksesta ja yhteistyökumppaneina voivat toimia niin paikalliset vapaa-ajankalastaseurat, naapuriosakaskunnat, Martat, Maaja kotitalousnaiset kuin 4H-yhdistykset. Suomen Kalastuslehti 6 • 15 tusmateriaali koululaisten kanssa töitä tekevien parissa. Koululuokkien kalabongauskisan voitti helsinkiläinen Hiidenkiven peruskoulun 9 C luokka, joka sai pyydettyä huimat 18 eri kalalajia.. Osakaskunnat järjestämään tapahtumia Vaikka tapahtuma on jo vuosia ollut erittäin suosittu siihen osallistuneiden parissa, ei ole syytä jäädä makaamaan laakereilleen. Rahoitusta tapahtumaan voi hakea ELY-keskukselta. Esitettä tilataan keskusliitosta paljon myös muihin tilaisuuksiin kuin vain kalastuspäivään. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumapaikat https:// ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Koululuokkien kalabongauskisan tulokset https://ahven.net/ kalastus/tulosseuranta/ Opetusmateriaalia kaloista https://ahven.net/kalasta-tietoa/opetusmateriaali/ Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyössä eduskunnan kalakerhon sekä maaja metsätalousministeriön kanssa. On ollut hienoa huomata, että lasten ja nuorten parissa tehdään paljon työtä kalastukseen liittyen. Samoin tänä vuonna uudistettu Tietoa kalasta -opettajan opas on saanut hyvän vastaanoton
16 • Suomen Kalastuslehti 6 Nastolan osakaskunnat ry oli mukana järvikalapäivässä ja piti siellä nuotanvetonäytöksen.
Mukana oli myös vapaa-ajankalastajien edustajia. Niittoihin on saatu usein rahallista tukea esimerkiksi Lahden kaupungilta. Vanhan kalastusalueen jäsenet eivät halunneet toimivan ja aktiivisen vesienhoitotyön loppuvan, vaan vesialueen omistajat perustivat oman hoitoyhdistyksen suurimpien osakaskuntien johdolla. Lisäksi sivustolta saa lisätietoa yhtenäislupa-alueeseen kuulumattomien osakaskuntien rajoituksista ja kalastusluvista. Nastolan osakaskunnat ry:n nettisivuilta löytyvät tiedot yhteislupa-alueesta ja alueen kalastuslupien hinnoista sekä osakaskuntien yhteystiedot, joten heidän alueelleen suuntavien kalastajien on helppo hankkia tarvittavat luvat. Nastolan osakaskunnat ry tekee alueellaan hoitokalastuksia pääasiassa nuottaamalla omalla kalustollaan. Tapahtuman järjestää vuosittain Päijät-Hämeen kalatalouskeskus yhteistyökumppaneiden kanssa. Suurin osa oli lahnaa, mutta seassa oli myös muun muassa salakkaa ja hauki. Nastolan osakaskunnat ry:n nettisivut löydät osoitteesta https://osakaskunnat.fi/ Vesijärvellä järjestetään vuosittain järvikalapäivä, jossa kerrotaan paikallisille asukkaille järven tilasta sekä kalastosta. Lisäksi yhdistys suorittaa omalla koneellaan vesikasvien niittoja osakaskuntien vesialueilla sopimuksen mukaan. Tapahtumassa pystyi myös keskustelemaan Vesijärvisäätiön asiantuntijoiden ja Lahden kaupungin vesienhoidon ihmisten kanssa. Suomen Kalastuslehti 6 • 17 H ollolan Siikaniemessä Vesijärven rannalla järjestetään vuosittain järvikalapäivä, jossa tarkoituksena on kertoa paikallisille osakaskunnille ja asukkaille järven tilasta sekä kalastosta. TEKSTI JA KUVA NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Siikaniemen järvikalapäivä. Aktiivinen osakaskuntien hoitoyhdistys Nastolan osakaskunnat ry sai alkunsa, kun kalastuslaki määräsi kalastusaluetoiminnan lopettamisesta 2018 loppuun mennessä. Osakaskuntien muodostama hoitoyhdistys Nastolan osakaskunnat ry oli mukana päivän toiminnassa. Kalankäsittelynäytöksen jälkeen kalat paistettiin muurikkapannulla ja kaikki pääsivät maistelemaan tuoretta kalaa. Tänä vuonna teemana oli vajaasti hyödynnetyt kalat ja ajankohtaiset vesienhoidon kuulumiset. Nuottaamiseen hieman hankalasti soveltuvasta paikasta ja kovasta tuulesta huolimatta saalista saatiin. Tilalle perustettiin uudet kalatalousalueet. Tarvittaessa Nastolan osakaskunnat ry istuttaa myös kaloja osakaskuntien vesialueille Salpausselän käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti. Osallistujat saivat ottaa kaloja mukaansa ja niiden käsittelyä esiteltiin nuotanvedon jälkeen kalankäsittelyn erikoisasiantuntija Kari Nybergin johdolla. Aluetta koskevat myös Salpausselän kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelmassa määritellyt kalastusrajoitukset eli verkon solmuvälit 23?–?59 mm on kielletty ja kuhan alamitta on 50 senttimetriä. Nastolan osakaskunnat ry oli mukana tapahtuman järjestelyissä ja järjestivät nuotanvetonäytöksen. Nuottausnäytöksiä käydään tekemässä erilaisissa tapahtumissa Päijät-Hämeen alueella, kuten järvikalapäivässä sekä lapsille suunnatussa Valtakunnallisessa kalastuspäivässä
Kotimaisia vaappuja jo kolmannessa sukupolvessa. 18 • Suomen Kalastuslehti 6 Uistintehtaan tekijöitä kolmessa polvessa. Vasemmalta ylöspäin: yrityksen toimitusjohtaja Lauri Kuusisto, hallituksen puheenjohtaja Hannele Kangas ja Finlandia-uistimen perustaja Kalevi Kangas
Tuli aika tehdä uusi suunnitelma ja vetäytyä takaisin Eurooppaan, tarkoituksena kohottaa myös kotija naapurimaiden uistinmarkkinoita. On ollut vettä missä uittaa sekä tilaa ja kekseliäisyyttä toteuttaa taidokasta uistinten valmistusta. Amerikassa kilpailu yltyi ja vain sinnikkäimmät ja vauraimmat selvisivät. Kasvaneen kilpailun myötä mainontaan alkoi kulua jo huomattavia summia. Viime vuodet eivät ole olleet suomalaisille yrityksille helppoja. Finlandia-uistimen pitkä ja perinteikäs historia Kaikki sai alkunsa vuonna 1963 kun veljekset Hannu ja Kalevi Kangas perustivat Finlandia-uistin Oy:n kotitilansa navettaan Kalkkisilla. Kalastusvälinevalmistajille asianlaita on kuitenkin toinen. Yksi parhaista laatutakuista on luonnollisesti myös se, että Finlandia-uistimilla on saatu kalaa. Tuotantoa kiihdytti kaikkien kalastajien tunteman Lauri Rapalan menestyminen Amerikan markkinoilla. Kalastus on harrastuksena kasvattanut suosiotaan ja uistinten kysyntä ja tarve sen myötä kasvanut. Suomalaisille vaapuille oli niin kova kysyntä maailmalla, että lähes kaikki tuotetut uistimet päätyivät vientiin. Tämä teki suuren loven itse tuotantoon. Amerikan markkinoille tarjottiin aluksi vain muikkua jäljittelevää vaappumallia. Uistinten suosio on kestänyt sukupolvelta toiselle. Siitä on meitä vierailijoita muistuttamassa lukuisat saaliskuvat ja täytetyt kalat yhtiön toimitilojen seinillä. On lähettämöä, koukutusta, paketointia, testausta ja koeuittoa. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 V anhan kansakoulun tiloissa Kalkkisissa Päijänteen rannalla sekä kuulun taimenvirran Kalkkistenkosken lähistöllä, on valmistettu käsityönä vaappuja jo vuodesta 1963. Saamme kuulla, että Finlandia-uistimella ei ole jääty kotitoimistoihin pilkkimään, vaan sekä myynti että tuotantomäärät ovat piristyneet entisestään! Mielenkiintoisen tarinatuokion päätteeksi pääsemme vilkaisemaan uistimen valmistamisen loppupään tuotantoa kansakoulun tiloihin. Jos uinnissa on pienikin asia pielessä, päätyy se myyntikelvottomien joukkoon. Alkuaikoina yritys vei pääasiassa vaappuja ulkomaan markkinoille Amerikkaa ja jopa Australiaa myöten. TEKSTI JA KUVA TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO TUOTEKUVA FINLANDIA-UISTIN OY. Hyvinhän siinäkin kävi, sillä nykyään Finlandia-uistimen tuotteet kuuluvat melkein jokaisen uistinkaupan valikoimaan! Kalastajan luottovieheet kotimaisena käsityönä Monelle kalastajalle Finlandia-uistimen tuotteet ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet eräänlaiseksi itsestäänselvyydeksi. Perusteena lienee kalarikkaat ja aavat Päijänteen vedet. Miten Asikkalan seudulta on tullut niin monta tunnettua uistinvalmistajaa. Vuonna 1966 yritys lanseerasi ensimmäisen Nils Master -vaappumallistonsa. Kysyntä oli kovaa, sillä maineikas Rapala oli avannut tien ja markkinat myös muille suomalaisille uistinvalmistajille. Talo huokuu suomalaista kalastushistoriaa ja kaikki täällä myös toimii kuten pitää. Kaiken seassa on myös ripaus oikeaa ajoitusta ja onnea! Täällä Kalkkisissa uistimet valmistetaan edelleen käsityönä ja jokainen tuote koeuitetaan ennen myyntiä. Alkuun Finlandia-uistinkin pärjäsi vain yhdellä mallilla mutta pian tuli tehdä jo erillinen mallisto. Perheyritys Finlandia-uistin on valmistanut käsityönä uistimia Kalkkisissa jo vuodesta 1963. Toimivaa konseptia ei kannata muuttaa tämä on paikka, jossa kaikkien suomalaisen kalastuksen ja uistinten valmistamisen historiasta kiinnostuneiden kannattaa vierailla! Asikkalaan muodostui 1930-luvulta alkaen suomalaisten laatu-uistinten valmistamisen kulttuuri. Näiden lisäksi esimerkiksi Lotto-lippa on vakiinnuttanut paikkansa monen kalastajan luottovieheenä. Tunnetuimpia ottipelejä ovat vuodesta toiseen olleet Nils Master tuoteperheen vaaput: Invinciblet ja Spearheadit
Voisiko perinteisistä menetelmistä löytyä avaimia kalatalouden sivutuotteiden hyödyntämiseen. Kalannahan jäljillä -kirjassa kurkistamme työhuoneisiin, joissa kalan sivutuotteet muuntautuvat. TEKSTI JA KUVAT HANNA NORE, PERINNENAHKURIMESTARI, KIRJAILIJA töesineissä, taideteoksissa ja jopa huippumuodin tuotteissa. Perinneparkitusta käsittelevät kirjani ovat syntyneet sekä opetustyön tarpeisiin että sen innoittamina. Kadonnutta tietotaitoa tallentamassa Alkuperäiseltä ammatiltani olen perinnenahkuri ja ompelija, mutta viimeiset 13 vuotta olen pääsääntöisesti toiminut kouluttajana. Kirjoissani esitellyt tekniikat ja reseptit ovat tutkimusmatkojeni tulosta, ja niillä on vahvat juuret eri puolilla maailmaa alkuperäisväestön keskuudessa. Tähän teemaan syventyi vuonna 2021 ilmestynyt esikoisteokseni Nahan jäljillä (Readme.fi), joka tutustutti lukijat suomalaisten riistanahkojen mahdollisuuksiin. On ilo jakaa tietoa unholaan painuneesta käsityömuodosta, jolla on vahva kulttuurihistoriallinen perinne. Opettajan työ antaa minulle paljon kallisarvoista kokemusta myös parkitsijana. Kiinnostaisiko sinua oppia itse muokkaamaan eli parkitsemaan mökkijärven kesäillan saalis tai kalatiskiltä poimittu kirjolohen selkämys kestäväksi lompakoksi. Sen pääosassa ovat kalan suomut, nikamat, evät, ruodot sekä itse kalannahka. 20 • Suomen Kalastuslehti 6 O letko törmännyt kalannahkaan käyttöesineissä tai käsitöissä. Kaikkia näitä voidaan hyödyntää käytKalannahka on vesiemme unohdettu aarre Käsityöläisten keskuudessa käytetty, mutta kuluttajien parissa vielä eksoottinen materiaali, kalannahka, syntyy osaavissa käsissä, vaikka mökkilaiturilla. Olen opettanut perinneparkituksen eri tekniikoita päätyökseni vuodesta 2010 Kemiönsaarella. “Älä heitä mitään pois, vaan luo siitä jotain kaunista” on ajatus, joka kuuluu vahvasti ideologiaani. Olen tallentanut kirjoihini myös muiden suomalaisten taitajien kokemuksia ja ajatuksia perinneparkituksesta. Usko tai älä, kalannahka on upea materiaali, jonka käsittely on helppo oppia ja onnistuu kotioloissa. Tuore kirja Kalannahan jäljillä tallentaa ja elvyttää tietotaitoa kalannahan valmistuksesta. Lupaan, että se vie sinut mennessään! Olen perinnenahkurimestari Kemiönsaarelta ja intohimonani on nahan, turkisten ja kalannahan perinteiset, luonnonmukaiset parkitustekniikat ja eläinperäisten sivutuotteiden jatkojalostaminen. Uusi kirjani Kalannahan jäljillä (2023, Readme.fi) kertoo kotimaisten kalojen hyödyntämisestä