Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2022 Suomen paras osakaskunta 10
2 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi! Kalamu istipeli uudistu i!. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 Suomen paras osakaskunta 16 Konfliktit KHS:n laadinnassa 18 Koululaiset kalassa 22 Kaupallinen kalastus merellä 2021 26 Merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ryhdytään selvittämään 30 Raakku ei viihdy vieraissa 32 Ahvenanmeren turskan arvoitus 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kauko Vakkala tekee talkootyötä Suomen parhaaksi valitussa Kuivaniemen osakaskunnassa. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 18 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SH U TT ER ST O CK
Katiska on helppokäyttöinen ja varmapyytöinen kalastusväline. Hinta: 25,00 € KALASTA KATISKALLA Katiskakalastus on Suomessa kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Hinta: 10,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net TUHANNEN JA YHDEN HAUEN TARINOITA Tuhannen ja yhden hauen tarinoita kirjassa kerrotaan milloin, miksi, missä ja mihin hauki nappaa. Kirja on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille
Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Ukrainan sodan seurauksena reippaasti kohonneet kalan hinnat vaikeuttavat tehtävää, mutta kotimaisen kalan edistämisohjelman toteutusta on ehdottomasti jatkettava ja tähän lieneekin laaja kannatus eri puolueissa. Yhteisaluelain vanhentumisen lisäksi osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko sekä tekijöiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. 65 vuotta ei ole vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ole enää ollut vanhuuseläkkeen raja ja tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa vapaamatkustajien vähentäminen on välttämätöntä. Kansantalouden tulojen ja menojen tasapainottamisessa tulee olemaan seuraavalle hallitukselle yllin kyllin haastetta, mutta kyllä muutama kalataloudellinen tavoite mukaan mahtuu. Sama raja on sittemmin siirtynyt sellaisenaan myös nykyiseen kalastonhoitomaksuun. Tavoitteiltaan kunnianhimoinen kotimaisen kalan edistämisohjelma on toteutukseltaan vielä alkumetreillä. huhtikuuta 2023 kansa pääsee valitsemaan seuraaviksi vuosiksi Arkadianmäen päättäjien kokoonpanon. KOLMANNEN TAVOITTEEN juuret johtavat aina 90-luvulle asti, jolloin läänikohtaiseen viehekorttiin tuli poliittisesta päähänpistosta 65 vuoden yläikäraja ilman minkäänlaista vaikutusten arviointia. TOINEN KALATALOUDELLINEN tavoite kohdistuu kalavesien omistuksen ja hoidon perusyksiköihin, yhteisen vesialueen osakaskuntiin, jotka kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. PÄÄTTYVÄSSÄ HALLITUSOHJELMASSA kalatalous oli huomioitu varsin kattavasti. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Puoli vuotta vaaleihin PÄÄKIRJOITUS Kalastonhoitomaksun yläikäraja on poistettava tai nostettava 70 vuoteen.” SUNNUNTAINA 2. Kalastonhoitomaksun yläikäraja on poistettava tai nostettava 70 vuoteen
HYLKEIDEN PYYNTI JATKUU TOTUTUSTI Alkaneen metsästysvuoden kiintiöillä sallitaan yhteensä enintään 375 itämerennorpan ja 1 050 hallin metsästys, kertoo Suomen riistakeskus. Myös muiden ELY-keskuksten alueilla prosessi on hyvässä vauhdissa. Molempien hyljelajien kannat ovat vahvat ja elinvoimaiset. Kalastuslakia esitetään muutettavaksi siten, että vapaa-ajankalastajille tulisi saaliin ilmoitusvelvollisuus tiettyjen harvoin saaliiksi saatujen lajien kuten esimerkiksi lohi, järvilohi, taimen, ankerias ja Vuoksen vesistön nieriä osalta. Pohjois-Karjalassa urakka on saatu jo päätökseen ja kaikki maakunnan yhdeksän suunnitelmaa on hyväksytty. Kalastuslakia esitetään muutettavaksi Kalastuksen säätelyssä ja kalakantojen hoidossa tarvitaan tarkkaa tietoa etenkin uhanalaisista, heikentyneistä ja laajan elinkierron omaavista lajeista. Itämerennorpan laskentakanta oli pelkästään Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella yli 20 000 yksilöä. Kalastuslakia esitetään muutettavaksi siten, että vapaa-ajankalastajille tulisi saaliin ilmoitusvelvollisuus esimerkiksi lohen saaliiksi saamisesta. Lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta lain muuttamiseksi voi antaa 14.?10.?2022 saakka. 2022 yhteensä 264 yksilöä. Vuonna 2021 Suomen merialueella laskettiin vajaat 18 000 harmaahyljettä. Hallin saalis päättyneellä metsästyskaudella oli yhteensä 316 yksilöä. Tätä tietoa ei tällä hetkellä saada riittävästi. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET KHS:IEN HYVÄKSYNTÄ HYVÄSSÄ VAUHDISSA Kalastuslakiuudistuksen myötä vuonna 2019 perustettujen uusien kalatalousalueiden keskeisin tehtävä on laatia käyttöja hoitosuunnitelmat. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan suunnitelmien hyväksyntä on Järvi-Suomen alueella hyvässä vauhdissa. Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi metsästyskaudella 2021
Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli 60 osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Kaikkiaan 10 vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa. Kysymykset käsittelevät muun muassa kalastuslupia, kalastusta, kalastuksenvalvontaa, vesialueiden omistamista, osakaskuntia sekä kalastuslakia. KALATALOUDEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET Missä Suomessa saa kalastaa. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Mitä kalastuslupia kalastukseen tarvitaan. Saako kalastuksenvalvoja takavarikoida kalastusvälineet. Kannattaa käydä selaamassa kysymykset läpi ja katsoa löydätkö vastauksen etsimääsi. Etelä-Savossa osakaskuntien yhdistämistä on toteutettu hankeavusteisesti vuodesta 2013 alkaen, kerrotaan Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Suomen Kalastuslehti 6 • 7 LYHYET 6000 Etelä-Savoon on kymmenen vuoden aikana syntynyt noin 30 isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200 000 hehtaaria. Mitä ovat osakaskunnat. Nämä ja monet muut Kalatalouden Keskusliitolle esitetyt kysymykset pääset vastauksineen lukemaan uudelta ahven.netin Usein kysytyt kysymykset -palstalta. Sivu kannattaa linkittää vaikka oman osakaskunnan sivuille – sillä saattaa säästyä itse vastaamasta asiaa koskeviin puheluihin. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6 000 ha, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 ha. 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22. Mistä tiedän, olenko vesialueen omistaja. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomen pesimäkannan koko on vaihdellut vuoden 2015 jälkeen enää vain muutamalla prosentilla. H EI KK I KO TI RA N TA MERIMETSON PESÄMÄÄRÄT 1996–2022 Kesällä 2022 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa noin 24 470 kappaletta
Toisaalta muutokset velvoittavat kokouskutsussa tehtäviin mainintoihin sitovasta ilmoittautumisesta sekä tarkemmista etäkokouksen osallistumisen edellytyksistä ja teknisestä toteuttamisesta. Muutokset myös poistavat velvollisuuden laatia ja hyväksyä äänija vaalijärjestys etäosallistumisen ja etäkokousten osalta. Vaelluspoikasten eli smolttien reitti alavirtaan koostuu alasvaellusväylästä ja ohjausaidasta. Muutokset mahdollistavat lisäksi suhteellisen vaalin toimittamisen avoimella äänestyksellä erillisellä sääntökirjauksella. Muutokset mahdollistavat yhdistysten osalta käytännössä ”puhtaat” etäkokoukset sääntökirjauksella sekä toisaalta hybridikokoukset ja muiden osallistumiskeinojen käyttämisen lain nojalla ilman erillistä sääntökirjausta. PO H JO IS -P O H JA N M AA N LI IT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. 8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET YHDISTYSLAKIMUUTOS JA ETÄKOKOUKSET Eduskunta on hyväksynyt yhdistyslain muutoksen, jolla kalatalousalueiden, kalatalouskeskusten ja muiden yhdistysten (kuten kalastusseurojen) mahdollisuuksia etäkokousten järjestämiseen parannetaan koronapandemian poikkeuslakien jälkeen. Muutosten osalta olennaista on tarkastella erityisesti muuttunutta yhdistyslain 17, 24, 29 ja 30 §:ää. Tämän jälkeen kalat ohjataan joko kiinniottolaitteeseen tai putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan. Alasvaellusväylän alkuosassa on kiihtyvä virtaus. Lohikalojen vaelluspoikaset päätyvät putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan kohti merta. Smolttien vaellusväylä valmis Iijoella Iijoen Haapakoskella on kuluvana kesänä otettu käyttöön Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä ja kiinniottolaitteisto. Tarkoituksena on, että smoltit tulevat väylän suulle ohjausaitaa seuraten, havaitsevat virtauksen ja hakeutuvat sen houkuttelemana väylään
Hankkeita voidaan toteuttaa myös konsortioina. Avustusta myönnetään viiteen teemaan: • Soiden ennallistaminen • Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito • Perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito • Metsäisten elinympäristöjen hoito • Pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat. ”ProAgria Lapin toiminnan loppuessa oli tärkeää, että kalatalousneuvonnan turvaamiseksi Lapissa on jatkossakin Lapin Kalatalouskeskus. – 31. Osa-aikaisena tiedottajan toimii Auni Vääräniemi.. Tämän vuoksi kalatalouskeskus perustettiin uudeksi itsenäiseksi yhdistykseksi, Lapin Kalatalouskeskus ry:ksi”, kertoo Hietala. Lisäksi yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät, eli kalatalousalueet voivat olla hakijoina. Kuntaja Järjestö-Helmi avustushaku tukee kuntien ja järjestöjen hankkeita, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat elinympäristöjen tilaa. 10. Vuonna 2021 Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta oli jo toista vuotta peräkkäin lähellä vuosituhannen vaihteen aallonpohjaa. Avustus on haettavissa 15. Jopa nälkiintyneitä silakoita nähtiin paljon syksyn 2021 koetroolauksissa. 9. . Suomelle tärkeää Pohjanlahden silakkaa arvioitiin kuitenkin olevan meressä edelleen riittävä määrä kannan uusiutumista varten, kertoo erikoistutkija Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kilohailikanta oli pysynyt runsaana. Mielenkiintoinen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen paperi, joka on netissä kaikkien vapaasti luettavissa ja löydettävissä. 2022. Suomen silakkasaalis väheni edellisestä vuodesta 17 % ja oli yhteensä 77 000 tonnia. Perustamiskokous valitsi Lapin Kalatalouskeskus ry:n puheenjohtajaksi Kosti Hietalan Muoniosta. Lapin Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtajaksi hallitus on valinnut Anna-Leena Inkerön. Tämä tieto silakasta samoin kuin monesta muusta Suomen kalalajista ja kalakannoista löytyy äsköttäin ilmestynestä Luonnonvarakeskuksen julkaisusta Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET SILAKKA LAIHTUNUT SELKÄMERESSÄ Varsinkin ruokasilakaksi sopivat, suurehkot yksilöt olivat laihtuneet poikkeuksellisen paljon Selkämeressä vuosina 2020 ja 2021. AVUSTUSTA LUONNONHOITOTÖIHIN Helmi-elinympäristöohjelmassa on haettavana erityisavustusta elinympäristöjen kunnostus-, hoitoja ennallistamishankkeisiin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O LAPIN KALATALOUSKESKUS RY PERUSTETTU Lapin kalataloustoimijat ovat heinäkuun alussa perustaneet Lapin Kalatalouskeskus ry:n, jonka tehtävänä on toimia alueellisena kalatalouden edistämisjärjestönä
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Mitä kaikkea Suomen paras osakaskunta oikein on tehnyt hienon tunnustuksen eteen. 10 • Suomen Kalastuslehti 6 Suomen paras osakaskunta Kuivaniemen osakaskunta Pohjois-Pohjanmaan Iistä valittiin Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä Suomen paras osakaskunta -kilpailussa Suomen parhaaksi
Vuokraus tuo osakaskunnalle sen toiminnalle tärkeitä tuloja.. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 Suomen paras osakaskunta Kuivaniemen osakaskunta vuokraa alueitaan tuulivoimalalle, kalankasvatukselle ja kaupallisille kalastajile
Myös erikoisuudet kuten erikseen valittu tiedotustai ympäristövastaava huomioitiin. Toisessa hankkeessa osakaskunta on selvittänyt yhdessä Metsäkeskuksen ja Kuivajoen Pohjoispuolen metsästysseuran kanssa potentiaaliset kosteikkopaikat osakaskunnan alueella. Toki toivoimme, että pärjäisimme kilpailussa, mutta voitto oli meille todella suuri yllätys, iloitsee Kuivaniemen osakaskunnan puheenjohtaja Olli Dahl. Lisäksi Kuivajoki kuuluu Itämeren kalastuskomission käynnistämään lohikantojen elvytysohjelmaan (Salmon Action Plan), jonka tavoitteena on saada palautettua Kuivajoki lohijoeksi. Harva Harva osakaskunta voi laittaa isoihin hankkeisiin omarahoitusosuutta 50 %.. Tilaustyönä teetettyjä suunnitelmia on sen jälkeen käytetty ohjekirjoina alueen vesien tilan parantamiseksi tehtävässä työssä. Veneilijöille tarkoitetun huoltorakennuksen osakaskunta on vuokrannut Iin kunnalta, joka on hyvin tärkeä yhteistyökumppani alueen kehittämisessä, unohtamatta kyläyhdistystä, kalastajia ja kalanviljelijöitä. Kuivaniemen osakaskunta on vuodesta 2017 toteuttanut laajaa ja kauas tulevaisuuteen katsovaa suunnitelmaa Kuivajoen ja sen lähialueen vesien tilan parantamiseksi. – Hakemusta tehdessämme huomasimme, että olemme tehneet ajansaatossa useita toimenpiteitä, joita kilpailussa käytettiin hyvän osakaskunnan toiminnan arvioinnin perusteena. Osakastiloja on noin 600 kappaletta. Oma monivuotinen kunnostushanke Kuivaniemen osakaskunnalla on yhteensä 2?003 hehtaaria vesialueita Perämeren rannikolla, sinne laskevassa Kuivajoessa ja lähialueen pienemmissä vesistöissä. Parhaillaan osakaskunnalla on meneillään sen itse vetämä iso Kuivajoen alajuoksun kehittäminen, vaihe II niminen hanke. Talous esimerkillisessä kunnossa Näin laaja hanketoiminta vaatii tietysti myös paljon rahaa ja siihen ei pelkkä kalastuslupien myynti riitä. Osakaskunnan toiminnasta tekee avointa päätöksistä ja ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Edellä kuvattujen lisäksi korostettiin osakaskunnan yhteistietojen löydettävyyden tärkeyttä. Kuivaniemen osakaskuntaan kuuluva Kuivajoki on koskiensuojelulailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi, että osakaskunnan kalaveden hoito ja kalastuksenvalvonta on suunnitelmallista ja osakaskunta tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä hoitaa talouttaan. Selvityksen perusteella laadittiin luonnonhoitosuunnitelmat Lautakodanojan ja Vähäjärvi-Myllyojan alueille. Kuivajoen koskien kunnostusta vaelluskalojen ja nahkiaisten lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi on tehty kesinä 2019, 2020 ja 2022 yhteensä noin 40 kilometrin matkalta, kertoo varapuheenjohtaja Matti Paaso. Kilpailun säännöissä korostettiin osakaskunnan toiminnan vastuullisuutta, aktiivisuutta ja avoimuutta. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 K alatalouden Keskusliitto järjesti vuonna 2021 kaikille Suomen osakaskunnille avoimen Suomen paras osakaskunta -kilpailun. Todella laajaa ja monipuolista yhteistyötä Vaikka Kuivaniemen osakaskunnan hankkeilla on parannettu kalavesiä tai luontoa laajemmin, on kyse myös laajapohjaisesta yhteistyöstä. Lisäpisteitä saattoi saada sähköisestä lupamyynnistä, etäkokouksista tai yhdistymistoimista. Työ käynnistettiin keväällä 2017 tilaamalla FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä Kuivajoelle vesiensuojelun yleissuunnitelma sekä suunnitelma lohikalojen ja nahkiaisen kutualueiden riittävyyden ja kunnon selvittämiseen Kuivajoen koskialueilla. Saaduilla tuloilla on mahdollistettu osakaskunnan monipuolinen toiminta alueen yhteisön hyväksi. Millaista vastuullinen ja suunnitelmallinen kalavedenhoito sitten parhaimmillaan voi olla. Vatungin alueella osakaskunta on mukana ehkä hieman epätyypillisissä osakaskuntatoiminnoissa, kuten polttoaineen jakelun kehittämisessä veneilijöille ja frisbeegolf-radan suunnittelussa sekä esteettömän uimapaikan ja laavulle vievän esteettömän polun teossa. Vuonna 2021 Näsiönojalla ja Taipaleen ojalla alkoivat Kemera-rahoitteiset luonnonhoitohankkeet, joissa on tehty yhteistyötä Metsäkeskuksen, maanomistajien, ELY-keskuksen, Oulun Maaja kotitalousnaisten ja osakaskunnan välillä. Aktiivinen osakaskunta taas kokoontuu säännöllisesti, myy kalastuslupia ja järjestää tapahtumia. Osakaskunta saa toimintansa kehittämiseen tuloja muun muassa vuokraamalla alueitaan kalankasvatukseen, kotimaisen luonnonkalan pyytäjille ja tuulivoimayhtiöille
Kaikki perustuu aktiiviseen hoitokuntaan, jossa on kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Perustoiminnot hoituvat samalla Kaikesta edellä kuvatusta hanketoiminnasta voi jo päätellä, että Kuivaniemen osakunnan toiminta on aktiivista, mutta kyllä ne perustoiminnotkin hoidetaan. Yhtenä tavoitteena on uusien kalastuksenvalvojien koulutus seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi kalastuksenvalvonnassa on oma yhteyshenkilö, joka huolehtii kalastuksenvalvontaa koskevasta yhteistyöstä merivartioston ja muiden alueen osakaskuntien suuntaan. Suomen Kalastuslehti 6 • 13 osakaskunta voi laittaa isoihin hankkeisiin omarahoitusosuutta jopa 50 %. Taustalla kirjolohien tainnutusja verestyslinjaston sisältämä pistokontti.. Loppupeleissä kyse on järjestelmällisyydestä. Kuivaniemen osakaskunnan hoitokunta on laatinut toimenpidesuunnitelman, joka sisältää tulevat kehittämiskohteet ja nimennyt keskuudestaan kaikille suunnitelman osa-alueille vastaavat ihmiset, jotka pitävät yhteyttä säännöllisesti sidosryhmiin asioiden edistämiseksi ja rahoituksen hankkimiseksi. Mistä te löydätte kaikki tekijät näille hankkeille, kun aina puhutaan tekijöiden riittämättömyydestä osakuntatöihin. Mistä saadaan tekijät kaikkeen. Vapaaehtoistyötähän tämä on, kukaan meistä ei saa tästä palkkaa, Dahl toteaa. Yksi uuden toimenpidesuunnitelman osa-alue on osakaskunnan arkiston kuntoon laittaminen ja hallinta. Kun jokainen näistä 12 tuntee 10 muuta, niin aina löytyy tekijöitä. Jokaisella ihmisellä on oma erityisosaamisensa ja sitä me käytämme myös osakaskuntahommissa. Hyvä taloudenhoito edellyttää paperitöiden hallintaa. Tällä hetkellä arkisto on muutoin valmis, mutta asiakirjat pitää vielä luetteloida arkistovaatimusten mukaisesti ja turhat asiakirjat on tuhottava. Kuivaniemen osakaskunnan hoitokunnan varajäsen Kauko Vakkala (vas.) ja osakaskunnan varapuheenjohtaja Matti Paaso (kesk.) jutustelemassa Vatungin kalasatamassa toimivan kalankasvatusyritys Laitakarin Kala Oy tuotantopäällikkö Timo Karjalaisen (oik.) kanssa. Kaikki edellä kerrottu sisältää aivan häkellyttävän määrän toimintaa, eikä siinä ollut edes kaikki
Osakaskunta myy kalastuslupia alueelleen kaikille halukkaille osoitteessa kalakortti.com. Kaksitasoiset nettisivut Kuivaniemen osakaskunta pyrkii toimimaan mahdollisimman avoimesti ja tiedottamaan kaikkia alueen ihmisiä ja osakkaita. Sivusto tarjoaa jäsenille myös mahdollisuuden aloitteiden tekemiseen sähköisesti. Suunnitelmallisuus tulee esiin tässäkin. Tällä sivustolla ovat jäsenien nähtävissä esimerkiksi hoitokunnan pöytäkirjat ja raportit. Näin saamme tietoa jaettua mahdollisimman tasapuolisesti, kertoo Dahl. Kokouksiin voivat halutessaan osallistua hoitokunnan jäsenten lisäksi varajäsenet. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 Osakaskunta järjestää vuosittain yleisen kokouksen, jossa hyväksytetään hoitokunnan tekemät suunnitelmat ja rahoitukset. Osakaskunnalla on omat Facebook-sivut ja nettisivut, joissa tietoa jaetaan niin suurelle yleisölle kuin jäsenille. Tämä on yksi tapa aktivoida osakkaita osallistumaan toimintaan. Toimijoiden yhteystiedot aina ajan tasalla Kuivaniemen osakaskunta tekee vuosittain lakisääteiset ilmoitukset Aluehallintovirastolle, Maanmittauslaitokselle ja kalatalousalueelle. Nettisivuilta on pääsy myös osakassivuille, jossa tiedotetaan rekisteröityneitä jäseniä sähköpostitse yhdistysavain portaalin avulla. Kannattaa käydä Kuivaniemen osakaskunnan nettisivuilla tutustumassa sen toimintaan ja ottaa Kuivaniemen osakaskunta seurantaan Facebookissa, niin pääsee katsomaan, mitä ja millaista työtä palkitussa osakaskunnassa tehdään. Lue lisää https://www.kuivaniemenosakaskunta.fi/ https://www.facebook.com/kuivaniemenosakaskunta Pankinnokan uimaranta on Kuivaniemen osakaskunnan kunnostama virkistysalue, jossa on lasten leikkipaikka, rantalentopallokenttä ja tulisija polttopuineen kaikille halukkaille.. Lisäksi hoitokunta on jakanut toimialueensa pienempiin osa-alueisiin ja nimennyt niille kaikille omat paikalliset yhdyshenkilöt. Jos olet lukenut tähän asti, et varmaan enää mieti miksi Kuivanimen osakaskunta valittiin Suomen parhaaksi osakaskunnaksi. Hoitokunta pyrkii kokoontumaan kerran kuukaudessa tai aina tarvittaessa, kun tulee päätettäviä asioita. Tarvittaessa pidämme ylimääräisen kokouksen asioiden eteenpäin viemiseksi. Talvisin olemme mukana mahdollistamassa tien auraamisessa pilkkijöille Kuivajoelle ja sen lähimerialueelle. Vuonna 2021 hoitokunta piti kaksi kokousta paikan päällä, muuta niihin oli avattu etäyhteys Teams-sovelluksella. Kenties samalla voi saada ideoita oman osakaskunnan toiminnan kehittämiseksi
Nahkiaisrenkulla mertoja kokemassa Urho Vakkuri.. Nahkiaisten pyynti on yksi perinteisistä Kuivajoen kalastusmuodoista. Suomen Kalastuslehti 6 • 15 Kotalahdella on edelleen vanhoja uiton aikaisia kiviarkkuja, joita käytetään alueella talvehtivien kalankasvatusaltaiden kiinnittämiseen. Kuivaniemen osakaskunnan tavoitteena on puhdistaa lahden pohja vanhoista uppotukeista ja kalankasvatusverkoista
Lähdenkö syyttämään vastapuolta vai ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaamme. Nämä havainnot herättävät kysymyksiä ristiriitojen syistä sekä siitä, miten niiden kärjistymistä voitaisiin hallita. Mitä käyttöja hoitosuunnitelmien laadinta kertoo kalastuksen konfliktiasetelmista. Konflikteissa on usein kyse myös siitä, miten luonnonvarojen käyttöön liittyvät TEKSTI LASSE PELTONEN, AKORDI OY JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVA SHUTTERSTOCK. Kalatalouden keskusliitto toteutti kalatalousalueille kyselyn käyttöja hoitosuunnitelmista. 16 • Suomen Kalastuslehti 6 Konfliktit KHS:n laadinnassa Lietsonko vai lievitänkö jännitteitä. Jännite on läsnä luonnonvarakonflikteissa Luonnonvaroihin liittyvissä konflikteissa voi olla kyse yhtäältä luonnonvarojen omistuksesta, hallinnasta ja hyödyntämisen ehdoista. K alatalousalueiden tuli laatia alueilleen käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) viime vuoden 2021 loppuun mennessä. Kyselyn tulokset osoittavat, että suunnitelmien laadinta on nostanut esiin erilaisia jännitteitä ja konfliktiasetelmia kalastuksen järjestämisestä
Kolmiodraama kalatalousalueilla Kalatalouden keskusliiton tekemässä kyselyssä nousi esiin jännitteitä kalatalousalueiden toimijaryhmien välillä. Nämä hallinnan, vaikutusten ja prosessien ulottuvuudet ovat mukana myös kalastukseen liittyvissä kiistoissa. Prosessien laatu voikin vaikuttaa sekä valitusherkkyytteen ja toimijoiden välisiin suhteisiin ja luottamuksen rapautumiseen. Se, miten eri toimijat käyttäytyvät toisiaan kohtaan nousee myös esiin vastauksissa. Käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnan prosessit herättivät myös jonkin verran kritiikkiä osallistumisen ja kuulemisjärjestelyiden puutteista sekä suunnitelmien kiirehtimisestä ja ”runttaamisesta”. Rakentavan konfliktinratkaisun edellytykset ovat paremmat niin kauan, kun osapuolet pystyvät käsittelemään asioita asioina. Onnistuessaan ne voivat säilyttää tai jopa parantaa osapuolten välisiä suhteita, mikä on tärkeää yhteistyösuhteiden tulevaisuuden kannalta. Kalatalousalueilla on julkisoikeudellisina yhteisöinä tärkeä rooli ristiriitojen ja mahdollisten konfliktitilanteiden käsittelyssä. Jokainen toimija voi myös pohtia omia toimintamallejaan; lietsonko vai lievitänkö jännitteitä. Suomen Kalastuslehti 6 • 17 Toisaalta vesialueiden omistajia haluttiin kyselyn vastauksissa muistuttaa siitä, että nämä eivät omista alueellaan liikkuvia kaloja – vaikka hallitsevatkin kalastusoikeuksia. Myös käyttöja hoitosuunnitelmia ja niiden laatimista voidaan pitää konfliktien ennakoinnin ja käsittelyn välineinä. Oikeassa olemisen tarve ja valtakamppailun logiikka syrjäyttävät tehokkaasti luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun. Neuvottelemalla saavutettuja ratkaisuja voidaan pitää tehokkaina, koska ne eivät niele osapuolten voimavaroja eivätkä erottele konfliktin voittajaa ja häviäjää toisin kuin valtakamppailut ja oikeudenkäynnit. hyödyt ja haitat jakautuvat, ja millaisia ympäristövaikutuksia luonnonvarojen käytöllä on. Tämä erottaa ympäristöja luonnonvarakiistat monista yksityisistä riidoista; mukaan tulee kysymyksiä ympäristön laadusta ja eliölajien kuten vaelluskalojen hyvinvoinnista sekä julkisen vallan ja viranomaisten rooli erilaisten oikeuksien turvaajana ja yhteensovittajana. Ne myöskään ole aina sovittavissa vain yksityisten osapuolten välisillä sopimuksilla, vaan kietoutuvat julkisen vallan soveltamiseen. Kyselyn tuloksista piirtyy eräänlainen kolmiodraama, jossa ovat mukana vesialueiden omistajat, erilaiset kalastajaryhmät sekä julkinen valta ja viranomainen. Toisaalta oikeudellistuvat riidat ovat tyypillinen konfliktoitumisen polku, joka voi olla myös pitkä, kallis ja arvaamaton. Voimankäyttö voi olla houkutteleva keino, kun vastapuolen toiminta ’pistää vihaksi’, mutta se on lyhytnäköinen konfliktiratkaisun keino, joka tuhoaa luottamuksen ja tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet. Ammattikalastukselle sopivien alueiden osoittaminen on kalatalousalueen julkisluonteinen tehtävä, joka ei aina ilahduta kalavesien omistajia eikä muita kalastajaryhmiä. Muutaman vastaajan mielestä KHS:n oli laatinut ”väärä” henkilö. Ristiriitoihin kietoutuvat myös prosessit, joissa luonnonvarojen käyttöä suunnitellaan ja miten päätöksiä tehdään: kenellä on valta tehdä päätöksiä ja kenellä oikeus osallistua niiden tekemiseen. Ympäristöön ja luonnonvaroihin kuten kalakantoihin ja kalastukseen liittyvissä konfliktiasetelmissa on aina mukana yleisen edun kysymyksiä. Kalastuksen ja kalatalouden kysymyksissä olennaista onkin, miten eri toimijoiden väliset suhteet kehittyvät, miten luottamusta ja vuorovaikutusta pystytään rakentamaan ja millä keinoilla ja areenoilla yhteisiä ongelmia pyritään ratkaisemaan. Lähdenkö syyttämään vastapuolta vai ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaamme. Kalastajaryhmillä on hieman erilaisia tavoitteita; ammattikalastajat ovat kiinnostuneita pääsystä kalavesille, vapaa-ajan kalastajat ovat huolissaan kalakantojen tilasta. Viranomaisten tavoitteena on kalastuslain toimeenpano ja instrumenttien kuten käyttöja hoitosuunnitelmien toimivuus. Vastauksissa näkyy samalla jännite paikallisten toimijoiden kuten vesialueiden omistajien päätösvallan ja uudenlaisen sääntelyn välillä, jota kalatalousalueet ja niiden käyttöja hoitosuunnitelmat edustavat.. Jos konfliktit kärjistyvät ja osapuolten välit tuhoutuvat, konflikteista voi tulla tuhoisia kamppailuita, joissa osapuolet keskittyvät vain toistensa voittamiseen ja vahingoittamiseen. Kyselyssä nousivat erityisenä teemana esiin ammattikalastuksen järjestämiseen sekä kalastusrajoituksiin liittyvät ristiriidat. Vesialueiden omistajat ovat kiinnostuneita vesien hallinnasta ja päätöksentekovallasta. Asioiden väkisin tuputtaminen tai muiden toimijoiden ylimielisyys olivat herättäneet vastaajissa ärtymystä. Kyselyn vastauksissa ammattikalastukseen soveltuvien alueiden osoittaminen näyttäisi olevan erityisen vaikeaa pirstaleisilla vesialueilla, joilla ammattikalastuspaine kohdistuu pienemmän omistajajoukon vesille. Voimankäyttö on huono ratkaisu Konflikteja voi ratkoa periaatteessa kolmella tavalla; suoralla voimankäytöllä, punnitsemalla oikeuksia tuomioistuimissa tai yhteensovittamalla intressejä neuvotellen tai sovitteluprosesseissa. Kiistakysymykset eivät kosketa vain yksityishenkilöitä, kuten yksittäistä vesialueen haltijaa ja ammattikalastajaa. Ristiriitojen oikeudellistuminen ja kamppailut oikeusasteissa ovat joskus välttämättömiä oikeuksiin pääsemisen kannalta
18 • Suomen Kalastuslehti 6 Koululaiset kalassa Valtakunnallisen kalastuspäivän tavallisimpia saaliskaloja on ahven. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O
Liiton toiminnanjohtajan Petri Päivärinnan mukaan tilaisuus oli onnistunut ja suurin osa oppilaista saivat kaloja. Molemmat kalastuspäivät onnistuivat hienosti ja palaute oli kiittävää, kertoi kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö. Toteuttajana olivat Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, Kotkan Kalamiehet ry ja Kotka Maretarium Oy. Monella paikalla oli ohjattua ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä sekä terveellistä ja maistuvaa kalaruokaa. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestää Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen. Maakunnissa ahkeroitiin laajasti Keski-Suomen Kalatalouskeskus oli mukana järjestämässä kaikkiaan viittä eri Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaa, joissa vieraili yhteensä yli 900 koululaista. Silakkapihvit ja onginta oli parasta Helsingin tapahtumaan tutulla paikalla Vanhankaupunginkosken suvannolla 18. Muut yhteistyöpaikkakunnat olivat Helsinki, Pori, Turku, Tampere ja Liminka. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 J ärjestyksessään 17. Mutta kyllä muuallakin ahkeroitiin. Rovaniemen ja Sallan tapahtumat olivat osa laajempaa Suomen 4H-liiton kanssa yhteistyössä järjestettyä kokonaisuutta. Tapahtumat järjestivät Lapin Kalatalouskeskuksen kanssa yhteistyössä Rovaniemen ja Sallan 4H-yhdistykset. Kierros huipentui ongintapaikalle, jossa lapset saivat kalastaa ohjatusti. Lapissa Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin elokuun lopussa. Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman järjestelyissä olivat Kalatalouden Keskusliiton lisäksi mukana muun muassa Helsingin kaupungin Kulttuuri ja vapaa-aika (Liikuntapalvelut) ja Helsingin Meripelastusyhdistys. Joka vuosi jännitys on käsin kosketeltavaa, kun koululaiset pääsevät onkivavan varteen. Kotkan Sapokassa pidettyyn tapahtumaan osallistui 140 oppilasta avustajineen ja opettajineen. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Suomen 4H-liitto ja kalastusvälineyritykset. Yhteistyökumppaneina olivat Lapin Martat, Lapin Vapaa-ajankalastajat ja Sallan perhokerho. Suvannon äärellä koululuokat pääsivät kalaja luontoaiheiselle rastikierrokselle, jolla harjoiteltiin kotimaisten kalalajien tunnistusta, tutustuttiin kalastustekniikoihin, vesija veneturvallisuuteen, kalan käsittelyyn ja päästiin maistelemaan herkullisia silakkapihvejä. Monelle lapselle päivä on ensimmäinen kosketus kalastukseen. Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestelyistä olivat päävastuussa Kalatalouden Keskusliitto sekä alueelliset kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot yhteistyökumppaneineen. Lasten onginnasta huolehtivat Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen nuoret. Tärkein ja odotetuin aktiviteetti lapsille on onkiminen. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.. Yle teki ohjelman osakaskunnan tapahtumasta Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan järjestämään Anna Antti ahvenia Valtakunnallisen kalastuspäivän Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna 28 eri puolilla Suomea ja niihin osallistui yli 4?700 koululaista. Lajeina olivat salakka, ahven, kolmipiikki, toutain, mustatäplätokko ja pasuri. Monelle helsinkiläislapselle tämä on ensimmäinen kosketus kalastukseen. toukokuuta osallistui yli 400 koululaista. Päivään osallistui Rovaniemellä 185 ja Sallassa 60 koululaista
Huikea saavutus puolessa tunnissa. Perinteisen kalapainotteisen ohjelman lisäksi uutena yhteistyökumppanina paikalla oli Karttulan riistanhoitoyhdistyksen järjestämä eläinten jälkien tunnistus. ”Saadaanko me tosiaan nää ihan omaksi?”, hämmästelivät myös oppilaat. Onnetar suosi Haukkavuoren koulun 1 A luokkaa Kotkasta, Koivuhaan koulua Paraisilta ja Porolahden koulun 4M luokkaa Helsingistä. Helsinkiläinen koulu ei ole koskaan voittanut kisaa. Kaiken lisäksi Yle Kuopio teki päivästä jutun iltapäivän lähetykseensä. Opettajat Outi Mäki ja Juha Ikola olivat yllättyneitä ja iloisia hienosta palkinnoista. Kalabingo ja oppimateriaali ahkerassa käytössä Jos kalalle lähtö syystä tai toisesta ei onnistunut, olimme lisänneet kala-aiheisia tehtäviä ja pelejä nettisivuillemme. Sieviläisen Korhosen koulun 4. Eniten lajeja kerännyt luokka voitti jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet. Päivän aikana lapset saivat saaliiksi yli 30 kirjolohta ja söivät yli 15 kiloa haukipihvejä, kertoo osakaskunnan sihteeri Timo Oranen. Pelaamalla kalabingoa kalabongausviikon aikana koululuokka oli mukana kala-aiheisten palkintojen arvonnassa. Luokan kouluviikko oli ollut varsin kalapainotteinen. Kisaan osallistui yhteensä 22 koululuokkaa ympäri Suomen. AU N I VÄ ÄR ÄN IE M I. Lue lisää tapahtumista: https://ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Paula Aho näytti Sallassa koululaisille kädestä pitäen, miten muikku perataan. luokka oli opettaja Tiina Koiviston mukaan yrittänyt kovasti saada kalaa niin koulupäivän aikana kuin vapaallakin, mutta ei ollut tärpännyt. Opettaja kiitteli kuitenkin hyvästä oppimateriaalista ja kalabingosta. Osa luokista oli todella panostanut kalabingoon. Pääpalkinnon lisäksi arvottiin kalastusvälineitä kolmelle kisaan osallistuneelle luokalle. ”Saadaanko me tosiaan nää ihan omaksi?” Koululuokkien kalabongauskisa järjestettiin 16.?–?20.?5., osana Valtakunnallista kalastuspäivää. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin mahdollisimman monta eri kalalajia viikon aikana. Lajit olivat ahven, kiiski, kolmipiikki, pasuri, salakka, silakka, särki, säyne ja törö. Kisan voitti Helsingin Vallilan ala-asteen 4 B luokka, joka sai pyydettyä yhdeksän kalalajia Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman aikana. 20 • Suomen Kalastuslehti 6 tapahtumaan Autuaanlammen virkistyskalastuspaikalla osallistui 90 oppilasta Tervon yhtenäiskoulusta, Kissakuusen koulusta Karttulasta sekä Pihkainmäen alakoulusta