Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2021 Valtakunnallinen kalastuspäivä 20
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. 2 • Suomen Kalastuslehti 6 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 €. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Vesisade ei haitannut Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaan osallistuneita lapsia Tampereella. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 Kaupallisen kalastuksen luvat 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Valtakunnallinen kalastuspäivä toteutui sittenkin 24 Valtakunnallinen kalastuspäivä oli menestys Lapissa 26 Skarvsmällen merimetsojahti Ahvenanmaalla 28 100-vuotias Simuna 30 Miten rannikon kalastusta tulisi säädellä. Kuva Sampo Juhajoki, Suomen 4H-liitto TA PI O G U ST AF SS O N H EI KK I TA H KO LA 10
Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 7 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi
Vuonna 2021 Suomen ja Ruotsin yhteenlaskettu lohikiintiö Pääallas-Pohjanlahden alueella on 50?886 lohta, eli myös vapaa-ajan kalastus huomioiden kaupallisen rannikkokalastuksen kiintiöissä olisi tutkijoiden esityksen mukaan hieman nostovaraa. Esitys tulee luultavimmin saamaan täystyrmäyksen Itämeren eteläosien jäsenmailta. lohenkalastusta Itämeressä vuonna 2022 koskevat neuvonantonsa. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Lohenkalastuksen säätelyyn uusi avaus PÄÄKIRJOITUS Useampiin lohikantoihin kohdistuvaan sekakantakalastukseen esitetään nollakiintiötä.” KANSAINVÄLINEN MERENTUTKIMUSNEUVOSTO ICES antoi 15.9. Jos tämä toteutuisi, niin Pohjanlahden rannikkokalastuksessa olisi tutkijoiden mukaan mahdollista pyytää kaupallisesti ja vapaa-ajan kalastuksessa yhteensä 75?000 lohta. Päätösesitys valmistellaan Baltfish-organisaatiossa ja hyväksytään EU-ministerineuvostossa lokakuussa. Kaikkein suurin nousu tapahtuisi pohjoisen jokiin nousevien lohien määrässä, sillä sinne säästyisi suurin osa etelässä pyytämättä jäävistä lohista. ESITYKSEN TOTEUTUMINEN lähes puolittaisi Pääallas-Pohjanlahden lohen kokonaiskiintiön ja lopettaisi lohen merikalastuksen Ahvenanmeren eteläpuolella. Samalla muuttuisi pitkään vallinnut EU-jäsenmaiden välinen suhteellinen vakaus kiintiöiden suuruuden suhteen. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomenlahden osalta neuvo oli aikaisempien vuosien kaltainen. EU-komissio antaa neuvonannon pohjalta säätelyehdotuksen. Pääallas-Pohjanlahden lohen osalta neuvo oli sitä vastoin aivan uudenlainen: useampiin lohikantoihin kohdistuvaan sekakantakalastukseen esitetään nollakiintiötä sekä kaupalliseen että vapaa-ajan kalastukseen. Suomen ja Ruotsin kannalta esitys toisi uusia kalastusmahdollisuuksia
PR O KA LA RY Ikääntyneiden ja kuntoutettujen jokihelmisimpukoiden kuukauden ikäisiä poikasia, jotka on kasvatettu laitosolosuhteissa Konneveden tutkimusasemalla. Kala on terveellistä, sen tietää jokainen. Syyskuusta toukokuuhun aurinko ei kuitenkaan paista tarpeeksi, ja siksi D-vitamiinia on tärkeä saada myös ravinnosta. Proteiinia ja kivennäisaineita. Kala on verraton D-vitamiinin lähde. Biologiselta arvoltaan kalan proteiini on yhtä hyvää lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kanssa. Hanke kattaa Suomessa 32 jokea ja parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä Suomessa. Hyvää, pehmeää rasvaa. D-vitamiini on erittäin tärkeä luuston terveydelle ja sitä muodostuu iholla auringonvalossa. MIKSI KALA ON NIIN TERVEELLISTÄ. Suositus on, että kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Kaloissa oleva rasva on puolestaan pehmeää rasvaa, ja se sisältää ihmiselle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja. Moni suomalainen syö liikaa kovia rasvoja, joita on esimerkiksi voissa ja punaisessa lihassa. Jyväskylän yliopiston johtama 6-vuotinen hanke alkoi syyskuussa ja sen kokonaisbudjetti on lähes 15,9 miljoonaa euroa. 3. JO U N I TA SK IN EN , JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST O. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET Jokihelmisimpukoille 15,9 miljoonaa Uudessa Euroopan komission rahoittamassa ennätyssuuressa LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, tilaa ja elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Pro Kala ry on listannut tärkeimmät tekijät kalan terveellisyyteen: 1. Mutta mikä kalasta tekee niin terveellistä. 2
Viime vuonna huippuunsa noussut kalastusinto on jatkunut edelleen kovempana kuin vuonna 2019, jolloin kalastonhoitomaksujen koko vuoden tuotto oli 8,9 miljoonaa euroa. Suomen Kalastuslehti 6 • 7 LYHYET JO U N I TA SK IN EN , JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST O 9 500 000 Kuluvan vuoden kalastonhoitomaksuja on lunastettu yli 250 000 kappaletta ja tuottoa on kertynyt noin 9,5 miljoonaa euroa. Loppuvuoden 2021 aikana kaikkien ministeriöiden henkilökunnan sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Maksuja on lunastettu verkkaisemmin kuin viime vuonna, jolloin tuotto ylitti elokuun lopussa jo 10 miljoonaa euroa. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja kasvatusaltaan pohjalla.. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan. 25-vuotiaiden kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan. Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan. Viime vuonna suhteellisesti eniten kasvoi juuri 55 vuotta täyttäneiden ja 18 . Metsähallitus 10.9.2021 GOV.FI Valtioneuvosto ottaa käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen gov.fi. Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat uudistuksen jälkeen pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@ gov.fi. Metsähallituksen verkkopalvelujen käyttäjätietojen perusteella maksuvelvollisen ikäryhmän nuorimpien kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan on laskenut viime vuodesta eniten, kun taas iäkkäimpien kiinnostus on pysynyt lähes viime vuoden tasolla
8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET Myllykosken esisopimus allekirjoitettiin 31.8.2021 Kuusinkijoki kuntoon ry ja Koskienergia Koskivoima Oy solmivat 31.8.2021 esisopimuksen Myllykosken voimalaitoksen kaupasta. Pyykkijahtia voi pelata kännykällä osoitteessa www.pyykkijahti.fi Piilijoen katkovan maavallin poistaminen ja uoman palauttaminen luonnontilaan on toinen mahdollisista entisöintitavoista M AA N M IT TA U SL AI TO S JA AK KO TÖ RM ÄN EN. Kartan merkinnän ja todellisen sijainnin ero voi olla pahimmillaan kymmeniä metrejä. Suomessa on noin 13 miljoonaa rajapyykkiä, joista jopa 3 miljoonan sijaintitarkkuus kartalla heittää. Pyykkijahdin pelaamista voi jatkaa ainakin tämän vuoden loppuun. Koskienergia Oy voi jatkaa voimalalaitoksen käyttöä 31.5.2023 saakka, jonka jälkeen sen toiminta tullaan pysäyttämään ja alueen ennallistaminen aloitetaan. Kokeilu on tähän mennessä tuottanut hyviä tuloksia, ja aktiivisten pelaajien ansiosta Maanmittauslaitos on saanut hyödyllistä tietoa jo yli 15 000 rajapyykin sijainnista. PYYKKIJAHTI-KOKEILU JATKUU Maanmittauslaitoksen Pyykkijahti-pelissä etsitään ja merkitään kartalle rajapyykkien sijainteja. Lopullisesti kauppa viimeistellään 31.12.2022, jonka jälkeen Myllykosken voimalaitos ympäröivine vesija maa-alueineen tulee siirtymään Kuusinkijoki kuntoon ry:n omistukseen. Kuluneena kesänä Maanmittauslaitos lähti kokeilemaan, voisiko pyykkien sijaintia kartalla tarkentaa kännykkäpelin avulla
Maastotai taustakarttoja, laserkeilausaineistoja, maastotietokantaa, korkeusmalleja, ilmakuvia tai kiinteistörekisterin tietoja. ELY-keskus käsittelee sähköiset hakemukset ensimmäisinä. Hakija voi kuitenkin edelleen halutessaan jättää hakemuksensa paperisena virallisella hakulomakkeella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon. ”Kyseiset kosket ovat järvitaimenen merkittävimpiä lisääntymiskohteita koko Suur-Saimaan alueella ja otettu yhdeksi järvitaimenohjelman kärkikohteista”, ELY-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo. Näissä palveluissa pääset helposti katselemaan ja tutustumaan erilaisiin karttaja paikkatietoaineistoihin. Kuluvana vuonna sähköinen haku on ensisijainen hakumenettely. OSAKASKUNNAN HAKEMUS HYLÄTTIIN Liikenneja viestintävirasto Traficom on hylännyt Virmajärven osakaskunnan hakemuksen, jossa osakaskunta halusi kieltää vesiskoottereiden ja muiden vastaavien vesikulkuneuvojen käytön järvellä. Palveluissa on myös toiminnallisuuksia, kuten esimerkiksi paikan haku osoitteen, kiinteistötunnuksen tai paikannimen perusteella, pinta-alan mittaus ja linkkien teko. TA PI O G U ST AF SS O N. Päätös tulee voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 30.11.2021 ja on voimassa toistaiseksi. Kiellon sijaan Traficom määräsi vesikulkuneuvoille 15 kilometrin tuntinopeusrajoituksen. Lisäksi aallokon aiheuttaminen Virmajärven Kuljunselän ja Haudanselän välisellä vesialueella on kielletty. Korvausten hakuaika on 1. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET RAJAPINTAPALVELU VAI TIEDOSTOPALVELU – KUMMAN VALITSET. 2021. – 1. Karttapaikka ja Paikkatietoikkuna ovat hyviä esimerkkejä käyttöliittymistä, joissa hyödynnetään rajapintapalveluja. Yle 10.9.2021 Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy toteuttaa ELY-keskuksen kalaviranomaisen toimeksiantamana virtavesikunnostuksia Savitaipaleella sijaitsevilla Parta-, Saunaja Kärnäkoskilla yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tarvitsetko Maanmittauslaitoksen karttaja paikkatietoaineistoja. 9. HYLJEKORVAUKSET SÄHKÖISINÄ Varsinais-Suomen ELY-keskus jatkaa hyljeja merimetsokorvauskäsittelyn vaiheittaista siirtämistä kokonaan sähköiseen hakumenettelyyn. 11
10 • Suomen Kalastuslehti 6 Konsta Kankaala harjoittaa kaupallista kalastusta Hauhonselällä.
Miten tästä selvitään. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 Kaupallisen kalastuksen luvat Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on kasvattaa suomalaisten kalan käyttöä. TEKSTI ELIAS RAUHALA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Tämä luo varmasti painetta myös lupien myöntämiseen kaupalliselle kalastukselle
Kaupallinen kalastus ei kuitenkaan onnistu ilman kalavesiä ja useimmat rikkaat kalavedet ovat yksityisomistuksessa, mikä tarkoittaa, että kalastukseen pitää saada lupa kalaveden omistajalta. Osakaskunta siis määrää kalastuksesta vesialueellaan ja päättää siitä, miten paljon, millä ehdoilla ja millä hinnalla kalastuslupia myydään – vai myydäänkö ollenkaan. Kannattaako osakaskunnan myöntää kaupalliseen kalastukseen lupia ja onko osakaskunnan pakko niitä myöntää. Tällöin kaupallinen kalastaja voi hankkia kalastusoikeutta vesialueelle erilaisin tavoin. Valtion taloudellinen ja hallinnollinen tuki kaupalliselle kalastukselle on siis tulevaisuudessa taattu. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä 8.?7.?2021 ja valtioneuvoston kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaan tavoite on, että vuonna 2035 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2?–?3 kertaa viikossa – tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että kaupallinen kalastus tulee vesiviljelyn ohella kasvamaan toimialana tulevaisuudessa. Tässä kirjoituksessa asiaa tarkastellaan osakaskunnan näkökulmasta. Pelkästään se, että kalastusta harjoitetaan kaupallisin perustein, ei siis oikeuta kaupallisen kalastajan osakkuuden perusteella tapahtuvan kalastuksen rajoittamiseen. Valtioneuvoston visio esimerkiksi sisävesikalastuksen osalta on se, että I-ryhmään kuuluvien ammattikalastajien määrä nousisi 269 henkilöstä 350 henkilöön vuoteen 2035 mennessä. Yhteisaluelain yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua, eikä siten esimerkiksi kaupallista kalastajaa saa asettaa osakkaana epätasa-arvoiseen asemaan muihin osakkaisiin nähden pelkästään osakkaan kaupallisen tarkoituksen perusteella. Kun osakaskunta päättää kalastuksesta alueellaan on sen siis otettava huomioon käyttöja hoitosuunnitelma – tarkoitti se sitten kalastuksen rajoittamista tai sitä, että kalastukselle hyvin sopivalla alueella pitää kaupalliselle kalastukselle järjestää mahdollisuuksia. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 K aupallinen kalastus puhututtaa ja tulevaisuudessa varmasti vielä enemmän. Kalastuslain perusteella kaupallinen kalastaja voi toisaalta myös hankkia yksittäiseltä tai useammalta osakaskunnan osakkaalta heille osakkaan kuuluvaa kalastusoikeutta. Oikeutta on kuitenkin rajoitettu Omistajan oikeutta kalastaa ja määrätä kalastuksesta on nykyisessä kalastuslaissa eri tavoin rajoitettu ja lakiin sisältyy useita säännöksiä, joiden nojalla kalastusoikeuden tosiasiallista sisältöä voidaan edelleen muokata. Lähtökohta on siis se, että osakaskunta – ja tarkemmin vielä osakaskunnan kokous – päättää vesialueellaan myytävistä luvista toisaalta perustuslain takaaman omaisuuden suojan ja toisaalta sopimusvapauden perusteella. Ulkopuolinen kaupallinen kalastaja Kaupallinen kalastaja ei välttämättä ole osakaskunnan osakas. Vesialueen omistajana voi olla luonnollinen henkilö, osakaskunta tai muu oikeushenkilö. Kaupallinen kalastaja osakkaana Kaupallinen kalastaja voi olla osakaskunnan osakas, jolloin kaupalliselle kalastajalle kuuluvat samat oikeudet, kuin muille osakkaille osakaskunnassa. Paitsi että vesialueen omistaja ei voi puuttua yleiskalastusoikeuksien nojalla tapahtuvaan kalastamiseen, on vesialueen omistajan noudatettava kalastuslain mukaan kalatalousalueen laatimaa käyttöja hoitosuunnitelmaa ja osaltaan edesauttaa sen toimeenpanemista vesialueella. Oikeus kuuluu omistajalle Lähtökohta on se, että oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle. Osakaskunta voi esimerkiksi vuokrata kaupalliselle kalastajalle koko vesialueen tai osan siitä osakaskunnan kokouksen päätöksellä kalastusta varten. Mikä on tilanne tällä hetkellä. Tällöin kaupallinen kalastaja saa kalastaa osakkaalta hankitun kalasTavoite on, että vuonna 2035 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2?–?3 kertaa viikossa.
On vältettävä tilannetta, jossa osakaskunnan toimitsijalle tai hoitokunnalle annetaan osakaskunnan kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa. Ellei osakaskunta ole kokouksessaan päättänyt, että kalastuslupien määrää koskien tiettyä henkilöä kohden on rajoitettu, voi kaupallinen kalastaja periaatteessa hankkia lupia niin paljon kuin niitä on myynnissä. Parhaimmillaan toiminta elinvoimaistuu ja kalavesien hoitoon saadaan lisää taloudellista pontta.. 2) Osakaskunnan kokouksessa saadaan päättää vain kokouskutsussa mainituista asioista, joten mahdollisesta pyydysyksikkömääristä päättämisestä ja kalastuslupien myynnistä tai vesialueen vuokraamisesta on mainittava kokouskutsussa. 3) Kokouksessa päätetään pyydysyksikkömäärät ottaen huomioon käyttöja hoitosuunnitelman asettamat raamit. 4) Osakaskunnan hoitokunta tai toimitsija voidaan valtuuttaa osakaskunnan kokouksen päätöksellä tekemään vuokrasopimus tai myymään kalastuslupia. Myönnetyssä luvassa voi olla ehtoja Useimmiten kaupalliseen kalastukseen hankitaan lupia suoraan osakaskunnalta. Yhteisen vesialueen osakkaan on huolehdittava siitä, että luvansaaja – tässä tapauksessa kaupallinen kalastaja – ei kalastaessaan ylitä osakkaalle kuuluvan kalastusoikeuden enimmäismäärää. Mikäli pyydysyksikkömäärästä osa varataan ulkopuolisille myytäviä kalastuslupia varten, tulee kokouksessa päättää kalastuslupien sisällöstä, hinnoista ja ehdoista. Osakaskunnan kokouksen on vesialueen vuokraamista koskevan päätöksen yhteydessä syytä päättää – kuten kalastuslupien osalta – vuokraamisen sisällöstä, hinnoista ja ehdoista sekä kenelle alue vuokrataan. Tavoitteeseen pyritään muun muassa määrittelemällä kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet, joita koskevia kalastuslupia ja kalastusoikeuksien vuokrasopimuksia kalavesien omistajat sitoutuisivat tekemään alueen kaupallisten kalastajien kanssa.”. Ehdot voivat koskea verkon silmäkokoja, kalastettavia kalalajeja, kalojen alamittoja, saaliin raportointivelvollisuutta ja lupien kestoa sekä hintoja. Kokouksessa voidaan myös päättää vesialueen tai sen osan vuokraamisesta yksinkertaisella enemmistöllä mutta mikäli vuokra-aika on yli viisi vuotta, tulee päätös tehdä yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti määräenemmistöpäätöksenä. Osakaskunta voi kalastuslupia myydessään asettaa monenlaisia ehtoja kalastusluville sopimusvapauden puitteissa. Valtuutuksen on syytä olla tarpeeksi tarkkarajainen. Osakaskunnan päätösvalta ja KHS Osakaskunta voi lähtökohtaisesti päättää, että lupia ei myydä ollenkaan kaupalliseen kalastukseen tai että kaupalliseen kalastukseen myydään vain osa kalastusluvista. Tämä osaltaan tarkoittaa sitä, että mikäli vesialue on kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuva ja tietenkin se, että kalakannat kestävät suunnitelmien perusteella kalastusta riittävästi, tulisi osakaskunnan pyrkiä siihen, että se myöntää lupia kauAskelmerkit onnistuneeseen kalastuslupien myyntiin: 1) Osakaskunnan kokous kutsutaan koolle hoitokunnan tai toimitsijan toimesta osakaskunnan yhteisaluelain ja osakaskunnan sääntöjen puitteissa (järjestäytynyt osakaskunta). 5) Mikäli kalastuslupien myynti tai vesialueen vuokraaminen sujuu suunnitelmien mukaisesti ja on huolella toteutettu, osakaskunnalle syntyy mukavaa kassavirtaa lupien myynnistä ja sopimusten tekemisestä. Osakaskunta on voinut kokouksessaan päättää siitä, että se myy kalastuslupia osakaskunnan ulkopuolisille henkilöille. Kaupallinen kalastaja voi hankkia näitä lupia itselleen ja kalastaa niiden perusteella. Pyydysyksikkömäärät jaetaan lähtökohtaisesti osakkaiden vesialueosuuksien mukaisesti tai yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 7 kohdan perusteella määräenemmistöpäätöksellä tästä poikkeavasti. Suomen Kalastuslehti 6 • 13 tusoikeuden perusteella osakkaalle kuuluvan kalastusoikeuden puitteissa. Kalastuslain esitöissä on todettu, että: ”Lain yhtenä tavoitteena on ammattikalastajien toimintaedellytysten parantaminen. Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista
Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet tulee keskusliiton näkemyksen mukaan määritellä laajasti sekä useat kaupallisen kalastuksen harjoittamistavat huomioiden. 39) ilmenee, että muuna käyttönä tässä yhteydessä pidettäisiin esimerkiksi alueella jo harjoitettavaa kaupallista kalastusta, joka tapahtuu kalastusoikeuden haltijalta saatuun lupaan perustuen. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan mietinnön (MmVM 31/2014 vp., s. Mitä merkittävä haitta voisi olla. Tällaiseen tilanteeseen voi johtaa joskus muun muassa vesialueen omistajan sopimuksentekohaluttomuus tai passiivisuus. Lähtökohtaisesti kokonaispyydysyksikkömäärä jaetaan osakkaiden kesken vesialueosuuksien mukaisesti – tästä voidaan poiketa yhteisaluelain mukaisin määräenemmistöpäätöksin. 7) mukaan lupajärjestelmä on tarkoitettu vasta viimeiseksi keinoksi saada selkeästi vajaalla käytöllä olevat vesialueet hallitusti ja rajoitetusti ammattikalastuksen käyttöön. Kalastusluvat tuovat mukavaa kassavirtaa osakaskunnalle, jolla voidaan tarvittaessa järjestää vesialueen kunnostuksia, kalojen istutuksia, kalastuksen valvontaa ja muuta osakaskunnan tarpeelliseksi katsomaa toimintaa vesialueen hoitamiseksi ja kalakantojen elinvoimaisuuden ylläitämiseksi. Niille ei saa syntyä merkittävää haittaa kaupallisesta kalastuksesta. Pääsääntönä on edelleen kaupallisen kalastuksen harjoittaminen joko kalastusoikeuden omistuksen nojalla tai kalastusoikeuden haltijan antamaan lupaan tai vuokrasopimukseen perustuen taikka Suomen talousvyöhykkeellä tai yleisillä vesialueilla olevan yleisen kalastusoikeuden nojalla. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 palliseen kalastukseen. Käyttöja hoitosuunnitelmien tarkoitus on ottaa huomioon alueella tapahtuvan kalastuksen sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Kun osakaskunta päättää, että alue soveltuu hyvin kalastukseen ja kalakannat kestävät tutkitusti myös osakkaiden ja yleiskalastusoikeuksien lisäksi ylimääräisen kalastuksen, on osakaskunnan kokouksessa hyvä keskustella kalastuslupien asettamisesta myyntiin. Suunnitelmat tuodaan käytäntöön osakaskunnan kokouksessa, jossa päätetään käyttöja hoitosuunnitelman raameissa kalastuksen järjestämisestä. Troolausta on sisävesillä aiemmin saatettu rajoittaa häiritsevän melun vuoksi niin, että se on ollut kielletty jonain viikon päivinä tai kellonaikoina. Käytännössä se tarkoittaa osakaskunnan vesialueella käytettävän kokonaispyydysyksikkömäärän rajaamista siten, että alueen kalakannat kestävät kokonaispyydysyksikkömäärällä tapahtuvan aktiivisen kalastuksen. Tämä tietysti pohjautuu kalastuslain 41 §:ään, jonka mukaan kalastus on järjestettävä käyttöja hoitosuunnitelman mukaisesti ja siitä vastaa kalastusoikeuden haltija, eli tässä tapauksessa osakaskunta. Vesialueen omistajat voivat käyttöja hoitosuunnitelmaprosessiin osallistumalla vaikuttaa omalta osaltaan kaupalliseen kalastukseen soveltuvien alueiden määrittämiseen. Merkittävä haitta ELY joutuu lupaa myöntäessään huomioimaan myös rannanomistajat ja alueen muun käytön. Tarja Lötjönen laskee Tarmo Tolvasen kanssa troolilla vedetyn muikkusaaliin jäihin Haukivedellä.. ELY on viimeinen oljenkorsi Viime kädessä kaupallisilla kalastajilla on tulevaisuudessa kalastuslain 13 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä mahdollisuus saada vesialueen omistajan sijaan ELY-keskukselta alueellinen lupa kalastukseen – siis ilman vesialueen omistajan suostumusta. Kalastuslain esitöistä (HE 192/2014 vp., s. Osa pyydysyksiköistä voidaan varata osakaskunnan ulkopuolisille tahoille, kuten kaupallisille kalastajille, myytäviksi kalastuslupina. Lopuksi voidaan todeta, että vaikka kalakantojen todellisesta tilasta ei useinkaan ole kovinkaan vahvaa kuvaa, niin riitoja on syytä välttää, sillä ne maksavat rahaa ja aikaa – parhaiten riidat ehkäistään ennalta ja laatimalla osakaskunnan kokouksessa selvät pelisäännöt kalastuslupien myynnille ja ehdoille ja keskustelemalla vesialueesta kiinnostuneen kaupallisen kalastajan kanssa. Kalastuspainetta ei tule ylittää Tärkeää on se, että osakaskunta päättää kokonaispyydysyksikkömäärästä siten, että se ottaa kaiken vesialueen kalastuksen huomioon – sekä osakkaiden oman että yleiskalastusoikeuksilla tapahtuvan kalastuksen, että mahdollisten ulkopuolisille myytävien kalastuslupien perusteella tapahtuvan kalastuksen. Käyttöja hoitosuunnitelmalla maaliin Kalatalouden Keskusliiton näkökulma on se, että lähtökohtaisesti kaupallisen kalastuksen, osakkaiden kalastusoikeuden ja muun yleiskalastusoikeuden intressit ovat sovitettavissa hyvin yhteen. Tällöin vesialueelle on mitoitettu kalastuspaine oikein. Paras lopputulos usein saadaan siten, että osakaskunta aktiivisena päättää itse kalastuslupien ehdoista ja myy niitä itse osakaskunnan ulkopuolisille tahoille. On kuitenkin huomioitava, että vesialue on oltava käyttöja hoitosuunnitelmassa määritetty kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi, kalakannat kestävät kaupallisen kalastuksen, kaupallisesta kalastuksesta ei aiheudu merkittävää häiriötä alueella ja että kalatalousalueen avustuksella asiassa on ensin yritetty neuvotella sopimusratkaisusta
Suomen Kalastuslehti 6 • 15
Nylands Fiskarförbund rf 12. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Ålands Fiskare rf 21. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. 16 • Suomen Kalastuslehti 6 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18
Valtakunnallisen kalastuspäivän viettoa Kuopiossa.. Suomen Kalastuslehti 6 • 17 Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry Meillä työskentelevät toiminnanjohtaja Ari Pyykkönen ja kalatalousneuvoja Tommi Rautiainen. 10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous perustuu entistä enemmän tutkitun tiedon pohjalle luotuihin käytänteisiin. Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostitse ja puhelimitse. Hoidamme 10 kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta ja meillä on 280 jäsenosakaskuntaa. Mielenkiintoisen alueestamme tekee sitoutunut ja aktiivinen sidosryhmäverkosto. Heidän pääasialliset toimenkuvansa ovat kalatalousalueiden toiminnanjohtajatehtävät ja osakaskuntaneuvonta. Panostamme tänä vuonna kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadintaan ja valmiiksi saattamiseen. Tärkeimpiä asioita Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen alueella ovat osakaskuntaneuvonta, koska alueellamme on paljon aktiivisia osakaskuntia sekä kalatalousalueiden toiminnanjohtajuus ja kalavesien hoito. Yksi erikoisimmista kalalajeista toimialueella on ankerias, jonka perässä lajikalastajat saapuvat pitkänkin matkan päästä. Alalle on saatu uusia toimijoita ja osakaskuntatoiminta on kehittynyt kohti isompia yksiköitä. Alueellamme on paljon aktiivisia osakaskuntatoimijoita, jotka yhdessä kalatalousaluetoimijoiden kanssa tekevät valtavasti töitä hyvien kalavesien ja kalastuksen puolesta. Alueemme osakaskunnissa toimii lukuisia aktiivisia nuorisotoimijoita, jotka omalta osaltaan luovat jatkuvuutta alalle
Kalatalouskeskuksen jäseninä on muun muassa kalatalousyhteisöjä, alueen kuntia, matkailukalastusyrittäjiä, kalaja rapualan yrittäjiä sekä alan harrastajia. Toimintamme ytimenä on ollut talkoohengen luominen vesienhoitoon. Kalatalouskeskus toimii laajalla alueella Hollolasta, Lahdesta ja Nastolasta pohjoiseen Hartolaan sekä itään Kouvolaan. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry Pyydystalkoilla on jo yli 25 vuoden perinteet.. Vesien puhtaus takaa monipuoliset virkistysja kalastusmahdollisuudet. Pyydystalkoot on jo yli 25 vuoden ajan koonnut 50?-?70 osakaskuntien ja kalastajajärjestöjen henkilöä mukaan yhteiseen toimintaan tammikuussa. Lisäksi kunnat, yritykset ja säätiöt ovat tukeneet toimintaa tarvikehankinnoissa ja varustamisessa. 18 • Suomen Kalastuslehti 6 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus (PHKK) on vuonna 1908 perustettu ja 2005 itsenäiseksi rekisteröitynyt maakunnallinen neuvontajärjestö, joka työskentelee kalojen, kalavesien ja näitä hyödyntävien ihmisten hyväksi. Toiminnanjohtajan virka on yhdistyksessä tällä hetkellä avoinna, joten juuri nyt meidät tavoittaa parhaiten olemalla yhteydessä puhaanjohtaja Tapani Pietariin. Ydinosaamista ovat neuvontatyön lisäksi olleet kalanistutuksien, jokien kunnostuksien, kalastusvalvonnan, koululaisten kalapäivien ja lastentapahtumien järjestäminen. Kalavesienhoito on meille sydämen asia
Vantaanjoen kalatalousalueen vesipinta-ala on yksi Suomen pienimmistä, mutta alueen sijainnista johtuen toiminta on erittäin vilkasta niin kalastuksen kuin alueella sijaitsevien yhdyskuntien ja teollisen toiminnan osalta. Liitto hoitaa Uudenmaan 11 kalatalousalueista yhden eli Vantaanjoen kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Kalojen istutustoiminta ajoittuu lähes koko avovesikauden ajalle ja etenkin syyspuolella se vie suurimman osan työajastamme. Päivittäisessä työssä autamme jäsenistöä kokousten, kalastuksen, kalastuksenvalvonnan ja muiden arkisten asioiden hoidossa. Tapaus ei runsaan saaliin muodossa kuitenkaan varsinaisesti aiheuttanut kalastajalle suuria riemunkiljahduksia. Liiton jäsenistö (noin 180 yhteisöä) koostuu alueen järjestäytyneistä kalavesien osakaskunnista, kalatalousalueista, kalastusyhdistyksistä sekä kalastajaseuroista. Yksi parhaista kalajutuista on se, kun erään ammattikalastajamme lohirysään ui varastettu purjevene. Yhteystietomme löytyvät osoitteesta www.uudenmaankalatalous.fi. Kokoaikaisena työskentelee toiminnanjohtaja Aki Laitila, avovesikaudella kalankuljetusja neuvontatehtäviä hoitaa Antti Jukkala ja toimistotöiden kiireapulaisena toimii Anita Mattila. Hanketoimintamme painottuu lasten ja nuorten kalastusharrastusten edistämiseen. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 Liitossa työskentelee pieni, mutta iskukykyinen ryhmä. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry Uudellemaalle istutetaan vuosittain kymmeniätuhansia ankeriaan poikasia kalavedenomistajien ja valtion toimesta.. Alueella tavattavien kalojen lajikirjo on erittäin monipuolinen, josta johtuen alue on erinomainen muun muassa kalabongareille. Suurimpia haasteita toimialueemme kalataloussa on pärjätä kilpajuoksussa alati muuttuvan yhteiskunnan, kuormittajien ja sääntöviidakon keskellä sekä ylläpitää niin uhanalaisia kuin vahvoja kalakantoja. Hoidamme oman jäsenkuntamme kalatilausten toimituksia sekä joitakin kalaviranomaisen hallinnoimia kalatalousmaksuvelvoitteita. Runsaiden kalakantojen, kalavesien tuoton ja terveellisen lähikalaruoan saatavuuden lisäksi haasteena on myös löytää uusia kalastajia paikoin autioituville kalavesille. Alueemme erikoispiirteenä voidaan mainita, että täältä löytyy erittäin monipuolisia kalastusmahdollisuuksia kirkasvetisiä latva-alueiden puroja järvivesiä, savisameita jokija järvialueita, merialueiden sisälahtia, ulkoluotoja ja avomerta unohtamatta. Järjestämme yhdessä jäsenistömme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa koululaisten onkipäiviä. Alueen uhanalaiset kalakannat ja edunvalvonta luovat erityisen haasteen kalatalousalueen ja myös liiton toiminnalle
Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin 16. kerran 25. Korona rajoitti tapahtumien järjestämistä, mutta kalaan päästiin silti monella paikkakunnalla. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Valtakunnallinen kalastuspäivä toteutui sittenkin. elokuuta. Kuva Petri Tiihonen. 20 • Suomen Kalastuslehti 6 Rautalammilaisen Matti Lohen koulun 6A ja 6B luokan oppilaat lähtivät heti testaamaan Koululuokkien kalabongauskisassa voittamaansa kalastussettiä ja saalista tuli