Suomen Kalastuslehti 6 • 1 6/2020 10 Valtakunnallinen kalastuspäivä
Kaksi kiinnikettä takaa pinssin liikkumattomuuden. 2 • Suomen Kalastuslehti 6 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net TINAPINSSIT Korkealaatuiset tinapinssit. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 3,50 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Pinssin takana yksi kiinnike. Hinta: 5,50 € EMALOIDUT KALAPINSSIT Emaloitu, värikäs ja laadukas pinssi
20 Kalastajilla on arvokasta tietoa 22 Pienimuotoinen kalastus Suomessa ja Euroopassa 26 Modernia osakaskuntatoimintaa 28 Lohella menee jo paremmin 30 Koolla on väliä kutupuuhissa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Valtakunnallisena kalastuspäivänä lapset pääsivät kalaan Helsingissö. Suomen Kalastuslehti 6 • 3 Sisältö 10 Kalastusta koronan varjossa 16 Useampi kokki, parempi soppa. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto SH U TT ER ST O CK
Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Hinta: 7 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kotimaan luonnossa vietetyn vapaa-ajan lisääntyminen vaikuttaa nyt muutamassa kuukaudessa tehneen harrastajamäärille sen, mihin alan toimijat ovat vuosikausia turhaan pyrkineet. Vuoden sisällä nähdään, näkyykö kehitys kalatalouskoulutuksen hakijamäärän kasvuna. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 6 • 5 Kalatalous nousukierteeseen PÄÄKIRJOITUS Tänä vuonna saatu piristysruiske kalastukseen on liian arvokas hukattavaksi.” KEVÄÄLTÄ SIIRTYNYT Valtakunnallinen kalastuspäivä saatiin elokuussa valtakunnan tautitilanteesta huolimatta läpivietyä. Vuosi 2020 tulee kuitenkin olemaan kalatalouden aikasarjoissa monin tavoin poikkeuksellinen. Uudet kalastajat ovat potentiaalisia osallistujia myös kalavesien kunnostustoimissa ja muussa vapaaehtoistoiminnassa. Kalastuslupia on lunastettu enemmän kuin kertaakaan nykyisen kalastuslain voimassaoloaikana. Kalatalousneuvojille kesä oli todella kiireinen kasvaneita harrastajamääriä palvellessa. Tuhannet koululaiset eri puolilla Suomea pääsivät oman koululuokkansa kanssa tutustumaan kalastukseen. Aktiivisimmat tai hyväonnisimmat luokat voittivat lisäksi kalastusvälineet samaan aikaan pidetystä Koululuokkien Kalabongauskisasta. NUORTEN LAAJAMITTAISEN houkuttelun kalastuksen pariin luulisi olevan helppoa pitkän rannikon ja lähes 200?000 järven maassa. Silti kalastuksen harrastajamäärät ovat olleet tilastojen mukaan pitkään laskusuunnassa ammattikalastajista puhumattakaan. TÄNÄ VUONNA saatu piristysruiske kalastukseen on liian arvokas hukattavaksi. Nuoret saattavat jopa löytää tulevaisuutensa kalatalouden ammattilaisina
Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaisia valtakunnan ja paikallisen tason aiheita. Porvoon ruokakoulun menussa oli muun muassa haukipullia, grillattua ahventa ja seljankaa. Molemmat lajit ovat rauhoitettuja tammikuun 1. 6 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET ETKÖ VIELÄ SAA AHVENPOSTIA. päivään. Kaikki Suomen 40 ruokakoulua ovat 4-5 päivän mittaisia leirejä. 2020 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 231 yksilöä. Maaja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä. – 31. 2019 ja 16. ITÄMERENNORPAN SAALIIT KASVOIVAT Halleja saatiin saaliiksi 19 % vähemmän ja itämerennorppia 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ahvenposti on Kalatalouden Keskusliiton sähköinen uutiskirje osakaskunnille, kalatalousalueille ja kaupallisille kalastajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. 4. Suomen riistakeskus 20.8.2020 4H:n ruokakoulun teemana oli kala Yli 600 lasta osallistui tänä vuonna 4H-yhdistyksen ruokakouluun, jonka teemana oli kala. Leirin viimeisenä päivänä katettiin pöytä perheillalliselle vanhemmille ja sisaruksille, kertoo Maria Lill-Smeds Porvoon 4H-yhdistyksestä. päivästä huhtikuun 15. Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi yhteensä 311 yksilöä. Maaja metsätalousministeriön säätämä kiintiö oli 325 norppaa Perämeren?Merenkurkun kannanhoitoalueella, joka ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin. – 31. Kalatalouden Keskusliitto oli mukana yhteistyökumppanina. M AR IA LI LL -S M ED S Kalastaja Marie Kellgren kertoi kalastuksesta Porvoon ruokakoulun lapsille.. Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1. 8. 12. Mikäli haluat tilata uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi, voit tehdä tilauksen Ahvennetin Ajankohtaista sivun Ahvenposti 5/2020 jutun yhteydessä löytyvästä linkistä. 7
Suomen Kalastuslehti 6 • 7 LYHYET 10 M€ Tänä vuonna lunastettujen kalastonhoitomaksujen tuotto ylitti syyskuun alussa 10 miljoonaa euroa, kertoo Metsähallitus. Kalastonhoitomaksuista on kertynyt syyskuun alkuun mennessä tuottoa lähes 20 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Metsähallituksen kyselyn mukaan tuoton kasvua selittää sekä kalastajien määrän lisääntyminen että aiemmin kalastaneiden suurempi maksamisaktiivisuus. Ympäristöohjelmassa osallistutaan kahteen täplärapujen hävittämiseen tähtäävään kokeiluun jokirapualueilla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja kokeillaan myös uudentyyppistä täplärapujen vaellusestettä. Kyselyyn vastanneista, ensimmäistä kertaa kalastonhoitomaksun maksaneista noin 60 % kertoi kalastaneensa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Porvoon ruokakoulussa lapset oppivat ruuan laiton lisöksi muun muassa perkaamaan ahvenia. TA PI O G U ST AF SS O N. Heistä noin puolet koki lisääntyneen vapaa-ajan vaikuttaneen harrastuksen aloittamiseen. M AR IA LI LL -S M ED S KOKEILU TÄPLÄRAVUN HÄVITTÄMISEKSI Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämän kalatalouden ympäristöohjelman toinen vaihe käynnistyi kesällä 2020
Kunnostustoimissa olivat mukana myös WWF sekä paikallisia kiinnostuneita tahoja. Keljonpuro kunnostuksen valmistuttua. Kaupallisessa volyymikalastuksessa tulee pyrkiä siihen, että kalojen tainnutus kalastusaluksilla voidaan ottaa käyttöön. 8 • Suomen Kalastuslehti 6 LYHYET Järvitaimen sai apua lisääntymiseen Jyväskylän Keljonkankaalla sijaitsevalla Keljonpurolla tehtyjen kunnostustöiden tavoitteena on parantaa voimakkaasti muokattua purouomaa elinympäristönä ja edistää luonnonvaraisen järvitaimenen lisääntymistä. Vapaa-ajankalastuksen osalta SEYn tavoitteena on muun muassa kalojen asianmukainen tainnuttaminen ja lopettaminen myös massatapahtumissa sekä pyydystä ja päästä -kalastuksen kieltäminen. M AT TI H AV U M ÄK I TA PI O G U ST AF SS O N. SEYn mukaan kalankasvattamot voivat edistää kalojen hyvinvointia yksilötiheyttä optimoimalla ja käyttämällä virikekasvatusta myös ravinnoksi käytettävän kalan kasvatuksessa. Emme halua kieltää alaja ylämittaisten tai rauhoitettujen kalojen palauttamista, vaan kaloille haittaa aiheuttavan huvikalastuksen, jossa kaloja ei ole aikomustakaan pyydystää ruoaksi, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist. Lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Keljon osakaskunta osallistuivat hankkeen kustannuksiin. Hankkeen on toteuttanut KeskiSuomen kalatalouskeskus ry, joka sai siihen valtionavustusta. SEY VAATII PYYDYSTÄ JA PÄÄSTÄ KIELTOA SEY Suomen eläinsuojelu vaatii parannuksia kasvatettujen kalojen ja kalastuksen kohteena olevien kalojen hyvinvointiin
Uudistettujen opetusmateriaalien joukosta löytyvät niin alaja yläkouluille suunnatut sähköiset tehtävät kuin paluun tehnyt klassikko kalamuistipeli. Iijoella tavoitellaan ensimmäisessä vaiheessa tehokkaita lohikalojen ylisiirtoja Raasakan kalatien ja Haapakosken alasvaellusväylän yhteyteen rakennettavien kiinniottolaitteiden avulla. Jokaisen suuremman osakaskunnan kalastuslupatuotevalikoimaan pyritään saamaan muun muassa mökkiyrittäjälupa ja kalastusmatkailuyrittäjälupa. Mikäli koululla ei ole mahdollisuutta viedä lapsia ulos ja kalastamaan, he voivat tutustua kaloihin ja kalastukseen Ahvennetistä löytyvän oppimateriaalin avulla. Yle 10.9.2020 VAELLUSKALATYÖ JATKUU IIJOELLA Iijoen vaelluskalakantojen vahvistamiseksi on alkusyksyllä käynnistetty uusi hanke. Lupa on kolmeksi vuodeksi. Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020 – 2022 rakennetaan smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle, seurataan ja ylisiirretään merilohia ja meritaimenia sekä istutetaan pienpoikasia. Hankkeen tärkeimpänä jatkotoimenpiteenä on maakunnallisen kalastuslupasivuston www.kalastusetela-savo.fi kehittäminen sekä alueen matkailusivustojen kehittäminen kalastuksen ja palvelujen osalta. Hanke on saanut rahoitusta maaja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. ELY-keskus perustelee ampumisen sallimista sillä, että näin turvataan Perhonjoen suistoon vaeltavat siiat ja taimenet. Hanke tarjoaa resursseja sähköisten palvelujen ja lupamyynnin kehittämiseen sekä kalastuslupatuotevalikoiman laajentamiseen. Vuoden 2022 loppuun asti kestävän hankkeen päätavoitteita ovat maakunnallisen kalastuslupasivuston kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen kalataloudessa, matkailussa ja maaseudun kehittämisessä Etelä-Savon alueella. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,4 miljoonaa euroa. Onnistuessaan tämä mahdollistaisi lohikalojen luonnonkierron käynnistymisen melko nopeastikin. Kouluille suunnattu oppimateriaali https://ahven.net/kalasta-tietoa/ opetusmateriaali/ ETELÄ-SAVOSTA KEHITETÄÄN VETOVOIMAISINTA JÄRVIJA VAPAA-AJANKALASTUSKOHDETTA Metsähallituksen hallinnoima Etelä-Savosta vetovoimaisin järvija vapaa-ajankalastuskohde 2020 – 2022 -hanke käynnistyi syyskuun alussa. TA PI O G U ST AF SS O N. LUPA MERIMETSOJEN AMPUMISEEN Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla merimetsot ovat lisääntyneet ja Rödsön osakaskunta on saanut luvan 300 linnun ampumiseen. Suomen Kalastuslehti 6 • 9 LYHYET Kalatalouden Keskusliitto panosti kesällä kouluille suunnatun oppimateriaalin valmistukseen. Syyskuun alussa käynnistyneessä hankkeessa jatketaan osakaskuntien yhdistämistä etenkin Saimaan alueella
10 • Suomen Kalastuslehti 6 Kalastusta koronan varjossa
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. elokuuta. Suomen Kalastuslehti 6 • 11 Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin poikkeuksellisesti 26. Koronavirus siirsi päivän toukokuulta elokuulle ja aiheutti runsaasti peruuntumisia. Helsingissä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla turvavälistä huolehtien
• Tapahtumien tarkoituksena on kertoa kalastuksesta, kotimaisesta kalasta ja sen käytöstä ruokana lapsille ja heitä lähellä oleville aikuisille. VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ • Valtakunnallinen kalastuspäivän virallisena tehtävänä on tuoda kalastusta esille. 12 • Suomen Kalastuslehti 6 L apset pääsivät sittenkin kalaan vaikka Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna vain kolmannes totutusta. Hän haastatteli suorassa lähetyksessä Puotilan ala-asteen koulun 4A-luokan mainioita oppilaita. Koululaiset suorastaan taistelivat viimeisistä heille tarjotuista silakanmuruista. Monelle helsinkiläislapselle tämä oli ensimmäinen kosketus kalastukseen. Moni oppilas toivoi yhtä maukkaita pihvejä kouluun. Ministeri ja lapset hehkuttivat silakkapihvejä Maaja metsätalousministeri Jari Leppä vieraili tilaisuudessa iltapäivällä ja kokeili kalaonneaan suvannolla yhdessä lasten kanssa. Lasten kanssa samaan aikaan paikalle saapui Yle Radio Suomen aamun toimittaja Saara Hirvonen. Lepän mukaan juuri tällä tavalla ja tällaisessa muodossa meidän pitäisi tarjota kalaa lapsille. Lisäksi hän ehti keskustella lasten onginnasta huolehtivien Ammattiopisto Livian Kalatalousja ympäristöopiston opiskelijoiden kanssa kalatalouden opiskelusta. Lasten hehkutus päivästä ja kalasta oli lievästi sanottuna huikeaa. Elokuu ei ollut aivan toukokuun veroinen kalastusaika, mutta melkein kaikki ryhmät saivat kuitenkin kalaa päivän aikana. • Vuodesta 2006 alkaen tutustuttanut yli 100 000 lasta ja nuorta kalastukseen ympäri Suomen. Yksi opettaja pyörsi ennakkoajatuksensa silakkapihveistä ja toivoi saavansa paistajan kotiinsa ruuanlaittoon. Varsinkin monelle kaupunkilaislapselle tämä oli ensimmäinen kerta, kun he kävivät kalassa. Media vahvasti mukana tapahtumassa MTV Uutisaamun toimittaja Mika Tommola saapui paikalle jo hyvissä ajoin ennen lapsia aamu seitsemältä. Tärkein ja odotetuin aktiviteetti lapsille oli onkimaan pääseminen. Kaikesta huolimatta lähes 2?800 lasta 17 paikkakunnalla pääsi päivän aikana tutustumaan kalastuksen saloihin. Erityisesti ministeri innostui kotkalaisen kalastaja Pasi Kauppisen silakkapihveistä ja halusi syödä niitä vielä toisen lautasellisen. Tärkein ja odotetuin aktiviteetti lapsille oli tietysti kalaan pääseminen. Helsingissä järjestäminen oli pitkään epävarmaa Helsingissä Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin Vanhankaupunginkosken suvannolla. Lähetys on katsottavissa ja löytyy netistä hakusanoilla ”MTV kalastuspäivä”. Luokka piti päivästä niin paljon, että he tekivät upean kalataulun kiitokseksi järjestäjille. Uutisaamuun tehtiin pitkä ja vauhdikas suora lähetys kalastuspäivään valmistautumisesta. Myös Helsingissä päivän järjestäminen oli pitkään epävarmaa, mutta onneksi se saatiin pidettyä ja koululaiset pääsivät ulos luontoon ja kalaan. Paikkakunnasta riippuen luvassa oli ohjattua ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä ja kalaruokaa. Ministeri ei ollut ainoa silakkapihvien ystävä suvannon rannalla. Vanhankaupunginkosken suvannon äärellä lapset liikkuivat luokittain ja heille oli tarjolla kotimaisten kalalajien tunnistusta, silakkapihvimaistiaisia, perhokalastusta, veneilyturvallisuutta, hauskaa kalan käsittelyä sekä tietysti itse kalastusta. Tämä oli niin järjestäjien kuin osallistujienkin mielestä hyvä ratkaisu. Silakkapihvejä toivottiin myös kodin ruokapöytään. • Järjestäjinä Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyökumppaniensa kanssa. • Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.
Suomen Kalastuslehti 6 • 13 Kari Nyberg kertomassa kalan rakenteesta. Helsinkiläisen Puotilan ala-asteen koulun 4A-luokka piti kalastuspäivästä niin paljon, että he tekivät kalataulun kiitokseksi järjestäjille.
Kisaviikon aikana Lassi kertoi saaneensa parikiloisen toutaimen, turvan, ahvenen ja törön. Huittisten keskustan lähellä virtaavat Punkalaitumenjoki, joka laskee Loimijokeen. Osanottajien niukka määrä ei vaikuttanut tulostasoon. Bongauskisan voittoon 13 kalalajilla Koululuokkien Kalabongauskisassa oli tänä vuonna aiempaa vähemmän osallistujia. Kotkassa käytiin rysillä Kotkalaisen Otsolan koulun kolmasluokkalaiset tekivät kalastuspäivän rysäretken Kotkan edustalle. Retken aikana tunnistettiin ja perattiin kaloja ja tutustuttiin rysäkalastukseen, kertoo tapahtuman järjestänyt Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast. Alueen historiaankin tutustuttiin. Joonas taas kertoi olleensa kaverin kanssa kalassa päivänä jolloin satoi vuoroin vettä ja rakeita, mutta silti he jatkoivat kalastusta ja lopulta saaliiksi saatiin lahna. Koululuokkien Kalabongauskisaan osallistuneet koulut ja luokat sekä heidän saamansa kalalajien määrä ja kalalajit. Luokalla on oma WhatsApp-ryhmä, jonne saadut saaliit ilmoitettiin kuvien kera. Pojista miltei kaikki ilmoittivat kalastaneensa. Perjantaina kaikki saaliit käytiin yhdessä läpi ja lajit tunnistettiin ennen kuin ne ilmoitettiin kisaan, kuvailee Lari-Pekka. Luokanopettaja Lari-Pekka Erkkilän mukaan oppilaat olivat innoissaan heti kun idea kilpailuun osallistumisesta tuli puheeksi. Koulu ja luokka Kunta Lajimäärä Kalalajit Sammun koulu, 5. Myös luokan tytöistä ilahduttavan moni kalasti. Palkinnoksi luokan jokainen oppilas sai virvelisetin sekä vieherasian, jossa oli ottivieheitä seuraavalle kalaretkelle. luokka Huittisista. Luokka sai saaliikseen 13 eri kalalajia, mikä on hieno tulos. Aivan koulun vieressä virtaa Sammunjoki. Sammun koulun oppilailla on ympärillään hyvät kalavedet. Maissa käytiin Kukourin linnakesaaressa. Retken päätteeksi otsolalaiset tutustuivat kotimaisiin kaloihin akvaariotalo Maretariumissa. Jo kesälomalla oppilaat lähettivät kuvia saamistaan kaloista luokan WhatsApp-ryhmään. Helsinkiläisten koulujen puristuksessa voittoon ylsi Sammun koulun 5. Kalastusta verkossa Koska niin moni koulu jäi tänä vuonna paitsi kalastuspäivän iloa, Kalatalouden Keskusliitto panosti kouluille suunnatun oppimateriaalin valmistukseen. Elli kertoi saaneensa kisaviikon aikana saaliikseen hauen, ahvenen ja särjen. Kisa alkoi maanantaina ja ensimmäisenä iltana luokalla oli koossa jo yhdeksän kalalajia. Tarjolla oli maistiaisina kotimaista savusiikaa. Kaikki edellä mainitut laskevat nekin lähellä virtaavaan Kokemäenjokeen. Luokan oppilaat ovat innokkaista kalastajia. Uudistettujen opetusmateriaalien joukosta löytyvät niin alaja yläkouluille suunnatut sähköiset tehtävät kuin paluun tehnyt klassikko kalamuistipeli. lk Huittinen 13 ahven, hauki, kirjolohi, lahna, pasuri, salakka, siika, sulkava, särki, säyne, toutain, turpa, törö Kalasataman peruskoulu Helsinki 10 ahven, allikkosalakka, hopearuutana, lahna, mustatäplätokko, pasuri, ruutana, salakka, sorva, särki Vallilan ala-aste Helsinki 5 ahven, lahna, salakka, sorva, särki Vattuniemen ala-aste Helsinki 4 ahven, kolmipiikki, lahna, särki Åshöjdens grundskola, 7C Helsinki 3 ahven, lahna, särki Töölön ala-asteen koulu 4C Helsinki 3 ahven, lahna, särki Puotilan ala-asteen koulu 4A Helsinki 2 ahven, salakka Åshöjdens grundskola, 7B Helsinki 1 ahven Koti-oppija Porvoo 1 kuha Karviaistien koulu 9 Helsinki 1 särki. 14 • Suomen Kalastuslehti 6 Helsingin tapahtuman järjestelyissä olivat Kalatalouden Keskusliiton lisäksi mukana Helsingin kaupunki Kulttuuri ja vapaa-aika (Liikuntapalvelut) sekä Helsingin Meripelastusyhdistys. Mikäli koululla ei ollut mahdollisuutta viedä lapsia ulos ja kalastamaan, he saattoivat tutustua kaloihin ja kalastukseen Ahvennetistä löytyvän oppimateriaalin avulla
Suomen Kalastuslehti 6 • 15 tuaan samalla viikolla kalastamassa Helsingin kaupungin kalatalousneuvoja Sari Snellmanin kanssa. Helsingin ulkopuolelta tulleet osanottajat saivat tiedon Facebookin kautta. • Yhteistyökumppaneita ovat palkintoja lahjoittaneet Kuusamon Uistin, Eumer, Finlandia Uistin, Daiwa, OPM, Abu Garcia ja Rapala.. Kaikkien näiden luokkien oppilaat saivat palkinnoksi onkivapoja sekä virvelisettejä ja vieherasioita vieheineen. luokkaan. Oikeanlainen viestintä on isossa roolissa Sammun koulun opettaja Lari-Pekka Erkkilä ihmetteli, miksi heidän luokkansa oli ainoa Helsingin ulkopuolelta osallistunut. Kovin suurta lisävaivaa tapahtumasta viestiminen ei siis vaatinut. Opettajille kerrottiin kisasta ennen kalastuspäivään saapumista, päivän aikana ja vielä sen jälkeen. Tapahtuman saama positiivinen julkisuus maksaa vaivan takaisin korkojen kera. luokka kalasti 13 eri kalalajia ja voitti Koululuokkien Kalabongauskisan. Koronaepidemia selittää asiaa osaltaan, mutta kisan viestinnän aktiivisuudessa on varmasti parantamisen varaa. Huittisissa paikallislehti Lauttakylän toimittaja tuli varta vasten tekemään jutun lasten kalastuksesta palkintojen jaon yhteydessä. Helsinkiläisten luokkien saaliit vaihtelivat 1-10 lajin välillä. Kaikki viestintä tapahtui lyhyellä sähköpostiviestillä suoraan opettajille sekä tapahtumassa opettajan käteen annetulla lapulla, joka oli sama kuin sähköpostilla jaettu tieto. Kalastusvälineillä palkittiin arvonnan kautta kolme luokkaa. Helsinkiläiset koulut hienosti mukana Helsinkiläisiä koululuokkia oli kisassa mukana kahdeksan, mikä on ollut aika normaali määrä kisan historiassa. Kaksi ruotsinkielistä luokkaa saivat tiedon olHuittislaisen Sammun koulun 5. Kysymys on varsin aiheellinen. Kisaan osallistuneet helsinkiläiset luokat olivat pääasiassa Valtakunnalliseen kalastuspäivään osallistuneita luokkia. KOULULUOKKIEN KALABONGAUSKISA • Osa Valtakunnallista kalastuspäivää • Tänä vuonna Itämeripäivän oheistapahtuma. Parasta bongauskisassa kuitenkin on, ettei palkintojen saaminen edellytä kisan voittamista. Onnetar osui Puotilan ala-asteen 4A-luokkaan, Åshöjdens grundskolan 7B-luokkaan sekä Karviaistien koulun 9
16 • Suomen Kalastuslehti 6 7-vuotias Venla ja Heini-äiti valmistavat silakkapihvejä.
Retkiä ja kalaruokakursseja Tällä hetkellä Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksella on käynnissä hanke Ammattikalastus ja kotimainen kala tutuksi lapsille ja nuorille. LänsiSuomen Kalatalouskeskuksen kalaruokakurssit ovat hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Toisissa tapahtumissa taas on pyritty edistämään kalastusharrastusta, ja eri kalastusmuotoihin on tutustuttu monen päivän ajan. Kalastusta on tuotu esille yhtenä hyvänä harrastuksena partion, retkeilyn ja vaikkapa lintuharrastuksen rinnalla. Hankkeen aikana on tarkoitus järjestää lapsille ja nuorille tutustumisretkiä kalastajien luo. Oman alansa asiantuntijuutta, vetovoimaa ja paikallisosaamista tapahtumiin ja kursseille ovat tuoneet Saaristomeren sukeltajat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saaristomeren ammattikalastajat, Turun lintutieteellinen yhdistys, Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat, Suomen Latu, 4H, Varsinais-Suomen perhokalastajat ja moni muu. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan merija kalatalousrahastosta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Saaristomeren kalatalousryhmän kehyksestä. Retkillä lapsiperheet pääsevät tapaamaan oikean kaupallisen kalastajan, näkevät pyydykset ja veneet ja saavat kuulla kalastajan ammatista sekä miten kala matkaa ruokapöytiin. Osa tapahtumista on kannustanut perheitä liikkumaan luonnossa ja tuonut esille lähiluontopaikkojen käyttökelpoisuutta. Nuorille, jotka harkitsevat mihin ammattiin aikuisena ryhtyisivät, pyritään järjestämään mahdollisuus lähteä kalastajan mukaan tutustumaan ammattiin tarkemmin. TEKSTI ANU NIINIKORPI, LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS KUVAT JANITA KYLÄNPÄÄ, PROAGRIA LÄNSI-SUOMI JA ANU NIINIKORPI V arsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivalla Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksella on viime vuosina ollut useita lapsille ja nuorille kohdennettuja hankkeita, joissa on tehty yhteistyötä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Toinen kokonaisuus on kalaruokakurssit,. Suomen Kalastuslehti 6 • 17 Useampi kokki, parempi soppa Eri toimijoiden kanssa tehty yhteistyö antaa organisaatioille hienon mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan, erityisesti silakan, arvostusta sekä saada alalle uusia toimijoita tekemällä kalasta, kalaruuista ja kalastajista lapsille tuttuja
Esimerkkinä kerrotut kalaruokakurssit tuskin olisivat onnistuneet yhtä hyvin ilman yhteistyötä. Tästä oli valtavasti etua, sillä heidän kanaviensa kautta tiedotus kohdistui täsmällisesti halutulle kohderyhmälle. Lapsille maistui erinomaisesti hyvistä, tuoreista raaka-aineista valmistettu kalaruoka, vaikka osa vanhemmista kertoi, että lapset eivät yleensä pidä kalasta. Kaarinan ja Raision kursseilla oli mukana yhteensä 48 osallistujaa, joista 28 oli 5–15-vuotiaita lapsia. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen omalta väeltä löytyy toki osaamista kalankäsittelyyn ja kalaruokien valmistamiseen, mutta ei opetustyöhön. Työnjako hankkeessa oli lopulta sellainen, että MLL vapaaehtoiset tiedottivat paikallisesti omille jäsenilleen ja muille alueen lapsiperheille sekä retkistä että kalaruokakursseista. MLL:n paikallisyhdistykset yhteistyökumppanina Länsi-Suomen Kalatalouskeskus on jo aiemmin tehnyt hyvää yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) paikallisyhdistysten kanssa vapaa-ajankalastukseen liittyvissä hankkeissa, ja siemen kalaruokakursseille oli kylvetty jo tuolloin. Kalaruokakursseilla lapsiperheiden, ja etenkin paikallisten lapsiperheiden tuntemuksen myötä MLL toi arvokkaan lisän kursseille suunnitteluvaiheessa ja itse kursseilla, mutta myös onnistumista arvioitaessa, jälkitiedotuksessa ja uutta suunniteltaessa. Näillä kursseilla vanhemmat ja lapset opettelivat yhdessä tekemään kalaruokia. Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat olivat ottaneet kurssien suunnittelussa hienosti huomioon opetettavat. Kalaruokakursseilta saatu palaute oli hyvää ja erityisen ilahduttavaa oli, että lasten suosikeiksi nousivat silakkaruuat, jopa yli hauki-burgereiden. KALARUOKAKURSSIPÄIVIEN AIHEINA OLIVAT: • Kokonaisen silakan käsittely, uunisilakat ja silakkapihvit • Kirjolohen käsittely, lohimedaljongit ja pad thai kirjolohella • Hauen käsittely, haukiburgerit • Kuhan käsittely, kalaliemen valmistaminen, aasialainen kalakeitto • Kuhan käsittely, paistettu kala. On antoisaa nähdä miten muut toimivat, mikä toimii hienosti ja ottaa siitä oppia. Yhteistyö poikii monia etuja Yhteistyö, monialaisuus ja -asiantuntijuus synnyttävät jotain parempaa, kuin vain osiensa summan. Kalahampurilaisia vai uunisilakoita. Useampi paikallisyhdistys oli ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön, ja MLL:n edustaja kutsuttiin mukaan suunnittelemaan kursseja Ammattikalastus ja kotimainen kala tutuksi lapsille ja nuorille -hankkeen ohjausryhmään. Pienetkin lapset pystyivät osallistumaan ruokien valmistukseen, ja opettajat rohkaisivat lapsia kokeilemaan myös fileerausta. Opetuksen lisäksi Maaja kotitalousnaiset vastasivat kurssipäivien sisällöstä ja resepteistä. Yhteistyö tuntuukin aina myös synnyttävän idean siitä, mitä voisimme tehdä seuraavaksi. Kurssien ja retkien käytännön järjestelyt helpottuivat, kun käytettävissä oli paikallistuntemusta. Ainoana ohjeistuksena oli, että kalan tulee olla kotimaista, mahdollisuuksien mukaan läheltä, ja raaka-aineista pitäisi löytyä myös silakkaa. On yllättävää, miten helposti lapsi sen oppii, vaikka osa aikuisistakin arastelee asiaa! Erilaisten toimijoiden kanssa tehty yhteistyö antaa organisaatioille hienon mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa. 18 • Suomen Kalastuslehti 6 joissa lapset ja vanhemmat yhdessä opettelevat valmistamaan ruokaa kotimaisesti kalasta. Lisäksi vapaaehtoiset ottivat vastaan osan ilmoittautumisista. Moni osallistujista oli yllättynyt, miten helppoa kokonaisen kalan käsittely on. Esimerkiksi lapsille turvallisten ja vuokrattavissa olevien keittiötilojen löytäminen olisi ollut vaikeaa ilman apua. Näissä opettajina toimivat Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat ja apukäsinä MLL:n aikuiset. Muuten käsiteltävä lajit päätettiin saatavuuden mukaan. Lisäksi eri intressiryhmien välisellä yhteistyöllä voi olla arvoa myöhemmin erilaisissa suunnittelu -ja työryhmissä. Kursseista osa oli lyhyempiä, mutta kaksi järjestettiin pidempinä viiden viikon kokonaisuuksina koulujen kotitalousluokissa. Esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä voidaan pitää kalaruokakursseja, joita järjestettiin yhteistyössä MLL:n ja Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten kanssa
Lapset tunnustelevat kuhafilettä, vieläkö on ruotoja?. Opettajana Maaja kotitalousnaisten Henna Kyyrä. Suomen Kalastuslehti 6 • 19 Kuusivuotias Emil fileoi kuhaa
Sittemmin on havaittu ylipaikallisten viheliäisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä mikromuovien uhkaavan vesistöjen elinvoimaisuutta. Ympäristöpolitiikan Pro gradu -tutkielmassani sukelsin itselleni vieraaseen maailmaan, kun lähdin tarkastelemaan, millaista tietoa suomalaisilla pienimuotoista pyyntiä harjoittavilla ammattija kotitarvekalastajilla on vesistöistään. Sekä kansainvälisissä sopimuksissa että tiedeyhteisössä on kuitenkin tunnustettu, että kestävämpi luonnonvarojen hallinta edellyttää paikallisten ja perinteisten tietämisen tapojen huomiointia tieteen rinnalla. Tieto pitää sisällään tarkkoja, jopa yhtäjaksoisesti tehtyjä havaintoja vesistöstä, kaloista, säistä sekä muista luonnonilmiöistä. Erityisesti sotien jälkeisessä Suomessa vesistöt ovat olleet rankan muovauksen ja kuormituksen kohteena, muun muassa metsäteollisuuden, turvetuotannon sekä vesivoimarakentamisen seurauksena. Paikallista ja biokulttuurista tietoa Kalastajien kertomuksista heijastui, että kunkin vesistön kalastajilla on hallussaan erityistä ja arvokasta tietoa vesistöistään. Kiteen ja Savonlinnan alueille jakautuvalla Puruvedellä tutkin perinteistä talvinuottausta harjoittavia ammattikalastajia, Kontiolahdella sijaitsevalla Jukajärvellä hajanaista joukkoa kotitarvekalastajia, ja Sastamalan Rautavedellä koko ikänsä pyytänyttä 86-vuotiasta ammattikalastaja Kalevi Vekoa. Siitä on löydettävissä myös kielellisiä, kehollisia ja jossain määrin myös yhteisölMillaista tietoa suomalaisilla ammattija kotitarvekalastajilla on vesistöistään, ja olisiko sitä perusteltua ottaa paremmin huomioon vesistöjen käyttöön, arviointiin ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tieto on syntynyt pitkällä aikavälillä tehtyjen havaintojen ja kokemusten myötä ja siirtynyt osittain sukupolvelta toiselle, kulttuurisena jatkumona. Viime vuosikymmeninä luonnonvarakysymyksissä esiin on kuitenkin noussut tarve saada moniäänisempää tulkintaa kuuluviin, vallalla olevan ”asiantuntija tietää parhaiten” -näkemyksen rinnalle. Työn keskiössä ovat kalastajien kertomukset kolmelta keskenään melko erilaiselta järveltä Itäja Länsi-Suomesta. 20 • Suomen Kalastuslehti 6 S uomalaisessa nyky-yhteiskunnassa vesistöistä tiedetään ensi sijassa tutkimalla ja arvioimalla niitä luonnontieteiden menetelmin. Keskusjohtoisen ja asiantuntijavetoisen hallintomallin voimistuessa vesistöjen parissa tiiviisti toimivat kalastajat eivät tyypillisesti ole tulleet kuulluiksi ja heidän kokemusperäinen vesistötietonsa on monesti sysätty sivuun. Korjausliikkeitä on lähdetty hakemaan tukeutuen luonnontieteeseen pohjaavaan asiantuntijatietoon, johon valtaosa Suomen vesistöjä koskevasta päätöksenteosta perustuu. TEKSTI NOORA HUUSARI, LUMIMUUTOS OSUUSKUNTA / ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalastajilla on arvokasta tietoa