Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 1 5/2025 Koerysällä Saimaalla
Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. 2 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 3 Sisältö 10 ?Kaupallinen kalastus saimaannorpan elinalueella 16 Yhdistämistoimitusten hinta muuttui 20 Kuusamossa käynnistyi osakaskuntien yhdistämishanke 22 Kaikkea kalasta kolmen päivän ajan 24 Sundomin savusilakalle ja savukalalle haetaan nimisuojaa 26 Vähemmän saalista, mutta sama euromäärä 32 31?500 ranskalaista ankeriaanpoikasta sai uuden kodin Suomesta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 32 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kaupallinen kalastaja Markku Kettunen on mukana Luonnonvarakeskuksen rysätutkimuksessa Haukivedellä. M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 24 16 JO N AS H AR AL D
Tule mukaan valitsemaan kalavesiemme palvelijaa! Kalatalouden Keskusliitto valitsee Vuoden kalastuksenvalvojan osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettua kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta. ja kilpailuun voi ilmoittautua mukaan syyskuun loppuun asti. Millainen on hyvä kalastuksenvalvoja. Mielestämme hänen tulisi olla ainakin yhteistyökykyinen, palvelualtis, suunnitelmallinen, huolellinen ja ympäristötietoinen. Mikäli tunnet kriteerit täyttävän kalastuksenvalvojan, käy ilmoittamassa hänet mukaan Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailuun. Vuoden kalastuksenvalvoja palkitaan kunniakirjalla ja laadukkailla Ursuitin paukkuliiveillä. Vuoden kalastuksenvalvoja 2024 Thorbjörn Sirén palkinnonjakotilaisuudessa Vene 25 Båt -messuilla Helsingissä yhdessä palkinnon luovuttaneiden ympäristöja ilmastoministeri Sari Multalan ja Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttusen kanssa.. Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailu Vuoden kalastuksenvalvoja kilpailu on käynnistynyt 1.8. Kilpailun tarkemmat kriteerit ja osallistumistiedot löydät kilpailun nettisivuilta www.ahven.net/vuoden-kalastuksenvalvoja/
Kilpailu on auki syyskuun loppuun asti, ilmoittautumislomake ja ohjeet löytyvät ahven.net -sivuilta. YKSI KEINO lisätä yleistä tietoisuutta kalastuksenvalvonnasta on ollut vuoden kalastuksenvalvojan valinta, minkä Kalatalouden Keskusliitto toteuttaa MMM / kalastonhoitomaksuvarojen rahoittamana hanketyönä tänä vuonna kolmatta kertaa peräkkäin. Kalastuksenvalvojia kohdanneilta kalastajilta saamamme palaute on myös valtaosin kiittävää. Onko sinulla mielessäsi kalastuksenvalvoja, joka tekee arvokasta työtä kalavesiemme hyväksi – vai haluatko ilmoittaa itsesi mukaan. Kun itse on hoitanut lupa-asiansa kuntoon ja noudattaa muutenkin säädöksiä, niin mikäpä siinä on valvojan kanssa jutustellessa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 5 Ehdota vuoden kalastuksenvalvojaa PÄÄKIRJOITUS Jokainen kalavesien hoidon kanssa töitä tekevä ymmärtää kalastuksenvalvonnan merkityksen.” KALASTAVAA KANSAA messuilla ja markkinoilla kohdatessa puheenaiheena on usein kalastuksenvalvonta – tai sen vähäisyys. Omilla kalareissuillani olen tavannut työssään olevan valvojan pari kertaa, eli noin kahdenkymmenen vuoden välein. KALASTUSLAIN MUKAISEN valvojan tutkinnon suorittaneita Suomessa reilut 2?000, joista alle puolet on hankkinut vedenomistajan valtuutuksen valvojana toimimiseen. Potentiaalia siis löytyy selvästi nykyistä runsaampaankin valvontaan. JOKAINEN KALAVESIEN hoidon kanssa töitä tekevä ymmärtää kalastuksenvalvonnan merkityksen
Veneitä tai kalastuslupia tuella ei voi hankkia. LYHYET Saimaannieriöiden seuranta laajenee Äärimmäisen uhanalaisten saimaannieriöiden liikkeitä aletaan seurata akustisten telemetrialaitteiden avulla Saimaan lisäksi Kuolimolla. Lisäksi nuoren on itse kirjoitettava hakemus ja lähetettävä se Kalaleaderille.. Metsähallituksen hallinnoima Pro Saimaannieriä -hanke merkitsi lähettimillä kolme nieriäyksilöä Kuolimolla. Vesistöön asennetut vastaanotinlaitteet keräävät tietoa kalojen liikkeistä kahden – kolmen vuoden ajan. Oppaassa käsitellään kaikki pienruoppaukseen liittyvät oleelliset lait ja säädökset, ympäristövaikutukset sekä keinot vähentää ympäristövaikutuksia. Opas on suunnattu rantojen asukkaille ja mökin omistajille. Tietoa kerääviä vastaanotinlaitteita asennettiin Kuolimolle kolme kappaletta ja Saimaalle 10 kappaletta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa käynnissä oleva Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hanke on julkaissut oppaan, jossa käydään ruoppauksen käytännön toteuttaminen vaiheittain. Ruoppaustyön tilaaja voi oleellisesti vaikuttaa ruoppauksen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja edistää osaltaan alueen vesiensuojelua. Laitteet on merkitty maastoon näkyvin lipuin, joista löytyvät hankkeen yhteystiedot ja ne on sijoitettu maastoon niin, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa vesiliikenteelle tai muulle virkistystoiminnalle. Tuki on tarkoitettu nuorten kalastusvälineisiin, -kursseihin tai vastaavaan. Luonnossa elävien yksilöiden liikkeistä saatavat tiedot ovat tärkeitä kantojen elvyttämisessä. 6 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 PIENRUOPPAUKSEEN UUSI OPAS Kaikki ruoppaukseen tarvittava tieto on nyt koostettuna yksiin kansiin. Nieriöitä merkittiin keväällä 2025 Kuolimojärvellä kolme yksilöä ja vuonna 2024 Saimaan Luonterilla, Yövedellä, Tammovedellä ja Ruokovedellä yhteensä 17 yksilöä. KIPINÄÄ NUORTEN KALASTUKSELLE Kalakipinä on tarkoitettu Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin alueella asuville 13 – 20-vuotiaille nuorille tukemaan heidän kalastusharrastusta ja innostamaan kalan pariin
– 13. Kutsu ja tarkempi ohjelma ilmestyvät loppuvuodesta. Saimaannieriöihin asetetut lähettimet tuovat täysin uudenlaista tietoa saimaannieriäkantojen tilasta ja yksilöiden liikkeistä Kuolimolla ja Saimaalla. TA LL IN KS IL JA. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 7 LYHYET AK U AH LH O LM , M ET SÄ H AL LI TU S 111 Saimaannorpan kuutteja syntyi ennätysmäärä. Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin tänä keväänä yhteensä ennätykselliset 111 syntynyttä kuuttia. Varatkaa päivät jo kalatalousalueenne tai osakaskuntanne ensi vuoden kalenteriin. KALATALOUSALUEPÄIVÄT 2026 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2026 risteillään tällä kertaa valkoisella laivalla 11. Tiedot syntyneiden poikasten määristä perustuvat Metsähallituksen vuosittain organisoimiin pesälaskentoihin, joiden tuloksia tarkennetaan jäiden lähdön jälkeen tehtävillä pesäpaikkasukelluksilla. Paketti on kaikille tuttu Helsinki-Tukholma-Helsinki. 3. 2026
Tuotannon määrä oli puolitoista miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. 8 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 LYHYET JOKIRAVULLE EI ENÄÄ PYYNTILUPIA Metsähallitus ei enää myy ravustuslupia vesistöihin, joissa elää jokirapua. Lisäksi sellaisissa vesistöissä, jotka ovat kaupalliselle kalastukselle merkityksellisiä, ravustus voi jatkua varovaisuusperiaatetta noudattaen. Valtion vesialueilla ravustus jatkuu täplärapuvesistöissä. Tuotannon arvo, 93 miljoonaa euroa, oli 0,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuotena. Mätiä tuotettiin 0,34 miljoonaa kiloa, seitsemän miljoonan euron arvosta. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Jokirapukannat ovat heikentyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Jokiravun rauhoittaminen valtion vesialueilla on kirjattu Metsähallituksen kalastuksen kehittämisohjelmaan 2024 – 2034. Päätös jokiravun rauhoituksesta toistaiseksi edistää myös kansallisen rapustrategian tavoitteita, joista yhtenä on jokiravun elinympäristöjen ja kantojen suojelu. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamasta vesiviljelytilastosta. Vuonna 2024 kalankasvattajat tuottivat luonnonravintolammikoissa ja muissa poikastuotantolaitoksissa istutettavaksi lähes 26 miljoonaa kalanpoikasta. Joillakin Metsähallitukselta vuokratuilla vesialueilla jokiravun ravustus on edelleen sallittu. Kasvatetusta ruokakalasta oli kirjolohta 95 prosenttia (15,8 miljoonaa kiloa), siikaa neljä prosenttia ja loput nieriää sekä taimenta. Näissä tapauksissa Metsähallituksen vesialue on osa laajempaa järvialuetta, joissa ravustus on järjestetty osakaskuntien toimesta siten, että jokirapukantojen elinvoimaisuuden turvaaminen on huomioitu. Ruokakalan tuotanto kasvoi vuonna 2024 Kalankasvattajat tuottivat 16,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa myyntiin vuonna 2024. Tämän vuoksi jokiravun pyyntiin ei enää myydä enää lupia 2025 ravustuskaudesta alkaen
Asiasta uutisoi Yle. Omakala-aineiston yleisimmät saalilajit ovat ahven (30 % kokonaissaaliista), hauki (23 %), kuha (21 %) ja taimen (7 %). Kalastustapahtumia on kirjattu yli 41 400. Kattavat vesistöjen syvyysja kalastusrajoitustiedot sekä päiväkirjaominaisuus ovat tehneet siitä suhteellisen suositun, vaikka kehitettävää on. Kauppa tehtiin, sillä koskeen suunniteltiin vesivoimalaitosta. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 9 LYHYET OMAKALAN YLEISIN SAALIS ON AHVEN Omakala-palvelun julkaisemisesta on kulunut kolme vuotta. Näitä korvauksia myönnettiin Rannikko-Suomessa yhteensä 1 022 254 euroa. Kaikkiaan saaliiksi on saatu 62 eri kalalajia. Hankeavustusten lisäksi ELY-keskus myönsi Rannikko-Suomen 36 kalatalousalueelle yhteensä 456 000 euroa yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan vuodelle 2025. Saalistietoja Omakalassa on yli 50 000 kalayksilöstä. Palvelulla on käyttäjiä yli 21 000, ja määrä kasvaa noin 200 käyttäjällä viikossa, kertoo Luonnonvarakeskus. Korkein oikeus päätti, että se ei myönnä valituslupaa Tornionjoen Matkakosken kiinteistöä koskevassa riidassa, jossa oli kysymys Tornion Korpikylän vanhojen lippotalojen kalastusoikeudesta. Sitä ei kuitenkaan koskaan rakennettu. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kalastonhoitomaksuvaroista maksetaan myös korvauksia vesialueiden omistajille kalavesien maksullisten yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä. Yleisimmät pyyntitavat ovat heittokalastus (49 % kokonaissaaliista), uistelu (17 %), verkkokalastus (13 %) ja pilkintä (8 %). Kustakin yksilöstä on tiedossa ainakin pyyntialue, ajankohta ja pyyntitapa. Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että Rovaniemen hovioikeuden päätös saa lainvoiman eli kalastusoikeus kuuluu asian oikeuteen vieneille jokivarren tiloille eikä Matkakoski Oy:lle. Lajeittain tarkasteltuna ahvenia on saatu eniten heittokalastamalla (58 %), pilkkimällä (16 %), vetouistelemalla (9 %) ja verkoilla (8 %). ELY-KESKUS JAKOI RANNIKKO-SUOMEEN RAHAA 2,13 MILJOONAA EUROA Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Rannikko-Suomeen tukea 105 hankkeelle yhteensä noin 650 000 euroa. Haukia pyydetään eniten heittokalastamalla (62 %), vetouistelemalla (25 %), verkoilla (7 %) ja pilkkimällä (2 %). Hovioikeuden mukaan kalastusoikeus on jäänyt kiinteistöille, jotka vuonna 1916 olivat myyneet Gösta Antellille taloihin kuuluvan vesioikeuden ja vesimäärän Matkakoskessa
Miten kalastusta, kalatalousalueja osakaskuntatoimintaa yritetään sovittaa yhteen saimaannorpan elinalueella. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 10 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Kaupallinen kalastus saimaannorpan elinalueella Rantasalmella tehdään tutkimustyötä saimaannorpan ja kalastuksen yhteensovittamiseksi
Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 11 Kaupallinen kalastaja Markku Kettunen (vas.) ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen (oik.) vaihtavat koerysään kalteria Rantasalmen Haukivedellä.
Mies vaihtaa tottuneesti tilalle Keskisen ojentaman salmiakkikuvioisen silmäkooltaan 12,2 senttimetrin kalterin. Syy on kaikille kalastajille tuttu, kesäinen mudan maku. Toiseen isot lahnat, kolmanteen kalastajan omaan lahnamassaan menevät pienemmät lahnat ja neljänteen liian pienet lahnat. Kalterit vaihtoon ja saalis veneeseen Siirrytään takaisin järvelle ja kalastuksen pariin. Osakaskunnan osakkaalle ja paikalliselle se on helpompaa, mutta ulkopuoliselle haasteellisempaa, toteaa Kettunen. Kysyessäni Majurilta miten heillä on kalatalousaluetoiminta lähtenyt käyntiin, vastaus tulee ripeästi. 12 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 J uhannuksen jälkeinen sateinen ja tuulinen tiistaiaamu ei ehkä ollut sään puolesta paras mahdollinen päivä lähteä järvelle, mutta silloin on mentävä kun kalastajakin, jos mielii mukaan. Taustatietoa löytyy, kaupallisen kalastuksen lisäksi Majuri toimii nimittäin Haukiveden kalatalousalueen toiminnanjohtajana sekä Pohjois-Haukiveden osakaskunnan sihteerinä. Kalteri on helppo vaihtaa, Kettunen on itse hitsannut sille juuri oikean kokoisen kehikon ja siihen sopivan kalterin. Rysäsaaliin joukossa on runsaasti kalastajan toivomaa saalista eli kuhaa, ahventa ja haukea. Aikaisemmin asiat olivat paperilla mapeissa, nyt kaikki tarvittava löytyy sähköisesti tallennettuna eri järjestelmistä. Olemme saapuneet ensimmäiselle rysälle. Molemmissa häneltä on kuullut usein kalastukseen ja erityisesti kaupalliseen kalastukseen liittyviä asiantuntijapuheenvuoroja. Tulijoita Kettusenkin kalavesille varmasti olisi. Saimaannorpan kalastusasetus on tulossa uudelleen käsittelyyn ensi vuonna 2026 ja sitä varten tarvitaan tutkittua tietoa myös kalastuksesta. Yhteen saaviin päätyvät ahven, hauki ja kuha. Tavoitteena on testata kahden eri kokoisen kalteriratkaisun vaikutusta rysän pyytävyyteen, Keskinen kertoo. Koerysien kalterien aukon koot ovat 150 cm 2 (12,2, x 12,2 cm) ja 200 cm 2 (14,1 x 14,1 cm) salmiakkikuviossa. Haukiveden kalatalousalueella on Majurin mukaan jo nyt useita päätoimisia kau. Joten pitäähän sitä kysyä Kettuselta. Minun lisäkseni veneessä on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen. Kaikkiaan kaltereita on kolmea eri kokoa. Mutta tutkimuksessa kaikki kalat lasketaan. Koerysien lisäksi pyynnissä on kontrollirysiä, joiden kalterin koko on suurempi 13 x 26 cm. Ennen saaliin kokemista Kettunen vaihtaa rysään toisen kalterin. Venettä ohjaa rantasalmelainen kaupallinen kalastaja Markku Kettunen. Pohjois-Haukiveden osakaskunnassa on kuitenkin päätetty odottaa käynnissä oleva rysätutkimuksen tuloksia ennen kuin asiaan palataan. Tutkimus valmistuu loppuvuodesta Tutkimuskalastus jatkuu koko kesän elokuun loppuun saakka. Normaalisti isot lahnat päätyisivät Hirvensalmen Kala Oy:lle kalamassan raaka-aineeksi, mutta kesällä lämpöisen veden aikana lahnoja ei voi sumputtaa ja ne lasketaan takaisiin järveen. Kyse ei ole tavanomaisesta kalareissusta vaan osittain Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hankkeen sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamasta Luonnonvarakeskuksen Norppaturvallinen kalastus -hankkeesta, jossa selvitetään kuinka paljon isorysän suulle asennetut eri silmäkoolla varustettu kalterit vaikuttavat kalansaaliiseen. Nämä ovat aikaisemmin kalastuskäytössä olleita rysiä. Korkeakuvioisen kalterin läpi on uinut muutamia kookkaita lahnoja. Pitäisi pystyä käyttämään enemmän aikaa esimerkiksi tutkimustulosten lukemiseen, jotta tietoa saisi tuotua paremmin käytäntöön omalla alueella, Majuri toteaa. Syksyn aikana Keskinen kollegoineen analysoi saadun saaliin ja vuoden loppuun mennessä pitäisi olla valmiina tutkimusraportti luovutettavaksi maaja metsätalousministeriölle. Nyt siihen voidaan käyttää resursseja vain noin 1,5 kuukautta. Kalatalousaluetoimintaan lisää rahaa Moni Saimaan alueen toimija saattaa tuntea paremmin Kettusen puolison Henna Majurin, kaupallinen kalastaja hänkin. Yleisellä tasolla kalatalousaluetoiminta on kuitenkin kehittynyt ja mennyt eteenpäin. Seuraavaksi päästää saaliin kokemiseen. Seuraavaksi Kettunen lajittelee saaliin tottuneesti. Majuri on tullut minulle tutuksi Vuoksen kalatalousalueiden yhteistyöryhmästä sekä saimaannorpan suojeluun liittyvistä tapaamisista. Sen aikana koerysien kaltereita vaihdetaan viikon välein. Taustalla on tavoite määritellä rysään kalterikoko, jolla tulee kalaa, mutta josta norppa ei pääse sisälle rysään. Kaikki kalat mitataan ja lasketaan tutkimusta varten, myös alamittaiset, jotka vapautetaan takaisin järveen. Rysien paikat säilyvät samoina koko tutkimuksen ajan. Kaupallisen kalastuksen luvat Kaupallisen kalastuksen lupien saanti on ollut kestopuheenaihe niin kauan kuin muistan. Toiminta kaipaisi lisää rahoitusta, jotta alueen perustoiminta muuttuisi tehokkaammaksi. Viikon verran tällä rysäpaikalla käytössä ollut kalteri on ollut silmäkooltaan 13 x 26 senttimetriä. Kaiken taustalla on norppa
Filettä tutuille asiakkaille Järvi-Suomen kestosuosikin muikun menekki on Kettusen mukaan laskenut. Nyt kalastus on Kettusen mukaan muuttunut. Rysällä pyydettäessä ei haittaa, vaikka kokemisen väli venyisi, koska kala pysyy hengissä. Lisäksi rysästä on helppo vapauttaa hyväkuntoisena niin alamittaiset kuin muutkin kalat. Torimyynnin pitää olla säännöllistä ja jatkuvaa, jotta väki osaa saapua aina paikalle, Kettunen toteaa. Jonkin verran kalaa menee ravintoloihin, mutta pääasiassa kala myydään Varkauden torilla perjantaisin ja lauantaisin suoraan asiakkaille. Rysää Kettunen kehuu vuolaasti. Sen sijaan kalafileelle on tällä hetkellä hyvä kysyntä. Alussa tuntui siltä, että kaikki kielletään, ja nyt loppu ihan kaikki, muistelee Kettunen. Onneksi maaja metsätalousministeriössä ymmärrettiin kalastuksen tärkeys ja sen tuoma mahdollisuus. Heillä on talvella käytössä verkot ja kesällä avovesiaikaan rysät. Kettunen ja Majuri käsittelevät itse kaikki pyytämänsä ahvenet, hauet ja kuhat fileiksi. Norpparajoitukset muuttivat kaiken Saimaannorpan elinalueella kun ollaan, niin kalastukseen vaikuttavat lupien saannin lisäksi myös norpan suojelemiseksi tehdyt kalastusrajoitukset. Kaupallinen kalastaja Markku Kettunen on vaihtavat koerysään uuden kalterin ja varmistaa, että rysä kaltereineen asettuu pyyntiin kuten sen kuuluu.. Muikkua syömään tottunut vanhempi sukupolvi vähenee ja nuoremmat eivät ole tottuneet muikun käyttöön. Norpparajoitukset muuttivat ihan kaiken. Kalaa he ottavat juuri sen verran kuin itse pystyvät käsittelemään. Rysä on hänen mukaansa kustannustehokas pyydys, jolla pyydetyn kalan laatu on hyvä. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 13 pallisia kalastajia ja aluetta hyödynnetään kattavasti ja monipuolisesti
14 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Kettunen harjoittaa kalastusta ja torikauppaa jo neljännessä polvessa, joten asiakkaat ovat tulleet tutuiksi sukupolvelta toiselle. Kalastusrajoituksien suhteen pääajatuksena niin osakaskunnalla kuin kalatalousalueella on ollut, että kalastuksen tulee voida jatkua, Majuri sanoo. Hänen mielestään keskustelu asian tiimoilta on liian tieteellistä ja verkkokalastuskiellon korostaminen kaikissa keskusteluissa vie asiaa turhan negatiiviseen suuntaan. Kalatalouden Keskusliiton Kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishankkeen (KAVA 2024?–?2025) suunnitelmassa on juuri Majurin kuvaileman ammattimaisemman kalastuksenvalvonnan tuKaupallinen kalastaja Markku Kettunen valmiina nostamaan rysäsaaliin veneeseen. Tätä toimintamallia kokeillaan nyt Haukiveden kalatalousalueella yhteistyössä Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen valvojien kanssa. Majurin mukaan yhdistämisneuvotteluihin ja uuden hallinnon käynnistämiseen kului aikaa kolmisen vuotta. Yhteistä vesialuetta on kaikkiaan yli 12?000 hehtaaria. Osakaskunnan vesialueet sijaitsevat pääosin Rantasalmen ja Joroisten kuntien, sekä Varkauden kaupungin alueella, Haukivedellä ja Haapaselällä sekä niiden läheisissä järvissä ja lammissa. Kalastuksenvalvonta ammattimaisemmaksi Vierailin Rantasalmella juhannuksen jälkeen. Tämä on aivan totta, kaikkialla puhutaan koko ajan mitä ei saa tehdä sen sijaan että kerrottaisiin mitä voidaan tehdä. Majurin mukaan toimivan kalastuksenvalvonnan tavoitteena olisi kahden henkilön yhdessä suorittama parivalvonta. Tässä voisi ehkä ottaa oppia pohjoisesta Tenojoelta, jossa lohen kalastuskiellon myötä ollaan haluttu tuoda esille mitä kaikkia muita kalalajeja voidaan edelleen kalastaa ja millä tavoin. Kalastuksenvalvonta tai sen riittämättömyys on puhuttanut paljon tämänkin asian tiimoilta. Alueella toimii kymmenen kalastuksenvalvojaa, joista viisi on erityisen aktiivisia. Osakaskunnan nettisivuilta löytyvät niin alueen yhteystiedot ja tiedot lupamyynnistä kuin tutkimustuloksia ja tietoa saimaannorpasta ja kalastusrajoituksista. Mitään isoja kalastuksenvalvonnallisia ongelmia alueella ei ole, toteaa Majuri. Markku Kettunen lajittelee saaliin ja verestää kalat välittömästi rysästä noston jälkeen.. Tuolloin uutisissa oli isosti esillä kaksi juhannuksena pyydyksiin kuollutta saimaannorppaa. Sen sijaan pitäisi enemmän kertoa miten ja mitä lajeja saa ja voi edelleen kalastaa. Parasta olisi, jos valvonta voitaisiin ostaa ulkopuolisena palveluna, esimerkiksi omien valvojien tueksi. Iso yhdistynyt osakaskunta Pohjois-Haukiveden osakaskunta perustettiin vuonna 2019
Kettunen jää fileoimaan kaloja, joista on jo tullut tilauksia puhelimeen. Keskinen nappaa mukaansa viime viikon ja tämän päivän saaliskirjanpidon ja lähtee ajamaan kohti Jyväskylää. Rysällä pyydetyt kuhat ovat erittäin hyvälaatuisia ja saaliiksi otettujen kuhien kokoluokka on ihanteellinen fileoitavaksi. Hankkeessa on tarkoitus luoda eräänlainen jatkokoulutusohjelma ammattimaisille y-tunnuksella toimiville kalastuksenvalvojille sekä tuottaa materiaalia koulutuksen tueksi. Sateinen aamu vaatii veronsa, kuuma tee ja Kettusen keittämä aamupuuro maistuvat. Markku Kettunen (takana) ja Tapio Keskinen (edessä) tekemässä kalastuksen jälkeistä saaliskirjanpitoa.. Järveltä tuodut ahvenet, hauet ja kuhat mitataan yksitellen ja niistä kirjataan yhteispaino lajeittain. Kun saalis on kirjattu, on aika kiittää mielenkiintoista aamusta. Minä lähden ajamaan kohti Saimaan toisella puolella olevaa mökkiä. Kaikki tehdään rysäkohtaisesti, jotta saadaan selville, miten kalterin koko mahdollisesti vaikuttaa saaliin määrään. Muista kaloista kirjataan kappalemäärä järvellä puhelimeen tehtyjen muistiinpanojen pohjalta. Koulujen kesäloma-aikaan Kettunen on käyttänyt saaliskirjanpidossa apuna perheen nuoria, mutta nyt Keskinen tarjoutuu mukaan hommiin. Majuri lähtee osakaskunnan kokoukseen ja jättää meidät miehet talon toisessa päässä olevaan kalankäsittelytilaan. Takaisin rantaan ja perkuuhommiin Saavumme järveltä märkinä takaisin rantaan. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 15 keminen
Muita ”lajityyppejä” olivat muun muassa: 1) Nukahtamaisillaan olevan ja järjestäytymättömien osakaskuntien yhdistäminen toimivaksi yksiköksi. Yhdistettävistä osakaskunnista riippuen yhdistäminen voi tulla nyt joko edullisemmaksi tai entistä kalliimmaksi. Tavoiteltavinta on, että yhdistämistoimituksella saavutetaan merkittäviä hyötyjä niin omistajien, mutta myös yhteiskunnan ja aluetalouden näkökulmasta. 16 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 V altiovarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2023 Kalatalouden Keskusliitolle 100?000 euroa vesialueen osakaskuntien yhdistämistä ja vesialueen omistajien yhteistyön edistämistä koskevan erityisselvityksen tekemistä varten. Aikaisemmin hinta perustui ainoastaan yhdistämisellä syntyvän Maanmittauslaitoksen tekemien yhdistämistoimitusten toimitushinnat muuttuivat vuoden 2025 alussa. 2) Pitkään toimineen, useista osakaskunnista koostuvan ”osakaskunnan” toiminnan saattaminen lakia vastaavalle tasolle. 3) Suuren osakaskunnan reunoilla olevien, huonosti toimivien tai järjestäytymättömien osakaskuntien liittäminen isoksi toimivaksi kokonaisuudeksi. 4) Tekojärvi. Yhdistämistoimitusten hinta muuttui TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Tyypillinen tällainen vesialue on suuri järviallas, jossa pystyttäisiin muodostamaan yksi useamman tuhannen hehtaarin kokoinen osakaskunta. Hanke esitti raportissa maakunnittain eri puolilta Suomea joukon kohteita, joissa yhdistämistoiminta tuottaisi jatkossa suurimman kalataloudellisen hyödyn. Yhdistämistoimitusten hinta muuttui Maanmittauslaitoksen tekemien yhdistämistoimitusten toimitushinnan muodostumisperusteet ovat muuttuneet oleellisesti vuoden 2024 hinnoista. Kalatalouden Keskusliitto toteutti eduskunnan sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamana vuoden 2024 aikana vesialueen omistuksen kehittämishankkeen (VOKE), jolla selvitettiin vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarvetta hyötyineen ja kustannuksineen. Tuote Hinta € (alv %) Perusmaksu 3 270,00 Osakaskuntakohtainen maksu € / osakaskunta 320,00 Osakaskiinteistökohtainen maksu € / osakaskiinteistö 2,20 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut osakaskuntien yhdistämiselle vuoden 2025 alusta.
Jos osakaskiinteistö on osakkaana useammassa yhdistettävässä yhteisessä alueessa, se lasketaan niihin kaikkiin. Jos nämä kuusi osakaskuntaa yhdistettäisiin yhdeksi uudeksi osakaskunnaksi, sen koko olisi noin 9 000 hehtaaria.. Muutos on merkittävä. Yhdistämisen hinta voi puolittua Kalatalouden Keskusliiton asiantuntija Risto Vesa esitteli Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä maaliskuussa esimerkin siitä mitä muutos käytännössä merkitsee. Nyt kiinteistötoimitusmaksu koostuu 3270 euron perusmaksusta, 320 euron osakaskuntakohtaisesta maksusta ja 2,20 euron osakaskiinteistökohtaisesta maksusta. Jos toimituksessa tehdään arviointi, siitä veloitetaan erikseen hinnaston mukaan. Vanha Etelä-Karjalan Kivijärven pääaltaan kuusi osakaskuntaa ovat melko suuria. Toimitusmaksu oli siis 12?093 euroa vähemmän kuin mitä se olisi ollut viime vuoden puolella ja viime vuoden hinnaston mukaan. Ja mikä parasta, osakasmäärältään suurimman yhteisen alueen osakaskuntaa ei tässä mallissa oteta lainkaan huomioon eli mukaan laskuun. Tämä esti lähes täydellisesti pienten osakaskuntien liittymisen esimerkiksi järven jo olemassa olevaan suureen pääosakaskuntaan. Osakasmäärältään suurimmassa osakaskunnassa on 1?163 osakasta. Aurejärvellä hinta taas nousi selvästi Kivijärven esimerkissä yhdistämisen hinta siis puolittui. Tämä oli yksi VOKE-hankkeen tuottamia havaintoja ja sittemmin käytäntöön saatuja ehdotuksia. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 17 uuden yhteisen alueen osakaskiinteistöjen lukumäärään. Yhdistämistoimituksen hinnaksi samalla järvellä, samalla osaskuntaja osakasmäärällä tuli 12?247 euroa. Hän vertaili vuoden 2024 ja 2025 yhdistämistoimituksen hintoja Etelä-Karjalan Kivijärvellä, jossa on yhteensä kuusi osakaskuntaa ja 4?371 osakasta. Vanhoilla vuoden 2024 yhdistämistoimituksen hinnoilla Kivijärven osakaskuntien yhdistämisen hinnaksi tuli 24340 euroa. Nykyisillä vuoden 2025 alusta voimassa olevalla yhdistämistoimituksen hinnoilla tilanne muuttuu merkittävästi. Vuoden 2025 alusta tilanne on tältä osin muuttunut paremmaksi
Nykyisillä vuoden 2025 alusta voimassa olevalla yhdistämistoimituksen hinnoilla hinnaksi tuli 7?028 euroa. Pirkanmaalaisen Aurejärven yhdistäminen tulisi tänä vuonna paljon kalliimmaksi kuin se olisi tullut viime vuonna voimassa olleilla kiinteistötoimitusmaksuilla. Osakaskuntien yhdistämisen etuja Osakaskuntien yhdistämisellä voidaan tehostaa vesialueen hallintoa ja hoitoa. Vastaavia esimerkkejä yhdistämistoimituksen hinnan laskusta ja noususta löytyy useita ympäri Suomen. Tämä vaikuttaa osakastilojen arvoon. Hallintokulut pienenevät suhteellisesti, kun osakaskunnat säästävät esimerkiksi kokousja tiedottamiskuluissa. Tilanne ei silti muuta kokonaiskuvaa. Vanhoilla vuoden 2024 yhdistämistoimituksen hinnoilla osakaskuntien yhdistämisen hinnaksi tuli 4?070 euroa. Jos lähtötilanteessa on monta tasaveroista osakaskuntaa, tilanne on edelleen sama kuin ennenkin, ehkä jopa huonompi. Yhteismetsien yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksu maksetaan valtion varoista. Tuote Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) Perusmaksu 3 270,00 3 270,00 Osakaskuntakohtainen maksu 6 x 320,00 1 920,00 Osakaskiinteistökohtainen maksu 4 371 x 2,20 9 616,20 Välisumma 14 806,20 Vähennetään osakasmäärältään suurin osakaskunta 1 163 x 2,20 2 558,60 Yhteensä 12 247,60 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Kivijärven osakaskuntien yhdistämisestä uusilla hinnoilla. Nykyisellä hinnoittelulla on edullisempaa liittää pieniä osakaskuntia jo olemassa oleviin isompiin osakaskuntiin. Suuresta omistajajoukosta on myös aikaisempaa helpompi löytää lisää uusia tekijöitä esimerkiksi osakaskunnan hoitokuntaan. Tämä voi. Yhdistäminen maksaa ja monessa tapauksessa aivan liian paljon, jotta siihen olisi osakaskunnissa varaa. Tuolloin hintaa laskee suurimman osakaskunnan suuresta osakasmäärästä saatava hyvitys. hinnoittelu ei olisi mahdollistanut pienten, ehkä edellisestä yhdistämiskierroksesta ulos jääneiden, osakaskuntien liittymistä jo olemassa olevaan suureen osaskuntaan. 18 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) 200 3 580,00 500 4 070,00 1 000 5 370,00 2 000 1 x 9 100,00 9 100,00 Kukin seuraava alkava 1 000 3 x 5 080,00 15 240,00 Yhteensä 24 340,00 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Kivijärven osakaskuntien yhdistämisestä vuoden 2024 hinnoilla. Suurella osakaskunnalla on pientä paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Kalastusmahdollisuuksien parantuessa kalastuslupien hinnoittelua voidaan monipuolistaa. Kalastusmahdollisuudet laajenevat ja monipuolistuvat, kun osakkaiden kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle. Tähän samaan pitää ehdottomasti päästä myös vesialueen osakaskuntien yhdistämisten kanssa. Samalla myös pienet ja kenties jo hiipuneet osaskunnat saadaan takaisin suunnitelmallisen toiminnan pariin. Yhden suuren omistusyksikön arvo on korkeampi kuin monen pienen vesialueen
Järvessä on valtion vesialueita (kartassa näkyvät rajatut alueet). Pirkanmaan Aurejärven alueella on tarvetta ja halukkuuttakin tehdä yhdistämistoimituksia. Aiheesta lisää: https://ahven.net/osakaskunnat/osakaskuntien-yhdistaminen/ Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) 200 3 580,00 500 1 x 4 070,00 4 070,00 1 000 5 370,00 2 000 9 100,00 Kukin seuraava alkava 1 000 5 080,00 Yhteensä 4 070,00 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Aurejärven osakaskuntien yhdistämisestä vuoden 2024 hinnoilla. Järvellä on kattava yhteislupa-alue.. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 19 auttaa lisäämään osakaskunnan lupamyyntiä ja sitä kautta voidaan saada lisää varoja toiminnan kehittämiseen. Järven kalastusyhdistyksessä on yhdistämistahtoa. Tuote Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) Perusmaksu 3 270,00 3 270,00 Osakaskuntakohtainen maksu 10 x 320,00 3 200,00 Osakaskiinteistökohtainen maksu 470 x 2,20 1 034,00 Välisumma 7 504,00 Vähennetään osakasmäärältään suurin osakaskunta 216 x 2,20 475,20 Yhteensä 7 028,80 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Aurejärven osakaskuntien yhdistämisestä uusilla hinnoilla. Parkanon Aurejärvi on alueen merkittävin yhdistämistoimitusta tarvitseva kohde
Esteinä nähdään muun muassa vanhoillinen ajattelu, kateus ja taloudelliset kysymykset. Yhdistämisessä pitää olla tarkkana, ettei tule jälkikäteen sanomista. Esteinä vanhat ajatukset Vaikka yhdistämiselle on selkeitä hyötyjä, hanke ei ole täysin ongelmaton. Hankkeessa on kartoitettu halukkuutta yhdistyä tiedottamisella ja yleisötilaisuudella. Yhdistämisen taustalla on myös Kalatalouden Keskusliiton selvitys, jonka mukaan vesialueiden omisKuusamossa käynnistyi osakaskuntien yhdistämishanke Kuusamossa on käynnistynyt osakaskuntien yhdistämishanke, jonka tavoitteena on tehokkaampi kalavesien hallinta. Myötävirtaa osakaskuntiin -hanke pyrkii vastaamaan kalatalousalueiden ikääntyvän väestön ja vähenevän aktiivisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Hanke sai alkunsa osakaskuntien kokouksien osallistujien vähyydestä ja siitä, ettei johtokuntiin saada enää väkeä. Osakaskuntien toiminnan hiipuessa vaarantuvat muun muassa kalavesien hoito, istutukset ja kalastuksenvalvonta. Niistä kun päästään yli, niin yhdistäminen edistyy, uskoo Ervasti. Kesäniemenkylän osakaskunnan esimies Veikko Keränen suhtautuu uudistukseen varovaisen myönteisesti. TEKSTI HEINO ERVASTI, MOSKU-HANKE, MYÖTÄVIRTAA OSAKASKUNTIIN KUVAT HENRI RUUSKA, KOILLISSANOMAT tusyksiköiden pieni koko ja toimijoiden ikääntyminen heikentävät kalatalouden tehokkuutta. Hanke alkoi huhtikuussa 2025 ja kestää vuoden 2026 alkupuolelle. 20 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 K uusamossa on alkanut hanke, jonka tavoitteena on yhdistää alueen lähes 30 osakaskuntaa suuremmiksi ja toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Mallina aikaisemmat yhdistämishankkeet Kuusamon hanke seuraa muiden alueiden, kuten Savon ja Pyhäjärven, esimerkkiä, joissa osakaskuntien yhdistäminen on jo toteutettu onnistuneesti. Yhdistämällä osakaskuntia prosessia voitaisiin helpottaa ja parantaa vesien hoitoa, Ervasti kertoo. Osakaskuntien toimivuudessa parannettavaa Projektipäällikkö Heino Ervastin mukaan osakaskuntien nykyinen rakenne on monin paikoin tehoton. Hankkeen etenemistä seurataan nyt tarkasti, sillä sen onnistuminen voi toimia mallina muillekin pohjoisen alueille.. Ammattikalastajat joutuvat tällä hetkellä hakemaan jopa kymmenen eri lupaa harjoittaakseen elinkeinoaan. Varsinkin Kuusamon säännöstellyllä vesialueilla on suurta kiinnostusta yhdistää osakaskunnat. Hanke sai alkunsa, kun väki alkoi käydä vähiin alueen osakaskuntien kokouksissa. Työpalikat pitää olla kunnossa, Keränen sanoo