Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 1 5/2025 Koerysällä Saimaalla
Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. 2 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 3 Sisältö 10 ?Kaupallinen kalastus saimaannorpan elinalueella 16 Yhdistämistoimitusten hinta muuttui 20 Kuusamossa käynnistyi osakaskuntien yhdistämishanke 22 Kaikkea kalasta kolmen päivän ajan 24 Sundomin savusilakalle ja savukalalle haetaan nimisuojaa 26 Vähemmän saalista, mutta sama euromäärä 32 31?500 ranskalaista ankeriaanpoikasta sai uuden kodin Suomesta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 32 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kaupallinen kalastaja Markku Kettunen on mukana Luonnonvarakeskuksen rysätutkimuksessa Haukivedellä. M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 24 16 JO N AS H AR AL D
Tule mukaan valitsemaan kalavesiemme palvelijaa! Kalatalouden Keskusliitto valitsee Vuoden kalastuksenvalvojan osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettua kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta. ja kilpailuun voi ilmoittautua mukaan syyskuun loppuun asti. Millainen on hyvä kalastuksenvalvoja. Mielestämme hänen tulisi olla ainakin yhteistyökykyinen, palvelualtis, suunnitelmallinen, huolellinen ja ympäristötietoinen. Mikäli tunnet kriteerit täyttävän kalastuksenvalvojan, käy ilmoittamassa hänet mukaan Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailuun. Vuoden kalastuksenvalvoja palkitaan kunniakirjalla ja laadukkailla Ursuitin paukkuliiveillä. Vuoden kalastuksenvalvoja 2024 Thorbjörn Sirén palkinnonjakotilaisuudessa Vene 25 Båt -messuilla Helsingissä yhdessä palkinnon luovuttaneiden ympäristöja ilmastoministeri Sari Multalan ja Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttusen kanssa.. Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailu Vuoden kalastuksenvalvoja kilpailu on käynnistynyt 1.8. Kilpailun tarkemmat kriteerit ja osallistumistiedot löydät kilpailun nettisivuilta www.ahven.net/vuoden-kalastuksenvalvoja/
Kilpailu on auki syyskuun loppuun asti, ilmoittautumislomake ja ohjeet löytyvät ahven.net -sivuilta. YKSI KEINO lisätä yleistä tietoisuutta kalastuksenvalvonnasta on ollut vuoden kalastuksenvalvojan valinta, minkä Kalatalouden Keskusliitto toteuttaa MMM / kalastonhoitomaksuvarojen rahoittamana hanketyönä tänä vuonna kolmatta kertaa peräkkäin. Kalastuksenvalvojia kohdanneilta kalastajilta saamamme palaute on myös valtaosin kiittävää. Onko sinulla mielessäsi kalastuksenvalvoja, joka tekee arvokasta työtä kalavesiemme hyväksi – vai haluatko ilmoittaa itsesi mukaan. Kun itse on hoitanut lupa-asiansa kuntoon ja noudattaa muutenkin säädöksiä, niin mikäpä siinä on valvojan kanssa jutustellessa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 5 Ehdota vuoden kalastuksenvalvojaa PÄÄKIRJOITUS Jokainen kalavesien hoidon kanssa töitä tekevä ymmärtää kalastuksenvalvonnan merkityksen.” KALASTAVAA KANSAA messuilla ja markkinoilla kohdatessa puheenaiheena on usein kalastuksenvalvonta – tai sen vähäisyys. Omilla kalareissuillani olen tavannut työssään olevan valvojan pari kertaa, eli noin kahdenkymmenen vuoden välein. KALASTUSLAIN MUKAISEN valvojan tutkinnon suorittaneita Suomessa reilut 2?000, joista alle puolet on hankkinut vedenomistajan valtuutuksen valvojana toimimiseen. Potentiaalia siis löytyy selvästi nykyistä runsaampaankin valvontaan. JOKAINEN KALAVESIEN hoidon kanssa töitä tekevä ymmärtää kalastuksenvalvonnan merkityksen
Veneitä tai kalastuslupia tuella ei voi hankkia. LYHYET Saimaannieriöiden seuranta laajenee Äärimmäisen uhanalaisten saimaannieriöiden liikkeitä aletaan seurata akustisten telemetrialaitteiden avulla Saimaan lisäksi Kuolimolla. Lisäksi nuoren on itse kirjoitettava hakemus ja lähetettävä se Kalaleaderille.. Metsähallituksen hallinnoima Pro Saimaannieriä -hanke merkitsi lähettimillä kolme nieriäyksilöä Kuolimolla. Vesistöön asennetut vastaanotinlaitteet keräävät tietoa kalojen liikkeistä kahden – kolmen vuoden ajan. Oppaassa käsitellään kaikki pienruoppaukseen liittyvät oleelliset lait ja säädökset, ympäristövaikutukset sekä keinot vähentää ympäristövaikutuksia. Opas on suunnattu rantojen asukkaille ja mökin omistajille. Tietoa kerääviä vastaanotinlaitteita asennettiin Kuolimolle kolme kappaletta ja Saimaalle 10 kappaletta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa käynnissä oleva Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hanke on julkaissut oppaan, jossa käydään ruoppauksen käytännön toteuttaminen vaiheittain. Ruoppaustyön tilaaja voi oleellisesti vaikuttaa ruoppauksen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja edistää osaltaan alueen vesiensuojelua. Laitteet on merkitty maastoon näkyvin lipuin, joista löytyvät hankkeen yhteystiedot ja ne on sijoitettu maastoon niin, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa vesiliikenteelle tai muulle virkistystoiminnalle. Tuki on tarkoitettu nuorten kalastusvälineisiin, -kursseihin tai vastaavaan. Luonnossa elävien yksilöiden liikkeistä saatavat tiedot ovat tärkeitä kantojen elvyttämisessä. 6 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 PIENRUOPPAUKSEEN UUSI OPAS Kaikki ruoppaukseen tarvittava tieto on nyt koostettuna yksiin kansiin. Nieriöitä merkittiin keväällä 2025 Kuolimojärvellä kolme yksilöä ja vuonna 2024 Saimaan Luonterilla, Yövedellä, Tammovedellä ja Ruokovedellä yhteensä 17 yksilöä. KIPINÄÄ NUORTEN KALASTUKSELLE Kalakipinä on tarkoitettu Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin alueella asuville 13 – 20-vuotiaille nuorille tukemaan heidän kalastusharrastusta ja innostamaan kalan pariin
– 13. Kutsu ja tarkempi ohjelma ilmestyvät loppuvuodesta. Saimaannieriöihin asetetut lähettimet tuovat täysin uudenlaista tietoa saimaannieriäkantojen tilasta ja yksilöiden liikkeistä Kuolimolla ja Saimaalla. TA LL IN KS IL JA. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 7 LYHYET AK U AH LH O LM , M ET SÄ H AL LI TU S 111 Saimaannorpan kuutteja syntyi ennätysmäärä. Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin tänä keväänä yhteensä ennätykselliset 111 syntynyttä kuuttia. Varatkaa päivät jo kalatalousalueenne tai osakaskuntanne ensi vuoden kalenteriin. KALATALOUSALUEPÄIVÄT 2026 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2026 risteillään tällä kertaa valkoisella laivalla 11. Tiedot syntyneiden poikasten määristä perustuvat Metsähallituksen vuosittain organisoimiin pesälaskentoihin, joiden tuloksia tarkennetaan jäiden lähdön jälkeen tehtävillä pesäpaikkasukelluksilla. Paketti on kaikille tuttu Helsinki-Tukholma-Helsinki. 3. 2026
Tuotannon määrä oli puolitoista miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. 8 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 LYHYET JOKIRAVULLE EI ENÄÄ PYYNTILUPIA Metsähallitus ei enää myy ravustuslupia vesistöihin, joissa elää jokirapua. Lisäksi sellaisissa vesistöissä, jotka ovat kaupalliselle kalastukselle merkityksellisiä, ravustus voi jatkua varovaisuusperiaatetta noudattaen. Valtion vesialueilla ravustus jatkuu täplärapuvesistöissä. Tuotannon arvo, 93 miljoonaa euroa, oli 0,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuotena. Mätiä tuotettiin 0,34 miljoonaa kiloa, seitsemän miljoonan euron arvosta. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Jokirapukannat ovat heikentyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Jokiravun rauhoittaminen valtion vesialueilla on kirjattu Metsähallituksen kalastuksen kehittämisohjelmaan 2024 – 2034. Päätös jokiravun rauhoituksesta toistaiseksi edistää myös kansallisen rapustrategian tavoitteita, joista yhtenä on jokiravun elinympäristöjen ja kantojen suojelu. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamasta vesiviljelytilastosta. Vuonna 2024 kalankasvattajat tuottivat luonnonravintolammikoissa ja muissa poikastuotantolaitoksissa istutettavaksi lähes 26 miljoonaa kalanpoikasta. Joillakin Metsähallitukselta vuokratuilla vesialueilla jokiravun ravustus on edelleen sallittu. Kasvatetusta ruokakalasta oli kirjolohta 95 prosenttia (15,8 miljoonaa kiloa), siikaa neljä prosenttia ja loput nieriää sekä taimenta. Näissä tapauksissa Metsähallituksen vesialue on osa laajempaa järvialuetta, joissa ravustus on järjestetty osakaskuntien toimesta siten, että jokirapukantojen elinvoimaisuuden turvaaminen on huomioitu. Ruokakalan tuotanto kasvoi vuonna 2024 Kalankasvattajat tuottivat 16,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa myyntiin vuonna 2024. Tämän vuoksi jokiravun pyyntiin ei enää myydä enää lupia 2025 ravustuskaudesta alkaen
Asiasta uutisoi Yle. Omakala-aineiston yleisimmät saalilajit ovat ahven (30 % kokonaissaaliista), hauki (23 %), kuha (21 %) ja taimen (7 %). Kalastustapahtumia on kirjattu yli 41 400. Kattavat vesistöjen syvyysja kalastusrajoitustiedot sekä päiväkirjaominaisuus ovat tehneet siitä suhteellisen suositun, vaikka kehitettävää on. Kauppa tehtiin, sillä koskeen suunniteltiin vesivoimalaitosta. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 9 LYHYET OMAKALAN YLEISIN SAALIS ON AHVEN Omakala-palvelun julkaisemisesta on kulunut kolme vuotta. Näitä korvauksia myönnettiin Rannikko-Suomessa yhteensä 1 022 254 euroa. Kaikkiaan saaliiksi on saatu 62 eri kalalajia. Hankeavustusten lisäksi ELY-keskus myönsi Rannikko-Suomen 36 kalatalousalueelle yhteensä 456 000 euroa yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan vuodelle 2025. Saalistietoja Omakalassa on yli 50 000 kalayksilöstä. Palvelulla on käyttäjiä yli 21 000, ja määrä kasvaa noin 200 käyttäjällä viikossa, kertoo Luonnonvarakeskus. Korkein oikeus päätti, että se ei myönnä valituslupaa Tornionjoen Matkakosken kiinteistöä koskevassa riidassa, jossa oli kysymys Tornion Korpikylän vanhojen lippotalojen kalastusoikeudesta. Sitä ei kuitenkaan koskaan rakennettu. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kalastonhoitomaksuvaroista maksetaan myös korvauksia vesialueiden omistajille kalavesien maksullisten yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä. Yleisimmät pyyntitavat ovat heittokalastus (49 % kokonaissaaliista), uistelu (17 %), verkkokalastus (13 %) ja pilkintä (8 %). Kustakin yksilöstä on tiedossa ainakin pyyntialue, ajankohta ja pyyntitapa. Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että Rovaniemen hovioikeuden päätös saa lainvoiman eli kalastusoikeus kuuluu asian oikeuteen vieneille jokivarren tiloille eikä Matkakoski Oy:lle. Lajeittain tarkasteltuna ahvenia on saatu eniten heittokalastamalla (58 %), pilkkimällä (16 %), vetouistelemalla (9 %) ja verkoilla (8 %). ELY-KESKUS JAKOI RANNIKKO-SUOMEEN RAHAA 2,13 MILJOONAA EUROA Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Rannikko-Suomeen tukea 105 hankkeelle yhteensä noin 650 000 euroa. Haukia pyydetään eniten heittokalastamalla (62 %), vetouistelemalla (25 %), verkoilla (7 %) ja pilkkimällä (2 %). Hovioikeuden mukaan kalastusoikeus on jäänyt kiinteistöille, jotka vuonna 1916 olivat myyneet Gösta Antellille taloihin kuuluvan vesioikeuden ja vesimäärän Matkakoskessa
Miten kalastusta, kalatalousalueja osakaskuntatoimintaa yritetään sovittaa yhteen saimaannorpan elinalueella. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 10 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Kaupallinen kalastus saimaannorpan elinalueella Rantasalmella tehdään tutkimustyötä saimaannorpan ja kalastuksen yhteensovittamiseksi
Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 11 Kaupallinen kalastaja Markku Kettunen (vas.) ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen (oik.) vaihtavat koerysään kalteria Rantasalmen Haukivedellä.
Mies vaihtaa tottuneesti tilalle Keskisen ojentaman salmiakkikuvioisen silmäkooltaan 12,2 senttimetrin kalterin. Syy on kaikille kalastajille tuttu, kesäinen mudan maku. Toiseen isot lahnat, kolmanteen kalastajan omaan lahnamassaan menevät pienemmät lahnat ja neljänteen liian pienet lahnat. Kalterit vaihtoon ja saalis veneeseen Siirrytään takaisin järvelle ja kalastuksen pariin. Osakaskunnan osakkaalle ja paikalliselle se on helpompaa, mutta ulkopuoliselle haasteellisempaa, toteaa Kettunen. Kysyessäni Majurilta miten heillä on kalatalousaluetoiminta lähtenyt käyntiin, vastaus tulee ripeästi. 12 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 J uhannuksen jälkeinen sateinen ja tuulinen tiistaiaamu ei ehkä ollut sään puolesta paras mahdollinen päivä lähteä järvelle, mutta silloin on mentävä kun kalastajakin, jos mielii mukaan. Taustatietoa löytyy, kaupallisen kalastuksen lisäksi Majuri toimii nimittäin Haukiveden kalatalousalueen toiminnanjohtajana sekä Pohjois-Haukiveden osakaskunnan sihteerinä. Kalteri on helppo vaihtaa, Kettunen on itse hitsannut sille juuri oikean kokoisen kehikon ja siihen sopivan kalterin. Rysäsaaliin joukossa on runsaasti kalastajan toivomaa saalista eli kuhaa, ahventa ja haukea. Aikaisemmin asiat olivat paperilla mapeissa, nyt kaikki tarvittava löytyy sähköisesti tallennettuna eri järjestelmistä. Olemme saapuneet ensimmäiselle rysälle. Molemmissa häneltä on kuullut usein kalastukseen ja erityisesti kaupalliseen kalastukseen liittyviä asiantuntijapuheenvuoroja. Tulijoita Kettusenkin kalavesille varmasti olisi. Saimaannorpan kalastusasetus on tulossa uudelleen käsittelyyn ensi vuonna 2026 ja sitä varten tarvitaan tutkittua tietoa myös kalastuksesta. Yhteen saaviin päätyvät ahven, hauki ja kuha. Tavoitteena on testata kahden eri kokoisen kalteriratkaisun vaikutusta rysän pyytävyyteen, Keskinen kertoo. Koerysien kalterien aukon koot ovat 150 cm 2 (12,2, x 12,2 cm) ja 200 cm 2 (14,1 x 14,1 cm) salmiakkikuviossa. Haukiveden kalatalousalueella on Majurin mukaan jo nyt useita päätoimisia kau. Joten pitäähän sitä kysyä Kettuselta. Minun lisäkseni veneessä on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen. Kaikkiaan kaltereita on kolmea eri kokoa. Mutta tutkimuksessa kaikki kalat lasketaan. Koerysien lisäksi pyynnissä on kontrollirysiä, joiden kalterin koko on suurempi 13 x 26 cm. Ennen saaliin kokemista Kettunen vaihtaa rysään toisen kalterin. Venettä ohjaa rantasalmelainen kaupallinen kalastaja Markku Kettunen. Pohjois-Haukiveden osakaskunnassa on kuitenkin päätetty odottaa käynnissä oleva rysätutkimuksen tuloksia ennen kuin asiaan palataan. Tutkimus valmistuu loppuvuodesta Tutkimuskalastus jatkuu koko kesän elokuun loppuun saakka. Normaalisti isot lahnat päätyisivät Hirvensalmen Kala Oy:lle kalamassan raaka-aineeksi, mutta kesällä lämpöisen veden aikana lahnoja ei voi sumputtaa ja ne lasketaan takaisiin järveen. Kyse ei ole tavanomaisesta kalareissusta vaan osittain Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hankkeen sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamasta Luonnonvarakeskuksen Norppaturvallinen kalastus -hankkeesta, jossa selvitetään kuinka paljon isorysän suulle asennetut eri silmäkoolla varustettu kalterit vaikuttavat kalansaaliiseen. Nämä ovat aikaisemmin kalastuskäytössä olleita rysiä. Korkeakuvioisen kalterin läpi on uinut muutamia kookkaita lahnoja. Pitäisi pystyä käyttämään enemmän aikaa esimerkiksi tutkimustulosten lukemiseen, jotta tietoa saisi tuotua paremmin käytäntöön omalla alueella, Majuri toteaa. Syksyn aikana Keskinen kollegoineen analysoi saadun saaliin ja vuoden loppuun mennessä pitäisi olla valmiina tutkimusraportti luovutettavaksi maaja metsätalousministeriölle. Nyt siihen voidaan käyttää resursseja vain noin 1,5 kuukautta. Kalatalousaluetoimintaan lisää rahaa Moni Saimaan alueen toimija saattaa tuntea paremmin Kettusen puolison Henna Majurin, kaupallinen kalastaja hänkin. Yleisellä tasolla kalatalousaluetoiminta on kuitenkin kehittynyt ja mennyt eteenpäin. Seuraavaksi päästää saaliin kokemiseen. Seuraavaksi Kettunen lajittelee saaliin tottuneesti. Majuri on tullut minulle tutuksi Vuoksen kalatalousalueiden yhteistyöryhmästä sekä saimaannorpan suojeluun liittyvistä tapaamisista. Sen aikana koerysien kaltereita vaihdetaan viikon välein. Taustalla on tavoite määritellä rysään kalterikoko, jolla tulee kalaa, mutta josta norppa ei pääse sisälle rysään. Kaikki kalat mitataan ja lasketaan tutkimusta varten, myös alamittaiset, jotka vapautetaan takaisin järveen. Rysien paikat säilyvät samoina koko tutkimuksen ajan. Kaupallisen kalastuksen luvat Kaupallisen kalastuksen lupien saanti on ollut kestopuheenaihe niin kauan kuin muistan. Toiminta kaipaisi lisää rahoitusta, jotta alueen perustoiminta muuttuisi tehokkaammaksi. Viikon verran tällä rysäpaikalla käytössä ollut kalteri on ollut silmäkooltaan 13 x 26 senttimetriä. Kaiken taustalla on norppa
Filettä tutuille asiakkaille Järvi-Suomen kestosuosikin muikun menekki on Kettusen mukaan laskenut. Nyt kalastus on Kettusen mukaan muuttunut. Rysällä pyydettäessä ei haittaa, vaikka kokemisen väli venyisi, koska kala pysyy hengissä. Lisäksi rysästä on helppo vapauttaa hyväkuntoisena niin alamittaiset kuin muutkin kalat. Torimyynnin pitää olla säännöllistä ja jatkuvaa, jotta väki osaa saapua aina paikalle, Kettunen toteaa. Jonkin verran kalaa menee ravintoloihin, mutta pääasiassa kala myydään Varkauden torilla perjantaisin ja lauantaisin suoraan asiakkaille. Rysää Kettunen kehuu vuolaasti. Sen sijaan kalafileelle on tällä hetkellä hyvä kysyntä. Alussa tuntui siltä, että kaikki kielletään, ja nyt loppu ihan kaikki, muistelee Kettunen. Onneksi maaja metsätalousministeriössä ymmärrettiin kalastuksen tärkeys ja sen tuoma mahdollisuus. Heillä on talvella käytössä verkot ja kesällä avovesiaikaan rysät. Kettunen ja Majuri käsittelevät itse kaikki pyytämänsä ahvenet, hauet ja kuhat fileiksi. Norpparajoitukset muuttivat kaiken Saimaannorpan elinalueella kun ollaan, niin kalastukseen vaikuttavat lupien saannin lisäksi myös norpan suojelemiseksi tehdyt kalastusrajoitukset. Kaupallinen kalastaja Markku Kettunen on vaihtavat koerysään uuden kalterin ja varmistaa, että rysä kaltereineen asettuu pyyntiin kuten sen kuuluu.. Muikkua syömään tottunut vanhempi sukupolvi vähenee ja nuoremmat eivät ole tottuneet muikun käyttöön. Norpparajoitukset muuttivat ihan kaiken. Kalaa he ottavat juuri sen verran kuin itse pystyvät käsittelemään. Rysä on hänen mukaansa kustannustehokas pyydys, jolla pyydetyn kalan laatu on hyvä. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 13 pallisia kalastajia ja aluetta hyödynnetään kattavasti ja monipuolisesti
14 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Kettunen harjoittaa kalastusta ja torikauppaa jo neljännessä polvessa, joten asiakkaat ovat tulleet tutuiksi sukupolvelta toiselle. Kalastusrajoituksien suhteen pääajatuksena niin osakaskunnalla kuin kalatalousalueella on ollut, että kalastuksen tulee voida jatkua, Majuri sanoo. Hänen mielestään keskustelu asian tiimoilta on liian tieteellistä ja verkkokalastuskiellon korostaminen kaikissa keskusteluissa vie asiaa turhan negatiiviseen suuntaan. Kalatalouden Keskusliiton Kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishankkeen (KAVA 2024?–?2025) suunnitelmassa on juuri Majurin kuvaileman ammattimaisemman kalastuksenvalvonnan tuKaupallinen kalastaja Markku Kettunen valmiina nostamaan rysäsaaliin veneeseen. Tätä toimintamallia kokeillaan nyt Haukiveden kalatalousalueella yhteistyössä Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen valvojien kanssa. Majurin mukaan yhdistämisneuvotteluihin ja uuden hallinnon käynnistämiseen kului aikaa kolmisen vuotta. Yhteistä vesialuetta on kaikkiaan yli 12?000 hehtaaria. Osakaskunnan vesialueet sijaitsevat pääosin Rantasalmen ja Joroisten kuntien, sekä Varkauden kaupungin alueella, Haukivedellä ja Haapaselällä sekä niiden läheisissä järvissä ja lammissa. Kalastuksenvalvonta ammattimaisemmaksi Vierailin Rantasalmella juhannuksen jälkeen. Tämä on aivan totta, kaikkialla puhutaan koko ajan mitä ei saa tehdä sen sijaan että kerrottaisiin mitä voidaan tehdä. Majurin mukaan toimivan kalastuksenvalvonnan tavoitteena olisi kahden henkilön yhdessä suorittama parivalvonta. Tässä voisi ehkä ottaa oppia pohjoisesta Tenojoelta, jossa lohen kalastuskiellon myötä ollaan haluttu tuoda esille mitä kaikkia muita kalalajeja voidaan edelleen kalastaa ja millä tavoin. Kalastuksenvalvonta tai sen riittämättömyys on puhuttanut paljon tämänkin asian tiimoilta. Alueella toimii kymmenen kalastuksenvalvojaa, joista viisi on erityisen aktiivisia. Osakaskunnan nettisivuilta löytyvät niin alueen yhteystiedot ja tiedot lupamyynnistä kuin tutkimustuloksia ja tietoa saimaannorpasta ja kalastusrajoituksista. Mitään isoja kalastuksenvalvonnallisia ongelmia alueella ei ole, toteaa Majuri. Markku Kettunen lajittelee saaliin ja verestää kalat välittömästi rysästä noston jälkeen.. Tuolloin uutisissa oli isosti esillä kaksi juhannuksena pyydyksiin kuollutta saimaannorppaa. Sen sijaan pitäisi enemmän kertoa miten ja mitä lajeja saa ja voi edelleen kalastaa. Parasta olisi, jos valvonta voitaisiin ostaa ulkopuolisena palveluna, esimerkiksi omien valvojien tueksi. Iso yhdistynyt osakaskunta Pohjois-Haukiveden osakaskunta perustettiin vuonna 2019
Kettunen jää fileoimaan kaloja, joista on jo tullut tilauksia puhelimeen. Keskinen nappaa mukaansa viime viikon ja tämän päivän saaliskirjanpidon ja lähtee ajamaan kohti Jyväskylää. Rysällä pyydetyt kuhat ovat erittäin hyvälaatuisia ja saaliiksi otettujen kuhien kokoluokka on ihanteellinen fileoitavaksi. Hankkeessa on tarkoitus luoda eräänlainen jatkokoulutusohjelma ammattimaisille y-tunnuksella toimiville kalastuksenvalvojille sekä tuottaa materiaalia koulutuksen tueksi. Sateinen aamu vaatii veronsa, kuuma tee ja Kettusen keittämä aamupuuro maistuvat. Markku Kettunen (takana) ja Tapio Keskinen (edessä) tekemässä kalastuksen jälkeistä saaliskirjanpitoa.. Järveltä tuodut ahvenet, hauet ja kuhat mitataan yksitellen ja niistä kirjataan yhteispaino lajeittain. Kun saalis on kirjattu, on aika kiittää mielenkiintoista aamusta. Minä lähden ajamaan kohti Saimaan toisella puolella olevaa mökkiä. Kaikki tehdään rysäkohtaisesti, jotta saadaan selville, miten kalterin koko mahdollisesti vaikuttaa saaliin määrään. Muista kaloista kirjataan kappalemäärä järvellä puhelimeen tehtyjen muistiinpanojen pohjalta. Koulujen kesäloma-aikaan Kettunen on käyttänyt saaliskirjanpidossa apuna perheen nuoria, mutta nyt Keskinen tarjoutuu mukaan hommiin. Majuri lähtee osakaskunnan kokoukseen ja jättää meidät miehet talon toisessa päässä olevaan kalankäsittelytilaan. Takaisin rantaan ja perkuuhommiin Saavumme järveltä märkinä takaisin rantaan. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 15 keminen
Muita ”lajityyppejä” olivat muun muassa: 1) Nukahtamaisillaan olevan ja järjestäytymättömien osakaskuntien yhdistäminen toimivaksi yksiköksi. Yhdistettävistä osakaskunnista riippuen yhdistäminen voi tulla nyt joko edullisemmaksi tai entistä kalliimmaksi. Tavoiteltavinta on, että yhdistämistoimituksella saavutetaan merkittäviä hyötyjä niin omistajien, mutta myös yhteiskunnan ja aluetalouden näkökulmasta. 16 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 V altiovarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2023 Kalatalouden Keskusliitolle 100?000 euroa vesialueen osakaskuntien yhdistämistä ja vesialueen omistajien yhteistyön edistämistä koskevan erityisselvityksen tekemistä varten. Aikaisemmin hinta perustui ainoastaan yhdistämisellä syntyvän Maanmittauslaitoksen tekemien yhdistämistoimitusten toimitushinnat muuttuivat vuoden 2025 alussa. 2) Pitkään toimineen, useista osakaskunnista koostuvan ”osakaskunnan” toiminnan saattaminen lakia vastaavalle tasolle. 3) Suuren osakaskunnan reunoilla olevien, huonosti toimivien tai järjestäytymättömien osakaskuntien liittäminen isoksi toimivaksi kokonaisuudeksi. 4) Tekojärvi. Yhdistämistoimitusten hinta muuttui TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Tyypillinen tällainen vesialue on suuri järviallas, jossa pystyttäisiin muodostamaan yksi useamman tuhannen hehtaarin kokoinen osakaskunta. Hanke esitti raportissa maakunnittain eri puolilta Suomea joukon kohteita, joissa yhdistämistoiminta tuottaisi jatkossa suurimman kalataloudellisen hyödyn. Yhdistämistoimitusten hinta muuttui Maanmittauslaitoksen tekemien yhdistämistoimitusten toimitushinnan muodostumisperusteet ovat muuttuneet oleellisesti vuoden 2024 hinnoista. Kalatalouden Keskusliitto toteutti eduskunnan sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamana vuoden 2024 aikana vesialueen omistuksen kehittämishankkeen (VOKE), jolla selvitettiin vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarvetta hyötyineen ja kustannuksineen. Tuote Hinta € (alv %) Perusmaksu 3 270,00 Osakaskuntakohtainen maksu € / osakaskunta 320,00 Osakaskiinteistökohtainen maksu € / osakaskiinteistö 2,20 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut osakaskuntien yhdistämiselle vuoden 2025 alusta.
Jos osakaskiinteistö on osakkaana useammassa yhdistettävässä yhteisessä alueessa, se lasketaan niihin kaikkiin. Jos nämä kuusi osakaskuntaa yhdistettäisiin yhdeksi uudeksi osakaskunnaksi, sen koko olisi noin 9 000 hehtaaria.. Muutos on merkittävä. Yhdistämisen hinta voi puolittua Kalatalouden Keskusliiton asiantuntija Risto Vesa esitteli Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä maaliskuussa esimerkin siitä mitä muutos käytännössä merkitsee. Nyt kiinteistötoimitusmaksu koostuu 3270 euron perusmaksusta, 320 euron osakaskuntakohtaisesta maksusta ja 2,20 euron osakaskiinteistökohtaisesta maksusta. Jos toimituksessa tehdään arviointi, siitä veloitetaan erikseen hinnaston mukaan. Vanha Etelä-Karjalan Kivijärven pääaltaan kuusi osakaskuntaa ovat melko suuria. Toimitusmaksu oli siis 12?093 euroa vähemmän kuin mitä se olisi ollut viime vuoden puolella ja viime vuoden hinnaston mukaan. Ja mikä parasta, osakasmäärältään suurimman yhteisen alueen osakaskuntaa ei tässä mallissa oteta lainkaan huomioon eli mukaan laskuun. Tämä esti lähes täydellisesti pienten osakaskuntien liittymisen esimerkiksi järven jo olemassa olevaan suureen pääosakaskuntaan. Osakasmäärältään suurimmassa osakaskunnassa on 1?163 osakasta. Aurejärvellä hinta taas nousi selvästi Kivijärven esimerkissä yhdistämisen hinta siis puolittui. Tämä oli yksi VOKE-hankkeen tuottamia havaintoja ja sittemmin käytäntöön saatuja ehdotuksia. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 17 uuden yhteisen alueen osakaskiinteistöjen lukumäärään. Yhdistämistoimituksen hinnaksi samalla järvellä, samalla osaskuntaja osakasmäärällä tuli 12?247 euroa. Hän vertaili vuoden 2024 ja 2025 yhdistämistoimituksen hintoja Etelä-Karjalan Kivijärvellä, jossa on yhteensä kuusi osakaskuntaa ja 4?371 osakasta. Vanhoilla vuoden 2024 yhdistämistoimituksen hinnoilla Kivijärven osakaskuntien yhdistämisen hinnaksi tuli 24340 euroa. Nykyisillä vuoden 2025 alusta voimassa olevalla yhdistämistoimituksen hinnoilla tilanne muuttuu merkittävästi. Vuoden 2025 alusta tilanne on tältä osin muuttunut paremmaksi
Nykyisillä vuoden 2025 alusta voimassa olevalla yhdistämistoimituksen hinnoilla hinnaksi tuli 7?028 euroa. Pirkanmaalaisen Aurejärven yhdistäminen tulisi tänä vuonna paljon kalliimmaksi kuin se olisi tullut viime vuonna voimassa olleilla kiinteistötoimitusmaksuilla. Osakaskuntien yhdistämisen etuja Osakaskuntien yhdistämisellä voidaan tehostaa vesialueen hallintoa ja hoitoa. Vastaavia esimerkkejä yhdistämistoimituksen hinnan laskusta ja noususta löytyy useita ympäri Suomen. Tämä vaikuttaa osakastilojen arvoon. Hallintokulut pienenevät suhteellisesti, kun osakaskunnat säästävät esimerkiksi kokousja tiedottamiskuluissa. Tilanne ei silti muuta kokonaiskuvaa. Vanhoilla vuoden 2024 yhdistämistoimituksen hinnoilla osakaskuntien yhdistämisen hinnaksi tuli 4?070 euroa. Jos lähtötilanteessa on monta tasaveroista osakaskuntaa, tilanne on edelleen sama kuin ennenkin, ehkä jopa huonompi. Yhteismetsien yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksu maksetaan valtion varoista. Tuote Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) Perusmaksu 3 270,00 3 270,00 Osakaskuntakohtainen maksu 6 x 320,00 1 920,00 Osakaskiinteistökohtainen maksu 4 371 x 2,20 9 616,20 Välisumma 14 806,20 Vähennetään osakasmäärältään suurin osakaskunta 1 163 x 2,20 2 558,60 Yhteensä 12 247,60 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Kivijärven osakaskuntien yhdistämisestä uusilla hinnoilla. Nykyisellä hinnoittelulla on edullisempaa liittää pieniä osakaskuntia jo olemassa oleviin isompiin osakaskuntiin. Suuresta omistajajoukosta on myös aikaisempaa helpompi löytää lisää uusia tekijöitä esimerkiksi osakaskunnan hoitokuntaan. Tämä voi. Yhdistäminen maksaa ja monessa tapauksessa aivan liian paljon, jotta siihen olisi osakaskunnissa varaa. Tuolloin hintaa laskee suurimman osakaskunnan suuresta osakasmäärästä saatava hyvitys. hinnoittelu ei olisi mahdollistanut pienten, ehkä edellisestä yhdistämiskierroksesta ulos jääneiden, osakaskuntien liittymistä jo olemassa olevaan suureen osaskuntaan. 18 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) 200 3 580,00 500 4 070,00 1 000 5 370,00 2 000 1 x 9 100,00 9 100,00 Kukin seuraava alkava 1 000 3 x 5 080,00 15 240,00 Yhteensä 24 340,00 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Kivijärven osakaskuntien yhdistämisestä vuoden 2024 hinnoilla. Suurella osakaskunnalla on pientä paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Kalastusmahdollisuuksien parantuessa kalastuslupien hinnoittelua voidaan monipuolistaa. Kalastusmahdollisuudet laajenevat ja monipuolistuvat, kun osakkaiden kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle. Tähän samaan pitää ehdottomasti päästä myös vesialueen osakaskuntien yhdistämisten kanssa. Samalla myös pienet ja kenties jo hiipuneet osaskunnat saadaan takaisin suunnitelmallisen toiminnan pariin. Yhden suuren omistusyksikön arvo on korkeampi kuin monen pienen vesialueen
Järvessä on valtion vesialueita (kartassa näkyvät rajatut alueet). Pirkanmaan Aurejärven alueella on tarvetta ja halukkuuttakin tehdä yhdistämistoimituksia. Aiheesta lisää: https://ahven.net/osakaskunnat/osakaskuntien-yhdistaminen/ Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) 200 3 580,00 500 1 x 4 070,00 4 070,00 1 000 5 370,00 2 000 9 100,00 Kukin seuraava alkava 1 000 5 080,00 Yhteensä 4 070,00 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Aurejärven osakaskuntien yhdistämisestä vuoden 2024 hinnoilla. Järvellä on kattava yhteislupa-alue.. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 19 auttaa lisäämään osakaskunnan lupamyyntiä ja sitä kautta voidaan saada lisää varoja toiminnan kehittämiseen. Järven kalastusyhdistyksessä on yhdistämistahtoa. Tuote Hinta € (alv %) Hinta € (alv %) Perusmaksu 3 270,00 3 270,00 Osakaskuntakohtainen maksu 10 x 320,00 3 200,00 Osakaskiinteistökohtainen maksu 470 x 2,20 1 034,00 Välisumma 7 504,00 Vähennetään osakasmäärältään suurin osakaskunta 216 x 2,20 475,20 Yhteensä 7 028,80 Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut Aurejärven osakaskuntien yhdistämisestä uusilla hinnoilla. Parkanon Aurejärvi on alueen merkittävin yhdistämistoimitusta tarvitseva kohde
Esteinä nähdään muun muassa vanhoillinen ajattelu, kateus ja taloudelliset kysymykset. Yhdistämisessä pitää olla tarkkana, ettei tule jälkikäteen sanomista. Esteinä vanhat ajatukset Vaikka yhdistämiselle on selkeitä hyötyjä, hanke ei ole täysin ongelmaton. Hankkeessa on kartoitettu halukkuutta yhdistyä tiedottamisella ja yleisötilaisuudella. Yhdistämisen taustalla on myös Kalatalouden Keskusliiton selvitys, jonka mukaan vesialueiden omisKuusamossa käynnistyi osakaskuntien yhdistämishanke Kuusamossa on käynnistynyt osakaskuntien yhdistämishanke, jonka tavoitteena on tehokkaampi kalavesien hallinta. Myötävirtaa osakaskuntiin -hanke pyrkii vastaamaan kalatalousalueiden ikääntyvän väestön ja vähenevän aktiivisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Hanke sai alkunsa osakaskuntien kokouksien osallistujien vähyydestä ja siitä, ettei johtokuntiin saada enää väkeä. Osakaskuntien toiminnan hiipuessa vaarantuvat muun muassa kalavesien hoito, istutukset ja kalastuksenvalvonta. Niistä kun päästään yli, niin yhdistäminen edistyy, uskoo Ervasti. Kesäniemenkylän osakaskunnan esimies Veikko Keränen suhtautuu uudistukseen varovaisen myönteisesti. TEKSTI HEINO ERVASTI, MOSKU-HANKE, MYÖTÄVIRTAA OSAKASKUNTIIN KUVAT HENRI RUUSKA, KOILLISSANOMAT tusyksiköiden pieni koko ja toimijoiden ikääntyminen heikentävät kalatalouden tehokkuutta. Hanke alkoi huhtikuussa 2025 ja kestää vuoden 2026 alkupuolelle. 20 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 K uusamossa on alkanut hanke, jonka tavoitteena on yhdistää alueen lähes 30 osakaskuntaa suuremmiksi ja toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Mallina aikaisemmat yhdistämishankkeet Kuusamon hanke seuraa muiden alueiden, kuten Savon ja Pyhäjärven, esimerkkiä, joissa osakaskuntien yhdistäminen on jo toteutettu onnistuneesti. Yhdistämällä osakaskuntia prosessia voitaisiin helpottaa ja parantaa vesien hoitoa, Ervasti kertoo. Osakaskuntien toimivuudessa parannettavaa Projektipäällikkö Heino Ervastin mukaan osakaskuntien nykyinen rakenne on monin paikoin tehoton. Hankkeen etenemistä seurataan nyt tarkasti, sillä sen onnistuminen voi toimia mallina muillekin pohjoisen alueille.. Ammattikalastajat joutuvat tällä hetkellä hakemaan jopa kymmenen eri lupaa harjoittaakseen elinkeinoaan. Varsinkin Kuusamon säännöstellyllä vesialueilla on suurta kiinnostusta yhdistää osakaskunnat. Hanke sai alkunsa, kun väki alkoi käydä vähiin alueen osakaskuntien kokouksissa. Työpalikat pitää olla kunnossa, Keränen sanoo
Veikko Keränen Kesäniemen osakaskunnasta oli yhdistymisten kannalla.. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 21 Kuusamon kaupungintalolle saatiin ihmisiä 20:sta kalastuskunnasta. Niitä on Kuusamossa kaikkiaan 36, eli edustettuina oli hieman yli puolet
Fileeratessaan Tahkola nosti esiin kalankäsittelyn niksejä. Pohjois-Suomen Erämessut oli nyt todella mittava ponnistus, sillä Erämessuilla vieraili kolmen messupäivän aikana reilut 30?000 kävijää. Moni infopisteelle pysähtynyt messukävijä kertoikin käyttävänsä kylmälaukkua, kylmäkalleja ja jäädytettyjä vesipulloja kylmäkuljetuksessa”, Tahkola sanoo. Erityisesti Tahkola korosti, kuinka tärkeää on huolehtia kylmäketjusta pyynnin jälkeen, jotta kala pysyy tuoreena. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS RY jen heikko tila herätti laajaa huolta. Messujen keskimmäisenä päivänä Oulun maaja kotitalousnaisten ja ProAgria Pohjois-Suomen Topi. 22 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 O ulun kalatalouskeskus / Oulun Maaja kotitalousnaiset / ProAgria Pohjois-Suomi ja Lapin Kalatalouskeskus ry osallistuivat toukokuussa yhteisellä osastolla Ouluhallin ympäristössä pidetyille Pohjois-Suomen Erämessuille. Kalaa käytännössä Kotimaisen kalan tunnettavuutta lisättiin käsittelemällä kaloja messuosastolla kävijöiden silmien alla, kun ensimmäisenä ja kolmantena päivänä Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola fileerasi osastolla ahvenia. Oulun Maaja kotitalousnaisten Maarit Satomaa paistoi Tahkolan fileeroimat ahvenet ja tarjosi ne osastolla pysähtyneille. ”Tämä tarkoittaa kalan nopeaa jäähdyttämistä ja säilyttämistä kylmässä aina kotiin saakka. Erämessuille osallistuminen oli jo kolmas tapahtuma, jossa Oulun ja Lapin kalatalouskeskukset toimivat yhteistyössä kahden maakunnan kalatalouden, kalastusharrastuksen ja kalaruuan markkinoimiseksi. Erityisesti Simojoen vedenlaatu ja vedenkorkeuden vaihtelut nousivat esiin – joen vedenkorkeus vaihtelee voimakkaasti, mikä voi johtaa esimerkiksi lohen kutemisen epäonnistumiseen”, Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö kertoo. Monipuolisesti kalatietoutta Oulun kalatalouskeskuksen ja Lapin Kalatalouskeskuksen sekä Oulun Maaja kotitalousnaisten yhteisosastolla tämän vuoden pääteemaana oli kotimaisen kalan tunnettavuuden lisääminen. ”Lohitilanteista ja vedenlaadusta käytiin kävijöiden kanssa pitkiä ja huolellisia keskusteluja. Kalatalouskeskukset aloittivat yhteistyön kaksi vuotta sitten Posiolla Muikkumarkkinoilla ja jatkoivat sitä vuosi sitten Kemissä Täiköntorin markkinoilla. LohikantoKaikkea kalasta kolmen päivän ajan Pohjois-Suomen Erämessut Oulussa oli jo kolmas yhteinen markkinaja messurutistus kahden maakunnan kalatalouskeskuksille. Keskustelua syntyi muun muassa Omakala-järjestelmästä, ajankohtaisista merikalastusasioista, vapaiden lohijokien kalatilanteista ja vesistökunnostuksista
Kalaherkkuja maistaneet myös pysähtyivät pitemmän aikaa teltoilla keskustelemassa ja kyselemässä kalastuksesta ja kalaruuasta. Maistiaisia nautti kolmen päivän aikana noin 1?300 kävijää. Iltapäivällä Oulun kalatalouskeskuksen Ade Risti ja Antti Lauronen houkuttelivat kävijät maistamaan särkisushia. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 23 pohtia, millaisin toimin vesien laatua voitaisiin parantaa. Erityistä kiinnostusta herättivät valuma-alueisiin kohdistuvat toimenpiteet ja niihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet. Vesien tila kiinnostaa ProAgria Pohjois-Suomen Veden äärellä -hanke tiedotti Erämessuilla muun muassa vesistönhoidosta ja kunnostustoimenpiteistä. Kumpulainen ja Sini Kaakko maistattivat aamupäivällä kirjolohinyhtömoussea. Pohjois-Suomen Erämessuille osallistumiseen saatiin avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta. Maarit Satomaa odottelee fileitä paistettavaksi.. Infopisteellä kävijät saivat mahdollisuuden tutkia oman lähivesistönsä tilaa sekä Erämessujen kävijät seuraavat silmä kovana, kun Heikki Tahkola ohjeistaa ahvenen fileerausta
24 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 S undom fiskargilletin aloitteesta Österbottens Fiskarförbund on vuoden 2024 aikana laatinut ja viimeistellyt nimisuojaushakemukset Sundomin savusilakalle ja Sundomin savukalalle. Tällöin syntyi Sundomin savusilakka sellaisena kuin se tunnetaan nykyään – kultaisesta väristään ja hyvästä maineestaan tunnettu tuote. Vuosisatoja vanha kulttuuriperinne Kalansavustus on ollut osa Sundomin kulttuuria 1700-luvulta lähtien. Tavoitteena on saada kalatuotteille suojattu maantieteellinen merkintä, joka tuo niille tunnustusta niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Hakemukset toimitettiin Ruokavirastolle vuodenvaihteessa ja ovat nyt viranomaiskäsittelyssä. Virallinen tunnustus ja oikeudellinen suoja Nimisuojaus takaa sen, että nämä perinteiset Sundomista lähtöisin olevat kalatuotteet saavat sekä virallisen tunnustuksen että oikeudellisen suojan. TEKSTI MARINA NYQVIST, ÖSTERBOTTENS FISKARFÖRBUND KUVA JONAS HARALD – Tuottajille nimisuoja tuo turvaa, koska se vähentää riskiä, että Sundomin ulkopuoliset savustamot tai toimijat, jotka eivät noudata perinteistä valmistusmenetelmää, käyttävät nimiä Sundomin savusilakka ja Sundomin savukala, sanoo Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Marina Nyqvist. Vuosien 1900?–?1920 aikana Sundomin alueella kehitettiin erityinen savustusuuni, jota käytetään edelleen. Sundomin savusilakalle ja savukalalle haetaan nimisuojaa Kaksi Pohjanmaan perinteisintä kalatuotetta – Sundomin savusilakka ja Sundomin savukala – ovat nyt Ruokaviraston käsittelyssä. Suojattu maantieteellinen merkintä tarkoittaa, että tuotteet on valmistettava tietyllä maantieteellisellä alueella – tässä tapauksessa Sundomin kylässä – vaikka raaka-aine, kala, voidaan pyytää muilta vesialueilta. Tyypillistä sille on, että kala myydään ilman silmiä, koska
Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 25 tulosta, kertoo Sundom fiskargilletin puheenjohtaja Tom Blom. Työ hakemusten laatimiseksi on rahoitettu Österbottens fiskeleaderin kautta Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston varoilla. Sundomin savusikalakka ja Sundomin savukala ovat pitkän käsityöperinteen ja sukupolvelta toiselle siirtyneen osaamisen Sundomin savusilakat on juuri otettu savustusuunista. Samaa tekniikkaa ja polttomenetelmää käytetään myös muiden kalalajien, kuten siian, ahvenen, lohen, nieriän sekä katkarapujen savustukseen. Hakuprosessi voi kestää vuosia Sundom fiskargille toimii virallisena hakijana nimisuoja-asiassa. Ruokavirasto antaa hakijalle mahdollisuuden täydentää hakemuksia ennen kuin ne toimitetaan EU-komissiolle lopullista arviointia varten. Savukalat useita eri lajeja Uunit lämmitetään lepällä, mikä antaa Sundomin savusilakalle sen tunnusomaisen savuisen maun ja kauniin ulkonäön. silakka pujotetaan vartaaseen silmien kautta ennen savustusta. – Haluamme säilyttää ja suojella ainutlaatuista sundomilaista ruokakulttuuriamme. Kyseessä on prosessi, joka voi kestää useita vuosia. Kaikki nämä tuotteet kuuluvat nimikkeen Sundomin savukala piiriin. Sundomin savusilakka myydään ilman silmiä, koska silakka pujotetaan vartaaseen silmien kautta ennen savustusta erityisessä savustusuunissa.
26 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Rannikkokalastuksessa kuhasaalis kasvoi pitkään jatkuneiden huonojen vuosien jälkeen jo toisena vuotena peräkkäin. Kuvassa Hannu Lahtonen kokemassa verkkoja Airistolla.
Taloudellisesti tärkein laji oli silakka, toisena kilohaili, seuraavina muikku, ahven, siika, kuha ja lohi. Suuri osa saaliista päätyi ulkomaille Suomeen puretusta silakkasaaliista yli puolet vietiin ulkomaille tuoreena tai pakastettuna, ja 16 prosenttia saaliista purettiin suoraan Viroon, Ruotsiin tai Tanskaan. TEKSTI PIRKKO SÖDERKULTALAHTI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Vähemmän saalista, mutta sama euromäärä. Kaupallisen merikalastuksen saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta. Silakan osuus kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli kolme neljäsosaa ja arvosta runsas puolet. Kilohailia pyydettiin 12 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo oli neljä miljoonaa euroa. Lähes kaksi kolmasosaa kilohailisaaliista purettiin ulkomaille, pääasiassa Viroon. Silakkaa kalastettiin 54 miljoonaa kiloa, 20 miljoonan euron arvosta. Silakkaja kilohailisaaliista 95 prosenttia pyydettiin kahdellakymmenellä troolarilla, mutta yli 100?000 kiloa silakkaa ja kilohailia pyytäneiden joukossa on myös kymmenkunta silakan rysäkalastajaa. Pohjanlahden silakkakannan heikentyneen tilan vuoksi Suomelle asetettiin vuodelle 2024 aiempaa huomattavasti pienempi saaliskiintiö, mikä aiheutti silakan kalastuksen vähenemisen. Kalastuksen säätely pienensi saaliista Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaupallisesti tärkeiden lajien kalastusta säädellään saaliskiintiöillä ja ajallisin sekä alueellisin rajoituksin. Molempien lajien saalis oli pienempi kuin koskaan aikaisemmin vuonna 1980 alkavassa aikasarjassa. Se oli seitsemäntoista miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Suomeen jääneestä silakkasaaliista neljä prosenttia meni elintarvikkeeksi kotimaassa, reilusta kolmanneksesta tehtiin kalajauhoa ruokakalankasvatuksen tarpeisiin ja viisi prosenttia käytettiin turkiseläinten rehuna. Lohija turskasaaliit olivat edelleen tavallista pienempiä ja kiintiöihin jäi varaa. Lohta kalastettiin 105?000 kiloa, turskaa 18?000 kiloa. Myös kilohailikiintiö oli edellisiä vuosia pienempi ja rajoitti kalastusta. Kilohaili oli sekä määrältään että arvoltaan toiseksi tärkein saalislaji. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 27 M erialueen kaupalliset merikalastajat saivat vuonna 2024 vähemmän saalista kuin edellisenä vuonna, mutta saaliin rahallinen euromääräinen arvo säilyi samana kuin edellisenä vuonna. Suomeen puretusta kilohailisaaliista suurin osa (70 prosenttia) meni kalajauhon tuotantoon, viidesosa vietiin purkamisen jälkeen Viroon ja loput käytettiin koKaupalliset kalastajat saivat mereltä 72 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2024
€) M ää rä (m ilj . 28 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 timaassa turkiseläinten rehuna. 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 20 24 Sa al is (1 00 kg ) Ahven Siika Lohi Kuore Kuha Muikku 10 20 30 40 50 60 70 80 20 40 60 80 100 120 140 160 180 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 20 24 Ar vo (m ilj . Rannikkokalastuksen taloudellisesti merkittävimmät saalislajit olivat muikku, ahven, siika, kuha ja lohi. Rannikkokalastajien lohija siikasaaliis jäi viime vuonna pitkän ajan (1980?–?2024) keskisaalista pienemmäksi, mutta muikusta, kuoreesta, särjestä, lahnasta ja ahvenesta saatiin tavallista suurempi saalis. Saaliiksi saatiin reilut yhdeksän miljoonaa kiloa kalaa, 13 miljoonan euron arvosta. Muikun arvoa nosti mädistä maksettu hinta. Merialueen kaupallisen kalastuksen ahven-, siika-, lohi-, kuha-, kuoreja muikkusaalis vuosina 1980 – 2024. kg ) Silakka Kilohaili Muut Reaaliarvo. Kuhasaalis kasvoi pitkään jatkuneiden Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis ja saaliin arvo vuosina 1980 – 2024. Eniten saalista (19,1 miljoonaa kiloa) purettiin Uudenkaupungin satamaan, seuraavina Paldiskin kalasatama Virossa, Reposaari Porissa, Tuomarainen Taivassalossa ja Kaskisen kalasatama. Muikkua kalastettiin ennätyksellisen paljon, mikä nosti muikun arvoltaan kolmanneksi tärkeimmäksi merialueen kaupallisen kalastuksen saalislajiksi. Rannikkokalastuksen saalis kasvoi Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla
Heistä kalasti rannikolla 860 kalastajaa. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 29 sekä saaliin määrällä että arvolla mitattuna tärkein saalislaji. Ykkösenä joko silakka, kilohaili tai muikku Kalastuksen painopiste oli Selkämerellä, jossa saaliin volyymistä kalastettiin 69 %. Rannikkokalastus työllisti avomerta enemmän Mereltä pyydettyä saalista ilmoitti 930 kaupallista kalastajaa tai kaupallisen kalastajan edustajaa. Niistä kuusitoista suurinta alusta kuului yli 24 metriä pitkien troolareiden ryhmään. Yli 10?000 euron myyntitulot sai 271 kalastajaa. Arvoltaan toiseksi tärkein Selkämeren alueen saalislaji oli ahven, kolmantena kuha. Selkämerellä silakka oli Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen alusmäärät, arvoltaan tärkein kohdelaji ja alusryhmän saaliin tuottaja-arvo.. Rekisteröityneiden, aktiivisten kaupallisten kalastajien lukumäärä aliarvioi alan työllisyyttä, sillä aluksilla saattaa työskennellä useita kaupallisia kalastajia ja myös palkattua työvoimaa. Itämeren pääaltaalta kalastettiin neljä prosenttia saaliista. Merialueella 1?121 suomalaista alusta EU:n yhteisen kalastuspolitikan toteutumista tarkastellaan myös jäsenvaltioiden kalastuslaivastoihin kuuluvien alusten koon ja pyyntitavan perusteella. Tilastossa julkaistut tiedot perustuvat kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelmalla kaikissa rantavaltioissa kerättyihin aineistoihin, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia. Silakka, kilohaili ja kuha olivat merkittävimmät lajit Saaristomerellä, josta kalastettiin 15 prosenttia kaupallisen merikalastuksen saaliista. Lähes 60 rannikkokalastajaa sai yli 50?000 euron myyntitulot. Merialueella kaupallista kalastusta harjoitti 1?121 suomalaista alusta. Vajaa kymmenesosa kaupallisen kalastuksen merisaaliista pyydettiin Suomenlahdelta, jossa kilohaili oli arvoltaan tärkein saalislaji, seuraavina silakka ja kuha. 131 rannikkokalastajalle tuloja tuli eniten verkkopyynnistä, 121 kalastajalle rysäpyynnistä ja yhdeksälletoista troolipyynnistä. Saalisilmoituksen tekee joko aluksen kalastuslisenssin haltija tai sen edustaja, jos kyseessä on yritys. Perämereltä kalastettiin vain kolme prosenttia saaliista, mutta arvokkaat saalislajit muikku, siika ja lohi nostivat saaliin arvon Suomenlahtea suuremmaksi. Ne kahuonojen vuosien jälkeen jo toisena vuotena peräkkäin, haukisaalis oli keskimääräinen, madeja taimensaalis keskimääräistä pienempi. Esimerkiksi troolialusten kalastuslisenssi on yleensä yrityksen nimissä eikä aluksella toimivien kalastajien tai palkatun miehistön määrästä ole tietoa
Hylkeiden ilmoitettiin vaurioittaneen 148?000 kiloa kalaa. Suomessa kaupallista kalastusta harjoitetaan myös ilman alusta. Alle 12 metrin pituiset pääasiassa muikkua troolanneet alukset luokiteltiin 12?–?24 metrin pituisten troolareiden ryhmään, johon kuului 23 alusta. Hylkeet ja merimetsot häiritsivät kalastusta Kalastajat ilmoittivat saaliin lisäksi myös poisheitetyn kalan ja sivusaaliin määrän. Arvoltaan merkittävimmät vahingot kohdistuivat kuhaan ja siikaan. 30 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 lastivat saaliista 78 prosenttia ja saivat 60 prosenttia saaliin arvosta. Nämä alukset saivat eniten tuloja muikusta. Niiden osuus saaliin määrästä oli kaksitoista prosenttia, mutta arvosta lähes 30 prosenttia. Kalastajat ilmoittivat vuonna 2024 pyydyksiin jääneen 62 merimetsoa, 49 harmaahyljettä, 12 koskeloa, 6 pilkkasiipeä, 5 haahkaa, 5 itämerennorppaa sekä muutamia lokkeja ja sorsia. Kalastajat jaettiin kahteen ryhmään liikevaihdon perusteella. 36 kalastajaa ilmoitti heittäneensä kalaa pois muista syistä, esimerkiksi menekkivaikeuksien vuoksi. kg) Kalajauhoksi 5 % Turkisrehuksi Vienti kalajauhoksi tai rehuksi 84 % purettu Suomeen 17 % Elintarvikkeeksi 4 % kotimaan käyttö 13 % vienti netyksiä ja 50 kalastajaa merimetsojen aiheuttamia vahinkoja. Aktiivisten kalastajien määrä vähenee Vuoden 2024 lopussa rekisterissä oli 2?135 merialueen kaupallista kalastajaa, joista osa oli yrityksiä. Muista syistä heitettiin pois 43?000 kiloa kalaa, josta suurin osa oli lahnaa. Sen arvo olisi markkinoille päätyessään ollut noin 280?000 euroa. Poisheitoksi luetaan hylkeiden ja merimetsojen vaurioittama, alamittainen sekä muusta syystä markkinoille päätymätön kala. Yli miljoonan euron myyntitulot saatiin ahvenesta, siiasta, kuhasta, kuoreesta ja muikusta. Aluksista 1?075 oli alle 12 metriä pitkiä ja kalasti joko rysillä tai verkoilla, jotkut myös koukuilla. Viime vuonna 196 kalastajaa eli joka viides aktiivinen kalastaja ilmoitti kalan poisheittoa. Pyydyksiin tarttui myös lintuja ja merinisäkkäitä Kalastajien pyydyksiin tarttuneita lintuja ja merinisäkkäitä kutsutaan sivusaaliiksi. Merimetsojen ilmoitettiin tuhonneen 34?000 kiloa kalaa, 32?000 euron arvosta. Viime vuonna 274 kaupallista kalastajaa kalasti verkoilla jään alta ja sai saaliiksi pääasiassa haukea, ahventa, madetta ja kuhaa. 168 kalastajaa ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamia saalisme16 % purettu ulkomaille 44 % 34 % Silakkasaaliin käyttö 2024 (53,7 milj. Ykkösryhmään kuuluvilla kalastajilla oli kalastustoiminSuomen silakkasaaliin käyttö vuonna 2024.
Ykkösryhmän kalastajia oli rekisterissä 397. Aktiivisten kalastajien määrä on huvennut 2000-luvun aikana alle puoleen eli reilusta 2?100 kalastajasta alle 1?000 kalastajaan. Näistä kolmasosa oli kalastuskäytössä. Jäsenvaltioiden on kalastusta valvomalla varmistettava, että yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä noudatetaan. Luonnonvarakeskus saa tiedot käyttöönsä tilastointia ja tutkimusta varten. Kalastuksen määrää kuvataan muun muassa pyydyspäivien lukumäärällä, joka lasketaan kertomalla pyyntipäivien lukumäärä pyydysten määrällä. Kaikki kaupallista kalastusta merialueelVarsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Paavo Suominen suorittamassa kaupallisen kalastuksen valvontaa Kustavin merialueella.. Myös kaupallisessa kalastuksessa käytetyt alukset on rekisteröitävä. Kalastustiedoilla on paljon käyttöä Euroopan unionin yhteinen kalastuspolitiikka säätelee merialueilla tapahtuvaa kaupallista kalastusta. Vuonna 2024 kaupallisten kalastusalusten rekisterissä oli 3?344 alusta. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 31 la harjoittavat kalastajat ovat velvoitettuja saaliiden raportointiin joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Tietoja tarvitaan myös arvioitaessa esimerkiksi kalatalouden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taloudellista tilaa tai ympäristömuutosten vaikutuksia kalatalouteen. Suomessa kaupallista merikalastusta valvovat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Kalastajien ilmoittamat tiedot muodostavat merkittävän tietovarannon, jota käytetään seurattaessa kalakantojen tilaa ja kalastuksen kehitystä. Kalastustilastot ovat yhtenä perusteena päätettäessä muun muassa Itämeren lohi-, silakka-, kilohailija turskasaaliiden vuosittaisista kiintiöistä. nan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta yli 10?000 euroa. Pyydyspäivien määrä on 2000-luvun aikana vähentynyt merkittävästi kaikissa kalastusmuodoissa
M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Istutuksilla tuetaan äärimmäisen uhanalaisen ankeriaskannan elpymistä. 32 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 Ranskasta tuodut noin 10-senttiset ankeriaanpoikaset saivat uuden kodin Suomesta
Poikasia ei saavu enää entiseen tapaan Suomen rannikolle eivätkä ankeriaat pääse nousemaan syönnösalueilleen vaellusesteiden vuoksi. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 33 S uomeen istutettavat ankeriaat on pyydetty Ranskasta, ja ne ovat olleet karanteenissa Ruotsissa koko alkuvuoden. Suuresta koosta on todennäköisesti hyötyä pitkällä vaelluksella. Tänä vuonna istutettiin yhteensä 31?500 ankeriaanpoikasta, joista 20?000 Luonnonvarakeskuksen toimesta. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT MALIN LÖNNROTH JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO haimmillaan 1,5?–?2 kiloa. Suomessa ankeriaan esiintyminen on nykyisin istutusten varassa. Istutuksilla tuetaan uhanalaisen eurooppalaisen ankeriaskannan elpymistä sekä lajin säilymistä sen luontaisella levinneisyysalueella Suomessa. Esimerkiksi Lahden Ve. Karanteenilla ehkäistään kalatautien leviämistä. Istutukset ovat osa ankeriaskannan elvyttämistä Jokien patoamiset ja vaellusesteet ovat vähentäneet Euroopan ankeriaskantaa suuresti. Suomalaiset vaellusankeriaat painavat par31?500 ranskalaista ankeriaanpoikasta sai uuden kodin Suomesta Kalatalouden Keskusliitto toi heinäkuussa maahan Ranskasta pyydettyjä ankeriaanpoikasia. Ankerias on uhanalainen vaelluskala Ankerias (Anguilla anguilla) on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu vaelluskala. Istutetut ankeriaat voivat elää Suomessa kymmeniä vuosia ennen kuin ne aloittavat 6?000 kilometrin mittaisen kutuvaelluksen Atlantin Sargassomerelle. Kalatalouden ja viestinnän erityisasiantuntija Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta kertoo, että noin 10 sentin pituiset ja noin 1,5 grammaa painavat poikaset jatkoivat Turusta matkaansa istutusvesiin ympäri Etelä-Suomea. Suurin osa istutuksista tehdään rannikolle ja sisävesille, joista on vapaa vaellusyhteys mereen. Viime vuosina 60?–?75 % ankeriaanpoikasista on istutettu vapaan vaelluksen alueille, vahvistaa Lönnroth. Kala kuuluu Suomen luontaiseen lajistoon ja sitä tavataan Suomen merialueella ja sisävesissä. Suomeen kalat saapuivat kylmäkuljetuksella torstaina 31.?7. Vaellusankeriaita siirretään voimaloiden ohi Vaellusesteiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kalojen turvallisen vaelluksen varmistamiseksi tarvitaan myös muita toimia
Helpointa ilmoitus on tehdä Omakala-sovelluksella, jonka voi ladata omaan älypuhelimeen. Ankeriaan suojeluarvo on 3?510 euroa. Ilmoitusten avulla saadaan tärkeää tietoa ankeriaskannan tilasta. Mikäli saa merellä tai rauhoitusaikana (sisävedet 1.?8.?–?30.?6.) saaliiksi ankeriaan, tulee se laskea takaisin välittömästi, elävänä tai kuolleena, ettei syyllisty kalastusrikkomukseen. Merialueella ankeriaan kaupallinen kalastus on sallittua heinäkuussa. Hankkeessa siirrettiin ensimmäiset ankeriaat kesäkuussa ja näin ne pääsivät jatkamaan matkaansa kohti Atlantin Sargassomerta. Ylisiirrettyjen Pyhäjärvessä kasvaneiden kookkaiden ankeriaiden keskikoko oli 1,4 kiloa. EU-säädös ei erottele 1. Helpoin tapa ilmoittaa saaliit on ladata puhelimeen Omakala-sovellus, mutta ilmoituksen voi tehdä Luonnonvarakeskukselle myös lomakkeella tai puhelimitse.. Kalastajan on huomioitava rauhoitusaika Kysymys ankeriaan pyynnistä jakaa mielipiteitä. Ankeriaan pyynti on Suomen kalastusasetuksen perusteella sallittu vain heinäkuussa. Rajoitetun kalastuksen on kuitenkin katsottu ylläpitävän kiinnostusta seurata ja tukea kannan kehitystä, kuitenkaan vaarantamatta kannan tulevaisuutta. Saalistiedot tulee ilmoittaa seuraavista kalalajeista ja -kannoista: • lohi • järvilohi • kyttyrälohi • taimen • ankerias • nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä • harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00’N eteläpuolella sekä meressä maksamaan kalastaan suojeluarvon. Saalisilmoitus on tehtävä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä ja ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja. Tämä tarkoittaa, että ankeriaan vapaa-ajan kalastus on sallittu pelkästään sisävesillä yhden kuukauden ajan. 34 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 sijärvellä vaellusvalmiit kalat pyydetään ja kuljetetaan voimalaitospatojen ohi suoraan merelle, kertoo Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Sami Vesala. Sen lisäksi EU on kieltänyt ankeriaan vapaa-ajankalastuksen kokonaan kaikilla merialueillaan. Mikäli kalastus kiellettäisiin kokonaan, ankeriasta ei kenties istutettaisi Suomeen lainkaan. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO VAPAA-AJANKALASTUKSEN SAALISILMOITUKSET Vapaa-ajankalastuksen saalisja pyyntitietojen ilmoitukset ovat olleet pakollisia vuoden 2025 alusta. luokan kalastajia tämän suhteen, vaan ankeriaan pyynti on sallittua molemmille ryhmille. ja 2. Jos kalastaja vastoin lakia ottaa ankeriaan saaliiksi hän voi joutua Saaliiksi saadusta ankeriaasta on aina tehtävä saalisilmoitus. Uudessa EU-rahoitetussa hankkeessa siirretään kutukypsyyden saavuttaneita kookkaita ankeriaita turvallisesti vesivoimaloiden turbiinien ohi merivaellukselle myös Kokemäenjoella, kertoo toiminnanjohtaja Ismo Kolari Pirkanmaan kalatalouskeskuksesta. Ankeriaasta on aina tehtävä saalisilmoitus Ankerias on yksi niistä uhanalaisista lajeista, joista on tehtävä saalisja pyyntitietoilmoitus
3. Salakka on pintavesien kala ja usein ne saalistavat suurena parvena pinnalla tai pinnan läheisyydessä olevia hyönteisiä. Salakka kutee hyvin matalassa vedessä ja kutu on siksi erittäin näkyvä tapahtuma. Koko parvi saattaa hypähtää ilmaan yhtä aikaa pelästyessään petokaloja tai kovia äkillisiä ääniä. 10 faktaa salakasta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Salakan suomujen sisältämiä guaniinikiteitä käytettiin aikaisemmin tekohelmien värjäykseen.. 6. 7. Se tulee toimeen myös aika vuolasvirtaisissa joissa. Salakoita on pyydetty erehdyksissä muikkuna ja käytetty siten myös niiden lailla. Ensimmäisessä kuturyhmässä eli kirsisalakoissa on eniten kaloja. 10. Salakka elää hyvin harvoin yli 6 – 7-vuotiaaksi. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Aivan pienien lampien kalalajistosta salakka usein puuttuu kokonaan. Aiemmin salakkaa on pyydetty sen suomujen sisältämien guaniinikiteiden vuoksi. Nykyisin salakkaa kalastetaan pääasiassa syöttija rehukalaksi. Salakka saavuttaa ensimmäisen vuoden aikana 10 senttimetrin pituuden ja sen jälkeen pituutta kertyy vain 1 – 1,5 senttimetriä vuodessa. 5. Syksyllä salakkaparvi siirtyy syvempiin vesiin ja viettää aikansa ilmeisesti lähes liikkumatta ja syömättä. 8. Emosalakassa on alkukesällä havaittavissa kolmen kokoisia mätimunia, jotka kypsyvät eri aikoina. 9. Salakka ei kelpuuta juurikaan pohjaeläimiä saaliikseen, vaan ne ovat keskittyneet eläinplanktoniin sekä pinnalla lepäileviin ötököihin. Suomen kalat. Salakka (Alburnus alburnus) viihtyy keskikokoisissa ja suurissa järvissä sekä merenrannikolla. Kutu tapahtuu touko-kesäkuussa, kun vesi on lämmennyt 15 – 17 asteiseksi. 2. 4. Salakka käyttää myös pienissä määrin kasviravintoa kuten männyn siitepölyä. Salakka on annoskutija ja laskee kerrallaan vain osan mädistään. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 35 1. Salakka on hyvänmakuinen kala, jota voi hyvin valmistaa paistamalla tai savustamalla. Vanha kansa on erottanut ja nimennyt salakan kuturyhmiä: kirsisalakat, tähkäsalakat, hedelmäsalakat ja jyväsalakat. Koiraalle kasvaa kututaikana päähän ja kyljille pieniä kutukyhmyjä. Kiteistä saatiin väriainetta tekohelmien värjäykseen
Hinta 20,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2025 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. 36 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 M ES SU KE SK U S KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Tämä uudistustyö on seurausta hallitusohjelman kirjauksesta, ja jonka tarvetta Kalatalouden Keskusliitto on pitänyt esillä jo pitkään. Nämäkin muutokset on viety onnistuneesti muita yhteisöjä koskevaan lainsäädäntöön jo aikaisemmin. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 37 LAKIASIAA YHTEISALUELAIN UUDISTAMISTARPEITA on sivuttu lehden sivuilla aikaisemmin ja nyt tämän lehden mennessä painoon prosessin on edennyt siihen pisteeseen, että hallituksen esityksen luonnos on lausunnolla lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Joten jos kaikki sujuu ilman viivytyksiä, muutosten voitaisiin ajatella astuvan voimaan esimerkiksi vuoden 2027 alusta. Samalla mahdollistettaisiin pysyvästi vastaavat kokousten järjestämistä koskevat muutokset, jotka olivat koronapandemian aikana väliaikaisesti voimassa. Kun kysymys on vielä hallituksen esityksen luonnoksesta, yksittäisten muotoiluiden läpi käyminen ei vielä annan kuvaa missä muodossa laki aikanaan tulee voimaan. Tämän jälkeen laki on vielä presidentin allekirjoitusta vailla ja sitten se astuisi voimaan ennalta säädettynä päivänä. MITÄ TÄSTÄ kaikesta pitäisi ajatella ja mihin se tulee vaikuttamaan ja milloin. Lainsäädäntöprosessin kuuluvaa julkista kuulemista seuraa maaja metsätalousministeriössä lausuntojen yhteenveto ja mahdollisten huomioiden vieminen esitykseen valmistelijoiden harkinnan mukaan. Tällä haavaa osakaskuntatoimijoille riittää tieto, että hallitusohjelmassa linjattuja muutoksia on luvassa ja ne eivät ole mullistavia vaan oikein tarpeellisia ja toteutuessaan suunnitellusti askel kohti toimivampaa ja paremmin osakaskuntein tarpeisiin vastaava lainsäädäntöä. Tutustumalla itse esitykseen voidaan todeta, että uudistus on luonteeltaan ensisijaisesti lain terminologiaa selventävä ja suurin uudistus koskisi lain asettamia vaatimuksia kokousten koolle kutsumisille, joka on käytännössä todettu hankalaksi ja vanhentuneeksi. Mitä tulee itse aikatauluun, niin koko yllä kuvatun prosessin läpi vieminen kestää oman aikansa. Uudistuksen toteutuessa suunnitellusti kutsumisen vaihtoehdot olisivat paremmin linjassa muiden yhteisöjen vastaavien säädösten kanssa. Uudistukset ovat kummatkin luonteeltaan varsinaisia täsmälääkkeitä, jotka tarjoavat jo laajasti käytössä olevia ratkaisuja myös osakaskuntien ulottuville. MILLOIN NÄIDEN muutosten voi sitten ajatella astuvan voimaan ja mitä ne käytännössä tarkoittavat. Näihin asioihin tullaan palaamaan tälläkin palstalla. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Yhteisaluelaki uudistumassa – mitä se tarkoittaa?. Hallituksen esitys annetaan sitten aikanaan eduskunnalle, joka valiokuntakäsittelyn jälkeen joko hyväksyy tai hylkää esityksen eduskunnan täysistunnossa
Innokkaana lajikalastajana Pennanen tuli monelle tutuksi myös Kalamaraton kilpailun lajituomarina. 6. Ensimmäinen julkaisunsa toutaimesta hän kirjoitti vuonna 1984. Työuransa ohella Pennanen tuli tunnetuksi Suomen ennätyskalalautakunnan asiantuntijajäsenenä. Tunnetuin julkaisu Toutaimen istutukset ja niiden tulokset RKTL:n Kalatutkimuksia sarjassa on vuodelta 2001. Ilkan aikana kalatalouskeskus ryhtyi aktiivisesti kehittämään kalatalouskeskuksen toiminnan varainhankintaa pienenevien neuvontamäärärahojen korvaamiseksi. 6. Ilkka oli Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen palveluksessa neljällä vuosikymmenellä vuodesta 1976 lähtien. Pennanen on kuollut. Vapaa-aikanaan Anne puuhastelee moninaisten luontoharrastusten ja urheilun parissa. Annen tehtäviin kuuluu kalatalousalueja osakaskuntaneuvonta, kalastuksenvalvonnan kehittäminen, lainsäädäntöhankkeissa toimiminen sekä muu hanketyöskentely. Hänen erityisosaamista lautakunnassa olivat kalayksilöiden dokumentointi, mittaukset ja lajinmääritysten varmistukset. 2025. JUSSI T. Pennanen nukkui pois pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 26. ILKKA JANHONEN ON KUOLLUT Kalatalousneuvos Ilkka Janhonen kuoli 24. Ensimmäiset ansionsa kalatalousneuvonnan palveluksessa Ilkka sai 1980-luvulla käydyissä taisteluissa Äänekosken tehtaiden jätevesikorvauksista vesien omistajille. Anne siirtyi Keskusliittoon Pohjois-Savon kalatalouskeskuksesta, jossa hän toimi vuosina 2019 – 2021 KHS-hankkeissa ja vuosina 2021 – 2025 kalatalousneuvojana. PENNANEN ON POISSA Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi T. Pennanen syntyi Outokummussa syksyllä 1953. 38 • Suomen Kalastuslehti 5/2025 HENKILÖUUTISIA ANNE MÄKELÄ KESKUSLIITTOON Anne Mäkelä (FM) aloitti Kalatalouden Keskusliitossa kalatalouden erityisasiantuntijana kesäkuussa. Kalatalouskeskus rekisteröityi itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2004 ja Ilkka jatkoi toiminnanjohtajana vuoteen 2008 saakka, jolloin siirtyi osa-aikaiselle eläkkeelle hoitamaan kalanpoikasten välitystä ja kasvatusta. Keski-Suomen Kalatalouskeskus kunnioittaa Ilkan muistoa ja esittää surunvalittelunsa Ilkan läheisille ja ystäville. Pennanen tunnetaan erityisesti suomalaisen toutaimen elvytyksen ja palautuksen parissa tekemästä työstään. 2025. Suomen Kalastuslehti ottaa osaa läheisten suruun. Onkimiehen taival alkoi jo samalla vuosikymmenellä Särkiselän rannalla ja jatkui aina viime syksyyn asti. PE RT TI KO SK I
14.3. 7.11. Suomen Kalastuslehti 5/2025 • 39 132. 8 14.11. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 6 5.9. 7 10.10. 25.4. 3 28.3. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Päivi Pyyvaara, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI Tapio Gustafsson TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 29.8. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 6/2025 ilmestyy pe 3.10. Onko meillä hidaskasvuisia kuhakantoja, ja jos on, niin miksi. 5 1.8. 31.1. 4 16.5. 4041 1029. 13.6. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Kuhaistutukset ovat puhuttaneet jo vuosia, mutta nyt puhe on siirtynyt kuhan kasvuun. 3.10. 2 14.2. krs 00700 Helsinki p. 12.12. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 40,00 € Uutta! Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Nyt kunnostamaan! Virtavesien kunnostus -kirjan uudistettu ja päivitetty 2. painos soveltuu perusoppaaksi alalle aikovalle tai lisätietolähteeksi kokeneemmallekin kunnostusta suunnittelevalle, ohjaavalle tai toteuttavalle