Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 1 5/2024 Hoitokalastusta Simpelejärvellä
Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Kirja uutuudet ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 3 Sisältö 10 Simpelejärveä kalastetaan kuntoon 16 Lappi ja Oulu tempaisivat taas kalatalouden nimeen 18 Selvitys omistajakorvausten käytöstä vuonna 2023 22 Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma 24 Atlantinsammesta kaivataan havaintoja 28 Jarno Aaltosen tie kaupalliseksi kalastajaksi ja yrittäjäksi 32 Omakala ensimmäisiä yhteenvetotietoja 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Hoitokalastus on yksi osa laajaa Simpelejärven kunnostushanketta. RI IT TA KO TI LE H TO 24 SA TA KU N N AN M U SE O N KO KO EL M AT
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Hinta: 35,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen
KYSELYYN VASTANNEILLA osakaskunnilla omistajakorvaukset muodostivat neljäsosan kokonaistuloista. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 5 Omistajakorvauksista valtaosa kalavesien hyväksi PÄÄKIRJOITUS Yksityiskäyttöön omistajakorvauksista menee selvityksen perusteella alle prosentti.” YLEISKALASTUSOIKEUKSIEN KÄYTÖSTÄ maksettavat lakisääteiset korvaukset vesialueen omistajille nousevat vuosittain puheenaiheeksi kalastonhoitomaksujen kertymää jaettaessa. Aiempiin selvityksiin verrattuna osuus on hitaasti vähenemässä, mikä vastaa nykyisen kalastuslain henkeä siirtyä istutuksista luonnonlisääntymisen edistämiseen. Viime vuosina rahoitusta on siirretty muun muassa harrastustoimintaan. TULOSTEN PERUSTEELLA kalaja rapuistutuksiin käytetään nykyään hieman yli puolet omistajakorvauksista. Yksityiskäyttöön omistajakorvauksista menee selvityksen perusteella alle prosentti. HALLINTOKULUT MUODOSTIVAT kyselyssä toiseksi suurimman menoerän. Hallintokulut olivat suhteellisesti suurempia pienemmillä osakaskunnilla, mikä puoltaa osakaskuntien yhdistämistyön jatkamista. KORVAUSRAHA ON saajansa vapaasti käytettävissä, mutta omistajat ovat kuitenkin selvitysten mukaan käyttäneet saamansa varat suurelta osin erilaiseen kalavesien hoitotoimintaan. Omistajilla on edelleen vastuu kalavesien hoitamisesta, mutta korvausten määrä on tippunut 25 % edellisen kalastuslain tasosta. Tämänhetkisen rahan käytön selvittämiseksi Kalatalouden Keskusliitto toteutti omistajakorvauksia saaville tahoille avoimen internet-kyselyn keväänalkukesän aikana. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Vapaamuotoisessa palautteessa omistajakorvausten merkitys osakaskuntien toiminnan rahoittajana nähtiin tärkeänä ja korvausten vähenemistä ja nykyisiä jakoperusteita kritisoitiin vahvasti. Erilaiset kalavesien ja kalavesien hyväksi tehtävät toimet kattavat yhteensä yli 60 prosenttia korvauksista
Nyt on siirretty yhteensä kolme saimaannorppaa. Saimaannorppien siirtojen tavoitteena on ylläpitää norppakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäistä Saimaan osakantojen eriytymistä. Aika näyttää miten asia lähtee etenemään ja mikä on Lapin ELY-keskuksen kanta päätökseen.. Ratkaisuissa todetaan, että Kemija Iijoen kalatalousvelvoitteiden osalta on tapahtunut olosuhteiden olennainen muutos ja velvoitteet on syytä arvioida uudelleen. Aluehallinto on muuttanut Kemijoen, Raudanjoen ja Iijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevia päätöksiä. Osakaskuntien sopimusalueista maksetaan korvausta vuosittain 2,5 euroa hehtaarilta. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O AVI muutti Kemija Iijoen velvoitteita Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi 29.?7.?2024 ratkaisut Lapin ELY-keskuksen hakemiin Kemija Iijoen velvoitemuutoshakemuksiin. Aluehallintovirasto kuitenkin hylkäsi osan kalatalousviranomaisen vaatimuksista. Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään pesimäalueen laajentuessa osakaskuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välisillä vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla. Kolmen vuoden aikana kalastusrajoitusaluetta on laajettu vapaaehtoisilla sopimuksilla yli 13 300 hehtaaria. Kalastusrajoitusalueen pinta-ala on nyt 3 050 km 2 . Louhivesi on saimaannorpan uutta pesimäaluetta, sillä sinne syntyi tänä keväänä ensimmäinen kuutti vuosikymmenten tauon jälkeen. 6 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 LYHYET SAIMAANNORPPIEN SIIRROT JATKUIVAT Aikuinen saimaannorppanaaras siirrettiin Pihlajavedeltä Kolovedelle toukokuun lopulla. Myös lohen ja meritaimenen istutusvelvoitteita lisättiin. Päätöksen mukaan lohen istutusvelvoite kalatalousvelvoitetta muutetaan siten, että siihen lisätään velvoite selvittää, suunnitella ja laittaa vireille hakemusasiana merilohen ja -taimenen vaelluksen ja poikasten alasvaelluksen mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen. NORPPARAJOITUKSIA LAAJENNETTIIN Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään kesän aikana Mikkelin Louhivedellä
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antama päätös koski muun muassa kuvan Iijoen Raasakan voimalaitoksen kalatalousvelvoitteita. ”Jatkuvatoimisia mittausasemia ei toistaiseksi ole ollut käytössä osakaskunnan vesialueella ja muuallakin niitä käytetään pääasiassa päästölähteiden vedenlaadun velvoitetarkkailussa”, kertoo Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan sihteeri Timo Oranen. Viljellyn siian tuotanto oli 0,7 miljoonaa kiloa, reilut 0,1 miljoonaa kiloa edellistä vuotta vähemmän. Mittausasemat tulevat osaksi laajempaa vesitutkimusta, jossa ovat mukana Saastamoisen säätiön, Itä-Suomen yliopiston ja Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan lisäksi myös R. OSAKASKUNNALLE ISO TUTKIMUSAPUARAHA Saastamoisen säätiö myönsi Rasvanki-Virmasveden osakaskunnalle 33 000 euron apurahan kolmen jatkuvatoimisen mittausaseman hankkimiseksi Matilanjoen-Keihäsjärven alueella. Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan vetämä Taimen takaisin -hanke tarvitsee mittausasemia järvitaimenen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksien ja kriittisten olosuhteiden vaihtelun selvittämiseen. Kokonaistuotannon määrä oli yli miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2022. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 15,2 Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kasvatettiin 15,2 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Aluehallintovirasto arvioi päätöksessään, että olosuhteet ovat olennaisesti Iijoella muuttuneet vesilaissa säädetyllä tavalla.. Kirjolohta tuotettiin 14,4 miljoonaa kiloa, joka on 95 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja eli nieriää, taimenta ja sampea tuotettiin yhteensä 88 000 kiloa. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PR O KA LA RY. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan kalaa tulee syödä ravitsemussuositusten mukaisesti, 2 – 3 kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen. Sertifiointiryhmässä on tällä hetkellä 28 troolaria ja 28 rysäkalastajaa. 6. SAKL:n hallinnoima Suomen silakan ja kilohailin troolija rysäkalastus saavutti MSC-sertifikaatin ensimmäisenä kalastuksena Suomessa vuonna 2018. –Kalan terveyshyötyjä ovat muun muassa kalsium, jodi, proteiini ja vitamiinit. Pro Kalan tiedotteessa esiintyneen Airaksisen mukaan suomalaisten lautasille voisi huoletta lisätä muikkua, ahventa, kuhaa, särkeä ja lahnaa sekä kotimaista kasvatettua kalaa, kuten kirjolohta ja siikaa. Kalastuksen on todettu edelleen täyttävän MSC:n kestävän kalastuksen standardin tiukat vaatimukset. Sertifikaatti on voimassa viisi vuotta ja kalastuksen sekä ekosysteemin tilaa arvioidaan vuosittaisissa auditoinneissa. 8 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 LYHYET POHJANLAHDEN SILAKAN MSC SÄILYY Pohjanlahden silakan troolija rysäkalastuksen uudelleenarviointi saatiin päätökseen 28. 2024. Miksi sinun tulisi syödä enemmän kalaa. Kalan syöminen pidentää elinikää ja vähentää sairauksia ja lisäksi kalalla on pienempi hiilijalanjälki kuin lihalla, kiteyttää tutkija Riikka Airaksinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Nämä vastaavat yli 90 prosenttia Suomen Pohjanlahden silakan kokonaissaaliista. Kalastuksen MSC-täysarvioinnin suoritti LRQA (LRQA Group Limited, Englanti ja Wales) sertifiointilaitos. SAKL on sittemmin omaehtoisesti pidättänyt sertifikaatin keskisen silakan ja kilohailin osalta kalakantojen haasteista johtuen. Nykyisellään MSC-sertifioinnin piirissä on ainoastaan Pohjanlahden silakan pyynti
Hankkeen tarkoituksena on selvittää vesialueen omistajien näkemyksiä ja mielipiteitä aiheeseen liittyen. Lisätietoa hankkeesta löytyy Sisä-Suomen Kalaleaderin nettisivulta. Pääaltaan ja Suomenlahden silakan kiintiösuositus kasvoi. Itämeren kilohailikannan kalastuskiintiösuositus pieneni noin kolmanneksella. Suora linkki kyselyyn löytyy helposti osoitteesta https://bit.ly/vesillepaasy. Selvityksessä ehdotetaan useita toimenpiteitä. Suositus mahdollistaa lohenkalastuksen avaamisen Saaristomerellä, Ahvenanmerellä ja Selkämerellä. Hankkeessa on tarkoitus osallistua mahdollisuuksien mukaan kalatalousalueiden ja osakaskuntien kokouksiin, mutta järjestää myös omia tilaisuuksia, joissa kuullaan vesialueen omistajien ajatuksia ja jaetaan tietoa kestävästä kaupallisesta kalastuksesta. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 9 LYHYET ICES SUOSITTELEE SILAKAN KALASTUSKIINTIÖN HUOMATTAVAA KASVATTAMISTA Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on arvioinut Itämeren kaupallisesti kalastettujen tärkeimpien kalakantojen tilan ja antanut ensi vuotta koskevat suosituksensa Itämerelle, uutisoi Luonnonvarakeskus. Tarkemmat aikataulut näihin tilaisuuksiin julkaistaan myöhemmin. Itämeren itäiselle turskakannalle suositellaan jälleen täysrauhoitusta kannan erittäin heikon tilan takia. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön. Hankkeen lähtökohtana on avoimen keskustelun lisääminen ja vesialueen omistajien kuuleminen. Selvityksen mukaan kalatalouden koulutuksen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on alan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. KYSELY KALASTAJIEN VESILLEPÄÄSYSTÄ Sisä-Suomen Kalaleaderin toiminta-alueella (Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kouvola ja Kuhmoinen) käynnistyi alkuvuodesta 2024 hanke liittyen kalastajien vesillepääsyyn sekä vuoropuhelun lisäämiseen vesialueen omistajien ja kalastajien välille. Hankkeeseen liittyvän kyselyn avulla on tarkoitus selvittää alueen vesialueen omistajien/osakaskuntien tämän hetkistä kaupallisen kalastuksen tilannetta omalla alueella. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys luovutettiin maaja metsätalousministeri Sari Essayahille kesäkuussa. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Pohjanlahden silakkakannan neuvonanto valmistuu vasta myöhemmin syyskuussa
10 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Simpelejärveä kalastetaan kuntoon Joona Partanen ja Markku Turtiainen ovat kokemassa hoitokalastusrysää Simpelejärvellä.
TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 11 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ja ParikkalaRautjärvi-Ruokolahti kalatalousalue ovat mukana osatoteuttajina Simpelejärven kolme vuotta kestävässä kunnostushankkeessa vastuullaan järven hoitokalastus
Tarkoituksena oli tavata Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Häkkinen ja muut hoitokalastukseen osallistujat Särkisalmen ABC-huoltoasemalla, mutta Häkkinen bongasi minut, tai oikeammin allani olleen Kalatalouden Keskusliiton ahvenauton, jo matkalla. Kunnostushankkeen päätoteuttaja on Parikkalan kunta, mutta hankkeen osatoteuttajana ovat hoitokalastuksesta vastaavat Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ja Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti kalatalousalue. Toisella rysällä Turtiaisen ja Partasen saalis on vielä niukempi. Järvellä on rantaviivaa noin 200 kilometriä ja sen valuma-alue on 810 neliökilometriä ulottuen Pien-Rautjärveen sekä Suureen Rautjärveen ja Tyrjänjärveen saakka. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä erityisesti kuha näyttää olevan hyvin herkkä käsittelylle näin lämpimässä vedessä. Jäähileaseman kautta järvelle Lähdin kesäkuussa tutustumaan hoitokalastukseen Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen kutsusta. Turtiaisen veneessä saalista ei kuitenkaan nosteta räpistelemään veneen pohjalle, vaan hänellä on veneessä iso palju, jollaisia mahtuu tähän venemaliin kaksi kappaletta. Hoitokalastuksella pyritään vaikuttamaan järven kalalajiston rakenteeseen: kasvattamaan petokalojen osuutta ja vähentämään pohjaa möyhiviä särkikaloja. Vielä viime viikolla kalaa tuli runsaasti, mutta rantaveden lämmettyä kalat ovat siirtyneet syvempään veteen. Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Taisto Huotari on hoitokalastushankkeessa yhteistyötahona mukana olevan Parikkalan-Rautjärven-Ruokolahden kalatalousalueen puheenjohtaja. Hurautamme järvelle, jossa kohtaamme Turtiaisen ja Partasen veneen, joka on Turtiaisen itsensä nimenomaan kalastukseen suunnittelema vankka lasikuituvene. Niinpä suuntasimme ennen lounastreffejä Simpelejärven rantaan Parikkalan kalasatamaan hakemaan Joonakselle jäitä kalanäytteiden ottoa varten. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu erilaisia vesiensuojelurakenteita Simpelejärveen laskevien uomien valuma-alueille. Häkkinen joutuu hommiin Toiselle kohteelle Simpelejärven läntiselle pääaltaalle saapuvat lisäkseni enää vain Häkkinen ja Turtiainen.. Varsinaisesta hoitokalastuksesta vastaavat kaupallisina kalastajina toimivat Markku Turtiainen ja Joona Partanen. Ensimmäisestä rysästä nousee jonkin verran saalista, pääasiassa lahnaa ja salakkaa, mutta on joukossa jokunen säyne ja suutari. Lounaalla tapaan muut hoitokalastusretkelle osallistujat. Jäähileasema on Häkkisen mukaan ollut erityisen suosittu paikallisten vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Hoitokalastus on hankkeen kunnostustoimista rahallisesti mittavin osa kattaen noin 40 % koko hankkeen kustannusarviosta. Huotari on ollut pitkään mukana kalatalouskeskuksen hoitokalastushankkeissa ja kertoo, että työtä Simpelejärven eteen on tehty paljon. Hyvän kokoista kuhaa on yllättävän runsaasti. Osakaskunnat ovat tehneet pienimuotoista hoitokalastusta katiskoilla jo vuosia. Simpelejärvi kuuluu Laatokan järvilohesta tunnetun Hiitolanjoen valuma-alueeseen. Aluksi suunnataan itärajalle Alkuperäinen suunnitelmani oli kuvata hoitokalastusta ilmasta droonin avulla, mutta nykyinen tilanne itärajalla olisi vaatinut kuvauskopteriin luvan puolustusvoimilta, joten päätin tyytyä kuvaamaan perinteisesti veneestä käsin. Etelä-Karjalassa osakaskunnat ovat rakentaneet paljon veneenlaskuramppeja ja Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen hankkeessa on laadittu nettipohjainen kartta alueen veneenlaskupaikoista. Palju on rannassa helppo nostaa Turtiaisen kuormurin lavalle autossa olevalla nosturilla. Hankkeen järviruokoniitot ovat keskittyneet kohtiin, joissa niitoilla saadaan isompien vesialueiden veden vaihtuvuutta parannettua. Ensimmäiseen kohteeseen Simpelejärven itäisimpään altaaseen suuntaamme kahdella veneellä. Kartta löytyy kalatalouskeskuksen nettisivuilta. Rysien paikkaa on vaihdettava. Kolmen hankevuoden aikana kalastukseen on varattu käytettäväksi yhteensä 240?000 euroa ja vuotuinen kalastustavoite on 50?000 kiloa. Kalojen mukana poistuu myös ravinteita, tärkeimpänä fosforia ja typpeä. Parikkalan venesatamaan on EU-rahoituksen tuella vuonna 2015 valmistunut jäähileasema, josta kalastajat voivat hakea itselleen jäätä ennen kalareissulle lähtöä. Helteet olivat piinanneet Etelä-Suomea jo kolmen viikon ajan ja niiden myötä järvien veden lämpötilat olivat nousseet poikkeuksellisen korkeiksi alkukesä huomioon ottaen. 12 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 E telä-Karjalassa Parikkalan, Rautjärven ja osin Venäjän puolella sijaitsevan Simpelejärven pinta-ala on 91 neliökilometriä. Huotarin trailerilla ollut vene lasketaan vesille Kirjavalan osakaskunnan rakentamasta Kinnarsalmen veneenlaskurampista. Isokin rysäsaalis on helppo nostaa matalaan, leveään ja vakaaseen veneeseen. Simpelejärvi siistiksi -hankkeessa vuonna 2011 kartoitettiin järven tilannetta ja hanke toimi pohjana nykyiselle hankkeelle, kuvailee Huotari. Simpelejärven vuonna 2022 alkaneella kunnostushankkeella on meneillään kolmas ja viimeinen vuosi. Kuhat, hauet ja isommat ahvenet vapautetaan välittömästi takaisin järveen
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Häkkinen ottaa mukaan jäitä Parikkalan venesataman jäähileasemalta. Taisto Huotari on hoitokalastushankkeessa mukana olevan Parikkalan-Rautjärven-Ruokolahden kalatalousalueen puheenjohtaja.. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 13 Taisto Huotari laskemassa venettä vesille Kirjavalan osakaskunnan rakentamasta Kinnarsalmen veneenlaskurampista Simpelejärven rannalla
Uudessa paikassa saalista tulee toivon mukaan paremmin ja kalastajien saama rahallinen korvaus kasvaa. Kevään rysäkalastuksessa oli pyydyksissä merkittävä määrä kuhia, kun taas syksyn nuottauksissa niitä ei havaittu. Kalastajat saavat korvausta hoitokalastuksesta saamansa saaliin perusteella, ei tehtyjen työtuntien. Vuoden 2022 hoitokalastuksien kokonaissaalis oli 27?810 kiloa. Näin ollen heille on kannattavaa siirtää rysä heti paremmalle paikalle, kun saalista ei tule. Hänen mukaansa homma kannattaa, kun siihen keskittyy tosissaan. Rysä pitää joka tapauksessa siirtää uuteen paikkaan, joten sitä ei kannata nyt sen kummemmin alkaa korjaamaan, toteaa Turtiainen. Vuonna 2023 kevään kalastukset päästiin aloittamaan heti jäiden lähdön jälkeen ja saalista saatiin yhMarkku Turtiaisen ja Joona Partasen Simpelejärven hoitokalastussaaliissa on pääasiassa eri särkikalalajeja, mutta myös yllättävän runsaasti kuhaa. Kuhat, hauet ja ahvenet vapautetaan välittömästi takaisin järveen.. Saalista on tullut Paljonko hoitokalastamalla on sitten saatu saalista ja täyttyikö vuotuinen 50?000 kilon tavoite. 14 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Tämä tarkoittaa, että nousemme kaikki samaan veneeseen ja myös Häkkinen pukee päälleen rysän kokemiseen soveltuvat varusteet ja joutuu töihin. Kokonaissaaliista oli 37 % salakkaa, 31 % särkeä, 29 % lahnaa ja 3 % ahventa. Turtiainen on ollut aiemmin töissä Rajavartiolaitoksella ja kalastanut jo silloin. Kovin kummoista saalista ei siis liene luvassa. Aikaisemmin Turtiainen troolasi päätyökseen muikkua, mutta myi vuosi sitten muikkuvehkeet pois ja on nyt keskittynyt hoitokalastukseen. Kevään rysäkalastuksen osuus tästä oli 9?510 kiloa ja syksyn nuottakalastuksen 18?300 kiloa. Syksyn nuottauksissa vapautettuja petokaloja edustivat hauet. Vuoden tavoitteesta jäätiin kevään myöhäisen kalastuksen aloittamisen vuoksi ja syysnuottaukseen sopivan lämpötila-ajanjakson jäätyä tavanomaista lyhyemmäksi. Rysälle saavuttaessa Turtiainen huomaa heti, että joku näyttää siirtäneen rysän ankkuria niin että rysän suu on sulkeutunut. Jäätyään eläkkeelle rajavartijan työstä hän päätti ryhtyä kalastamaan kokopäiväisesti. Saaliin noston jälkeen ankkuri siirretään paikoilleen, mutta suurempia virityksiä ei tehdä. Tästä järjestelystä hyötyvät molemmat osapuolet, niin maksaja kuin hankkeen rahoittaja, jolle mahdollisimman hyvä hoitokalastussaalis tuo parhaan tuoton kunnostushanketta ajatellen
Toivotaan parasta. Markku Turtiainen nostaa paljun järven rannassa kuorma-autonsa kyytiin.. Simpelejärven kunnostushankkeen kokonaisrahoitus on ollut 590?000 euroa, josta valtion osuus vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta on puolet. Simpelejärven hoitokalastusaalista. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 15 Hankkeen suurimmat rahoittajat ovat olleet Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja OP Kaakkois-Suomi. Aiheesta lisää: Hoitokalastus – Simpelejärvi (simpelejarvi.fi) https://www.ekkalatalouskeskus.fi/veneenlaskupaikat/ teensä 38?300 kiloa. Entä tulevaisuus. Poistetusta kalamassasta valtaosa oli särkeä ja salakkaa. Häkkisen mukaan työn tulee olla pitkäkestoista, jotta tulosta saadaan. Kunnostushankkeelle ollaan hänen mukaansa suunnittelemassa jatkohanketta. Tämän lisäksi syksyn nuottauksissa saatiin poistettua vähempiarvoista kalaa 17?300 kiloa. Se miten kaikki hankkeen aikana tehdyt kunnostustyöt tulevat vaikuttamaan Simpelejärven tilaan tulevina vuosina jää vielä nähtäväksi. Ihan ok tulos, pois lukien ensimmäisen vuoden hieman viivästynyt aloitus. Mahdollisesti kunnostustöitä joudutaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Kevään ja kesän 2024 hoitokalastukset ovat nyt takana. Poistetun lahnan määrä jäi vähäiseksi. Yhteensä saalista tuli 55?600 kiloa, millä päästiin 50?000 kilon vuositavoitteeseen. Tänä vuonna päästään jo reilusti yli tavoitteen, Häkkinen summaa. Hankkeen tavoite on ollut saada kalastettua vähempiarvoista kalaa yhteensä 150 tonnia. Tähän ollaan pääsemässä ja Häkkinen on varsin tyytyväinen. Kolmena hankevuotena saalista on tullut yhteensä 126?660 kiloa. Aika näyttää miten suunnitelmalle käy. Joonas Häkkinen ja Markku Turtiainen valmistautuvat rysäsaaliin veneeseen nostoon. Kalastusta on tarkoitus jatkaa vielä syksyllä. Parikkalan kunnan, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen, Parikkalan-Rautjärven-Ruokolahden kalatalousalueen ja paikallisten osaskaskuntien lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet lukuisat muut yhteistyötahot. Valuma-alueen toimintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta saadaan pysyvämpiä tuloksi. Saalista on saatu heinäkuun loppuun mennessä 43?250 kiloa
Täiköntorin markkinoilla on pitkät perinteet Kemin kalamarkkinoina, joten kalatalouskeskusten osallistuminen markkinoille otettiin järjestäjien ja yleisön puolesta ilolla vastaan. Oulun Maaja kotitalousnaisten Maarit Satomaa paistoi Tahkolan fileeroimat ahvenet ja tarjosi ne markkinakävijöille maisteltavaksi. Kaikki tarjottava oli kävijöille maksutonta. Kalaporkkanapihviä pidettiin erinomaisena uutuutena ja vaihtoehtona perinteisten kalaruokien rinnalle”, Kumpulainen sanoi. 16 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 L apin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus / Oulun Maaja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu osallistuivat toukokuun lopulla yhteisellä osastolla Täiköntorin markkinoille, jotka pidettiin Kemin keskustassa. Markkinoiden ensimmäisenä päivänä Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola fiLappi ja Oulu tempaisivat taas kalatalouden nimeen Viime vuoden markkinakokemus Posion Muikkumarkkinoista synnytti yhteistyökuvion, josta pohjoisimmat kalatalouskeskukset haluavat pitää kiinni. ”Kalaa pidetään kalliina raaka-aineena. Tänä vuonna oltiin yhdessä Kemissä. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS leerasi osastolla ahvenia ja kertoi kalan oikeanlaisesta käsittelystä. Toisena päivänä Oulun Maaja kotitalousnaisten Lähikalaa lautaselle -hankkeen Topi Kumpulainen paistoi markkinaväelle tarjottavia kalaporkkanapihvejä. Keskusteluja syntyi muun muassa merialueen kalastuksesta ja kalastuksenvalvonnasta. Samalla tulee käytettyä vähempiarvoisia kaloja, kuten näissä säynettä”, Kumpulainen kertoi. Monipuolisesti kalatietoutta Yhteisosastolla Lapin Kalatalouskeskus ja Oulun kalatalouskeskus sekä Oulun Maaja kotitalousnaiset tarjosivat monipuolisesti kalatalous-, kalastusja vesistötietoutta kävijöille. Kiinnostuneita riitti koko päivän ajaksi sekä fileeroimista seuraamaan että maukkaita ahvenpaloja maistamaan. Yhteistyö kasvoi ja syveni Lapin ja Oulun kalatalouskeskusten yhteisen markkinahankkeen tavoitteena oli kalastusharrastuksen, ka. Kalatalouskeskusten ja Maaja kotitalousnaisten tavoitteena oli lisätä tietoa kotimaisen kalan terveellisyydestä. Sää oli keväisen aurinkoinen ja viileätuulinen. Lapin ja Oulun kalatalouskeskusten teltalla vieraili kahden päivän aikana 300?–?400 markkinakävijää. Lisäksi maistatuksella haluttiin edistää kotimaisen kalan käyttöä ja kannustaa ihmisiä kalastusharrastuksen pariin. ”Kalaa maisteltiin ennakkoluulottomasti. ”Tavoittelemme kalastustietoisuuden lisäämisellä sekä kalastuksen harrastajien määrän kasvua että uusia osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoita”, Lapin kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö kertoo. Mukana yhteistyössä oli myös Lähikalaa lautaselle -hanke, jota hallinnoi Oulun Maaja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu ry. Kun pihveissä on puolet kalaa ja puolet porkkanaa ja perunaa, niiden hinta laskee huomattavasti
Kalatalouskeskukset miettivät jo markkinoilla uusia ideoita yhteistyön hyödyntämiseksi. lastusja kalatietoisuuden ja kotimaisen kalan käytön edistäminen. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 17 runsaasti positiivista palautetta”, kertoo Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola. Yhteistyötä ehdittiin suunnitella vuoden verran, ennen kuin se toden teolla alkoi vuoden 2023 Posion Muikkumarkkinoilta. ”Olemme erikseen pieniä toimijoita, mutta yhdessä pystymme tekemään suuremman kokonaisuuden ja tarjoamaan monipuolisen markkinaja kalatalouskokemuksen”. ”Jo vuosi sitten vakuutuimme siitä, että yhdessä toimimalla saamme kaikkien vahvuudet valjastettua. Viime vuonna saimme markkinatempauksestamme Anna-Leena Inkerö (takana) neuvoo asiakasta, Topi Kumpulainen (keskellä) paistaa markkinaväelle tarjottavia kalaporkkanapihvejä ja Heikki Tahkola (edessä) fileeraa ja paistaa ahvenia Kemin Täiköntorin markkinoilla.. Siksi toimijat kokivat Täiköntorin markkinat molempia kalatalouskeskuksia hyödyttäviksi. Kalamarkkinahankkeen (Kalastus tutuksi kahden maakunnan markkinaväelle 2) yhtä tärkeänä tavoitteena oli lujittaa maakuntien rajat ylittävää kalatalouskeskusten yhteistyötä. Heikki Tahkola ja Anna-Leena Inkerö ovat vahvasti sen kannalla, että maakunnan rajat ylittävä yhteistyö on hyödyksi koko pohjoiselle kalataloudelle. Lapin ja Oulun kalatalouskeskukset saivat Kemin Täiköntorin markkinoille osallistumiseen avustusta Lapin ELY-keskukselta alueellisen kalatalouden edistämishankkeiden määrärahoista, jotka ELY-keskuksille myöntää Maaja metsätalousministeriö. Kemi on maantieteellisesti kahden kalatalouskeskuksen rajalla. Kemissä vedetty markkinatempaus oli jo toinen yhteisponnistus, jonka Lapin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus tekivät
18 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet omistajakorvauksista käytetään suoraan kalaistutuksiin.
Yksityiskäyttöön omistajakorvauksista menee selvityksen perusteella vain alle prosentti. Suomen Kalastuslehti 5/2024 • 19 K alastonhoitomaksun yläikärajan noston yhteydessä eduskunta edellytti maaja metsätalousministeriötä antamaan maaja metsätalousvaliokunnalle selvityksen kalastonhoitomaksuvarojen käytöstä eri käyttötarkoituksiin. Yli 60 prosenttia korvauksista kalavesiin Kalaja rapuistutuksiin käytetään reilut puolet omistajakorvauksista. Tämän tarkastelun perusteella raja-arvon alittavilla pienemmillä alueilla hallintoja pankkikulut sekä siirrot seuraavalle vuodelle olivat suhteellisesti suurempia. Hallinnassa olevan vesialueen koon vaikutusta omistajakorvausten käyttöön tarkasteltiin jakamalla aineisto kahtia ilmoitetun pinta-alan mediaaniarvon 1?050 hehtaaria mukaan. Istutuksiin käytetty osuus vähenemässä Kalaja rapuistutukset ovat kaikissa tiedossamme olevissa osakaskuntien rahankäyttöä koskevissa selvityksissä olleet suurin menoerä. Tämä vastaa nykyisen kalastuslain henkeä siirtyä istutuksista luonnonlisääntymisen edistämiseen. Kyselyyn saatiin yhteensä 263 vastausta osakaskunnilta, yksityisiltä vesialueilta tai muilta omistajakorvauksia käyttäviltä tahoilta. Kyselyyn vastanneilla osakaskunnilla omistajakorvaukset muodostivat neljäsosan kokonaistuloista. Vastaavasti hallintokulut ovat nousseet. Kysely toteutettiin sekä suomenettä ruotsinkielisenä. Erityisen paljon kalaistutuksiin vaikuttavat panostavan muut omistajakorvauksia saavat tahot, eli tässä tapauksessa kalastajaja kalastusseurat sekä erilaiset kalavesien hoitoyhdistykset. TEKSTI VESA KARTTUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Korvausten vähenemistä kritisoitiin voimakkaasti Kyselyn lopuksi vastaajat saivat antaa vapaata palautetta liittyen omistajakorvausten käyttöön. Saadut vastaukset edustivat pinta-alaltaan ja saatujen omistajakorvausten perusteella noin 12 prosenttia suurimmasta omistajakorvausten saajaryhmästä, yhteisen vesialueen osakaskunnista. Hallintokulujen osuus on kyselyssä käytetyn luokittelun yksittäisistä menoeristä toiseksi suurin. Edelliseen liittyen Kalatalouden Keskusliitto selvitti keväänalkukesän aikana avoimella webropol-tiedustelulla omistajakorvausten käyttöä vuodelta 2023. Kalastettavien kalakantojen, kalastuspaikkojen ja kalavesien ylläpitämiseen ja kehittämiseen omistajakorvauksista ohjautuu vuosittain yhteensä yli 60 %. Suuremmat toimijat käyttivät puolestaan suhteessa selvästi enemmän varoistaan kalavesien hoitotyöhön. Tuloksien mukaan yli puolet varoista käytetään istutuksiin, toiseksi eniten kuluu hallintoon ja vain alle prosentti menee yksityiskäyttöön. Aiempien selvitysten tuloksiin verrattuna istutuksiin käytettävä rahoitusosuus vaikuttaa olevan hitaasti vähenemässä. Vesialueen omistajille yleiskalastusoikeuksien käytöstä maksettavat korvaukset ovat keskeinen kalastonhoitomaksuvarojen käyttötarkoitus. Saaduissa Selvitys omistajakorvausten käytöstä vuonna 2023 Kalatalouden Keskusliitto selvitti omistajakorvausten käyttöä vuodelta 2023
Istutukset tehdään pääasiassa uhanalaisten järvikalojen, taimenen ja saimaannieriän poikasilla. Kalavesien hoitotyötä rahoitetaan myös osakaskunnan muilla tuloilla, kuten kalastuslupien myynnistä saaduilla tuotoilla. MENOLAJI YKSITYISET OSAKASKUNNAT MUUT YHTEENSÄ OSUUS EUROINA SIIRRETTIIN SEUR. Osa vastaajista kertoi kohdentavansa korvaukset nimenomaan istutuksiin. VUODELLE 0,0 11,4 0,9 10,8 324 000 SIIRRETTIIN TOISELLE TAHOLLE 0,0 1,4 0,0 1,3 39 000 VEROT 1,7 2,4 0,0 2,3 69 000 HALLINTO 0,0 12,4 6,4 11,9 357 000 JÄSENMAKSUT 0,0 1,6 0,5 1,5 45 000 PANKIKULUT 0,0 2,2 1,2 2,1 63 000 KALASTUKSENVALVONTA 0,0 2,0 1,2 1,9 57 000 KALAJA RAPUISTUTUKSET 46,8 52,0 75,9 52,8 1 548 000 HOITOKALASTUS 0,0 5,3 0,0 5,0 150 000 MUU KALAVESIEN HOITOTYÖ 38,7 4,7 3,6 5,3 159 000 JAETTU VEDENOMISTAJILLE 12,9 0,7 0,0 O,9 27 000 MUU KÄYTTÖ 0,0 4,1 10,4 4,2 126 000 Taulukko 1. Omistajakorvausten merkitys osakaskuntien toiminnan rahoittajana nähtiin tärkeänä. MENOLAJI 1993 1996 1998 2018 2023 ISTUTUKSET 64 60 57 54 52 MUU HOITO 9 7 1 20 10 HALLINTO 15 16 16 20 19 MUUT MENOT 12 17 17 6 19 Taulukko 2. Omistajakorvausten vähenemistä ja nykyisiä jakoperusteita kritisoitiin vahvasti. Kalastuksenvalvojille osakaskunta maksaa polttoaineesta sekä kouluttautumisesta syntyvät kulut. Omistajakorvausten käyttö eri tarkoituksiin prosentteina ja arvioitu osuus vuoden 2023 omistajakorvauksesta euroina. Omistajakorvausten käytön kehittämiseksi esitettiin osakaskuntien yhdistämisiä. Osakaskuntien menojen vertailu eri vuosina tehdyissä kyselyissä.. 20 • Suomen Kalastuslehti 5/2024 vastauksissa kerrottiin tyypillisesti tarkemmin omistajakorvauksen käytöstä, esimerkiksi minkä lajin istukkaita oli hankittu. Osakaskunnan esimies Kari Kokkonen kertoi heidän saamansa omistajakorvauksen tärkeimmiksi käyttötarkoituksiksi kalastuksenvalvonnan, istutukset sekä hoitokalastuksen. Valvontaan, istutuksiin ja hoitokalastukseen Savonlinnan eteläpuolella sijaitseva 1?736 hehtaarin Kokonsaari eteläinen osakaskunta on muodostettu yhdistämistoimituksessa 2000-luvun alkupuolella