30. Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2023 Mitä tekee kalaleader
2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Molemmissa muistipeleissä on 48 eri lajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa lajinimet suomeksi ja ruotsiksi
Kuva Kerimäen Kalatalo Oy TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 AU N I VÄ ÄR ÄN IE M I. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Muikkumarkkinat avasi Lapin ja Oulun yhteistyön 14 Osakaskunnalle Panda-palkinto 16 Lohikuninkuudesta soudettiin 40. kerran 18 Millaista elämysarvoa kalastuskilpailut tuovat osallistujille. 22 Esa Lehtonen – kalavesien Pelle Peloton 26 Uutta teknologiaa kalastajien testissä 30 Kolmas ohjelmakausi käynnistyi Itä-Suomessa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Muikun kesänuottausta Puruvedellä. LA PI N KA LA TA LO U SK ES KU S
Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Syksyn peleihin! Hinta 6,40 €
Kalatalouden Keskusliitto ei voi hyväksyä uusia heikennyksiä vedenomistajan päätäntävaltaan omista vesistään. Tämäkin uudistus olisi hyvä saada mahdollisimman pian alulle, koska valmistelu voi kestää kauan. Myös vaelluskalojen nousuesteiden purkamiselle ja muillekin kalavesien kunnostuksille on odotettavissa jatkorahoitusta. EPÄSELVÄKSI JÄÄ , mitä on tarkoitettu ohjelman tavoitteella vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksien parantaminen. Edellisellä hallituskaudella lanseerattu ohjelma jäi silloin aivan lähtökuoppiin tai otti jopa takapakkia kalan kulutuksen laskiessa maailmanpolitiikan myllerryksessä. Muutos on siksi toteutettava mahdollisimman nopeasti. Kalastuslaissa kalastonhoitomaksun ikäperusteinen vapautus muutetaan koskemaan 70 vuotta täyttäneitä sekä yhteisaluelakia uudistetaan. Koska 65 vuoden ikärajan ennen lakimuutosta saavuttaneet saavat ohjelmakirjauksen mukaan pitää maksuvapautuksensa, niin kalastonhoitomaksun ikärajan muutos näkyy maksukertymässä täysimääräisenä vasta viisi vuotta lakimuutoksen jälkeen. KIRJAUKSET MERIHYLKEIDEN metsästyksen tehostamisesta ja hyljetuotteiden kauppakiellon purkamisesta ilmaisevat varmaankin kansallista tahtotilaa, mutta käytäntöön tästä on pitkä matka. Toimeenpano edellyttäisi suojelun saavutettuihin etuihin puuttumista sekä kansainvälistä kannatusta. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Hallitusohjelmasta käytäntöön PÄÄKIRJOITUS Keskusliitto ei voi hyväksyä uusia heikennyksiä vedenomistajan päätäntävaltaan omista vesistään.” PETTERI ORPON hallituksen alkumetrit ovat olleet melkoista kipuilua. LAKIMUUTOKSIAKIN ON ohjelmassa luvassa. Yhteisaluelain uudistusta on odotettu kauan monien osakaskuntien toimintaa haittaavien käytännön asioiden parantamiseksi. KOKO KANSALLISEN kalataloutemme kannalta tärkeä on ohjelman kirjaus kotimaisen kalan kehittämisohjelman jatkamisesta. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Toiveissa kuitenkin on, että kovalla työllä valmiiksi saatua Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmaa päästäisiin toteuttamaan. Pakettiin kuuluu kalataloudelle monta kaivattua uudistusta
Ankerias on rauhoitettu koko vuoden merialueella vapaa-ajankalastuksessa. Kalanpyydykset pois luonnosta Kolmivuotisessa Euroopan unionin rahoittamssa Re:Fish-hankkeessa kerätään vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevia kadonneita verkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. ELY-keskukset voivat myöntää rauhoitukseen poikkeuksia, mutta eivät merialueen vapaa-ajankalastukseen. Suomessa kadonneita pyydyksiä tullaan keräämään Suomenlahden ja Selkämeren rannikoilta ja Saaristomeren alueelta. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET ANKERIAAN RAUHOITUS MUUTTUI Ankeriaan kalastusrajoitukset ovat muuttuneet. Rauhoitusajan ulkopuolella saaliiksi otetusta ankeriaasta voidaan tuomita menettämisseuraamus. IS M O KO LA RI TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO Kadonneet pyydykset ovat luonnolle ongelma. fi-karttapalvelusta. Ankeriasta koskevat rauhoitusajat voi tarkistaa Kalastusrajoitus. Lisäksi kerätään käytöstä poistettuja pyydyksiä vapaa-ajan kalastajilta ja mökkiläisten varastoista. Sisävesillä kaikessa kalastuksessa ja merialueen kaupallisessa kalastuksessa ankerias on rauhoitettu koko vuoden paitsi heinäkuussa. POIKKEUSLUPA ANKERIAAN PYYNTIIN Ankeriaan kalastus on sallittua Pirkkalan ja Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueilla touko-syyskuussa vuosina 2023 – 2025. Kansalaisia pyydetään ilmoittamaan löytämistään tai kadottamistaan pyydyksistä hankkeen nettisivuilla. Ankeriaan suojeluarvo on 3 510 euroa. Esimerkiksi verkko voi kadonneenakin pyytää kalaa, lintuja ja nisäkkäitä.. Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt myönteisen päätöksen koskien kalatalousalueiden hakemusta ankeriaan kalastamisen sallimiseksi keväästä alkusyksyyn Pyhäjärvellä, Kulo-Rauta-Liekovedellä, Mahnalanselällä ja muissa kalatalousalueiden vesistöissä
Kalastuslain 103 §:n mukaan kalastuksenvalvojaksi hyväksyminen edellyttää täyttä oikeustoimikelpoisuutta ja alle 18-vuotias ei ole tältä osin oikeustoimikelpoinen. Lisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon.. SA N N A KU N IN G AS , LU KE TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLÄ ON TARJOLLA AVUSTUKSIA VESISTÖKUNNOSTUKSIIN Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. 11. Kalastuksenvalvojan kokeen suorittamiseen ei vaadita täysi-ikäisyyttä, mutta kalastuksenvalvojan kortin saaminen edellyttää sitä. Käsittely onnistui, toukoja kesäkuussa tehdyissä seurantasukelluksissa lammesta ei löydetty ainuttakaan rohmutokkoa. ja päättyy 30. Yksi sellainen on, voiko alle 18-vuotias toimia kalastuksenvalvojana. Marraskuussa lampi käsiteltiin rotenoni-pitoisella biohajoavalla liuoksella rohmutokon hävittämiseksi. 10. Aikaisempien vuosien hanketoimijoista suurin osa on ollut alueellisia tai paikallisia järjestöjä, vesiensuojeluyhdistyksiä, osakaskuntia ja kalatalousalueita. Lyhyt vastaus on, ei voi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön tavoitteena oli koko rohmutokkoesiintymän hävittäminen. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET 18 Kalatalouden Keskusliittoon tulee aika ajoin mielenkiintoisia kysymyksiä. Avustushaku alkaa 17. 2023. ROHMUTOKON HÄVITYS ONNISTUI Viime vuoden elokuussa turkulaisesta lammesta löydettiin haitallinen vieraslajikala rohmutokko
Vesijärven eteläpäässä on Luonnonvarakeskuksen (LUKE) arvion mukaan järven merkittävin kuhan kutualue. Toimipaikkana oli Koivisto. Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry on itäisen Suomenlahden rannikolla ja Kaakkois-Suomen jokija järvialueilla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö. Yhdistyksessä on tällä hetkellä jäseninä 3 kalastusseuraa, 41 osakaskuntaa, 1 henkilöjäsen ja 5 kunniajäsentä. Talvisodan syttyessä liiton toimisto muutti aluksi Haminaan ja lopulta Kotkaan, ja sotien jälkeen nimeksi muutettiin Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry. Tutkimusten perusteella Vesijärven kuha kasvaa erittäin nopeasti ja vain osa vanhan 42 cm alamitan saavuttaneista kuhista oli saavuttanut sukukypsyyden. Määräykset on annettu Salpausselän kalatalousalueen hakemuksesta ja perustuvat tutkimustietoon. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO. Oleellisin muutos oli se, että yhdistyksen nimi muuttui ja uudeksi nimeksi tuli Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1932, jolloin nimeksi tuli Viipurin läänin Merikalastajain Liitto. Neuvonta on tarkoitettu niin kaupallisille kuin vapaa-ajankalastajille, ja yhdistys pyrkii auttamaan kysymyksissä, jotka koskevat kaloja ja kalastusta sekä vesien omistamista ja vesialueiden käyttöä. Vuoden 2023 vuosikokous, joka pidettiin Kotkassa 26.4.2023, hyväksyi hallituksen sääntömuutosehdotuksen. Kuhan pyyntimittaa nostettiin Vesijärvellä Pohjois-Savon ELY-keskus hyväksyi huhtikuun alkupuolella uudet kalastusmääräykset Vesijärvelle. Nimenmuutoksen taustalla olivat muun muassa nykyinen toiminta-alue, joka on muutakin kuin merialue, ja halu profiloitua toimijaksi, jonka neuvontakohteena ovat muutkin kuin merialueen kalastajat. Siikasalmen eteläpuolella kuhalta edellytetään vähintään 50 cm mittaa ja verkkojen solmuväli on oltava vähintään 60 mm. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUSKESKUS Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry vaihtoi nimensä ja on nyt Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry. Siikasalmen pohjoispuolella kuhan alamitta on 45 cm ja verkkojen solmuväli vähintään 55 mm
Esimerkiksi uusille lisääntymisalueille kalastusrajoituksia laajennetaan noin 5 km:n etäisyydelle pesäpaikan ympärille. Muutoksen jälkeen molempien sampien nimet vastaavat paremmin lajeille muissa kielissä annettuja lajinimiä. Valtuuttamisessa ohjeistaa Digija väestötietovirasto (DVV). Aikaisemmin sampena tunnettu kala (Acipenser sturio) on tästä eteenpäin suomeksi euroopansampi (ruotsiksi europeisk stör). Sinisammeksi aikaisemmin kutsuttu kala (Acipenser oxyrinchus) on puolestaan jatkossa atlantinsampi (ruotsiksi atlantisk stör). Käytöstä poistettavalla valtuudella aloitettuihin asiointeihin tarvitaan uusi valtuus. Uuden valtuusasian käyttö alkaa 25.9.2023. JO U N I TA SK IN EN SAMMESTA TULI EUROOPANSAMPI JA SINISAMMESTA ATLANTINSAMPI Kahden Suomesta tavatun kalalajin nimi muuttui toukokuussa. SAIMAALLE UUSIA RAJOITUKSIA Saimaannorppia syntyi tänä vuonna ennätysmäärä, yhteensä 100 yksilöä. Uusi valtuusasia on nimeltään Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustusten hakeminen. Kalannimityöryhmä päätti muutoksesta toukokuussa.. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO LYHYET KALATALOUDEN AVUSTUSTEN HAKEMISESSA KÄYTETTÄVÄ VALTUUSASIA MUUTTUU ELY-keskukset myöntävät kalatalouden avustuksia, jotka KEHA-keskus maksaa hakijoille avustuspäätösten mukaisesti. Saimaannorpan suojelemiseksi kalastusrajoitusalueen laajuutta kehitetään tarpeen mukaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Palvelu tarkistaa asiointioikeuden kirjautumisen yhteydessä. Näistä neljä kuuttia syntyi kalastusrajoitusalueen ulkopuolelle tai sen reuna-alueelle. Kalastusrajoitukset laajenevat osakaskuntien päätöksellä Puruvedellä ja Etelä-Saimaalla. Noudata valtuuttamisessa Suomi.fi-palvelun voimassa olevia ohjeistuksia. Yleisvesillä ja valtion omistamilla alueilla kalastusrajoituspäätökset tekee Metsähallitus. fi-valtuuksien lisäksi asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta. Suomi. Kalastusrajoitusten asettaminen edellytti osakaskuntien ylimääräisten kokouksien päätöksiä ja kalastusluvan jo ostaneiden tiedottamista laajentuneista rajoituksista. Puruvedellä Rauvitsanselän yleisvedellä kalastusrajoitukset astuivat voimaan metsähallituksen päätöksellä 1.7.2023. Suomi.fi-valtuudet osoitteessa suomi.fi/valtuudet. Kalatalouden avustusten hakemisessa käytössä oleva Ympäristöön liittyvien valtionavustusten hakeminen -valtuusasia poistuu käytöstä. Valtuutuksen saaneet henkilöt kirjautuvat asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Laajentuneista kalastusrajoituksista maksetaan osakaskunnille sopimuskorvausta vuosittain 2,5 euroa hehtaarilta
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Muikkumarkkinat avasi Lapin ja Oulun yhteistyön
TEKSTI JA KUVAT AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS Lapin kalatalouskeskuksen ja Oulun kalatalouskeskuksen yhteinen osasto Posion Muikkumarkkinoilla. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Kahden pohjoisen kalatalouskeskuksen rakentama yhteisosasto Posion Muikkumarkkinoilla toimi jopa yli odotusten
Ihmisiä kiinnosti kalatuotteet ja niitä maisteltiin ennakkoluulottomasti. Suuresta massasta ei löytynyt kuin muutama henkilö, joille kalat eivät maistuneet”, Topi Kumpulainen sanoo. ”Muikkumarkkinat Posiolla ovat maantieteellisesti sopivasti molempien kalatalouskeskusten toimialueiden rajalla, joten päätimme oman tapahtuman sijaan koeponnistaa yhteistyömme jo valmiiksi olemassa olevassa tapahtumassa”, kertovat Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola ja Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö. Muikkumarkkinoiden yhteisponnistus aloitti samalla kalatalouden maakunnalliset rajat ylittävän yhteistyön kahden pohjoisimman kalatalouskeskuksen välillä. Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö sanoo kahden markkinapäivän olleen erittäin onnistuneita. Yhteistyö tulee jatkumaan Muikkumarkkina-ponnistuksen onnistuminen vahvisti entisestään Lapin Kalatalouskeskuksen ja Oulun kalatalouskeskuksen tahtoa syventää kalatalouskeskusten välistä saumatonta yhteistyötä. ”Katsomassa oli parhaimmillaan kymmeniä silmäpareja. Lapin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus saivat Muikkumarkkinoille osallistumiseen avustusta kalastuksenhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta.. Lauantaina Kumpulainen maistatti kävijöillä särkitahnanappisia. Fileeratut ahvenet päätyivät Oulun Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijan Topi Kumpulaisen paistinpannulle. Lapin Kalatalouskeskus ry ja Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu sekä Oulun Maaja kotitalousnaiset osallistuivat markkinoille yhteisellä osastolla. Molemmat kalatalouskeskukset tähtäävät kalaharrastuksen edistämiseen ja kalastustietoisuuden levittämiseen. ”Vähempiarvoisen kalan käyttö on ympäristöteko, sillä käyttö vaikuttaa suotuisasti vesien ravinnekiertoon. Kalatalouskeskusten ja Maaja kotitalousnaisten tavoitteena oli lisätä tietoa kotimaisen kalan terveellisyydestä. Suunnitelmissa oli ensin aloittaa se ensin järjestämällä täysin omat kalamarkkinat. Yhteistyötä oli pohjustettu jo yli vuoden ajan. Kalaherkku upposikin helposti kaikenikäisten suihin. Halusimme kalankäsittelyllä ja maistatuksilla täällä osoittaa, että ahvenesta ja särjestä saadaan hyvää ruokaa”. Monipuolista kalatalousneuvontaa Kolmen teltan markkinatiloissa tavoitettiinkin Muikkumarkkinoilla kävijät tehokkaasti ja käytännönläheisesti. Esimerkiksi tällaisella näin hyvin toimivalla yhteisosastolla ja porukalla on helppo jatkaa toimintaa muissakin tapahtumissa.”, Inkerö ja Tahkola vinkkaavat. ”Kävijöitä kiinnosti kovasti etenkin kalastuksenvalvonnan asiat. ”Tavoite täyttyi sille, mitä maistatuksessa lähdettiin hakemaan. Heikki Tahkola ja Anna-Leena Inkerö ovat vahvasti sen kannalla, että maakunnan rajat ylittävä yhteistyö on hyödyksi koko pohjoiselle kalataloudelle. Niitä meni muutamassa tunnissa lähes 400 kappaletta. Lapin Kalatalouskeskuksen osassa jaettiin tietoa kalastuksenvalvonnasta sekä osakaskuntaja kalatalousaluetoiminnasta ja kalatalousneuvonnasta. Oulun Maaja kotitalousnaisten maisemaja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa sanoo, että maisemanhoito puhututtaa ihmisiä, sillä maisemien umpeutuminen huolettaa. Kaikki tarjottava oli kävijöille maksutonta. ”Lapin Kalatalouskeskus ry:lle ja Oulun kalatalouskeskukselle on Muikkumarkkinat-projektin myötä syntyi keinoja syventää ja parantaa kalatalouskeskusten välistä saumatonta yhteistyötä. Lisäksi maistatuksella haluttiin edistää kotimaisen kalan käyttöä ja kannustaa ihmisiä kalastusharrastuksen pariin. Kumpulainen paistoi ahvenet suoraan markkinakävijöiden maisteltaviksi. Fileeraus kiinnosti todella paljon ja sitä kysyttiin vielä lauantainakin, että totta sinä alat kohta ahvenia käsittelemään. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 H einäkuun puolivälissä pidetyt Posion Muikkumarkkinat keräsivät runsaan määrän kävijöitä kahden markkinapäivän aikana. Markkinoiden ensimmäisenä päivänä Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola fileerasi osastolla ahvenia ja kertoi kalan oikeanlaisesta käsittelystä. Kiinnostusta oli enemmän kuin osasin kuvitella”, Tahkola kertoo. Kovaa kiinnostusta kalastusta kohtaan Yhteisosastolla Lapin Kalatalouskeskus ja Oulun kalatalouskeskus sekä Oulun Maaja kotitalousnaiset tarjosivat monenlaista kalatalousja kalastustietoutta kävijöille. Muikkumarkkinakävijät olivat kiinnostuneita myös vesienhoidon kysymyksistä, valuma-aluekunnostuksista ja vesirutosta. Kalataloustietoutta teltalla kävi kuulemassa useampi sata kävijää. Tavoittelemme kalastustietoisuuden lisäämisellä sekä kalastuksen harrastajien määrän kasvua että uusia osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoita”, Inkerö sanoo. Kannat pysyvät kohtuullisina, kun ahventa ja särkeä pyydetään ja käytetään ravinnoksi. Satomaan mukaan markkinapäivien maistatuskaloiksi päätyivät juuri ahven ja särki, koska ne ovat vajaasti hyödynnettyjä, mutta hyviä ruokakaloja kaikkien käytettäväksi
Oulun Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Topi Kumpulainen maistatti kävijöillä särkitahnanappisia.. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola neuvoo asiakkaita
14 • Suomen Kalastuslehti 5 Vuonislahden kalaveden osakaskunnan jäsen Raimo Turunen ja rahastonhoitaja Marja Sonninen vastaanottivat WWF:n 5 000 euron arvoisen Panda-palkinnon.
Padon purkamisen myötä kaloille avautuu vapaa vaellusreitti Pieliseltä Kelvänjärveen ja Kelvänjärveltä ylöspäin latvapuroihin. Sonnisen isä toimi aikoinaan kosken myllärinä ja tätä myötä koskioikeus kuului tilalle. Osakaskunnan alueella on tehty aiemmin pienimuotoisia kunnostustoimia esimerkiksi hoitokalastusta ja niittoja. Rahoittaakseen projektia osakaskunta kävi läpi kymmeniä paikallisia ja valtakunnallisia yrityksiä sekä muita tahoja. TEKSTI JA KUVA TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Osakaskunnalle Panda-palkinto. Padonpurkuhankkeille saatavilla valtion rahoitusta Tämän kokoluokan hankkeet eivät toteudu itsestään. Varsinaiset kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2023. Vuonislahden kalaveden osakaskunnan vesipinta-ala 10?790 hehtaaria. Hanke sai WWF:n myöntämän 5?000 euron Panda-palkinnon. Osakaskunnan vastuulle hankkeen rahoituksesta jäi vain 30 %. Paikallinen osakaskunta ehdotti vaelluskalahanketta ja koskialueen ennallistamista, kertoo Sonninen. Hanke on EU:n vesipuitedirektiivin mukainen ja tukee Lieksan alueen muita hankkeita, joilla pyritään parantamaan järvitaimenenja lohen elinmahdollisuuksia. Vuonislahden kalaveden osakaskunta aikoo purkaa Kelvänjoen myllypadon Lieksassa. Padon purkaminen on tähän astisista kunnostuksista merkittävin ja ensimmäinen mittava vesistökunnostushanke. Valtion tuki vaelluskalojen elinkiertoa ja elinolosuhteita parantaville hankkeille on tällä hetkellä hyvä. Se kannatti, sillä nyt saimme tarvittavan 33?000 euron omavastuuosuuden kasaan, kertoo osakaskunnan rahastonhoitaja Sonninen. Padonpurkuhanketta on ajettu jo lähes seitsemän vuotta, mainitsee osakaskunnan rahastonhoitaja Marja Sonninen. Näimme paikallislehdestä uutisen ympäristöpalkinnosta ja lähetimme hakemuksen. Osakaskunta on ollut projektissa sinnikäs. Kesäkuussa alussa Vuonislahden kalaveden osakaskunnalle myönnettiin 5?000 euron palkintoraha padonpurkuhankkeen toteuttamiseen. Kelvänjärven ranta-asukkaista enemmistö (yli 80 %) koki asian hyvänä ja antoivat padon purkamiselle myöntymyksensä. Koskioikeus siirrettiin Vuonislahden kalaveden osakaskunnan haltuun, joka on vienyt projektia aktiivisesti eteenpäin. Palkinnon jakoi WWF Suomi. Koskioikeuden haltijana tilalle määritettiin velvollisuus säädellä ja seurata keskivedenkorkeutta. Tarpeen on suunnitella hyvin ja huolellisesti sekä hoitaa myös rahoitus kuntoon. Sonninen kuuluu perikuntaan, joka hallinnoi Koskenkorva -nimistä rantatilaa ja sen vesimyllyä. Perikunta oli alkanut miettiä miten pääsisi tuosta ”rasitteesta” eroon. Padon purkaminen tulee auttamaan merkittävästi Pielisen vaelluskaloja kuten taimenta, siikaa ja harjusta. Osana vaelluskalahanketta osakaskunta kuuli asiassa koko Kelvänjärven ranta-asukkaita, sillä hanke tulisi jossain määrin vaikuttamaan myös vedenkorkeuksiin ainakin rakennusvaiheessa. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 L ieksan Ala-Kelvänjoella puretaan vanha myllypato ja kunnostetaan koskialue Pielisen uhanalaisille vaelluskaloille
Saalis parempi kuin koskaan Tämän vuoden lohikalasaalis oli parempi kuin koskaan aiemmin. Kyseessä oli juhlakilpailu, sillä tapahtuma järjestettiin 40. Nämä huippuvuodet olivat 1990-luvulla, jolloin palkintona olivat jopa kesämökki ja henkilöauto. Sää oli vaihteleva, mutta kilpailu saatiin vietyä hyvin läpi. Muikkumarkkinoilla oli runsaasti kävijöitä ja markkinamyyjät olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. kerran. Joukossa oli muutama venekunta, jotka ovat osallistuneet jokaiseen Puruveden Lohikuningas kilpailuun. Istutusten onnistuminen ja hyvä muikkukanta ovat mahdollistaneet huippusaaliit kahtena viime vuonna. Kilpailu on Suomen vanhin ja perinteitä kunnioittava uistelukilpailu, jossa kalastetaan soutamalla ja pyynnissä saa olla kaksi viehettä. 16 • Suomen Kalastuslehti 5 P uruveden lohikuningas uistelukilpailu järjestettiin Puruvedellä Kesälahdella perinteisesti juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna 1.?–?2.?7. Ja oletettavasti hyvät saaliit jatkuvat myös ensi kesänä. kerran Puruvedellä kisattiin lohikuninkuudesta tänä kesänä jo 40. Saaliskalat ovat eväleikattuja ja kalastusta varten istutettuja. kerran. Lohikuninkuudesta on kilpaillut enimmillään yli 1?000 venekuntaa. He saivat kilpailun suurimman lohikalan, 4?575 grammaa painaneen taimenen. Tänä kesänä mukana oli 126 venekuntaa. Alamitan täyttäviä järvilohia ja -taimenia saatiin 30 kappaletta. Kilpailun osallistujamäärissä on tultu alaspäin huippuvuosista, mutta kalastajien lohikalasaaliit olivat juhlavuonna paremmat kuin koskaan. Kilpailun ajankohdaksi on alun perin määräytynyt aika, jolloin hottamuikut nousevat pintaan kesäyönä ja lohikalat niiden perässä. Vanhan ja perinteisen soutamalla kisattavan kilpailun tulevaisuus mietityttää kuitenkin tapahtuman järjestäjiä. Kilpailun voittivat Matti ja Heikki Pukkila Kerimäeltä. Lohikuninkuudesta soudettiin 40. Kilpailuaika on 24 tuntia. Sen verran sääntöjä on muokattu vuosien saatossa, että käytössä saa olla gps-laite ja kaikuluotain. Lohikaloja toi punnitukseen 24 venekuntaa. TEKSTI RAUNO JAATINEN, ETELÄ-SAVON KALATALOUSKESKUS RY KUVA KARJALAN KALAMIEHET Uistelukilpailun kanssa samaan aikaan järjestetään Puruveden muikkumarkkinat. Tämä on varmasti yksi suurimmista lohikalasaaliista, mitä uistelukilpailuissa on koskaan saatu. Lisäksi he saivat kolme
Muut kalat sarjan voittivat Saana ja Esko Ärväs reilun seitsemän kilon haukisaaliilla. Uistelukilpailuun osallistuvien ja talkoomiesten määrät ovat tosin vähenemään päin, mikä luo pientä uhkaa kilpailun tuPuruveden Lohikuningas soutu-uistelukisan voittajat Matti ja Heikki Pukkila sekä voittokalat taimen 4 575 grammaa ja lohi 3 045 grammaa.. Karjalan Kalamiehet kiittää kaikkia tapahtumiin osallistuneita ja talkoolaisia. Tapahtumien tulevaisuus mietityttää Sekä uistelukilpailu että muikkumarkkinat onnistuivat kokonaisuudessaan erittäin hyvin. Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukisan tulokset: www.karjalankalamiehet.fi/lohikuningas kiloa painaneen järvilohen. Toivotamme kaikki tervetulleiksi vuoden 2024 Lohikuninkuuskilpailuun ja sitä ennen Puruveden syysuisteluun 9.?–?10.?9.?2023. Toiseksi kilpailussa sijoittuivat Juha ja Reetta Mononen. Kolmanneksi sijoittuivat Jari Kosonen ja Heikki Astikainen, joilla oli kaksi taimenta, yhteispainoltaan hieman yli viisi kiloa. Suomen Kalastuslehti 5 • 17 levaisuudelle. He saivat lähes 4,5 ja 1,5 kilon järvitaimenet. Tämä takasi heille kokonaiskilpailun voiton. Puruvedellä on tällä hetkellä runsaasti hottamuikkua ja oletettavaa on, että ensi vuonna on mahdollista päästä vielä tätä vuotta suurempiin saaliisiin. Kilpailin suurimmasta lohikalasta ja kokonaiskilpailun voitosta he kuittasivat yhteensä 6?500 euron rahapalkinnon
Millaista elämysarvoa kalastuskilpailut tuovat osallistujille. Aiempi tutkimus on kohdistunut kilpailujen taloudellisiin vaikutuksiin tai kilpailujen kalakannoille aiheuttamiin vaikutuksiin. Sosiaalisen median foorumeilla jaettuun kyselyyn vastasi yhteensä 523 henkilöä. Itä-Suomen yliopistossa selvitettiin kalastuskilpailuihin osallistumisen mukanaan tuoman elämyksen arvoa. Tulokset osoittavat, että kalastuskilpailuelämyksen kannalta keskeisintä ovat sujuvat ja tasapuoliset järjestelyt. Kaikista kyselylomakkeen kokonaan täyttäneistä vastaajasta 293 (56 %) oli tehnyt vähintään yhden yön yli kestävän kalastuskilpailumatkan kahden edellisen vuoden aikana. Vaikka kalastuskilpailut ovat suosittuja kalastusta harrastavien keskuudessa, on kalastuskilpailuun osallistumista tai kilpailujen vaikutuksia yksilöön tutkittu yllättävän vähän. Näistä. Kalastuskilpailuihin osallistujien motivaatioihin tai kilpailuista odotettavien elämysten analysointiin keskittyvää tutkimusta ei maailmallakaan aiemmin ole tehty. TEKSTI JARNO SUNI, RAINE KORTET JA RAIJA KOMPPULA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO KUVAT RAINE KORTET, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Pilkkiminen mieluisin kilpailumuoto Hankkeessa tutkittiin suomalaisten kalastajien kalastuskilpailuihin osallistumiseen liittyvää elämysarvoa, jonka eri ulottuvuuksia ovat toiminnallinen (kalastuksen saaliiseen ja kilpailun järjestelyihin liittyvä) arvo, sosiaalinen arvo, emotionaalinen arvo, uutuuteen liittyvä arvo, tilannearvo ja yhteisöllisyyden arvo. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 M aailmassa järjestetään vuosittain jopa satoja tuhansia kalastuskilpailuja, joissa kilpaillaan kansainvälisellä, kansallisella tai paikallisella tasolla. Kilpailutapahtumat tuottavat myös tunneperäistä ja yhdessäoloon liittyvää arvoa ja tarjoavat mahdollisuuksia yksilön hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti sellaisiin kalastuskilpailuihin, joihin osallistuminen edellytti osallistujalta vähintään yhden yön yöpymistä kilpailupaikkakunnalla. Kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen osallistujat tuovat järjestävälle paikkakunnalle usein etenkin majoitusja ravitsemispalvelujen myynnistä huomattavia tuloja
Tämän ryhmän 84 % oli miehiä, useimmin 45?–?64-vuotiaita (44 %). Tämän ryhmän edustajille kalastuskilpailusta nauttiminen sinänsä oli muita ryhmiä tärkeämpi arvo. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 Hyvinvointia ja uuden oppimista Aineistosta selvisi, että kalastuskilpailuihin osallistumisessa selkeästi eniten arvoa tuottaa kilpailujen hyvät ja tasapuoliset järjestelyt. Tärkeäksi koettiin myös uuden oppiminen, sosiaaliset suhteet sekä luonnon läheisyys ja rauha. Vastaajat jakaantuivat eri tuloluokkiin ja koulutustasoille sekä edustivat maantieteellisesti koko Suomea. Perhekeskeiset osallistujat (46 % vastaajista) arvostivat muita ryhmiä enemmän kalastuskilpailuun osallistumista perheen yhteisenä harrastuksena sekä kilpailuun osallistumisen hyvinvointivaikutuksia. Puolet vastanneista piti pilkkimistä mieluisimpana kalastuskilpailulajina ja samoin puolet osallistui kilpailuihin tavallisimmin ystävien kanssa. Toiseksi tärkeimmäksi arvoksi koettiin osallistumisen positiivinen vaikutus koettuun sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Tarve saada suuri kala tai saaliin pitäminen eivät yllättäen olleet vastaajille merkittäviä elämysarvoa tuottavia tekijöitä. Kalastuskilpailut tarjoavat monelle mahdollisuuden kehittää kalastustaitojaan ja samalla viettää aikaa muiden samanhenkisten harrastajien kanssa. Vuositasolla lyhyemmän matkan päässä (50?–?100 kilometriä) järjestettäviin kisoihin oli osallistuttu keskimäärin 13 kertaa ja pitemmän matkan päässä (yli 100 kilometriä) oli keskimääräisesti käyty kilpailemassa 11 kertaa. Kotimaan kilpailujen lisäksi noin 10 % vastaajista on käynyt kalastuskilpailuissa Ruotsissa ja noin 10 % muissa maissa. Kyselyyn vastanneet näyttävät olevan varsin innokkaita kilpailijoita, sillä talvikisoihin oli osallistuttu keskimäärin 16 kertaa vuodessa, ja kilpailuissa oli vietetty keskimäärin 35 päivää vuodessa
Experiential value of participation in angling competition – a study from Finland. Kisajärjestelyihin kannattaa panostaa Tärkein toiminnallinen arvo kaikilla osallistujaryhmillä oli kalastuskilpailujen sujuvat ja tasapuoliset järjestelyt. Hyvinvointihakuisille (24 %) kilpailujärjestelyjen arvo oli selvästi muita ryhmiä pienempi, samalla kun hyvinvointi ja muut emotionaalisen arvon ulottuvuudet saivat korkeita arvoja. (2022). Eur. Sujuvien ja tasapuolisten järjestelyiden kautta osallistujalle jäävä positiivinen kokemus lisännee todennäköisyyttä sille, että osallistujat ovat motivoituneita toteuttamaan vastaavan kisareissun kyseisen järjestäjän kilpailuihin myös tulevaisuudessa, mikä välillisvaikutusten kautta oletettavasti heijastuu positiivisesti järjestäjälle ja kisapaikkakunnalle jääviin euroihin. Kilpailujärjestelyt kannattaa hoitaa huolella, koska etenkin kilpailu-uransa alkuvaiheessa oleville osallistujille jokainen kilpailukokemus on tärkeä ja lujittaa harrastuksen vakavuutta. tasapuolisuus voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi pilkkikilpailuiden osalta sitä, että rajattu kisa-alue on etukäteen ilmoitetun aikajakson kokonaan rauhoitettu kaikelta harjoittelukalastukselta, jolloin myös pidemmän matkan päästä paikalle saapuvat osallistujat ovat yhdenveroisessa asemassa lähellä asuvien kilpailijoiden kanssa. Aiheesta lisää Suni, J., Komppula, R., & Kortet, R. Tämän ryhmän edustajilla oli muita ryhmiä useammin korkeakoulututkinto ja lähes neljännes kuului korkeimpaan tuloluokkaan. Heille uuden oppiminen oli muita ryhmiä tärkeämpää, mutta luonnon hiljaisuudesta ja rauhasta nauttiminen selvästi muita ryhmiä vähemmän tärkeää. Tour. J. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 edustajat olivat keskimäärin muita ryhmiä vanhempia ja jopa neljännes oli yli 64–vuotiaita. Res. Uutuusarvoa tavoittelevien (30 %) ryhmän edustajista yli puolet oli alle 44–vuotiaita. 32: 3213.. Tämän ryhmän edustajilla oli muita vähemmän kokemusta kalastuskilpailuista. Järjestelyiden sujuvuus voisi tarkoittaa esimerkiksi kilpailuun ilmoittautumisen helppoutta ja tulospalvelun nopeutta. Kilpailujärjestelyiden Pilkkiminen on Suomessa talvella erittäin suosittu kilpakalastusmuoto