Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2022 EM-kisat Puruvedellä 10
Gösta Sundmanin ja Wilhelm von Wrightin piirtämät upeat kalat uivat nyt kaunilla tumman harmaalla taustalla. Hinta 12,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Uudet klassikot! Klassikkojulistemme on uudistettu
AR CH IP EL AG O PA RE S RF , TH ER ES E AN D ER SS O N 16 RI ST O VE SA , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Euroopan parhaat Suomessa 16 Yhdistäminen ei ole rakettitiedettä 18 Osakaskunnan on osattava viestiä itsestään 22 Hyljekarkotin lisäsi lohisaalista 24 Hylje – ongelma ja resurssi samassa nahassa 28 Loppumaton työmaa 32 Monenlaisia mateita 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Sukelluskalastus on tarkasti valikoiva, mutta fyysisesti erittäin vaativa kalastusmuoto. Kuva Jukka Rapo
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi! Kalamu istipeli uudistu i!. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Ankeriaan kalastusrajoituksesta PÄÄKIRJOITUS Asetukseen on mahdollista hakea poikkeusta ELY-keskukselta kalastuslain 47 § nojalla.” PIKAISESTI TEHDYLLÄ ja kalatalousalan laajasti vastustamalla valtioneuvoston asetuksella ankeriaan pyynti on jatkossa kielletty 11 kuukautta vuodessa elokuun alusta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun. ASETUKSEEN ON mahdollista hakea poikkeusta ELY-keskukselta kalastuslain 47 § nojalla. Vaellusesteiden takana olevilla sisävesillä rajoituksella ei ole suojelullista merkitystä sitäkään vähää. HALLINTOPÄÄTÖKSET KALATALOUSALUEIDEN käyttöja hoitosuunnitelmista ovat pääosin odotettavissa loppukesän ja syksyn aikana. Osakaskuntien ja kalatalousalueiden edustajien kannattaa nyt lukea erityisen tarkasti kalastuslain 13 § perusteluineen läpi ja pyrkiä järjestämään kaupallisen kalastuksen toimintaedellytykset niin, että tarve ELY-keskuksen myöntämille kalastusluville tulee mahdollisimman vähäiseksi. Joidenkin kirjausten laillisuus voidaan testata hallinto-oikeudessa, mutta eiköhän useimmissa alueissa päästä suunnitelmien toimeenpanoon vuoden loppuun mennessä. Uhanalaisen kalalajin suojelun tärkeyttä emme halua kiistää, vaikka Suomen rajoitusten merkitys Euroopan yhteisen ankeriaskannan suojelussa onkin marginaalinen. Valmistelemme tähän valmiin hakupohjan ja tiedotamme aiheesta. Omistajien kiinnostus ankeriasistutusten rahoittamiseen lieneekin jatkossa varsin vähäistä ja ankeriaanhoitosuunnitelmaan kuuluvien istutusten rahoitus jää jatkossa julkisen rahoituksen varaan. Tuhansien osakaskuntien hakemusten sijaan lienee järkevintä keskittää hakemukset ainakin sisävesien osalta kalatalousalueiden tehtäväksi. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Säädöksiä on noudatettava, mutta jos umpilammesta saadusta ankeriaasta määrätään jatkossa maksettavaksi suojeluarvo 3?510 euroa, niin ei se yleistä lain kunnioitusta lisää. Vanhojen istutusten satoa on korjattavissa kalastusrajoitusten puitteissa vielä muutaman vuosikymmenen ajan. UUSI RAJOITUS heikentää vesialueen omistajien rahoilla tehtyjen istutusten hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi
Voittaja julkistetaan Kalatalouden Innovaatiopäivillä Helsingissä 3.11.2022. Idänsieraintokolla, kuten muillakin putkisieraintokoilla, on erotettavissa kaksi putkimaista sierainta suun yläpuolella. Kilpailun toteuttaa Pro Kala ry. Tällöin kaikki tilukset on luovutettu tai lunastettu niin, että jäljelle on jäänyt vain oikeuksia. Idänsieraintokko on pienikokoinen korkeintaan noin 11 senttimetrin mittaiseksi kasvava pohjakala, joka on levittäytynyt Kaspianmereltä muualle jokien välille rakennettujen kanavien kautta. saakka. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET TIEDÄTKÖ MIKÄ ON HAAMUTILA. Havainnoista on hyvä ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolle. Haamutila on kiinteistö, jolla ei enää ole lainkaan omaa maa-aluetta, vaan ainoastaan oikeus yhteisiin alueisiin tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Raati valitsee innovaatioista parhaat ja ykköspaikalle kivunnut voittaa 10?000 euroa. Kilpailun voi osallistua 16.10.2022. Innovaation omistaja voi olla yksityishenkilö, yritys tai muu organisaatio. Lisätietoja www.seafoodinnovations.fi Seafood Innovations 2022 kilpailuun toivotaan innovaatioita kalan koko tuotantoketjun varrelta alkutuotannosta valmiisiin tuotteisiin. UUSI VIERASLAJI IDÄNSIERAINTOKKO Luonnonvarakeskus tiedotti kesällä, että itäiseltä Suomenlahdelta on löytynyt Suomelle uusi vieraslaji idänsieraintokko (Proterorhinus nasalis). SA N N A KU N IN G AS , LU O N N O N VA RA KE SK U S. Haamutila voi muodostua niinkin, että tehdään kauppa pelkästä kalastusoikeudesta. Kilpailussa etsitään innovaatiota, joka kirittää kalan tuotantoa, käsittelyä, logistiikkaa, käyttöä tai pakkausta. Erityinen etuus on esimerkiksi oikeus kalastukseen. Kalatalouden innovaatiokilpailu Seafood Innovations 2022 kilpailu on osa Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Lajin haitallisuudesta muulle lajistolle ei vielä ole tietoa
Ankeriaan kalastus on jatkossa mahdollista ainoastaan heinäkuussa. Osakaskunta uskoo veneenlaskupaikkojen vastaavan myös matkailun ja talviliikenteen tarpeisiin. Erikokoisia kalanpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 50 miljoonaa yksilöä. Kirjolohta tuotettiin 13,5 miljoonaa kiloa, joka on 94 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. – 30.6. Valtioneuvosto vahvisti heinäkuussa äärimmäisen uhanalaiselle ankeriaalle uuden aikaisempaa pidemmän 11 kuukauden rauhoitusajan. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja tuotettiin yhteensä noin 0,16 miljoonaa kiloa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli 73,3 miljoonaa euroa. Ankeriaan uusi rauhoitusaika astui voimaan heti 1.8. OSAKASKUNNAN RAMPIT KARTALLE Rasvanki-Virmasveden osakaskunta on kunnostanut Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämän hankerahoituksen tuella veneenlaskupaikkoja osakaskunnan vesialueille Kuopiossa ja Tervossa. Paikoista on tehty maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset, joilla varmistetaan käyttöoikeus myös tulevaisuudessa. Kaikkiin kohteisiin on tehty myös riittävän laajat kääntöja paikoitusalueet venetrailereita varten. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa niin kalastaminen ja muukin vapaa-ajan vesillä liikkuminen. Ruokakalan lisäksi kalaa viljeltiin myös istutettavaksi luonnonvesiin. Viljellyn siian tuotanto oli 0,7 miljoonaa kiloa. Veneenlaskupaikkojen karttalinkit löytyvät osakaskunnan nettisivulta: https://www.rasvankivirmasvesi.fi/veneenlaskupaikat. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET 14,4 Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa kasvatettiin 14,4 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO ANKERIAS ON RAUHOITETTU 1.8
Osana tutkimusta Seinäjoen AMK:n opiskelijat suunnittelivat järvikalojen tunnettuuden ja hyväksyttävyyden lisäämiseksi järvikala-aiheisen tehtävän. Kalatalouden Keskusliitto antoi piirroskuvia käytettäväksi Ruoka-Askel-hankkeen kalaruokareseptikortteihin ja kalojen tunnistustehtäviin. Tarkoituksena on, että lapset oppivat kotimaisten järvikalojen tunnusmerkkejä ja sen, mistä kalaruoka tulee. Maaja metsätalousministeriö on rahoittanut Omakala-sovelluksen kehittämistä miljoonalla eurolla. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET OMAKALA-SOVELLUS ON JULKAISTU Vapaa-ajankalastuksen tiedonkeruuseen kehitetty Omakala-sovellus on julkaistu kesällä. Kaupallisen kalastuksen saalismääriä seurataan tarkasti, mutta vapaa-ajankalastajien saaliista tai pyynnistä tietoa on tätä ennen ollut tarjolla niukemmin. Sovellukseen tallennettua tietoa käytetään tutkimuksessa, kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena. Luonnonvarakeskus on kehittänyt Omakala-sovelluksen vapaa-ajankalastukseen liittyvään tiedonkeruuseen. RU O KA -A SK EL -H AN KE. Kalatietoa jaetaan päiväkotilapsille Helsingin yliopiston, THL:n, Laurea AMK:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Ruoka-Askel-hankeeessa pyritään muuttamaan päiväkotiikäisten lasten ruokailua terveellisempään suuntaan sekä vähentämään ruokailun ilmastovaikutuksia. Ilmainen sovellus tarjoaa kalastajalle muun muassa monipuolisen kalastuspäiväkirjan, valtion kalastusrajoitukset suoraan kartalla ja tietojen karttumisen myötä mahdollisuuden katsoa yhteenvetotietoja esimerkiksi saalismääristä vesistöittäin. Sovellus on kaikkien ladattavissa Google Play sekä Apple App Store -sovelluskaupoista
Yhtiö on lisäksi määrätty maksamaan kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle 50 000 euroa ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle 5 000 euroa vuodessa. Tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta, edistää kalavarojen kestävää ja vastuullista käyttöä ja vauhdittaa koko kalataloussektorin uudistumista ja digitalisoitumista. Lupa on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O KOMISSIO HYVÄKSYI 140 MILJOONAN TUEN Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uusi ohjelmakausi käynnistyy syyskuussa komission hyväksyttyä 3.8.2022 Suomen ohjelman vuosille 2021 – 2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 miljoonaa euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan. Samalla Terrafamelle on myönnetty vesitalouslupa toiminnan jatkamisen edellyttäville vesitaloushankkeille. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET KALATALOUSALUE SAI POIKKEUSLUVAN Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus myönsi Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle poikkeusluvan vuosittain 1 000 merimetson syysaikaiseen ampumiseen kalastukselle aiheutuvien vakavien vahinkojen ehkäisemiseksi. Merimetsojen ampuminen on sallittu 1.8. Määräaikaisuuden perusteena on toimintaan liittyvät lukuisat epävarmuustekijät, joista merkittävimmät liittyvät jätealueiden sulkemisratkaisuihin ja koko toiminnan vesitaseen hallintaan. alkaen. TERRAFAMELLE MÄÄRÄAIKAINEN LUPA Aluehallintovirasto on 20.6. Tällöin alkaa myös vesilintujen metsästyskausi ja luodoilla pesivän linnuston pesimäkausi on ohi. Uutena rahoitusmuotona käyttöön otetaan muun muassa yritysten tutkimusja kehittämishankkeiden tukeminen.. Merimetsojen ampuminen on sallittu Iso Järviluodolla ja Vähä Järviluodolla, sekä lupakarttaa merkittyjen puuttomien luonnonsuojelualueiden suojavyöhykkeillä vasta 20.8. Ympäristölupa on hakemuksesta poiketen määrätty olemaan voimassa määräajan, vuoden 2030 maaliskuun loppuun saakka. alkaen alueilla, joilla ampumisesta ei arvioida aiheutuvan häiriötä muulle lajistolle. Varovaisuusperiaatetta noudattaen lupaa kevätaikaiseen merimetsojen ampumiseen ei myönnetty, koska ampumisesta muulle linnustolle aiheutuvaa häiriötä ei voida poissulkea. Uutta ympäristölupaa pitää hakea 31.3.2029 mennessä. Ohjelmasta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämisja investointihankkeita sekä kalatalouden ympäristötoimia. Vahinkojen korvaamiseksi ja vahinkoa estävinä toimenpidevelvoitteena Terrafame Oy on määrätty maksamaan Jormaskylä-Korholanmäen ja Nuaskylän osakaskunnille kummallekin erikseen 5 720 euroa vuodessa korvausta vesiin johdettavista päästöistä aiheutuvan kalataloudellisen tuoton menetyksestä Nuasjärvessä. Rahoitusta suunnataan myös kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja meripolitiikkaan liittyvien viranomaistoimintojen toteuttamiseen sekä kalatalouden paikalliseen kehittämiseen. Lupa-alueeseen kuuluu Rauman kaupungin omistama Selkämeren kansallispuistoon kuuluva alue, jolla ampuminen on sallittua vain, jos Metsähallitus myöntää siihen luvan. myöntänyt Terrafame Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan yhtiön Sotkamossa sijaitsevalle kaivostoiminnalle ja metallien talteenottotoiminnalle sekä niiden laajentamiselle
Mitä me itse asiassa tiedämme tästä erittäin vaativasta kalastusmuodosta ja onko siihen tarjolla lupia. 10 • Suomen Kalastuslehti 5 Euroopan parhaat Suomessa Puruvedellä järjestettiin sukelluskalastuksen EM-kisat 13.?–?14.8. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT JUKKA RAPO, SUKELTAJALIITTO RY JA JUKKA LEVONEN
Suomen Kalastuslehti 5• 11 Euroopan parhaat Suomessa Sukelluskalastus on hyvin fyysinen laji. JU KK A RA PO. Lajia voi hyvälä syyllä kutsua urheilukalastukseksi. Varsinkin lajin parissa kilpailevat ovat kokeneita vapaasukeltajia
Esimerkiksi ahvenen, siian ja särjen alamitta on 300 grammaa ja niitä saa ottaa saaliiksi 12 kappaletta päivässä. Kysessä olivat ensimmäiset järvessä, makeassa vedessä järjestetyt EM-kisat. Olutta ei näissä piireissä nautita, toteaa Jaatinen. Syvistä 20 metrin vesistä kalastaja voi taskulampun avulla löytää koloissa piileskeleviä mateita. Kaloille on kisassa alamitat ja saaliskiintiöt. Samoin oli laita aiemmin Suvasvedellä pidettyjen SM-kisojen suhteen. Se on mahtava juttu lajille, mutta myös Suomelle. Made on kiinnostava mahdollisuus. Lupien saaminen on ollut sujuvaa EM-kisojen järjestelyissä mukana olleen Jaatisen mielestä on ollut hienoa miten kisat on otettu vastaan paikallisten vesialueenomistajien taholta. Jaatisen mielestä tästä kalastusmuodosta voidaan todella käyttää termiä urheilukalastus. Suomi on ollut Jaatisen mukaan ihan heittopussi aikaisemmissa kisoissa. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 S uomessa järjestettiin elokuun puolivälissä sukelluskalastuksen EM-kisat. Monet kisaajista ovat kokeneita vapaasukeltajia. Tuntuu että olemme olleet tervetulleita alueelle. Kaikki EM-kisoissa saaliiksi saadut menevät paikallisen toimijan kautta ruokakaloiksi. Omat taidot ja rajat on tärkeä tuntea. Kilpailijan välittömään hylkäämiseen johtavia lajeja ovat rauhoitetut ankerias, harjus, taimen ja lohi. Saaliiksi otetaan vain se mikä sopii pannulle, on jostain syystä vahingoittunut tai istuu kilpailun sääntöihin. Hauen saaminen voi olla kilpailijalle jättipotti. Suomessa pidetyt kisat olivat historialliset. EM-kisoissa Espanja on kova ennakkosuosikki. Kilpailijoita oli kahdeksasta Euroopan maasta ja lisäksi kutsuvieraana Yhdysvaltojen joukkue. Jokaisella kilpailijalla on oma vene, jossa on kilpailijan lisäksi tuomari ja veneen kuljettaja. Kisakeskus sijaitsi Punkaharjulla ja itse kilpailu oli kaksipäiväinen. Lauantaina kalastettiin kuusi tuntia Puruveden puolella ja sunnuntaina Pihlajavedellä. Sukelluskalastus on kestävää kalastusta Tämä jos mikä on valikoivaa kalastusta, aloittaa Jaatinen. Sukelluskalastus on kalastusmuotona paljon yleisempi Etelä-Euroopassa erityisesti Välimerellä. Tässä kohtaa on syytä mainita, että kilpailuissa sukelluskalastusta ei harrasteta paineilmalaitteilla, vaan kyse on vapaasukelluksesta pelkän snorkkelin ja räpylöiden avulla. Kaloista saa pisteitä 1 p/1 g eli 1?200 gramman hauesta saa 1?200 pistettä. Mutta ennen kuin mennään kisan tuloksiin, on syytä tutustua hieman tarkemmin tähän monelle vieraaseen kalastusmuotoon ja sen vaatimiin lupiin. Suuret kalat siis ratkaisevat kisan. Suomen joukkueen jäsen Kim Jaatinen on harrastanut sukelluskalastusta 20 vuoden ajan ja on oikea mies kertomaan lajista. Jaatisen mukaan ahven tulee olemaan tärkein kisakala. Mukana olivat kaikki alan parhaat. Muut kalat ovat bonusta. Yksittäisiä särkikaloja voi tulla. Kalastaja näkee aina kohteensa ennen ampumista, sattumakaloja ei tule. Takaisin kisaan. Suuria petokaloja, kuten haukia ei haluta vähentää, siksi niitä saa ottaa saaliiksi vain yhden. Vaikka kalastus on valikoivaa se ei ole pyydystä ja päästä kalastusta.. Suhtautuminen on ollut positiivista. Sukelluskalastus on siis hyvin fyysinen laji. Alamittaisesta kalasta menettää alamitan verran pisteitä. Sekä henkilökohtaisen kisan voittajat että joukkuekisan mitalistit olivat selvillä toisen kisapäivän iltana. Lahnalla ja säyneellä luvut ovat 500 grammaa ja viisi kappaletta, mateella ja kuhalla 700 grammaa ja viisi kappaletta ja hauella 1?000 grammaa ja yksi kala päivässä. Vaikka kalastus on valikoivaa se ei ole pyydystä ja päästä kalastusta, vaan kaikki kalat lopetetaan heti. Ehkä hieman yllättäen lahna on vaikea laji, koska se on hyvin arka ja vaikeasti harppuunalla tavoitettava. Iso hauki on järvellä pelaginen laji ja sen pyytäminen on vaikeaa. EM-kisoissa on tarkat säännöt alamitoista Suomessa kisataan uiden poijun kanssa ympäriinsä, mutta EM-kisoissa säännöt ovat tarkemmat
Kun uusien kalatalousalueiden myötä Puruveden alueen osakaskuntien kanssa tehtiin uudet Puruveden yhteislupa-alueen sopimukset, papereihin lisättiin myös harppuunakalastus. Lisäksi esimerkiksi suomalaisissa kisoissa hauen pyyntimitta on 1–2 kiloa eli isommasta hauesta ei saa enempää pisteitä kuin kahden kilon hauesta. Tässä on lähdetty ihan puhtaasti vastaamaan kysyntään, toteaa Härkönen. Puruveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Harry Härkösen mukaan kyselyitä harppuunakalastusluvista Puruveden kaltaisiin kirkkaisiin vesiin on tullut silloin tällöin. Suomen Kalastuslehti 5• 13 Sukelluskalastus ja kalojen pyytäminen harppuunalla on kalastusmuotona monelle vieras. Vastuullisuutta on korostettu voimakkaasti lajin parissa. Varsinkin Suomen kirkkaat järvialueet olisivat uusi hieno mahdollisuus sukelluskalastusta harrastaville. Kuvassa Mann ja suomalainen ahven. Kuva Sukeltajaliitto ry. SU KE LT AJ AL IIT TO RY. Suomen merialueella lupia on jonkin verran saatavilla. Osakaskuntia halutaan kuulla ja mahdolliset toiveet rajoituksista otetaan aina huomioon luvista keskusteltaessa. Lajia ei Jaatisen mukaan kannata pelätä tai vieroksua. Kalastusmuoto on varsin tehoton, verkkotai jigikalastuksen kaltaisista suursaaliista ei tämän kalastustavan parissa tarvitse haaveilla. Nyt Puruveden kalatalousalue voi myydä harppuunakalastukseen vuosi-, viikkoja kilpailulupia. Lupien saaminen järvialueille olisi Jaatisen mukaan hieno asia. Monilla vesialueille ei ole tarjolla sukelluskalastukseen sopivia lupia. Puruvedellä ensimmäinen harppuunalupa-alue Koska sukelluskalastuksen EM-kisoissa oli kyse kalastuskilpailusta, piti sille tietysti hakea lupa Puruveden ja Pihlajaveden vesialueiden omistajilta. Se ei ole ongelma, vakuuttaa Jaatinen. Iso-Britannian Daniel Mann osallistui Puruvedellä elokuussa järjestettyihin sukelluskalastuksen Euroopan mestaruuskisoihin. Kalastuslupien suhteen sukellusharrastajat ovat valmiita keskusteluille
Kisaluvasta tehtiin erillispäätös osakaskuntien kanssa. Kalatalousalueen laajuiset luvat olisivat tässäkin hyviä, niin kuin muussakin kalastuksessa. Miesten henkilökohtaisen kisan voittajaksi kruunattiin espanjalainen Angel Santiago Lopez. Myös Partasen mielestä sukelluskalastus on Suomessa kestävällä pohjalla. Hän on yksi maailman parhaimpia sukelluskalastajia ja hallitsee näköjään myös Suomen kirkkaat järvivedet. Toisena päivänä hän lähti etsimään edellisenä päivänä näkemäänsä suurta haukea ja onnistui löytämään ja saamaan tuon viiden kilon hauen, joka toi hänelle valtavasti kisapisteitä. Kilpailuissa pisteytys suosii pienten kalojen pyyntiä. Suomi nimittäin voitti sekä miesten että naisten joukkuekisan. Kaiken lisäksi pieneen kalaan on vaikeampi osua, joten se tekee lajista entistä haastavamman. Myös järjestelyt sujuivat hyvin, kiitos hienojen sukelluskalastukseen soveltuvien lupa-alueiden. Koskaan aikaisemmin Suomi ei ole saanut mitaleita sukelluskalastuksen EM-kisoissa ja nyt niitä tuli useita. Härkösen mielestä nyt aikaan saadut sopimukset tuovat selkeyttä lupamyyntiin. Laissa harppuunakalastus rinnastetaan tuulastukseen. Lisäksi hän ehti saada toisena päivänä täyteen 12 ahvenen saaliskiintiön. Lisäksi mukaan voisi ottaa jousella kalastukseen. Myös hän puhuu lajin lupamyynnin puolesta. Lopezin taktiikkana oli ensimmäisenä päivänä etsiä matalista kaislikoista haukia, lahnoja ja säyneitä. 14 • Suomen Kalastuslehti 5 Pihlajaveden puolella harppuunakalastusta ei kisojen tullessa vielä oltu lisätty kalatalousalueen sopimuksiin, mutta Pihlajaveden itäiseen viehekalastusalueeseen kuuluvien osakaskuntien kanssa Härkönen sai pika-aikataululla sovittua erillisluvan kisaa varten. Se on ensimmäinen suomalaisten miesten saavuttaman EM-mitali. Ensimmäiset makeassa vedessä järjestetyt EM-kisat olivat siis kaikin puolin menestyksekkäät. Samoin voisi olla luvanmyynnissä. Toinen lupa-alue on jo suunnitteilla Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Janne Partanen on itsekin innokas sukelluskalastuksen harrastaja ja mukana EM-kisoissa veneenkuljettajana. Luvanmyyjän ei tarvitse miettiä mikä lupatyyppi harppuunakalastukseen voisi sopia vai voidaanko lupaa ylipäätään myydä. JU KK A LE VO N EN Matti Pyykkö sai miesten sarjassa pronssia ja Jemmi Levonen on sukelluskalastuksen naisten Euroopan mestari.. Euroopan mestarit omaa luokkaa Miten Puruveden EM-kisoissa sitten lopulta kävi. Pienistä ahvenista saa enemmän pisteitä kuin isoista hauista. Hän olisi tuloksellaan sijoittunut miestenkin sarjassa kymmenen parhaan joukkoon. Suomen menestys ei jäänyt tähän. Uusien kalastusmuotojen lupakysyntään vastaaminen on tätä päivää. Levonen sai ahvenia hyvin molempia päivinä sekä muutaman muun lajin ja voitti molemmat kilpailupäivät. Tällä hetkellä sukelluskalastukseen on tiettävästi tarjolla vain Puruveden kalatalousalueen myymä lupa, mutta Partasen mukaan toinen on jo suunnitteilla Suvasveden kalatalousalueelle, jossa lajiin suhtaudutaan myös positiivisesti. Osakaskuntien ja kalatalousalueiden olisi hyvä päättää myös siihen soveltuvien lupien myynnistä ja säännöistä, Härkönen lopettaa. Suomeen saatiin ensimmäinen Euroopan mestari, kun Jemmi Levonen voitti oman sarjansa aivan ylivoimaisesti. Naisten sarjassa tehtiin todellista historiaa. Suomen Matti Pyykkö tuli kilpailussa hienosti kolmanneksi. Hyönteisten avulla saatavia tuotteita on toki käytetty vuosituhansia. Toinen uusi ja suosittu kalastusmuoto on talvella harrastettava ismete eli jääonki
Suomen Kalastuslehti 5• 15 LÄ H D E: LU O N N O N VA RA KE SK U S, SU O M AL AI ST EN KA LA TU O TT EI D EN IL M AS TO VA IK U TU S 20 22 TO M I RÄ SÄ N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O
16 • Suomen Kalastuslehti 5 Yhdistäminen ei ole rakettitiedettä Keski-Unnukan osakaskunnan puheenjohtaja Hannu Viitanen kannustaa osakaskuntia yhdistymään.
Uuden osakaskunnan säännöt mahdollistavat etäosallistumisen kokouksiin. Hyvänä taustatukena asiassa olivat Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen Tommi Rautiainen ja Anne Mäkelä, Hannu kiittelee, ja kannustaa muitakin osakaskuntia tutkailemaan tilannettaan yhdistämistä silmällä pitäen. Tornatorilla on maata joen molemmin puolin ja myös se osallistuu hankkeeseen. Parhaiten asia lähtisi etenemään hankkeena. Aikaa kului puhelimessa paljon. TEKSTI JA KUVA RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Epäilijöitäkin oli alussa Epäilyjä yhdistämisestä oli, että oma päätäntävalta menee, onko kaikki iso hyvää, onko osakaskunta lopulta niin massiivinen etteivat varat riitä edes hallinnon pyörittämiseen ja niin edelleen. Aikaa kului, mutta lopputulokseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Kasvunhaluakin on havaittu. Taloudellisesti tilanne on nyt vaikeampi, Hannu harmittelee. Etelä-Savon puolella hankemuotoisia yhdistymistoimia on toteutettu menestyksellisesti. Samanlaista kaivattaisiin tässäkin. Rakettitiedettä tämä ei ole. Osa yhdistämisestä pois jääneistä osakaskunnista, ovat olleet kiinnostuneita, josko vielä olisi mahdollista päästä mukaan. Kaikki varat yhteiseen koriin Toiminnan aloittamista varten päätettiin, että kaikki yhdistyvät osakaskunnat siirtävät varansa alkupääomaksi uudelle osakaskunnalle. Yhdistämistä ei pidä pelätä, Hannu korostaa. Yhdistämistoimituksen listahinnoittelusta johtuen laajentuminen voisi olla noin kymppitonnin nakki. Vihdoin viimeisinä toteutui Maanmittauslaitoksen järjestämä maanmittaustoimitus ja Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen järjestämä järjestäytymiskokous 8.?10.?2021. Keski-Unnukka kuuluu Unnukan yhteislupa-alueeseen. Maksua arvosteltiin kovaksi, eikä tuo halpa hinta olekaan, jokaiselle osakaskunnalle 577 euroa on iso raha. Hänellä on tuoreessa muistissa viime vuoden puolella maaliin saatu yhdentoista osakaskunnan yhdistämisprosessi, jonka lopputuloksena Unnukalla toimii nyt Keski-Unnukan osakaskunta, jolla vesihehtaareita on 4?400 ja osakaskiinteistöjä noin 1?300. Esimerkki kannustaa muitakin osakaskuntia ryhtymään toimeen. Olen näissä asioissa maallikko, järjestötaustaa on, mutta ei aiempaa kokemusta tällaisesta prosessista. Varsinainen toiminta päätettiin käynnistää vuoden 2022 alusta. Kalastuksenvalvojat saavat suoraan nettikaupasta eli kalakortti. Kasvuhaluja on edelleen Keski-Unnukan osakaskunta on jo nyt kunnioitettavan kokoinen, mutta kasvunvaraa olisi vieläkin, sillä koko Unnukan pinta-ala on noin 5?500 hehtaaria. Toimitusmaksu, 6?350 euroa maksettiin tältä tililtä. Luvanmyynti järjestettiin heti kuntoon. Tavoitteena on parantaa luonnonvaraisen taimenen kantaa vesistössä. Lisäksi luvanmyyntiä on Leppävirran Nesteellä ja Varkaudessa Minnan vapaja vieheessä. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla. Keski-Unnukan osakaskunnan karttaan ja toimintaan voi tutustua tarkemmin osakaskunnan nettisivuilla: http://keski-unnukanosakaskunta.fi/ Leppävirralla tehtiin maallikkovoimin osakaskuntien yhdistäminen. Tälle uskotaan olevan käyttöä tulevaisuudessa. Suomen Kalastuslehti 5• 17 O sakaskuntien yhdistäminen ei ole rakettitiedettä, sanoo Keski-Unnukan osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Hannu Viitanen. Osakaskunta huolehtii myös vesilinnustuksen luvista. Osakaskunnan rakenteen tiivistäminen uusilla osakaskunnilla olisi kuitenkin tosi tärkeätä ihan käyttöja hoitosuunnitelman toimeenpanonkin kannalta. Mutta ei tällainen synny itsestään, tuumaa yhdistämishankkeen moottorina toiminut Hannu, prosessi kesti noin 2,5 vuotta, jonka aika pidettiin puolenkymmentä palaveria. Tällaisesta varojen siirrosta ei tule veroseuraamuksia, siitä on selkeä verotusohje olemassa. Lopulta yhteinen luottamus asian tarpeellisuuteen löytyi ja päästiin varsinaiseen asiaan. Osakaskunnan alueella virtaa Härkäjoki, jonka kunnostus taimenen poikastuotantoalueeksi on meneillään ELY-keskuksen tuella. Pyydysmerkkejä ei käytetä. comista listat myydyistä luvista
Kiinteistötoimitusmaksujen suuruus nousi esiin asiana, jolla on vaikutus varsinkin pienempien osakaskuntien toimintaan, sillä rahaa on usein käytössä vähän. Tavanomaisia osallistumistapoja olivat kokouksissa käyminen, hoitokunnan jäsenenä tai puheenjohtajana toimiminen sekä kalavedenhoitotöihin osallistuminen. Monella paikkakunnalla osakaskunnat eivät ole saaneet mukaan toimintaan uutta verta. Huomattavaa oli, että noin kolmasosa osakkaista ei kuitenkaan osallistunut toimintaan millään tavalla. Riihimäen Erämessuilla sekä Mikkelin Farmarissa järjestimme messukävijöille avoimen kyselyn vesialueiden omistamiseen liittyen. Kehitysideoita tuli runsaasti Laadukkaita ja pitkiäkin kehitysideoita saimme kyselyn kautta lähes 50 kappaletta. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet oli osakkaana osakaskunnassa ja osakaskuntatoimintaan tavalla tai toisella osallistui tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa. TEKSTI JA GRAFIIKKA TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Kyselyn loppuosa oli antoisa, vaikkakaan ei alalla jo toimiville kovin mullistavaa tietoa. Nuoret otettaisiin ehdottomasti mukaan, mutta niitä ei niin vain haavita. Kehitysehdotuksissa ilmeni, että osakaskuntien yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi tulisi tehdä Suomessa laajemmin sekä myös helpottaa yhdistämistoimituksia. Haaste onkin se, miten saada innokkaat nuoret kalastuksenharrastajat kiinnostumaan osakaskuntatoiminnasta ja millä tavalla osakaskuntatoiminnasta tehdään helposti lähestyttävämpää uusille tekijöille. Suurimpia haasteita osakaskuntien aktiiviseen toimintaan aiheutui vastaajien mukaan osakaskuntalaisten ikääntymisestä, rahapulasta tai osaamisen ja tietotaidon puutteesta. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 Osakaskunnan on osattava viestiä itsestään Kalatalouden Keskusliiton kesällä tekemä kysely vesialueen omistamiseen ja osakaskuntatyöhön liittyen antoi vastauksia osakaskuntien työn kehittämiseksi. Kalastuksen parissa kuitenkin toimii paljon nuoria ja uusia harrastajia lipuu kalavesille joka vuosi. K alatalouden Keskusliiton työssä on tänä vuonna keskitytty suurelle yleisölle tuntemattomaan aiheeseen eli vesialueiden omistamiseen. Se ikuisuuskysymys – mistä uusia toimijoita. Tämän joukon vastauksista ilmeni, että he toivoisivat parempaa tiedottamista osakaskunnan suunnalta ja myös lisää tietoa oman alueen osakaskunnista ja kalavesien hoitotöistä, mikä saattaisi saada jatkossa epäaktiivisetkin osallistumaan toimintaan. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, kuinka paljon kansalaiset ylipäätään tietävät vesialueiden omistamisesta ja millä tavoin osakaskuntatyötä voitaisiin kehittää aiempaa houkuttelevammaksi nykyaikaiset standardit etämahdollisuuksineen huomioon ottaen. Vesialueiden omistamista ja osakaskuntien tekemää työtä on haluttu nostaa esiin liiton viestinnässä ja tuoda tutuksi aivan perusasioita asiasta tietämättömille. Osakkaat toivovat lisää viestintää Yhteensä kyselyyn vastasi 170 henkilöä
Monet kehitysideat liittyivät jo aiemmin esille nousseisiin asioihin, kuten nuorten aktivoimiseen sekä avoimeen tiedottamiseen osakaskunnan toiminnasta. ajan tasalla pitämistä osakaskunnan suunnalta – koko osakaskunnan läsnäolo ja toiminta tai meneillään oleva toiminta jää pimentoon. Vastausten perusteella monet toivovat laajempaa tiedotusta osakaskunnan toiminnasta ja myös konkreettista yhteydenpitoa osakkaisiin. Asia, joka ei kyselystä tullut selkeästi esiin on se, että moni kiinteistönomistaja saattaa olla vesialueen omis. Oman vesialueen osakkaana monet kaipaisivat lisätietoa ja ns. Hyvinvoivien kalavesien sekä niiden perusteellisen hoidon takaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada uusia toimijoita ja kesämökkiläisiä kiinnostumaan vesialueistaan ja mukaan osakaskuntatoimintaan. Tämän takia vesialueen omistamisesta sekä osakaskuntien tekemästä työstä on jatkettava tiedottamista myös ruohonjuuritasolla. Suomen Kalastuslehti 5• 19 taja jopa tietämättään ja osakaskuntaan liittyvät asiat ovat voineet jäädä hyvinkin tuntemattomiksi
20 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Hinta 49,00 €. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. Koot XL ja 3 XL