Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2021 Lohjanjärven eräpoliisit 10
Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Hinta 15,00 €
Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Lohjanjärven eräpoliisit 14 Kalastuksenvalvonta kaipaa lisää resursseja Lappiin 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Urbaanikunnostusta Karjaanjoella 22 Syökää silakkaa ja muita unohdettuja kalalajeja 24 Baltic Fish tuo lahnan lautaselle 26 Kaupallisen kalastuksen saalis jatkoi laskuaan 30 Kalatalousalueista ja osakaskunnista kalastuksen kehittäjiä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Ylikonstaapeli Pasi Huhta ja vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen valvomassa kalastusta Lohjanjärvellä. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto TA PI O G U ST AF SS O N AU N I VÄ ÄR ÄN IE M I, LA PI N KA LA TA LO U SK ES KU S TH ER ES E AN D ER SS O N 14
Hinta: 7 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVONTALOMAKE Kalastuslain ja -asetuksen mukainen kalastuksenvalvontalomake. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa
Alkukesän piipahdus Suomenlahdelle taisikin jäädä pohjoiseen matkaavilta lohilta lähes kokonaan väliin. Rajoitus ei kuitenkaan koskisi ehdotuksen mukaan verkkojen lyijypauloja. Ensimmäisen koronavuoden 2020 kasvattama kalastonhoitomaksujen kertymä näkyi nyt ensimmäistä kertaa budjettikirjassa. Vaadittu vähintään 350 keräyspisteen perustaminen ja ylläpito voi muodostaa mahdottoman painolastin välinevalmistajille ja -kauppiaille. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kemikaalivirasto on kerännyt kesän ajan kommentteja tulevia lyijyn käyttörajoituksia varten. Omistajakorvauksiin esitetään 18 % nostoa, mutta loppusumma jäisi edelleen alle kalastuslain valmistelun yhteydessä luvatun 4 miljoonan euron tason. Muovidirektiivin (SUP) toimeenpanosta vastaava ympäristöministeriö on puolestaan esittämässä tiukkoja vaatimuksia kalastusvälineiden jätehuoltoon. Merialueella lohisopan hämmentäminen jäi kuluneena kesänä tavallista vähäisemmäksi, koska pohjoisen jokiin nousulohia riitti huippuvuosien veroisesti. elokuuta. Kalatalousbudjetti kasvaisi esityksen mukaisesti tästä vuodesta 2,3 miljoonaa euroa, eli 25 %. SYKSYLLÄ SEURATTAVIA asioita on myös EU-säädösten soveltaminen. Lakiehdotus on tulossa lausunnolle lokakuussa. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Toisen koronakesän päätteeksi PÄÄKIRJOITUS Omistajakorvauksiin esitetään 18 % nostoa.” PALKAN NAUTTIJOISTA suuri osa on lomansa pitänyt ja katseet siirretään jo tulevan syksyn kiireisiin. Pohjanlahdella lohet uivat ainakin paikoitellen hyvin pyydyksiin, mutta Suomenlahden lohikiintiöstä oli pyydetty elokuun puolivälissä vasta hiukan yli 40 %. Kalastusta koskien on ehdotettu lyijyn käyttökieltoa vieheissä ja painoissa 3?–?5 vuoden siirtymäajan jälkeen. Tenossa nousulohien määrät ovat edelleen pohjalukemissa ja vieraslaji kyttyrälohi valtaa alaa. VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIEHDOTUS ensi vuodelle julkaistiin 18
HALLISAALIS NOUSI, NORPPASAALIS LASKI Suomen riistakeskuksen mukaan heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat hallin osalta, mutta itämerennorpan saalis laski edelliseen metsästysvuoteen verrattuna. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET Merimetsokanta pienentyi Kesällä 2021 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa 24 300 kappaletta. Porin rannikkoalueen lintujärvelle edelliskesänä syntynyt yhdyskunta vahvistui 460 pesään. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat edelleen suuria, ja merikotkan saalistuksen vaikutus poikastuottoon sekä yhdyskuntien sijoittumiseen on yhä voimistumassa. Valtioneuvosto muutti metsästysasetusta huhtikuussa siten, että itämerennorpan metsästyksessä ei jatkossa enää tarvita pyyntilupaa, vaan saalismäärää säädellään nyt alueellisen metsästyskiintiön avulla ns. Suomen pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla vuoden 2015 jälkeen. keskeytysmetsästyksenä. Halleja saatiin saaliiksi 413 yksilöä, mikä on 79 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Itämerennorppia saatiin saaliiksi 311 yksilöä, mikä on 12 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Merimetson pesämäärät pesimäalueittain vuosina 1996 – 2021. Lahden Vesijärvellä havaittiin pienessä yhdyskunnassa 13 onnistunutta merimetson pesintää. Ministeriön säätämä kiintiö oli yhteensä 375 norppaa Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Maaja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä. Itämerennorppia voidaan metsästysaikana saalistaa maaja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Lähde: SYKE
Yksi uusista torjuttavista vieraslajeista on aurinkoahven, jota löytyy erityisesti Varsinais-Suomesta. AURINKOAHVENET HÄVITETTÄVIKSI Maaja metsätalousministeriö vahvisti 10. Omistajakorvauksiin esitetään 565 000 euron eli 18 % nostoa. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET PJ VU O RI N EN , LU KE 2 325 000 Maaja metsätalousministeriö esittää vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa kalatalouden edistämiseen 2 325 000 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tiamiinipitoisuudet voidaan mitata heti kudun jälkeen syksyllä, eli yli puoli vuotta ennen kuin M74-kuolleisuus voidaan todeta ruskuaispussipoikasista.. 6. 2021 kansallisen hallintasuunnitelman vieraslajeille, jotka on uusimpina luokiteltu EU:ssa haitallisiksi. Viestintää kohdistetaan etenkin vapaa-ajankalastajille ja akvaarioharrastajille. Lain toimeenpanon ja tutkimuksen rahoitus tuplaantuisisi ehdostuksessa miljoonaan euroon. Hallintasuunnitelma täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa. Tämän seurauksena mädissä on liian vähän B1-vitamiinia eli tiamiinia, ja poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana. Lisäys aiheutuu pääasiassa kalastusharrastuksen suosion ja siitä seuranneesta kalastonhoitomaksukertymän kasvusta korona-aikana. Lisäksi lisätään tiedotusta lajin aiheuttamista haitoista sekä lajiin liittyvistä kielloista. Kasvua olisi eräti 25 %. Lajin leviäminen pyritään estämään ja se suositellaan hävittämään lammista, joihin se on istutettu. M74 KÄRSIVIEN LOHENPOIKASTEN KUOLLEISUUS PYSTYTÄÄN ENNUSTAMAAN M74-oireyhtymä on Itämeren lohen lisääntymishäiriö, jonka aiheuttaa runsas rasvainen kalaravinto. Korotuksen myötä korvaus nousisi nykyisestä 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta. Nyt ruskuaispussipoikasten M74-kuolleisuusprosentti voidaan laskea mädin tiamiinin pitoisuudesta Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetyn mallin avulla. Myös saimaannorpan suojelun sopimuskorvauksiin ehdotetaan korotusta, koska pinta-alaperusteinen korvaustaso on säilynyt samana vuodesta 1982 lähtien
Ne voidaan lisätä kalakukkoon kokonaisina tai fileinä. Aiemmin kalakukon kuoritaikinassa sai käyttää ainoastaan voita, mutta muutoksen myötä myös margariinin käyttö on sallittua. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET Uusia tuotteita silakasta ja särkikaloista Maaja metsätalousministeriön mukaan suomalaisten lautasille on tulossa tarjolle entistä enemmän särkeä, silakkaa, muikkua ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Taikinakuoressa, täytteessä ja voitelussa sallitaan nyt myös laktoositon voi tai margariini. Ruokavirasto 23.6.2021 Uusien kehityshankkeiden arvioidaan lisäävän silakan, särkikalojen ja muikun elintarvikekäyttöä yli kuudella miljoonalla kilolla vuodessa. Aiemmin oli määritelty, että vain isot kalat kuten lohi lisätään kalakukkoon fileinä ja pienet kalat kokonaisina. Kalat voidaan hankkia valmiiksi perattuina, suolattuina tai suolaamattomina. KALAKUKKOA MYÖS LAKTOOSITTOMANA Suomen muutoshakemus hyväksyttiin Euroopan komissiossa, joten kalakukoksi nimettyä aitoa perinteistä tuotetta voi valmistaa laktoosittomana. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PE RÄ M ER EN KA LA TA LO U SY H TE IS Ö JE N LI IT TO. Kalakukon jälkikypsytys 100 asteessa voi muutoksen hyväksymisen jälkeen tapahtua myös muualla kuin uunissa, esimerkiksi lämpöeristetyssä laatikossa. Avustusta saivat Hätälä Oy, Kamaboko Finland Oy, Martin Kala Oy, Pielisen Kalajaloste Oy, Saarioinen Oy sekä Small Fish Foods Oy. Taustalla on kalatalouden yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Muutoksen hyväksymisen jälkeen myös pitkulainen muoto kalakukosta sallitaan. Alkuperäisen hakemuksen mukaan kalakukkoa voitiin valmistaa joko pyöreänä tai soikeana
Jos hävittäminen ei onnistu, täplärapukannan kasvua ja leviämistä tulee pyrkiä estämään suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET LAITTOMASTI ISTUTETTUJA TÄPLÄRAPUJA POISTETAAN KUHMOSSA Metsähallitus on alkanut poistaa laittomasti istutettuja täplärapuja Kuhmon Lentuanjärvellä. Päijänteen Tehinselällä kuoriutui ennätyksellisen paljon muikunpoikasia tänä keväänä. On tärkeää kuitenkin huomioida, että sertifikaatin pidättäminen tai sen omaehtoinen keskeytys koskee ainoastaan keskiseen silakkakantaan kohdistuvaa pyyntiä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO KESKISEN SILAKAN MSC PIDÄTETTY ICES antoi toukokuun lopulla uudet kanta-arviot Itämeren kalakannoista, jossa se laski keskisen silakan kannan arviota huomattavasti kannan huonosta uusiutumisesta johtuen. POHJANLAHDEN KIINTIÖT VOI YLITTÄÄ Maaja metsätalousministeriö päätti 3. TA PI O G U ST AF SS O N. Tiheys on yli kaksinkertainen edelliseen vuonna 2017 havaittuun huippulukemaan verrattuna. Pohjanlahden silakan ja kilohailin kannoilla menee ICES:n mukaan hyvin ja niiden pyynti on edelleen MSC-sertifikaatin piirissä. Muuttuneen arvion seurauksena sertifiointilaitokset ovat todenneet, että keskiseen silakkakantaan kohdistuva pyynti ei kalakannan tilan osalta enää täytä MSC:n kriteereitä. Täpläravut havaittiin vuonna 2010, jolloin Metsähallitus teki havainnosta tutkintapyynnön poliisille. 6. Nykyistä Pohjanlahden silakan 65 018 tonnin TAC:ia voidaan siis korottaa merkittävästi. 2021, että voimassa olevat Pohjanlahden silakan toimijakohtaiset kalastuskiintiöt vuodelle 2021 voidaan ylittää enintään kymmenellä prosentilla. Täplärapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, ja sen istuttaminen luonnonvesiin on Suomessa kielletty. Kansallisen, vuonna 2019 hyväksytyn rapustrategian mukaan vedenomistajan tulee pyrkiä poistamaan täplärapuesiintymät. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 28.5.2021 tieteellisen neuvon, jonka mukaan Pohjanlahden silakan kokonaiskiintiötä (TAC) vuodelle 2021 voidaan nostaa 91 494 – 117 875 tonnin välille. Lentuan täpläravut kantavat rapuruttoa ja estävät kotimaisen jokiravun palauttamisen Lentuan alapuolisille vesialueille. Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Lohjanjärven eräpoliisit Ylikonstaapeli Pasi Huhta ja vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen valvomassa kalastusta Länsi-Uudellamaalla sijaitsevalla Lohjanjärvellä.
Kalastuksenvalvontaa on lisätty toimialueella tänä vuonna ja toiminnan jatkokin näyttää hyvältä. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Lohjanjärven eräpoliisit Länsi-Uudenmaan poliisilaitos koulutti tänä keväänä 12 eräpoliisia ja viisi päällystöön kuuluvaa henkilöä kalastusvalvonnan saloihin. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Matkassa oltiin sekä poliisin että Metsähallituksen veneillä. Tänä vuonna on saatu lisää resursseja vesillä tehtävään valvontaan ja ensi vuodeksi meille on luvassa uusi valvontavene, iloitsee Huhta. Partio otti asiaan heti keväällä tiukan linjan ja poisti havaitut pyydysliput. Aikaisemmin heillä oli nimettynä kolme eräyhteyshenkilöä. Illan kyseenalainen mestari oli mieshenkilö, joka jo heti paikalle saapuessamme ilmoitti, ettei hänellä ole kalastuslupaa. Kun kalastuksenvalvonta aloitettiin keväällä Lohjanjärvellä, vastaan tuli aika paljon pyydyslippuja, joissa ei ollut lainkaan pyydyksiä. Jokaiselle henkilölle on oma puhelinnumero, johon voi olla yhteydessä kalastukseen ja metsästykseen liittyvissä asioissa. Sieltä löytyy hänen mukaansa kaikki tarpeellinen. Samoin veneen rekisteröinnin tulee olla kunnossa. Nettisivusta pitäisi viestiä enemmän kalastajille. Iltapäivän ja illan aikana tulee selväksi, että Lohjanjärvellä todella on pyydyksiä. Koulutuksen jälkeen heitä on 12. Veneessä oleva sammutin tulee huoltaa joka vuosi. Pyydykset on pääsääntöisesti merkitty hyvin ja lain vaativalla tavalla. Kalastajien määrä järvellä kasvoi illan hämärtyessä, mutta saalit olivat olleet varsin heikkoja. Pyydyksiä on runsaasti Takaisin veneeseen. Lohjanjärvellä ranta on aina varsin lähellä ja tänään on tarkoitus valvoa muun muassa rapumertojen ja verkkojen merkintöjä. Toivotan rauhallista vuoron jatkoa Pasille ja Mikalle, kun he lähtevät vielä hetkeksi vesille valvomaan Lohjan yössä liikkuvia veneitä.. Enää paikkoja ei varata. Kaksi kalastajaa oli unohtanut luvan kotiin, mutta Heikkinen sai heiltä myöhemmin kuvat luvista puhelimeensa, joten asia oli kunnossa. Tuolla reissulta tavattiin kalastaja, jolla oli saaliina seitsemän alamittaista kuhaa. Hänen mukaansa harva kalastaja tietää sen olemassaolosta. Sakothan siitä seurasi. Kalastuksen lisäksi poliisi valvoo vesiliikennettä. Heikkinen kertoo olleensa vesillä miltei joka viikonloppu juhannuksen jälkeen. Huhta kalastaa itse vapaa-aikanaan ja metsästystä harrastava Heikkinen on yksi laitoksen eräyhdyshenkilöiksi nimetyistä poliiseista. Vähintään 5,5 metriä pitkästä tai yli 20 hevosvoiman moottorin omaavasta veneestä, kuuluu olla ajankohtaiset tiedot Traficomin venerekisterissä. Ylikonstaapeli Pasi Huhta ja vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen ovat lähdössä illan työvuorolleen, johon kuuluu kalastuksenvalvontaa Lohjanjärvellä. Pääsääntöisesti tarkastettujen kalastajien luvat olivat kunnossa. Pääasiassa he työskentelevät autopartiossa ja vesille mennään useimmiten viikonloppuisin. Sakoilta ei tänäänkään vältytty Tänään alamittaisia kuhia ei havaittu. Laitos todella panostaa kalastuksenvalvontaan. Keskusliitto toimitti poliiseille materiaalia koulutuksen pitoon ja myöhemmin poliisi tilasi Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirjoja kalastuksenvalvontaan osallistuville poliiseille sekä laitoksen poliisiautoihin. Lohjanjärven lisäksi hän on eräyhdyshenkilön muodossa ollut valvomassa retkeilijöitä Nuuksion kansallispuistossa yhdessä Metsähallituksen erätarkastajan kanssa. Yhteisvalvontaa Metsähallituksen kanssa Huhta ja Heikkinen tekevät venehommia muun työ ohessa. Kauempana rannasta verkkoja ja rannan läheisyydessä rapumertoja. Paikallisten kalastuksenvalvojien kanssa yhteisiä valvontaiskuja ei vielä ole järjestetty, vaan laitoksella on toistaiseksi keskitytty viranomaisyhteistyöhön Merivartioston ja Metsähallituksen erävalvojien kanssa. Kalastuksenvalvojien kirjoittamien näyttömääräysten suhteen on kyllä ylintä johtoa myöten tehty selväksi, että kun valvoja on työnsä tehnyt, niin sakko pitää tulla, kun sille on aihetta, korostaa Rosendahl. Lisäksi hänen veneensä sammutin oli jäänyt huoltamatta ja kaiken kukkuraksi koko venettä ei löytynyt rekisteristä. Yksi kalastaja sai käteensä 100 euron muistutuksen kalastonhoitomaksun puuttumisesta. Illan aikana annettiin muutama 70 euron sakko huoltamatta jääneestä sammuttimesta. Kuuluisa kuhavesi ei aina päästä kalastajaa helpolla. Viikkoa aiemmin heillä oli tuollainen yhteisvalvonta Lohjanjärvellä ja Vihdin Hiidenvedellä. Kaikki lähti koulutuksesta Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ylikomisario Juha Rosendahl oli keväällä yhteydessä Kalatalouden Keskusliittoon aiheena poliiseille suunnattu kalastuksenvalvontakoulutus. Heti alkuun Heikkinen kehuu Kalastusrajoitus.fi -sivustoa. Useimmilla oli saldona ahven tai kaksi, vain yksi oli saanut 55 senttisen kuhan. Palaamme takaisin Hiidensalmen venerampille kello 23 aikaan illan jo pimennyttyä. Mutta, kuten niin monessa muussakin paikassa, yhteystiedot tuntuvat puuttuvan liian monesta pyydyksestä. Hyviä pyyntipaikkoja varattiin ja niinhän ei lain mukana saa tehdä. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 P oliisivene ajaa hiljaa ulos Hiidensalmesta kohti Lohjanjärven ulappaa
Vanhempi konstaapeli Mika Heikkinen kirjoittaa ilman kalastonhoitomaksua kalastaneelle kalastajalle 100 euron rikesakon.. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 Ylikonstaapeli Pasi Huhta tarkistaa verkkojen merkintää Lohjanjärvellä
Vesillä olevia kalastajia valvojat lähestyvät kohteliaasti. Ensimmäisenä vastaan tulee pyydys, jossa kaikki on kunnossa. Pyydys on asiallisesti merkitty lipulla ja pyydyksen omistajan tiedot löytyvät. Edessä olevan valvontapäivän kierros käsittää vain osaa laajaa Itä-Lapissa sijaitsevaa Kemijärveä. Luvat voi kysyä vähän kauempaa siimoja sotkematta. Tällä kertaa eniten kiinnitettävänä oli vihreitä viestimerkkejä, jolloin kaikki on ollut kunnossa. Välinpitämättömyyttä pyydysten merkitsemisessä Luuksinsalmesta Matti Karppila ja Eero Liekonen kääntävät veneensä kohti Ämmänniemeä, josta löytyy päivän eväsja taukopaikka. Järven laajuus on suurimmillaan 285 km 2 . Valvontatapahtuman tarkoitus on tiedottaa, neuvoa ja ohjata kalastajia pyydysten oikeasta merkitsemisestä ja kalastonhoitomaksun maksamisesta. Tänä kesänä YliKemin valvontatapahtumat ovat saaneet Kalatalouden edistämismäärärahaa, joka helpottaa hieman muutoin vähiä valvontaresursseja. Karppila ja Liekonen suuntaavat veneensä Narkiperästä ensin Luuksinsalmeen. TEKSTI JA KUVA AUNI VÄÄRÄNIEMI, LAPIN KALATALOUSKESKUS K emijärven Narkiperässä vetäistään moottoriveneen perämoottori käyntiin ja vene työntyy vesille harmaiden aaltojen joukkoon. Yli-Kemin kalatalousalueen valtuuttamat kalastuksenvalvojat Matti Karppila ja Eero Liekonen ovat lähdössä kierrokselleen. Tulistelukodassa paistuvat makkarat ja maistuu termoskahvi. Jos vetouistelijalla on siimat vedessä, ei siihen viereen puhalleta täydellä vauhdilla. Kemijärvi on neljänneksi suurin järvi Lapissa. Ämmänniemestä matka jatkuu Hiekkaniemeen ja sieltä takaisin Luuksinsalmeen. Väylältä löytyy pyydys, joka olisi pitänyt mer. Aallot lyövät venettä voimalla. 14 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalastuksenvalvonta kaipaa lisää resursseja Lappiin Kemijärveläiset Matti Karppila ja Eero Liekonen valvovat Yli-Kemin kalatalousalueen valvojina Kemijärvestä YliKeminjoelle kattavaa vesistöä Lapissa. Matti Karppila kirjoittaa valmiiksi lisää vihreitä valvojan viestimerkkejä. Matti Karppila kiinnittää pyydykseen valvojan viestimerkin viestiksi siitä, että kalastuksenvalvoja on ollut paikalla. Kirjoitan nimeni ja puhelinnumeroni, jotta pyydyksen omistaja voi ottaa yhteyttä, Karppila kertoo
Kalastuksenvalvojan saama korvaus sovitaan tapauskohtaisesti, mutta kyllä tämä on enemmänkin talkootyötä, Karppila sanoo. Molemmat tapahtumat ovat saaneet Kalatalouden edistämismäärärahaa. Valvontatapahtumassa kävi ilmi, että kaikkia pyydyksiä ei ollut merkattu oikein, mutta kalastusluvat olivat kunnossa. Kun Matti Karppila ja Eero Liekonen ajavat Kemijärven selkää pitkin lähtöpisteeseen Narkiperään, on valvontatapahtuma kestänyt jo useita tunteja. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 Kalastuksenvalvoja Matti Karppila on valvonut Kemijärven vesiä jo vuodesta 1997 lähtien. Hän on tehnyt kalastuksenvalvontaa jo työurallaan ja valvontareissut jatkuvat nyt eläkkeellä. Tällä kertaa valvonnan kohteena oli pyydysten merkintä eli pyydysten merkintä vesiliikenteen käyttämillä alueilla ja pyydysten merkintä muilla alueilla. Matti Karppila on tehnyt kalastuksenvalvontaa Kemijoen vesistön alueella vuodesta 1997 lähtien. Kokemusta ja tarinoita löytyy. Pusakan rintamuksessa loistaa kalastuksenvalvojan merkki. Heidän lisäkseen samaa vesistöaluetta valvoo vain muutama kalastuksenvalvoja.. Välinpitämättömyys on suurin syy siihen, että vesiliikenteen käyttämillä alueilla puuttuu lippusalko. Valvontaan tarvittaisiin lisää rahaa Yli-Kemin kalatalousalueella tehdään toinen valvontatapahtuma elo-syyskuussa kalatalousalueen jokialueelle Kemijoen latvaosien kalastuksen valvontaa suorittamalla. kitä kalastuslaissa määritellyllä merkkilipulla. Karppilan ja Liekosen mukaan kalastuksenvalvontaan on liian vähän resursseja. Ajatellaan, että ei täällä kukaan kulje, Eero Liekonen toteaa. Vene jatkaa eteenpäin Kenttäniemeen ja suojaisaan Ailanganlahteen
Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Ålands Fiskare rf 21. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. 16 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Nylands Fiskarförbund rf 12. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14
Lisäksi teemme nahkiaisten ylisiirtoja Oulujoella, osallistumme Tornionjoen merilohien terveysseurantaan, teemme PIT-merkintöjä merilohien velvoiteistukkaille ja konsultoimme erilaisissa kalatalouteen liittyvissä asioissa. Meidät tavoittaa puhelimella ja sähköpostilla etunimi.sukunimi@kalatalousneuvonta.fi sekä osoitteesta www.kalatalousneuvonta.fi ja Facebookista. Mielenkiintoisen alueestamme tekee laaja alue Perämeren rannikkoa, sekä suurten ja pienten jokien runsas määrä, jotka mahdollistavat erinomaisesti niin kaupallisen kalastuksen kuin vapaa-ajankalastuksen. Suomen Kalastuslehti 5 • 17 Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Toiminnanjohtaja Vesa Rantasen tehtäviin kuuluvat hallinto, neuvonta, nuorisotyö sekä kalataloudelliset suunnittelut, toteutukset ja seurannat. Yhteensä Liiton jäsenyhteisöjen piirissä on noin 13?000 henkilöjäsentä. Edellä mainittujen lisäksi Pyhäjoen hautomoa ja luonnonravintolammikoita hoitaa kausityöntekijöinä neljä henkilöä. Tänä vuonna panostamme käyttöja hoitosuunnitelmiin, virtavesien kalataloudellisiin suunnitelmiin ja kunnostuksiin, nuorisotyöhön ja jäsenjärjestöjen neuvontaan. 10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous tuottaa puhtaista vesistä kalastettua lähiruokaa, nousuesteettömiä vaelluskalavesistöjä ja runsain määrin nuoria vastuullisen kalastuksen taitavia tulevaisuuden toimijoita. Kalanviljely muodostuu pääasiasiassa vaellussiian ja mateen mätien haudonnasta Pyhäjoen hautomolla sekä vaellussiian ja kuhan kasvatuksesta luonnonravintolammikoissa. Jäseninä on 21 kalastajainseuraa, 23 osakaskuntaa, kaksi kalatalousaluetta ja yksi osuuskunta. Kalatalousneuvoja Pasi Anttilan tehtävinä ovat neuvonta, nuorisotyö, kalanpoikasvälitys ja luonnonravintolammikot. Hoidamme neljän kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Alueemme erikoisin kala on Pattijoen alkuperäinen purotaimenkanta, jonka hoitoon aktiivisesti osallistumme. Kalatalousneuvoja Eliisa Rantasen tehtäviin kuuluvat suunnitelmien laatiminen, nuorisotyö, tutkimus ja pyydysten huolto. Neuvontatoiminta keskittyy jäsenjärjestöjen, osakaskuntien ja elinkeinokalatalouden toimijoiden neuvontaan kalatalouteen liittyvissä kysymyksissä. Paras kalajuttu: Simon edustan merialueelta tuli kaupallisen kalastuksen saaliina noin kaksikiloinen sinisampi heinäkuussa 2018. Liiton tyky-päivä Oulussa 2021.. Liiton toimialue käsittää Perämeren rannikkokunnat Kokkolasta Tornioon
Toukokuun alussa nimeltä mainitsemattomasta Pirkanmaan järvestä nousi onnellisen heittokalastajan veneeseen 15,3 kilon kuha, jota ei hyväksytä Suomen ennätykseksi, koska se pääsi takaisin järveensä. Toteutuessaan saisimme kotiutettua alueelle lähes puoli miljoonaa euroa kalatalouden kehittämiseksi, joten pidetään peukkuja, että onnistumme! Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnassakin on riittänyt työmaata. Järjestämme jälleen pian Tampereen kalamarkkinat kahdesti vuodessa 30 vuoden perinteitä vaalien sisävesikala johtotähtenä. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 Meillä työskentelee toiminnanjohtaja Johanna Möttönen, kalatalousneuvoja Ismo Kolari, suunnittelija Päivi Pyyvaara ja toimistosihteeri Päivi Vuorinen. Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostilla tai puhelimitse. Vuoden 2020 lopussa meillä oli 241 jäsentä; 215 osakaskuntaa, 10 kalatalousaluetta, 15 kalastusyhdistystä ja yksi yksityisvesialue. Ne lainehtivat lähellä toisiaan, mutta ovat kovin erilaisia. Vahvat kalakannat – ravustusta unohtamatta – ja suuri kalastajamäärä tekevät Pirkanmaasta vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun helmen, jonka kaupallinen kalastus on isossa nousussa. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry Toiminnanjohtaja Johanna Möttönen ja varapuheenjohtaja Ari Tapanainen valmistelemassa kokkausnäytöstä kevään kalamarkkinoilla.. Mielenkiintoisen alueestamme tekevät isot järvet virtaavine vuolteineen. Kalastus on vireää. Kalastuksenvalvonnassa ja tapahtumissa on lisäksi tilapäistyöntekijöitä. Tänä vuonna olemme erityisesti panostaneet oman kalatalouden toimintaryhmän (Kala-Leader) saamiseksi alueellemme, mukana ovat myös Lappajärvi ja Hämeen alue. Alueellamme merkittävin kalalaji on kuha, joka ympärillä melkein kaikki täällä lopulta pyörii, jos totta puhutaan. Hoidamme toiminnanjohtajan tehtäviä viidellä kalatalousalueella. Kolme tärkeää asiaa toimialueellamme. Kuhan ja ahvenen lisäksi kalastaja voi täällä yhyttää vaikkapa toutaimen, sulkavan tai siniäisen. 10 vuoden kuluttua alueemme kuluttajilla on saatavilla monenlaista hyvälaatuista lähikalaa. Paras kalajuttu. Viime vuosina olemme myös pyrkineet panostamaan someviestintään erityisesti Facebookissa ja Instagramissa. Täällä ei ole ollut omaa ryhmää, vaikka alue on todellinen kala-aitta ja samalla merkittävä keskittymä kalan kokonaiskulutusta ajatellen. Lisäksi hoidamme asiantuntijoina osakaskuntien ja kalatalousalueiden toimeksiantoja kalavesien käyttöön ja hoitoon, seurantaan, kalastuksenvalvontaan, yhdistymisprosessien valmisteluun sekä muuhun toimintaan liittyen. Verkkokauppamme Kalapassi tuo kalastusluvat helposti saataville niin omassa maakunnassa kuin ulkopuolellakin
Saimaan järvilohen suojelullinen valvonta on ollut keskeisessä roolissa, mutta paljon tehdään myös kalatalousalueiden tilaamia järvija jokivalvontakeikkoja. Toimialueella on kymmenen kalatalousaluetta, joiden toiminnanjohtajuudet hoidetaan kalatalouskeskuksen toimesta. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toimialueella on lukuisia järviä, joista suurimmat ovat Pielinen, Orivesi, Pyhäselkä, Höytiäinen, Juojärvi-Rikkavesi, Pyhäjärvi, Koitere, Viinijärvi ja Nuorajärvi. Reilun vuosikymmenen ajan kalatalouskeskuksellamme on ollut kymmenhenkinen kalastuksenvalvojatiimi, jolla on valtuudet toimia koko maakunnan alueella. Tänä päivänä harvempi ilkeää ottaa rasvaevällistä kalaa syönnösalueella tai uhanalaista kalaa kiellettynä aikana. Uusia haasteita muun muassa kalatalousalueiden nettisivujen tekemiseen ja päivittämiseen asettaa digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimukset, jotka tulee huomioida sisältöä julkaistaessa. Käytössämme on kalastuksenvalvontavene ja vesijetti. Yhdistymisestäkään kun ei välttämättä löydy ratkaisua tähän asiaan. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laatiminen, niiden sisällön kuuleminen ja neuvonta sekä tiedottaminen on ollut tapetilla parin viimeisen vuoden ajan. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana toimii Päivi Kiiskinen ja kalatalousneuvojina toimivat Taina Ahosola ja Mervi Paajanen. Pielisjoen Laurinvirtaan on rakennettu pienpoikastuotantoalue, jossa järvilohi voi luontaisesti lisääntyä ensimmäistä kertaa moneen vuosikymmeneen. Järvilohi on maakuntakalamme ja tällä hetkellä järvilohelle kuuluu paljon aikaisempaa parempia kuulumisia. Suurimpia jokia valuma-alueiden mukaan ovat Lieksanjoki, Koitajoki, Pielisjoki, Jänisjoki, Valtimonjoki, Jongunjoki ja Vaikkojoki. Myös tiedottaminen järvilohen suojelemiseksi tehdyistä kalastusrajoituksista on kantanut hedelmää. Toimialueellamme osakaskunnat ovat varsin suuria ja tähän päivään asti ne ovat olleet enemmälti hyvin toimivia. Nyt viestiä tulee vähän joka suunnalta siitä, että toimijoita osakaskunnan tehtävien pyörittämiseen ei tahdo löytyä ja lähiaikojen tehtävänä on ratkaista, miten tehtävien hoito järjestetään. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Mainittakoon, että kalastuksenvalvonnassa yhteistyötä tehdään Metsähallituksen ja Poliisin kanssa resurssien mukaan. Kymmenen kalatalousalueen tehtävien hoitaminen lohkaisee ison osan työajasta, mutta toteutamme myös koeverkkokalastuksia ja sähkökoekalastuksia sekä kalastustiedusteluja omalla toimialueellamme
Nyt oli aika siirtää vuoden aikana etänä opittu teoria käytäntöön ja harjoitella oman suunnitelman tekoa. TEKSTI JA KUVA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Vesistökunnostuksen kenttäkurssin osallistujia miettimässä kunnostussuunnitelmaa Karkkilan ruukkialueella Karjaanjoella.. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 Urbaanikunnostusta Karjaanjoella Parikymmentä ihmistä kokoontui vesistökunnostuksen kenttäkurssille Karkkilaan elokuussa