Suomen Kalastuslehti 5 • 1 5/2020 30 vuotta hianooo
Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Koot L ja 3 XL. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Hinta 49,00 € Suo sitt u!
Kuva Tapio Gustafsson. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Merimetsot voivat pienentää ahvensaaliita 14 Sisävesillä erikoinen jäätalvi 16 Kaikkien aikojen leudoin jäätalvi 20 Kalat ja elohopea 24 Hianooo! 26 Mobiilisovellus helpottaa kalastajan työtä 28 Rapuhavainnot talteen 30 Osakaskunta viestii 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Juha Happonen on toiminut kalastusoppaana 30 vuotta. H EI D I M O IS IO
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Historian havinaa Kaikki kolme Suomen kalabibliografiaa pakettitarjouksena. Osat I-III käsittävät vuodet 1730-1950. Hinta 40,00 €
Poikkeusajan väliaikaisessa lakipaketissa tehtiin mahdolliseksi osakaskuntien ja kalatalousalueiden sähköiset kokoukset ilman sääntömainintaa. Sähköisen lupapaikan tarjoajia on monta ja palvelujen sisältöä kannattaa vertailla. Pyydysmerkkien lunastus voi aivan hyvin säilyä omassa kyläkaupassa tai huoltoasemalla, jos sellainen vielä on olemassa. Hallinto on hoitunut etäkokouksien avulla, kännykälle ja sähköposteille on ollut käyttöä kalatalousneuvonnassa. Kiinnostus osakaskuntaa kohtaan voi kasvaa merkittävästi, jos osakaskunnalla on omat ajan tasalla olevat nettisivut. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Halukkuus ja valmiudet sähköisiin kokouksiin lienevät melko alhaisia, sillä harvassa ovat tapaukset, joissa tätä mahdollisuutta on käytetty. OSAKASKUNNAT JA kalatalousalueet ovat alkaneet pitää keväältä peruuntuneita kokouksiaan. Luontoharrastusten suosio on kasvanut, mikä näkyy ennätyssuurena kalastonhoitomaksujen kertymänä. Sääntömääräiset esteet sähköisten kokousten tieltä olisi joka tapauksessa hyvä poistaa, koska siihen suuntaan maailma menee, halusimme sitä tai emme. Tämä on käytännön kokemusten mukaan myös tehokas keino kasvattaa luvanmyyntiä. Asialistalle olisi nyt hyvä lisätä pohdittavaksi toimintakyvyn säilyttäminen kaikissa olosuhteissa. Tutustu esimerkiksi tässä lehdessä esiteltyyn Rasvanki-Virmasveden osakaskuntaan, jonka nettisivuilla käy päivittäin 40?–?50 vierailijaa. SAMALLA ON syytä hoitaa paikallistasolla muutkin sähköiset palvelut kuntoon. Sähköisen osallistumismahdollisuuden järjestäminen kokouksiin olisi myös hyvä keino värvätä nuorta sekä kauempana asuvaa väkeä mukaan paikallistoimintaan. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Osakaskunnat 2020-luvulle PÄÄKIRJOITUS Paikallisen myyntipisteen rinnalle pitäisi avata sähköinen luvanmyynti nettipalvelun kautta.” VIRUSAALLOT PYYHKIVÄT yhteiskunnan yli, mutta kalatalouden rattaat pyörivät hyvin väliaikaisista kokoontumisrajoituksista huolimatta. Paikallisen myyntipisteen rinnalle pitäisi kuitenkin avata sähköinen luvanmyynti jonkin nettipalvelun kautta
VAELLUSKALAKANNAT ROMAHTANEET Maailman vaelluskalakannat ovat kutistuneet 76 prosenttia vajaassa 50 vuodessa. 9 MILJOONAA JAOSSA AVUSTUKSINA Maaja metsätalousministeriön perustama Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU tukee vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista yhteensä 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. WWF Suomi 28.7.2020 Raakkuja eli jokihelmisimpukoita virtaavan veden pohjalla. Tukea myönnetään erityisesti vaelluskalojen kulkua edistäviin toimenpiteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen ja nousuesteiden poistamiseen sekä poikaskalojen alasvaelluksen mahdollistaviin ratkaisuihin. Muiden tutkittujen raakkujen iät olivat 73?–?181 vuotta. Suomi ei tee poikkeusta vaelluskalakatoon. Avustusten jatkuva haku on voimassa vuoden 2021 loppuun. Avustukset myöntää ELY-keskus. Myös ylikalastus ja elinympäristöjen tuhoutuminen ovat kalojen haittana. PA N U O U LA SV IR TA , AL LE CO. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET Lapista löytyi 208-vuotias raakku Metsähallituksen Luontopalvelut keräsi viime kesänä raakkunäytteitä, ja yksi raakuista osoittautui todella vanhaksi, peräti 208-vuotiaaksi. Euroopassa kannat ovat romahtaneet jopa 93 prosenttia. Määrärahaa kohdennetaan ensisijaisesti hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Korkeasta iästä huolimatta vanhuksilla oli pituutta vain 11?–?12 cm. Ahdinko on ihmisen syytä: jokiin ja puroihin rakennetut padot ja muut esteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Näytteitä kerättiin uhanalaisten raakkupopulaatioiden ikärakenteen määrittämiseksi, jotta tiedetään millä populaatioilla on suurin suojeluarvo ja millaisia suojelutoimia niihin kannattaa kohdistaa
Kokouksen jälkeen johtokunta kävi tutustumassa Kotalankoskien kalastuspaikkoihin ja osallistui kutusoraikkojen kunnostukseen. Lue lisää aiheesta www.eraluvat. JOHTOKUNTA KUNNOSTUSHOMMISSA Kalatalouden Keskusliiton johtokunta piti kesäkokouksensa Virroilla 11. Eräluvat-sovellus on ladattavissa iOSja Android-järjestelmiä käyttäviin puhelimiin ja tabletteihin. Tuottoa kertyi heinäkuun loppuun mennessä 9,5 miljoonaa euroa. Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET ERÄLUVAT-SOVELLUS PUHELIMEEN Metsähallitus on julkaissut Eräluvat-sovelluksen, jolla voi ostaa kalastuslupia ja maksaa valtion kalastonhoitomaksun. – 12. Koko vuoden tuotto oli viime vuonna lähes 8,9 miljoonaa euroa. RI ST O VE SA. Keskusliiton johtokunnan jäsen Ari Tapanainen ja liiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen kunnostuspuuhissa. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin tammi-heinäkuun aikana yli 245 000 kappaletta. fi/sovellus 245 000 Kalastonhoitomaksujen tuotto ylitti heinäkuussa vuoden 2019 tuoton, kertoo Metsähallitus. 8. Sovelluksessa luvat myös säilyvät tallessa ja ne voidaan tarvittaessa esittää kalastuksenvalvojalle
Kalatalousneuvoja Pasi Anttila, Oulun ensija turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori ja toiminnanjohtaja Vesa Rantanen lahjoitusten äärellä. Lahjoitukset jaetaan Perämeren rannikolle välille Kokkola-Tornio. Lahjoitukset on hankittu PKL ry:n 90-vuotisjuhlarahastolla, johon ovat lahjoituksia tehneet PKL:n jäsenjärjestöt, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit. Lasten käyttöön lahjoitettiin kalastusvälineitä ja laatikollinen Pikku hylje -kirjoja. Traficom 6.7.2020 TA PI O G U ST AF SS O N. Uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin tammi-kesäkuussa 3 564, mikä oli 25 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin osa ensirekisteröidyistä veneistä oli alkuvuonna tuttuun tapaan moottoriveneitä, 2 361 kappaletta. PE RÄ M ER EN KA LA TA LO U SY H TE IS Ö JE N LI IT TO VENEREKISTERÖINNIT NOUSSEET Veneiden ensirekisteröinnit olivat alkuvuonna selvässä kasvussa. Mustionjoen luvut ovat suuria verrattuna muihin rannikon muihin jokiin ja kalateihin. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET KALATIETÄ NOUSI YLI 500 KALAA VIIKOSSA Mustionjoen Åminneforsin kalatien kalalaskurista saatiin toukokuun lopussa ensimmäiset tiedot. Vesiskoottereiden määrä jatkoi entuudestaan tuttua kasvua ja niitä rekisteröitiin huimat 48 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavanlainen lahjoitus samaan kohteeseen tehtiin joulukuussa 2018. Kalatiet ovat saaneet todella hienon alun. Laskuri oli tunnistanut kalatiessä kulkeneen ylävirtaan viikon aikana huimat 520 kalayksilöä, joista suurimmat tulkittiin yli 70 senttisiksi. Raasepori 1.6.2020 Kalastusvälineitä ensija turvakodille Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto (PKL) teki kesäkuussa lahjoituksen Oulun ensija turvakodille
HYLJEJA MERIMETSOKORVAUSKÄSITTELY SÄHKÖISTYY Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa kuluvana vuonna valmistelut hyljeja merimetsokorvauskäsittelyn vaiheittaisen siirtämisen sähköiseen hakumenettelyyn. 2020. Pienvesistöä ympäröivät suot ennallistetaan. Itse puron lisäksi kunnostetaan koko valuma-alue. Hakuaika on 1. 9. VIMPA RATKAISI MESTARUUDEN Lajikalastuksen Suomen mestaruus ratkottiin kuudetta kertaa. Pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin alueellisesti suuria ja merikotkan saalistuksen vaikutus pesintämenestykseen ja yhdyskuntien sijoittumiseen on voimistumassa. Valuma-alueprojektissa ennallistetaan pilottina kahdeksan pienvesistöä. Kisahistorian ensimmäiseksi tuplamestariksi kalasti itsensä raisiolainen Juuso Triipponen 11 kalalajilla. Suurimmat pesimäyhdyskunnat sijaitsivat Raumalla (3 600 pesää), Mustasaaressa (1 560), Turussa (1 540) ja Uudessakaupungissa (1 540). Hakija voi kuitenkin edelleen halutessaan jättää hakemuksensa paperisena virallisella hakulomakkeella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon. Käytännössä projektin asiantuntijat tukkivat tarvittaessa pienvesistöön laskevat metsäojat ja perustavat pintavalutuskenttiä ja riistakosteikkoja. ruokavirasto.fi/login.html Kuluvana vuonna sähköinen haku on ensisijainen hakumenettely. Kaikki kilpailijat saivat ahvenen, salakan ja särjen, mutta siitä eteenpäin lajeja nousi vaihtelevasti. Pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla viiden viime vuoden aikana. Lajikalastuksen SM-kilpailun järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry. – 30. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET Kalavesien kunnostuksessa alkaa uusi aika: nyt ei kunnosteta vain puroja vaan kokonaisia valuma-alueita. Sähköinen hakemus tehdään Hyrrä-palvelussa verkko-osoitteessa https://hyrra. Metsähallitus luo mallin, jonka mukaan puron lisäksi saadaan kuntoon sitä ympäröivät metsät ja suot. Suomen ympäristökeskus 6.8.2020. 8. Voiton sinetöi viimeisen tunnin aikana pyydystetty vimpa. TA PI O G U ST AF SS O N 25 760 Kesällä 2020 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25 760 kappaletta Suomen rannikkoalueilla. Kilpailu käytiin Helsingin kalavesillä kahdeksan tunnin mittelönä
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Merimetsot voivat pienentää ahvensaaliita TEKSTI: OUTI HEIKINHEIMO, ANTTI LAPPALAINEN, ESA LEHTINEN, MIKKO OLIN, PEKKA SALMI JA LARI VENERANTA, LUONNONVARAKESKUS; PEKKA RUSANEN, HELI SAARIKOSKI, KRISTINA SVELS JA SUVI VIKSTRÖM, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KUVAT: TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Aikuisia merimetsoja ja pesissä istuvia kookkaita poikasia pesimäsaaressa Porvoon saaristossa.. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Tuoreen tutkimustiedon mukaan merimetsojen saalistus voi heikentää ahvenkantoja ja kalastajien ahvensaaliita erityisesti merimetsojen pesimäalueiden lähistöllä. Koko Suomen mittakaavassa vaikutus on toistaiseksi vähäisempi
Näin ollen ahvenen osalta suoranainen kilpailu kalastuskoossa olevista ahvenista on vähäistä, koska merimetsojen saalistus painottuu pienempiin kaloihin. Linnut rikkovat pyydyksiä ja syövät ja vahingoittavat niissä olevia kaloja, mikä lisää kalastajien työn määrää ja vähentää tuloja. Nopeakasvuinen osuus ahvenpopulaatioista, noin puolet merimetson käyttämien kokoluokkien ahvenista, kasvaisi jatkossa kalastuskokoisiksi. Vaikutus vaihtelee vesialueen mukaan Yhteenvedon mukaan merimetsoilla ei ole havaittu vaikutusta Itämeren avoimien merialueiden kalakantoihin. CORE-hanke järjesti vuoden 2019 lopulla työpajan, joka kokosi monitieteisen asiantuntijaryhmän Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Ruotsin maatalousyliopistosta vetämään yhteen ajankohtaista tietoa merimetsojen vaikutuksista kalastukseen Itämeren alueella. Rannikoilla kalalajien runsautta voi rajoittaa myös lisääntymisalueiden pinta-ala. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 K ansallisen merimetsostrategian mukaan tiedon epävarmuus ja ristiriitaisuus on yksi keskeinen haaste merimetsokysymyksen tarkastelussa. Suurimmillaan lintujen määrä on pesimäkauden lopulla, jolloin populaation koko on karkeasti arvioiden noin 120?000 yksilöä. Merimetsojen on arvioitu syövän kaikkiaan saman verran kalaa kuin muut Itämeren vesilinnut, kuten koskelot ja silkkiuikut, mutta selvästi vähemmän kuin petokalat. Merimetsot syövät 400?–?500 grammaa kalaa päivässä ja niiden ravinnon koostumus vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä kalalajeja on ympäristössä runsaasti ja helposti saatavilla. Merimetsojen saaliskalojen koko on noin 10?–?25 cm ja kaupallisesti kalastettavan ahvenen koko on vähintään noin 22?–?25 cm. Saalista ei tule, jos verkkoja ei voi laskea Merimetsot aiheuttavat myös muuta haittaa kalastuselinkeinolle. Ahven on altis saalistukselle Ahvenen on todettu olevan erityisen altis merimetson saalistukselle, koska kannat ovat paikallisia ja ahvenet viihtyvät samoilla matalilla alueilla missä merimetsotkin. Merimetson vaikutuksia kalakantoihin on arvioitu ravinnonkulutuksen pohjalta, mutta nämä suoraviivaiset arviot eivät huomioi meriekosysteemien dynaamisia vuorovaikutussuhteita kuten populaation tiheydestä riippuvan kasvun ja kuolleisuuden kompensaatiovaikutusta. Saaristomerellä ahvenen osuus merimetsojen saaliista on ollut 20?–?40 % ja kuhan noin 10 % sisäsaaristossa ja 1 % ulkosaaristossa. Useissa järvissä ja joissa toteutetuissa tutkimuksissa merimetsoilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia kalakantoihin. Saalistuksen vaikutukset voivat peittyä merkittävämpien tekijöiden kuten lämpötilasta aiheutuvan kannanvaihtelun ja luontaisen kuolleisuuden sekä muun saalistuspaineen alle. Kalastajien saalismenetykset voivat pitkällä aikavälillä ja laajemmalla alueella olla samaa suuruusluokkaa; mahdollisesti pienemmät johtuen kompensaatiomekanismeista, mahdollisesti suuremmat varsinkin pesimäkolonioiden vaikutusalueella. Mikäli populaation koko pienenee esimerkiksi luontaisen kannanvaihtelun tai saalistuksen seurauksena, poikastuotanto voi kasvaa ja petojen saalistuksesta ja ravinnon riittämättömyydestä johtuva kuolleisuus vähentyä. Mikäli ahventen määrä vähenee, merimetson saalistus siirtyy enenevässä määrin muihin lajeihin. Kalapopulaatioissa hidaskasvuisilla yksilöillä on suurempi riski joutua merimetson saalistamaksi, koska ne ovat pidempään sopivassa koossa. Paikallisten vaikutusten todennäköisyyttä lisää se, että merimetsot elävät suurissa yhdyskunnissa ja saalistuspaine keskittyy yhdyskunnan lähialueille erityisesti pesintäaikana. Merimetsojen määrä on lisääntynyt Suomen rannikkoalueella 2000-luvulla. Vastaavasti nopeakasvuiset kalayksilöt jäävät helpommin kalastuksen saaliiksi. Viime vuosina merikotkat ovat rajoittaneet merimetsokannan kasvua joillakin alueilla. Merenkurkussa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin pesivien merimetsojen syöneen noin 16?–?26 % merkityistä ahvenista alueella, jossa merimetsoja pesi yli 3?000 paria. Suuri merimetsokolo”Ahvenen on todettu olevan erityisen altis merimetson saalistukselle.”
Muuttoaikoina suuret merimetsoparvet voivat jäädä tietyille alueille useiksi viikoiksi, jolloin kalastus ei yleensä ole kannattavaa. Cormorant (Phalacrocorax carbo) predation on a coastal perch (Perca fluviatilis) population: estimated effects based on PIT tag mark-recapture experiment. Pirstoutunut kalavesien omistusjärjestelmä vaikeuttaa kalastajien mahdollisuuksia siirtyä haitta-alueelta kalaisammille pyyntipaikoille. 2020. Tämä vaikutus ei näy tutkimuksissa, joissa mitataan saaliin määrää suhteessa kalastusponnistukseen: Saalista ei tule, jos verkkoja ei lasketa vesille. Yhdessä hyljevahinkojen kanssa merimetsot voivatkin heikentää ammattimaisen ahvenen ja kuhan kalastuksen edellytyksiä joillain alueilla merkittävästi. O, & Marjomäki, T. ICES Journal of Marine Science (2020), doi:10.1093/icesjms/fsaa124 Pesältä pakeneva merimetso oksentaa viimeisimmän saaliinsa. Kuvassa pieniä ahvenia.. Keskeisiä toimia ovat tärkeiden kutualueiden rauhoittaminen, poikkeuslupamenettelyn keventäminen ja kalakantojen, kalansaaliiden, pyyntiponnistuksen ja sen kustannusten seurantaan perustuva merimetsokannan sopeutuva hallinta tiiviissä yhteistyössä kalastajien, viranomaisten ja tutkijoiden kesken. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 nia voi mahdollisesti myös karkottaa kalat lähistöltään, mikä voi olla ongelma erityisesti tärkeillä kutualueilla. Aiheesta lisää: Veneranta, L., Heikinheimo. Uusi tutkimus on tarpeen, mutta samalla on tärkeää toimia olemassa olevan tiedon pohjalta ja löytää keinoja kalastukselle koituvien vahinkojen torjumiseksi. Kalastajien paikallistieto tärkeää Tulevissa tutkimushankkeissa tarvitaan ekologisen ja kalataloustieteellisen tiedon lisäksi myös kalastajien kokemusperäistä tietoa ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevien vaikutusten tunnistamiseksi
Jääpeitteen paksuus vaihteli talven aikana Talven aikana eteläisessä ja keskisessä Suomessa Pohjois-Karjalan Pielistä myöten vesistöjen jääpeitteen paksuuden vaihtelu oli huomattavaa järven eri osisSuomen sisävesien jäätilanne oli viime talvena kovin kaksijakoinen. Esimerkiksi Enontekiön Ounasjärvi jäätyi lokakuun loppupuolella 20.?10.?2019 ja vapautui jäistä kesäkuun alussa 4.?6.?2020. Pohjoisesta Keski-Suomesta Koillismaalle vesistöjen jääpeiteaika oli tavanomaisempi. Viime talvena aikaisempi myöhäinen jäätymisennätys rikkoutui viikolla, kun Näsijärvi jäätyi vasta 7.?2.?2020. Myös Kilpisjärvellä yhtenäinen jääpeiteaika oli lähes kahdeksan kuukautta marraskuun alusta juhannukseen, 1.?11.?2019?–?22.?6.?2020. Pohjois-Suomessa vesistöt jäätyivät jo lokamarraskuussa, kun taas Etelä-Suomessa rikottiin myöhäisen jäätymisen ennätyksiä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Pielavesi sai pysyvän jääpeitteen marraskuun alussa 7.?11.?2019 ja vapautui jäistä toukokuun alussa 6.?5.?2020. Päijänteen keskiosan laajan Tehinselän pysyvämpää jäätymistä saatiin odottaa maaliskuun alkuun 7.?3.?2020. Kokonaan monet Etelä-Suomen järvet, varsinkin suuremmat, olivat jäässä vain muutamia päiviä vasta helmi-huhtikuussa. Selkäosat vapautuivat jäistä jo huhtikuun alussa 4.?4.?2020 ja Tehin lahdet sulivat pari viikkoa myöhemmin 17.?4.?2020. Etelä-Suomessa oli heikko jäätalvi Esimerkiksi Tampereella Näsijärvi ei ollut koskaan aiemmin vuodesta 1836 alkaneen havaintohistoriansa aikana lainehtinut vapaana vielä helmikuun alussa. 14 • Suomen Kalastuslehti 5 E telä-Suomessa viime talven sää oli keskimääräistä lauhempaa ja vesistöjen jääpeitteelle oli tyypillistä lukuisten jäätymisten ja sulamisten vuorottelu. Järvi suli uudelleen helmikuun puolenvälin jälkeen 19.?2.?2020, ja kestoltaan pidemmän jääpeitteen se sai vasta 26.?2.?2020, joka suli huhtikuun alussa. Lapissa puolestaan jääpeite saattoi muodostua jo lokakuun puolella pitkäkestoisen pakkasjakson myötä, ja viileä kevät hidasti sulamista. TEKSTI MERJA PULKKANEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE KUVA MERJA PULKKANEN Sisävesillä erikoinen jäätalvi. Yhtenäisen jääpeitteen aika oli monilla järvillä siis varsin lyhyt
Samaan aikaan Pohjois-Suomessa vesistöViime talvena jäätilanne vaihteli jatkuvien jäätymisten ja sulamisten takia Kuhnamojärven eri osissa. sa. Rantaosissa jäätä saattoi olla turvallisen paksuinen kerros, mutta virtapaikoilla ja järvenselkien keskiosissa jää saattoi olla vaarallisen ohutta turvalliseen kulkemiseen jatkuvan jäätymisen ja sulamisen vuorottelun takia. Kuva otettu 5.1.2020.. Jäiden lähtö on aikaistunut Pitkäaikaisten hydrologisten havaintosarjojen perusteella on havaittu, että lämpimämmät talvet ja aikaisemmat keväät ovat yleistyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tornionjoen jäänlähtöä on seurattu keväästä 1693 alkaen ja Kallaveden, Näsijärven ja Oulujärven jäätymistä ja jäänlähtöä vähintään 1800-luvun puolivälistä lähtien. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 jen jäänpaksuus vaihteli 60?–?80 cm:n välillä ollen 5?–?10 cm keskimääräistä paksumpaa. Jäänpaksuustuloksia ei voikaan koskaan yleistää koskemaan koko vesistön alaa, vaan aina on huomattava alueellisen vaihtelun merkitys ja varmistauduttava turvallisesta, yli 5 cm:n teräsjään paksuudesta kulkureitillä. Suomen ympäristökeskus seuraa talven tullen sisävesien jäätymistä ja jäänlähtöä 50 havaintoasemalla ja jäänpaksuutta 47 havaintoasemalla ympäri Suomea. Keskisessä Suomessa Oulujärven tasolle vesistöjen jäänpaksuus vaihteli 10?–?30 cm:n välillä ja se oli noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä lukemaa ohuempaa. Erityisesti vesistöjen jäiden lähtö on aikaistunut, mutta myös jäätyminen viivästynyt. Maaliskuun loppupuolella, jolloin jääpeite on keskimäärin maksimipaksuudessaan, eteläisen Suomen järvillä jäänpaksuusmittauksia ei voitu tehdä jäättömyyden vuoksi tai jos jäätä oli, se oli liian ohutta mitattavaksi. Myös tuulija uveavantoja esiintyi useilla järvillä havaitsijoiden mukaan jo helmikuussa
tammikuuta vuonna 2006.. 16 • Suomen Kalastuslehti 5 Kuvan kaltaiset kovat pakkaset ovat Etelä-Suomessa jo harvassa. Vilkkaasta laivaliikenteestä huolimatta Helsingin edusta oli jäätymässä 19
Suomen Kalastuslehti 5 • 17 Kaikkien aikojen leudoin jäätalvi Merialueella jäätalvi 2019–2020 jää tilastoihin historian leudoimpana, mutta Perämeren osalta tavanomaista pitempänä. Jäätä oli tuolloin lähinnä Perämerellä. Suomenlahdella jäätä oli Porvoosta itään sisälahtien rannoilla, Viipurinlahdella ja Pietarin edustalla. Tähän saakka pienin jäällisen alueen maksimilaajuus koettiin talvella 2008, jolloin maaliskuun 24. TEKSTI JOUNI VAINIO, ILMATIETEEN LAITOS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO J äätalvi 2019?–?2020 alkoi tavanomaista aiemmin, kun jo lokakuun lopussa Perämeren pohjoisimmissa sisälahdissa esiintyi jäätä. Helmikuun lopussa sää kylmeni hiukan ja viimeisenä päivänä helmikuuta jäätä esiintyi 36?000 km² alueella. Helmikuun puolivälissä muutamana päivänä esiintyi uutta jäätä sekä Saaristomerellä että Suomenlahden sisälahdissa. Jäätalven huippu maaliskuussa Pikkupakkaset maaliskuun alussa saivat jään määrän vielä hiukan lisääntymään siten, että talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 5. Maaliskuu oli merialueilla 3?–?4 astetta tavanomaista lämpimämpi ja etelänpuoleiset tuulet pitivät Perämeren jääkentän pakkaantuneena Perämeren kaareen. Itämeren mittaushistorian pienin jäällisen alueen laajuus on nyt 37?000 km². Venäjän alueella jäätä esiintyi vain Viipurinlahdella ja Pietarin edustalla. Viimeinen jäänmurtaja palasi avustustöistä. Huhtikuun päättyessä jäällisen alueen laajuus oli 8?000 km². Maaliskuun lopussa jäällisen alueen laajuus oli vain 14?000 km², keskimäärin näin vähän jäätä on toukokuun alkupuolella. päivänä, jolloin jäätä esiintyi 37?000 km² alueella. päivänä jäällisen alueen laajuus oli 49?000 km². Joulukuu oli kuitenkin 3?–?6 astetta tavanomaista lauhempi ja vuoden päättyessä jäätä oli 8?000 km² alueella. Suomenlahti oli jäätön, mitä ei ole aiemmin tapahtunut näin varhain. Suomen alueilla oli muutamaan otteeseen pakkasöiden jälkeen ohutta jäätä sisälahdissa. Perämeren alueella marraskuu oli hiukan tavanomaista kylmempi ja tuolloin näytti siltä, että talvesta voisi tulla jopa ankara. Huhtikuu oli Perämerta lukuun ottamatta noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpi, mutta Perämeri oli lämpöoloiltaan melko tavanomainen ja jäiden sulaminen oli hidasta. Toukokuu oli Perämeren alueella hiukan tavanomaista kylmempi eikä jäiden sulaminen juurikaan edistynyt. Vaasan saaristossa oli 10?–?20 cm paksua kiintojäätä ja ohutta tasaista jäätä. Tammikuu oli paikoin jopa 7?–?8 astetta tavanomaista lauhempi ja kun helmikuukin oli lauha, ei jäällisen alueen pinta-ala kasvanut kunnolla koko talven aikana. Huhtikuun alkaessa Suomenlahti oli jäätön. Selkämeren rannikon sisälahdissa oli uutta jäätä. Kaikkiaan jäätalven aikana Suomenlahdella oli hyvin vähän jäätä
Jäällisen alueen keskiarvo oli tuolloin 117?000 km², kun se nyt viimeisen kymmenen talven aikana on ollut 130?000 km². 21.4. 8.3. Kiintojään suurin paksuus vaihteli pohjoisella Perämerellä välillä 50?–?75 cm ja eteläisellä Perämerellä ja Vaasan saaristossa 5?–?30 cm. 20.2. Tuo jakso on jäällisen alan laajuudella mitaten mittaushistorian vähäjäisin. 27.3. 5.4. 1.4. 105 Vaskiluoto 7.11. 26.1. 20.4. Eteläisellä Selkämerellä ja Suomenlahdella itäisimpiä osia lukuun ottamatta jäätä ei tänä talvena esiintynyt. 5.4. Ulapan jään paksuus oli paksuimmillaan Perämerellä 30?–?60 cm.. 16 29.12. Vähäjäinen ja lyhyt talvi Jäätalvi 2019?–?2020 on kolmas talvi, jolloin Perämeri ei saanut kauttaaltaan jäätä. Suomenlahden itäosassa kiintojää oli paksuimmillaan 10?–?15 cm. Paikka 2019-2020 1990-2020 keskiarvo SYKSY KEVÄT SYKSY KEVÄT A B C D E A B C D E Ajos 7.11. 10.1. 15.12. 3.4. 18.1. päivänä ja päätti jäänmurtokauden. 68 Orrengrund 12.1. 3.2. 25.5. 17.3. 12.1. 73 Utö 9.2. Kokkolan seudulla jäätyminen alkoi lähes neljä viikkoa ja Kemissä kaksi viikkoa tavanomaista aiemmin. Kaikkiaan talvi oli hyvin vähäjäinen eikä Kaskista etelämpänä tilastointipisteillä esiintynyt jäätä. 20.4. 5.4. 2.12. 126 3.12. 1.4. 8.5. 31.3. 28.2. 114 Rauma (Valkeakari) 4.1. 15.12. 9.12. Hitaasti jääkenttä kuitenkin mureni ja ulapalle ajautuneet jäät sulivat. Itämeri oli jäätön 27.5. Lisäksi lähes kaikilla merialueilla jäätalvi oli ennätyksellisen lyhyt, vaikka Perämerellä se oli viisi viikkoa keskimääräistä pitempi. 20.3. 76 Helsinkiin toukokuun 12. Lopullinen jään katoaminen tapahtui Perämeren pohjoisosassa noin puolitoista viikkoa tavanomaista myöhempään, eteläisellä Perämerellä ja pohjoisella Selkämerellä kolmisen viikkoa tavanomaista aiemmin ja Merenkurkussa viisi viikkoa tavanomaista aiemmin. 23.3. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 Jäätymisen ja jäänlähdön ajankohdat jäätalvena 2019–2020 sekä vertailujakson 1990–2020 keskiarvot. 24.3. 31.3. 29.12. 22.1. 1.4. 10.4. 15.4. A = ensi jäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen syntyminen, C = pysyvän jääpeitteen katoaminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä. 14.4. 204 21.11. 64 Haapasaari 12.1. 14.4. Edellisen kerran näin tapahtui talvella 2015 ja sitä ennen talvella 1930. 4.4. Viimeiset jäät sulivat toukokuun loppupuolella. 27.4. 29.2. 14.5. 3.4. 14.3. 17.1. Valassaarilla ensijäätyminen tapahtui kuusi viikkoa tavanomaista myöhemmin. Pohjoisen Selkämeren rannikolla ensijäätyminen tapahtui tavanomaiseen aikaan, mutta Vaasan saaristossa jo neljä viikkoa keskimääräistä aiemmin. 170 Kokkola satama 7.11. 20.3. Talvi 1930 aloitti kymmenen vuoden vähäjäisen jakson, joka päättyi talvisodan paukkupakkasiin. Ensijäätyminen tapahtui rannikoilla, mikäli jäätymistä tapahtui, tavanomaista aiemmin. 18 Hanko (Gustavssvärn) 7.2. 16.4. 133 Kaskinen 9.12. 40 11.12. 30.11. 82 Uusikaupunki (Kirsta) 7.1. 132 Valassaaret 8.2. 37 Helsinki (Suomenlinna) 10.1. 22.3. 7.2. 14.3. 129 4.12. Suomenlahden itäosat olivat jäättömät maaliskuun lopussa, mikä ei ole aiemmin tapahtunut näin varhain. 24.5
Syy laittoman kalastuksen vähentymiseen on meritaimenen pyyntikielto, jonka EU:n kalastusneuvosto hyväksyi Suomen esityksestä vuonna 2018. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 H EI D I M O IS IO KALAT NUMEROINA Lohen laiton kalastus kuriin Itämerellä Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n mukaan väärinraportoidun lohisaaliin määrä kalastuskaudella 2019 on romahtanut 600 yksilöön vuoden 2018 huimasta 42 600 yksilöstä. Lähde: MMM-tiedote 29.5.2020 42 600 600 kpl kpl. Lohta on pyydetty laittomasti ohi kiintiön erityisesti Puolan rannikolla ilmoittamalla saalis meritaimenena. Tutkijoiden arvion mukaan kokonaan raportoimatonta lohisaalista on edelleen 7 prosenttia kokonaissaaliista eli noin 17 500 yksilöä
R uokaviraston huhtikuussa julkaiseman kansallisen riskinarvioinnin tulosten perusteella osa suomalaisista työikäisistä aikuisista altistuu ruoan raskasmetalleille. Vaikka vanhemmilla ikäryhmillä metyylielohopea-altistus saattaa ylittää aineelle määritetyn siedettävän viikkosaannin, hedelmällisessä iässä olevien Silakan (kuvassa) ja muikun käyttöä elntarvikkeena olisi hyvä ja helppo lisätä.. Raskasmetallialtistus oli suurinta nuorimmissa ikäluokissa. Elohopeaa saadaan petokaloista Metyylielohopean siedettävän viikkosaannin enimmäismäärä sen sijaan ylittyi noin 1,5 prosentilla 25?–?64-vuotiaista ja runsaalla 3 prosentilla 65?–?74-vuotiaista. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalat ja elohopea Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio on paras keino välttyä elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden vaikutuksilta. Sen saanti oli suurinta yli 65-vuotiailla, koska he söivät enemmän ja useammin kalaa kuin nuoremmat. Elohopea-altistus oli vähäistä valtaosalla väestöä. Kaloista saatava metyylielohopea muodosti poikkeuksen. Epäorgaanisen elohopean saanti oli kaikilla tutkituilla TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO selvästi alle siedettävän viikkosaannin enimmäismäärän, mikä tarkoittaa mitätöntä riskiä. Sama ohje koskee myös kaloja