Hinta 15,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 5 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2019 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
Kuva Tapio Gustafsson.. Suomen Kalastuslehti 5 • 3 Sisältö 10 Nokka kohti Saarenmaata 16 Lähikalan matkassa 20 Merkilliset kalat 22 Kalat vitriinissä 24 Ravustajilla luvat kunnossa 26 Talo täynnä kalaa 28 Brysselin merenantimia 30 Toimijoidensa näköinen ala 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 22 M AL IN LÖ N N RO TH PÄ IV I PI IR O IN EN VA KI O PA LS TA T H EI D I M O IS IO KANNEN KUVA Mikael Lindholm nostamassa lohirysää Loviisan saaristossa
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri)
Erityisen etuuden osakaskuntien edustus kalatalousalueissa jäi hiertämään alkuvuodesta Tornion-Muonionjoen ja Ounasjoen kalatalousalueilla. Paikalliset vedenomistajat vuokrasivat aiempaa enemmän, mutta laillisesti kalastusoikeuksiaan ulkopaikkakuntalaisille mökkiläisille. Saimaannorppa hallitsi heinäkuun alun uutisointia. Rahoitusmarkkinoilla tähdennetään, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. VEDENOMISTAJIEN OIKEUKSISTA oli kyse myös Tenolla. Kaupallisen kalastuksen ja vahinkoeläinten suhteen asia taitaa vain olla päinvastoin, valitettavasti. LAPIN KALAMIEHET ja -naiset odottavat myös hallinnon toimia. Omistajalla on lähtökohtaisesti oikeus luovuttaa kalastusoikeuttaan eniten tarjoavalle, mutta syksyn mittaan epäilemättä keskustellaan lupien kohdentamisen muutostarpeista. Toivottavasti olen väärässä. HALLITUSOHJELMA LUPASI kalatalousalalle yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Jatkossa hallinnon ainoa oikea tapa edetä on neuvotella ja sopia mahdollisista lisärajoituksista paikallisten vedenomistajien kanssa vapaaehtoiselta pohjalta ja aiheutuvat haitat täysimääräisesti korvaten. Vesa Karttunen. Tunteisiin perustuvassa keskustelussa menivät sujuvasti sekaisin lajinja yksilönsuojelun periaatteet. Kaupallisten kalastajien odotukset kohdistuvat vahinkoeläimiä koskeviin kirjauksiin, kuten hyljekannan hoitosuunnitelman ja merimetsostrategian toimeenpanoon sekä alkuvuodesta puolivalmiiksi jääneeseen hylkeiden poistokulujen korvaamiseen. Suomen Kalastuslehti 5 • 5 Syksyä kohti PÄÄKIRJOITUS Hallitusohjelma lupasi kalatalousalalle yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.” KESÄN MITTAAN työlistalle kerääntyi runsaasti alan yhteisesti selviteltäviä ja edistettäviä asioita. Näiden varaamat pyyntiluvat puolestaan vähensivät kalastusmatkailijoille tarjolla olevien pyyntilupien määrää. Vaikka näiden järjestäytymiset saataisiin läpivietyä toisella yrityksellä, koskitilojen edustukseen ja näiden jälkeen regaleasioihin on haettava mahdollisimman pian paikallisia tyydyttävät ratkaisut
Lähde: SYKE. Suomen 118 kalatalousaluetta ovat hyvin erilaisia. 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri. 6 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET SUOMESSA ON PALJON VENEITÄ Suomi on edelleen yksi maailman venetiheimmistä maista, kertoo Traficom. Merimetson pesimäkannan ollessa jo lähellä suurinta kantokykyään myös merikotkan saalistus pienentää maamme merimetsokantaa. Vuoden 2019 kesäkuun lopussa rekisterissä oli yhteensä 217 236 venettä, joista noin 90 prosenttia oli moottoriveneitä. KHS:N LUONNOS ON JULKAISTU Vuoden alussa perustettujen kalatalousalueiden tulee laatia omille alueilleen käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) vuoden 2020 loppuun mennessä. Veneiden pituus oli keskimäärin kuusi metriä ja yleisimpiä veneen nimiä olivat Maria, Helmi ja Bella. Luonnos on esimerkki siitä, miten asioita voi suunnitelmissa käsitellä. Mallirungon toimivuutta testattiin laatimalla Porvoon-Sipoon kalatalousalueelle sen merialutta koskeva KHS-luonnos. Pesimäkanta väheni neljällä prosentilla eli tuhannella pesällä edellisvuodesta. Lähes puolet yhdyskunnista pesi linnustonsuojelualueilla. TA PI O G U ST AF SS O N Merimetsokanta pieneni hieman Kesällä 2019 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25?700 kappaletta Suomen merialueilla, kertoo Suomen ympäristökeskus. Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 1999 – 2019. Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 47 kappaletta yhteensä 82 luodolla ja 76 hehtaarin alalla. Työn tueksi Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut suunnitelman mallirungon. Suomen Kalastuslehden numerossa 7/2019 julkaistaan lisätietoa suunnitelmien laatimiseksi
Suomen Kalastuslehti 5 • 7 LYHYET NORPPAKANTA KASVAA SAIMAALLA Vuonna 2015 saimaannorpan kanta-arvio oli 320 yksilöä, nyt kanta-arvio on 380 – 400 yksilöä, kertoo ELY-keskus. 2020. Apetit Järvikalapihvit sisältävät kotimaista hoitokalastettua särkeä ja pikkuahventa ja Särkisen Kalapyörykät puolestaan särkeä ja seitiä. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Saimaan keväinen (15. AN TT I J. 6.) verkkokalastuskieltoalue on tällä hetkellä 2 770 km 2 . 4. Tehdyt suojelutoimenpiteet, kuten kalastusrajoitukset, ovat tukeneet tavoitteiden mukaista kannan kehittymistä. 2021 ja osakaskuntien sopimukset 31. 12. Järvikalapuikot ovat tuorein lisäys Apetitin järvikalatuotteistoon. Suojelutyössä ja kalastusrajoituksissa on onnistuttu yhteistyössä vesialueen omistajien kanssa. Laji on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Merimetsoyhdyskunta Satakunnassa.. Voimassa olevia kalastusrajoituksia ja norppakannan kehitystä arvioidaan laajapohjaisessa asiantuntijaryhmässä vuosina 2019 – 2020. 4. Nykyiset kalastusrajoitukset päättyvät 14. – 30. Järvikalapuikkojen pääraaka-aineena on kotimainen särki. LI N D JÄRVIKALAPUIKKO SÄRJESTÄ Apetitin kotimaiseen hoitokalastuksella saatavaan raaka-aineeseen pohjautuvat tuotteet saavat jatkoa, kun Järvikalapuikko ui pakastealtaisiin
Kalojen lähtiessä vaellukselle kohti merta, voidaan niitä myös hyödyntää alasvaellukseen liittyvässä tutkimuksessa Haapakoskella. Istutukset ovat osa Iijoen merilohen ja -taimenen luonnonkierron palauttamista ja tehtiin osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta. Suoran rahallisen tuen lisäksi rahasto myöntää vuosittain välinelahjoituksia koulujen ja lasten kanssa tehtävään työhön. Istutuksilla tuetaan jokeen leimautuneiden lohikalakantojen syntymistä ja selvitetään potentiaalisia pienpoikasalueita. Saaliiksi saatua aurinkoahventa ei saa päästää takaisin vesistöön, ja mahdollisista havainnoista luonnossa tulee ilmoittaa joko Kansalliseen vieraslajiportaaliin tai Luonnonvarakeskuksen Kalahavainnot-palveluun. Pohjois-Amerikasta kotoisin olevia aurinkoahvenia on Lounais-Suomessa päästetty akvaarioista useampaan lampeen, joista muutamissa laji on myös tuottanut jälkeläisiä. 8 • Suomen Kalastuslehti 5 LYHYET AURINKOAHVEN VIERASLAJEIHIN EU:n vieraslajiluetteloon kesäkuussa lisätyistä eläinlajeista Suomessa tavataan luontoon levinneenä aurinkoahventa. Tähän tarkoituksen tukea saivat muun muassa Pirkanmaan Kalatalouskeskus, Hartolan kalatalousalue ja Sysmän kalaveden osakaskunta. PO H JO IS -P O H JA N M AA N LI IT TO. LA U RI U RH O Metsähallituksen työntekijät istuttamassa merilohia Iijoen pääuomaan. Iijokeen merilohia ja -taimenia Iijokeen ja sen sivujokiin istutettiin touko-kesäkuun vaihteessa 470?000 merilohen ja 200?000 meritaimenen vastakuoriutunutta poikasta. RAPALA RAHASTON AVUSTUKSET Rapala Rahaston merkittävimmät raha-avustukset suunnattiin tänäkin vuonna luonnontaimenen tulevaisuuden turvaaviin kunnostustöihin
Kalastonhoitomaksuista oli kesäkuun loppuun mennessä kertynyt 6?974?000 euroa, kertoo Metsähallitus. Samalla kaikki merialueen niin ELY-keskusten kuin Metsähallituksenkin tekemät pyyntipaikkaluvat ja -vuokraukset erääntyvät ja jatkossa kaikki lohenkalastuksen pyyntipaikkavuokraukset myönnetään Metsähallituksen kautta. Niille kaupallisille kalastajille, joiden osoite on tiedossa (on ollut aiemmin Metsähallituksen lupa tai vuokrasopimus edellisellä lupatai vuokrauskaudella) postitamme tiedotteen lupahausta. HYLKEITÄ SAALIIKSI AIEMPAA ENEMMÄN Heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat sekä harmaahylkeen että itämerennorpan osalta noin kolmanneksen edelliseen metsästysvuoteen verrattuna, kertoo Suomen riistakeskus. Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1.8.–31.12.2018 ja 16.4.–31.7.2019 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 285 yksilöä, joista 60 saatiin saaliiksi Perämeren-Merenkurkun, 96 Lounais-Suomen ja 129 Suomenlahden kannanhoitoalueelta. Aiemmin kokonaismyynti on jäänyt hieman alle 9 miljoonaan euroon, mutta nyt on vihdoin toivoa päästä tuon rajan yli. Viime vuonna vastaavaan aikaan kertymä oli 6?591?000 euroa. Vuosien 2020 – 2024 lupaja pyyntipaikkavuokrahaku on avattu. Lyhyiden lupien suosio on kasvanut vuosilupien kustannuksella. Maaja metsätalousministeriön asetuksella säätämä hallin metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä. Itämerennorpan metsästysaika muutettiin vuoden 2018 kesäkuusta alkaen vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norppa on rauhoitettu tammikuun 1. Tänä vuonna on erityisesti tullut suosituksi ostaa kalastonhoitomaksu lahjaksi. 9. 2019. päivästä huhtikuun 15. Vuosimaksuja on myyty 150?000, viikkomaksuja 11?000 ja päivämaksuja niin ikään 11?000 kappaletta. Maaja metsätalousministeriön säätämä kiintiö oli 300 norppaa. päivään. TA PI O G U ST AF SS O N. Suomen Kalastuslehti 5 • 9 LYHYET KAUPALLISEN KALASTUKSEN LUVAT SEKÄ PYYNTIPAIKKAVUOKRAUKSET HAUSSA Metsähallituksen kaupallisen kalastuksen luvat sekä pyyntipaikkavuokraukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Itämerennorppia saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla saaliiksi yhteensä 266 yksilöä. Aiemmasta käytännöstä poiketen lupahaku koskee viittä seuraavaa vuotta, jotta kaupallisten kalastajien toivomaa kalastuslupien pysyvyyttä saadaan ainakin valtionvesien osalta parannettua. Hakuohjeet sekä -lomakkeet löytyvät https://www.eraluvat.fi/ kalastus/kaupallinen-kalastus.html Lupahaku päättyy 13
10 • Suomen Kalastuslehti 5 Nokka kohti Saarenmaata TEKSTI JA KUVAT MALIN LÖNNROTH
Kalastaja pyydyksineen Nasvan satamassa.. Kylmän sodan aikana saarelle pääsi paikallisten lisäksi vain erikoispassin saaneet. Tänä päivänä sinne pääsee jokainen vaivattomasti lautalla. Suomen Kalastuslehti 5 • 11 Saarenmaa on Viron suurin saari
Hylkeet rokottavat saaliita, samalla kun hylkeenmetsästys on kielletty. Kasvatus tapahtuu sisämaassa muun muassa kiertovesilaitoksissa. Perheen kaksi poikaa hoitavat kalastuksen ja perheen äiti on vastuussa kalakaupasta. Esimerkiksi saalisilmoituslomakkeet ovat tuttuja myös Suomenlahden toisella puolella. Meille suomalaisille eksoottisempi nokkakala pyydetään sekin rysillä. Kivenheiton päästä Nasvasta löytyy pieni kalansavustamo, jota sama perhe on pyörittänyt jo kolmen sukupolven ajan. Silakkasaaliit ovat nykyään noin 80 tonnia vuodessa. Kampelasta saisi paremman hinnan kuin nokkakalasta, mutta kampela on hävinnyt lähivesiltä, eikä sitä ole saatu saaliksi tarpeeksi suuria määriä viimeisen viiden vuoden aikana. Mikäli kalat myydään kalatehtaisiin, niistä saa noin euron kilolta. Nopeasti käy selväksi, että Saarenmaan kalastajat painiskelevat samojen haasteiden kanssa kuin Suomen rannikkokalastajat. Suoramyynti ja jalostus tuovat paremman hinnan Meidän lisäksi Nasvan satamassa kalastajia odotti kourallinen kalanostajia. Jos kalastaja esimerkiksi myy nokkakalansa suoraan kuluttajille, hän saa siitä noin 2,5 euroa kilolta. Omien saaliiden lisäksi perheyrityksessä savustetaan myös Ruotsista tuotua kasvatettua ankeriasta. Heino kertoo, että koko ajan lisääntyvä byrokratia koetaan myös Viron pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa raskaana. Hetken odottelun jälkeen rantaa lähestyy pieni vene. Saarenmaan ryhmä on yksi Viron kahdeksasta kalatalousryhmästä. Viro on ollut EU:n jäsen vuodesta 2004, tarkoittaen että kalastajia koskee sama sääntely kuin Suomessa. Kalatiskeissä monipuolinen valikoima Vaikka moni kalastusta koskeva asia on Virossa samanlaista kuin Suomessa, erojakin löytyy. Silakkaa kalastetaan lähinnä rysillä. He eivät ole tukkureita, vaan yksityisiä henkilöitä, jotka tulevat suoraan satamaan ostamaan tuoretta kalaa. Kalastajilla on ollut hyvä aamupäivä rysillä. Hylkeet ja paikoin myös merimetsot hankaloittavat kalastusta ja rokottavat saaliita. Kolmasosa saalista jouduttiin jo merellä heittämään pois, koska hylkeet olivat vahingoittaneet kaloja. Kalasatamat kuntoon EU-rahoituksella Kuten Suomessakin, Virossa toimii EU-rahoitteisia kalatalousryhmiä. 12 • Suomen Kalastuslehti 5 Kalastus on luonnollisesti aina ollut saarella tärkeä elinkeino, kertoo Heino Vipp, Saarenmaan kalatalousryhmän johtaja. Ahven on tärkein saaliskala Tällä hetkellä Saarenmaan kalastuksen tärkein saaliskala on ahven, sitä kalastetaan noin 140 tonnia vuodessa. Saalis olisi kuitenkin voinut olla parempi. Saarenmaalla, kuten Virossa ylipäänsä, ei tällä hetkellä ole kalankasvatusta merellä. Odotamme Nasvan satamassa, että kalastajat toisivat päivän saaliinsa maihin. Kalalajeja hyödynnetään monipuolisesti ja termi ros”Kalastus on luonnollisesti aina ollut saarella tärkeä elinkeino”. Heino kertoo, että kuten Suomessakin moni kalastaja perheineen panostaa omaan kalanjalostukseen ja myyntiin, koska kaloistaan saa siten paremman hinnan. He tuovat maihin vähän yli sata kiloa nokkakalaa. Esimerkiksi silakka on alkanut vaeltaa aiempaa ulompaa reittiä, eikä siten päädy saarenmaalaisten pyydyksiin samalla tavalla kuin ennen. Saarenmaalla on 17 kalasatamaa ja 246 kalastuslisenssin omaavaa yritystä, joista yli puolet ovat saaneet EU-tukea kalatalousryhmän kautta. Särkikalakannat ovat heikot Saarenmaalla ja pyynti on vähäistä, kuten myös lohenpyynti, joka painottuu Suomenlahteen. Nokkakalaa löytyy niin pyöreänä, kuin savustettuna. Lisäksi on merkkejä siitä, että osa rannikkokaloista karttaa Saarenmaan vesiä ison hyljepopulaation takia. Kauppojen kalatiskeissä on ihan eri kalavalikoima kuin Suomessa. Huoli rannikkokalastuksen tulevaisuudesta Heino kertoo, että huoli Viron rannikkokalastuksen tulevaisuudesta on erittäin suuri. Suurin rahallinen panostus kalatalousryhmän kautta on suunnattu kalasatamien saattamiseen kuntoon ja vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Kalalle on kysyntää, mutta kalojen saanti kauppaan on haastavampaa. Viroon ollaan kuitenkin kaavoittamassa merellistä kalankasvatusta, yhdistettynä simpukankasvatukseen. Vieraillessamme vastapyydetyt nokkakalat olivat menossa suolaukseen ja takapihalla sijaitsevaan savu-uuniin
TIETOA VIRON KALASTUKSESTA • 1 952 kalastajaa. Vierailemme myös Muhussa, joka on pieni saari Saarenmaan ja mantereen välissä. Suomen Kalastuslehti 5 • 13 kakala lienee vieras. Kuten Suomessakin ankerias on kilohinnaltaan arvokkain laji. Kaupasta saa esimerkiksi vieraslaji mustatäplätokkoa ja kiiskifilettä, särkikaloista puhumattakaan. • Viron merialueilla harjoitettavan pelagisen troolauksen tehokkuus on suurinta Suomenlahden länsiosissa, Saarenmaan länsipuolella sijaitsevalla talousvyöhykkeellä ja Ruhnun saaren itäpuolella. Kalatiskin valikoima on hämmästyttävän monipuolinen. • 80 % avomerikalastuksen osuus Viron Itämerellä harjoittamasta kalastuksesta. • 20 % rannikkokalastuksen osuus Viron Itämerellä harjoittamasta kalastuksesta. Kalastajat tuovat pääasiassa nokkakaloista koostuvaan saaliinsa Nasvan satamaan Saarenmaalla. Vapaa-ajankalastus hakee muotoaan Entä Viron vapaa-ajan kalastus, mitä sille kuuluu. • Enemmistö rannikon kalastajista ei saa koko toimeentuloaan kalastuksesta. Vaikka arvioidaan että vapaa-ajan kalastus on nousussa, harrastukselta puuttuu historiallinen tausta. Esillä on sekä tuoretta että kuivattua kalaa. • 1 010 kalastuksen ja vesiviljelyn työntekijää. • Pärnunlahti on tärkein rannikkokalastusalue sekä pyyntimäärien että saatavan tulon puolesta. Ruokakaupan hyllyllä näkee myös laajan valikoiman eri kalasnackseja. • 2 220 kalateollisuuden työntekijää. Neuvostoaikana tavallisille kansalaisille veneen omistaminen oli kielletty, eikä vesille ollut pääsyä. Särkikalat sen sijaan saa ostettua edulliseen hintaan, eikä kuhafileen hinta ole verrattavissa Suomen hintoihin. Täällä paikallinen kalastaja pitää pientä kalakauppaa. Lähde: Viron merialuekaava, luonnos 2019.
14 • Suomen Kalastuslehti 5 Vasta Neuvostoliiton kaaduttua ja Viron itsenäistyttyä vuonna 1991 tavalliset kansalaiset pääsivät vesille. Heino arvioi, että lohen luonnollinen puuttuminen Saarenmaan vesiltä on iso este, tai ainakin hidaste kalastusmatkailun kehittymiselle. Saarenmaalla on yritetty kehittää kalastusmatkailua, mutta toistaiseksi tulokset ovat jääneet heikoiksi. KALAN HINNAT MUHUSSA 5/2019 Pyöreä kala €/kg Vimpa 2,60 Ahven 3,90 Ankerias 17,00 Säyne 2,49 Särki 0,80 Nokkakala 2,50 File €/kg Siika 20,00 Kuha 16,00 Lohi 13,90 Mustatäplätokko 9,00 Kiiski 10,00 Savustettu €/kg Ankerias 35,00 Kuhafile 20,00 Ahven 10,00 Kuivattu €/kg Kuore 12,00 Nokkakala 25,00 Ahvenfile 38,00 Muhun kalakaupassa oli tarjolla mustatäplätokkoja kiiskifilettä.. Saarenmaan vierailu oli mielenkiintoinen ja antoisa. Haasteita, jotka pitää saada ratkottua, jotta elinvoimaisella kalastuksella olisi tulevaisuutta. Nykypäivänä vapaa-ajan kalastuksen tärkein saaliskala Saarenmaalla lienee kuha. Yhteenvetona voimme todeta, että maidemme rannikkokalastus kamppailee samojen haasteiden kanssa. Hänen mukaansa muut lajit eivät kiinnosta kalastajia niin paljon, että saisimme heidät houkuteltua tänne kalaan
Kirja on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille. Kirjan tarkoituksena on antaa perustietoa kalastusmatkailuyrityksen suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Hinta: 25,00 € KALASTA KATISKALLA Katiskakalastus on Suomessa kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Katiska on helppokäyttöinen ja varmapyytöinen kalastusväline. Hinta: 10,00 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suomen Kalastuslehti 5 • 15 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net MINUSTAKO KALASTUSMATKAILUYRITTÄJÄ. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
16 • Suomen Kalastuslehti 5 Lähikalan matkassa Loviisassa paikallinen kala on erittäin haluttu tuote.
Joillain kalastajilla Paikallisten tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Lohisaalista valvotaan siis monella tapaa. Kalat on helppo saada kaupaksi ja niistä saatava hinta on hyvä. Jos on kalastajalla velvollisuus ilmoittaa kalansaaliinsa, niin vastaavasti kaupalla on ilmoitusvelvollisuus ELY-keskukselle suoraan kalastajalta tehtävästä kalan ostosta. Saaliit ovat olleet parempia niiden rysien kohdalla, joissa karkoitin on toiminnassa, toteaa Linka. Jokaiselle kalastajalle on taas määrätty oma toimijakohtainen kalastuskiintiö. Eri kantaa olevat kalat on mahdollista erottaa toisistaan niiden ulkomuodon perusteella. Alamittaiset lohet ja taimenet Linka vapauttaa heti. Koemme kaikki viisi pyynnissä ollutta ponttonirysää ja lohta tulee hyvin. Tällä pyritään saaliin jäljitettävyyteen ja kitkemään harmaata taloutta. Tunnisteen tulee olla kiinnitettynä loheen pyyntihetkestä koko kalastusaluksella pidettävän ajan ja kokonaisena myytävän loheen lisäksi koko varastoinnin ja ensimyynnin ajan sekä tukkuja vähittäiskaupassa. Linkan mukaan lohen poikasistutukset tuottavat tällä hetkellä hyvin. Kesäaikaan Linka kalastaa lohta, mutta joskus rysään ui kuha, joka menee kyllä saman tein kaupaksi. Suomen Kalastuslehti 5 • 17 M aistelen graavilohivoileipää aurinkoisella terassilla Söderbyssä Loviisan saaristossa, kun pihaan ajaa auto. Lähikalaa pyytämässä Suuntaamme kohti avomerta, jossa ensimmäinen ponttonirysä odottaa meitä minuutin ajomatkan päässä Linkan kotirannasta. Pyydyskokonaisuuteen kuuluu noin 100 metrin päässä rysästä oleva hyljekarkoitin, jonka heinäsirkan siritystä muistuttava ääni kuuluu veden alta. Vain kaupallinen kalastaja saa myydä merialueen saalista. Saaliiksi otettu lohi tulee pyynnin yhteydessä merkitä tunnisteella juoksevan numeron mukaisessa järjestyksessä. Lohien lisäksi rysään on uinut muutama taimen ja yksi kuha. Takaisin palattuaan Linka kertoo, että naapuristossa mökkeilee kesäisin kaksi saksalaispariskuntaa, jotka ostavat häneltä aina kuhaa. Alkukaudesta kesäkuussa Suomenlahdella olevin rysiin ui jonkun verran myös Torniojoen kantaa olevia lohia, mutta näin elokuussa käytännössä kaikki kalat ovat Nevanjoen kantaa – ja eväleikattuja. Tämä siksi että kalastusta valvovat tahot voivat halutessaan tulla paikan päälle tarkistaman saaliin. Kuka kumma siellä nyt on, miettii kalastaja Mikael ”Linka” Lindholm. Lohi on tiukan valvonnan alla Lohen kalastukseen on Euroopan unionin määräämät kiintiöt, jotka on jaettu eri maiden kesken. Hyljekarkoitin todella toimii. Miltä näyttää läheltä pyydetyn kalan matka vedestä lähikalaa haluavalle asiakkaalle. Suomenlahdella ei enää elokuussa juuri ole muita lohenkalastajia. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON KUVAT LOTTA LASSAS JA TAPIO GUSTAFSSON. Edellisen lisäksi lohenkalastajan on tehtävä ennakkoilmoitus maihintulonsa ajasta ja tarkasta paikasta vähintään 30 minuuttia ennen maihin saapumista. Lohirysille olemme menossa tänäänkin, tarkoituksena on seurata lohen matkaa merestä kaupan tiskille kuluttajan ostettavaksi. Aivan, tämä jos mikä on lähikalaa. Toinen oli jo soittanut aiemmin aamulla ja kysellyt samaa asiaa. Torniojokelaiset ovat pitkiä ja hoikkia, kun taas nevalaiset ovat lyhyitä ja paksuja. Kaiken kaikkiaan lohisaaliit ovat olleet tänä kesä edellisvuosia paremmat. Autosta nousee vanhempi rouva ja kysyy englanniksi olisiko mahdollista ostaa tuoretta kuhaa. Yksi asia häntä kuitenkin mietityttää, nimittäin kalastajien henkilökohtaiset kiintiöt. ELY-keskukselle jätettävä saalisilmoitus on tehtävä 48 tunnin kuluessa. Linka vastaa hänelle kohteliaasti että nyt ei ole, mutta kannattaa tulla uudelleen iltapäivällä kolmen aikaan. Kotimaiselle lähikalalle on kova kysyntä. Kiintiöt saavat mietteliääksi Linkan mukaan markkinatilanne on hänen kannaltaan edullinen. Samoin rasvaeväiset taimenet hän laskee saman tien takaisin mereen
voi olla vain 10?–?20 lohen kiintiö. Määrä on niin pieni, ettei sillä voi saada kunnon elantoa. Linkan pyytämä lähikala on arvossaan, sitä ostetaan paljon, Lotta jatkaa. Yksi vakituisista ostajista on K-Supermarket Loviisa-Lovisa, jonne viemme lohet Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm kokemassa lohirysää Suomenlahdella.. Kylmälaukussani on tänään pyydettyä lähikalaa. Paikallinen kala käy kaupaksi Rantaa saavuttua odottaa kova työ, kun saalis pitää saada perattua mahdollisimman nopeasti ja kylmään. Kesken kiivaan perkuuntyön saksalaisrouva saapuu täsmällisesti kello kolme. Olisin valmis ostamaan itselleen lisää kiintiötä, mutta kalastajan on lähes mahdotonta saada selvillä kenellä kiintiöitä on saati saada niitä ostetuksi. Hän vastaanottaa ilolla uutisen parikiloisesta kuhasta ja ostaa sen päälle vielä yhden lohen. Saaliiksi tulleista lohista osa menee Arvo Kokkosen kautta Stockmannin Herkun kalatiskille ja osa suoraan tutuille ruokakauppiaille. Mihin hintaan he myyvät kotimaista ja norjalaista lohta. Kaikki menee mitä kauppaan saadaan, Lotta vakuuttaa. Kesällä heille tulee Linkan pyytämää lohta, muuna aikana siikaa, kuhaa ja ahventa. 18 • Suomen Kalastuslehti 5 vielä samana iltana. Utelen kaupan lohenmyynnistä. Ihmiset kysyvät paikallista kalaa, varsinkin silloin kun sitä ei ole tiskissä tarjolla, Lotta kertoo. Lähikalaa molemmat. Asiakas valitsee kumpaa haluaa. Kaupan pihalla heitän hyvästit Linkalle ja jatkan automatkaa kotiin. Tähän toivoisin nykyistä parempaa järjestelmää, Linka pohtii. Lotan mukaan paikallisten tuotteiden myyminen on tärkeä osa kaupan imagoa. Molemmat myydään fileenä ja niiden hinta on sama. Lohia on vastaanottamassa kaupan kalamestari Lotta Lassas. Siitä tulee huomenna hyvää loimulohta
16 sivua. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net AHVENEN JA SÄRJEN MARINOINTI Marinoinnin opastus vaiheittain, käsittely, marinointi, pakkaus ja varastointi. Hinta: 1,80 €. Hinta: 38,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Suomen Kalastuslehti 5 • 19 Tuotteet osoitteesta ahven.net KALAN SAVUSTUS Suosittu klassikko, kalan savustuksen perusteet kotitarvesavustajalle esittelevä opas. Hinta: 7,00 € MÄTI – HELMIÄ LAUTASELLA Ensimmäinen Suomessa julkaistu mätitietokirja on tuhti teos kalojen mädistä ja sen käytöstä ruokapöydässä. Liemiresepti
Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjanlahti, Suomenlahti tai Suur-Saimaa. 20 • Suomen Kalastuslehti 5 E nsimmäiset kalamerkkitietokantaan tallennetut kalat merkittiin vuonna 1956. Tämä voi johtua monesta syystä. Parhaimmillaan merkittyjen kalojen palautusprosentit olivat 1980ja 1990-luvulla 10 prosentin luokkaa, nykyisin vain 2?–?3 %. Parhaiten kalamerkintäaineisto sopii laajojen alueiden tarkasteluun. Palautusten laskuun voi olla monta syytä Merkkien palauttamattomuus on koettu viime aikoina ongelmalliseksi. Tietokannassa on tietoja yli 50 kalalajista, mutta suurin osa (85 %) merkityistä kaloista on ollut lohen ja taimenen kasvatettuja istukaspoikasia. Tietokanta koostuu paitsi merkinnässä ja istutuksessa kirjatuista tiedoista myös kalastajien lähettämistä merkkipalautustiedoista. Merkinnöillä saadaan tietoa muun muassa istutusten tuottamasta saaliista, kalojen vaelluksista ja kasvusta, pyyntimuodoista, eri kalastajaryhmistä ja kaloja syövistä pedoista. Esimerkiksi koko Suomenlahden alueelta merkintätiedot antavat hyvän yleiskuvan siitä, mitä viimeisen 30-vuoden aikana on tapahtunut istutettujen taimenten antamassa saaliissa, pyyntimuodoissa ja saaliin ikärakenteessa. Sen jälkeen tietoa on kertynyt yli 4,4 miljoonasta merkitystä kalasta. TEKSTI ARI SAURA JA LILI PORSPAKKA, LUONNONVARAKESKUS KUVA ARI SAURA Merkilliset kalat. Niitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Tämä koskee erityisesti verkkokalastusta, koska verkkopyydyksiin jää paljon alamittaisia kaloja kiinni merkistään. On myös mahdollista, että kalastaja ajattelee merkintätulosten vaikuttavan haitallisesti hänen kalastusmahdollisuuksiinsa ja jättää merkin palauttamatta, tai rangaistuksen pelossa jättää ilmoittamatta alamittaisen tai rauhoitetun kalan merkistä. Aikaisemmin merkinnöissä käytettiin ohuella metallilangalla kalan selkään kiinnitettävää Carlin-merkkiä, mutta 2000-luvulla sen on korvannut pääosin muovinen t-ankkurimerkki. Pitkät aikasarjat ovat tuoneet lisätietoa ja ymmärrystä myös ympäristössä tapahtuneiden muutosten, kuten rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen tai Itämeren suolapulssien vaikutuksista kaloihin. Kalamerkkitietoja on hyödynnetty kymmenissä väitöskirjoissa ja muissa tieteellisissä julkaisuissa. Luonnonvarakeskus hallinnoi Itämeren piirin laajinta kalamerkkitietokantaa, joka sisältää yksilöllistä tietoa yli neljästä miljoonasta ulkoisesti merkitystä kalasta. Merkkipalautuksia niistä on saatu yli 340?000 (7,7 % merkityistä). Kalastaja ei ehkä tiedä mihin ilmoittaa merkistä. Mitä pienempää aluetta tarkastellaan ja mitä vähemmän on merkkipalautuksia, sitä epävarmemmaksi merkinnöistä saatava tieto muuttuu. Viime aikoina merkintöjä on tehty muillakin taloudellisesti merkittävillä lajeilla kuten siialla, kuhalla ja ahvenella