Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 1 4/2026 Osakaskunnan herättäminen
Hinta: 20,00 €. Hinta: 55,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Lippiksessä on takaosassa verkko ja kokoon saa säädettyä lakin takaa. 2 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VERKKOLIPPIS Kalastuksenvalvojan verkkolippis, jossa teksti KALASTUKSENVALVOJA/FISKEÖVERVAKARE
Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 3 Sisältö 10 Kalastuksenvalvonnan tilastoinnin monet kasvot 16 Osakaskuntatoiminnan elvyttäminen 20 Kalatalousvelvoitteet ja niiden käyttö 24 Latvialaiset ja suomalaiset käyvät toisillaan kylässä 26 Teknologia mullistaa kalatutkimuksen 30 Ympäristö-DNA avuksi vieraslajien havaitsemiseen 32 Elohopeapitoisuus vaihtelee kaloissa ja ravintoverkoissa vuodenajoittain sekä alueellisesti 36 Asetus Saimaan kalastusrajoituksista on vihdoin hyväksytty 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 kysymystä osakaskunnalle 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Osakaskuntatoiminnan elvyttäminen tai osakaskunnan uudelleen järjestäytyminen voi joskus olla haastavaa. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 36 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO
Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2020 2026 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 20 26 Eu ro a (€ ) Omistajakorvausten kehitys 2010 2026* 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 4 500 000 5 000 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 20 26 Eu ro a (€ ) Kalatalousalueiden rahoituksen kehitys 2010 2026* SH U TT ER ST O CK 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Omistajakorvauksia 3 050 000 3 170 000 3 735 000 3 000 000 2 860 000 2 910 000 3 000 000 Kalatalousaluetoiminta 1 186 000 1 235 000 1 450 000 1 480 000 1 409 000 1 440 000 1 395 000 Kalatalousneuvonta 1 520 000 1 580 000 1 820 000 2 100 000 2 000 000 2 040 000 2 000 000 Kalatalouden edistäminen 2 055 000 2 135 000 2 500 000 2 675 000 2 550 000 2 600 000 2 325 000 Maksunkantokulut 650 000 680 000 800 000 800 000 775 000 780 000 760 000 Kalatalouden rekisterit 100 000 100 000 120 000 120 000 145 000 150 000 145 000 Yhteensä 9 161 000 9 400 000 11 725 000 10 775 000 9 739 000 9 920 000 9 625 000 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen * kalastusalueet vuoteen 2019
Tähän liittyvä tuloverolain muutosehdotus olikin jo lausunnolla ja kannatimme ehdotusta lämpimästi. BUDJETTIRIIHTÄ SEURANNEET huomasivat maininnat liikuntaedun käyttömahdollisuuden laajentamisesta kalastusja metsästysmaksuihin. netissä, mutta teen muutamia nostoja keskeisimmistä aiheista. Muutosten vaikutusta osakaskuntien toimintaan käsitellään keskusliiton viestinnässä vuoden mittaan. Pyytämättä ja yllättäen valmistelussa poistettiin mahdollisuus neljän vuoden tilikauteen, mitä ei pidetä loppuun asti mietittynä muutoksena. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Ensi alkuun rajoitukset toteutuvat maaja metsätalousministeriön esittämällä tavalla, mutta paikalliset kalastajat ja kalaveden omistajat jätettiin heinäkuun mahdollisten kalastusrajoitusten suhteen löysään hirteen odottamaan, jos norppakannan kasvuvauhti hidastuu tai saadaan laskennallisesti sellaiseksi. Toivomamme kokonaisuudistuksen sijaan hallinto päätyi korjailemaan yksittäisiä pykäliä. Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 5 Huomionarvoisia säädöksiä PÄÄKIRJOITUS Saimaalle saatiin asetus kalastusrajoituksista.” KALATALOUTTA KOSKEVIA säädöksiä on uudistettu ja annettu alkuvuoden aikana roppakaupalla ja osa on vielä työn alla. Toivomme kauan odotetun muutoksen näkyvän kalastonhoitomaksujen maksajien määrän kasvuna. Tarkemmin näihin pureudutaan kalastuslehden artikkeleissa ja ahven. Osakaskunnan kokouksiin tulee jatkossa järjestää mahdollisuus osallistua etänä, jos yksikin osakas näin vaatii. PITKÄLLISEN VATULOINNIN jälkeen Saimaalle saatiin asetus kalastusrajoituksista. Lopputulos on puhtaasti poliittinen ja vaarantaa jatkossa vapaaehtoistyön norppien suojelemiseksi. Kokouskutsut voi lähettää jatkossa myös sähköisesti. HALLITUSOHJELMAAN KUULUNUT yhteisaluelain uudistus oli tätä kirjoitettaessa juuri hyväksytty eduskunnassa
Kesällä 2026 ei ole odotettavissa voimakasta kyttyrälohen nousua, koska kyttyrälohta esiintyy käytännössä vain parittomina vuosina. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Maaja metsätalousministeriön päätös merkitsee sitä, että esimerkiksi 500 tonnin toimijakohtainen kalastuskiintiö voidaan ylittää niin, että saalismäärä on yhteensä enintään 550 tonnia. Tätä varten kalastussääntöön on kirjattu omat kalastusmääräyksensä. Tenolla saa edelleen kalastaa muita lajeja kuin lohta. Tämä on normaali jäsenvaltioiden käytössä oleva mahdollisuus. Lisäkalastusmahdollisuus koskee ainoastaan Pohjanlahden silakkaa, eikä lisämäärien avulla voi kalastaa kilohailia tai silakkaa Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiöstä. Kalastussääntöön ei sovittu muutoksia, joten kalastus tapahtuu vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti. Liikennevalotermein kaikkia Tenon lohikantoja kuvataan punaisella valolla. Suomi ja Norja totesivat yhdessä, että lohenkalastusta ei voi avata tulevana kesänä. 6 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 SILAKKAKIINTIÖN YLITYS MAHDOLLISTA Pohjanlahden silakan toimijakohtaiset kalastuskiintiöt vuodelle 2026 voidaan ylittää enintään kymmenellä prosentilla. yhteisen kalastuspolitiikan säännösten perusteella. Pienten kiintiöiden vuoksi vaarana on, että myös rysäkalastajat joutuvat keskeyttämään kalastuksensa kesken kauden. Useat Pohjanlahden silakan kalastajat ovat ehtineet hyödyntää kokonaan tai suuren osan vuoden 2026 toimijakohtaisista kiintiöistään. Tenon lohikannat ovat jääneet yhä kauemmaksi hyvästä tilasta ja riittävää emomäärää kuvaavien kutukantatavoitteiden täyttymisestä. Maaja metsätalousministeriö päätti asiasta 13.5. Pohjanlahden silakan kokonaiskiintiötä on vahvistettu tällä vuodelle vain tilapäisesti ja merkittävästi aiempia vuosia pienemmäksi. Matkailijoita varten tarjolla on muun kalan kalastuslupia, jotka oikeuttavat keveiden perhokalastusvälineiden käyttöön. LYHYET Tenolla ei kalasteta lohta tänäkään kesänä Tenojoen lohikantojen tila jatkui heikkona vuonna 2025
Ruotsissa lääninhallituksen vapaaehtoiset kalastuksenvalvojat tapasivat Pieskehaure nimisellä järvellä kolmen suomalaisen kalastajan ryhmän, joka oli laittanut pyyntiin 31 ootto-onkea, joista jokaiseen oli viritetty viidestä kuuteen koukkua eri syvyyksille. Yön yli pyyntiin jätetty syötitetty pilkkivapa tai useampi vapa luokitellaan seisoviksi pyydyksiksi, jotka eivät kuulu luvan piiriin. – Olemme aiemminkin takavarikoineet suuria määriä ootto-onkia, mutta yli 150 koukkua on jonkinlainen ennätys, joka muistutti jo kaupallista kalastusta, kertoo lääninhallituksen kalatalouskonsulentti Dan Blomkvist. Tänä vuonna haastavimmat lajit olivat kampela, siika ja särmäneula, jotka vain yksi joukkue onnistui kiikuttamaan tuomariston tarkistettavaksi. Voittajajoukkue Onkifirma koostui Heinolan, Kotkan ja Joensuun kalastajista. Kisassa annettiin kaikkiaan 989 lajipistettä. Lohenkalastukseen tarkoitetut veneet pysyvät rannalla tänäkin vuonna Tenojoella, koska lohta ei saa kalastaa kannan heikon tilan vuoksi. Tänä vuonna Kalamaratoniin osallistui 53 joukkuetta. Ruotsin tunturialueelle ostettu kalastuslupa oikeuttaa kalastamaan ainoastaan vapavälinein ja yhdellä vavalla. 29 Helsingin Kalamaraton voitettiin tänä vuonna 29 eri kalalajilla. Tapahtuman järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.. Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO SUOMALAISET JÄIVÄT KIINNI RUOTSISSA Suomalaiset saivat taas kyseenalaista mainetta Ruotsissa
Vuonna 2025 ammattikalastuksen lohikiintiötä vähennettiin Suomen ja Ruotsin Pohjanlahden merialueilla noin 36 %:lla edellisvuoteen verrattuna. Vapaaehtoisten toimijoiden istutusmäärä on ollut alle puolet taimenyhdistyksen ensimmäisestä istutuksesta. eri puolille Saaristomerta 8 200 taimenenpoikasta. Vaikka seuran yhtenä keskeisenä tavoitteena on kalastettavan meritaimenkannan ja sitä kautta meritaimenen vapakalastuskulttuurin palauttaminen Saaristomerelle, meritaimenen elinympäristökunnostukset ja pienpoikasistutukset ovat myös seuralle tärkeitä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SA M I RA IT TO LA. Saalislohien keskipaino oli 6,1 kiloa. Rajoitukset laskivat lohisaaliita Viime vuosien heikentyneen lohitilanteen vuoksi lohenkalastusta rajoitettiin tavallista tiukemmin Pohjanlahdella ja Tornionjoella vuonna 2025. 8 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 LYHYET SAARISTOMERELLE LISÄÄ TAIMENIA Elokuussa 2025 perustetusta Saaristomeren Taimen ry:stä tuli kertaheitolla Saaristomeren suurin vapaaehtoisesti taimenia istuttava taho, kun seura istutti 29.4. Rajoitusten seurauksena suomalaiset ammattikalastajat saivat Pohjanlahdelta 7 857 lohta, joka oli noin 87 % Suomen Pohjanlahden lohikiintiöstä. Saaristomerelle on istutettu vuosittain runsaat 10 000 taimenpoikasta, mikä koostuu suurimmalta osaltaan velvoiteistutuksista. Meritaimenkannan palauttaminen Saaristomerelle on pitkä tie, mutta onnistuessaan sen tuloksena saadaan luotua kalastettava kanta, mikä puolestaan lisää Turun saariston kiinnostavuutta matkailukohteena ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä sekä pidentää niiden sesonkia sekä keväästä että syksystä. Luonnonvarakeskus arvioi Tornionjoen suomenpuoleiseksi saaliiksi vajaat 5 400 lohta. Rajoitusten vaikutukset näkyivät erityisesti merellä, jossa lohisaalis oli koko tilastoidun historian pienin
Niiden seurantaa tehdään kuukauden ajan Lapuan alapuoliselle noin 85 kilometrin pituiselle jokiosuudelle asennetuilla automaattisilla vastaanottimilla. Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 9 LYHYET Lähes Vaasan koko Eteläinen kaupunginselkä ja sinne johtavat salmet sekä Onkilahti rauhoitettiin jälleen kalastuksesta 20. 4. - 20. 5. 2026 väliseksi ajaksi. POLIISI MUISTUTTAA HOITAMAAN LUVAT Länsi-Uudenmaan poliisin liikennepartio valvoi 1. Hiidenveden sillan kupeessa poliisi tapasi kalastajia, joista yksi kalasti virveleillä ilman vaadittuja lupia. Lohjan alueella ja tarkasti tässä yhteydessä kalastajien lupia. EL IA S H AR O , KA LA JA VE SI TU TK IM U S O Y TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Tutkija Petri Karppinen vapauttamassa merkittyjä lohen vaelluspoikasia Lapuanjoen Lankilankoskella.. Poliisi kehottaa nyt kaikkia kalastajia huolehtimaan, että luvat ovat kunnossa. Tutkimuksessa merkitään kaikkiaan 60 lohen 2-vuotiasta vaelluspoikasta akustisilla merkeillä. Toinen henkilö kalasti virvelillä ja verkkokalasti rannalta käsin ilman lupia. Pelkkä kalastonhoitomaksun maksaminen ei riitä, mikäli esimerkiksi kalastaa usealla virvelillä. LOHIEN ALASVAELLUSTA TUTKITAAN LAPUALLA Lapuanjoella on käynnistynyt tutkimus, jolla selvitetään lohikalojen vaelluspoikasten vaelluskäyttäytymistä ja reitinvalintaa sekä kuolleisuutta alasvaelluksen aikana Lapuan ja meren välisellä jokiosuudella. Tarkoituksena on turvata kuhan kutu. Kuukauden kalastuskielto oli ajoitettu ahvenen kutuaikaan ja sillä pyritään elvyttämään viime vuosien aikana heikentynyttä ahvenkantaa. kaikki kalastus ongintaa ja rannalta käsin tapahtuvaa viehekalastusta lukuun ottamatta kielletty tietyillä alueilla Lohjanjärvellä, Moisionlahdella, Pappilanselällä, Ristiselällä sekä Aurlahdessa Savikarin matalikolla. Uhan vaelluspoikasille saattavat muodostaa lähinnä petokalojen saalistus, voimalaitoksen turbiinit ja heikko vedenlaatu. 5. – 31. Tarkat kieltoalueet löytyvät Lohjan kaupungin kartasta tai osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Kaikille kolmelle kirjoitettiin asiasta sakko. Lisäksi alueella tavattiin kolmas henkilö, joka lennätti kameralla varustettua dronea ilman, että oli rekisteröitynyt operaattoriksi. 5. Vaasan kaupungin ja elinvoimakeskuksen asettama kalastuskielto koski kaikkea kalastusta. Tutkimuksen tulosten perusteella pyritään arvioimaan edellytyksiä merivaelteisten lohija taimenkantojen palauttamiselle, mahdollisten palauttamista tukevien toimenpiteiden tarpeellisuutta sekä Stadsforsin voimalaitoksen kalataloudellisten velvoitteiden muuttamistarpeita. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos muistutti samalla myös että Lohjalla on 1
10 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 TEKSTI ANNE MÄKELÄ, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalastuksenvalvonnan tilastoinnin monet kasvot
Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 11 Kuinka paljon Suomessa on luvattomia kalastajia tai kuinka monella on jäänyt kalastonhoitomaksu maksamatta. Missä luvattomia kalastajia on eniten. Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvoja Timo Liljendal tarkistaa kalastonhoitomaksua asiakkaan puhelimesta.. Onko luku paljon vai vähän. Onko valvontaa vähän, sopivasti vai liikaa
Hankkeessa selvitettiin myös 117 §:n mukaisten tapahtumailmoitusten määrä vuodelta 2024, mutta siihen palataan jossain toisessa yhteydessä. Kyselyssä ei ollut huomioitu sitä, oliko jollakin paikallisen vapaluvan ylittävä määrä vapoja pyynnissä. Määräaikaan mennessä kyselyyn tuli 67 vastausta, joista 11 seuloutui pois erilaisista syistä (tyhjät vastaukset, ei valvontaa yms). Lähes 6 000 valvontatuntia ja yli 9 000 asiakasta Joillakin alueilla valvotaan, tarkastetaan ja syynätään enemmän kuin toisilla. Paikallisten vapalupien tarkastusten määrä ilmoitettiin kyselyssä niin alhaiseksi, että se ei anna mahdollisuuksia laajaan alueelliseen vertailuun. Kalatalousalueiden valvonnoissa tarkastettiin kalastonhoitomaksu yhteensä 9 056 henkilöltä vuonna 2024. Kyselyssä tiedusteltiin myös valtuutettujen kalastajien määrää ja vuonna 2024 tehtyjä valvontatunteja. Kalastuksenvalvonnan tulosten kirjaaminen ja tilastointi on kalastuksenvalvojan ja toimeksiantajan välinen asia, jota ei ole lainsäädännössä juurikaan säädelty. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Metsähallituksen erävalvonta tarkasti vuonna 2024 yhteensä 6 794 asiakasta – toki pienemmällä henkilöstömäärällä. Lisäksi kysymys koskee vain kalatalousalueiden myymiä vapalupia, joita kaikilla kalatalousalueilla ei ole myynnissä. Kalastusoikeuden osoittava merkki puuttui 6 %:sta tarkastetuista pyydyksistä. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tilastoitava tieto kalastuksenvalvonnasta vuodelta 2024; tarkastettujen kalastajien ja pyydysten määrät, kuinka moni asia oli kunnossa, mitä puutteita ja rikkeitä oli, mitä rikkeistä seurasi. Pyydyksiä tarkastettiin eniten Päijät-Hämeessä, mutta pyydysten osalta tarkastettujen määrä ei korreloinut rikkeiden/puutteiden määrän kanssa samalla tavalla kuin kalastonhoitomaksujen kohdalla; eniten rikkeitä kaikessa pyydysten merkinnässä (liput, heijastimet, narut, kalastusoikeuden osoittavat merkit, nimija yhteystiedot) oli Pohjois-Savossa ja vasta sen jälkeen Päijät-Hämeessä. Selittäviä tekijöitä voi olla useita aina väestön keskittymisestä kalastajamääriin, järvipinta-alaan, maakunnan kokoon ja valvontaan käytettävien resursseihin asti. Kokonaisuutena 24 % tarkastetuista pyydyksistä sisälsi jonkinlaisen puutteen. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että vastauksia ei saatu maakunnallisesti tarpeeksi monelta kalatalousalueelta. Paikallisen vieheluvan oli jättänyt maksamatta 180 henkilöä tai venekuntaa eli 10 % tarkastetuista. Kaikkiaan 9 056 henkilöltä tarkastetuista kalastonhoitomaksuista; • 1 122 kalastajaa vapautettiin kalastonhoitomaksusta iän perusteella (alle 18 ja yli 69-vuotias); • 234 kalastajalla oli kalastonhoitomaksu maksamatta; • 97 kalastajaa sai näyttömääräyksen. Yleisimmät ongelmat liittyivät pyydysten merkitsemiseen sekä vaadittaviin yhteystietoihin. Sen sijaan näyttömääräyksiä annettiin eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Todellinen, tarkastettujen lisälupien määrä on siis paljon suurempi. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaata edustaa tässä kyselyssä yksi kalatalousalue ja Pohjois-Savoa seitsemän. Tulos on linjassa Metsähallituksen erävalvontaraportin kanssa, jonka mukaan kalastajista 95 prosentilla olivat luvat kunnossa. 12 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 L uvaton kalastus ja siihen liittyvät faktat sekä toisinaan uskomukset, kertomukset ja legendat herättävät kauttaaltaan ja paljon kysymyksiä. Uudellamaalla tarkastettiin eniten kalastajia Ylivoimaisesti eniten kalastonhoitomaksutarkastuksia oli Uudellamaalla. Sen sijaan tapahtumailmoituksen tekemisestä elinvoimakeskukselle säädetään kalastuslain 17 §:ssä. Kyselyyn vastanneilla kalatalousalueilla on yhteensä 448 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, jotka valvoivat yhteensä lähes 6 000 tuntia vuonna 2024. Myös maksamattomat, kuten myös maksetut, kalastonhoitomaksut keskittyvät Uudellemaalle. Yli 10 000 tarkastettua pyydystä Kalatalousalueiden kalastuksenvalvojat tarkastivat vuonna 2024 reilut 10 000 pyydystä (katiska, verkko, rysä, verkkojata). Eniten paikal. Näin sopii suuressa väestökeskittymässä ollakin. Koko maan kattavaa tilastoa kalastuksenvalvonnasta ei ole, koska kalatalousalueiden, osakaskuntien ja Metsähallituksen tekemä kalastuksenvalvonta ja valvontatulosten kirjaaminen on hyvin eriytynyttä. Kalatalouden Keskusliiton KOVA-hankkeessa selvitettiin Webropol-kyselyllä kaikkien Suomen kalatalousalueiden toteuttaman kalastuksenvalvonnan tilastot kalatalousalueittain vuodelta 2024. Kysely oli jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen osa käsitteli kalatalousalueiden perustietoja, toinen osa kalastonhoitomaksun valvontatuloksia ja kolmas paikallisen vapaluvan ja pyydyskalastuksen valvontatuloksia. Pohjois-Savossa tulokseen vaikutti se, että kahdella kalatalousalueella kohdistettiin merkittäviä valvontaiskuja rapumertoihin. Valtuutettujen valvojien määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta tosiasiassa yksi valtuutettu valvoja saattoi voi valvoa useilla kalatalousalueilla. Kalastonhoitomaksun lisäksi maksettavia vapalupia tarkastettiin kyselyn mukaan noin 1 798 henkilöltä tai venekunnalta
Vapautettu iän perusteella 12 % KHM maksettu 49 % KHM maksamatta 3 % Näyttömääräys 1 % Puuttuva tieto 35 % 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 Et el äK ar ja la Et el äPo hj an m aa Et el äSa vo Ka in uu K an ta -H äm e K es ki -P oh ja nm aa K es ki -S uo m i K ym en la ak so La pp i Pi rk an m aa Po hj an m aa Po hj oi sK ar ja la Po hj oi sPo hj an m aa Po hj oi sSa vo Pä ijä tH äm e Sa ta ku nt a U us im aa Va rs in ai sSu om i Tu nt em at on Va lv on ta tu nn it (h ). Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 13 Kyselyyn vastanneiden kalatalousalueiden (n = 56) kalastuksenvalvontaan käyttämät valvontatunnit maakunnittain vuonna 2024. Kalastonhoitomaksujen tarkastusten tulokset kalatalousalueilla vuonna 2024. Puuttuva tieto (virhe kysymyksenasettelussa) sisältää iän perustella vapautettuja ja kalastonhoitomaksun maksaneita kalastajia
Kaikki kunnossa 76 % Puutteita pyydyksen merkinnöissä (liput, kohot ja heijastimet ym.) 9 % Kalastusoikeuden osoittava merkki puuttui… Asettajan nimija yhteystiedot puuttuivat 9 %. Samalla hän tähdentää tarkoituksenmukaisuutta valvontatulosten kirjaamisessa. heistä kalastaa vieheluvalla, iän perusteella tai kalastonhoitomaksulla yhdellä vavalla.” Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Ismo Kolari näkee, että valvontasovelluksesta saatava tieto kuvaa maan kokonaistilannetta hyvin, vaikka se ei olekaan kaikilla alueilla käytössä. 14 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 lisia vapalupia tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaalla (52 % kaikista viehelupatarkastuksista) ja toiseksi eniten Pohjois-Karjalassa (23 % kaikista viehelupatarkastetuista). Myös esimerkiksi näyttömääräyksiä koskeviin kysymyksiin jätti vastaamatta 27 % vastaajista. Osalla alueista on käytössään valvontasovellus, johon valvonnan tulokset kirjataan, eivätkä sovellukseen kerätyt tiedot vastanneet kaikilta osin kyselyn kysymyksiä. Valvonnan tuloksien kirjaamisessa alueellisia eroja Ensimmäinen ja tärkein kyselyn tulos on kuitenkin se, että kalatalousalueilla on hyvin erilaisia tapoja kirjata ja tilastoida valvonnan tuloksia. 18 % vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen siitä, kuinka monella tarkastetulla henkilöllä oli kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalatalousalueella tarkastettiin 18 vetouistelijaa, mutta sitä ei tilastoida, kuinka moni esim. Tärkeintä on mielestäni kirjata ylös ne tilanteet, jolloin luvat eivät ole kalastajalla kunnossa. Pohjois-Karjalassa puolestaan perinteiseen valvontalomakkeeseen on lisätty uusi kohta: estetty kalastus. Jos kalastuskieltotai rajoitusalueella nähdään henkilö kulkemassa esimerkiksi vavan kanssa kohti rantaa ja tilanteeseen puututaan, niin se merkitään lomakkeeseen estettynä kalastuksena, toiminnanjohtaja Taina Ahosola Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksesta valottaa. Esimerkiksi 34 % vastaajista ei pystynyt vastaamaan kysymykseen siitä, kuinka moni tarkastuksen kohteeksi joutuneista henkilöistä oli iän perusteella vapautettu kalastonhoitomaksusta. Se on kuitenkin se kalastuksenvalvonnan tarkoitus, eikä niinkään kirjata ylös sitä, kuinka monella luvat olivat kunnossa, Kolari sanoo. Sama ilmiö toistui paikallisia vapalupia ja pyydyslupia koskevien vastausten kohdalla. Pyydysten tarkastusten tulokset kalatalousalueilla vuonna 2024. Tämän huomasi hyvin kyselyn avoimissa vastauskentissä: ”Kyselyyn vastaaminen oli vaikeaa, sillä valvojat eivät ole tilastoineet kaikkea kyselyn edellyttämällä tarkkuudella.” ”Valvojilta ei ole tähän mennessä pyydetty näin tarkkoja tietoja.” ”Ei tilastoida erikseen vain paikallisten viehelupien tarkastusta
Samaan aikaan luku on paljon vähemmän kuin etukäteen kerrotut kalalegendat antoivat odottaa. Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 15 Tämmöisiä tapauksia meillä on ollut esimerkiksi syysrauhoituksen aikana Pielisjoella, Ahosola jatkaa. Paikallisen vieheluvan oli jättänyt maksamatta noin 10 % tarkastetuista. KOVA-HANKE KOVA – kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluekoulutuksen kehittämishanke 2025–2026 on Kalatalouden Keskusliiton hallinnoima maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittama hanke, jonka yhtenä osana on selvittää kalatalousalueiden kalastuksenvalvonnan tilastoja.. Osalla vastauksen antaneista vaparajoituksen ylittäminen sisältyi tähän lukuun, mutta sitä ei kyselyssä tarkemmin kartoitettu. Luvatta kalastaneiden määrä on varsin pieni Palataanpa sitten alkuun ja siellä esitettyihin kysymyksiin. Jokainen maksamaton kalastonhoitomaksu ja lupa on liikaa, onhan se pois kalavesien hoidosta. Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen asettaa valvojan viestimerkin, jossa kerrotaan, että pyyntipaikan varaaminen jättämällä veteen tyhjä lippusalko on kiellettyä. Vuoden 2024 kalatalousalueita koskevassa aineistossa kalastonhoitomaksun oli jättänyt maksamatta reilu 200 tarkastettua kalastajaa, joka oli 3 % tarkastetuista kalastajista. Luku ei tietenkään kerro muiden tahojen tekemästä valvonnasta ja niiden tuloksista. Kuinka monella on jäänyt kalastonhoitomaksu maksamatta ja onko kyseinen luku paljon vai vähän. Pyydyksistä kalastusoikeuden osoittama merkki puuttui 6 %:sta tarkastetuista pyydyksistä
Kalatalouden Keskusliiton uusi juuri ilmestynyt esite auttaa näiden asioiden ratkaisemisessa. 16 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 Miten auttaa osakaskuntaa järjestäytymään tai käynnistämään toimintaansa uudelleen. Entä kun on epäselvyyttä, onko osakaskunta järjestäytynyt vai ei tai harkitaan järjestäytymistä. Osakaskuntatoiminnan elvyttäminen TEKSTI ANNE MÄKELÄ, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Yhteinen vesialue (osakaskunta) on kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluva vesialue. Osakaskunnan osakkaaksi pääsee saamalla omistukseensa kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen vesialueeseen. Osakaskunta voi olla järjestäytynyt tai järjestäytymätön. Lisäksi säädettiin, että järjestäytyneet kalastuskunnat toimivat yhteisaluelaissa tarkoitettuina järjestäytyneinä osakaskuntina lainmuutoksen tullessa voimaan ja silloin voimassa olleiden sääntöjensä mukaisesti, kunnes kalastuskuntien säännöt on tarkistettu yhteisaluelain säännösten mukaisiksi. Järjestäytymättömällä osakaskunnalla ei siis voi olla toimitsijaa, hoitokuntaa tai sääntöjä, mutta se voi silti kokoontua kenen tahansa osakkaan kutsumana. Oikeustoimikelpoisuus ei ole riippuvainen järjestäytymisestä. Osakaskunta edunvalvojana Osakaskunnan tehtäviin kuuluu muun muassa kalavesien hoitaminen, mutta vesialueen omistajilla on usein mahdollisuus vaikuttaa myös muuhun vesialueen käyttöön. Kalastuskunnat muuttuivat osakaskunniksi Toisinaan paikalliset muistelevat vesialueella joskus toimineen kalastuskunnan, joka vastasi kalavesien hallinnoinnista ja kalastuksen järjestämisestä. Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 17 S uomessa on yli 20 000 yhteistä vesialuetta eli osakaskuntaa ja niissä noin 1,5 miljoonaa osakasta. Lakimuutoksen yhteydessä säädettiin, että kalastuskunnan johtokunta jatkaa yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokuntana, kunnes osakaskunnan kokouksessa valitaan uudet hoitokunnan jäsenet. Osakaskunta on automaattisesti oikeustoimikelpoinen. Järjestäytyneellä osakaskunnalla on säännöt, sääntöjen mukaiset kokoukset sekä hoitokunta tai toimitsija. Paikoin toimi. Vuonna 2001 lakimuutoksella kalastuskunnat muuttuivat osakaskunniksi. Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Osakaskunnalla on myös tietyin edellytyksin oikeus lähettää edustaja kalatalousalueen kokouksiin ja saada omistajakorvauksia kalastonhoitomaksuvaroista. Osuudet yhteisiin vesialueisiin ilmenevät Maanmittauslaitoksesta saatavasta kiinteistörekisteriotteesta. Osakaskuntaan kuuluvat ne kiinteistöjen omistajat, joilla on osuus yhteiseen vesialueeseen (osakkaat). Siltä osin kuin säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan kuitenkin yhteisaluelakia. Tämä onnistuu parhaiten järjestäytyneen osakaskunnan kautta, joka valvoo osakkaiden ja vesistön etua sekä antaa lausuntoja ja lupia hankkeisiin
Kutsutavan on oltava tasapuolinen ja riittävän luotettava. Voitte valita hoitokunnan sijasta myös toimitsijan. Osakaskunta voi toimia järjestäytymättömänä, mutta järjestäytyneellä osakaskunnalla on paremmat mahdollisuudet toimia aktiivisesti sekä hoitaa rahaliikennettään. Kutsu voidaan toimittaa myös sähköpostitse tai muuta tietoliikenneyhteyttä käyttäen sellaisille osakkaille, jotka ovat ilmoittaneet tietoliikenneyhteyden kutsun toimittamista varten. Suuri osa yhteisaluelain säännöksistä on kuitenkin pakottavaa lainsäädäntöä, eivätkä säännöt saa olla sen kanssa ristiriidassa. 20XX klo 00.00 PAIKASSA Y, jossa päätetään uuden hoitokunnan, toiminnantarkastajien ja tarvittavien edustajien valinnasta, tilinkäyttöoikeuksista, osakaskunnan asiakirjojen ja sopimusten selvittämisestä ja kalastuksen järjestämisestä. Osakaskunnan säännöt ja yhteisaluelaki Ensimmäinen askel osakaskunnan aktivoimisessa on varmistaa, onko osakaskunta sittenkin järjestäytynyt ja onko sääntöjä löydettävissä. Elinvoimakeskuksilta pitäisi löytyä vanhojen kalastuskuntien sääntöihin liittyvät asiakirjat. 1. Osakkaita pyydetään ottamaan mukaan henkilöllisyystodistus, lainhuutotodistus ja mahdolliset valtakirjat, ja saapumaan kokouspaikalle klo 00.00 alkaen. Osakaskunta tai kalaskunta on voinut edetä asiassa niinkin pitkälle, että se on hyväksynyt kokouksessaan itselleen säännöt, mutta kalatalousviranomaisen käsittely puuttuu. Lisätietoja NN ja yhteystiedot. Siltä osin kuin säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan kuitenkin yhteisaluelakia. Jos kukaan osakkaista ei halua huolehtia järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja sen muusta järjestämisestä, joku osakkaista voi valtuuttaa haluamansa tahon kutsumaan kokouksen koolESIMERKKI KOKOUSKUTSUSTA Kutsu XXX osakaskunnan kokoukseen/ sääntömääräiseen kokoukseen* XX. Jos säännöissä ei ole mainintaa kutsutavasta, noudatetaan yhteisaluelain säännöksiä, joista viimeisimmät ovat astuneet voimaan 1. 9. 2026. Järjestäytynyt osakaskunta voi sääntöjensä kautta tarkentaa yhteisaluelain kokousmenettelyjä, koolle kutsumista sekä hoitokuntaa koskevia lainkohtia. Järjestäytymättömän osakaskunnan kutsuminen Järjestäytymättömän osakaskunnan koolle kutsumisessa noudatetaan yhteisaluelain säännöksiä. Osa säännöksistä koskee sekä järjestäytynyttä että järjestäytymätöntä osakaskuntaa ja osa koskee vain järjestäytynyttä osakaskuntaa. Mikäli niitä ei elinvoimakeskuksella ole, niin oletettavasti sääntöjen vahvistamista ei ole haettu. Varmistakaa, että osakaskunnan säännöt ovat yhteisaluelain mukaiset. Aktivoikaa alueen vapaa-ajan asukkaita ja muita toimijoita. Jos säännöt löytyvät, kokouskutsut hoidetaan niin kuin säännöissä on määrätty. 18 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 taan edelleen 2000-luvun alkua vanhempien sääntöjen varassa ja yhteisaluelakia tarvittavilta osin soveltaen. Osakaskunnasta tulee järjestäytynyt, kun se on kutsunut koolle kokouksen, hyväksynyt itselleen säännöt ja Lupaja valvontavirasto on vahvistanut ne. Mikäli hoitokuntaan on hankalaa saada ihmisiä, muistakaa, että hoitokunnan jäsenet voivat olla muitakin kuin osakkaita. 2. Lisäksi kalastuskunnat saattoivat hakea vapautusta järjestäytymisestä. On syytä muistaa, että osakaskunnan kokouksessa saadaan päättää vain niistä asioista, joista on mainittu kokouskutsussa. Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista. Osakaskunnan koolle kutsuminen Järjestäytynyt osakaskunta kutsuu kokouksen koolle säännöissä määrätyllä tavalla. Yhteisaluelain tulkintoja koolle kutsumisesta on käsitelty oikeuskäytännössä vain vähän ja viimeisimmän lainsäädäntömuutoksen jälkeen ei vielä ollenkaan. Yhteisaluelain mukainen kutsu Kutsu osakaskunnan kokoukseen toimitetaan kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai julkaisemalla kutsu yhdessä tai useammassa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. XX. Mikäli vapautus on myönnetty, osakaskunta katsotaan järjestäytymättömäksi. Hän huolehtii myös muista kokouksen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä. Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että kokouksesta tiedotetaan osakkaille muulla luotettavalla tavalla. Yhteisaluelaki sisältää säännöksiä osakaskunnan kokouksesta, säännöistä, hoitokunnasta ja toimitsijasta, muutoksenhausta ja oikeudenkäynnistä sekä erinäisiä muita säännöksiä. *Voidaan viitata osakaskunnan sääntöihin, jos niissä on joustoa ajankohdan suhteen.. Osakaskuntatoiminnan elvyttäminen Osakaskunnan tärkein voimavara ovat sen ihmiset. Mikäli osakaskunta ei halua järjestäytyä, on kuitenkin syytä kutsua koolle kokous ja valtuuttaa yksi osakas toimimaan osakaskunnan yhteyshenkilönä
• Toimintaa voidaan järkeistää kokoamalla toimintoja vesialueella keskitetysti yhdelle yhteisölle. Suunnittele kokous: • kokouskutsu lähetetään sääntöjen mukaisesti, säännöt eivät saa olla yhteisaluelain kanssa ristiKalatalouden Keskusliiton uusi esite osakaskuntatoiminnan elvyttämisestä ilmestyy syksyllä.. Sopimusoikeus antaa osapuolille suhteellisen vapaat kädet laatia tarpeellisia sopimusehtoja. Osakaskunnan kokouksesta on pitkä aika Yhteisaluelain 29 §:n mukaan, jollei hoitokunta tai toimitsija kutsu koolle osakaskunnan tai edustajiston kokousta, joka sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä määrättynä aikana, osakkaalla tai edustajiston jäsenellä on oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella. Mikäli on olemassa epäilys siitä, että osakaskuntien yhteystiedot eivät ole enää ajan tasalla, on suositeltavaa tilata osakaskiinteistöjen tiedot osoitteineen Maanmittauslaitoksesta. Valitkaa kokouksessa hoitokunta tai toimitsija ja laatikaa säännöt: • säännöt täytyy vahvistaa Lupaja valvontavirastossa • pankin ja muiden sähköisten kanavien käyttöoikeudet Avaa pankkitili. Jos kyseessä on osakaskunta, joka ei ole pitänyt kokouksia pitkään aikaan, mutta säännöt ovat olemassa ja ne on vahvistettu, kokouksen koolle kutsumiseen liittyviä osakaskunnan sääntöjä seurataan yhdessä yhteisaluelain kanssa. Suomen Kalastuslehti 4/2026 • 19 riidassa/täydentävin osin noudatetaan yhteisaluelakia. Jos osakaskunnan toiminta on hiipunut ja sääntöjä ei ole enää löydettävissä eikä niitä löydy elinvoimakeskuksiltakaan, kokouksen järjestämisessä noudatetaan yhteisaluelain säännöksiä. Selvitä, mihin kalatalousalueeseen osakaskuntasi kuuluu: • omistajakorvaukset ja kalatalousalueen kokoukset Kysy neuvoa paikallisesta kalatalouskeskuksestasi. 3. Askelmerkit järjestäytymiselle Selvitä onko osakaskunnalla olemassa säännöt. Maanmittauslaitos perii tästä maksun. • Yllä kerrotut menettelyt vaativat kuitenkin osakaskunnan kokouksen koolle kutsumista jotta sopimuksista voidaan päättää. • Kalavedet voidaan vuokrata kaupalliselle kalastajalle, yhteisölle, yksityishenkilölle, kalastusyhdistykselle, yritykselle tai toiselle osakaskunnalle. ahven.net -> osakaskunnat Lupaja valvontaviraston sivusto osakaskuntien sääntöjen vahvistamiselle lvv.fi -> aiheet -> yhteisöt ja yhdistykset le. Neuvoa tähän saa esimerkiksi paikalliselta kalatalousalueelta tai kalatalouskeskukselta. Lisätietoa osakaskuntatoiminnasta, säännöistä ym. Vaihtoehtoja järjestäytymiselle Mikäli osakaskunta ei löydä aktiiveja osakaskunnan pyörittämiseen, tehtävien siirtäminen on yksi mahdollisuus. • jos sääntöjä ei löydy tai säännöissä ei ole mainintaa kokouskutsusta, noudata kokouskutsun lähettämisessä yhteisaluelakia • järjestäytymätön osakaskunta noudattaa kokouskutsun lähettämisessä yhteisaluelakia • hanki osakasluettelo Maanmittauslaitoksesta (maksullinen) Laadi kokouskutsu ja valmistele esityslista. Toinen vaihtoehto on, että osakas voi pyytää Maanmittauslaitosta määräämään heidän virkamiehen huolehtimaan kokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä osakkaan ilmoittamalla tavalla. Osakaskuntatoiminnan ulkoistaminen sopimuksilla: • Osakaskunta voi kalastuslain 121 § nojalla halutessaan siirtää osan tai kaikki kalastuksen järjestämiseen ja kalakantojen hoitoon liittyvät tehtävänsä kalatalousalueen hoidettavaksi. Koolle kutsumisessa noudatetaan osakaskunnan sääntöjä
RA IS A N IK U LA , LU O N N O N VA RA KE SK U S. 20 • Suomen Kalastuslehti 4/2026 Kutupesän merkintä käynnissä Pielisjoen Laurinvirralla