Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 1 4/2025 Kalastusrikoksia ja -rikkomuksia
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 15,90 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta: 15,90 € KALASTUKSENVALVOJAN OPAS Uudistettu Kalastuksenvalvojan opas on tiivis ja selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. 2 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 Tietoa vesille ahven.net SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS Uudistunut Suomen kalojen tunnistusopas esittelee kaikki Suomen vakituiset kalalajit, vieraslajit sekä eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Opas soveltuu kalastuksenvalvojan kokeeseen valmistautumiseen tai kalastuksenvalvojan käsikirjaksi
AR I SA VI KK O , LU O N N O N VA RA KE SK U S 16 20. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 3 Sisältö 10 ?Kalastusrikkomukset Suomessa 16 Kuinka teet ilmoituksen Omakalassa 18 Uudenmaan alueen kalastuksenvalvojat koolla 20 Päätähtenä kotimainen kala 22 Lisää järvikalaa, kiitos 24 Kertakäyttödirektiivi iskee kalastusvälineisiin 28 Inarijärven järvitaimen 32 Uusia tutkimustuloksia järvija merilohen risteyttämisestä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Poliisivene kalastuksenvalvontatehtävässä kesäisellä Lohjanjärvellä. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2025 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 20,00 €. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
KESKUSLIITTO ON kirjelmöinyt aiheesta alkuvuoden aikana maaja metsätalousministeriöön. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 5 Kaupallinen kalastus yleiskalastusoikeudella PÄÄKIRJOITUS Kalastuslain 7 §:ään voi olla tarpeen tehdä rajaus kaupallista kalastusta koskien.” KESKUSLIITOSSA OLEMME alkuvuoden aikana saaneet useita yhteydenottoja liittyen kalastonhoitomaksuun sisältyvään yleiskalastusoikeuteen. Kuhakantojen kehittämiseksi tehdyn työn koetaan nyt hyödyttävän lähinnä liikkuvia vapakalastajia ja vesialueen omistajien vaikutusmahdollisuudet asiaan ovat hyvin rajalliset. Kalastusta koskeviin säädöksiin, esimerkiksi yleiskalastusoikeutta koskevaan kalastuslain 7 §:ään voi olla tarpeen tehdä rajaus kaupallista kalastusta koskien. Osa tämän mahdollisuuden hyödyntäjistä on rekisteröitynyt 2. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kaupallisen vapakalastuksen täyskiellon sijaan pyyntimuoto olisi hyvä saada jatkossa paikallisen luvituksen ja seurannan piiriin. TÄMÄ ILMIÖ laajentuessaan on mielestämme selkeästi vastoin kalastuslain yleiskalastusta sekä saaliin ensimyyntiä koskevien pykälien alkuperäistä tarkoitusta. Kuhakantojen vahvistuminen ja kaikuluotaintekniikan kehittyminen ovat mahdollistaneet todella suurten päiväsaaliiden pyytämisen pelkästään yleiskalastusoikeutta käyttäen ja näitä saaliita on kasvavassa määrin myynnissä. ryhmän kaupallisiksi kalastajiksi, osa toimii harmailla markkinoilla
LYHYET Rajoituksia merialueen kaupalliseen lohenkalastukseen Valtioneuvosto on rajoittanut kaupallisten kalastajien lohenkalastusta isorysillä siten, että alkukauden kalastusaikaa lyhennetään 1?–?2 viikolla myöhentämällä kalastuksen aloitusta. 4. SA KU SA LO N EN , KE SK ISU O M EN KA LA TA LO U SK ES KU S VUOROKAUSILUVAT NUORTEN SUOSIOSSA Metsähallituksen mukaan suomalaiset ovat kalastaneet yhtä innokkaasti viimeksi vuonna 2020, jolloin koronapandemia sotki monen muut lomasuunnitelmat. ja Perämeren pohjukan 17.?6. Mitali ojennettiin Veli-Matille Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Varjolassa 25. 6 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 PAANASELLE 100-VUOTISMITALI Kalatalouden Keskusliitto on myöntänyt Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen hakemuksesta Veli-Matti Paanaselle liiton korkeimpana tunnustuksena 100-vuotismitalin. Näin voi päätellä kalastonhoitomaksujen menekistä: maaliskuun loppuun mennessä niitä oli lunastettu 45 000 kappaletta, eli 33 prosenttia keskimääräistä enemmän. Ryhmään I ja II kuuluvat kaupalliset kalastajat saavat lisätä rysämäärää kahteen isorysään rajoitusvyöhykkeittäin säädettyinä päivinä ja myöhemmin neljään. Pyydysmäärien lisäksi rajoitetaan kaikilla alueilla saalismäärää siten, että kaupallinen kalastaja saa alkukaudella pyytää enintään 20 prosenttia hänen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstään. 2025. Alkuvaiheessa ryhmään I kuuluva kaupallinen kalastaja saa käyttää yhtä isorysää. Veli-Matti Paananen on ollut työuransa aikana vesienomistajien ja Kalatalouskeskuksen läheinen yhteistyökumppani. Toimintaedellytysten heikentymisestä huolimatta lohikiintiö on edelleen kuitenkin kalastajien hyödynnettävissä. Uusi ilmiö on, että nuoret lunastavat vuorokausimaksuja enemmän kuin koskaan.. Saaristomeren ja Selkämeren kalastus alkaa 5.?6., Merenkurkun 10.?6., Perämeren 15.?6
ANKERIASHANKE PIRKANMAALLE Pirkanmaan Kalatalouskeskus on käynnistänyt kolmevuotisen Kokemäenjoelta Sargassomerelle -hankkeen, jossa tavoitteena on ankeriaan lisääntymisedellytysten parantaminen. Kalamäärä on etukäteisarvioon nähden erinomainen. Ankeriashankkeen kustannusarvio on yli 70 000 euroa. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 181 Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen Hiitolanjoen kalalaskuri -hankkeen raportin mukaan vuonna 2024 Hiitolanjokeen nousi arviolta noin 181 kappaletta yli 50 cm Laatokan järvilohta ja -taimenta. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Ankeriaita kalastetaan Kokemäenjoen vesistön järviltä ja siirretään joen alimman, Harjavallan voimalaitoksen alapuolelle, josta ne pääsevät aloittamaan merivaelluksensa. Päärahoitus tulee Kuha-Suomen Kalaleaderin kautta Euroopan meri-, kalatalous-, ja vesiviljelyrahastolta (EMKVR). Kaupalliset kalastajat pystyvät arvion mukaan hyödyntämään pääosin Suomen huomattavasti pienentyneen noin 9 000 lohen kiintiön, vaikka kalastus ajoittuukin rajoitusten takia aiempaa myöhempään ajankohtaan. Omarahoituksesta vastaavat Kokemäenjoen yläosan ja Pirkkalan kalatalousalueet ja kalatalouskeskus
Tuote nappasi kilpailun pääpalkinnon voittamalla horeca-sarjan. Kuukauden kalastuskielto on ajoitettu ahvenen kutuaikaan ja sillä pyritään elvyttämään viime vuosien aikana heikentynyttä ahvenkantaa. Vaasan edustalla vanhempien ahventen osuus on ollut vähäinen, minkä lisäksi kalastuskokoisten ahventen määrä jää loppukesällä ja syksyllä vähäisemmäksi. 4. 5. Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue on poikkeusluvalla öljynnyt merimetson munia Juckasgrynnanin kohdalla. Keskeisinä syinä ahvenkantojen heikentymiseen ovat liian voimakas kalastus erityisesti ahventen kutuaikaan sekä alueella runsaslukuisena esiintyvä merimetso. Vaasan kaupungin ja ELY-keskuksen asettama kalastuskielto koskee kaikkea kalastusta. Voitto on historiallinen, sillä suomalaiset tuotteet eivät ole koskaan ennen saaneet kisassa voittoa. 8 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 LYHYET KALASTUSKIELTO VAASAN VESILLE Lähes koko Vaasan Eteläinen kaupunginselkä ja sinne johtavat salmet sekä Onkilahti rauhoitettiin jälleen kalastuksesta 20. Kirjolohipekoni voitti pääpalkinnon Arvostetun Seafood Excellence Global -kilpailun voittajaksi on valittu Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni. Kilpailussa oli tällä kertaa mukana 40 finalistia kaikkiaan 15 eri maasta ympäri maailman. Kirjolohipekoni palkittiin myös Suomessa maaliskuussa Fastfood, Café & Restaurant Expo -messuilla sekä yleisön suosikkina että tulevaisuuden tuotteena. – 20. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PR O KA LA. Kalastuskiellon lisäksi myös merimetson vaikutuksia ahvenkantaan pyritään hillitsemään. Voimakas kalastus keväällä näkyy kalakannan kokoja ikärakenteessa. Toimenpiteellä pyritään vähentämään poikastuotantoa ja näin rajoittamaan merimetsokantaa. Seafood Excellence Global -kilpailu järjestetään vuosittain Barcelonassa osana Seafood Expo Globalia, maailman suurinta kala-alan tapahtumaa
Kudusta alkaa kriittinen aika, jolloin kala on erityisen haavoittuva. Suurimmat avustukset myönnettiin Saimaan vesiensuojeluyhdistykselle Mikkelin alapuolisen Saimaan valuma-alueen kunnostuksen suunnitteluhankkeelle (132 900 €) ja Itä-Puulan – Korpijärven osakaskunnan Naarankijärven ruoppaushankkeelle (72 300 €). 6. Tenon lohikannat ovat jääneet yhä kauemmaksi hyvästä tilasta ja riittävää emomäärää kuvaavien kutukantatavoitteiden täyttymisestä. välisenä aikana. 5. Kuhan suojelun varmistamiseksi kalastusta rajoitetaan useilla alueilla Tammisaaren–Pohjan kalatalousalueella 15. Yhden merivuoden pikkulohien poikkeuksellisen vähäinen määrä vuonna 2024 ennakoi erittäin heikkoa isompien lohien nousua vuodelle 2025. – 15. Avustuksia hakivat osakaskunnat (11 hakemusta), vesiensuojeluyhdistykset (4 hakemusta), sekä kaupungit ja kunnat (2 hakemusta). Monilla muillakin Uudenmaan kalatalousalueilla on kuukauden mittaisia rauhoitusaikoja keväisin ja alkukesällä kuhan kuturauhan turvaamiseksi. Tenolla ei kalasteta lohta ensi kesänä. Matkailijoita varten tarjolla on lupa, joka oikeuttaa keveiden perhokalastusvälineiden käyttöön. Sekä lohen kutukannat että arviot lohikantojen koosta ennen minkäänlaista kalastusta olivat poikkeuksellisen alhaisia. Järvellä kalastus on kielletty lukuun ottamatta onkimista ja rannalta tapahtuvaa viehekalastusta. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 9 LYHYET PYYNTIRAJOITUKSIA MERIALUEELLE Alkukesällä kuha kutee Etelä-Suomen sisävesissä ja saaristoalueilla. Myönnettyjen avustusten määrä vaihteli tänä vuonna 2 400 eurosta 132 900 euroon. RO ST IS LA V ST EF AN EK /S H U TT ER ST O CK .C O M. Tänä aikana kuha on erityisen helppo pyydystää, ja jos se pyydetään pois, mäti jää suojaamatta ja on helppoa saalista muille kaloille. OSAKASKUNNALLE YLI 70 000 EUROA VESISTÖKUNNOSTUKSEEN Etelä-Savon ELY-keskus myönsi avustuksia vesistökunnostuksiin yli 300 000 euron edestä. Lohikantojen tila heikkeni selvästi aiempiin vuosiin verrattuna kesällä 2024. Kudun jälkeen koiras jää vartioimaan mätimunia aggressiivisesti. Tenolla saa edelleen kalastaa muita lajeja kuin lohta. Merialueella kielto koskee viehekalastusta, verkkoja rysäkalastusta. Tarkasta kalastusrajoitukset ja rauhoitusajat kalastusrajoitus.fi -palvelusta. Kalastajan velvollisuus on aina ennen kalaan lähtöä selvittää voimassa olevat kalastusrajoitukset. Högbensjön-järveä koskevat määräykset ovat uusia tästä vuodesta alkaen
Vastauksena saimme 25 oikeuden päätöstä. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, NIINA KOIVUNEN JA RASMUS ÅKERBLOM, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Mitä ne paljastivat. 10 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 Kalastusrikkomukset Suomessa oikeustilastoja vuosilta 2022–2024 Kalatalouden Keskusliitto lähetti tietopyynnön käräjäoikeuksille koskien lähivuosien kalastusrikkomuksia ja -rikoksia
Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 11 Poliisivene valvomassa vesiliikennettä ja kalastusta Lohjanjärvellä kesällä 2021.
Sen sijaan saman käräjäoikeuden toinen tuomari piti toisen kalastajan meritaimenen pyytämistä vavalla vähäisenä rikoksena ja vapautti kalastajan kokonaan syytteistä. Oikeudessa 22 käsitellyn tapauksen rikosnimikkeitä olivat luvaton pyynti (8 kpl), kalastusrikkomus (11 kpl) ja kalastusrikos (3 kpl). Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun nimissä näin ei tietenkään pitäisi käydä vaikka jokainen oikeustapaus onkin yksilöllinen. Tarinoiden mukaan ongelmana on ollut milloin poliisin haluttomuus tehdä asialla jotain tai syyttäjän ja oikeuden tuomarin tietämättömyys kalastusasioista. 12 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 K alastuksenvalvojat tekevät työtä vesillä, mutta harvoin kuulee, että kalastuksenvalvojan kiinni saama kalastaja olisi lopulta saanut rikkomuksestaan rangaistuksen. Nimittäin Poliisihallituksen mukaan poliisin tilastoimien kalastusrikosten määrä vuosien 2020?–?2024 aikana on ollut vuositasolla yli 400. Kalastaja tuomittiin käräjäoikeudessa rasvaevällisen rauhoitetun meritaimenen pyynnistä vapavälinein 340 euron päiväsakkoon sekä 3?260 euron menettämisseuraamukseen. Oikeuden antamat tuomiot vaihtelivat todella paljon. Tämä ilmeisesti kelpasi selitykseksi kyseiselle tuomarille. Kalastaja myönsi kyllä oikeudessa pyytäneensä rasvaevällisen rauhoitetun meritaimenen, mutta selitteli pyyntihetkellä olleen merenkäynnin aiheuttamaa hässäkkää, joka vei huomion taimenesta. Vastaaja todettiin oikeudessa syylliseksi 12 tapauksessa, syytteet hylättiin kahdeksassa tapauksessa ja kaksi tapausta oli jo ehtinyt vanhentua. Vastauksena saimme 25 oikeuden päätöstä, joista kolme oli hovioikeuden jatkokäsittelemiä. Alamittaisten taimenien pyynnistä kaikki syytettyinä olleet kalastajat saivat sekä päiväsakkoja että tuntuvan menettämisseurauksen korvattavakseen. Useimmiten kyse oli rasvaevällisen rauhoitetun taimenen tai alamittaisten taimenten pyynnistä. Monesti tapaus sisälsi useampia edellä mainittuja aiheita. Tämä ei kuitenkaan ole tilastojen valossa totta ainakaan poliisin osalta. Mitä näille kaikille tilastoiduille kalastusrikoksille sitten tapahtuu. Yhdessä tapauksessa kaksi kalastajaa sai verkoilla saaliikseen 14 eväleikattua ja yhden rasvaevällisen alamittaisen taiRike 2020 2021 2022 2023 2024 Kalastusrikos 2 6 9 3 3 Kalastusrikkomus 432 302 353 368 359 Luvaton pyynti 154 124 125 158 111 Poliisin tilastoimat kalastusrikokset Suomessa vuosina 2020 – 2024. Menettämisseuraus nosti maksettavaa summaa Taimen oli ainoa oikeuteen päätynyt kalalaji. Lähde: Poliisihallitus. ”Poliisin tilastoimien kalastusrikosten määrä on vuositasolla yli 400.”. Aiheittain jaoteltuna tuomiot koskivat pyydysten merkintää, muita pyydysongelmia, rauhoitusaikaa, rauhoitettua kalaa ja kalastusoikeuden ylityksiä. Pohjoisessa käräjäoikeuteen oli päätynyt myös saamelaisten kalastusoikeuteen liittyviä asioita, mutta niitä emme tässä kirjoituksessa käsittele. Asian tarkemmaksi selvittämiseksi Kalatalouden Keskusliitto lähetti tietopyynnön käräjäoikeuksille koskien kalastusrikkomuksia ja -rikoksia
Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 13 menen. Lisäksi hän oli jättänyt merkitsemättä pyydyksen asettajan nimen ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittavan merkin. Kalastusoikeuden ylitys toi myös sakkoja Kalastusoikeuden ylityksistä langetettiin myös tuomioita. Hovioikeus kohtuullisti henkilön taloudellisen tilan huomioon ottaen menettämisseurauksen 4?000 euroon. Heidät tuomittiin kalastusrikokseen, josta he saivat 465 ja 150 euron päiväsakot, joiden lisäksi he joutuivat maksamaan yhteisesti kaloista 6??080 euron menettämisseurauksen. Sakkoja pyydysten puutteellisesta merkinnästä Verkkokalastuksessa tuomioita tuli rauhoitetun tai alamittaisen taimen pyynnin lisäksi sekä ilman tarvittavia lupia tehdystä kalastuksesta että pyydysten puutteellisesta merkinnästä ja kalastajan yhteystietojen puuttumisesta. Käräjäoikeus tuomitsi kalastajan kalastusrikkomuksesta 325 euron päiväsakkoihin, minkä lisäksi hänelle tuli maksettavaksi 10?140 euron menettämisseuraus. Kuvassa alamittainen eväleikattu istutettavaksi tarkoitettu taimen. Eläkeläismiehen verkoilla kalastamat 39 alamittaista rasvaeväleikattua taimenta sai laajaa huomiota mediassa. Vähemmälläkin voi selvitä. Toinen kalastaja oli pyytänyt puutteellisesti merkityillä pintaverkoilla, joista puuttuivat lisäksi kalastajan yhteystiedot. Oikeus määräsi kalastajalle 10 päiväsakkoa, yhteensä 60 euroa. Oikeus määräsi hänelle 20 päiväsakkoa, yhteensä 1?000 euroa. Juuri samanlaisia oli myös tutkittujen oikeustapausten joukossa.. Yhdessä esimerkkitapauksessa kalastaja oli pyytänyt kolmella verkolla ilman alueella vaadittua lupaa. Yhdessä tapauksessa kalastaja sai 10 päiväsakTaimen oli ainoa kalalaji, joka oli päätynyt käräjäoikeuteen asti
Ilman vesialueen omistajan rangaistusvaatimusta poliisi tai syyttäjä ei välttämättä vie asiaan eteenpäin tai jos asia menee oikeuteen asti, tulee vapauttava päätös. Kalastuksenvalvojien kannattaa siis olla todella tarkkana kalastajia kohdatessaan. Asianomistajan pysyväissuostumus viranomaiselle on helppo tehdä Kalatalouden Keskusliiton juristin laatimalla lomakkeella. Poliisien, syyttäjien ja oikeusistuimien tietoisuus kalastuksesta tulee jatkossa toivon mukaan vielä lisäämään oikeasuuntaisia tuomioita. Kalastaja oli kuitenkin kalastanut lupaehdon vastaisesti kolmella vavalla (yksi hallussa ja kaksi ns. Toinen kalastaja oli laskenut veteen 400 metriä verkkoja suurimman vapaa-ajankalastuksessa sallitun määrän ollessa 240 metriä. Hän ei ollut rekisteröitynyt kaupalliseksi kalastajaksi, joten hän syyllistyi luvattomaan pyyntiin. Toivotaan, että asian saama julkisuus auttaa lisäämään syyttäjien ja tuomareiden tietoisuutta kalastusasioista ja tuovan tulevaisuudessa oikeansuuntaisia tuomioita kalastuksenvalvonnassa kohdattujen rikkomusten suhteen. Osassa ei ollut varmaa näyttöä kumpi paikalla olleista henkilöistä oli kalastanut, kalastiko henkilö lainkaan virvelillä tai kuka taimenen oli kalastanut. Aihe Syyllinen Syyte hylätty Pyydysten merkintä 4 Pyydysongelmat 2 Rauhoitusaika 1 1 Rauhoitettu kala 3 2 Kalastusoikeuden ylitys 1 Luvaton kalastus 1 2 Saamelaisten kalastusoikeudet 3 YHTEENSÄ 12 8 Käräjäoikeuden antamat tuomioit aiheittain Suomessa vuosina 2020 – 2024.. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jos ei vaadi rangaistusta, rikkomuksen tekijälle voi syntyä mielikuva, ettei rikkeestä rangaista ja näin ollen toiminta voi jatkua ilman pelkoa rangaistuksesta. Usein kyse oli näytön puutteesta. Kalastajalla oli kalastuslupa hankittuna, mutta lupaehdoissa oli ollut rajoitus, jonka mukaan kerralla saa käyttää ainoastaan kahta vapaa (yksi kalastajan hallussa ja yksi ns. ootto-onki). Riittämätön näyttö vapauttaa kalastajan Lähes puolet oikeuteen joutuneista todettiin kuitenkin syyttömiksi. Tietoisuus kalastuksesta lisääntyy Onneksi asioista keskustellaan. Hyvälaatuiset kiikarit ovat oiva apuväline kalastajia kauempaa tarkasteltaessa. Sen saa kalatalousalueen tai osakaskunnan käyttöön keskusliitosta pyytämällä. Mikäli kyseessä on esimerkiksi kalastusoikeuden ylitys tai luvaton pyynti, osakaskunnalta jää myös lupamyyntitulot saamatta. Kerran asiantuntija ei osannut varmuudella sanoa oliko taimen eväleikattu vai ei. Ilman niitä ei lahden toiselta puolelta välttämättä näe tarkasti mitä kalastaja tekee, millä välineillä hän kalastaa tai kuka saaliin sai. Esimerkiksi aikaisemmin mainittua vapauttavaa tuomiota rauhoitetun meritaimen pyynnistä on esitelty ja siitä on keskusteltu muun muassa syyttäjäpäivillä. Lisäksi kalastaja ei ollut käyttänyt verkoissa vesiliikennealueella vaadittuja lippusalkoja ja kaiken lisäksi verkoissa oli ollut liian pieni silmäkoko. Rangaistusta tulee vaatia Joissain tapauksissa kalastaja vapautui syytteestä, koska asianosainen ei vaatinut rangaistusta. Kalastaja syyllistyi kalastusrikkomukseen, josta rangaistuksena oli 10 päiväsakkoa, 270 euroa. ootto-onkea). Samasta syystä kalastuksenvalvojien tulisi aina liikkua pareittain ja molempien on hyvä varmistaa näkemänsä, jotta epäselvyyksiä ei myöhemmin ilmene. Yhdessä tapauksessa kalatalousalueen kalastussääntö oli sanamuodoltaan niin epäselvä, että rauhoitusajan oli voinut tulkita kahdella eri tavalla. Loppuun voi todeta, että kalastuksenvalvoja voi hyvillä mielin jatkaa työtään kalastuslain ja -asetusten valvojana. 14 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 koa, 260 euroa, yhdestä ylimääräisestä jäälle viritetystä ootto-ongesta
Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 15 Pyydysten puutteellisesta merkinnästä ja kalastajan yhteystietojen puuttumisesta oli annettu käräjäoikeudessa useita päiväsakkoja. Asianomistajan pysyväissuostumus viranomaiselle on Kalatalouden Keskusliiton laatima lomake, jolla vesialueen omistaja vaatii rangaistusta kalastusrikkomuksesta. Ilman vaatimusta poliisi tai syyttäjä ei välttämättä vie asiaa eteenpäin.. Suunta on aivan oikea, lain vaatimia merkintöjä on harjoiteltu jo riittävän kauan
kalan laji; 3. fi -verkkosivuilla olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Mikäli saalis on taimen, lohi tai järvilohi, ilmoita lisäksi tieto rasvaevän leikkauksesta. tieto rasvaevän leikkauksesta; 5. lohi 2. Saalisja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa lajien kalastuksesta ja kannoista. pyyntiväline; 7. Saalisilmoituksessa tulee ilmoittaa seuraavat tiedot: 1. Kyttyrälohisaaliista riittää kalastajan nimi, syntymäaika ja osoite sekä pyyntipäivämäärä, pyyntialue ja kalojen lukumäärä. kalan pituus; 4. taimen 4. Tiedon avulla kalastusta voidaan ohjata kalakannoissa tapahtuneiden muutosten mukaan. Puhelun hinta on ilmoittajan käytämän operaattorin perimä hinta puhelusta. Puhelinpalvelu toimii numerossa 0295?322?800 tiistaisin ja torstaisin klo 12?–?14. 16 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 V altioneuvoston asetuksen mukaan eräiden uhanalaisen kalalajien saalisja pyyntitietoja tulee ilmoittaa vapaa-ajankalastuksen osalta vuoden 2025 alusta alkaen Luonnonvarakeskukselle (LUKE). Se on ilmainen ja sen voi ladata esimerkiksi omakala.fi -sivustolta tai sovelluskaupasta Android-älypuheKuinka teet ilmoituksen Omakalassa TEKSTI NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO limeen tai Appleen. Älypuhelimessa olevan Omakalan avulla saalisilmoituksen voi tehdä nopeasti ja tallentaa tietoja suoraan paikan päällä. kalastajan nimi, syntymäaika ja osoite; 2. Vapaa-ajankalastajan on vuoden 2025 alusta pitänyt tehdä saalisilmoitus tietyistä saamistaan kalalajeista. nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä 6. järvilohi 3. kyttyrälohi Ilmoita saaliit kätevästi Omakala-sovelluksella Kätevin tapa tehdä saalisilmoitus on Omakala-sovellus. tieto kalan mahdollisesta vapauttamisesta. Kyttyrälohen osalta varaudutaan lajin mahdolliseen ilmaantumiseen Itämerelle. Ilmoituksen voi sovelluksen sijaan tehdä omakala. ankerias 5. Saalisja pyyntitietojen ilmoittaminen tulee tehdä seuraavien kalalajien ja -kantojen osalta: 1. harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00’N eteläpuolella sekä meressä 7. pyyntipäivämäärä; 6. Helpoin tapa ilmoituksen tekemiseen on puhelimeen ladattava Omakalasovellus.. pyyntialue; 8. Huomioi, että vapautetusta kalasta tulee ilmoittaa pituus noin viiden senttimetrin tarkkuudella
Lisäksi sovellus sisältää monia vapaa-ajankalastajille tärkeitä ominaisuuksia kuten kalastusrajoitustiedot ja vesistöjen syvyyskäyrät. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja edellä mainittujen lajien osalta. Omakala toimii kalastajan päiväkirjana Omakala-sovellus toimii myös kalastajan kalastuspäiväkirjana, sillä siihen voi saalisilmoitusta tehdessä tallentaa kalastusreissun tietoja myöhempää käyttöä varten. Luken omakala-sovelluksen nettisivut https://omakala.fi/. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 17 Saalisilmoitus on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä
Kalastuksenvalvojan tulee aina ensimmäiseksi kyetä selkeästi todistamaan olevansa auktorisoitu kalastuksenvalvoja, sekä hänen tulee myös selkeästi tuoda esille, kuka hän on ja millä tehtävällä hän on. Virallinen kalastuksenvalvojakortti todistaa ainoastaan oikeuden toimia kalastuksenvalvojana, mutta se ei kerro ketä valvoja edustaa tai keneltä hän on saanut valtuutuksen. Mikäli asiakas pyytää, tulee valvojan myös näyttää kalatalousalueelta tai osakaskunnalta saamansa valtakirja. Tämän jälkeen Kellgren ja Ylönen esittelivät Porvoon-Sipoon kalatalousalueetta sekä alueen kalastuksenvalvontaa. Hanke on yksivuotinen ja se päättyy lokakuun lopussa 2025. TEKSTI JA KUVA JAANA YLÖNEN, SAMALLA AALTOPITUUDELLA -HANKE toimii myös Porvoon-Sipoon kalatalousalueen toiminnanjohtajana. Yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeää Seuraavana oli vuorossa Thorbjörn Sirén, jolla on yli 20 vuoden kokemus kalastuksenvalvonnasta Porvoon-Sipoon merialueilla. Sirén kokee yhteistyön poliisin kanssa erittäin tärkeäksi sekä myös sen, että kalastuksenvalvojat toimivat aina lain mukaisesti. Tapaamisen aluksi projektipäällikkö Marie Kellgren sekä projektikoordinaattori Jaana Ylönen kertoivat tilaisuuden järjestäjänä toimineesta Samalla aaltopituudella -hankkeesta, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä kalastuksenvalvojien kesken koko Uudenmaan alueella. Porvoon-Sipoon kalatalousalueella on käytäntö, että kaikki kalastuksenvalvojat käyttävät samanlaista liiviä, joka luo yhtenäisyyttä, selkeyttä ja tunnistettavuutta. Hän toimii nykyään myös alueen toisena kalastuksenvalvontakoordinaattorina. Sähköinen kalastuksenvalvontatyökalu Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Ismo Kolari esitteli heidän kehittämäänsä sähköistä. Koordinaattorit toimivat yhteyshenkilönä viranomaisten eli poliisin ja merivartioston sekä omalla alueella toimivien kalastuksenvalvojien kanssa Paikalliset kalastuksenvalvontakoordinaattorit tuntevat hyvin oman alueensa. Kalatalousalueen vesipinta-ala on noin 48?800 hehtaaria ja alueella toimii tällä hetkellä 11 valtuutettua kalastuksenvalvojaa ja kaksi koordinaattoria. Porvoon-Sipoon kalatalousalue on saanut tukea hankkeeseen Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastolta (EMKVR). Koordinaattorit tietävät missä kalat ja kalastajat kulloinkin liikkuvat, joten he pystyvät hyvin myös suunnittelemaan missä ja milloin valvonnan tulisi tapahtua, kuvailee Kellgren, joka Uudenmaan alueen kalastuksenvalvojat koolla Uudenmaan alueen kalastuksenvalvojien huhtikuisessa tapaamisessa kuultiin tilaisuuden järjestäneen PorvoonSipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvonnasta, verkostoiduttiin ja jaettiin kokemuksia kollegoiden kanssa. 18 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 U udenmaan alueen kalastuksenvalvojat kokoontuivat Helsingin Koivusaaren NJK:n klubitiloihin huhtikuun alussa kuuntelemaan puheenvuoroja sekä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia kalastuksenvalvonnasta kollegoiden kanssa
Kalastuksenvalvoja.fi työkalu on maksullinen ja sitä voi käyttää joko tabletilla tai älypuhelimella. kalastuksenvalvontatyökalua, jonka nimi on kalastuksenvalvoja.fi. Keskustelua ja ajatustenvaihtoa kollegoiden kanssa Uudenmaan alueen kalastuksenvalvojien tapaamisessa oli varattu puheenvuorojen lisäksi aikaa verkostoitumiselle ja keskusteluille kollegoiden kanssa, ja niitä käytiinkin aktiivisesti koko tilaisuuden ajan. Kahden puheenvuoron, ELY-keskuksen ja poliisin, viime hetken yllättävät poisjäännit olivat ainoat, joita osallistujat jäivät kaipaamaan. Uudenmaan alueen kalastuksenvalvojat yhteisessä tapaamisessa Helsingin Koivusaaren NJK:n klubitilassa lauantaina 5. Sähköinen työkalu on rakennettu valvontatapahtumien ja matkojen kirjaamista sekä niistä raportointia varten. huhtikuuta.. Suurin osa osallistujista olisi kiinnostuneita osallistumaan vastaavaan tilaisuuteen myös tulevaisuudessa. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 19 Osallistujilta kerätyn anonyymin palautteen tiimoilta suurin osa osallistujista koki, että tapaaminen täytti hyvin odotukset, tilaisuuden sisältö koettiin hyödyllisenä ja erityisesti keskustelut koettiin mielenkiintoisena. Valvontatehtävän aikana valvontatapahtumien tiedot kirjataan sähköiseen työkaluun ja ne tallentuvat järjestelmään, jonka kautta hoituu kätevästi valvontatuntien seuraaminen, yhteenvedot sekä raportointi
Markkinoilla vierailee vuosittain tuhansia ihmisiä niin läheltä kuin kauempaa. Tarjolla on herkkuja moneen makuun halstratuista silakoista paistettujen muikkujen kautta lohileipiin ja lohikeittoon. Kalaa on mahdollista myös nauttia paikan päällä lounaaksi. ja 54. Markkinamyyjistä iso osa on vakituisia kävijöitä ja markkinavieraat osaavat sujuvasti suunnistaa tutuille kojuille tekemään hankintojaan ja vaihtamaan kuulumisia myyjien kanssa. Kalan ja kalatuotteiden lisäksi paikan päältä voi hankkia kotiin viemisiksi korituotteita, kalastustarvikkeita, leivonnaisia, villatuotteita, vaatteita, sisustustavaroita, metrilakua, juustoja, makkaroita, mehuja, marjoja ja vaikka mitä muuta mukavaa. Päätähtenä on tietenkin kala Kalamarkkinoiden päätähtenä on tietenkin kala, jota on mahdollista hankkia sekä tuoreena suoraan kalastajien paateista että eri tavoin käsiteltynä ja pakattuna. Kalankäsittelynäytösten yhteydessä on tarjolla teemakalasta tehtyjä maistiaisia. Markkinoillamme tapaa myös erilaisia toiminnastaan tiedottavia tahoja. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry) on järjestänyt Kotkan Sapokassa kalamarkkinoita jo yli 20 vuoden ajan. TEKSTI JA KUVA HELI RAJAMÄKI, KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY keäksi osaksi markkinatunnelmaa on muodostunut paikallisen muusikon soittelema elävä musiikki. Karin helposti lähestyttävä tyyli antaa markkinavieraille mahdollisuuden seurata lähietäisyydeltä käsittelyniksejä ja kysellä tarvittaessa myös lisäneuvoja. Eräillä markkinoilla suosittu lounas oli tarjolla ollut ahvenpurilainen! Kotkan kalamarkkinoilla on perinteisesti ollut aina vaihtuva teemakala, johon liittyen on paitsi kalavisailua myös kalankäsittelynäytöksiä, joissa kalabiologi Kari Nyberg näyttää käytännössä, mitä kaikkea teemakalasta voi kotikeittiössä valmistaa. Syksyllä 2024 maisteltiin ihastusta herättänyttä siianmätimoussea ja keväällä. Markkinoilta löytyy useita erilaisia paistopisteitä ja kalaravintoloita. Tarjontaa laidasta laitaan Vuoden 2025 kalamarkkinat ovat vuorossaan jo 53. Koko viikonlopun kestävillä markkinoilla ehtii hyvin tutkia tarjontaa, jota löytyy laidasta laitaan. Kevätmarkkinoilla paikalla on usein viihdykettä lapsille ja lapsenmielisille pomppulinnan, narunvedon ja pallonheittokojun muodossa. Kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja lokakuu) pidettävistä markkinoista on muodostunut Kotkassa jo selkeä perinne, jota osataan odottaa. Näytökset ovat erittäin suosittuja ja teltan eteen kerääntyy jokaista näytöstä seuraamaan sankka katsojajoukko. 20 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 K aakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry (ent. TärPäätähtenä kotimainen kala Kaksi kertaa vuodessa pidettävistä Kotkan kalamarkkinoista on muodostunut Kotkassa jo yli 20-vuotinen perinne, jota osataan odottaa. markkinat
Toivottavasti voimme myös tulevina vuosina jatkaa ansiokasta perinnettä ja järjestää edelleen kalamarkkinoita Kotkan merellisissä maisemissa. Kotkan kalamarkkinoiden yhteistyökumppaneita ovat Popinniemen Ponnistus, Kotka Maretarium, Cafe Merisydän, Kotkan Kauppatie ja Kotkan kaupunki. Usein markkinoita on saatu viettää kauniissa kevättai syyssäässä, mutta onpa nähty myös telttoja lennättäviä syksyisiä myrskytuulia ja jopa lumisadetta. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 21 matta kaatosateessa ihan yhtä suurella kiinnostuksella kuin auringonpaisteessa. Kotkalaiset eivät vettä pelkää Kalamarkkinat ovat ulkotapahtumina kelien armoilla. Kotkalaiset eivät onneksi vettä ja tuulta pelkää. Kuten monilla muillakin kalamarkkinoilla, myös Kotkassa huomaa paikallisten kalastajien vähenemisen. Esimerkiksi kalankäsittelynäytöksiä on seurattu hiukkaakaan valittaKalabiologi Kari Nybergin kalankäsittelynäytökset Kotkan kalamarkkinoilla ovat jo vuosia olleet erittäin suosittuja kaiken ikäisten katsojien parissa.. 2025 markkinavieraita rohkaistiin kokeilemaan särkeä, jota pidetään usein roskakalana, tarjoamalla juhlavaa graavisärkeä ja tomaattista savusärkitahnaa. Maistiaisilla ja ohjeilla halutaan kannustaa ihmisiä lisäämään kotimaisen kalan käyttöä ja kokeilemaan kenties vähän erikoisempiakin ruokavaihtoehtoja. Kalankäsittelynäytökset järjestää Kymen kalatalousalue osana hanketoimintaansa. Huolestuttavasta suuntauksesta huolimatta meillä on vielä voitu tarjota kävijöille kalaisia elämyksiä sekä kalastajien paattien että kalaruokaloiden ja pakattujen kalatuotteiden muodossa. Kävijöille jaetaan myös vihkosia, joihin on koottu kulloiseen teemakalaan liittyviä ruokaohjeita
Yhteistyön osalta ruokapalvelut toivovat tuotekehitykseen, vuoropuheluun, tuotteen saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyviä asioita. Yhteiset keskustelut ruokien ja raaka-aineiden äärellä ovat erittäin tärkeä osa myös tuotekehitysprosessissa. Myötäiset tuulet puhaltavat järvikalalle Elämme aikaa, jolloin kotimaisen järvikalan käytön lisäämiselle on hyvä julkinen ilmapiiri. Tilaisuuksissa keittiöalan ammattilaiset sekä kala-alan toimijat ovat yhdessä päässeet innovoimaan ja testaamaan käytännössä muun muassa kuoreen, irtopakastemuikun ja pakkaskuivatun muikun toimivuutta ruoanvalmistuksessa sekä saaneet tietoa julkisista hankintakanavista ja paikallisen palvelutukun toiminnan mahdollisuuksista. Verkostoitumisen tuomat edut Yhteistyö tarjoaa keinon, jonka avulla voidaan vahvistaa paikallista ruokatuotantoa, varmistaen samalla, että meillä on puhdasta kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Ohjelman visiona on muun muassa kotimaisen kalan kulutuksen kaksinkertaistaJärvikalojen syömisen lisääminen vaatii tiivistä yhteistyötä kalastajien, ostajien ja muiden sidosryhmien välillä. Tähän on pyritty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun alan käyttäjille ja tuottajille järjestämillä yhteisillä kohtaamisilla ja uutuustuotteita kehittämällä. Tilaisuuksista saadun palautteen mukaan, mahdollisuus ajatusten vaihtoon kollegoiden kanssa sekä mahdollisuudet verkostoitumiseen on koettu hyväksi. TEKSTI MERJA YLÖNEN JA JENNI PALOSAARI, KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAT MERJA YLÖNEN, KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU Lisää järvikalaa, kiitos. Keväällä 2024 Lisäarvoa järvikalajalosteista -hankkeen ammattikeittiöille tehdyn kyselyn mukaan, ruokapalvelut arvostavat kotimaista kalaa ja niiden tarjontaa toivotaan lisää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Vastuulliset ruokapalvelut -tutkimusryhmän järjestämät tapahtumat ovat osaltaan tarjonneet mahdollisuuden luoda suoria kontakteja sekä vahvistaa asiakassuhteita kala-alansekä ruokapalvelutoimijoiden välillä. 22 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 Y hteistyö ja verkostoituminen ovat avainasemassa järvikalojen syömisen lisäämisessä ja kestävän kalastuksen edistämisessä. Kotimaisen kalan edistämisohjelma tukee kotimaisen kalan tuotannon ja kulutuksen lisäämistä. Lisäksi toivotaan, että tuottajat markkinoisivat tuotteitaan aktiivisemmin. Paikan päällä toteutettujen tapahtumien yhtenä yhteisenä tekijänä on ollut eri toimijoiden kohtaaminen. Eri hankkeiden järjestämät tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden kerätä hyötyjä omaan toimintaan ja parhaimmillaan ne ovat investointi oman osaamisen ja toiminnan kehittämiseen
Erilaisten ateriapalvelujen tuottamat ruoat kuuluvat monen suomalaisen arkeen lapsuudesta vanhuuteen. Järjestetyistä tapahtumista löytyy materiaalia Lisäarvoa järvikalajalosteista sekä KISMET -hankkeiden sivuilta. Uusien kansallisten ravitsemissuositusten mukaan, kalaa tulisi entisestään lisätä ruokalistoille, sillä kalan käytön lisääminen on eduksi väestön terveydelle. Yhteistyössä hankkeiden ja järjestettyjen tilaisuuksien kautta, on voitu tuoda uutuustuotteita maistatukseen sekä ammattikeittiöiden testattavaksi. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 23 minen. Edistämisohjelman mukaan, kotimaisen kalan tuotannon ja kulutuksen lisäämisellä olisi positiivinen vaikutus työpaikkojen määrään sekä myynnin lisäämiseen. Ammattikeittiöiden rooli on tärkeä kalan käytön tunnettuuden, ravitsemuksen, terveellisyyden ja myös kestävän ruokajärjestelmän edistäjänä. Yhteisen pöydän ääressä, käyttäjät ja tuottajat ovat päässeet jakamaan ajatuksiaan, toiveitaan ja tuotteen jatkojalostusmahdollisuuksia toisilleen. Hankkeet ovat saaneet Euroopan unionin osarahoituksen. Kalan käytön terveyshyödyt ylittävätkin vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Lisäarvoa järvikalajalosteista -hanke Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kautta ja KISMET-hanke Interreg Baltic Sea Reagion kautta. Itä-Suomen alueella kalatoimijat ovat osaltaan tehneet tuotekehitystyötä muun muassa uusien muikkutuotteiden osalta. Järjestetyissä tilaisuuksissa keittiöalan ammattilaiset sekä kala-alan toimijat ovat yhdessä päässeet innovoimaan ja testaamaan käytännössä eri kalalajien toimivuutta ruoanvalmistuksessa.
24 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 Kadonneet kalanpyydykset, kuten kuvan kaltaiset kalaverkot, halutaan pois luonnosta. JU TT A VU O LA M O PS S RY
Kalaverkot voivat kadota syysmyrskyn mukana tai jäädä järveen äkillisesti heikentyneiden jäiden vuoksi. Kalastusvälineiden tuottajavastuu on ns. Vuoden alusta muovia sisältäville kalastusvälineille on pitänyt järjestää direktiivin vaatima jätehuolto. Vieheen lisäksi veteen jää tuolloin usein myös pätkä siimaa. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 25 Kertakäyttödirektiivi iskee kalastusvälineisiin Kalastusvälineet ovat olleet vuoden 2025 alusta EU:n vuonna 2019 säätämän kertakäyttödirektiivin piirissä. Direktiivin myötä perinteinen tuottajavastuu koskee myös muovia sisältäviä kalastusvälineitä. Direktiivi ei rajaa ulos mitään muovia sisältävää kalastusvälinetyyppiä. Käytännössä tätä varten perustettu yhtiö siis hoitaa yritysten tuottajavastuut keskitetysti yritysten puolesta. Maalatut, lakatut tai liimatut puutai metallivieheet eivät sen piiriin kuitenkaan kuulu. Kyseessä on taloudellinen tappio, mutta usein kalastajaa harmittaa enemmän turhan roskan jääminen vesistöön ja luontoon. Rapumertakin voi joskus hävitä jälkeä jättämättä. Kalastusvälineet on jaoteltu kolmeen ryhmään Ensimmäisessä ryhmässä tuottajan on järjestettävä kalastuslain 4 §:n 15 kohdassa tarkoitetuista seisovista pyydyksistä sekä muista havaspyydyksistä ja näiden pyydysten yhteydessä käytettävistä köysistä ja kohoista syntyvän muovia sisältävän jätteen erilliskeräystä varten vähintään 150 vastaanottopaikkaa. Tsuparin mukaan Suomen SUP-Tuottajayhteisö Oy:n valmistelutoimet aloitettiin vuoden 2021 lopulla. Direktiiviä sovelletaan sekä merellä että sisävesillä käytettäviin kalastusvälineisiin. Uistimen pohjaan kiinni jääminen on tuttua jokaiselle vapakalastajalle. SUP-direktiivin (Single-Use-Plastic) piiriin. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT JUTTA VUOLAMO PSS RY JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO K alastukseen liittyy aina riski kalastusvälineen katoamisesta. Kalastusvälineiden tuottajalle on tullut vastuu markkinoille saattamiensa muovia sisältävien kalastusvälineiden jätehuollon järjestämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista, kuten muillakin tuottajavastuun piiriin kuuluvilla aloilla on. Toinen sisältää tupakat, kosteuspyyhkeet ja ilmapallot ja toinen kalastusvälineet. Se sisältää kaikki muovia sisältävät kalastusvälineet 1.?1.?2025 alkaen. perinteistä tuottajavastuuta. Yhtiöllä on kaksi tuottajavastuustatusta. Tällä hetkellä on voimassa määräys, jossa on 75 kiinteää ja 75 kiertävää vastaanottopaikkaa. Toisessa ryhmässä tuottajan on järjestettävä viehekalastuksessa, onginnassa ja pilkkimisessä syntyvälle kalastusvälinejätteelle erilliskeräystä varten siirrettävä vastaanottopaikka, noutopalvelu tai muu toimiva ke?rä. Suomessa kalastusvälineille ei aikaisemmin ole ollut kierrätysverkostoa eikä keräyspisteitä, vaan ne on lajiteltu sekajätteeseen. Mereen pyytämään jääneet haamuverkot ja rannoilla lintujen jalkoihin sotkeutuneet siiman pätkät ovat varmasti olleet osasyynä sille, että kalastusvälineet on otettu mukaan EU:n vuonna 2019 säätämän kertakäyttödirektiivin eli ns. Tämä tuntuu monella tapaa myös kuluttajan lompakossa. Yleensä tapahtuma jää harmittamaan kalastajaa. Suomen SUP-Tuottajayhteisö on vastuussa Asiamies Pekka Tsupari Suomen SUP-tuottajayhteisöstä esitelmöi aiheesta Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä maaliskuussa
Maksu peritään osana kalanpyydysten ostohintaa ja se perustuu tuotteen painoon. kevennetty menettely. Annetaan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry puheenjohtaja Jarno Aaltosen valottaa asiaa. Keräys voidaan kohdistaa erikseen ja erilaisena uudelleenkäytettäville, kierrätettäville ja ympäristöhaittoja aiheuttaville kalastusvälineille. Sama maksu peritään myös pyydysmateriaaleista, muun muassa verkkojen lyijyja kohopauloista sekä naruista ja köysistä, siis kaikista kalanpyydyksistä, joissa on mukana muovia. Esimerkiksi verkoista, rysistä ja trooleista on maksettava hankintavaiheessa kierrätysmaksu, joka on 1,63 euroa kiloa kohti. Edelisen lisäksi kalastusvälinejätteelle on määrätty myös erilliskeräystavoite. Nostopainetta kotimaisen kalan hintaan Mitä tuottajavastuumaksut sitten käytännössä tarkoittavat. Pienemmillä alle 100 kiloa kalastusvälineitä vuodessa tuottavilla yrityksillä on käytössä ns. Valmiissa kalaverkossa hinnan korotus on Aaltosen mukaan neljästä kahdeksaan euroon ja yhden verkon hinnassa kierrätysmaksua voi olla jopa kymmenen proVuoden 2025 alusta kalastusvälineiden tuottajien on ollut pakollista järjestää keräysjärjestelmä oheisen kuvan kaltaisille muovia sisältäville vieheille. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Tämän lisäksi yritykset joutuvat maksamaan neljä kertaa vuodessa kerättävän puolen vuoden vakuuden (2,43 euroa, 0,78 euroa ja 0,66 euroa kiloa kohden) tuottajavastuumaksujen keräyksen yhteydessä. Kolmannessa ryhmässä tuottajan on järjestettävä muovia sisältävien vesiviljelyvälineiden vastaanotto osoittamalla tällaisen laitteen haltijalle ja muulle toimittajalle 3 §:ssä säädetyt yleiset vaatimukset täyttävät vastaanottojärjestelyt. 26 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 ysjärjestely. Keräyksen järjestämisessä voidaan ottaa huomioon kalastuksen kausiluonteisuus. Se tarkoittaa, että muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajien on yhdessä huolehdittava siitä, että muovia sisältävää kalastusvälinejätettä erilliskerätään kierrätystä varten vähintään määrä, joka vastaa kymmentä painoprosenttia tuottajien vuosittain markkinoille saattamien muovia sisältävien kalastusvälineiden määrästä. Vuoden 2025 kalastusvälineiden tuottajavastuumaksut tuoteryhmittäin ovat: havaspyydykset ja ammattikalastajat 1,62 €/kg, vapakalastusvälineet 0,52 €/ kg ja vesiviljelyvälineet 0,44 €/kg
Kaupalliselle kalastajalle kustannuslisä on merkittävä. Ammattilainenkin käyttää verkkojaan vuosia ja kaiken lisäksi usein vielä kierrättää osan materiaalista uusiin pyydyksiin. Rysien käyttöikä voi olla jopa 20 vuotta. Kaupallinen kalastaja käyttää verkkoja ja rysiä vuosia, minkä lisäksi usein vielä kierrättää osan materiaalista uusiin pyydyksiin. Vieheitä ja kalaverkkoja voidaan käyttää vapaa-ajankalastuksessa vuosia. Löytävätkö vanhat verkot ja vieheet liiterin kätköistä kiertoon vai ammottavatko keräyspisteet tyhjyyttään. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Aaltosen mukaan kierrätyksen osuus pyydysten hinnasta on melkein 10 prosenttia. Niitä on sieltä vedestä vaikea saada keräykseen. Tulevat vuodet näyttävät miten muovia sisältävien kalastusvälineiden kierrätys lähtee Suomessa käyntiin. Harva kalastaja kuitenkaan heittää vieheensä tai kalaverkkonsa pois ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Keräys ei tuottanut ollenkaan niin paljon tulosta kuin olimme toivoneet. Ongelmana kun eivät varsinaisesti ole kalastajien vieherasiossa olevat vieheet tai liiterin seinällä roikkuvat kalanpyydykset, vaan ne kalastajilta veteen jo karanneet välineet. Trooleissa, nuotista ja rysissä puhutaan jo tuhansien eurojen kierrätysmaksusta per pyydys. Tulevaisuus näyttää miten tässä onnistutaan Pidä Saaristo Siistinä ry järjesti kesällä 2024 Saaristomerellä käytöstä poistettujen vapaa-ajan kalastusverkkojen pilottikeräyksen osana EU-rahoitteista Re:Fish-hanketta. Kalastusvälineille tarkoitetut keräyspisteet löytyvät Ringin ekopistehausta https://rinkiin.fi/lajittelu-kotona/ekopisteet/. Saimme kerättyä noin 30 kiloa verkkoja 11 keräyspisteellä, kertoo projektikoordinaattori Niklas Niemi. Pidä Saaristo Siistinä ry jatkaa kampanjaa myös kesällä 2025. Muovisen kertakäyttömukin tai mehupillin kierrätysmaksun ymmärtää jokainen. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 27 senttia tuotteen loppuhinnasta. Aaltonen toivoo, että kierrätysvelvoitteen aiheuttama kustannus saadaan lisättyä kalan tukkuja kuluttajahintaan, mutta toivoo samalla, että kotimaisen kalan kuluttajat tämän ymmärtävät ja tiedostavat
28 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 Juutuanjoki on Inarijärveen laskevista joista tärkein taimenen lisääntymisalue.
Velvoiteistutukset hallitsevat kalanhoitoa Inarijärvelle on määrätty vesilain mukaisesti taimenistutusvelvoite vesistön säännöstelyn kalastukselle aiheuttamien haittojen korvaamiseksi. Vieraslajien, kuten harmaanieriän, istutuksista on luovuttu. Kahdenkymmenen vuoden seuranta on tuottanut poikkeuksellisen kattavaa tietoa taimenen luonnonlisääntymisestä, kalastuksesta ja ympäristömuutoksista – sekä niiden välisistä jännitteistä. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 29 I narijärvi on Suomen merkittävin järvitaimenen (Salmo trutta) elinalue. Ilmastonmuutoksen seurauksena taimenen kasvu on nopeutunut Inarijärven vesistöissä. Joen poikastiheydet ovat olleet tasaisen hyviä koko seuranta-ajan. Jokiin istutetaan lisäksi 1-vuotiaita taimenen poikasia ja mätiä. Tämä on olennainen työkalu kalakantojen rakenteen seuraamiseen ja hoidon ohjaamiseen. Kolmas merkittävä Inarijärveen laskeva taimenjoki, Ivaloja Juutuanjokia merkittävästi pienempi Siuttajoki, on poikastuotannon osalta keskitasoa. Sen kirkkaat, kylmät vedet ja siihen laskevat joet ylläpitävät monia maamme viimeisistä elinvoimaisista vaellustaimenkannoista. Vuosittain järveen istutetaan noin 100?000?–?115?000 iältään 3-vuotiasta taimenen poikasta ja tämän lisäksi taimenta käytetään muiden velvoitelajien, kuten nieriän ja pohjasiian, alennettujen istutusmäärien kompensointiin. Poikasten kasvun kiihtymisellä on vaikutuksia Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo taimenen kasvussa. TEKSTI NICO ALIORAVAINEN, MIKKO KYTÖKORPI JA ARI SAVIKKO, LUONNONVARAKESKUS KUVAT ARI SAVIKKO Inarijärven järvitaimen – seuranta paljastaa vahvuuksia ja uhkia. Ihmisen toimet voivat kuitenkin muodostaa uhan taimenen selviytymiselle. Sotajoella pitkään jatkunut kullankaivuu aiheuttaa kiintoainekuormitusta ja veden samentumista, joiden seurauksena poikastuotanto on heikentynyt merkittävästi. Juutuanjoki on tärkein taimenen lisääntymisjoki Sähkökoekalastusten perusteella Juutuanjoki on Inarijärveen laskevista joista tärkein taimenen lisääntymisalue. Juutuanjoessa poikasten kasvu on viime vuosina selvästi nopeutunut, mikä johtuu veden lämpenemisestä ja pidemmästä kasvukaudesta. Ivalojoen pääuomassa poikastiheydet ovat alhaisempia, mutta monet sivujoet, kuten Repoja Kyläjoki, ylläpitävät tiheitä taimenkantoja, mutta Sotajoessa tilanne on heikko. Tärkeänä osana seurantaa kaikki istutettavat taimenet ovat alizariinimerkittyjä, mikä mahdollistaa niiden erottamisen luonnonkaloista kalastusja tutkimusaineistossa. Suuri istutusmäärä voi kuitenkin pitkällä aikavälillä vaikuttaa luonnonpopulaatioiden rakenteeseen ja elinkykyyn. Kalataloudellisin perustein määrätty kompensaatio ei aina palvele luonnonkantojen suojelua. Keskimääräinen poikastiheys on noin 15 yksilöä aarilla, mikä on korkea verrattuna muihin pohjoisiin jokiin. Inarijärven istutustoiminta on Suomen mittakaavassa poikkeuksellista, sillä istutuksissa käytetään ainoastaan järven alkuperäistä taimenkantaa, mikä pystytään säännöllisesti uusimaan villeistä taimenista. Tämä voi kuulostaa myönteiseltä, mutta sillä on biologisia seurauksia: taimenet voivat lähteä järvivaellukselle nuorempina ja liian aikaisin, ja myös tulla sukukypsiksi aiempaa nuorempina ja pienempinä
Tappavien ja valikoimattomien pyydysten, kuten verkkojen käyttöön jokisuiden selkäalueilla syysrauhoituksen (1.?8.?–?30.?9.) ulkopuolisena aikana ainoa käyttökelpoinen tapa olisi laajentaa rauhoitusaikaa ja -aluetta nykyisestä, sekä rajata pyynnissä olevien verkkojen määrää. Tämä voi muuttaa kutupopulaation rakennetta ja heikentää luonnonkannan elinkelpoisuutta, jos nuoret, pienikokoiset kalat valtaavat lisääntymisalueet. Kyseessä ovat todennäköisesti istutetut yksilöt, jotka kypsyvät varhain nopeutuneen laitoskasvun seurauksena. Kuitenkin jokien välillä on suuria eroja, ja vuosittainen vaihtelu on huomattavaa. Onnistuneen mittasäätelyn tueksi vaadittaisiin myös esimerkiksi kalastusvälinerajoituksia, jotta sivusaaliina tulleiden yksilöiden elävänä ja hyväkuntoisena vapauttaminen onnistuisi. Syyskuun alusta alkaa rauhoitusaika, joka suojaa taimenia niiden tärkeimpään kutuaikaan. Pitkällä aikavälillä tämä voi lyhentää taimenen elinkiertoa, ja heikentää kantojen tilaa. Näin ollen kalastusta jokija jokisuualueilla voitaisiin ohjata välimittasäätelyn avulla, mikä suojaisi suurimpien kudulle nousevien yksilöiden selviytymisen ja mahdollistaisi pienempien jokeen nousevien yksilöiden saaliiksi ottamisen. 30 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 Aiempaa pienempien ja nuorempien taimenten runsastuminen näkyy myös saalisnäytteissä – Juutuanjoen taimenten keskipituus on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, erityisesti joen alaosassa. Tällä hetkellä taimenen alamitta Inarijärvessä on 50 cm, ja joessa kalastus on sallittua vain 1.?6.?–?30.?8. Koska ARS-merkkiä ei voi silmämääräisesti tai kalastushetkellä mitenkään tunnistaa, käytännössä kalastaja ei voi valikoida vain istutettuja kaloja kalastushetkellä. Erityisesti suurikokoiset, todennäköisemmin villit yksilöt ovat äärimmäisen tärkeitä populaatioiden elinvoimaisuudelle. Tulevaisuudessa on tärkeää kehittää poikasten kasvuun ja hyvinvointiin liittyvää seurantaa – niin luonIvalojoen ja Juutuanjoen taimenen 0+ -ikäisten poikasten pituuden kehitys vuosina 2004 – 2024 LOESS-regressiokäyrään sovitettuna.. Käytännössä esimerkiksi vapakalastuksessa käytössä olevaa vieheen koukkumäärää rajaamalla voidaan mahdollistaa kalan vapautus elävänä. Nykyinen alamitta suojaa osan pienistä, mutta sukukypsistä yksilöistä. Kantojen tulevaisuus vaatii tarkkaa seurantaa Tutkimusten mukaan Inarijärven taimenkantojen poikastuotanto on aiemmin arvioitua runsaampaa ja poikastiheydet ovat melko vakaita pitkällä aikavälillä. Kalastuksen säätely on avainasemassa Kalastuksen säätely on keskeinen työkalu taimenkantojen suojelussa, erityisesti alueilla, jossa esiintyy sekä istutettuja että luonnossa lisääntyviä taimenia kuten Inarijärvessä. Eri-ikäiset poikaset hyödyntävät eri elinympäristöjä, minkä vuoksi seuranta ei saa keskittyä vain yhteen ikäryhmään tai tiettyyn elinympäristötyyppiin. välisenä aikana. Koska istutetut taimenet on merkitty alizariinilla (ARS), niitä voitaisiin periaatteessa käyttää valikoivan kalastuksen kohteena
Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 118/2022. Vastuullinen hoito vaatii tasapainoa Inarijärven taimenenhoidossa on otettu merkittäviä edistysaskeleita, mutta myös haasteet kasvavat. Järvivaelteisen taimenen elinvoimaisuuden ja kestävän kalastuksen tulevaisuuden vuoksi, taimenen lisääntymisalueiden laadusta tulee huolehtia ja riskejä kyetä vähentämään kaikin keinoin. Helsinki. 2023. 56 s Prokkola, J., Airaksinen, S., Kause, A., Vehviläinen, H., Ruuhijärvi, J., Ruokonen, T. Julkaisussa: Huhta, E. 18–24 nossa kuin kalanviljelylaitoksissa. Luonnonvaraisen taimenen suojelun kannalta keskeistä on: • Säilyttää elinympäristöt mahdollisimman muuttumattomina • Kohdistaa kalastus istutettuihin yksilöihin • Vähentää ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta Ivalojoen eri ikäisiä taimenen poikasia.. & Alioravainen, N. Inarijärven taimenen tila: muutokset lisääntymismenestyksessä ja jokisaaliissa 2000-luvulla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 10/2025. & Melin, M. s. Vaikutukset vesistöissä ja kalataloudessa. & Kallasvuo, M. Istutukset, vaikka perustuvatkin alkuperäisiin kantoihin ja alizariinimerkintään, voivat liiallisina uhata luonnonpopulaation geneettistä laatua ja elinkierron rytmiä. Viileisiin ja puhtaisiin vesiin sopeutuneelle taimenelle ilmaston lämpeneminen, veden laadun heikkeneminen maankäytön, kuten kullankaivuun, metsähakkuiden ja matkailun myötä kasvavan ravinnekuormituksen seurauksena muodostavat selkeitä riskejä sen elinvoimaisuudelle. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 31 • Seurata tarkasti poikasten kasvua ja kutukantojen rakennetta Inarijärven taimenkannat voivat säilyä elinvoimaisina, jos hoito perustuu pitkäjänteiseen tutkimukseen, lajien ekologiaan ja muuttuvan ympäristön ymmärtämiseen. Luonnonvarakeskus. (toim.). Lisää aiheesta: Kytökorpi, M., Savikko, A., Korhonen, P.K. Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset luontoon ja luonnonvaratalouteen: Synteesiraportti. Helsinki
Niiden perusteella ensimmäisen sukupolven risteytys merilohen kanssa parantaa järvilohen varhaisten poikasvaiheiden selviytymistä. TEKSTI ASLAK ERONEN JA RAINE KORTET, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; MATTI JANHUNEN JA PEKKA HYVÄRINEN, LUONNONVARAKESKUS; ANSSI KARVONEN, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVAT ASLAK ERONEN Uusia tutkimustuloksia järvija merilohen risteyttämisestä. Miten risteymäkalat selviäisivät luonnossa. Tämä voi johtaa kalan näkökykyä heikentävän loiskaihin voimistumiseen ja kumota näin risteyttämisen positiivisia vaikutuksia. Tutkimustiedon valossa risteyttämisestä on hyötyä, mutta myös haittoja on havaittavissa. Se voisi siis palauttaa järvilohen luontaisia, mutta laitosviljelyn aikana menetettyjä ominaisuuksia ja parantaa istutuspoikasten selviytymismahdollisuuksia luonnossa. Parhaimmillaan risteyttäminen saattaisi auttaa paitsi sisäsiittoisuutta, myös laitostumista vastaan. Tutkimuksessamme havaitsimme, että risteytys paransi merkittävästi loisettomien järvilohien selviyJärvilohen ja merilohen risteyttämisen on toivottu tuovan lisää monimuotoisuutta järvilohen perimään. Elinvoimainen järvilohi -hankkeen rinnalla toteutetuissa, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimuksissa, on kartoitettu mahdollisuuksia tämän äärimmäisen uhanalaisen lohikannan perimän monipuolistamiseksi risteyttämällä sitä merilohen kanssa. 32 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 V uoksen vesistön ainutlaatuinen järvilohi on sekä sisäsiittoisuuden että laitostumisen uhkaama, koska lisääntyvä kanta on ollut jo vuosikymmeniä hyvin pieni ja lähes täysin laitosviljelyn varassa. Viimeisimmissä tutkimuksissamme (Eronen ym. Risteyttämisen hyödyt Kirjoitimme Suomen Kalastuslehdessä 4/2023 tutkimuksistamme, joita varten olemme risteyttäneet Vuoksen vesistön järvilohta Kymijoen (alun perin Nevajoesta Venäjältä) ja Tornionjoen merilohien kanssa. Risteyttämisen haitat Risteyttämisestä voi kuitenkin olla myös haittaa. 2024) selvitimme risteytyksen ja silmäloisinnan vaikutusta järvilohen alttiuteen joutua haukien saaliksi luonnonoloja jäljittelevissä altaissa. Pedot ovat yksi tärkeimmistä istutuspoikasten kuolleisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Nämä tulokset korostavat tarvetta arvioida risteytyksen vaikutuksia monen eri elinkiertopiirteen kannalta ja erilaisissa ympäristöissä. Järvilohikanta kävi 1970-luvulla sukupuuton partaalla, joten se on nykyään sisäsiittoisuuden uhkaama. Lisäksi risteymäkalat ovat varovaisempia uudenlaisessa ympäristössä kuin järvilohi, mikä saattaisi suojata niitä saalistajilta luonnonvesiin istutuksen jälkeen. Suojelun kannalta risteytyspoikasten vapauttamista Vuoksen vesistöön pidetään kuitenkin viimesijaisena keinona, sillä järvilohen geneettinen ainutlaatuisuus menetettäisiin tällöin lopullisesti. 2021 osoittivat, että järvilohen vastustuskyky kalojen silmissä yleisenä esiintyvää imumatoa (Diplostomum pseudospathaceum) vastaan heikkenee merilohen kanssa risteytettäessä. Koska järvilohen jo kadotettua geneettistä monimuotoisuutta ei voida enää saada takaisin, ainoa keino perimän monipuolistamiseksi on risteyttäminen lähisukuisten, mutta perimältään monimuotoisempien lohikantojen kanssa. Niinpä Klemme ym
Silmäloistartunnan aiheuttama näkökyvyn heikkeneminen sen sijaan kaksinkertaisti kalojen alttiuden jäädä petokalojen saaliiksi. Jatkotutkimukset Tärkeää olisi seuraavaksi tutkia takaisinristeymien elinkierron piirteitä, niiden käyttäytymistä ja alttiutta taudeille ja saalistukselle. Toistaiseksi tätä äärimmäistä suojelukeinoa ei onneksi jouduta vielä käyttämään. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 33 tymistä. Silmäloisaltistus saattaakin kumota risteyttämisen positiiviset vaikutukset, sillä risteymälohille infektio aiheutti pahemman kaihin kuin järvilohille. Altaan etuosan sektorissa on matala kivikko, joka jäljittelee lohenpoikasten luonnollista habitaattia, eli joen virtapaikkaa. Ajankohtaisimpana olisikin luonnonkannan säilyttäminen ainutlaatuisine, juuri Saimaan sokkeloisiin vesistöihin sopivine sopeumineen. Takaisinristeymä on siis lohi, jonka perimästä keskimäärin seitsemän kahdeksasosaa on järvilohelta ja yksi kahdeksasosa merilohelta. Tämä tukee ajatusta siitä, että risteymäkalat osaavat vältellä petoja paremmin kuin nykyiset laitostaustaiset järvilohet. Käytännössä luonnonkannan perimän monipuolistamiseksi nimittäin istutettaisiin takaisinristeytettyjä yksilöitä, eli sellaisia joiden toinen isoisovanhempi olisi merilohi. Taka-alalla ja keskellä on syvempi, joen suvantoaluetta jäljittelevä alue, jonne uidessaan lohet voivat joutua alttiiksi haukien saalistukselle.. Järvilohen tulevaisuuden kannalta tärkeintä olisikin varmistaa edellytykset luontaisen elinkierron toteutumiseen, jotta tämä ainutlaatuinen populaatio Puoliluonnollinen lohikalojen käyttäytymistutkimukseen suunniteltu allas Luonnonvarakeskuksen pian suljettavalla Kainuun kalantutkimusasemalla. Näin ollen risteyttämisestä voi toisaalta olla hyötyä, mutta toisaalta myös haittaa järvilohen suojelun kannalta
Lisää aiheesta: Eronen, A., Janhunen, M., Hyvärinen, P., Kortet, R., Karvonen, A. Kuten näkyy, silmäloistartunta on haitannut varsinkin infektoitujen merilohien selviytymistä, mutta myös risteymälohien. Risteyttämisestä näyttäisi siis olevan hyötyä petokalojen välttelyn kannalta, mikäli lohet eivät ole altistuneet silmäloistartunnalle. Alarivin oikeassa kuvaajassa (D) infektoitujen lohien kuolleisuus, jota selitti lähinnä kaihin peittävyys: mitä sokeampia kalat olivat, sen korkeampi kuolleisuus niillä oli. Kuvaajaan on merkitty myös risteytysryhmien keskikuolleisuudet ja keskimääräiset kaihin peittävyydet. 34 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 säilyisi ja luonnonkanta pääsisi kehittymään sukupolvien saatossa. Evolutionary Applications 17: e70056. Conservation Science and Practice, 6(1), e13058.. Ryhmien värikoodit samat kuin muissakin kuvaajissa. 2024. Eronen ym. Ylärivin vasemmasta kuvaajasta (A) näkyy, että risteymälohet selviytyivät haukialtaissa paremmin kuin järvilohet. Klemme, I., Pysäys, J., Hyvärinen, P., & Karvonen, A. 2024: Hybridization of landlocked and anadromous Atlantic salmon: Potential genetic rescue in a population threatened by inbreeding. Alarivin vasemmassa kuvaajassa (C) kaikkien haukialtaissa olleiden lohien kuolleisuudet risteytysryhmittäin. (2024) Eronen, A. 2024: The Effects of Hybridization and Parasite Infection on the Survival and Behaviour of Endangered Landlocked Salmon Subject to Predation – Implication for Genetic Rescue. Itä-Suomen Yliopiston julkaisut, Joensuu. Ylärivin oikeasta kuvaajasta (B) näkyy kuitenkin, että puhtailla järvilohilla onkin risteymälohia parempi vastustuskyky silmäloistartunta vastaan. Väitöskirja. Fitness effects of assisted gene flow in an endangered salmonid population. Dissertations in Science, Forestry and Technology: 70
Ruokakalana miekkasärki on maukas ja hentoruotoinen. Ennen viime sotia miekkasärkeä on pyydystetty rysällä ja nuotalla varta vasten ruokakalaksi. Suomessa vanhin saaliiksi saatu yksilö on ollut 16-vuotias. 2. Miekkasärki (Pelecus cultratus) esiintyy Saimaassa ja Saimaan kanavassa sekä Suomenlahden itäosissa ja eräissä sinne laskevissa joissa esimerkiksi Porvoonjoessa ja Vantaanjoessa. 9. Mätimunat pysyvät virtausten vuoksi koko ajan pohjan yläpuolella ja välttyvät pohjaan vajoamiselta virran pyörteiden ansiosta. Kala muistuttaa miekanterää. Miekkasärki ui päivisin enintään muutaman metrin syvyydessä ja nousee iltahämärissä parvina aivan veden pintaan. Se voi hypätä vedestä ilmaan saalistaessaan pinnalla olevia hyönteisiä. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 35 1. Miekkasärki lisääntyy miltei aina puroissa tai joissa touko-kesäkuussa, kun veden lämpötila on 17 – 20 astetta. 4. 8. Kylkiviiva mutkittelee voimakkaasti kalan vatsapuolella ja sen ansiosta kala kykenee aistimaan alapuolella olevan petokalan, vaikka itse keskittyy pinnalta saalistamiseen. Kalaa on valmistettu suolaamalla, kuivaamalla tai savustamalla. 6. 3. 7. Miekkasärki elää ainakin 13-vuotiaaksi, eräiden lähteiden mukaan jopa 20-vuotiaaksi. Pieni selkäevä sijaitsee ruumiin takaosassa. Muilla särkikaloilla ei vastaavaa ilmiötä tunneta. Selkä on lähes viivasuora ja suu on voimakkaasti ylöspäin suuntautunut. Tämän jälkeen kasvu hidastuu ja vuotuinen kasvu on vain muutamia senttimetrejä. Suomen kalat. 10. 5. 10 faktaa miekkasärjestä TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Helsingin Vanhankaupunginkoskelta pyydetty miekkasärki akvaariossa ahventen, sorvan ja salakoiden kanssa.. Miekkasärki on meillä tavallisesti 100 – 300 grammainen, mutta Suomen ennätyskala painoi 910 grammaa. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. Miekkasärjen kasvua on tutkittu vähän, mutta alussa kasvu pyrähtää nopeasti ja viisivuotiaana kalan pituus on noin 30 senttimetriä. Viikatemaiset rintaevät ovat teräväkärkiset ja hyvin pitkää, niiden pituus on melkein neljänneksen koko kalan pituudesta. Miekkasärjen ulkomuodon ja varsinkin pitkien rintaevien vuoksi kala on sotkettu usein jopa lentokalaan
Hinta: 15,00 € KALASTUKSENVALVOJAN LIIVI Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. 36 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN VIESTIMERKIT Kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Hinta: 50,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
ELY-KESKUSTEN TOIMIVALTAA yleiskalastuksen rajoittamisesta säädetään erikseen 54 §. Päätöksellä voidaan määrätyllä vesialueella rajoittaa tai kieltää onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus, jos se on tarpeen käyttöja hoitosuunnitelman tavoitteiden tai kalakannan tavanomaista tehokkaamman hoidon tulosten turvaamiseksi, kalataloudellisen tutkimuksen suorittamiseksi, kalakannan turvaamiseksi, kaupallisessa tai muussa erityisessä tarkoituksessa tehtyjen kalatai rapuistutusten taloudellisen hyödyntämisen turvaamiseksi tai toistuvan tai jatkuvan kalojen kutualueisiin kohdistuvan häirinnän estämiseksi. Yleiskalastusoikeuden rajoitusta tai kieltoa on haettava kirjallisesti ja liitettävä selvitys perusteista ja esitetystä alueesta karttaliitteineen. KALASTUSLAIN 53 § säädetään ELY-keskusten toimivallasta rajoittaa kalastusta ja siitä voidaan tehdä päätös, jos vesialueella esiintyy kalalaji tai -kanta, jonka elinvoimaisuus tai tuotto on heikentynyt tai vaarassa heikentyä taikka vesialue on keskeinen kalalajin tai -kannan lisääntymisen kannalta. Kielto tai rajoitus voi käsittää kalastamisen tietyllä kalastustavalla, kalastamista tiettynä ajankohtana, rajoittaa käytettävien pyydysten määrää, kieltää tiettyä määrää suuremman saaliin ottamisen sekä kieltää tiettyä sukupuolta, kokoluokkaa tai eväleikkaamattomien kalojen saaliiksi ottamisen. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 37 LAKIASIAA KEVÄÄN KOKOUSKIIREIDEN ollessa ohi, voisi kuvitella, että rauha alkaa laskeutumaan vesiemme äärellä. Yhden vavan kanssa liikkuvan kalastajan toimintaa arvioidaan hieman toisin. Seuraavaksi kuitenkin soi puhelin ja nyt sen kuuluisan ”jonkun toisen” kalastus tulisi heti ehdottomasti kieltää. Tässä tilanteessa on syytä muistaa, että vaikka osakaskunnan kokouksen päätöksin osakkaiden oikeudella tapahtuvaa tai lupien varaista kalastusta voi ohjata monin keinoin, kieltoihin perustuvaa kalastuksen rajoittamista tekevät vain toimivaltaiset viranomaiset, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset. Kaikki kiellot tai rajoitukset voidaan määrätä enintään kymmeneksi vuodeksi. SITTEN, KUN todetaan, ettei kiellolle ollutkaan edellytyksiä, vedotaan kalastuslain 50 §, ettei kalastusta harjoitettaessa saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle taikka rannan omistajalle tai haltijalle. Tähän vedotessa, kannattaa muistaa, ettei asia ole kalastuslain näkökulmasta kriminalisoitu, vaan asia arvioidaan esimerkiksi kotirauhan suojan kautta, jolla on aivan oma sisältönsä. Samalla saattaa unohtua, että samainen pykälä jatkuu, että luvallista kalastusta ei saa tahallisesti estää tai vaikeuttaa. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Mutta kun teidän pitäisi kieltää tämä kalastus?. Lisäksi kalastustapoihin tai ajankohtiin voidaan asettaa rajoitus tai kielto, jos se vesiliikenteelle aiheutuvan vaaran estämiseksi on välttämätöntä
neuvonta, koekalastukset, vesinäytteenotot ja -mittaukset, vesikasvien niitot, maastokatselmukset sekä tapahtumat ja hankkeet, joilla edistetään lähikalan käyttöä ja kalastusharrastusta. 38 • Suomen Kalastuslehti 4/2025 HENKILÖUUTISIA ADE RISTI NEUVOJAKSI OULUUN ProAgria Pohjois-Suomen Oulun Kalatalouskeskuksen tiimiin on liittynyt kalatalousneuvojaksi Ade Risti. Hänellä on erityisosaamista vesinäytteenotosta, hydrologisista kenttämittauksista sekä jokien virtaamien mittauksista. Oulun Kalatalouskeskuksessa Aden tehtäviin kuuluvat mm. Kokemusta on kertynyt myös monipuolisista maastotöistä Etelä-Suomessa. Vapaa-ajallaan Matti harrastaa kaikkea luontoon liittyvää ja liikuntaa. Matti on toiminut viimeiset yhdeksän vuotta Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalastusohjaajana Kainuussa, joten kala-alan toimijat ovat tulleet sekä työn että erilaisten luottamustehtävien kautta tutuksi. Kainuun Kalatalouskeskuksen ammattitaitoinen toiminta on perinteisesti koostunut kalatalousyhteisöiden toiminnanohjauksesta, kalatalouden neuvonnasta, valistuksesta, koulutuksesta, sekä kalavesien hoidosta. Etelä-Suomesta viisi vuotta sitten pohjoiseen muuttanut Ade on ehtinyt työskennellä laajasti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kalatalouskeskuksen henkilökuntaan kuuluvat Matin lisäksi Marko Salminen ja Arttu Kuiri, jotka molemmat toimivat kalatalousneuvojan tehtävissä. Järjestötoiminnan kenttä on tullut tutuksi Matille Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjauksen työssä, missä taloushallinnon osaaminen on karttunut. Erityinen intohimo on kilpapilkintä talvella ja kesäisin jigikalastus.. Pohjakoulutukseltaan iktyonomi ja ravintolakokki Ade tuo mukanaan osaamista, joka yhdistää luonnontieteellisen tarkkuuden ja käytännönläheisen näkemyksen. Koulutukseltaan Matti on Liikunnanohjaaja (AMK). MATTI KULJU KAINUUSEEN Matti Kulju on aloittanut Kainuun Kalatalouskeskuksen uutena toiminnanjohtajana 5.5.2025. Hän on innostunut työskentelemään ympäristön hyväksi ja kehittämään palveluja yhdessä alueen toimijoiden kanssa
4 16.5. 31.1. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1. 5 1.8. 7 10.10. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 5/2025 ilmestyy pe 29.8. 8 14.11. 3.10. 6 5.9. AR TB BN V/ SH U TT ER ST O CK .C O M Myötävirtaa osakaskuntiin -hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia Kuusamon osakaskuntien yhdistämiseksi. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 12.12. 7.11. 4041 1029. 29.8. Suomen Kalastuslehti 4/2025 • 39 132. 2 14.2. krs 00700 Helsinki p. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Päivi Pyyvaara, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI Tapio Gustafsson TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 25.4. 13.6. 14.3. 3 28.3
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Hinta 7,00 €. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä