Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 1 4/2024 Viehekalastus kalatalousalueilla
Mikäli tunnet kriteerit täyttävän kalastuksenvalvojan, käy ilmoittamassa hänet mukaan Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailuun. Vuoden kalastuksenvalvoja 2023 kustavilainen Vesa Liukkonen valvontatyössä.. Mielestämme hänen tulisi olla ainakin yhteistyökykyinen, palvelualtis, suunnitelmallinen, huolellinen ja ympäristötietoinen. 2 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Vuoden Kalastuksenvalvoja -kilpailu Vuoden Kalastuksenvalvoja kilpailu on käynnistynyt 1.6. Millainen on hyvä kalastuksenvalvoja. Kilpailun tarkemmat kriteerit ja osallistumistiedot löydät kilpailun nettisivuilta www. ja kilpailuun voi ilmoittautua mukaan syyskuun loppuun asti. ahven.net/vuoden-kalastuksenvalvoja/. Tule mukaan valitsemaan kalavesiemme palvelijaa! Kalatalouden Keskusliitto valitsee Vuoden Kalastuksenvalvojan osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettua kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta. Vuoden Kalastuksenvalvoja palkitaan kunniakirjalla ja laadukkailla Ursuitin paukkuliiveillä
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 3 Sisältö 10 Viehekalastus kalatalousalueilla 16 Kalastonhoitomaksuvarojen jako alueittain vuonna 2023 20 Aluehallinto uudistuu kalatalouden palvelut jatkuvat 22 Blue Products 3.0 24 Lohen vapaa-ajankalastuksen säännöt Suomen merialueilla 2024 26 Vesille venosen mieli 30 Kalatalousalue toteutti kalatalouselinkeinon kehittämissuunnitelman 36 Osakaskunnan väki katiskantekokurssilla 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakiasiaa 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Luonnonvarakeskus selvitti viehekalastusrasitusta kalatalousalueilla. TI M O O RA N EN , RA SV AN KI -V IR M AS VE D EN O SA KA SK U N TA 16
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 7,00 € Uutta! Uutta! Uutta! Uutta!. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
VANHOJEN OIKEUSTAPAUSTEN painuessa arkistoihin verottaja on taas aktivoitunut ja aloittanut verotarkastukset kalatalousalueissa. Verotusasioissa on vielä selvitettävää. Yrityksen tai yhdistyksen kautta toiminnanjohtajuuden hoitaminen ei olisi siten enää mahdollista, vaikka tähän oli selkeästi opastettu kalastuslain perusteluissa. Tällä kertaa kalatalousalueilta halutaan poistaa kokonaan alv-vähennysoikeus sekä vaaditaan kolmelta aiemmalta verovuodelta tehdyt vähennykset palautettavaksi korkojen kera. KESKUSLIITTO AVUSTAA kalatalousalueita painiottelussa verottajan kanssa. Tämän vaatimuksen toteutus sotkisi kalatalousalueiden hallinnon täysin. Käytäntö on aikanaan todettu hallinto-oikeudessa lailliseksi usean kalastusalueen kohdalla. Kalaisaa kesää kaikille Suomen Kalastuslehden lukijoille! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. UUSI VEROTTAJAN vaatimus on, että kalatalousalueiden toiminnanjohtajien tulisi olla suoraan kalatalousalueiden palkkalistalla. Joissain tapauksissa vaaditut palautukset ylittävät kalatalousalueiden tasearvon. Liiton asiantuntija osallistuu verotarkastusten yhteydessä käytäviin loppukeskusteluihin. Verohallinnon kanssa käydään ennen kesälomia periaatekeskustelu asiasta. VEROTTAJA EI hyvällä katso sitä, että ajoittain kalatalousalueilla on ollut poikasistutuksiin sisältyvää arvonlisäveroa vähennettäväksi enemmän kuin se itse on tilittänyt arvonlisäveroa tuloistaan. Käytäntö periytyi kalatalousalueita edeltäneitä kalastusalueilta. Reilu kolmasosa Suomen 118 kalatalousalueista on tällä hetkellä alv-velvollisia. Poliittista taustatukea on haettu sekä VM ja MMM puolelta. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 5 Painiottelu verottajan kanssa PÄÄKIRJOITUS Verottaja on taas aktivoitunut ja aloittanut verotarkastukset kalatalousalueissa.” KALATALOUSALUEIDEN TOIMINTA alkaa vähitellen löytää uomansa rajanvetojen, järjestäytymisen sekä käyttöja hoitosuunnittelun jälkeen
Ravintolan perustaja ja yrittäjä Niko Lehto haluaa maksimoida sen, miten raaka-ainetta voi ruuanlaitossa käyttää. 6 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 LYHYET KALASATAMALLE 120 000 EUROA ELY-keskus on myöntänyt Rauman kaupungille 120 000 euron tuen Rauman kalasataman kehittämishankkeeseen. MICHELIN-RAVINTOLA TARJOAA KALAN EVIÄ Porvoolainen Michelin-ravintola Vår tarjoilee ennakkoluulottomasti kalan kieltä, eviä ja poskia siinä missä fileetäkin. Kalasatamaa käyttää aktiivisesti noin 20 rannikkokalastajaa. – Juttelin aiheesta kalastajien kanssa, ja he totesivat, että onhan se hullua, jos kalasta heitetään melkein puolet pois, Lehto toteaa. Keskeisiä tahoja ovat vesialueiden omistajat ja kalatalousalueet, kunnat ja maakunnat, kalastusja matkailualan järjestöt sekä tutkimuslaitokset ja valtionhallinto. Nykyisin Vårissa esimerkiksi kuhasta hyödynnetään kaikki, paitsi sisukset ja kidukset. RA VI N TO LA VÅ R Kalastusmatkailun kehittämisohjelma on julkaistu Monialaisen työryhmän laatima ja lähes 30 sidosryhmän kommentoima Kalastusmatkailun kehittämisohjelma on valmistunut. Ravintola Vår on tunnettu vastuullisuusajattelustaan ja uraauurtavasta tavastaan käsitellä kalaa raaka-aineena. Tuki on tarkoitus investoida kalastajien yhteiskäytössä oleviin kääntöpuominosturiin, laituriin ja saaliin punnitusjärjestelmään. Esitettyjen toimenpiteiden toteutukseen tarvitaan asiantuntemusta ja työpanosta laajasti kalastusmatkailuun linkittyviltä toimijoilta. Maaja metsätalousministeriö jakaa 230?000 euroa kehittämisohjelman toteutuksen käynnistämiseen.. Kalastusmatkailua kehitetään kohti kunnianhimoista tavoitetta: kehittämisohjelman vision mukaan Suomessa on monipuoliset ja Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut vuonna 2034. Kehittämisohjelma sisältää toimenpide-esitykset palvelujen ja liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin sekä toimintaympäristön kehittämiseksi
Korvauksissa on ollut pääasiassa kyse jätevesipäästöjen alueella sijaitsevien rakennettujen rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 30 Kuinka monta lajia Helsingistä voi pyydystää vapavälinein vuorokaudessa. Suomen vesistöissä ja kalakannoissa on valtava potentiaali kalastusmatkailun kehittämiseen, toteavat Kalastusmatkailun kehittämisohjelmaa kommentoineet tahot.. Kalamaraton on 24 tunnin kalastuskilpailu, jota luonnehditaan Suomen vaativimmaksi. Korvaukset määräsi alun perin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vuonna 2020. Hyvän vastauksen tähän antoi Species Fishing Teamin joukkue, joka voitti toukokuussa järjestetyn Kalamaratonin 30 kalalajilla. Lisäksi korvauksia on määrätty vesialueiden omistajille kalastuksen tuoton menetyksestä sekä muutamalle alueen ammattikalastajille. Se käski kaivosyhtiön maksamaan korvauksia kaivoksen jätevesipäästöjen aiheuttamista vahingoista yhteensä noin 495 000 euron edestä. Asian sinetöi korkein hallinto-oikeus (KHO), kun se hylkäsi kaivosyhtiön valituslupahakemuksen asiaa koskien. Kalamaratonin kaikkien aikojen saalisennätys on 32 kalalajia vuodelta 2014. TERRAFAME HÄVISI OIKEUSKIISTAN Kaivosyhtiö Terrafame pantiin korvaamaan Talvivaaran kaivoksen jätevesien aiheuttamia vahinkoja laajemmalla alueella kuin yhtiö itse myönsi. Vuorokauden jatkuvassa koitoksessa 2 – 3 kalastajan joukkueet tavoittelevat koukkuihinsa mahdollisimman monta eri kalalajia
luovuttamassa kirjeen liikuntaedun käyttömahdollisuuden laajentamisesta valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvolle. Työnantajan tarjoamaa etua tulisi voida hyödyntää esimerkiksi kalastonhoitomaksun maksamisessa. Rajoitusalueet ja rajoitusten tarkka sisältö merkitään osakaskuntien lupa-aluekarttoihin sekä maaja metsätalousministeriön karttapalveluun www.kalastusrajoitus.fi. 8 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 LYHYET SAIMAANNIERIÄLLE RAUHOITUSALUEITA Pohjois-Savon ELY-keskus on asettanut kevään aikana saimaannieriän suojelemiseksi rauhoitusalueita, joiden pinta-alat ovat Yöveden Lehtisenselällä 363 ha, Ruokovedellä 405 ha ja Luonterilla 274 ha. Uusilla kalastusrajoituksilla vahvistetaan luonnossa lisääntyvää nieriäkantaa ja turvataan lajin säilyminen Saimaalla ja Kuolimolla. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. KKL ja SVK yhdessä liikuntaetua ajamassa Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ovat vuosia esittäneet kalastuksen lisäämistä liikuntaja kulttuuriedun käyttökohteeksi. Rajoitukset ovat jo voimassa Luonterilla, Ruokovedellä ja Yövedellä. Järjestöjen valtuuskunta luovuttamassa kirjeen liikuntaedun käyttömahdollisuuden laajentamisesta. Rauhoitusalueilla on kielletty ympärivuotisesti muun muassa verkkokalastus ja uistelu. Myös Yövedellä ja Ruokovedellä suhtauduttiin nieriäkannan turvaamiseen myönteisesti. Kuvassa Janne Heikkinen (SVK), Vesa Karttunen (KKL), Niko Ohvo, Anders Norrback (KKL) ja Olli Saari (SVK). Järjestöt vierailivat valtioneuvostossa 19.?4. Saimaannieriä olisi kadonnut jo luonnosta, jos paikalliset vesialueen omistajat eivät olisi vuosikymmeniä rajoittaneet kalastusta Luonterilla sekä Kuolimon Isoselällä ja Morruuvuorenselällä
Lisäksi asetus kieltää toukokuussa silakan ja kilohailin pohjatroolauksen Suomenlahdella, Saaristomerellä ja pohjoisella Itämerellä. • Muikku 3,95 €/kg • Ahven 2,52 €/kg • Lahna 0,86 €/kg • Särki 0,75 €/kg Kalan tuottajahintatilasto kuvaa Suomen merialueen satamiin puretun kalan tuottajahintaa. Perkaamattoman elintarvikekalan tuottajahintoja vuonna 2023. TUOTTAJAHINNAT VUONNA 2023 Luonnovarakeskus on julkistanut kalan tuottajahinnat vuodelta 2023 (suluissa muutos edelliseen vuoteen) • Elintarvikesilakka 0,43 €/kg (+19 %) • Teollisuussilakka 0,27 €/kg (+35 %) • Kilohaili 0,30 €/kg (+30 %) • Perattu lohi 10,32 €/kg (+12 %) • Perattu siika 5,54 €/kg (-4 %) • Ahven 2,09 €/kg (-18 %) • Kuha 6,97 €/kg (-1 %) • Hauki 2,44 €/kg (+11 %) • Made 4,62 €/kg (-6 %) • Lahna 0,72 €/kg (+53 %) • Särki 0,49 €/kg (+44 %) • Muikku 2,19 €/kg (+298 %) Elintarvikkeeksi myytävästä kalasta maksetaan teollisuuskalaa selvästi korkeampaa hintaa, joten teollisuuskäyttöön päätyvän kalan osuus saaliista voi vaikuttaa perkaamattoman kalan tilastoituun tuottajahintaan merkittävästi niillä lajeilla, joista osa päätyy teollisuuskäyttöön. netin Ajankohtaista osiosta otsikolla ”Kysely vesialueen omistajille”. Päätöksellä täydennetään EU:n neuvoston näille merialueille vahvistamaa silakan ja kilohailin välivedessä toukokuussa harjoitettavaa troolikalastuskieltoa, jolla alueen silakkakannalle asetetaan kuturauhoitus. Kalastuslain 82 § mukaisesti vesialueen omistajille maksetaan korvaus kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä. – 30. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Muistakaa käydä vastaamassa. Tämä selittää osaltaan muikun tuottajahinnan näennäisen suurta nousua vuosien 2022 ja 2023 välillä. Heikentyneitä silakkakantoja elvytetään ensimmäistä kertaa kuturauhoituksella. Kysely vesialueen omistajille. Kysely löytyy Ahven. 2024. Valtioneuvoston asetuksella kielletään kansallisesti troolikalastus Selkämeren aluevesillä 25. Kalatalouden Keskusliitto selvittää kyselyllä vuoden 2023 aikana maksettujen vesialueen omistajakorvausten käyttöä eri tarkoituksiin. 6. 5. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 9 LYHYET SILAKANKALASTUKSEEN ASETETTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA KUTURAUHOITUS Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla tarkennetaan silakan ja kilohailin kalastuksen säätelyä. Ruotsi tekee vastaavan kiellon omille Selkämeren aluevesilleen
10 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Viehekalastus kalatalousalueilla TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Tuoreen selvityksen mukaan selvä enemmistö kalastaneista vastaajista käytti kalastukseensa vain vapavälineitä.
Isot muutokset kalatalousalueiden kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien summissa ovat kuitenkin herättäneet paljon keskustelua.. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 11 Luonnonvarakeskuksen tuoreen viehekalastusrasitysselvityksen mukaan kalastonhoitomaksun suorittaneiden kalastus on aiempaa painokkaammin viehekalastusta ja Lappiin suuntautuvaa. Kalastonhoitomaksuun perustuvia viehekalastuspäiviä kertyi eniten Helsinki-Espoon kalatalousalueelle
Selvä enemmistö kalastaneista vastaajista (69 %) käytti kalastukseensa vain vapavälineitä, vajaa kolmannes (27 %) käytti paitsi vapavälineitä myös seisovia pyydyksiä, kuten verkkoja tai katiskaa. Korvausten suuruuden arviointi pohjautuu edellä mainitusta kalastamisesta kalavesille koituvaan viehekalastusrasitukseen, jota selvitetään viiden vuoden välein. Heistä vajaalla 5 prosentilla toiminta ulottui vähintään viiteen eri kalatalousalueeseen. Keskimäärin 16 viehekalastuspäivää Kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella tapahtuvasta viehekalastuksesta kertyy kalatalousalueille kaikkiaan yhteensä 3,8 miljoonaa viehekalastuspäivää. Kerätty aineisto näytti tehtyjen edustavuustarkistusten valossa olevan perusjoukkoa kohtuullisen hyvin edustavaa, mutta asukasja kävijämäärältään pienissä kalatalousalueiden arvioissa on kohtuullisen paljon epävarmuutta. Vapavälineillä vähintään osan aikaa kalastaneista vastaajista 3 384 eli enemmistö (58,9 %) raportoi kalastaneensa vain sellaisilla alueilla ja kohteilla, joilla pelkkä kalastonhoitomaksun maksaminen riittää. Joiltakin osin alueittaisessa painottumisessa näkyy läheisten alueiden isot asutuskeskukset ja meren tai muiden vesialueiden hyvä saatavilla olo, sekä kalatalousalueen koon vaikutus kertymään, eli paljolti samat tekijät, joiden merkitys oli nähtävillä myös viisi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä. Eniten tällaisia viehekalastuspäiviä kertyi aiemman selvityksen tapaan Helsinki-Espoon kalatalousalueelle. Vastauksia saatiin yhteensä 6 441 (vastausprosentti 25 %). Suhteellisesti ottaen runsaasti päiviä kertyi myös Eteläja Keski-Päijänteen, Airisto-Velkuan, Inarin ja Pielisen-Karjalan kalatalousalueille. Kovaäänisimmin tietysti he, joiden saamat korvaukset laskivat. Kansalliseen perusjoukkoon suhteutettuna se tarkoittaisi karkeasti 16 päivää viehekalastusta vuodessa per kalastonhoitomaksun suorittanut henkilö. Tällä tarkoitetaan kalastamista yhdellä vavalla ja vieheellä muualla kuin erityiskalastuskohteilla ja kalastuskieltoalueilla. Tiedonkeruu toteutettiin suomenja ruotsinkielisellä verkkokyselyllä ja puhelinhaastatteluilla, joista ensimmäiseen kutsuja välitettiin sähköpostitse ja kirjeitse. Sekä seisovia pyydyksiä että vapavälineitä käyttävillä kalastonhoitomaksun maksajilla kalastustoiminta ei ulottunut yhtä usein monelle kalatalousalueelle. Edellinen selvitys oli tehty marraskuussa 2018, minkä jälkeen monen kalatalousalueen edustaja ihmetteli muuttuneita korvauksia. Melko harva kalastaneista vastaajista (4 %) käytti ainoastaan seisovia pyydyksiä. Nykyään enää harva kalastaa pelkästään seisovilla pyydyksillä, kuten verkoilla. Mikäli viehekalastuspäiväkertymiä haluaa tutkia kalatalousalueittain, tieto löytyy selvitystä lukemalla. Kalastustavoissa on Viehekalastusrasitus selvitetään viiden vuoden välein.. Viehekalastuksen osuus jatkaa kasvuaan Kyselyn tulokset tukevat monelta osin aiempien vuosien tutkimuksissa kuvattua vapaa-ajankalastuksen kehitystä. Heiltä tiedusteltiin viehekalastamisesta kullakin kalatalousalueella Suomessa ajanjaksolla 1.?9.?2022?–?31.?8.?2023, sekä alueittaisesta rahankäytöstä vapaa-ajankalastukseen. Viime vuoden loka-marraskuussa Luonnonvarakeskus toteutti maaja metsätalousministeriön pyynnöstä uuden selvityksen, jonka tulokset julkaistiin helmikuussa 2024. Kalatalousalueittain ositettu satunnaisotos Tiedonkeruu kohdistui kalatalousalueittain ositettuun satunnaisotokseen kalastonhoitomaksun suorittaneita Suomessa asuvia henkilöitä. 12 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 K alastonhoitomaksuina kerätyistä varoista maksetaan korvauksia vesialueiden omistajille siitä, että heidän vesialueitaan käytetään yleiskalastusoikeuksiin perustuen viehekalastukseen. Pelkästään seisovia pyydyksiä käyttää enää harva Kalastonhoitomaksuun pohjautuvasta Manner-Suomen viehekalastuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vastuualueelle kohdistui 35,1 %, Pohjois-Savon alueelle 45,6 % ja Lapin alueelle 19,3 %. Lähes puolella (48,4 %) pelkästään vapavälineillä kalastaneista kalastonhoitomaksun suorittaneista pyynti tapahtui yhden kalatalousalueen sisällä, ja runsaalla neljänneksellä (27,5 %) se ulottui kahden kalatalousalueen vesialueelle. Loput 41 prosenttia kertoi siis kalastaneensa vapavälineillä myös sellaisilla alueilla ja kohteilla, joilla tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan tai kalastuskohteen ylläpitäjän lupa (esimerkiksi monet vaelluskalajoet sekä istuta-ja-kalasta-kohteet)
Tämä kehitys näkyy ehkä myös siinä, miten esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalatalousalueilla kalastonhoitomaksuun perustuva viehekalastus on yleistynyt suhteessa esimerkiksi Varsinais-Suomen ELY:n kalatalousyksikön kalatalousalueilla tapahtuvaan viehekalastukseen. Sen sijaan tilanne oli ehkä yllättävänkin samankaltainen niiden vapaa-ajankalastajien osuuden suhteen, jotka raportoivat kalastaneensa alueilla, joilla pyynti edellytti lisäksi muidenkin lupien hankkimista kuin kalastonhoitomaksun (nyt 41 %, viisi vuotta sitten 38 %). Eskelisen ja Mikkolan vuoden 2019 tiedonkeruussa kalastonhoitomaksun suorittaneista käytti vain vapavälineitä 49 %, ja molempia pyyntitapoja 30 %. Lähde: Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Luonnonvarakeskus 2024.. Luonnonvarakeskus 2024. Nyt vastaavat luvut olivat 69 % ja 27 %. Kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien kokonaismäärät ovat kansallisesti ja suuressa osassa kalatalousalueita pienempiä tässä selvityksessä kuin mitä ne olivat viisi vuotta sitten, vaikka perusjoukko oli nyt kolme prosenttia suurempi. Kalastonhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden asuinpaikat kalatalousalueittain. Lapin suosio on kasvanut vierailijoiden kalastuskohteena pitkin 2010-lukua ja vielä viime vuosinakin toisin kuin useimpien muiden maakuntien, joissa vierailijoiden määrät ovat pääsääntöisesti laskeneet. Kyselyssä ilmoitettujen kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien määrät per vastannut henkilö olivat Yksittäisten kalatalousalueiden viehekalastuspäivien osuudet kansallisesti. Lähde: Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 13 tapahtunut viiden vuoden kuluessa kalastonhoitomaksun suorittaneilla painopisteen muutos seisovien pyydysten käytöstä viehekalastuksen suuntaan. Toinen muutos näyttää tapahtuneen alueiden vetovoimaisuudessa
Alle 18-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden kalastus ei tässä kyselyssä tule esille. Nimi Summa Osuus % (2023) Osuus % (2018) Muutos % Suolijärven KTA 5 464 0,144 0,629 -77 Tammelan-Tarpianjoen KTA 14 034 0,37 1,481 -75 Loviisan saariston KTA 12 905 0,34 1,111 -69 Kirkkonummi-Siuntionjoki KTA 20 001 0,527 1,626 -68 Kokemäen KTA 23 602 0,622 1,749 -64 Keski-Pohjanmaan KTA 41 058 1,081 0,478 +126 Pyhäjärven KTA 16 355 0,431 0.161 +168 Tornio-Muonionjoen ja rannikon KTA 66 405 1,749 0,651 +169 Suomenselän KTA 51 681 1,361 0,463 +194 Oulujoen ja merialueen KTA 68 825 1,813 0,604 +200. Ääripäissä muutokset ovet olleet suurimmillaan -77 % ja +200 %. Kehitettävääkin tutkimuksessa löytyy Vaikka selvitystä voi pitää tarkempana kuin edellistä viiden vuoden takaista selvitystä, kehitettävääkin edelleen löytyy. Tämän viime vuosina kasvaneen ryhmän aiheuttama kalastusrasitus ei näy tuloksissa. Kuten selvityksen tekijät ovat itsekin todenneet, kysely suunnattiin vain suomenja ruotsinkielisille kalastajille. Erityisesti yli 64-vuotiaiden kalastajien ryhmän puuttuminen harmittaa monia. Toivottavasti millään kalatalousalueella toiminnan pyörittämiseen tarvittavat määrärahat eivät ainakaan romahda merkittävästi. Kalatalousalueiden korvaukset puhuttavat Kuten edellisen selvityksen jälkeen, niin myös tämän selvityksen julkaisun jälkeen alkoi kiivas keskustelu tulevasta rahanjaosta. Ja kuten arvata saattaa, enemmän korvauksia saaneet eivät ole olleet äänekkäimpiä kommentoijia. Luonnonvarakeskus 2024. Myös heidät tulisi saada mukaan vastaajiin. Luonnonvarakeskus 2024. Samoin on seisovilla pyydyksillä kalastavien laita, iso osa niillä kalastavista on iäkkäämpää kalastajapolvea. Onneksi aivan näin suoraan muutokset eivät kuitenkaan kalatalousalueiden rahoitukseen vaikuta. Taulukossa esimerkkinä 5/5 suurimman muutoksen aluetta. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/554657 Kalatalousalueiden kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien summat ja niiden kansalliset osuudet (%) vuonna 2023 ja 2018 (edellinen selvitys) sekä osuuden muutos (%). Niin ikään kaiken kaikkiaan kalastonhoitomaksun suorittanutta henkilöä kohti laskettu viehekalastus kalatalousalueilla tähän maksuun perustuen oli nyt keskimäärin 16 päivää (kalastaneilla maksajilla vajaat 18), kun vuoden 2018 selvityksessä runsaat 28. Aiheesta lisää: Pellikka, J., Mikkola, J. Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Tämän selvityksen vastaajat viehekalastivat ainoalla tai itselleen keskeisimmällä kalatalousalueella keskimäärin 10 päivänä vuodessa. ja Husa, M. Osa kalatalousalueista tulee saamaan aikaisempaa vähemmän omistajakorvauksia ja osa enemmän. 14 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 nyt myös selvästi aiempaa pienempiä. Kuten moni kalavesillä liikkuva tietää, varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa ulkomaalaisten kalastajien ryhmä on suhteessa varsin iso. Lähde: Viehekalastusta kalatalousalueilla: Selvitys. Muutokset kalatalousalueiden kalastonhoitomaksuun perustuvien viehekalastuspäivien summissa ja niiden kansallisissa osuuksissa vuonna 2023 verrattuna edelliseen selvitykseen vuonna 2018 ovat huomattavia. Vasta tulevat vuodet näyttävät miten selvityksen tulokset tulevat näkymään vesialueiden omistajien saamissa korvauksissa ja sen myötä myös kalatalousalueiden käyttöön tulevissa varoissa. Kysely on edelleenkin suunnattu ainoastaan kalastonhoitomaksun maksaneille 18?–?64-vuotiaille
Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 15 Verkkokalastus on enää harvoilla ainut kalastusmuoto.
16 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Kalastuksenvalvonnan kehittäminen on yksi ELY-keskusten avustusten painopistealueita.
Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi kalataloutta edistäviin alueellisiin hankkeisiin vuonna 2023 yhteensä 854?121 euroa. Järvi-Suomen alueella kalastusalueilla ja kalatalousalueilla on pitkä historia alueensa kalakantoja koskevien selvitysten teossa. Toinen Järvi-Suomen alueen erikoisuus näyttäisivät olevan istutukset, joihin ei muilla alueilla rahaa ole jaettu. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella varoja on jaettu eniten kalastuksenvalvontaa ja kalastusharrastusta edistäville hankkeille. Suurin osa Järvi-Suomen vuoden 2023 hankeavustuksista kohdennettiin kalastuksen valvontaan, kalastusharrastuksen tukemiseen sekä kalakantojen ja kalastuksen tilan tutkimukseen ja seurantaan. Erityisesti viime mainittuun oli mennyt merkittävä osa varoista. Silloin tehtiin kunnostettuihin kohteisiin jotain mätirasiaja poikasistutuksia. Salon mukaan vuosi 2023 oli istutusten suhteen poikkeus. Selvitykset olisi oikeastaan oikea sanamuoto. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Lapsille ja nuorille järjestetyt kalastuspäivät ovat alueella suosittuja ja niitä on pyritty tukemaan, toteaa johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, ja jatkaa samaan hengenvetoon, että kalastuksenvalvontaa pidetään alueella myös erittäin tärkeänä toimintana ja sen riittävyys on haluttu varmistaa. Kalastonhoitomaksuvarojen jako alueittain vuonna 2023 ELY-keskukset jakavat kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja eteenpäin omilla toimialueillaan. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 17 K alastajien maksamista kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja oli vuonna 2023 käytettävissä valtakunnallisesti hieman edellistä vuotta vähemmän, yhteensä 10?175?000 euroa. Hankehaulla omat erityispainopisteensä ELY-keskusten vuoden 2023 hankehaun erityispainopisteinä olivat kalastusharrastuksen edistäminen, kalakantojen ja kalastuksen seurantaja säätelytoimet ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen sekä kalastuksen valvonnan kehittäminen. Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli näistä varoista jaettavana yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa Järvi-Suomen alueella, Varsinais-Suomen ELY-keskuksella 2,2 miljoonaa euroa ja Lapin ELY-keskuksella 1,1 miljoonaa euroa. Kysyttäessä asiaa ELY-keskuksesta sille löytyy looginen selitys. Mihin nuo varat ovat eri ELY-keskusten alueilla menneet. Varoja myönnettiin hankeavustuksina erilaisille kalataloutta edistäville alueellisille hankkeille ja yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan sekä korvauksina vesialueiden omistajille. Varsinais-Suomen poikkeavuus grafiikassa on kunnostukset, johon löytyy Koivurinnan mukaan selitys alueen aktiivisesta jokitalkkaritoiminnasta, joka pitää kunnostustoiminnan lisäksi sisällään muun muassa lasten kalastusharrastuksen ja kalastuksenvalvonnan eteen tehtävää työtä. Kaikkiaan ELY-keskus rahoitti 180 hanketta. Muiden ELY-keskusten alueella ei vastaavaa historiaa aivan samassa muodossa ole, kertoo kalastusbiologi Hannu Salo, Pohjois-Savon ELY-keskuksesta
Kunkin kalatalousalueen saama toiminta-avustus määräytyy maaja metsätalousministeriön asetuksen laskentaperusteiden mukaisesti. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella omistajakorvauksia jaettiin 1?368?000 euroa, Varsinais-Suomessa 1?227?000 euroa ja Lapissa 405?000 euroa. Korvausvarojen jakoperusteena on kalastuslain mukaisesti viehekalastusrasitus, joka on selvitetty Luonnonvarakeskuksen tekemässä Viehekalastusrasitus kalatalousalueilla -tutkimuksessa. Tehdäänkö Lapissa siis muita alueita enemmän viestintää. Selvitystutkimus määrittää omistajakorvaukset Valtakunnallisista kalastonhoitomaksuvaroista noin 36 % kohdennetaan kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin. Ei se aivan noin ole, sanoo Lapin ELY-Keskuksen kalatalousasiantuntija Janne Narkiniemi. Monissa hankkeissa viestintä on isossa roolissa, jatkaa Narkiniemi. ELY-keskus myöntää varat kalatalousalueille, jotka jakavat korvaukset edelleen alueensa vesialueiden omistajille. Ja niinhän se on. Yksittäisen kalatalousalueen saaman toiminta-avustuksen keskiarvo oli Järvi-Suomessa 11?805 euroa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen 36 kalatalousaluetta saivat jaettavakseen 468?216 euroa ja Lapin ELY-keskuksen alueella jaettavaksi tuli 362?529 euroa 27 kalatalousalueen kesken. Kalastusharrastuksen edistäminen, esimerkiksi kuvassa oleva Valtakunnallisen kalastuspäivän Tampereeen tapahtuma, on ollut monta vuotta tärkeä ELY-keskusten avustusten painopistealue.. Kalatalousaluetoiminta saa tukea ELY-keskukset jakoivat kalatalousaluetoiminnan tukemiseksi yhteensä 1?480?000 euroa vuonna 2023. Vuonna 2023 omistajakorvausten kokonaissumma oli 3?000?000 euroa. Kirjoituksen lähteenä ovat olleet Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikön tiedotuslehti Uutisrysä 1/2024 ja kirjoituksessa mainittujen asiantuntijoiden haastattelut. Järvi-Suomen 55 kalatalousalueelle myönnettiin yhteensä 649?255 euroa yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan. Kalatalousalueet puolestaan vastaavat viehekalastusrasituksen määrittämisestä omalla alueellaan. Hänen mukaansa kyse on ennemmin kalastusharrastusta ja kalastuksenvalvontaa tukevasta viestinnästä. Kalastuksenvalvojan rooli asiakkaita eli kalastajia kohdatessa on usein viestiä voimassa olevista määräyksistä. 18 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Lapin ELY-keskuksen alueen hankejaossa nousee selvänä piikkinä esille tiedotus
Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. 10 20 30 40 50 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (kpl) 50 000 100 000 150 000 200 000 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (€) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämien alueellisten hankeavustusten kohdentuminen erityyppisiin hankkeisiin vuonna 2023. 50 000 100 000 150 000 200 000 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (€) 5 10 15 20 25 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (kpl). Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus. Suomen Kalastuslehti 4/2024 • 19 10 20 30 40 50 60 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (kpl) 100 000 200 000 300 000 400 000 Muut Istutukset KHS Kalastusinfran ylläpito ja rakennus Tiedotus Kunnostukset Tutkimus ja seuranta Harrastus Valvonta Yhteensä (€) Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämien alueellisten hankeavustusten kohdentuminen erityyppisiin hankkeisiin vuonna 2023. Lapin ELY-keskuksen myöntämien alueellisten hankeavustusten kohdentuminen erityyppisiin hankkeisiin vuonna 2023. Lähde: Lapin ELY-keskus
Toimialuejaon valmistelu etenee siihen suuntaan, että kalatalouden palvelut jatkuvat nykyisenkaltaisena kolmella alueella pienin muutoksin toimialueiden rajoihin. Hallitusohjelmaan kirjattiin myös, että edelleen mahdollistetaan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako. Valtakunnallisen lupa-, ohjausja valvontaviraston tehtävänä on ympäristöja vesitalouslupien hakemuskäsittely sekä niiden valvonta. Alueellinen kalataloushallinto hoitaa pienin resurssein suuren määrän erityyppisiä lakisääteisiä tehtäviä. 20 • Suomen Kalastuslehti 4/2024 Aluehallinto uudistuu kalatalouden palvelut jatkuvat Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostetaan uusi valtakunnallinen lupa-, ohjausja valvontavirasto sekä uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Nykyinen aluejako perustuu alueellisiin erityispiirteisiin. Keskeisimmät ohjausja palvelukokonaisuudet ovat rahoitukset, viranomaispäätökset sekä asiantuntijatyö. Yhteistyön tulokset palvelevat välillisesti laajaa joukkoa kalastavia kansalaisia ja alan yrityksiä.. Järvi-Suomi on keskeistä sisävesialuetta keskittyen sisävesien kalatalouteen, Rannikko-Suomessa korostuu merialue ja EU-asiat, Pohjois-Suomessa erityisesti rajajokiasiat naapurivaltioiden kanssa. Kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen on laajaa verkostoyhteistyötä, johon hallinto osaltaan kuuluu. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lupaja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa palveluja kansalaisille ja yrityksille. TEKSTI TIMO TAKKUNEN, POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO E linvoimakeskukset hoitavat jatkossa elinkeinoihin, työllisyyteen, maatalouteen, liikenteeseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan. Vaikka hallinnollisesti toimitaan suuralueilla, on alueellisia toimipisteitä jopa lisätty maanlaajuisesti kolmella aiempaan verrattuna. Kalatalous jatkanee lähes nykyisellään Kalatalouden aluehallinnon palveluita ja tehtäviä ELY-keskuksissa on hoidettu juuri erikoistumisen pohjalta vuodesta 2015 alkaen kolmella suuralueella. Erikoistuminen ja tiettyjen tehtävien keskittäminen mahdollistavat hyvän palveluja toimintakyvyn ylläpitämisen alueellisesti. Alueellinen läsnäolo ja tunnettavuus tukee monilta osin paikallislähtöistä työtä, johon perustuu kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen, kalatalousyritysten rahoituspalvelut sekä erityyppisten verkostojen työskentely kalatalouden parissa. Päätöstä aluehallinon rakenteesta ei vielä ole