Suomen Kalastuslehti 3 • 1 4/2023 Onko Palokista pelastajaksi. 10
2 • Suomen Kalastuslehti 3 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. Korteissa lajinimet suomeksi ja ruotsiksi. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Molemmissa muistipeleissä on 48 eri lajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 16 VE IK KO H EI SK AN EN SH U TT ER ST O CK. Kuva Niko Jokinen, Yhteisöagentti Oy. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Pelastaako Palokki Saimaan lohikalat. 20 Saimaannorpan ja kalastuksen tilanne 24 Suomeen 93 000 ankeriaanpoikasta 28 Vauhtia yksityisteiden vaellusesteiden korjaamiseen 32 Kokeessa vaelluseste täpläravulle 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Heinäveden Palokin kosket kahlittiin rakentamalla Nälönvirran pato. 16 Kuinka käy järvilohen
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 6,40 € Uutta!. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kaikissa 55 erilaista kuvaa. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä
Rannikkoja sisävesilajien kaupallisen kalastuksen tulevaisuus on puolestaan vesialueen omistajien takana, eli kalastuslupia tarvitaan riittävästi. Kaupallisen kalastuksen lajeista silakkaa meillä riittäisi, mutta sen osalta kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen ei ole helpoimpia tehtäviä. Lisäksi on huomattava, että ankeriaan vapaa-ajan kalastus merialueella on vuonna 2023 kokonaan kielletty EU-asetuksella. Suomessa ankeriasta saa viimevuotisen säädöksen perusteella pyytää enää heinäkuussa, ellei pyyntiin ole vaellusesteiden takaisille alueille haettu ja myönnetty poikkeuslupaa. KALASTUSLAIN 13 § tarjoaa ELY-keskukselle mahdollisuuden ohittaa vesialueen omistajat ja myöntää kaupalliselle kalastukselle lupa useiden ennakkoehtojen täytyttyä. Suomalaisen kalan osuutta ruokapöydissä olisi nopeinta kasvattaa lisäämällä kotimaista kalankasvatusta. Ensimmäiset hakemukset 13 § soveltamiseen ovat tullut ELY-keskuksiin, mutta päätöksiä asiassa ei ole vielä tehty. LUONNONKALAN SAAMISESTA ruokapöytiin vastaavat nykyisin suurelta osin kotitarvepyytäjät. Toiveissa tietenkin on, että kyseistä kalastuslain pykälää ei tarvittaisi, vaan luvitus sujuisi eri osapuolia tyydyttävällä tavalla vapaaehtoisen neuvottelun kautta. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Kotimaista kalaa ruokapöytiin PÄÄKIRJOITUS Toiveissa tietenkin on, että luvitus sujuisi eri osapuolia tyydyttävällä tavalla vapaaehtoisen neuvottelun kautta.” NELJÄS VIIKKO hallitusohjelmaneuvotteluissa oli alussa tätä kirjoitettaessa. Toki merialueella täytyisi myös selviytyä hylkeiden ja merimetsojen kanssa samoilla apajilla. Tämä on täysin omissa käsissämme suurempien tuotantolupien kautta. Kalataloutta koskevista kirjauksista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta toiveissa on monenlaisia toimia kotimaisen kalatalouden edistämiseksi. Pääasiassa eteläisen Suomen vapaan vaelluksen vyöhykkeelle istutetuille ankeriaille on aikanaan reitti auki kohti Sargassomeren kutualueita. KESKUSLIITON TIEDOTTEITA seuranneet huomasivat, että toukokuussa kalavesiämme rikastuttamaan saapui vuosittainen erä (93?000 kappaletta) pieniä lasiankeriaita
Kielto tarkoittaa sitä, ettei järvessä saa kalastaa ilman vesialueen omistajan lupaa. Goldman-palkinto Tero Mustoselle Ammattikalastaja, dosentti Tero Mustonen sai Yhdysvaltalaisen Goldman-palkinnon 24.4. Kyttyrälohta voi tänä vuonna kalastaa muun sallitun kalastuksen yhteydessä, kun noudatetaan Tenojoen vesistön kalastusta koskevia säännöksiä ja hankitaan tarvittavat kalastusluvat. KYTTYRÄLOHEN KALASTUS TENOLLA Tenon kalastus on ensi kalastuskaudella poikkeuksellista. Atlantin lohen kanta on hyvin heikko, ja sen kalastus on kiellettyä. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET KALASTUSLUVAN HINTA NOLLA EUROA Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta on voinut 15. 200?000 dollarin arvoinen palkinto myönnettiin Mustoselle yhdessä vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa perustaman Lumimuutos-osuuskunnan työstä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Sellainen on siis hankittava, vaikka se ei mitään maksaisikaan. Kesänkijärvessä on voimassa ELY-keskuksen asettama onki-, pilkkija viehekalastuskielto vuoteen 2025 saakka. PA N U O RE LL G O LD M AN -E N VI RO N M EN TA L PR IZ E Ammattikalastaja Tero Mustonen luotsaa OSK Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ennallistamisohjelmaa (www.maisema.org), joka perustettiin 2018.. Palkinto luovutettiin Mustosen voittoa tavoittelemattomalle osuuskunnalle. toukokuuta alkaen hankkia vapalupia Ylläksen Kesänkijärven kalastuskohteelle ilmaiseksi. Sen sijaan kyttyrälohta odotetaan nousevan Tenoon. Kyseessä on maailman merkittävin, vihreäksi Nobeliksikin kutsuttu, ympäristöpalkinto. Vaihtoehtoisesti sen kalastamiseksi voi tehdä erityisen pyyntihankkeen, jonka suunnitelma on etukäteen ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle
Luonnonvarakeskus 12.5.2023 MUIKULLE NIMISUOJAHAKEMUS Ruokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemuksen, joka koskee Simojärven muikku -nimityksen rekisteröintiä. Vastaavasti muikun tuottajinta romahti 76 % ollen vain 0,55 €/kg. Poikkeuksena olivat ahven ja muikku, joista saatiin tavallista suurempi saalis.. Hakijana on Ranuan Kalajaloste Oy. Se oli 11 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lopullisen päätöksen nimen rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio. Kala myydään tuoreena tai pakastettuna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta, jonka saalis pieneni jo kuudentena vuotena peräkkäin. Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET 9,25 Kalan tuottajahinnat nousivat viime vuonna. Muikun erikoisuutena on sen pieni koko, jonka vuoksi talvella nuotattu kala voidaan syödä ilman perkaamista. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U KS LI IT TO KAUPALLINEN KALASTUS MERELLÄ VÄHENI EDELLEEN VUONNA 2022 Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 86 miljoonaa kiloa vuonna 2022, uutisoi Luonnonvarakeskus. Myös heidän saaliinsa jäi monien lajien osalta pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Eniten nousi peratun lohen tuottajahinta, josta merialueen kaupallisille kalastajille maksettiin keskimäärin 9,25 €/kg, noin 44 % edellisvuotta enemmän. Muista kaloista kalastajille maksettiin seuraavia tuottajahintoja: elintarvikesilakka 0,36 €/kg (+6 %), perattu siika 5,8 €/kg (+13 %), ahven 2,54 €/ kg (+6 %), kuha 7,04 €/kg (+15 %), hauki 2,19 €/kg (+12 %), made 4,94 €/ kg (-3 %) ja lahna 0,47 €/kg (-31 %). Simojärven muikku -nimitystä käytetään Lapin eteläosan, Ranuan kunnan Simojärvestä pyydetystä muikusta. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla
TA RM O M U U RI , PO H JO IS -S AV O N EL YKE SK U S TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET ELY HAKEE MUUTOSTA VELVOITTEISIIN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Rannikon kalatalouspalvelut -yksikkö hakee muutosta Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Hakemuksissa esitetään, että voimalaitosten nykyiset kalatalousmaksuvelvoitteet muutetaan yhdistelmävelvoitteiksi, jotka koostuvat kalatievelvoitteesta, tarkkailuvelvoitteesta ja kalatalousmaksusta. Kymijoen ja muiden rakennettujen jokien kalakantojen hoito on viime vuosikymmeninä perustunut pitkälti istutustoimintaan, johon myös Ahvenkosken ja Klåsarön kalatalousmaksuja on käytetty. Velvoitteiden muuttaminen on vesilain perusteella mahdollista, sillä Kymijoen kalataloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti ja muutos palvelee yleistä etua. Kaikkien 18 – 64-vuotiaiden kalastajien maksamalla kalastonhoitomaksulla tuetaan kestävää kehitystä kalastusvesillä. Järvi-Suomessa jaettiin 1,44 miljoonaa Pohjois-Savon ELY-keskus jakoi kevään aikana Järvi-Suomen alueella noin 1,44 miljoonaa euroa avustuksina kalataloutta edistäviin hankkeisiin ja kalatalousaluetoimintaan. Luonnossa syntyneillä ja kasvaneilla poikasilla on istukkaita parempi elinkyky ja luonnonvalinnan kautta valikoituneita paikallisia sopeumia. Alueen 55 kalatalousalueelle myönnettiin yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Istutuskantojen laitostumisen ja genetiikan kaventumisen myötä istutukset eivät enää tuota riittävästi emokaloja turvaamaan kalastusta ja kalankantoja. Lisäksi maksettiin korvauksia vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä. Kuuden maakunnan alueella tukea jaettiin 171 hankkeelle, joissa 56 edistetään lasten ja nuorten kalastusharrastusta ja 43 kalastuksenvalvontaa. Lisäksi istutusperäisellä kalakantojen hoidolla menetetään luonnonpopulaatioissa vallitsevaa geneettistä vaihtelua ja sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin
Jaoston jäsenet olivat kiinnostuneita erityisesti osakaskuntien toiminnasta, vesialueenomistuksen pirstoutuneisuudesta sekä osakaskuntien yhdistämisen vaativasta rahoituksesta. Tämän yli meneville hankkeille tulee hakea vesilupaa aluehallintovirastosta.. ALKAEN Ruoppauksista ja niitoista ilmoittaminen tehdään aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa 15.5.2023 alkaen. Metsähallitus keskeytti lupien myöntämisen keväällä 2022, kun oikeuskansleri alkoi tutkia, ovatko ne enää nykylain mukaisia. Ilmoitus tehdään alle 500 kuution ruoppauksista. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L RUOPPAUKSESTA ILMOITTAMINEN UUDISTUI 15.5. Lomakkeen uudistamisella on pyritty helpottamaan ilmoitusmenettelyä ja kaikki tarvittavat tiedot on mahdollista ilmoittaa kerralla. Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja Anders Norrback (rkp.) oli yksi maaja metsätalous -jaoston jäsenistä. Jaostolle pitämässään alustuksessa hän kertoi liiton edustakuntavaaleissa esille nostamista tavoitteista, jotka olivat kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen, osakaskuntien toimintaedellytysten parantaminen ja 65 vuotta täyttäneiden lisääminen kalastonhoitomaksun piiriin. Keskusliiton ehdotus 65 vuotta täyttäneiden lisäämisestä kalastonhoitomaksuvelvollisten piiriin herätti keskustelua, mutta vertaus metsästyksessä lunastettavaan riistanhoitomaksuun herätti ymmärrystä. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET METSÄHALLITUS EI JATKOSSA ENÄÄ MYÖNNÄ MAKSUTTOMIA SIDOSRYHMÄLUPIA Metsähallitus ei jatkossa enää myönnä maksuttomia sidosryhmälupia omatoimiseen metsästykseen tai kalastukseen valtion alueilla. Uudella lomakkeella voit ilmoittaa täysin sähköisesti ruoppauksista tai niitoista ja lisätä kaikki tarvittavat liitteet. Samalla voit tarkastella muun muassa kartta-alustalla suojelualueita ja pohjavesialueita. Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan maksuttomia sidosryhmälupia ei voida myöntää omatoimiseen eränkäyntiin. KESKUSLIITTO OLI KUULTAVANA Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson vieraili hallitusneuvottelujen Kasvun kaava-reformin maaja metsätalous -jaoston kuultavana 11.5. Oikeuskansleri edellytti lisäksi, että Metsähallitus ja maaja metsätalousministeriö selvittävät Verohallinnon kanssa maksuttomien lupien verotuksellisen aseman. Järjestelmä vaatii vahvan tunnistautumisen Ruoppausja niittoilmoitus on tehtävä aina kun kohteessa työskennellään konevoimin, oli sitten kyse niitosta tai ruoppauksesta. Sen sijaan valtion viranomaisen järjestämä metsästys on osallistujille lain perusteella maksutonta. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun liitto sai kutsun tulla kuultavaksi hallitusneuvotteluihin. Myös ruoppausalan ja läjityspaikan voit merkitä suoraan kartalle
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT NIKO JOKINEN, YHTEISÖAGENTTI OY JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 10 • Suomen Kalastuslehti 3 Pelastaako Palokki Saimaan lohikalat. Mistä paljon keskustelua herättäneessä Palokissa oikein on kyse. Saimaan alueen kalatalouskeskukset julkaisivat helmikuussa yhteisen vetoomuksen Saimaan lohikalojen luontaisen elinkierron turvaamiseksi ennallistamalla Palokin kosket Heinävedellä
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Heinäveden Palokin kosket kahlittiin 1960-luvun alussa rakentamalla Nälönvirran pato.
Saimaannorpan suojeluun on panostettu paljon ja siinä on myös onnistuttu, kanta on lähtenyt nousuun. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V uoksen vesistön lohikalojen tilanne on kriittinen. 1900-luvun voimalaitosrakentamisen seurauksena Saimaan järvilohi on kokonaan istutusten varassa ja myös järvitaimenen luontaiset kutupaikat ovat vähissä. Siksi nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä merkittävä ratkaisu Saimaan lohikalakantojen hyväksi palauttamalla Juojärven ja Varisveden välinen vapaa vaellusyhteys. Ajatus ei ole tuulesta temmattu. Kyse ei ole vain Palokin koskien ennallistamisesta. Koskialueen vesimäärä (21 m 3 /s) ja poikastuotantoala on niin suuri, että Palokista muodostuu Luonnonvarakeskuksen eläkkeelle jääneen järvilohitutkija Jorma Piiroisen mukaan erinomainen järvitaimenen poikastuotantoalue, joka mahdollistaa myös järvilohen luontaisen elinkierron. Vetoomukset tekijät antavat hyvän esimerkin, vieläpä samoilta vesiltä. Erityisesti järvilohta mutta myös taimenta uhkaa sukupuutto, ellei kalojen luontaista elinkiertoa onnistuta palauttamaan. Tuoreet kokemukset vesimäärältään ja poikasalaltaan Palokkia pienemmältä Hiitolanjoelta ovat rohkaisevia. Vetoomuksen allekirjoittaneiden kalatalouskeskusten mielestä turbiinin uusimisen sijasta tulee aloittaa neuvottelut valtion, Pohjois-Karjalan Sähkön ja alueen toimijoiden kesken koskialueen ennallistamisesta ja vaellusesteen purkamisesta niin, että periaateratkaisu voidaan tehdä uuden hallituksen aikana. Laatokan järvilohet ja taimenet nousevat, kutevat ja myös niiden poikaset selviytyvät vapaassa joessa odotettuakin paremmin. Molempien istutuksia uhkaa viljelylaitoksiin levinnyt vesihome, jonka takia poikasten saatavuus on heikentynyt. Valtion on otettava vetovastuu hankkeen valmistelusta, rahoituksesta ja toteutuksen varmistamisesta hyvässä yhteistyössä voimayhtiön, alueen kuntien ja Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä merkittävä ratkaisu Saimaan lohikalakantojen hyväksi.. Oikea henkilö kertomaan lisää vetoomuksen allekirjoittaneiden kannasta on Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja maakuntaneuvos Matti Viialainen. Energiaa Outokummun kaivokselle Heinäveden Palokin kosket kahlittiin Outokummun kaivoksen voimantuotannon tarpeisiin 1960-luvun alussa rakentamalla Nälönvirran pato ja Palokin pienvesivoimalaitos. Sekä kalastuslaki että EU:n lainsäädäntö edellyttävät luonnonmukaisten kutuolosuhteiden palauttamista vaellusesteitä purkamalla. Järvilohi on saimaannorppaakin vähälukuisampi ja uhanalaisempi laji. Ennallistamalla yhdeksän komeaa koskea, joissa on putouskorkeutta yhteensä miltei 20 metriä, saadaan lähes 30 hehtaaria poikastuotantoaluetta. Hän on perehtynyt Palokin alueen historiaan ja laati vuonna 2022 selvityksen siitä mitä vaihtoehtoja Palokin tulevaisuudeksi on tarjolla ja mitä ne maksavat. Kaivos suljettiin 1980-luvulla ja lähivuosina voimalaitoksen alkuperäinen Kaplan-turbiini on tulossa käyttöikänsä päähän. Saimaan alueen kalatalouskeskusten (Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry ja Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry) sekä Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalueen mielestä toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Vaatimukselle on vankka lainsäädäntöön perustuva pohja. Nyt on Saimaan järvilohen ja järvitaimenen vuoro. Tehtävä saattaa ensi alkuun tuntua mahdottomalta, mutta kyse on tahdosta. Kun nousueste Juojärven ja Varisveden välillä poistuu, avautuu vapaa nousuyhteys aina eteläiseltä Saimaalta Vaikkojoelle ja sen latvoille Pohjois-Savoon asti
Suomen Kalastuslehti 3 • 13 Palokin koskireitin varrella olevan Hapatoslammen kohdalla voi vielä aistia vanhan kosken jäljet. Palokin kosket laskivat Sahanlahteen, joka on edelleen kivikkoinen.
14 • Suomen Kalastuslehti 3 maakuntien sekä yksityisen sektorin kanssa. Nykytila, jossa kaikki vesi menee voimalalle ja kaloille ei jää mitään, on kuitenkin Viialaisen mielestä kohtuuton. Kyse on tähänastisia hankkeita taloudellisesti huomattavasti suuremmasta hankkeesta, arviolta 25 miljoonaa euroa, toteaa Viialainen. Viialaisenkin esittämässä hybridivaihtoehdossa suuri osa virtaamasta kulkisi voimalaitoksen ohi ja osa alueen koskista olisi mahdollista kunnostaa myös kalankulun mahdollistuessa. Tämä ratkaisu on myös helpoiten viestittävissä ja samalla niin mukaansatempaava, että yksityisen rahoituksen kokoaminenkin on helpompaa. Näin alueen koskiin saadaan suuri virtaava vesimäärä (keskivirtaama 21 m 3 /s) ja luotua erinomainen taimenen poikastuotantoalue (26?–?30 hehtaaria), joka mahdollistaa järvilohenkin lisääntymisen. Pohjois-Karjalan Sähkö on Tästä Palokissa on kyse. Järvitaimenen ja järvilohen (kuvassa) toivotaan löytävän kudulle Palokin ennallistetuille koskialueille ja auttavan lajien kannat uuteen nousuun. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto.. Tuore viranomaisselvitys valottaa tilannetta Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalatalousratkaisuihin kytkeytyvistä kehittämismahdollisuuksista valmistui uunituore viranomaisten selvitystyö toukokuussa. Minimimallissa kalat saisivat vielä tätä vähemmän ja pato jäisi paikoilleen. Hybridimallissa vedestä annettaisiin kaloille 2/3 ja voimalalle 1/3. Kahdessa muussa vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu se miten vesi jaettaisiin edelleen jatkuvan voimatuotannon ja kalojen kesken. Kyse voisi olla tulevan hallituskauden kärkihankkeesta vaelluskalojen ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Nollavaihtoehdossa luvanhaltija toteuttaisi voimalaitoksen tarkistuksen ja päivityksen voimassa olevan vesitalousluvan puitteissa. Tilanne ei siis oikeastaan muuttuisi nykyisestä. Työssä tarkasteltiin neljää erilaista kalatalousratkaisua sekä niiden kustannuksia ja vaikutuksia muun muassa matkailuun, vesistön käyttöön ja kalatalouteen. Vesivoimatuotanto tehostuisi muutoksen myötä, mutta kalataloudellisten ja muiden hyötyjen kannalta tilanne säilyisi ennallaan. Vapaa Palokki on ykkösvaihtoehto Viialaisen esittämistä vaihtoehdoista taimenen ja järvilohen kannalta paras ratkaisu on tietysti vapaa Palokki. Viialaisen mielestä Palokin hanke vaatii uskottavan alullepanijan ja toteuttajan sekä riittävän rahoituksen
Laurinvirta on Viialaisen mukaan tehty voimalaitoksen ehdoilla, Tästä on seurannut, että välillä poikaset huuhtoutuvat alas liian kovassa virrassa ja välillä poikasiin kohdistuu niin voimakas muiden kalalajien ja lintujen saalistus etteivät poikaset selviä. Toisessa skenaariossa laajaan virkistyskäyttöön perustuva matkailu sisältäisi monipuolisia liikuntaan, luontoon ja virkistäytymiseen kohdistuvia aktiviteetteja, jolloin tulot voisivat olla jopa kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Palokin koskien kunnostaminen vaelluskalojen lisääntymisalueiksi olisi Saimaan uhanalaisten vaelluskalojen säilymisen kannalta merkittävä. Lisää aiheesta: Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalataloudelliset kehittämismahdollisuudet nimisen selvitystyön toteuttivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Kaikkiaan kustannukset tulisivat olemaan vähintään 30?–?40 miljoonaa euroa. Kompromissimallin toimivuus epävarmaa Nälönvirta-mallissa johdettaisiin noin 2 m 3 /s ympäristövirtaama Nälönpadon kautta ohitusuomaan sekä rakennettaisiin teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmä Koskijärven ja voimalaitoksen alakanavan välille. Lisäksi saimaannorpan suojelemiseksi. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 tehdyt kattavat kalastusrajoitukset tulevat auttamaan myös emokalojen selviytymistä syönnösvaelluksella. Käsillä on ainutlaatuinen mahdollisuus estää paljon puhuttu luontokato järvilohen ja -taimenen osalta, Viialainen päättää. Tehdyn osaselvityksen mukaan Palokin voimalaitoksen merkitys sähkömarkkinoilla on marginaalinen. Palokinkoskien entisöinnin lisäarvo matkailulle laskettiin kahden skenaarion mukaan. Viialainen arvelee, että yleinen etu tulee ajamaan voimayhtiön edun yli. Viialaisen mielestä yhdeksän kosken ennallistaminen on ehdottomasti paras ratkaisu. Viialaisen mielestä ohitusuoma ja tekninen kalatie eivät tule toimimaan. Lisäksi Heinävedenreitin koskissa lisääntyy vähäisessä määrin myös Saimaan järvilohi. kuitenkin arvioinut tämän vaihtoehdon kannattamattomaksi. Halvaksi tämä malli ei tulisi. Alueen vaelluspoikastuotannoksi arvioidaan noin 1?800?–?3?000 vaelluspoikasta vuodessa, mutta alueen loivien ja jyrkkien osuuksien johdosta se jäisi todellisuudessa hieman tuon alle. Voimalaitoksen lakkauttaminen paras ratkaisu Voimalaitoksen lakkauttamista koskevassa vaihtoehdossa patojen purkaminen mahdollistaisi Palokin koskireitin kunnostamisen vaelluskalojen elinympäristöksi. Selvitys löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta. Paine Palokin alueen ennallistamiseen on iso lohikalojen suuren ahdingon takia. Heinäveden reitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön. Pienvoimalavaihtoehdossa sähköntuotannon kannattavuus paranisi. Mallissa osa koskista olisi mahdollista kunnostaa. Kustannukset olisivat samaa luokkaa tai jopa suuremmat kuin voimalaitoksen lakkauttamisen sisältämässä vaihtoehdossa. Pienehkön virtaaman vuoksi lohi ei suosine aluetta lisääntymisalueena vaan kyse olisi taimenelle sopivasta lisääntymisalueesta. Mallin kustannuksiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa. Vaelluskalojen poikastuotannoksi arvioitiin noin 8?000?–?32?000 vaelluspoikasta vuodessa. Kalastusmatkailuun perustuvan tulon alueelle laskettiin olevan 330?000 euroa vuodessa edellyttäen, että koskikalastus voidaan järjestää. Käy jatkossa miten tahansa, selvityksen mukaan Palokki on sekä kansallisen kalatiestrategian kärkikohde että Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman kärkikohde ja lisäksi Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Palokin kosket turvaisivat pitkällä aikavälillä Heinävedenreitin arvokkaan luonnossa lisääntyvän vaellustaimenkannan. Tämä olisi jo merkittävä poikasmäärä. Kontiolahden Kuurnan voimalaitoksen Laurinvirrassa ratkaisu ei ole toiminut ja tuskin tulee toimimaan Palokissakaan. Aika näyttää mihin lopputulokseen tultiin Tätä kirjoittaessa hallitusneuvottelut käyvät kiivaina ja tulos ei ole vielä selvillä. Voimalaitoksen lakkauttamiseen liittyvien purkutöiden ja kalataloudellisten kunnostusten lisäksi kustannuksia muodostuu voimalaitoksen hankkimisesta. Tämä ympäristövirtaama voitaisiin johtaa rakennettavaan ohitusuomaan joko erillisillä juoksutusrakenteilla tai pienvoimalan ja sen yhteyteen rakennettavan luonnonmukaisen tai teknisen kalatien avulla. Nykytietämyksellä alueelle voidaan saada aikaan jopa parempi kohde kuin vanha oli. Juojärven pintaa säätelisi tällöin koskijakson yläosaan rakennettava pohjapato. Palokin voimalaitoksen ei katsottu teholtaan pienenä voimalaitoksena olevan korvaamaton. Vaihtoehto mahdollistaisi kalojen nousun reitillä, mutta alasvaelluksessa kalat eivät todennäköisesti löytäisi ohitusuomaa. Selvityksen mukaan vaihtoehto tulisi huomattavan kalliiksi kaikille. Alustavan koskien kunnostussuunnitelman mukaan Palokin koskireitille olisi mahdollista kunnostaa noin 26 hehtaaria koskialueita lohikalojen lisääntymisja poikastuotantoon soveltuvaa aluetta. Ohitusuoman alueelle muodostuisi kaksi erillistä koskialuetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi noin 2,4 hehtaaria
Kuvassa sormilohi ja Matti H.. Nämä viimeiset täysin luonnonvaraisina syntyneet ja eläneet kalat olivat todennäköisesti perimältään monimuotoisempia ja saattoivat selviytyä luonnossa paremmin kuin nykyinen geneettisesti köyhtynyt ja todennäköisesti pitkälle laitostunut Saimaan järvilohi. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 Vielä 1950ja 1960-luvuilla Pielisjoen Kuurnanja Jakokoskista saatiin saaliiksi jopa 10-kiloisia järvilohia
Vuosituhansien saatossa se sopeutui paikallisiin oloihin muuttuen esimerkiksi merilohta tukevarakenteisemmaksi. Risteyttämistä pidetään viimesijaisena elvytyskeinona äärimmäisen uhanalaisen kannan pelastamiseksi, sillä järvilohen geneettinen ainutlaatuisuus menetettäisiin tällöin lopullisesti. TEKSTI ASLAK ERONEN, HANNU HUUSKONEN, JUKKA KEKÄLÄINEN JA RAINE KORTET, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; MATTI JANHUNEN JA PEKKA HYVÄRINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVAT VEIKKO HEISKANEN. Järvilohen luonnollinen lisääntyminen on ollut jo vuosikymmeniä käytännössä olematonta. Tämä on voinut johtaa viljely-ympäristössä edullisten ominaisuuksien yleistymiseen sukupolvesta toiseen. Sukupuuton partaalle Vain muutama vuosi tieteellisen kuvauksen jälkeen tämä ainutlaatuinen lohi päätyi kuitenkin sukupuuton partaalle vesivoiman ja -väylien kehittämisen seurauksena. Nykytilanne 1970-luvun alussa aloitettiin järvilohen palautus Saimaaseen. Ainoa mahdollisuus perimän monipuolistamiseksi olisi risteyttää sitä geneettisesti muuntelevampien lohikantojen kanssa. Olemmekin risteyttäneet järvilohta tutkimustarkoituksissa kotijoissaan varsin hyvin menestyneiden Kymijoen (Nevajoen) ja Tornionjoen merilohien kanssa. Samalla luonnossa selviytymisen kannalta välttämättömät, kuten petojen välttelyyn liittyvät ominaisuudet ovat saattaneet karsiutua pois. Vaikka paikalliset kalastajat erottivat Saimaan taimenet ja järvilohet toisistaan puhuen muun muassa ”papulohista” ja ”siikalohista”, määritettiin nämä tieteelle vasta Ossi Seppovaaran väitöskirjassa vuonna 1962. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 V iimeistään 5?700 vuotta sitten, Imatrankosken muodostumisen myötä, Vuoksen vesistön lohi jäi täysin eristyksiin mereen vaeltavista sukulaisistaan. Runsaasta kalastuksesta johtuen kudulle palaavia istukkaita saatiin emokaloiksi hyvin vähän, ja on arvioitu, että koko nykyinen kanta perustuu noin 10 yksilöön. Tutkimushankkeessa on selvitetty risteymien varhaista selviytyvyyttä, käyttäytymispiirteitä ja alttiutta Kuinka käy järvilohen. Risteyttäminen merilohen kanssa Järvilohen menetettyä geneettistä monimuotoisuutta ei saada enää takaisin. Vuoksen vesistön järvilohi olisikin kadonnut iäksi, ellei viimeisiä kudulle pyrkiviä yksilöitä olisi pyydystetty laitosviljelyyn 1963?–?1969. Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen yhteishankkeessa on kartoitettu mahdollisuuksia Vuoksen vesistön järvilohen perimän monipuolistamiseksi risteyttämällä sitä merilohen kanssa. Saimaan järvilohen perimä on siis kaventunut huomattavasti ja populaatio on sisäsiitoksen uhkaama
Tällaisissa kaloissa järvilohen perimän osuus olisi keskimäärin 87,5 %. On mahdollista, että järvilohen pitkä laitoshistoria on voinut johtaa siihen, että jotkut villimuodon käyttäytymispiirteet ovat saattaneet kadota populaatiosta ja kaloista on tullut keskimäärin rohkeampia ja vähemmän alttiita stressille. Risteytysohjelma vaatii kuitenkin lisätutkimuksia ennen kuin sitä voidaan harkita säilytysistukkaiden tuotannossa. Himmeät pisteet kuvaavat yksilöiden tunnissa kulkemia matkoja ja värikkäät käyrät yksilöiden päivässä liikkumia keskimatkoja risteymäryhmittäin jaoteltuna. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 saalistukselle tai taudinaiheuttajille puhdaskantoihin verrattuna. Risteymät eroavat järvilohista Havaitsimme, että järvilohikoirailla hedelmöitettyjen merilohinaaraiden jälkeläiset selvisivät puhtaita järvilohia paremmin sekä mädin haudonnassa että luonnonravinnon turvin syömään opetelleina pienpoikasina. Seurasimme kalojen liikkeitä luonnonoloja jäljittelevissä altaissa kalojen vatsaonteloon asetettujen PIT-mikrosirujen ja niitä lukevien antennien avulla. Yksikesäisten lohien istutuksenjälkeinen liikeaktiivisuus. (2021) havaitsivat, että järvija merilohen risteymät olivat puhtaita järvilohia alttiimpia Diplostomum pseudospathaceum -silmäloisen aiheuttamalle kaihille. Tarkoituksenamme on ymmärtää risteyttämisen mahdollisia hyötyjä ja haittoja järvilohen elinkyvyn ja siten suojelun kannalta. Kokeessa oli mukana 2 805 kalanpoikasta 52 parituksesta 145 toistoyksikössä. Laatikot kuvaavat kuolleisuuksien hajontaa ja mediaania risteytysryhmittäin. Tässä kokeessa oli mukana 398 kalaa neljässä altaassa.. Järvija merilohen risteymien on havaittu olleen näiden ominaisuuksien suhteen välimuotoisia puhtaisiin kantoihin nähden. Puhtaiden järvilohien kuolleisuus oli korkeampaa kuin järvilohikoirailla hedelmöitettyjen merilohinaaraiden jälkeläisillä (toinen laatikko oikealta). Tilastollisesti mallinnetut kuolleisuudet luottamusväleineen mustina pisteinä. Johtopäätökset Edellä mainittujen tutkimustulosten valossa järvilohen istutusmenestys voisi parantua, mikäli populaatioon risteytettäisiin merilohta. Tämä saattaa vaikuttaa suoraan yksilöiden istutuksenjälkeiseen selviytymiseen: rohkeammat ja enemmän liikkuvat kalat jäävät todennäköisesti helpommin petokalojen saaliksi. Lisäksi yksikesäiset järvilohet olivat Kymijoen merilohia rohkeampia eli liikkuivat aktiivisemmin uuteen ympäristöön jouduttuaan. Järvilohet näyttäisivät myös olevan vähemmän herkkiä stressille kuin merilohet. Tämä loinen esiintyy vain suolattomissa vesissä, joten vastustuskyky sitä Lohen pienpoikasten kuolleisuus luonnonoloja jäljittelevässä, kahden kuukauden mittaisessa kokeessa. Esimerkiksi Klemme ym. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi toisen polven takaisinristeymien istuttamista, eli lohia joiden toinen isoisovanhempi olisi merilohi
Lisäksi istutettujen ja osittaisen luonnonkierron läpikäyneiden emokalojen määrissä on jääty vuosi vuodelta kauas tavoitemäärästä. Eronen, A., Hyvärinen, P., Janhunen, M., Kekäläinen, J., Kortet, R., 2023: Post-release exploration and stress tolerance of landlocked and anadromous salmon and their hybrids. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 vastaan lienee järvilohen paikallinen sopeuma. Kuoleeko järvilohi sukupuuttoon. Tähän kuvaan liitetty teksti kertoo kaiken. Kuvassa esiintyvät lohenpyytäjät saaliineen ovat Hassinen, Lemettinen ja Vasarainen.. Mikäli kaikki muut suojelutoimet pettävät, risteyttäminen saattaa olla viimeinen mahdollisuus lohen säilyttämiseksi Vuoksen vesistössä. Kuvan nimi on Viimeiset lohet. Lisätietoa siis tarvitaan. Conservation Science and Practice 3: e379. Järvilohen tulevaisuus näyttää erittäin epävarmalta. Erityisellä mielenkiinnolla odotamme ensimmäisiä takaisinristeymiä, jotka on vastikään synnytetty Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimuslaitokselle Paltamoon. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 78(4): 483–492. Klemme, I., Hendrix, L., Ashrafi, R., Sundberg, L.-R., Räihä, V., Piironen, J., Hyvärinen, P., Karvonen, A., 2021: Opposing health effects of hybridization for conservation. Lisätietoa aiheesta Eronen, A., Kekäläinen, J., Piironen, J., Hyvärinen, P., Huuskonen, H., Janhunen, M., Yaripour, S., Kortet, R., 2021: Sperm motility and offspring preand posthatching survival in hybridization crosses among a landlocked and two anadromous Atlantic salmon populations: Implications for conservation. Kalanviljelylaitosten emokalat kuolevat vesihomeeseen jo ennen sukukypsyyttä samalla kun luonnollista lisääntymistä tapahtuu tuskin ollenkaan. Conservation Science and Practice 5(3): e12893. Sekään ei riitä pitkällä aikavälillä turvaamaan kannan tulevaisuutta, mikäli edellytykset luontaisen elinkierron toteutumiseen puuttuvat ja lisääntyminen jatkuu vain laitosviljelyn avulla. Risteyttäminen näyttäisi heikentävän järvilohen vastustuskykyä tätä loista vastaan
Kuutteja ei käytännössä enää kuole katiskoihin, mertoihin tai rysiin, kun niiden rakenne on saatu norppaTEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. V iime vuodet ovat olleet suotuisia saimaannorpalle vähäisen kalanpyydyskuolleisuuden ja hyvien pesimäolosuhteiden vuoksi. Hyvien pesimäolosuhteiden vuoksi pesäpoikaskuolleisuus on ollut aikaisempaa vähäisempää, suurempi osa kuuteista on selvinnyt ensimmäisestä ja riskialttiista vuodesta. – Kalastusrajoitusalueen yhtenäisyys ja ympärivuotiset pyydystekniset rajoitukset ovat käytännössä lopettaneet aikuisten norppien kuolemat rajoitusalueella. Saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä 430?–?440 yksilöön. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Saimaannorpan ja kalastuksen tilanne Saimaalla on tehty onnistuneita päätöksiä suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa. Kuutteja on syntynyt ennätysmääriä, vuonna 2021 rikkoutui ensimmäistä kertaa 90 kuutin raja ja vuonna 2022 syntyi 92 kuuttia. Mutta helpolla tähän ei olla päästy ja tulevinakin vuosina riittää haasteita