Suomen Kalastuslehti 4 • 1 4/2021 Saimaan kalastusrajoitukset 10
2 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 € Uutta!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Kauan odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville
Suomen Kalastuslehti 4 • 3 Sisältö 10 Saimaalle uudet kalastusrajoitukset 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Saaristomeren kuhien keskikoko kasvussa 22 Ultraäänilähettimillä uutta tietoa ankeriaan vaelluksesta Itämeressä 26 Ridasjärvi vähäiset vedet, suuret teot 28 Tekniikka rannikkokalastajan apuna 30 Rysästä vapautettujen lohien selviytyminen 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Kirjapalsta 39 Seuraavassa numerossa 20 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Asetus saimaannorppaa suojelevista kalastusrajoituksista astui voimaan 8.5.2021. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto JO U N I TU LO N EN TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PE TR I SU U RO N EN
Hinta 49,00 € Saatavill a jälleen!. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Koot L ja 3 XL. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa
Tenojokeen nousevien lohien määrä on romahtanut viime vuosina ja oli viime vuonna alle neljäsosa Tornionjoen nousijamäärään verrattuna. Tornion-Muonionjoelle voi odottaa sankkaa kalastajajoukkoa siitäkin syystä, että Tenon lohenpyynti laitettiin toistaiseksi kokonaan kiinni. Tulokset löytyvät netistä helposti nousulohet-hakusanalla. Itse tulkitsen, että mediasodassa kyse oli pohjimmiltaan suojelujärjestöjen sekä heitä lähellä olevien poliittisten päättäjien tahdosta mitata täysimääräisesti vaikutusmahdollisuutensa. Saimaannorppakannan positiivinen kehitys oli tosin turvattu jo ennen asetusta vedenomistajien vapaaehtoisilla päätöksillä. SAIMAALLE SAATIIN lopulta viideksi vuodeksi kalastusrauha pitkän poliittisen väännön ja valtioneuvoston äänestyspäätöksen jälkeen. Hyväksytyn rajoitusasetuksen yksityiskohtia on esitelty tässä lehdessä. MONESSA KALATALOUSALUEESSA on saatu kevään aikana käyttöja hoitosuunnitelman luonnos valmiiksi ja menossa on kommenttikierros. Luonnokset löytyvät tavallisimmin kalatalousalueiden nettisivuilta, joille pääset esimerkiksi ahven.netin karttapalvelun kautta (ahven.net/kalatalousalueet/kalatalousaluekartta/). Suomen Kalastuslehti 4 • 5 Kalaisaa alkukesää PÄÄKIRJOITUS Vaikuttakaa nyt kun on sen aika.” TOUKOKUUSSA TÄTÄ kirjoitettaessa Tornionjokeen ja Simojokeen on juuri asetettu laskurit kutemaan nousevien lohien määrän seuraamiseksi. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kalastajia houkuttelevan lohimäärän odotetaan olevan vähintään keskimääräinen, mikä tarkoittaisi Tornionjoen tapauksessa yli 50?000 nousulohta. Rajoitusten laajennusvaatimuksissa paikallisille mielipiteille ja vapaaehtoiseen suojeluun sitoutumiselle ei annettu lainkaan painoarvoa. Seuratkaa tilannetta oman alueenne osalta ja vaikuttakaa nyt kun on sen aika
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatima raportti tarjoaa kattavan paketin tutkimustietoa patojen purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta. Etelä-Savon kalastuslupien infosivustolla kerrotaan suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, millaisia lupia eri kalastusmuodot ja ikä edellyttävät. Klikkaamalla kalastusetelasavo-nettisivun karttaa löytää haluamansa kalatalousalueen ja tarkempia tietoja alueen kalastusluvista sekä yhteystietoja. Kalatalousalueiden nettisivuilta löytyy lisäksi vetouistelulupia laajemmille järvialueille ja osakaskuntien nettisivuilta löytyy lupatietoa eri kalastusmuodoille. Varsin usein purkamisen yhteydessä kohde kunnostetaan vaelluskaloille soveltuvaksi lisääntymisympäristöksi. Tuoreen raportin tarkoituksena on tarjota helposti omaksuttava tietopaketti kansainvälisistä ekologisista tutkimustuloksista käytännön toimijoiden tueksi. Vesistörakenteiden purkaminen mahdollistaa parhaimmillaan kalojen vaellukset elinympäristöstä toiseen. Viime vuosina Suomessa on ryhdytty purkamaan pienpatoja, mutta tutkimustietoa purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta ei ole ollut vielä saatavilla. Raportti antaa vinkkejä näihin molempiin.. PATOJEN PURKU ON HYÖDYKSI Pienpatojen purkaminen on tehokas keino ennallistaa virtavesien jokijatkumoa ja koko vesiekosysteemin monimuotoisuutta. Uusi palvelu löytyy osoitteesta www.kalastusetelasavo.fi. 6 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET Etelä-Savon luvat yhdestä osoitteesta Etelä-Savon kalastusluvat on koottu yhteen Metsähallituksen vetämässä hankkeessa. Sivusto ohjaa kalastajat karttojen avulla tarvittavien lupien äärelle. Vesiympäristön palautuessa lähemmäksi luonnontilaa myös kaloilla, selkärangattomilla, kasveilla ja mikrobeilla on mahdollisuus ennallistua
Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Määrä on lähes yhtä suuri kuin vuosi sitten koronapandemian nostettua myynnin maaliskuussa ennätysvauhtiin. Myöhäinen kevät vaihtelevine säineen on hidastanut kysyntää ajoittain, mutta huhtikuun loppua kohti myynti vilkastui ympäri Suomea. TENON LOHI RAUHOITETTU VUODEN 2021 Valtioneuvosto päätti, että lohi on rauhoitettu koko Tenojoen vesistön alueella 1.5.–31.12.2021. HELMI-OHJELMA KUNNOSTAA PUROJA Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvasta Helmi-elinympäristöohjelmasta. Etenkin aktiivisten kalastajien suosimat vuosimaksut ovat tehneet hyvin kauppansa. Kuluvan vuoden kalastonhoitomaksujen lunastaminen alkoi vilkkaasti heti niiden tultua myyntiin. Suomen Kalastuslehti 4 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 70 000 Kalastonhoitomaksuja on lunastettu huhtikuun loppuun mennessä yli 70 000 kappaletta. Tuottoa on kertynyt yli kolme miljoonaa euroa. Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Osana Helmi-ohjelmaa kunnostetaan yhteensä 600 kilometriä puroja ja kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan 700 pienvesikohteelle. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä.. Lyhytaikaisten lupien menekki on palautunut viime kevään ennätyssuosion jälkeen aiempien vuosien tasolle. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi
Oppitunti onnistui hyvin. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O PE RÄ M ER EN KA LA TA LO U SY H TE IS Ö JE N LI IT TO. Projektin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmisen aiheuttaman häiriön sekä kannan pienuudesta johtuvia ongelmia saimaannorppakannalle. Tarkoituksena on valvoa saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia. LISÄÄ ERÄVALVONTAA SAIMAALLE Metsähallitus on palkannut Saimaalle oman erätarkastajan. Erävalvontaa toteutetaan eri keinoin maalta, vesiltä ja ilmasta. Lisäksi hänen apunaan työskentelee heinäkuun loppuun saakka kaksi kausivalvojaa. Molempien osapuolien mielestä vastaavia oppitunteja olisi hyvä järjestää jatkossakin. Oppilailta tuli runsaasti kysymyksiä ja he olivat todella aktiivisesti mukana. Erätarkastajan tunnistaa virka-asusta ja yleensä myös kulkuvälineen tunnuksista. Eliisa Rantanen ja Pasi Anttila pitivät kalabiologian oppitunnin PKL ry:n toimistolta ja oppilaat olivat omassa luokassaan Ojakylän koululla. Lisäksi tavoitteena on neuvonnalla ja ohjauksella ehkäistä luvatonta tai laitonta toimintaa sekä suojella eläimistöä ja turvata luonnossa liikkumista. 8 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET Teams-oppitunti koululaisille kaloista Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto järjesti Iin Ojakylän koulun 3.?–?4. luokan oppilaille Teams-yhteydellä oppitunnin kalabiologiasta ja kotimaisista kalalajeista maaliskuussa. Saimaan erävalvontaa lisätään Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-projektin rahoituksella. Hänen ja oppilaiden mukaan tunti oli ollut todella mielenkiintoinen. Opettajalta tuli kiitokset vielä jälkikäteen. Metsähallituksen Eräpalveluilla on nyt yhteensä 13 erätarkastajaa
Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty. Metsähallitus kunnostaa Lieksan Ruunaalla kolme koskea yli 100 000 eurolla. Suomen Kalastuslehti 4 • 9 LYHYET RUUNAALLA KUNNOSTETAAN KUTUALUEITA Äärimmäisen uhanalainen järvilohi ja erittäin uhanalainen taimen saavat uusia lisääntymisalueita Pohjois-Karjalassa. Suomen vesiin istutettiin 154?000 ankeriaanpoikasta, joista 100?000 Luonnonvarakeskus istutti rannikkovesiin kannanhoidollisista syistä. SA M I SÄ IL Y, M ET SÄ H AL LI TU S POLIISI VALMIINA RETKEILYKAUTEEN Poliisi odottaa retkeilybuumin jatkuvan. Jokirapua ei uhkaa liiallinen pyynti vaan pääsyy jokirapukantojen heikkoon tilaan on rapurutto ja täplärapujen istutukset. Jokiravun uhanalaisuusluokitus muuttui viime vuonna elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa. Eräpoliisit tekevät valvonnassa suunnitelmallista yhteistyötä Metsähallituksen erävalvonnan, Suomenlahden merivartioston, Suomen riistakeskuksen, paikallisten riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen sekä alueellisen kalastuksenvalvonnan kanssa. Ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, mutta poikasmäärissä on ollut lievää kasvua vuodesta 2011 lähtien.. Ruunaan kunnostukset edesauttavat myös Lieksanjoen alkuperäisen harjuskannan lisääntymismahdollisuuksia. Jokirapukantojen taantuminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa erityisesti Etelä-Suomessa. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle rapukantojen heikentyneen tilan vuoksi. Kalatalouden Keskusliitto oli keväällä mukana kouluttamassa eräpoliiseja tarjoamalla asiantuntija-apua ja koulutusmateriaalia kalastuksenvalvonnan saloihin. Kalatalouden Keskusliitto toi toukokuun lopulla maahan Ranskasta pyydettyjä ankeriaanpoikasia. JOKIRAVUN SUOSITUS KELTAISELLE WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Pitkän tähtäimen tavoitteena ovat luonnonmukaiset kalakannat Ruunaalla. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella panostetaan erävalvonnan osaamiseen, ja koulutettuja eräpoliiseja on nyt aiempaa enemmän. Operaatio on osa 1,4 miljoonaa euroa maksavaa virtavesihanketta, johon eduskunta on myöntänyt lisämäärärahan. Kalastusjärjestelyitä suunnitellaan huolella, sillä alueella toimii paljon matkailuyrityksiä, joille kalastajat ovat merkittävin asiakaskunta
Asetus on voimassa viisi vuotta.. Kalastusrajoitusten avulla turvataan saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian mukaisesti. 10 • Suomen Kalastuslehti 4 Saimaalle uudet kalastusrajoitukset Asetus Saimaan kalastusrajoituksista tuli voimaan 8.5.2021
Suomen Kalastuslehti 4 • 11 Saimaalle uudet kalastusrajoitukset Saimaannorppa rantakalliolla karvanlähdön aikaan toukokuussa. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Osa uudesta asetusalueesta on ollut aikaisemminkin kalastusrajoitusten piirissä vesialueiden omistajien ja ELY-keskuksen välisillä sopimuksilla. Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) ja opetusministeri Jussi Saramo (vas) vaativat tiukempia rajoituksia. Verkkojen madaltaminen pystylangoilla eli niin sanottu puoh. Verkkokalastuskiellon laajentuminen heinäkuulle jäi kuitenkin pois asetuksesta. Osakaskunnat vastasivat huutoon eikä norppa jäänyt ilman suojelua. Asetuksen sisällöstä käytiin kiivasta poliittista keskustelua julkisuudessa. Asetuksella määrätty kalastusrajoitusalue kasvoi 243 neliökilometriä ja on nyt 2?800 neliökilometriä. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla ministeriö, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kalatalouden Keskusliitto vetosivat Saimaan vesialueen omistajiin ja kehottivat heitä jatkamaan myönteistä suhtautumista saimaannorpan suojeluun ja sopimaan kalastusrajoituksista vapaaehtoisesti. Rajoitukset ulottuvat jatkossa myös Puruveden eteläosiin, Rantasalmen ja Joroisten Haapaselälle, Luonterin ja Lietveden välille Hepovirtaan, Kuparonvirtaan ja Linnunpäänselälle, sekä Paasselän eteläosiin. Muikkuverkot mukaan rajoituksiin Verkkokalastus on edelleen kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.?4.?–?30.?6. huhtikuuta. ”Olemme päättäneet sopia ministeriön asetusehdotuksen mukaisista rajoitustoimista ja suositamme lisäksi verkkojen ankkuroimista rajoitusajan ulkopuolella”, totesi Mikkolanniemen osakaskunnan esimies Sauli Tiainen Pihlajavedeltä. Kolmeen viikkoon Saimaalla ei ollut voimassa olevia asetustasoisia kalastusrajoituksia saimaannorpan suojelemiseksi. 12 • Suomen Kalastuslehti 4 S aimaan kalastusrajoituksia koskevan valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyi 14. Kalastusrajoitusalue laajenee Lopulta hallitus hyväksyi asetuksen äänestyksen jälkeen luvuin 10?–?2. Saimaannorppa on levittäytynyt edellä mainituille alueille viimeisen viiden vuoden aikana. Alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkot olivat aikaisemmin sallittuja, mutta nyt nekin ovat kiellettyjä 15.?4.?–?20.?6
Lähde: Metsähallitus, Luontopalvelut ja maaja metsätalousministeriö. Mikä muuttuu. 4. 6. • Poistumisaukolliset rysät sallittu • Pystylangoilla madallettu verkko kielletty Mikä säilyy ennallaan. 6. – 20. • Verkkokalastus kielletty 15. Sen sijaan pakoaukolliset rysät ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Katiskojen ja rysien tulee jatkossakin olla rakenteeltaan norppaturvallisia. Tiukempaa suojelua vaadittiin 16 (13 %) lausunnossa. Näillä keinoin pyritään vähentämään saimaannorppien tarttumista verkkoihin. Saimaannorppakannan koon kehitys vuosina 2000 – 2020. Lisäksi mukana oli 26 yksityishenkilön lausunnot, joiden näkemykset asetuksesta jakautuivat. – 30. asti) • Riimuverkot ja vahvalankaiset verkot kielletty • Katiskoissa ja merroissa nielun koko alle 15 cm • Rysän rakenne säännelty. 4. Maaja metsätalousministeriön asetusluonnosta kannatettiin 104 (86 %) lausunnossa, mukana olivat kaikki kalatalousalan järjestöt. Asetus kieltää ympärivuotisesti riimuverkkojen ja vahvalankaisten verkkojen käytön. Laajan kuulemisen tulos Uusia kalastusrajoituksia valmisteltiin maaja metsätalousministeriön asettamassa Saimaannorppa ja kalastus -työryhmässä. Työryhmän esitykseen pohjautuva asetusluonnos oli lausuntokierroksella ja siitä saatiin yhteensä 147 lausuntoa, kertoo maaja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavainen. (muikkuverkot 20. Suomen Kalastuslehti 4 • 13 teutus kielletään ja kalastajien pitää jatkossa ankkuroida verkot avovesiaikana. • Rajoitusalue entistä laajempi • Verkot ankkuroitava • Muikkuverkot kielletty 15. 6
Alueella kalastaa 190 kaupallista kalastajaa, joista 1-ryhmään kuuluu 40. Yli puolet saaliista saadaan verkoilla. Kun asian yleinen hyväksyttävyys on korkealla tasolla, pystymme parhaiten huolehtimaan norppakannan suotuisasta kasvusta ja kehityksestä. Siksi uskon vakaasti, että molemmat, norppa ja kalastus, mahtuvat Saimaalle jatkossakin, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Esimerkiksi Saimaan alueen kaupallisesta kuhasaaliista noin 90 prosenttia saadaan verkoilla. – Tärkein tavoitteemme on varmistaa ainutlaatuisen ja arvokkaan norppakannan kasvu jatkossakin. Toukokuun lopulla Metsähallitus arvioi saimaannorppien kevään kokonaissyntyvyydeksi 86 poikasta. Tähän tulokseen pääsemiseksi on kasvatettu rajoitusalueen kokoa, kielletty saimaannorpalle kaikkein vaarallisimmat pyydykset sekä kehitetty kalastusta norppaturvalliseksi. Alue on kalastukselle merkittävä Saimaan alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta. Vapaa-ajankalastusta harrastaa Saimaalla arviolta 49?000 henkilöä, joiden saaliista puolet saadaan erilaisilla verkoilla. Saimaannorppakanta on saatu hienosti tavoitteiden mukaiseen kasvuun edellisten vuosien rajoituksilla ja paikallistason sitkeällä yhteistyöllä. Lähde: Luonnonvarakeskus ja maaja metsätalousministeriö.. Lisäksi haluamme varmistaa Saimaan kalastusmahdollisuudet, jotta alueelta saadaan ilmastoystävällistä lähiruokaa suomalaisten pöytiin. Muikunpyyntiin ei vapaa-ajankalastajalla ole verkoille vaihtoehtoista pyydystä. Joitain kalalajeja voidaan pyytää pääasiassa ainoastaan verkoilla. Viitenä vuonna peräkkäin Saimaalla on havaittu yli 80 kuuttia. Suojelustrategian 400 saimaannorpan välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa. Ahvenen verkkopyynti painottuu avovesiaikaan ja noin 60 prosenttia saaliista saadaan kesä-syyskuussa. Tässä valossa saimaannorpan tulevaisuus näyttää lupaavalta. 14 • Suomen Kalastuslehti 4 Ministeri Leppä piti erittäin tärkeänä, että alueen asukkaat, kesäasukkaat, kalastajat ja osakaskunnat ovat kaikki sitoutuneet tähän työhön. Suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen jatkuu Saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 420?–?430 yksilöön. Saimaan vapaa-ajankalastajien saaliin arvo eri pyyntimenetelmillä
Suomen Kalastuslehti 4 • 15 Saimaan kalastusrajoitusalue kattaa nyt 2 800 km 2 . Pohjois-Savon ELY-keskus tarjoaa koko asetusalueelle sopimuksia vesialueen omistajille kalastuksen rajoittamiseksi. Lähde: maaja metsätalousministeriö.
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. 16 • Suomen Kalastuslehti 4 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Nylands Fiskarförbund rf 12. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Ålands Fiskare rf 21. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9
Merialueen kalakannat ovat aina vaihdelleet, mutta viimeisimmät muutokset ovat lopettaneet monen kalastajan työn. Kalastusmestarin tehtävissä toimii Lauri Rantanen sekä osa-aikaisena Kimmo Puosi. Saaristomeren ja Selkämeren lisäksi toimialueen päävesistöjä ovat Säkylän Pyhäjärvi sekä suurimpina jokivesistöinä Kokemäen-, Merikarvianja Kiskonjoet. Kehittämishankkeiden lisäksi he huolehtivat kalavesien hodosta ja poikasistutuksista. Käyttöja hoitosuunnitelmien loppuunsaattaminen on kuluvan vuoden tärkein tehtävä. Toivomme kovasti, että tulevaisuudessa rannikkokalastuksen ahdinko helpottaa ja kalastus ammattina on kannattavaa myös merellä. Työn alla ovat myös kalastuksenvalvojien täydennyskoulutukset, sillä ensi talvena vanhenevat monen valvojan tutkinnot. Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Petri Rannikko. Suomen Kalastuslehti 4 • 17 Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry:n toimialue on suomenkielinen Varsinais-Suomi ja Satakunta. Vesialueiden omistajien neuvonta on siirtynyt yhä suuremmassa määrin tietoverkkojen sekä kalatalousalueiden kautta tapahtuvaksi. Alueen suurimmat kaupungit ovat Turku, Pori, Salo ja Rauma. Olli Ylönen toimi kalastusbiologina ja viime aikoina kolmen kalatalousalueen toiminnanjohtaminen sekä käyttöja hoitosuunnitelmat ovat täyttäneet hänen työpäivänsä. Kaikki toimialueen kahdeksan kalatalousaluetta ovat jäseniämme ja seitsemän toiminnanjohtajan tehtävät ovat työntekijöidemme hoidossa. Kalatalouden asiantuntija Anu Niinikorpea työllistävät kahden kalatalousalueen toiminnanjohtajan tehtävät sekä taloushallinto ja kehittämishankkeet. Onhan Säkylän Pyhäjärvestä saatu tarinoiden mukaan jättiläishauki, joka painoi uskomattomat 3 leiviskää eli 25,5 kg. Meidät tavoittaa toimipisteestämme Turusta, netistä www.kalatalouskeskus.fi tai somekanavien kautta (Facebook, Instagram). Ala on murroksessa. Toimialueellamme on useita merkittäviä kaupallisen merikalastuksen keskittymiä sekä kalatuotannostaan kuulu Säkylän Pyhäjärvi. Kalan saamisesta uutisoitiin paikallislehdessä aprillipäivänä 1906. Kaupallisen kalastuksen edistäminen onkin näkyvässä roolissa toiminnassamme. Kannattava kalastus heijastuu myös vedenomistajien vuokratuloihin.. Vapaa-ajankalastus on lisännyt suosiota ja toivottavasti tämän harrastuksen löytäneet myös jäävät siihen koukkuun. Koronapandemia on vielä kiihdyttänyt tätä muutosta. Toivottavasti saamme taas tauon jälkeen olla järjestämässä Turun Silakkamarkkinoita syksyllä
Alueemme erityispiirre on laaja saaristo kaupallisine kalastajineen, joilla on mahdollisuus myydä tuoretta kalaa lähimyyntinä suoraan kuluttajille. Meillä työskentelee toiminnanjohtaja Joan Granqvist, jonka työtehtäviin kuuluvat niin hallinnolliset työt, hanketoiminta kuin ajankohtaisista asioista kirjoittaminen Fiskarposten-lehteen. Sujuva tuotantoketju on tärkeä, jotta kuluttajille voidaan tarjota kotimaista kalaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana toivomme, että alueemme kalatalous hyödyttäisi sekä kalastajia, ympäristöä että kuluttajia. Tavoitat meidät parhaiten sähköpostilla info@nyfisk.net tai puhelimella 040?3542?317. Asutus, merenkulku, kauppa, sodat ja virkistyskäyttö ovat muokanneet Uudenmaan rannikkoa vuosisatoja. Kaikkien tärkeimpiä ovat uhanalaiset ja perimältään ainutlaatuiset alkuperäiset meritaimenkannat, joita elää muutamissa Uudenmaan joissa. Haluamme tuoda esille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita kalastuksesta niin poliitikoille kuin kuluttajille. Tavoitteenamme on luoda hyvä keskusteluympäristö vesialueen omistajien, kaupallisten kalastajien, osakaskutien ja vapaa-ajankalastajien kesken. Helsingissä ja Hangossa suojaava sisäsaaristo puuttuu ja olosuhteet ovat lähempänä avomerta. Kalastuksenvalvonnan ja suurelle yleisölle suunnatun viestinnän avulla pyrimme suojelemaan tätä erityistä kalaa. Nylands Fiskarförbund Toiminnanjohtaja Joan Granqvist. Työskentelemme ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmän kalastuksen ja vesienhoidon puolesta, jotta suomalaiset voisivat nauttia terveellisestä ja hyvästä kalaruoasta. Toivomme, että kuluttajat syövät nykyistä enemmän kotimaista kalaa ja kalatalouselinkeinon ympärillä oleva byrokratia helpottuisi ja merialueen vedenlaadun paraneminen jatkuisi. Kuva: Karl Vilhjalmsson. Alueellamme toimii tällä hetkellä 19 osakaskuntaa, mutta lukematon määrä yksityisiä vesialueenomistajia. Tänä vuonna panostamme erityisesti viestimällä sosiaalisissa medioissa kotimaisesta kalasta ja sen saatavuudesta tulevaisuuden Suomessa. Idässä ja lännessä saaristo jakautuu pitkiin ja mataliin merenlahtiin sekä suuriin mantereen läheisiin saariin. Meren ja maan osuus maisemasta vaihtelee rannikon eri alueilla. Uudenmaan merkillepantavin erityispiirre on meri: rantaviivaa on yli 6?000 kilometriä. 18 • Suomen Kalastuslehti 4 Nylands Fiskarförbund toimii kestävän kalastuselinkeinon puolestapuhujana sekä parantaakseen kaupallisten kalastajien toimintaolosuhteita. Meille tärkeä kalalaji on Itä-Uudenmaan maakuntakala meritaimen. Tärkeitä asioita toiminta-alueellamme ovat viestintä, neuvonta ja kalanpoikasistutukset
Erityyppiset vesistöt mahdollistavat monimuotoista ympärivuotista kalastusta ja tarjoavat monipuolisen alustan kalastuksen kehittämiselle. Sisävesien ja Koillismaan vedet ovat monin paikoin hyvin karuja ja paikoin alikalastettuja. Perämeren rannikon vesistöille tyypillistä ovat suuret valuma-alueet ja niiltä tuleva kuormitus. Yhteensä alueella on järjestäytyneitä osakaskuntia noin 200 ja muita pienempiä vesialueen omistajia. Kalatalouskeskuksen jäseniä on 116 osakaskuntaa sekä 4 kalatalousaluetta. Tämän vuoden haasteellisin kohde on kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laadinta sekä niiden sisällön neuvonta ja tiedottaminen. Koillismaalla tärkein saalislaji on ”Kitkan Viisas” -nimikkeellä tunnettu kääpiöitynyt muikku. Henkilöstön tavoittaa parhaiten puhelimitse tai sähköpostilla. Toivomme 10 vuoden kuluttua olevamme varteenotettava ja luotettava yhteistyötoimija kalavesienja ympäristön hoidossa. Korostamme yhteistyön merkitystä ja laaja-alaista katsomusta vesien hoidossa valuma-alueelta vesistöihin. Kalastuksenvalvonnassa tulee tukea vesialueiden omistajia, jotta saadaan näkyvyyttä ja uskottavuutta valvonnan järjestämiseen. Yhteystiedot löytyvät ProAgria Oulun nettisivuilta https:// www.proagriaoulu.fi/fi/kalatalous/ Hoidamme tällä hetkellä Koillismaan kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Toimialueen laajuus asettaa kalatalouden kehittämiselle isot haasteensa ja vaatii sujuvaa yhteistyötä vesialueiden omistajien, asiantuntijajärjestöjen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Vesistöjen tilasta huolehtiminen ja ongelmien edistäminen parempaan luo hyvinvointia ja tuo omistajilleen arvoa. Suomen Kalastuslehti 4 • 19 ProAgria Oulu ry / Oulun Kalatalouskeskuksen palveluksessa työskentelee toiminnanjohtajana kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola. Lisäksi toimihenkilöihin kuuluvat projektisuunnittelijat Jarmo Tuukkanen ja Timo Kuukasjärvi (määräaikainen). Osakaskuntia täytyy aktivoida, jotta he osaisivat hyödyntää mahdollisia rahoituskanavia. Alueemme tekee mielenkiintoiseksi vesistöjen ja olosuhteiden laaja kirjo. Tämän asian tiedostaminen ja asioiden edistäminen vaikuttaa tulevaisuuden kalatalouteen. Pyrimme auttamaan ja aktivoimaan vesialueenomistajia ja muita paikallisia aktiiveja vesistöja ympäristöhankkeissa. Perämeren rannikon isojen lohikalapitoisten padottujen vaelluskalavesistöjen sekä Venäjälle laskevien luonnonvaraisen järvitaimenen vaelluskalavesien kalakannat on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja lajien elvytystoimet kuuluvat tärkeänä osana toimintaamme. Oulun Kalatalouskeskus
Alueellinen vaihtelu suurta Päiväkohtainen saalis pyydystä kohden laski Saaristomeren pohjoisosassa kahdella kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista kalastajista, saalisalenema oli keskimäärin 28 prosenttia. Summa perustuu keskimääräiseen saaliin muutokseen ja vuosien 2017?–?2019 tuottajahintoihin. Luonnonvarakeskus tutki kuhan alamitan noston vaikutuksia kaupallisten kalastajien saaliisiin sekä kuhakantaan vuosina 2019?–?2020 Saaristomerellä. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO S aaristomeren kuhan alamitan noston tavoitteena on estää kuhien keskikoon pienentyminen, hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia ja varmistaa kuhakantojen suotuisa kehitys. Alamitan noston lisäksi kuhanpyyntiä haittaavat runsastuneet hylkeet ja huonontunut vedenlaatu. Toisaalla saaliit ja tulot kasvoivat Kalastaja Hannu Lahtonen vaihtoi koemielessä 43 millimetrin verkkonsa 45 millisiin kuhan alamitan noustessa 37 senttimetristä 40 senttiin. Hänen kuhasaaliinsa kasvoivat ja pientä kalaa jää verkkoon aiempaa vähemmän. Hänen ahvensaaliinsa on kaksin tai jopa kolminkertainen kuhasaaliiseen nähden. Harvemmilla verkoilla Saariselle taloudellisesti kuhaa tärkeämmän ahvenen pyynti on ihan onnetonta. 20 • Suomen Kalastuslehti 4 Saaristomeren kuhien keskikoko kasvussa Kuhan alamitan nostaminen 37 senttimetristä 40 senttimetriin vuoden 2019 alussa aiheutti saalismenetyksiä kalastajille Saaristomeren pohjoisosassa. Ahvenet muodostavat pääosan Saarisen saaliista. Hankkeessa oli mukana 19 kalastajaa, jotka pitivät viikkokohtaista kirjanpitoa kuhan kalastuksesta. Hurja lasku kuhasaaliissa ja tuloissa Mynälahdella kalastava Hannu Saarinen on yksi niistä kalastajista, jonka kuhasaalit laskivat hurjasti kuhan alamitan noston myötä. Tämä oikeastaan on ongelman ydin. Hyvät kuhavuodet taitavat alueella olla ohi, huokaisee Saarinen. Saaristomeren pohjoisosassa kalastajien vuositappio oli noin 6?963 euroa, muilla alueilla kuhan pyynnistä kertyi tuloa lisää noin 6?449 euroa. Alueella sijaitseva Mynälahti on Saaristomeren merkittävin kuhanpyyntialue. Ahventa tulee parhaiten 42 millimetrin verkoilla ja tuohon verkkoon jää myös alamittaisia kuhia. Toisaalta joillain Saaristomeren alueilla saaliit jopa kasvoivat harvempia verkkoja käyttävillä kalastajilla. Solmuväliltään 43 millimetrin tai tätä tiheämpiä verkkoja käyttävillä kalastajilla päiväkohtainen saalis pyydystä kohden pieneni keskimäärin 40 prosenttia, kun taas 45 millimetrin verkkoja käyttäneillä saalis kasvoi 38 prosenttia. Ihan pelkästään verkkojen vaihdon piikkiin Lahtonen ei kasvanutta saalistaan laita.. Lahtonen on tyytyväinen vaihdokseen. – Sen sijaan muilla alueilla saalis kasvoi tutkimukseen osallistuneilla kalastajilla kahdella kolmasosalla, kasvua oli keskimäärin 15 prosenttia, kertoo hanketta vetänyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Olin