Suomen Kalastuslehti 4 • 1 4/2020 30 Omituinen ankerias
Hinta 49,00 € Suo sitt u!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. 2 • Suomen Kalastuslehti 4 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Koot L ja 3 XL. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare
Kuva Sami Vesala. Suomen Kalastuslehti 4 • 3 Sisältö 10 Vanhojen ukkojen ompelukerhossa 14 Osakaskuntien tavoittamisessa parannettavaa 16 37 cm 18 Syökää kalaa! 20 Korkeamman arvon tuotteita kalasta 24 Pentti Linkola 26 Ilmaston lämpeneminen ja lohet 30 Kutuvalmis ranskatar 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 20 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Sukukypsyneen ankeriaan silmän halkaisija on huomattavan suuri. SH U TT ER ST O CK
Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. Hinta: 6 € KALASTUKSENVALVOJAN LAKKI Kalastuksenvalvojan lakki lämpimiin keleihin. Hinta: 20 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Sininen kaulanauha turvalukituksella
Pakon edessä käyttöön otetut sähköiset kokouskäytännöt ja koulutukset osoittautuivat ainakin järjestöja hallintotasolla niin sujuviksi, että nämä ovat tulleet jäädäkseen. Luontoharrastusten suosio nousi selvästi ja kalastonhoitomaksuja lunastettiin alkuvuoden aikana enemmän kuin kertaakaan nykyisen kalastuslain voimassaoloaikana. SUOMEN KALASTUSLEHDEN toimitus toivottaa kaikille lukijoille kalaisaa kesää 2020! Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kokoustamisen hankaluudesta johtuen kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnittelun saama jatkoaika vuoden 2021 loppuun tulee varmasti tarpeeseen. Tehokkaammat toimet olisivat täysin kansallisessa päätäntävallassa, joko aika olisi kypsä. TOUKOKUUSSA OTSIKOIHIN nousivat vahinkoeläimet, tällä kertaa valkoposkihanhet ja niiden aiheuttamat tuhot maataloudelle. Toivottavasti suuntaus jatkuu ja alan rahoitusvajeeseen saataisiin ainakin hetken helpotusta. Kansalaisaloite.fi -palvelussa kerätään nimiä valkoposkihanhien rajoitetun metsästyksen sallimiseksi. POIKKEUSAIKA TOI kalatalousalalle ainakin yhden positiivisen muutoksen. Suomen Kalastuslehti 4 • 5 Kesäkalastuksia odotellessa PÄÄKIRJOITUS Sähköiset kokouskäytännöt osoittautuivat niin sujuviksi, että ovat tulleet jäädäkseen.” KEVÄÄN AJAN kalatalousneuvonta keskittyi poikkeusajan järjestelyihin. Kalatalouden hartiat eivät ole olleet tähän asti riittävän leveät vastaavassa asemassa olevan merimetson suhteen. Osakaskunnissa ja kalatalousalueissa kokouksia on useimmiten lykätty tai järjestetään esimerkiksi kirjekokouksina, vaikka tuoreet lakimuutokset sallisivat sääntöjen vastaisesti vuoden loppuun asti myös sähköiset kokoukset
Tutustu uuteen vesiliikennelakiin osoitteessa www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020. Samassa yhteydessä rajanylitysmääräyksiä muutettiin niin, että sisärajan ylittäminen Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä rajajoilla on sallittua kalastustarkoituksessa ilman rantautumista toisen valtion alueelle. CD C. RAJAJOILLA SAA KALASTAA KESÄLLÄ Veneestä kalastus Suomen rajajoilla on edelleen mahdollista. Sieltä löytyy myös asiantuntijan pitämä nettiluento aiheesta. – Uuteen lakiin kannattaa jokaisen veneilijän tutustua ennen vesille lähtöä. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Ruotsin rajan ylittäminen Tornionjoella ja Norjan rajan ylittäminen Tenolla on jälleen sallittua veneellä kalastaessa. Valtioneuvosto päätti 7.5.2020 sisärajavalvonnan jatkamisesta ja rajanylitysliikenteen rajoittamisesta 14.6.2020 asti. Maaja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä merialueilla, joilla delfiinejä esiintyy. Laki lisää vesiliikenteen turvallisuutta ja helpottaa veneilijöiden arkea. Päätöksen mukaisesti veneestä voi kalastaa, kunhan ei rantaudu toisen maan puolelle. MMM 13.5.2020 SAARISTOMERELLÄ HAVAITTU DELFIINEJÄ Saaristomerellä Kemiönsaaressa Taalintehtaan itäja kaakkoispuolisella Bruksfjärdenin alueella havaittiin kolme pullokuonodelfiiniä toukokuussa. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää päällikön vastuuseen, varusteisiin, vuokravenesääntelyn muutoksiin sekä väistämissääntöjen hallintaan – näillä neljällä pääsee jo pitkälle turvallisessa veneilyssä, vinkkaa Traficomin tiiminvetäjä Suvi Toppari. Eläimiä ei tule myöskään häiritä. 6 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET Uusi vesiliikennelaki voimaan Uusi vesiliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020
Sesonkikalakonseptin myötä myös erikoisempien kalalajien myynti on kasvanut. Hankkeen takana olevat osakaskunnat haluavat aluksi muodostaa yhteisen tahtotilan alueen kuntien ja vesivoimaloiden kanssa. 150 Ähtävänjokeen halutaan rakentaa yli 150 kilometriä pitkä kalatie. Kalatie mahdollistaisi vaelluskalan nousun Pohjanlahdesta Luodon kunnan alueelta aina Alajärveen asti. Suomen Kalastuslehti 4 • 7 LYHYET KALAOPAS ON SAANUT PÄIVITYKSEN WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Yle 20.4.2020 KALAKAUPPA NOUSI UUDELLE TASOLLE S-RUOKAKAUPOISSA S-ruokakaupoissa on ponnisteltu kotimaisen kalan puolesta vuoden verran. Kotimainen Saimaan tuore -kirjolohifilee on ollut kuluneen vuoden suosituimpia kalatuotteita. Kotimaisen tuoreen kalan myynti on kasvanut kirjolohen johdolla. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle jokirapukantojen heikentyneen tilan vuoksi. Tuoreen kalan myynti kasvoi viidenneksen ja on pysynyt sillä tasolla koko vuoden. Myös muikun, silakan, kuhan ja siian myynti on kasvanut S-ruokakaupoissa kuluneen vuoden aikana. Helposti kotona valmistettaville, silakkaa ja särkikaloja hyödyntäville, tuotteille olisi kaupassa kysyntää.. konsepti nostaa kauden tuoreimpia ja maukkaimpia kalatuotteita esille. Kuluneen vuoden aikana suomalaisten lautasille myytiin yli miljoona kiloa enemmän tuoretta kalaa. Kotimaisista esimerkiksi mateen, nieriän, ahvenen ja hauen kysyntä on kasvanut merkittävästi. Vaikka kalan suosio on kasvanut, kasvunvaraa olisi paljon. Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja
Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Merkin tietojen lukemisen jälkeen merkitty lohi tulisi suosituksen mukaan vapauttaa, jotta merkittyjen lohien vaellusreitiltä saataisiin mahdollisimman paljon havaintoja. Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. 8. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Kalatalouden Keskusliitto on tapahtumassa mukana Koululuokkien Kalabongauskisalla jota käydään 24. Lohien merkinnät tehdään touko– kesäkuussa Selkämerellä PorinMerikarvian edustalla, EteläPerämerellä Luodon edustalla ja Pohjois-Perämerellä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi istutusmäärien arvioinnissa suhteessa joen entiseen tilaan ja siikasaaliisiin. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Montan Lohi Oy värimerkitsivät vastakuoriutuneet poikaset, minkä avulla Luke tutkii vaellussiian luonnontuotannon määrää voimalaitoksen alapuolisella alueella. Merkin voi palauttaa sähköisesti palautuslomakkeella: https:// lomakkeet.luke.fi/kalamerkki Mereltä tai joesta saatujen lohien merkkien palauttamisesta maksetaan 25 euron palkkio. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. 8 • Suomen Kalastuslehti 4 LYHYET OULUJOEN SIIKAA TUTKITAAN Oulun Energia istutti Oulujokeen tänä keväänä noin kuusi miljoonaa vastakuoriutunutta vaellussiian poikasta osana Merikosken istutusvelvoitetta. – 28. Tutustu tapahtumiin ja tule mukaan! https://itameripaiva.fi/. LU O N N O N VA RA KE SK U S ITÄMERIPÄIVÄÄ JUHLITAAN 27.8. Luonnonvarakeskus 8.5.2020 Vapautettuja lohia tutkitaan Luonnonvarakeskus tutkii ponttonirysästä vapautettujen lohien eloonjäämistä Pohjanlahden rannikolla. Niihin kuuluvat muun muassa Pulahdus, Muistojen meri ja Itämerimenu
Sarjalla halutaan myös vahvistaa kotimaisen ja lähellä tuotetun kalan suosiota. SAKOT LUVATTOMISTA NUOTIOISTA Poikkeusolot ovat lisänneet luontoharrastuksia, mutta lieveilmiöt halutaan kuriin. Koko hakuprosessin voi tehdä alusta loppuun asti sähköisesti. Suomen Kalastuslehti 4 • 9 LYHYET Käykää tutustumassa Saaristomeren kalatalousryhmän blogisarjaan RANNIKOLLAMME ON SANKAREITA, jossa on esitelty Saaristomerellä pitkän uran tehnyttä ammattikalastajaa. Näin luvan hakeminen on aiempaa nopeampaa ja vaivattomampaa. Metsähallituksen erävalvonta muistuttaa, että avotulen teko vaatii aina maanomistajan luvan ja luvattomasta nuotiosta seuraa keskimäärin kuusi päiväsakkoa. Blogisarjan tavoitteena on tuoda ammattikalastajat lähemmäs kuluttajaa. Onko sinulta joskus kysytty mitä ovat kalatalousalue ja kalastuskieltoalue tai mitä tarkoittavat pilkkiminen ja yleiskalastusoikeus etkä ole osannut antaa vedenpitävää selitystä. Tutustu sähköiseen asiointipalveluun: https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi ???. HALLITSETKO SINÄ KALASTUSTERMIT. Ruohikkoja metsäpalovaroituksen aikana tulen teko on kielletty myös luvallisilla nuotiopaikoilla. Ei hätää. SH U TT ER ST O CK. Palvelu opastaa täyttämään hakemuksen oikein. Jutut on julkaistu kalatalousryhmän verkkosivuilla ja Facebook-sivuilla, jossa jutut ovat saavuttaneet suuren suosion. Metsähallitus 6.5.2020 YMPÄRISTÖJA VESILUVAT VOI NYT HAKEA SÄHKÖISESSÄ ASIOINTIPALVELUSSA Kaikkia valtion viranomaisten myöntämiä ympäristöja vesilupia voi nyt hakea aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Metsähallituksen erävalvonta kiinnittää nyt erityistä huomiota villiintyneeseen nuotioretkeilyyn. Hakemuksen tekoa on helpotettu niin, että täytettävät kohdat ja täyttöohjeet mukautuvat valitun toiminnan mukaan. Hakija hyötyy sähköisestä asioinnista myös siten, että hakemusten käsittely ja lupapäätösten rakenne on yhdenmukaistettu. Näin koko lupaprosessi on avoimempi ja ennakoitavampi. Kalastajien rooli meren ja suomalaisten terveyden edistäjinä on kiistaton. Metsähallitus on nimittäin julkaissut luettelon kalastukseen liittyvistä keskeisistä termeistä selityksineen. KALASTAJAN ABC – TÄRKEIMMÄT TERMIT SELITYKSINEEN löytyy osoitteesta Eräluvat.fi
TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON. 10 • Suomen Kalastuslehti 4 Vanhojen ukkojen ompelukerhossa Päijät-Hämeen Kalatalouskeskukselta saapui tammikuussa kutsu Pyydystalkoisiin. En tiennyt pyydysrakentamisesta mitään, mutta nyt olisi taas mahdollisuus oppia. Päätin puristaa kalenterista päivän ja lähteä Lahteen
Suomen Kalastuslehti 4 • 11 Vanhojen ukkojen ompelukerhossa
12 • Suomen Kalastuslehti 4 P äijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen 29. Talkoissa valmistetaan hanketta varten isoja kutusumppuja ja niihin sijoitettavia kuhan kutupetejä. Tarvikkeita kuhankasvatushankkeeseen Seuraavassa työpisteessä ollaan tekemässä laahusnuottaa kuhan poikasille. Kudun jälkeen peti mäteineen on helppo siirtää haluttuun paikkaan. Seuraavaksi Kuhan kututupetien valmistaminen on pareittain tehtävää tiimityötä. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Joonas Rajala kertoo, että nuotalla on tulevana kesänä tarkoitus ohjata luonnonravintolammikon kuhan poikaset ulos lammikosta suuremmille vesille. Kyseessä on hänen mukaansa ennemmin verkkoseinä kuin perinteinen poikasnuotta. Ei ihme, että paikalle saapuu vuosi toisensa jälkeen runsaasti innokkaita talkoolaisia. Kyse on Lahden kaupungin hoitokalastusrysästä, johon ollaan vaihtamassa harvasilmäisempää kalapesää. Työssä olevilla herroilla juttu kulkee ja he selvästi viihtyvät. Uuden kalapesän silmävahvuus on kahdeksan milliä. kertaa järjestämässä kaksi viikkoisessa tapahtumassa rakennetaan uusia ja korjataan vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä ja nuottia. Hankkeessa pedit on tarkoitus siirtää jokeen tehtyihin laskeutusaltaisiin. Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta ja talkoolaisille tarjotaan päivittäin lounas sekä kahvit. Talkoohenki on taattu, sillä mikäpä sen mukavampaa kuin tavata ihmisiä, joilla on samat kiinnostuksen kohteet. Weke-katiskaa kokoamaan Joonas oli luvannut minulle, että pääsen talkoissa kokoamaan Weke-katiskan alusta loppuun. Nuotan verkko on hyvin tiheä, siinä on vain kolmen millin havas. Kutupedit valmistetaan metallikehikoista, joihin ommellaan tiheä riisinjuuresta tehty heinikko. Lahden Mukkulassa sijaitsevaan halliin astuessani näen ensimmäisenä hallin lattian täyttävän rysän. Altaissa on lämmintä vettä ja runsaasti ravintoa kuoriutuville kuhan poikasille. Nuotan valmistus liittyy Päijät-Hämeessä alkamassa olevaan kuhankasvatushankkeeseen, jossa on tarkoitus saada kasvatettua kuhanpoikasia Vesijärven omista emokaloista. Kutupetien metallikehikoihin ommellaan erikoistyökaluilla tiheä riisinjuuresta tehty heinikko.. Vanha viiden millin pesä on osoittautunut liian tiheäksi, se kerää likaa ja on raskas nostettava. Lisäksi valmistetaan hoitokalastusta varten maineikkaita WEKE-katiskoja. Poikasten toivotaan kasvavan nopeasti parin-kolmen sentin kokoon, jolloin ne voidaan vapauttaa joen kautta Vesijärveen. Hankkeen vetäjän Lohimestan Jukka Ruhbergin mukaan kuhat kutevat mielellään tälle alustalle
Valmis katiska viimeistellään valmistajan tuotetiedot kertovalla metallilaatalla. Väärin menneen asennuksen huomaan nopeasti katiskan vinoutena. Suomen Kalastuslehti 4 • 13 hän vie minut hallin toiselle puolelle katsomaan kuinka se tapahtuu. Itse tehty Weke-katiska on valmis – ja siitä tuli vieläpä oikein hieno. Pyydysrakentamisen osaajia on harvassa, mutta tämän tyyppisissä talkoissa osaamista on mahdollista siirtää tuleville sukupolville. Talkoot nykyään harvinaisia Pyydystalkoissa kävi oman päiväni aikana tutustumassa parin miehen porukka Kouvolasta. Paikalliset hoitokalastajat yhteen keräävän vuosittaisen tapahtuman päärahoittajana toimii Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Muutaman päivän kuluttua Vantaalta oli tulossa isompi joukko tutustumaan Pyydystalkoisiin. Pyydystalkoiden kaltainen tapahtuma on tänä päivänä harvinaislaatuinen. Lopuksi asennetaan luukut ja niiden pidikkeet. Tässä kohtaa pitää olla tarkkana että kaikki tukiraudat tulevat samaan kohtaan pohjassa ja katossa. Onneksi kaikki on mahdollista vielä korjata. Pitkälle työpöydälle levitetään muutaman metrin mittainen kapea verkko. WEKE-katiskan valmistaminen alkaa pitkällä tarkkaan mitoitetulla työpöydällä. Seuraavaksi aihioon kiinnitetään pohja. Lempeän rupattelun ohessa syntyi tulosta ihan huomaamatta. Ehkäpä tämän tyyppinen toiminta leviää muuallekin. Verkkoon kiinnitetään tukirautoja ennen kuin verkko rullataan perinteiseen katiskan muotoon. Kuten yksi talkoolaisista pilke silmäkulmassa totesi: ”Kyseessä on vanhojen ukkojen ompelukerho.” Tosin tuo tokaisu ei täysin pitänyt paikkaansa. Päivän aikana oli hieno huomata myös se lämminhenkinen tunnelma joka tapahtumassa vallitsi. Katiskan rakentamiseen niin kuin muidenkin pyydysten valmistamiseen on vuosien saatossa kehitelty jos jonkinlaisia työkaluja, ja useimmiten jokaisella tekijällä on vielä omanlaisensa versio työkalusta. Talkoisiin osallistui myös naisia, yksi hieman nuorempikin. Heillä oli aikomus saada pystyyn vastaavanlainen tapahtuma kotikonnuilleen. Työvaihe vaatii tarkkuutta, hyviä sormilihaksia ja oikeanlaiset pihdit. Seuraavaksi katiska käännetään ympäri ja siihen asennetaan katto. Pohjan ja katon kiinnittäminen katiskan seinään vaatii tarkkuutta, hyviä sormilihaksia ja oikeanlaiset pihdit.. Ja eikun hommiin
TEKSTI TEEMU ULVI, MILLA MÄENPÄÄ JA PINJA KASVIO, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Yhteydenpidossa haasteita Vastanneiden mielestä pääosin yhteydenpito osakaskuntiin toimii, mutta niiden tavoitettavuudessa on paikoin haasteita. 14 • Suomen Kalastuslehti 4 Osakaskuntien tavoittamisessa parannettavaa ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen viranomaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yhteisten vesialueiden osakaskuntien tavoitettavuutta tulisi parantaa ja niitä pitäisi kannustaa yhdistymään isommiksi kokonaisuuksiksi. Erityinen ongelmaryhmä ovat järjestäytymättömät osakaskunnat, joilla eri ole organisoitua hallintoa, ja osakaskunnat, joiden toiminta on hiipunut. Viranomaisten tarpeet yhteydenpitoon osakaskuntien kanssa ovat ajan mittaan muuttuneet, koska osakaskunnat ovat perinteisen kalaston hoitoon ja kalastukseen keskittyvän toimintansa lisäksi aktivoituneet myös vesialueidensa tilan parantamiseksi ja hakevat yhä useammin erilaisia hankerahoituksia kunnostustoimintaan. Y hteisiä vesialueita on kiinteistörekisterissä yhteensä noin 20000, ja ne kattavat 45 % Suomen merialueiden ja sisävesien kokonaispinta-alasta. Vastaajat kokevat osakaskuntien ajantasaisten yhteystietojen saatavuuden usein ongelmaksi. Kun osakaskuntia on hankala tavoittaa, se hidastaa niitä koskevien asioiden käsittelyä.
Lisäksi kyselyyn vastanneiden kesken järjestettiin työpaja. Hankeraportti vesistökunnostusverkoston nettisivuilla: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/ Apua_kunnostukseen/Julkaisuja N IIN A TU U RI , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Kyselytutkimus tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa Osakaskuntien toimintaedellytysten kehittämistarpeet kestävän vesivarojen käytön ja hoidon edistämiseksi (OSKU) -hanketta. Eniten käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämää kiinteistörekisteriä, mutta siellä ei ole kattavasti osakaskuntien yhteystietoja tai ne ovat monesti vanhentuneita, koska yhteystiedot jäävät osakaskunnilta usein päivittämättä viranomaisille. Yhdistymisiä voi edistää myös osakkaiden oman kalastuksen vähentyminen, jolloin osakaskunnat saattavat painottaa enemmän kalastuslupien myyntiä ja elinkeinojen kehittämistä, joihin isommilla vesialueilla on paremmat mahdollisuudet. Monin paikoin varsinkin Itäja Etelä-Suomessa vesialueiden kiinteistörakenne on hyvin pirstaleinen, jolloin yhtä vesialuetta koskevissa asioissa voi olla hyvin suuri joukko asianosaisia. Vastausten mukaan yhdistymisten hyödyt ovat ilmeisiä ja haitat vähäisiä. Tätä pidettiin hankalana ja epätarkoituksenmukaisena käytäntönä, ja sitä ehdotettiin yksinkertaistettavaksi. Kun vesialueiden omistajia on paljon, osakaskuntien ja muiden omistajien väliset erimielisyydet voivat hidastaa asioiden etenemistä tai estää sen kokonaan. Kyselyssä nousi esille myös yhteisaluelain vaatimus, jonka mukaan osakaskunnan yhteystiedot pitää toimittaa sekä Maanmittauslaitokselle että aluehallintovirastolle. Eri puolilla toteutetut edistämishankkeet ovat tuottaneet hyviä esimerkkejä, hälventäneet pelkoja ja epäilyksiä ja ruokkineet positiivisia asenteita yhdistymisiä kohtaan. Iso osakaskunta turvaa toiminnan ja jatkuvuuden Useimmat osakaskunnat ovat vastausten mukaan melko passiivisia omien vesialueidensa hoidossa, mihin pääsyinä nähtiin aktiivisten osakkaiden korkea ikä ja useissa osakaskunnissa pieni osakasmäärä. Toimintaa laajentamalla lisää tekijöitä Vastaajat näkivät hyväksi kehittämiskeinoksi osakaskuntien toiminnan laajentamisen myös muihin kuin kalastusasioihin, koska monia osakkaita voi nykyään kiinnostaa enemmän vesistön hyvä tila kuin kalastusmahdollisuudet. Isomman osakaskunnan laajemmasta osakasjoukosta on helpompi löytää toiminnasta kiinnostuneita osakkaita, ja usein isolla osakaskunnalla on paremmat taloudelliset resurssit toiminnan järjestämiseen. Suomen Kalastuslehti 4 • 15 Yhteystietoja joudutaan usein etsimään monista eri tietolähteistä. Sähköisten apuvälineiden käyttöönotossa osakaskuntien arveltiin kuitenkin tarvitsevan apua ja tukea. Ilman asiantuntijatukea ja neuvontaja edistämishankkeita toteutuvien yhdistymisten määrän arveltiin jäävän pieneksi. Hanketta on rahoittanut maaja metsätalousministeriö. Näissä tilanteissa lähes ainoaksi keinoksi toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi nähtiin osakaskuntien laajamittainen yhdistäminen. Osakaskuntia yhdistämään Vastaajat näkivät osakaskuntien yhdistämisen hyväksi ratkaisuksi moniin osakaskuntien toiminnassa ja yhteistyössä koettuihin haasteisiin. Arvioitiin, että toteutuneiden yhdistymisten taustalla yhä tärkeämpi tekijä on huoli vesistön tilasta. Tärkeitä yhteystietojen tietolähteitä ovat myös joidenkin kalatalousalueiden ja niiden edeltäjien kalastusalueiden ja kalatalouskeskusten nettisivut. Nettikyselyyn vastasi yhteensä 33 henkilöä ELY-keskusten vesija kalataloushallinnon ja aluehallintovirastojen ympäristöja vesilupa-asioita hoitavaa henkilöä. Lisäksi esimerkiksi modernien etäkokousja viestintävälineiden käyttöönotto parantaisi tiedonkulkua ja kaukana vesialueilta asuvien osakkaiden osallistumismahdollisuuksia
Pienet ja laihat kuhat eivät ole olleet myöskään ammattikalastajien mieleen. 16 • Suomen Kalastuslehti 4 K uhakantojen parantamiskeinoina on tuotu esille lähinnä alamittojen ja verkkojen solmuvälien korotuksia. TEKSTI ISMO KOLARI, PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS KUVA ISMO KOLARI 37 cm. Tilanne kehittyi Pirkanmaalaisen Kyrösjärven kuhan alamitaksi on säädetty 37 senttimetriä. Luontainen lisääntyminen näyttää onnistuvan järvellä lähes säännönmukaisesti. Samalla muiden potentiaalisten kalalajien . Järven kuhakanta on liian tiheä Kyrösjärvessä on erittäin vahva kuhakanta, joka koostuu monista eri ikäluokista. made, ahven ja siika . Tiheän kannan aiheuttaman kovan ravintokilpailun takia kuhien keskimääräinen kasvunopeus on hidasta, ja kuhat tulevat sukukypsiksi hyvin pienikokoisina, jopa alle 35 cm kokoisina. Pohjois-Savon ELY-keskus määräsi Kyrösjärven kalatalousalueen hakemuksesta Kyrösjärven kuhan alimmaksi pyyntimitaksi 37 cm vuosille 2020???2024. Huomattava osa kuhista ehtii lisääntyä useita kertoja ennen kalastusasetuksen mukaisen 42 cm alamitan saavuttamista. Tyypillinen vapakalastajan esille tuoma havainto on ollut, että sadasta jigikuhasta vain 4?–?5 on ollut mitallista. Runsaana esiintyvää pienehköä kuhaa ei ole ylipäänsä päästy kalastamaan liian suuren verkon solmuvälin ja alamitan vuoksi. Aiempi säätely ei toiminut halutusti Kyrösjärvellä oli yli 20 vuotta käytössä verkon solmuvälirajoituksena 50 mm ja vuosina 2007???2015 korotettu kuhan alamitta 40 cm. Säätelyn tavoitteena oli kuhien koon ja saaliiden kasvattaminen. Kyrösjärven kalatalousalueen toiminnanjohtaja Jarmo Kalli kertoo, että erityisesti jigikalastajat ja kaupalliset kalastajat ovat olleet jo pitkään tyytymättömiä tilanteeseen. Miten tähän valtakunnallisesti poikkeukselliseen pyyntimittaan on päädytty. Kyrösjärvellä kokeillaan nyt yleislinjasta poikkeavaa toimenpidettä. hyödyntämismahdollisuudet kaupallisessa kalastuksessa ovat olleet epätyydyttävät
kuitenkin eri suuntaan kuin toivottiin; saaliit eivät kasvaneet ja kuhien kasvu jäi junnaamaan. Lisäksi Kyrösjärveen tehtiin jatkuvasti runsaita kuhaistutuksia, jotka lisäsivät ravintokilpailua entisestään. Kyrösjärven kuhaistutukset lopetettiin vuonna 2019, ja verkon alinta solmuväliä laskettiin 45 mm:iin vuoden 2020 alusta. Tyypillinen saaliskuha sekä heittokalastuksessa että vetouistelussa on ollut alamittainen.. Säätelyä voidaan tarpeen mukaan hienosäätää uudelleen. Toiveena saaliin ja kuhien koon kasvu Alamitan laskulla mahdollistetaan kuhan pyynnin kohdentaminen Kyrösjärven tiheässä kuhakannassa myös siihen kannan osaan, jossa yksilömäärä on erittäin suuri ja joka on jo käyttökelpoinen elintarvikekäytössä. Samalla myös muiden lajien kalastus helpottuu ja kalastajien tyytyväisyys lisääntyy järven kalakannan tilan parantuessa. Vaikutuksia seurataan tarkasti Säätelyn vaikutuksia Kyrösjärven kuhakantaan seurataan tulevina vuosina. Kalastuksessa ja kalayhteisöissä muutokset eivät välttämättä tapahdu salamannopeasti. Jatkoa arvioidaan ensimmäisen 5-vuotiskauden lopulla. Kaikilla näillä toimilla tavoitellaan kuhan Jigikalastus on Kyrösjärvellä suosittu kalastusmuoto. Suomen Kalastuslehti 4 • 17 kasvunopeuden ja kuhasaaliiden parantamista. Kohdistamalla osa kalastuksesta kokoluokkaan 37???42 cm, kuhakannan tuottoa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin
Kalan kysyntä on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvun alusta. – Kotimainen silakka kannattaisi ottaa käyttöön, koska siinä on sydämelle hyviä omega-3-rasvahappoja Kotimaisen kalan syönnin lisäämisellä olisi taloudellisten vaikutusten ohella myös terveydellisiä vaikutuksia. Kala toki maistuu edelleen suomalaisille. Merkittävää tavoitteessa on pyrkimys sen saavuttamiseksi pääosin kotimaiseen kalaan perustuen. Ministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikön Risto Lampisen mukaan ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi on otettu suomalaisten kalan syönnin nostaminen nykyisestä 1,7 viikkoannoksesta syöntisuositusten mukaiseen 2,5 viikkoannokseen vuonna 2027. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,46 kiloa). Kaloista saa hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia. Kaloissa on paljon hyviä rasvoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Riikka Airaksinen listasi keväällä suomalaisten luonnonkalojen rasvapitoisuudet. Seuraavina olivat hauki (0,44 kiloa), ahven (0,40 kiloa), kuha (0,34 kiloa), silakka (0,31 kiloa) ja siika (0,23 kiloa) henkeä kohden. Tavoite on todella kova. Nykyään silakkaa syödään tuosta enää kymmenesosa. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,2 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,5 kiloa). 18 • Suomen Kalastuslehti 4 S yökää silakkaa, kehotti pääministeri Harri Holkeri vuonna 1990. Kotimaisen kalan syöntiä edistämään Maaja metsätalousministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kotimaisen kalan edistämisohjelman valmistelun. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Syökää kalaa!. Käytännössä tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi Lampisen mukaan Suomessa kotimaisen kaupallisen kalan elintarvikekäytön kasvua noin 25 miljoonasta kilosta 85 miljoonaan kiloon vuodessa. Kotimaisen kalan kulutus on 2000-luvulla kuitenkin vähentynyt noin kolmanneksella. Sen saavuttaminen ei ole hänen mielestään kuitenkaan mahdotonta. Kasvatetun kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on hieman yli 40 prosenttia. 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa 30 miljoonaa kiloa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin kovaa työtä, johdonmukaista päätöksentekoa yhteiskunnassa sekä onnistumista kalatalouden avainkysymyksissä, joita ovat kalankasvatuksen kasvun hyödyntäminen, uusien kuluttajia kiinnostavien silakkatuotteiden kehittäminen ja yritystoimintaa jarruttavien asioiden kuten hylje ja merimetso-ongelmien ratkaisemista. Yhteenvedosta selvisi, että mitä rasvaisempi kala, sitä enemmän niissä oli meille tärkeitä omegakolmosia! Airaksisen listan kärjessä olivat Itämeressä uivat lohi, kilohaili ja silakka. Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa hieman yli yhdeksän kiloa asukasta kohti vuonna 2018. Sen sijaan tuontikalan kulutus on lähes kaksinkertaistunut, Norjasta tuodun lohen kulutus on jopa nelinkertaistunut. Tähän päivään verrattuna suomalaiset tuolloin sentään vielä söivät kotimaista kalaa, varsinkin silakkaa
D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään ja kiinnittymään luustoon. Monet kotimaiset kalat ovat todella hyviä D-vitamiinin lähteitä. Lähde: Fineli kalalaji rasva omega-3-rasvahappo D-vitamiini ankerias 31,5 g 4,8 g 25,6 µg kilohaili 9,1 g 1,7 g 20,3 µg lohi 8,8 g 2,7 g 5,2 µg silakka 6,1 g 1,4 g 15,6 µg muikku 3,9 g 1,0 g 9,4 µg lahna 3,2 g 0,6 g 14,0 µg särki 2,4 g 0,5 g 10,0 µg siika 2,3 g 0,3 g 14,9 µg made 0,8 g 0,2 g 0,5 µg ahven 0,7 g 0,2 g 15,2 µg kuha 0,4 g 0,1 g 6,9 µg hauki 0,4 g <0,1 g 2,1 µg. Rasvaliukoista D-vitamiinia tarvitaan erityisesti kasvuun, luun ja hampaiden muodostumiseen sekä kalsiumja fosforiaineenvaihduntaan. Suomessa D-vitamiinin tuotto auringonvalon avulla on talvella liian alhaista. Moni suomalainen kärsii D-vitamiinin puutoksesta ja syö siihen D-vitamiinivalmisteita. Koko päivän vitamiiniannoksen voi siis saada jo yhdestä kala-ateriasta! Maailmakin pelastuu Kenellekään ei siis tänä päivänä pitäisi olla epäselvää, että kalan syönti on terveellistä. Suomen Kalastuslehti 4 • 19 miinia on 15,6 µg ja ahvenessa 15,2 µg sadassa grammassa. Esimerkiksi silakassa D-vitaKotimaisten luonnonkalojen rasva-, omega-3-rasvahappoja D-vitamiinipitoisuudet sadassa grammassa kalaa. Kun lisäksi tiedämme, että lihan syönnin vähentäminen on ympäristöteko maapallomme hyväksi, ei pitäisi olla vaikeaa saada ihmisiä syömään enemmän myös kotimaista luonnonkalaa. Fineli-tietopankista selviää, että elintarvikkeiden D-vitamiinipitoisuuksien useita kärkisijoja pitävät erilaiset kalalajit. Nyt vaan syömään kalaa! enemmän kuin monissa muissa kalalajeissa, kehottaa Airaksinen. Kalat auttavat D-vitamiinin puutteeseen Kalojen terveellisyys ei rajoitu vain rasvoihin
20 • Suomen Kalastuslehti 4 Korkeamman arvon tuotteita kalasta Silakasta valmistettuja surimi-kalapuikkoja. TA N JA KA KK O , ÅB O U N IV ER SI TE T