Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 1 3/2026 Uudet Suomen ennätyskalat
2 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2026 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,30 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €
Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 3 Sisältö 10 Valtakunnalliset Kalatalousaluepäivät 16 Vuonna 2025 kunnostettiin yhteensä 40 kohdetta 20 Monni, marmoripaksuotsa ja neljä muuta SE-kalaa 22 Kuinka paljon kalastuskilpailuihin osallistuvat käyttävät rahaa kilpailumatkoillaan. 24 Tutkimus antaa tietoa taimenen elämästä 28 Voiko merialueen siiankalastusta kohdentaa kestävämmäksi. 32 Yli 100 tonnia kalastusvälineitä 34 Kuusinkijoen unelmasta tuli vihdoin totta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 37 10 kysymystä osakaskunnalle 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 34 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Marmoripaksuotsa 7,150 kg on uusi laji Suomen ennätyskalojen listalla. M AR KK U M YL LY LÄ 10 22 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Kuva Mikael Lindholm
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Historiasta kiinnostuneelle! Hinta: 25,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen
1900-luvun alkupuolella perustetuista osakaskunnista useat ovat ehtineet jo kunnioitettavaan ikään. Kotimaisen kalatalouden edistämistyötä olemme jatkaneet suuriruhtinaskunnan ajoista kolmella vuosisadalla ja kahdella vuosituhannella. Tässä yhteydessä tahdomme onnitella helmikuussa sata vuotta täyttänyttä Muuramen osakaskuntaa. Maatalousseurojen lisäksi jäseniksi liittyi rannikon kalastajajärjestöjä, joista Keskusliitto onnittelee huhtikuussa satavuotisjuhlaansa viettävää Åbolands Fiskarförbundetia Turunmaalta. Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 5 Merkkipäivien vuosi PÄÄKIRJOITUS Neuvontatyölle on selkeä tarve myös tulevaisuudessa.” KALASTUSELINKEINON EDISTÄMINEN ja kalastuslainsäädännön saaminen asianmukaiseksi olivat tavoitteiden joukossa, kun ensimmäinen kokous Kalatalouden Keskusliiton edeltäjän Suomen Kalastusyhdistyksen perustamiseksi pidettiin 135 vuotta sitten huhtikuussa 1891. KESKUSLIITON JÄSENJÄRJESTÖILLÄ on omat, suurelta osin vesialueen osakaskunnista koostuvat jäsenverkostonsa, jotka omistavat valtaosan Suomen sisävesien ja rannikon läheisistä vesialueista. TÄTÄ TYÖTÄ meidän ei ole tarvinnut tehdä yksin, sillä henkilöyhdistyksenä aloittanut Suomen Kalastusyhdistys muuttui matkan varrella jäsenyhdistysten myötä kalatalousneuvonnan keskusjärjestöksi. Varsinainen yhdistyksen perustava kokous pidettiin saman vuoden syyskuussa. 135 vuotta sitten asetetut tavoitteet ovat silti edelleen ajankohtaisia ja neuvontatyölle on selkeä tarve myös tulevaisuudessa. KESKUSLIITON HISTORIAN varrelle mahtuu monta mullistusta kansallisessa ja maailmanpolitiikassa sekä useita kalastuslakeja. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto
toukokuuta ( ja 26. 8.). Järjestyksessään 21. Erona sukupuolten välillä on esimerkiksi se, että naisissa on useammin niitä, jotka kokevat kalastamisen satunnaiseksi harrastuksekseen, ja harvemmin niitä, joille se on kaikkein tärkein harrastus. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona 13. Valtakunnallinen kalastuspäivä on koko Suomen laajuinen lapsille suunnattu tapahtuma, jonka tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret lähtemään kalaan. päivän rungon muodostavat alueelliset tapahtumat, joissa kalastusta esitellään monipuolisesti paikalliset erityispiirteet huomioiden. LYHYET Valtakunnallinen kalastuspäivä 13. 5. Luke on tehnyt tutkimuksen yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien kanssa. Tutkimuksen mukaan 77 % kalastavista naisista asui talouksissa, joissa kalastaa myös mies. Voittajille lahjoitettavat ja kaikkien osallistujien kesken arvottavat kalastusvälinepalkinnot ovat edellisten vuosien tapaan loistavat.. Kalatalousalueiden ja osakaskuntien toivotaan myös järjestävän lapsille ja kouluille suunnattuja pieniäkin tapahtumia omalla alueellaan. 6 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 NAISTEN KALASTUSTA ON NYT TUTKITTU Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut tuoreeseen tutkimukseen pohjautuvan Naiset vapaa-ajankalastajina -raportin. Vähintään 10-vuotiaiden tyttöjen kalastaminen näyttäisi tämän tutkimuksen valossa Suomessa vähenevän. Muistakaa mainostaa ryhmillenne myös osallistumista Koululuokkien kalabongauskisaan 11. – 15. 5. Naiset kalastavat miehiä useammin ongella, katiskalla tai rysällä, ja verkoilla, ja puolestaan harvemmin he suosivat heittovapaa, vetouistelua ja perhokalastusta. Naiset kokevat kalastuksen melko tärkeäksi harrastukseksi. Naiset käyttävät kalastukseen myös vähemmän aikaa vuodessa: vuonna 2025 puolella kalastonhoitomaksun suorittaneista naisista kalastusta oli alle 14 päivänä, kun puolella miehistä sitä oli alle 20 päivänä. Pyydämme ilmoittamaan näistä tapahtumista hankevastaava Tapio Gustafssonille
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Kuntalaisuus tarkistetaan ennen luvan myöntämistä. Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO METSÄHALLITUS ARPOO VAPALUPIA Metsähallituksen vapaluvat Suomujoelle ovat erittäin suosittuja. Alle 15-vuotias voi kalastaa samaan seurueeseen kuuluvan aikuisen vapaluvalla samaan saaliskiintiöön, jolloin hän ei tarvitse omaa lupaa. Alle 18-vuotiaiden lupa maksaa 20 euroa. 63000 Ympäristöministeriö aloittaa lainvalmistelun, jossa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa laajennettaisiin puiston saaria ja luotoja ympäröiville merialueille. Arvontaan voivat osallistua vain Sodankylän kuntalaiset. Nykyinen kansallispuisto sisältää Itäisen Suomenlahden ulkosaariston saaria ja luotoja, mutta ei lainkaan vesialuetta. – Tänä vuonna haluamme kokeilla perinteisen myynnin sijaan lupien arpomista. Kuvassa onkijoita Helsingissä. Suunniteltu laajennus olisi noin 63 000 hehtaaria. Luvat on aiemmin myyty Erälupien puhelinpalvelun kautta, mikä on aiheuttanut ruuhkaa ja pitkiä jonotusaikoja. Yhdellä arvontalomakkeella voi ilmoittaa arvontaan kaksi henkilöä, jolloin arpaonnen suosiessa molemmat saavat kausiluvan. Kaikenlaiset, pienetkin, tapahtumat ovat arvokkaita ja auttavat lapsia tutustumaan kalavesiin ja kalastukseen. Jokainen voi osallistua arvontaan vain kerran. Kalatalousalueiden ja osakaskuntien toivotaan järjestävän lapsille ja kouluille suunnattuja tapahtumia omalla alueellaan. Näin kaikilla halukkailla on sama mahdollisuus saada lupa, kalastuksen erityisasiantuntija Juha Heinonen Metsähallituksesta kertoo. Puiston pinta-ala on noin 936 hehtaaria, mikä on alle luonnonsuojelulain kansallispuistojen perustamisen 1 000 hehtaarin vähimmäispinta-alan.. Kausiluvan hinta on 40 euroa
Viimeinen sallittu kalastuspäivä on 15. Kalastajista 14 prosenttia syyllistyi lieviin rikkeisiin, kuten kalastusluvan ehtojen rikkomiseen, kalastonhoitomaksun maksamatta jättämiseen tai pyydysten puutteelliseen merkintään. klo 19.00. Veneessä on mahdollista säilyttää useampia vapoja, jos tarkoitus on esimerkiksi välillä uistella lohta ja välillä kalastaa muulla tavoin. Yhdeksän kymmenestä sai puhtaat paperit Metsähallituksen erätarkastajat tavoittivat vuoden 2025 aikana 9 158 luonnossa liikkujaa, kerrotaan Metsähallituksen erävalvontaraportissa. 6. Erätarkastajat Heikki Taipale (vas.) ja Tommi Suonpää tarkastavat pyydyksen merkintöjä Itäisellä Suomenlahdella. Kalastuksen valvonnassa oli metsästystä enemmän huomautettavaa, mutta tapaukset olivat lievempiä. Tällöin kaikki saaliiksi saadut yli 65 senttimetrin pituiset lohet on vapautettava välittömästi. 8. Näillä rajoituksilla tuetaan sekä lohi-, taimenettä harjuskantoja. Lisäksi sovittiin, että veneellä kalastettaessa pyynnissä voi olla enintään neljä vapaa kerrallaan venettä kohden. AK U AH LH O LM , M ET SÄ H AL LI TU S TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kahden saaliiksi otetun lohen jälkeen lohen kalastus on lopetettava loppukaudeksi. 8. Varrellisen nostokoukun käyttö on edelleen kielletty, mutta sen käyttöön voi toimintarajoitteisuuden perusteella saada elinvoimakeskukselta luvan. Tämän jälkeen lohen kalastaminen on sallittu 25. 8 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 LYHYET KAHDEN LOHEN KIINTIÖ JATKUU Tornionjoen kalastusmääräyksissä jatketaan tänä vuonna kalastajakohtaisen enintään kahden lohen saaliskiintiön soveltamista, joka koskee koko kalastuskautta ja kaikkia joessa käytettäviä kalastusmuotoja. Räikeimmässä tapauksessa kalastajalla oli pyynnissä 52 luvatonta verkkoa. Lohenkalastus Tornionjoessa alkaa maanantaista 8. saakka vieheillä, joissa on väkäsettömät koukut
50-vuotiaiden ankeriaiden lisäksi Maretariumissa on myös muita ankeriaita, joiden ikä vaihtelee 10 vuodesta 30 vuoteen. MARETARIUMISSA 50-VUOTISSYNTTÄRIT Maretariumissa on ainutlaatuinen vuonna 1976 syntyneiden ankeriaiden populaatio. Yhden jokihelmisimpukan arvo on tapahtuma-aikana ollut 589 euroa, jolloin vahingon kokonaisarvion suuruus on 1 933 687 euroa. Asia on siirtynyt syyteharkintaan. Suomen ja koko Euroopan ankeriaskannat ovat pienentyneet voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. HUKKAJOEN ESITUTKINTA ON VALMISTUNUT Oulun poliisi on saanut päätökseen Suomussalmen pohjoisosassa Hukkajoella kesällä 2024 tapahtuneen epäillyn törkeän luonnonsuojelurikoksen esitutkinnan. 50-vuotiaita ankeriaita on Maretariumissa kymmenen. Miehellä ei ollut lupia, vaikka niitä olisi tarvittu yli kuudella merralla pyytämiseen, uutisoi Yle. Lisäksi on arvioitu, että tapahtumat ovat aiheuttaneet merkittävää tuhoa Hukkajoen taimenkannalle, jota ilman raakku ei pysty lisääntymään. Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 9 LYHYET Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi 62-vuotiaan miehen 30 päiväsakon rangaistukseen (840 euroa) kalastusrikoksesta ja luvattomasta pyynnistä. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L TE EM U LA KK A , M AR ET AR IU M. Ankerias luokitellaan nykyisin äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Vahingon arvoksi on arvioitu 254 480 euroa, joka muodostuu kalatuotannon menetyksestä ja vahinkoalueen kunnostuskustannuksista. Esitutkinnassa on selvinnyt, että Stora Enson omistamalla metsähakkuutyömaalla on sen aliurakoitsijan toimesta ajettu metsäkoneilla jokihelmisimpukkaesiintymän alueella parin viikon ajan ja aiheutettu huomattavaa vahinkoa erittäin uhanlaiselle jokihelmisimpukalle ja sen elinympäristölle. Hukkajoen yliajojen seurauksena kuolleiden raakkujen määräksi on arvioitu 3 283 simpukkaa. Maretarium on yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa mukana kansainvälisessä 22 eri maan tutkijoiden kanssa toteutettavassa tutkimushankkeessa, jossa pyritään selvittämään ankeriaan lisääntymiseen ja ankeriaanpoikasten elinvoimaan liittyvät tekijät. Lisäksi pyydykset, yhteensä 56 nahkiaismertaa, tuomittiin valtiolle menetetyiksi. Tänä vuonna ne täyttävät siis 50 vuotta. Suomen luonnosta vanhimmat löydetyt ankeriaat ovat olleet 72-vuotiaita. Ne ovat noin 120 cm pitkiä ja yli kolmikiloisia. Mies oli levittänyt nahkiaistenpyyntiä varten Harjunpäänjokeen ja Kokemäenjokeen 56 mertaa. Vuonna 2019 yksi tämän populaation ankeriaista kypsytti mätimunat spontaanisti Maretariumin altaassa, tämä oli maailman ensimmäinen tapaus koskaan ankeriaan kutualueen, Keski-Atlantilla sijaitsevan Sargassomeren, ulkopuolella
10 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 Valtakunnalliset Kalatalousaluepäivät järjestettiin 11.–13. Tällä kertaa keskiössä olivat kunnostus ja kalavesienhoito. maaliskuuta risteilyseminaarina reitillä Helsinki–Tukholma– Helsinki. TEKSTI TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Valtakunnalliset Kalatalousaluepäivät. Seitsemättä kertaa järjestetty Suomen suurin kalatalousalan seminaari kokosi Itämeren aalloille yli 300 asiantuntijaa keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista
Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 11 Valtakunnalliset Kalatalousaluepäivät Maaja metsätalousministeri Sari Essayah avasi kaksipäiväiset Valtakunnalliset Kalatalousaluepäivät yli 300 kuulijan edessä.
12 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 K aksipäiväisen kalataloustapahtuman avasi maaja metsätalousministeri Sari Essayah. Puheessaan Essayah muistutti myös meneillään olevasta kalastuslain muutosesityksestä, joka koskee yleiskalastusoikeudella harjoitetun kaupallisen kalastuksen ja sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin myynnin rajoittamista. Ajankohtaisia tutkimuksia kalataloudesta Virallisen avajaisosion jälkeen oli aika siirtyä seminaariesitelmiin. Essayah nosti esiin kalan merkityksen kotimaisessa ruokajärjestelmässä ja kalatalouden ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita. Päivän esityksissä tarkasteltiin laajasti kalatalouteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Palkinnot jakoivat Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen (toinen oik.) ja puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Norrback (oik.).. Ministeri mainitsi hallitusohjelmaan kirjatun yhteisaluelain päivityksen, vaelluskalojen tilanteen sekä niiden eteen tehtävän pitkäjänteisen työn. Kultaiset ansiomerkit työstään kalatalouden hyväksi saivat Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö (kesk.) ja Säkylän Pyhäjärven Hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jaakkola (vas). Muissa esityksissä jaettiin tutkimusja tilastotietoa naisista vapaa-ajankalastajina, valistettiin Valtakunnallisten kalatalousaluepäivien aluksi Kalatalouden Keskusliitto jakoi 100-vuotismitalin yli 40 vuotta alalla kunniakkaasti uurastaneelle Åbolands Fiskarförbundin kalatalousneuvoja Olav Granströmille (toinen vas.). Ministeriö on aloittanut kalastusja ympäristöjärjestöjen tekemän yhteisesityksen pohjalta valmistelutyöt. Luonnonvarakeskuksen kalatalouden toimialakatsauksessa tuotiin esiin kalatalouden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Ministerin jälkeen seminaariyleisölle esittäytyi Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Norrback
Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 13 merituulivoiman vaikutuksista kalakantoihin sekä esiteltiin aina mielenkiintoista kyttyrälohikysymystä pohjoisen lohijoilta. Kemijoki Oy:n edustajat saivat puolestaan kommentoida aihetta voimayhtiön näkökulmasta ja kertoivat samalla tulevista mahdollisista pumppuvoimalahankkeista. Ympäristöneuvos Antti Ylitalo alusti vesivoimaloiden lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksista vesistöihin ja kalakantoihin. Oppaanamme toimi Tukholman kaupungin kalaProfessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta esitteli kyttyrälohen uhkia ja mahdollisuuksia pohjoisen lohijoilla. Päivän viimeinen esitys käsitteli kalan merkitystä Suomen huoltovarmuudelle. Kotimaisessa kalassa nähdään edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalalajien ruokakäytössä. Mikä on kalan ja kalatalouden merkitys kriisiaikana. Tutustumista Tukholman kunnostuskohteisiin Tänä vuonna ohjelmaan sisältynyt opastettu retki vei noin 50 henkilöä paikallisiin kalavesien hoitokohteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila korosti kotimaisen kalantuotannon roolia kriisiaikojen ravinnonsaannissa. Tästä aiheesta valisti Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila.. Esitysten välissä hallitussihteeri Irena Pirhonen maaja metsätalousministeriöstä kertoi kalastuslain muutoksista, kuten vapaaajankalastajien saalisilmoitusvelvollisuus, kalastuslain muutosesitys ja asetus saimaannorpan suojelun tehostamiseksi. Ensimmäisen seminaaripäivän loppupuolella huomio kiinnity vesilakiasioihin ja kalatalousvelvoitteisiin
Pitkään Metsähallituksen erävalvonnan parissa töitä tehnyt selvitysmies Jukka Bisi sai myös vuoronsa kertoa kalaja erävalvontaan liittyvästä koordinaatiosta. Kalastuksenvalvonta oli ohjelmassa vahvasti esillä. Toiminnanjohtaja Niko Hytönen kertoi osakaskuntatoiminnan haasteista ja vahvuuksista Vantaanjoen kalatalousalueella.. Lisäksi vierailimme Djurgårdenin rantavesien ennallistamiskohteessa, jonne on suunnitteilla laajoja rannikon ja merenpohjan kunnostustöitä sekä esimerkiksi hauenpoikasistutuksia. 14 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 biologi Oliver Karlöf. Ehkä käymme muutaman vuoden kuluttua uudelleen katsomassa miltä lopputulos näyttää. Kalastuksenvalvontaa ja kunnostusta Seminaarin toinen päivä keskittyi perinteisiin kalatalousaiheisiin, kuten hallintoon, kalastuksenvalvontaan ja vesistökunnostuksiin. Laivan lipuessa kohti Maarianhaminaa siirryttiin odottavissa tunnelmissa kunnostusteemojen pariin. Hänen esitys tarjosi ideoita siihen, miten erävalvontaa olisi hyvä jatkossa kehittää. Saimme tutustua Slusseniin rakennettuun kalatiehen, joka mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden esteettömän liikkumisen saariston murtoveden ja Mälaren-järven makean veden välillä. Kalatalouden Keskusliiton erityisasiantuntija Anne Mäkelä esitteli valvonnan tilastoja ja Vuoden Kalastuksenvalvoja Ville Nikkinen Perämeren rannikolta kertoi käytännön kokemuksistaan valvontatyössä. Baltic Sea Action Groupin projektijohtaja Taina Ihaksi esitteli metsäojitusten laajoja vaikutuksia vesistöiTukholman kaupungin kalabiologi Oliver Karlöf esitteli maastoretkellä uusia kalavesien hoitokohteita kalatalousväelle
Tavataan taas ensi vuonna Seitsemänsille Valtakunnallisille Kalatalousaluepäiville osallistui yli 300 edustajaa kalatalousalueilta, osakaskunnista, kalatalouskeskuksista, järjestöistä sekä tutkimusja asiantuntijaorganisaatioista. Tapahtuma järjestetään varmasti myös ensi vuonna. Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 15 hin ja niiden tilaan. Seminaarin päätösesitelmässä keskityttiin laajaa huomiota saaneeseen Rutajoen Tammenkosken kunnostukseen ja vanhan myllypadon purkuun. Kalastusbiologi Joonas Pysäys Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta havainnollisti kattavalla esityksellä ja erinomaisilla ennen-jälkeen kuvilla, millaisia vaikutuksia patojen purkamisella voidaan jokivesistössä saavuttaa. Vaikutukset näkyvät pitkin Suomea kuormituksena, vesien tummumisena, pohjan liettymisenä sekä kalastossa kutupaikkojen menetyksenä. Rutajoen kunnostus ja padon purkuhanke on loistava malliesimerkki alueilla tehtävistä mittavista ja pitkäjänteisistä kunnostushankkeista. Kalastusbiologi Joonas Pysäys Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta esittelee Rutajoen kunnostusta Valtakunnallisilla Kalatalousaluepäivillä.. Suomessa tehtyjen ennätyksellisten ojitusten vaikutukset vesistöihin ovat valtaisia. Suomessa on kaivettu yhteensä 1,4 miljoonaa kilometriä ojia, ja näillä ojilla on valtaisia vaikutuksia vesiluontoon. Kunnostuksiin liittyen Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Maare Marttila kertoi kalatiestrategian päivityksen ajankohtaisista kuulumisista sekä ennallistamisasetuksen etenemisestä. Taina Ihaksi BSAG:sta kertoi kattavasti metsäojitusten vaikutuksista vesistöihin
Lisäksi Leader-rahoitusta, säätiörahoitusta ja osakaskuntien sekä kalatalousalueiden omia varoja on käytetty kunnostuksien toteuttamiseen. Lisäksi laadittiin iso joukko tulevien hankkeiden kunnostussuunnitelmia. Yhteistyötahoina oli lisäksi säätiöitä, järjestöjä sekä ELY-keskuksia (nykyisin elinvoimakeskukset) ja Metsähallitus. Rahoitusta kunnostuksiin saatiin useista rahoituslähteistä kuten kalatalousmaksuvaroista, yksityis-, kuntaja maaseuturahoituksesta sekä kalatalouden edistämismäärärahoista. Järvikunnostukset keskittyivät niittoihin ja hoitokalastuksiin ja lisäksi osallistuttiin valuma-alueen ennallistamissuunnitelman tekoon. Kunnostuksissa isompien kivien paikkoja tai asentoja muutettiin, jotta saatiin virtaamaa ohjattua toivotulla tavalla kutuja poikasalueille sekä luotua suojapaikkoja. Uomaan kaadettiin osassa kohteissa puita muokkaamaan virtausta ja luomaan kasvualustaa hyönteisille. Kunnostuksista on koottu tilastoa nyt neljältä vuodelta (2022 – 2025) ja kaikkiaan kunnostuskohteita on kertynyt yhteensä 180. Kunnostettua koskipinta-alaa saatiin yhteensä noin 31 730 m² sisältäen poikasja lisääntymisalueet. Viime vuonna kunnostettiin yhteensä 40 kohdetta ympäri Suomen. 16 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 K alatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot, tekevät tärkeää työtä vesistökunnostuksen parissa vuosittain. Vuonna 2025 kunnostettiin yhteensä 40 kohdetta TEKSTI NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Virtavesissä toteutettujen kunnostuksien lopputuloksena vaellusesteitä poistettiin kaksi kappaletta ja kunnostettuja virtavesikilometrejä kertyi melkein 9 kilometriä. Kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä muun muassa kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kaupunkien kanssa. Kunnostus toteutettiin yhteistyössä Kainuun kalatalouskeskuksen, Paltamon osakaskunnan, Väyrylä-Kongas Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot, kunnostivat vuoden 2025 aikana jälleen ahkerasti sekä virtavesikohteita että järvija rannikkoalueen kohteita. Kainuussa kunnostettiin jälleen urakalla Viime vuonna kalataloudellisia kunnostuksia toteutettiin Kainuun kalatalouskeskuksen alueella Paltamossa neljällä kohteella: Kongasjoen Lantinsekä Honkakoskella, Varisjoen Hotellinkoskella ja Miesjoen Reinikankoskella. Näistä suurin osa (18) toteutettiin virtavesikohteissa. Lisäksi uomaan palautettiin uittoperkauksissa koskista poistettuja suuria kiviä. Rannikkokunnostuksissa poistettiin ruovikoita kluuvien uomista sekä kivettiin ja kavennettiin kaivettua uomaa. Kunnostuksien tavoitteena oli luoda vaelluskaloille, etenkin taimenelle lisääntymiseen soveltuvia kutusoraikoita sekä luoda pienpoikasille soveltuvaa elinympäristöä tekemällä poikaskivikoita. Kunnostussuunnitelmia laadittiin kaikkiaan 19 kohteelle. Järvija rannikkoalueen kohteita kunnostettiin molempia 11
Kainuulaisen Varisjoen Hotellinkosken keskiosaa valmiina kiveämisen ja kutusoraikkojen teon jälkeen. AR TT U KU IR I, KA IN U U N KA LA TA LO U SK ES KU S AR TT U KU IR I, KA IN U U N KA LA TA LO U SK ES KU S. Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 17 Kainuulaisen Kongasjoen Lantinkoskien yläosaan tehty kutusoraikko kuvassa oikealla yläkulmassa ja sen alle tehtyä poikaskivikkoa
AN N I SE LE N IU S, Ö ST ER BO TT EN S FI SK AR FÖ RB U N D AN N I SE LE N IU S, Ö ST ER BO TT EN S FI SK AR FÖ RB U N D. 18 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 Raippaluodossa kluuvifladan puron leveä keskiosa kivettiin ja uomaa luonnonmukaistettiin. Raippaluodossa kluuvifladan purouoman umpeenkasvanut loppuosa perattiin kaivinkoneella. Raippaluodon kylän yhteisten vesialueiden osakaskunta teki työt talkoina ja kaivinkone asetti isoimmat kivet uomaan
Kalojen kulkua parannettiin myös Bergön saaristossa sijaitsevassa purossa, joka toimii kevätkutuisten kalojen nousuväylänä kluuvifladaan. Tulosperusteisia rahoitusmalleja kunnostuksiin Purojen kunnostukset Pohjanmaalla ovat osa ”Tulosperusteisten rahoitusmallien soveltaminen kalojen lisääntymisalueiden ennallistamiseen rannikkoalueilla” -hanketta. Suurin osa purosta oli kasvanut umpeen niin, että uomaa oli vaikea nähdä. Suomen Kalastuslehti 3/2026 • 19 osakaskunnan, Koneyhtymä Tuohinen Esa ja Markku, Koneurakointi Petri Leinonen ky sekä paikallisten maanomistajien kanssa. Purokunnostuksia tullaan seuraamaan tulevana kesänä, jotta nähdään, tarvitseeko niillä toteuttaa lisätoimenpiteitä ja ovatko kunnostustoimet tuottaneet tulosta. Pohjanmaalla kunnostettiin fladojen puroja Österbottens Fiskarförbundin alueella on tutkittu ennalta valittujen kohteiden poikastuotantoa Luonnonvarakeskuksen toimesta. Puron suuaukosta ja yläosasta poistettiin ruovikoita kaivinkoneella ja viikatteella kalojen kulun turvaamiseksi. Kunnostusta tullaan seuraamaan tulevan vuoden kesällä seurantakäynnillä. AN N I SE LE N IU S, Ö ST ER BO TT EN S FI SK AR FÖ RB U N D. Oulunjärven kalatalousalue tekee sähkökoekalastuksia kunnostetuilla koskilla ja Paltamon osakaskunta toteuttaa jatkokunnostuksia Kongasjoen Isokoskella, Kaahlaankoskella ja Saarikoskella, mikäli rahoitus ja luvitus toteutuu. Jo kunnostetuilla alueilla Kainuun kalatalouskeskus toteuttaa syksyllä 2026 sähkökoekalastuksia Suomussalmen kalatalousalueen rahoittamana. Kiveämisen toteutti Raippaluodon kylän yhteisten vesialueiden osakaskunta, joka osallistui myös rahoitukseen. Kohteissa on suoritettu näytteenottoa, nuottausta sekä hauen poikasten haavintaa. Raippaluodossa kunnostettiin kluuvifladan laskupuro, joka toimii ahvenen, hauen ja särjen kutupaikkana. Hossanjoen tärkeimmät kalalajit ovat taimen ja harjus. Österbottens Fiskarförbund laati kolmelle kohteelle kunnostussuunnitelmat yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, osakaskunnan sekä kalastajaseuran kanssa. Päätavoite kunnostuksella on parantaa taimenen lisääntymisja poikasalueita. Lisätietoja hankkeista: Kainuu: www.kalallakainuussa.fi Pohjanmaa: www.fishpoint.net Tulosperusteinen rahoitusmalli: www.kalatalouskeskus.fi Bergössä kluuvifladan purouoman yläosassa oli muutama kohta kasvamassa umpeen, mutta ne pystyttiin avaamaan kalastajaseuran talkoilla käsityökaluilla. Luonnonvarakeskus laatii ohjeet kohteiden seurantaa varten. Ruovikkoa niitetään uudelleen mielellään kahdesti kasvukauden aikana muutaman vuoden ajan, jotta estetään purojen umpeenkasvu. Uomaa niitettiin ensin talkoovoimin käsin ja umpeenkasvanut osa perattiin pienellä kaivinkoneella. Näistä kaksi kohdetta kunnostettiin vuonna 2025 ja viimeinen kunnostus on tarkoitus toteuttaa 2026. Lisäksi yhteistyötä tehdään kalatalousalueiden ja vesialueiden omistajien kanssa. Länsi-Suomen kalatalouskeskuksella on myös ollut kunnostuskohteita liittyen tähän hankkeeseen. Kainuun kalatalouskeskus on myös mukana täydennyskunnostuksessa Suomussalmen Hossanjoen ja Alajoen koskilla, jossa kolmevuotisessa (2025 – 2027) kunnostusurakassa kunnostetaan yhteensä 13 koskea. Puron virtaamaa myös parannettiin kiveämällä ja samalla kalat saivat lisää suojapaikkoja. Kunnostushanketta rahoittaa valtio, Fortum sekä Suomussalmen kunta, joka toteuttaa kunnostuksen yhteistyössä Metsähallituksen ja Kainuun kalatalouskeskuksen kanssa. Kluuvifladoihin asennettiin myös lämpömittari ja laskupurot inventoitiin. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry toimii hankkeen hallinnoijana ja koordinaattorina, hankekumppaneina ovat Luonnonvarakeskus, Österbottens Fiskarförbund ja Motiva. Hankkeessa hyödynnetään esiselvityksen mukaisia tulosperusteisia toimintatapoja rannikon uhanalaisten pienvesien kunnostamiseksi
Kun iso kala oli veneessä, hän ei ollut uskoa silmiään. Monnin ennätys meni heti uusiksi Monni saatiin toissa syksynä uudeksi lajiksi Suomen ennätyskalojen listalle. Kokenut kalastaja ei tunnistanut veneessään olevaa erikoista kalaa. Uusista ennätyksistä monni ja marmoripaksuotsa olivat vähintäänkin erikoisia. Alustavien kuvien perusteella kala tunnistettiin hopeapaksuotsaksi, mutta Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Sami Vesala ja Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Janne Granroth määrittivät ulkoisten tuntomerkkien perusteella 7,150 kg:n painoisen kalan marmoripaksusotsaksi (Hypophthalmichthys nobilis). Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm sai heinäkuun lopulla viestin puhelimeensa lohirysään uineesta suuresta kalasta. Loviisalaisen kaupallisen kalastajan Ben Henrikssonin Kymijoen Ahvenkosken alla olleeseen lohiverkkoon heinäkuussa uinut turpa painoi 3,684 kg. Kala on Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Monni, marmoripaksuotsa ja neljä muuta SE-kalaa. Mistä kala on uinut Loviisaan, ei pystytä varmuudella sanomaan. 20 • Suomen Kalastuslehti 3/2026 S uomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kuusi uutta Suomen ennätystä. Mies lähti innostuneena katsomaan, millainen saalis rysään oli uinut. Turvalle niukka uusi ennätys Turpa on ruumiinrakenteeltaan paksu ja roteva särkikala, jota esiintyy Etelä-Suomen virtavesissä. Marmoripaksuotsa on uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 84. Uusia ennätyskaloja ovat monni 15,50 kg, marmoripaksuotsa 7,150 kg, turpa 3,684 kg ja teisti 22,7 cm sekä kalojen pituuteen perustuvassa uudessa mittasarjassa harjus 59,5 cm ja karppi 101 cm. Marmoripaksuotsa on oudon näköinen kala Marmoripaksuotsa on varmasti erikoisimpia Suomesta saatuja kaloja. Porilaisen kaupallisen kalastajan Benjamin Tillqvistin rysään syyskuun alussa uinut monni painoi hulppeat 15,50 kg, ja pituutta pedolla oli 137,5 cm. Marmoripaksuotsa on alun perin kotoisin Kiinasta. Tutkimustyössä tehdyisEnnätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kuusi uutta Suomen ennätystä. kalalaji. Vanha ennätys parani 50 g. Nyt ennätys pantiin uusiksi rytinällä. Tutkijat päivittivät teistiennätyksen Teisti on monelle tuntematon pohjalla viihtyvä merikala, joka elää Suomen rannikon vähäsuolaisessa vedessä elinympäristönsä äärirajoilla. Ennätysmonni tulee aikanaan Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. Laji on maailmalla suosittu viljelykala, ja sitä viljellään muun muassa Itä-Euroopassa