Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 1 3/2024 Kansalliskala ahven 30 vuotta
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2024 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,26 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 14 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 3 Sisältö 10 Kansalliskalamme ahven 14 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 18 Kaksi vuotta ja 79 kunnostuskohdetta 20 Karppi 22,20 kg ja kahdeksan muuta SE:tä 26 Kalastuksen kehittämisohjelma 28 Vapaa-ajankalastajat pyytävät valtaosan suomalaisten syömästä luonnonkalasta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakiasiaa 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 26 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Ahven valittiin Suomen kansalliskalaksi vuonna 1994
Kaikissa 55 erilaista kuvaa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 6,40 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä
Viimeisimmästä aiheeseen liittyvästä selvityksestä on aika kauan, joten olemme juuri avanneet kalaveden omistajille suunnatun kyselyn vuonna 2023 maksettujen omistajakorvausten käytöstä eri tarkoituksiin. Toivomme mahdollisimman monen osakaskunnan edustajan ja yksityisen vesialueen omistajan vastaavan kyselyyn, jotta saamme korvausten käytöstä ajan tasalla olevaa tutkittua tietoa. Kalatalouden Keskusliiton linjauksen mukaan tämä lisäys tulee kohdentaa täysimääräisesti omistajakorvausten nostamiseen entiselle tasolleen. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 5 Omistajakorvaukset tarkastelussa PÄÄKIRJOITUS Lisäys tulee kohdentaa täysimääräisesti omistajakorvausten nostamiseen entiselle tasolleen.” RAHAVIRROILLA MITATEN vesialueen omistajat ovat olleet nykyisen kalastuslain suurimpia häviäjiä. TÄMÄN VUODEN alusta toteutuneen kalastonhoitomaksun yläikärajan noston arvioidaan tuovan ajan kanssa noin miljoonan euron lisäyksen maksukertymään. Korvauksen tason korottamista on kuitenkin helpompi perustella poliittisille päättäjille, jos korvausraha käytetään merkittävässä määrin tavalla tai toisella kalavesien hyväksi. Löydätte kyselylinkin myös ahven.netin ajankohtaista-palstalta. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Nettikyselyn linkkejä välitetään teille sähköpostitse jäsenjärjestöjemme kautta. Kalastuslain mukaisesti vesialueen omistajille maksettavat korvaukset yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä ovat pudonneet neljäsosalla ja samaan aikaan osakaskuntien oma luvanmyynti on hiipunut yleiskalastusoikeuksien laajenemisen myötä. KORVAUKSEN KÄYTTÖTAPA on lähtökohtaisesti korvauksen saajan omassa harkinnassa
Asetusluonnoksen mukaan saalisja pyyntitiedot tehtäisiin Luonnonvarakeskuksen vahvistamalla lomakkeella, puhelimitse tai sähköisen palvelun, kuten Omakala-sovelluksen kautta.. Voittajat julkistetaan Barcelonassa 23. 6 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 LYHYET KALAA SYÖDÄÄN USEIMMITEN KOTONA Kala on pitänyt pintansa suomalaisten ruokapöydissä yleisestä ruuan kallistumisesta huolimatta. KOLME SUOMALAISTA PÄÄSI FINAALIIN Kolmen suomalaisen yrityksen kalatuotteet ovat päässeet finaaliin Maailman suurimman kala-alan tapahtuman Seafood Excellence Global Awards -tuotekilpailussa, uutisoi Pro Kala. Kala ja kalatuotteet koetaan terveellisiksi ja maukkaiksi ja laadukkaan kalan määritelmässä korostuu tuoreus. huhtikuuta. Finnforelin finaalituote on aidolla leppäpurulla savustettu ja vastuullisesti kiertovesikasvatettu suomalainen annoskokoinen kirjolohifilee. Saalisja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuutta esitetään seuraaville kalalajeille ja -kannoille: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus meressä sekä kyttyrälohi. Esityksen tavoitteena on tukea kalastuslain mukaista kalastuksen suunnittelua Suomessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja. Kalan syöminen on samalla tasolla kuin aiemminkin, kertoo Pro Kalan kuluttajatutkimus Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024. Tutkimuksen mukaan suomalaisista noin 70 prosenttia syö kalaa vähintään kerran viikossa. Erityisesti suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista pyydettyä kalaa ja ammattikalastusta. FI N N FO RE L O Y Asetus saalistietojen keräämisesta lausunnolle Maaja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen valtioneuvoston asetuksesta vapaa-ajan kalastuksen saalisilmoituksista, jotka tulisivat voimaan 1.?1.?2025. Saalisja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa asetuksessa mainittujen kalojen kalastuksesta ja kannoista. Hätälän tuotteista finaaliin puolestaan pääsi loimulohi. Kalaneuvos sai finaalipaikan kerma-hunajamarinoiduilla kirjolohisuikaleilla
3+2 Virtavesien hoitoyhdistys Virho on kunnostanut Vihdissä Vihtijoen yläjuoksulla kolmea virta-aluetta ja parantanut kalojen vaellusmahdollisuuksia kahdessa kohteessa osana Helmi-ohjelmaa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön heidän kanssaan. Järveen istutetaan kolmivuotiaita istukkaita, jotka menestyvät ja kasvavat hyvin Suonteessa. Ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön yhteisessä Helmi-ohjelmassa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa. Uudenmaan ELY-keskus 9.4.2024 OSAKASKUNTA JATKAA TAIMENISTUTUKSIA Ruorasmäen osakaskunta jatkaa vuosikokouksessa tekemänsä päätöksen mukaisesti järvitaimenen istutuksia Suonteeseen. Hirvilahden sataman kelluvan laiturin ja Iivarinlahden vapaita venepaikkoja voi tiedustella suoraan osakaskunnalta. Samanikäisiä, noin 420 grammaa painavia järvitaimenia istutettiin järveen myös viime vuonna. Istutuksiin varataan 3 000 euron määräraha. Toimenpiteet on toteutettu hyvässä yhteistyössä paikallisten maaja vesialueen omistajien ja Vihdin kunnan kanssa. Itä-Häme 2.4.2024. Lisäksi Ruorasmäen osakaskunta päätti jatkaa venepaikkojen vuokraamista eri satamista ja venepaikoilta Suonteen rannoilta. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO Asetusluonnoksen mukaan ankerias olisi yksi vuoden 2025 alusta ilmoitusvelvollisiksi tulevista kalalajeista. Kunnostukset on tehty Uudenmaan ELY-keskuksen tilauksesta Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella
Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää. Kalatalouden reaaliset tuotot toimialoittain vuosina 2013 – 2022. alkaen 16.6 saakka karttaan merkityillä alueilla Kukkolankoskella molemmin puolin valtionrajaa sekä Matkakoskella Suomen puolella. klo 12 alkaen ja viimeinen sallittu kalastuspäivä on 25.8. Kalatalouden nettotulos kasvoi edellisvuodesta huomattavasti ja oli 4,7 miljoonaa euroa. Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Vähittäiskauppa kasvoi hienoisesti. alkaen. H EI D I M O IS IO , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Lohen lippokalastuskausi alkaa 8.6. Punttieli spinnflugakalastus on sallittua keskipäivästä 8.6. Vuonna 2022 kalataloudessa toimi 1?775 yritystä, joista noin 77 prosenttia harjoitti kaupallista kalastusta. Spinnflugakalastus tai yli 40 grammaa painavat vieheet, jotka voivat tarttua lohiin niiden ulkopuolelta ovat siten kyseisillä koskialueilla kiellettyjä 17.6. 8 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 LYHYET LOHEN KALASTUSAIKA LYHENEE TORNIOLLA Lohenkalastus Tornionjoessa alkaa tänä vuonna viikkoa myöhemmin ja päättyy viikkoa aiemmin verrattuna edellisiin vuosiin. Kasvu painottui tukkukauppaan ja vesiviljelyyn, kun taas kaupallisessa kalastuksessa ja jalostuksessa nähtiin laskua. keskipäivällä ja viimeinen sallittu kalastuspäivä on 15.7. Kalastus on sallittua 8.6. Kalatalouden tuotot kasvoivat Kalatalouden kokonaistuotot vuonna 2022 olivat Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan 936 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin
Kiellolla suojellaan ahventa ja haukea, jotka aloittavat kutunsa ennen kuhaa. Suuri joukko kuhankalastajia olisi kuitenkin valmis myös nykyistä tiukempiin mittasäätelyihin kuhankalastuksessa. KUHAN ALAMITAN NOSTO HYVÄ ASIA Vapaa-ajankalastajien suhtautuminen kuhan alamitan nostoon on valtaosin positiivista, kertoo Luonnonvarakeskuksen raportti. Loviisanlahdella kalastuskieltoaika alkaa jo 1. Näiden kalalajien kudun turvaamiseksi Loviisan saaristossa on VarsinaisSuomen ELY-keskuksen päätöksellä perustettu useita kalastuskieltoalueita, joilla kaikki muu kalastus paitsi onkiminen on kielletty 15.?5.?–?15.?6. Useiden vastaajien mielestä kuitenkin luvista tiedottamista tulisi edelleen parantaa. Kuhan kalastuksen lupa-asioihin oli tyytyväisiä lähes puolet kuhankalastajista, mikä osoittaa, että lupa-asioista tiedottamiseen ja lupien saatavuuteen on viime vuosina panostettu. Kalastajien mukaan ratkaisu on perusteltu erityisesti kalakantojen hyvinvoinnin ja kalastuksen kestävyyden kannalta. Raportti Valtakunnallisen alamitan noston vaikutukset vapaa-ajan kuhan kalastukseen: Vuoden 2020 kyselytutkimuksen tulokset on löydettävissä Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta. Suurin osa (61 %) kuhaa kalastavista pitää nykyistä valtakunnallista 42 cm alamittaa sopivana. Alamitan nostaminen ei ollut vaikuttanut merkittävästi vastaajien kalastuselämykseen tai -aktiivisuuteen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Vain noin 8 % vastaajista ilmoitti, että alamitan nostaminen on vaikuttanut kuhan kalastamisaktiivisuuteen tai kalastusmenetelmiin. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 9 LYHYET VAASAN HALLINTO-OIKEUS HYLKÄSI KAKSI VALITUSTA MERIMETSOIHIN LIITTYEN Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueelle luvan viidensadan merimetson ampumiseen vuosittain sekä munien öljyämiseen uusissa merimetsoyhdyskunnissa. Asiasta viesti Loviisan saariston kalatalousalue. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry sekä kalatalousalue valittivat ELY-keskuksen päätöksestä. Hallinto-oikeus katsoi, että ELY-keskuksen päätös oli perustunut riittävään selvitykseen ja että ELY-keskus oli voinut myöntää poikkeusluvan päätöksestä ilmenevin ehdoin ja rajoituksin sekä määrätä ammutut linnut hävitettäviksi. Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien suositut saaliskalat hauki, ahven ja kuha. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. huhtikuuta. ELY-keskus määräsi ammutut merimetsot hävitettäviksi. Heistä suurin osa kannatti 45 cm:n alamittaa, joka olisi myös nykyisten tutkimustulosten valossa perusteltu. Osa verkolla kalastavista kertoi kuitenkin siirtyneensä käyttämään ainakin hieman harvempia verkkoja. Kalatalousalue oli myös hakenut lupaa poikkeusluvalla ammuttujen lintujen käyttämiseksi ravinnoksi
10 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Ahven on kaikille kalastajille tuttu kalalaji.
Miten kaikki oikein menikään keväällä 1994.. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 11 Kansalliskalamme ahven Suomen kansalliskalasta äänestettiin 30 vuotta sitten ja kansanäänestyksen voitti ahven
Toisaalta Ahvenenmaa oli, ja on edelleen, tunnettu hyvistä hauenkalastusmahdollisuuksistaan. Lähetä niitä meille Kalatalouden Keskusliittoon ja osallistu samalla kilpailuun. Ahvenesta kansalliskala Äänestykseen osallistui kaikkiaan 3?226 henkilöä, joista osa osallistui ainoastaan maakuntakalan äänestykseen. AHVEN30-KILPAILU Oletko ahvenen kalastaja tai intohimoinen ahvenkokki. Tuolloin kuha ei ollut vielä niin laajalle levinnyt ja runsas kalalaji, kuin nykyään. Löytyykö sinulta kuvia ahvenesta, maistuvia ahvenreseptejä tai hauskoja kertomuksia ahveneen liittyen. Ahven sai 836 ja hauki 751 ääntä. Valintaa valvomaan ja varmistamaan valittiin kansalliskalatoimikunta, johon kuuluivat ylijohtaja Seppo Havu maaja metsätalousministeriöstä, ylijohtaja Kare Turtiainen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, päätoimittaja Vesa Huttunen KultaYV-lehdestä, filosofian tohtori Lauri Koli sekä Kalatalouden Keskusliitosta toiminnanjohtaja Markku Myllylä ja apulaistoiminnanjohtaja Rauno Kostiainen. Äänet jakautuivat 48 eri kalalajille. Äänestyksen sääntöjen mukaan kansalliskalatoimikunta valitsee maakuntakalan äänestyksen tulosta apuna käyttäen. Ahven on monelle ensimmäinen, ja viimeinen, saalis. Varsinais-Suomessa äänestyksen voitti selkeästi silakka 384 äänellä, kun toiseksi tullut hauki sai vain154 ääntä. Äänestys järjestettiin yhteistyössä Osuuspankin KultaYV-asiakaslehden kanssa. Maakuntakalat hankalampi valinta Nykyisin Suomessa on 21 maakuntaa, mutta historian varrella maakuntien määrä on vaihdellut. Joidenkin maakuntien osalta jo äänestystulos antoi selvän valinnan, mutta joidenkin kohdalla toimikunta joutui käyttämään harkintavaltaansa. Olihan meillä jo valittu edellä mainitut kansalliskasvi, -lintu, -eläin ja -puu, joten pitäisihän se olla kalakin. Muutama koiranleukakin oli antanut äänensä, sillä ääniä saivat muuan muassa delfiini, möhkäkala, mustekala, kalakukko ja kännikala. Kansalaiset äänestivät siis Suomen kansalliskalaksi ahvenen. Toimikunnan mielestä valintaa puolsivat myös rannikon merenlahtien ja alueen järvien hyvät kuhakannat. Kansalliskalalle antoi äänensä 3?093 henkilöä. Toiseksi eniten ääniä sai siika 260, mutta koska sen valinta Pohjanmaan maakuntakalaksi oli niin selkeä, Satakunnan maakuntakalaksi valittiin äänestyksessä kolmanneksi 216 äänellä tullut nahkiainen. Myös Uudellamaalla silakka sai eniten ääniä, mutta maakuntakalaksi valittiin toiseksi tullut kuha 194 äänellä. 12 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 K ielo 1967, laulujoutsen 1981, karhu 1985, rauduskoivu 1988… Kalatalouden Keskusliitossa syntyi keväällä 1993 ajatus äänestyksestä Suomen kansalliskalaksi ja maakuntakaloiksi. Äänestys päättyi 15.?2.?1994 ja tulokset julkistettiin Kalaviikon yhteydessä Turussa 7.?4.?1994. Varsinainen kisa oli tiukka, ahven ja hauki kamppailivat voitosta loppuun saakka. Maakuntakalan äänestyksessä käytettiin yhdeksää niin sanottuja historiallista maakuntaa, jotka ovat Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Häme, Savo, Karjaa, Satakunta, Pohjanmaa ja Lappi. Lopulta eroa syntyi ahvenen eduksi 85 ääntä. Ahvenanmaan eniten ääniä sai silakka 303, mutta maakuntakalaksi valittiin hauki 237, koska silakka sai Varsinais-Suomessa suhteessa enemmän ääniä. Lisätietoa osoitteessa ahven.net.. Valittavan maakuntakalan tulisi olla yleisesti arvostettu kalastuksen kohde ja jollain tapaa tyypillinen kyseiselle maakunnalle. Satakunnassa suosituin oli ahven 266 äänellä, mutta kansalliskalaa ei voitu valita maakuntakalaksi. Palkitsemme parhaat kuvat ja mieleenpainuvimmat tarinat ahven.net-tuotepaketeilla syksyllä 2024. Äänestäjien kommenteissa ahventa puolsivat sen yleisyys, maukkaus ja helppo kalastettavuus. Vaikka kuhan äänimäärä 276 oli Hämeessä korkeampi kuin Uudellamaalla, toimikunta valitsi Hämeen maakuntakalaksi äänestyksessä toiseksi 225 äänellä tulleen lahnan. Perusteluina se, että lahna sai Hämeessä selAhven ja hauki kamppailivat voitosta loppuun saakka. Seuraavaksi eniten ääniä saivat lohi 461, silakka 310 ja muikku 164 ääntä
Keski-Suomessa järjestettiin Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen ja sanomalehti Keskisuomalisen toimesta maakuntakalaäänestys vuonna 1996. Pohjanmaalla maakuntakalan äänestyksen tulos oli selvä. Muikku sai koko äänestyksessä 1?408 ääntä, joista Savossa annettiin peräti 1?082. Äänestyksen osallistui 1?440 henkilöä ja kilohaili sai 539 ääntä ja made sijoittui toiseksi 235 äänellä. Karjalassa eniten ääniä sai ahven 228. Ilman maakuntakalaa jääneet aktivoituivat Osa maakunnista ei tietenkään ollut tyytyväinen siihen, että heille ei äänestyksessä valittu lainkaan maakuntakalaa. Siika oli ykkönen 397 äänellä. Toiseksi eniten siika sai ääniä Satakunnassa. Keski-Suomessa annettiin kaikkiaan 2?107 ääntä ja voittajaksi nousi lopulta järvitaimen 1?219 äänellä, toiseksi tuli särki 548 äänellä ja kolmanneksi made. Ahven on erittäin suosittu saaliskala talviverkkokalastajien ja pilkkijöiden parissa.. Lohi sai Lapissa 617 ääntä, lähimmäksi päästiin Pohjanmaalla 139 äänellä. Savon maakuntakalan valinta oli sillä selvä, koska toiseksi Savossa tullut ahven sai vain 106 ääntä. Savon maakuntakalaksi valittu muikku oli äänestyksen yksimielisin tulos. Maakuntakalaksi valittiin kuitenkin vasta neljänneksi 118 äänellä tullut järvilohi. Perusteluina oli se, että järvilohi on arvokas lohen ekologinen muoto ja levinneisyytensä vuoksi erityisen sopiva Karjalan maakuntakalaksi. Maakuntakalaäänestys oli yksi lehden historian suosituimmista äänestyksistä. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 13 västi enemmän ääniä kuin muissa maakunnissa, minkä lisäksi Hämeen järvet ovat erityisen sopivia lahnalle. Lapin maakuntakalan äänestyksessä toiseksi tulivat purotaimen ja taimen molemmat 180 äänellä. Lohen arveltiin arvostettuna kalana saavan ääniä muuallakin, mutta Lapissa lohen äänimäärä oli ylivoimainen. Pirkanmaalla maakuntakalaksi on valittu toutain. Kymenlaakson maakuntakalaksi valittiin vuonna 2008 järjestetyssä kansanäänestyksessä kilohaili
Matkaan oli lähtenyt lähes 270 osallistujaa ympäri Suomen. Kaksipäiväisen kalatalousseminaarin ohjelma oli lastattu täyteen ajankohtaista kalatalousasiaa. TEKSTI TIMO RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. 14 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Viidennet Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät risteiltiin Viking Linen Tukholman risteilyllä maaliskuun loppupuolella
Viehekalastusrasitus ja eDNA Seuraavana ääneen päästettiin Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pellikka. Ministeri puhui myös kalastonhoitomaksun yläikärajan nostosta sekä muistutti, että hallitusohjelmaan kirjattu liikuntaja kulttuuriedun käyttö eräja kalastuspalveluihin on etenemässä tämän vuoden puolella. Järkikalaa ruokapöytään Kotitalousneuvontajärjestö Finlands svenska Marthaförbund eli tuttavallisemmin Marthaförbundet osallistui kalatalousaluepäiville esittelemällä kalahankkeitaan ja kalaan liittyvää toimintaansa lasten ja nuorten parissa. Ympäristömonitoroinnista ja kalastoselvityksistä puhuivat SpringDNA Oy:n edustajat. Ministeri Essayah sai esityksensä jälkeen kunnian jakaa 100-vuotismitalin Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton sekä Kalatalouden Keskusliiton johtokunnassa vaikuttavalle Timo Matinlassille mittavasta ja merkittävästä, lähes 40 vuotisesta uurastuksesta kalatalouden parissa. Pellikka on uurastanut edellisvuodet Viehekalastusta kalatalousalueilla -selvityksen parissa. Esitykset jatkuivat, kun Roni Selén maaja metsätalousministeriöstä tarjosi yleisölle tuoreen tietopaketin kalastuslain muutoksista vuodelle 2024. Seminaariosallistujat saivat kuulla, että ympäristö-DNA:lla (eDNA) pelkän vesinäytteen avulla voi tehdä laajan kalastoselvityksen esimerkiksi järven tai joen kalalajeista. Saimme kattavan kuvan siitä, miten kalatalousalueilla kalastetaan ja miten pyynti jakaantuu eri kalatalousalueille. Kalatalousaluepäivien esityksessä käytiin läpi selvitystä ja sen tuloksia. Puheessaan hän käsitteli viime vuoden kamppailua silakan kalastuksesta, lohenkalastusta merialueella, yhteisaluelain muutosta ja kyttyrälohta. Seuraavaksi kerrottiin uusista ja innovatiivisista ratkaisuista kalatutkimukseen ja kalastoselvityksiin liittyen. Marthat ovat kotitalousneuvonnassaan jo vuo. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 15 V altakunnalliset kalatalousaluepäivät avasi maaja metsätalousministeri Sari Essayah kertoen tuoreet kuulumiset ministeriöstä ja kalataloussektorilta. Lisäksi esitys käsitteli kalastonhoitomaksuvarojen jakautumista ja määrärahan käyttöä
Mies palkittiin Ursuitin laadukkailla paukkuliiveillä, joita hän voi hyödyntää joko opasretkillään tai kalastusta valvoessaan. Ensimmäisen seminaaripäivän niputtivat pakettiin Oulun Kalatalouskeskuksen Heikki Tahkola ja Oulun Maaja kotitalousnaisten Maarit Satomaa, jotka toivat monipuolisesti esille kaikkia vesienhoitoja kunnostustoimijoita palvelevaa Vesistökunnostajien karttapalvelua sekä kunnostusyhdyshenkilötoimintaa. Tämän jälkeen esitykset käsittelivät kalastuksenvalvontaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 sia jakaneet niin sanotun smartfiskin eli järkikalan kalasanomaa. Maanmittauslaitoksen edustaja Kalle Konttinen esitelmöi vesialueiden jakamisesta ja tarjoili lyhyen historiikin siitä, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Tapio Gustafsson Keskusliitosta esitteli kalastuksenvalvonnan kehittämissuunnitelmaa. Lintumiehet saivat juttusilleen paljon kiinnostuneita vesialueja osakaskuntatoimijoita. Vesterinen johdatti kuulijat järvikunnostuksen perusteisiin ja kertoi ravintoketjukunnostuksista ts. Onnittelut! Esittelyssä SOTKA-hanke Valtakunnallisten kalatalousaluepäivien osallistujilla oli mahdollisuus tutustua myös vesilintukosteikoita kunnostavaan SOTKA-hankkeeseen. Liukkonen vastaanotti laivalla myös palkinnon Vuoden Kalastuksenvalvoja-kilpailun voitosta. Moni ei tiedäkään, että neuvontatyössään Martat edistävät kotimaisten särkikalojen syöntiä esimerkiksi järjestämällä kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa opetetaan käsittelemään ja hyödyntämään särkikaloja. Yhdistämisja kunnostusasiaa Viime aikoina paljon huomiota osakseen saanut osakaskuntien yhdistäminen oli myös esillä valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä. Kalastuslakia avasivat Kalatalouden Keskusliiton juristi Rasmus Åkerblom sekä Lapin ELY-keskuksen lakimies Elias Rauhala. Vuoden kalastuksenvalvoja sekä myös vuoden kalastusopas titteleillä palkittu kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen puhui valvonnasta Kustavin-Uudenkaupungin vesialueilla. Metsästäjäliiton Veli-Matti Pekkarinen ja Birdlifen Heikki Helle olivat saapuneet laivalle pitämään esittelypistettä hankkeesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kalaja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen piti päivän loppupuolella mielenkiintoisen esityksen hoitokalastuksista ja vesistökunnostuksista Länsi-Uudenmaan alueella. Kalastuslakia ja kalastuksenvalvontaa Kalatalousaluepäivien toiseen seminaaripäivään sisältyi tiukkaa lakija kalastuksenvalvonta-asiaa. Eipä ihme, sillä vesilinnuille suunnattuun kosteikkokunnostukseen voi yhdistää myös kalataloudellisen näkökulman, ja risteiMinisteri Sari Essayah jakoi Kalatalouden Keskusliiton 100-vuotismitalin Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton puheenjohtaja Timo Matinlassille tunnustuksena vuosikymmenten kunniakkaasta työstä kalatalouden eteen. hoitokalastuksista, tarjoten esimerkkejä myös hoitokalastussaaliin hyödyntämisestä. Luken tutkija Jani Pellikka puhui Viehekalastusta kalatalousalueilla -selvityksestä ja sen tuloksista.
Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 17 aiheisiin. Vuoden kalastuksenvalvoja Vesa Liukkonen kertoi kalastuksenvalvonnan kuulumiset Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen vesiltä.. Tapahtumaan ja risteilylle osallistui yhteensä 265 edustajaa kalatalousalueilta ja osakaskunnista eri puolilta Suomea sekä järjestöistä, ELY-keskuksista, tutkimusja asiantuntijaorganisaatioista sekä maaja metsätalousministeriöstä. Hienoa työtä myös tällä sektorilla ja kiitos lintumiehille osallistumisesta tilaisuuteen! Kokonaisuudessaan valtakunnalliset kalatalousaluepäivät tarjosivat jälleen kerran tärkeän ajankohtaiskatsauksen meneillään oleviin ja tuoreisiin kalatalousKalaja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen LUVY:stä aiheenaan järvikunnostukset ja hoitokalastukset Länsi-Uudenmaan alueen vesistöissä. Kalatalouslaiva seilaa kaikesta päätellen myös ensi vuonna – tervetuloa risteilemään! lylle osallistujat eli kalatalousalueja osakaskuntatoimijat ovatkin maamme suurimpia lintuvesialueiden omistajatahoja. Kotitalousneuvoja Sandra Mellberg Marthaförbundetista ja toiminnanjohtaja Elise Hindström Ungmarthoista puhuivat kotimaisen kalankäytön edistämisestä
Vuonna 2023 kunnostettiin 38 kohdetta Viime vuonna kunnostuksia tehtiin 38 kohteella. Vuonna 2023 virtavesissä toteutettujen kunnostuksien lopputuloksena muodostui yhteensä kuusi kilometriä kunnostettuja puroja sekä kaikkiaan yli 14 hehtaaria kunnostettuja kutuja poikasalueita. 18 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 Kaksi vuotta ja 79 kunnostuskohdetta Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot ovat kunnostaneet 79 vesistökohdetta viimeisen kahden vuoden aikana. Yhteistyötahoina oli lisäksi säätiöitä, järjestöjä sekä ELY-keskuksia ja Metsähallitus. Virtavesiä on kunnostettu yhteensä 44 kohteessa. Näistä 21 kohdetta oli virtavesikohteita, 12 järvikunnostuksia ja viisi rannikkoalueen kunnostuksia. Lisäksi kunnostuksien toteuttamiseen on käytetty säätiö. Lisäksi vaellusesteitä poistettiin kaksi. Järvillä kunnostuskohteita on ollut 23, järvillä on pääasiassa niitetty ja poistettu vesikasveja sekä hoitokalastettu. Rahoitusta kunnostuksiin on saatu useista rahoituslähteistä kuten kalatalousmaksuvaroista, yksityisrahoituksesta, kuntarahoituksesta, Helmi-rahoituksesta sekä kalatalouden edistämismäärärahoista. Kunnostuksien lisäksi kunnostussuunnitelmia laadittiin 23 kohteelle. Keskusliitto on koonnut kunnostuksista tilastoa kahdelta vuodelta (2022?–?2023) ja kaikkiaan kunnostuskohteita on kertynyt 79. Jokia ja puroja on kunnostettu yli 16 kilometriä sekä kutuja poikasalueita yli 21 hehtaaria. Kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä muun muassa kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kaupunkien kanssa. TEKSTI NIINA KOIVUNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO K alatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot, tekevät ansiokasta ja tärkeää työtä vesistöjen kunnostuksen parissa joka vuosi. Järvien kunnostuskohteilla suoritettiin hoitokalastusta ja vesikasvien niittoa. Rannikolla keskityttiin kevätkutuisten kalojen kutupaikkojen kunnostuksiin. Hyvin alkanut työ tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Rannikon 12 kohteella on kunnostettu muun muassa kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita
He suunnittelevat ja toteuttavat kunnostuksia alueillaan ja asiasta on hyvä keskustella heidän kanssaan, ettei kunnostuksia toteuteta jo kunnostetuilla tai jo kunnostussuunnitelman alla olevissa kohteissa. Kaikki sopimukset, luvat ja suostumukset kannattaa epäselvyyksien välttämiseksi pyytää kirjallisena. Mikäli ei aivan tiedä mitä tekee, voi aiheuttaa jopa päinvastaisen reaktion vesistön tai kalakannan tilassa kuin oli tarkoitus. Tämän vuoksi joka ikinen, niin pieni kuin suurikin, kunnostus tulisi suunnitella ja toteuttaa hyvin tarkasti. Kunnostukset eivät ole yksiselitteisiä ja niihin liittyy myös riskejä. Suomen Kalastuslehti 3/2024 • 19 rahoitusta sekä osakaskuntien ja kalatalousalueiden omia varoja. Kunnostustoimia säätelee ensisijaisesti vesilaki, mutta muita toimintaan vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttöja rakennuslaki. Vaatii luvan ja huolellisen suunnittelun Vesistöjen tila huolestuttaa monia ja kunnostuksiin haluaa osallistua yhä useampi. Mikäli haluaa kunnostaa tai osallistua itselle tärkeän alueen kunnostukseen, kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä alueellisin kalatalouskeskuksiin ja kalastajaliittoihin tai kalatalousalueisiin. Kunnostushankkeista kannattaa tiedottaa laajasti ja pyytää suostumus kaikilta tahoilta, joita hanke saattaa koskettaa. Kunnostukset vaativat aina vesialueenomistajan ja mahdollisesti myös maa-alueenomistajan luvan. Yhteistyöllä saadaan myös resurssit paremmin käyttöön ja vältytään päällekkäiseltä työltä. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen kunnostukset vuonna 2023 12 järvikunnostuskohteita 11 kunnostussuunnitelmaa 21 kunnostuskohdetta 14 ha kutuja poikasalueita 5 rannikkokunnostuskohdetta. Lisäksi kannattaa keskustella ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa mahdollisesta tarpeesta tehdä vesirakennusilmoitus. Ennen työn aloitusta kohteista tulisi laatia yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma
Tulevaisuudessa ennätyskarppi saattaa päätyä kaikkien museovieraiden ihailtavaksi. Kalan lopulliseksi sijoituspaikaksi tuli Luonnontieteellinen keskusmuseo, jonne pyytäjät lahjoittivat kalan. 20 • Suomen Kalastuslehti 3/2024 U usi 2000-luvun ennätyskalarekisteri on ollut voimassa jo yli 20 vuotta. Sorva on särkeä muistuttava kirkkaan punaeväinen kala, joka viihtyy rehevissä vesissä niin sisävesissä kuin meren rannikolla. Uusia särkikalaennätyksiä Toutain on suureksi kasvava petomainen särkikalalaji. Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus. Viimeisessä helmikuun kokouksessa käsiteltäviä kaloja ei ollut pöydällä paljon, mutta lähes kaikki uusia ennätyksiä. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO pulta riittävän suuri vaaka löytyi paikalliselta eläinlääkäriasemalta. Kaikki vesiemme karpit ovatkin peräisin istutuksista. Jättimäinen karppi ja valtava kuha Karppi on suurimmaksi kasvava särkikalamme. Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kahdeksan uutta Suomen ennätystä. Uudessa ainoastaan kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 50 cm ja harjus 58 cm. LoKarppi 22,20 kg ja kahdeksan muuta SE:tä Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana yhdeksän Suomen ennätystä. Vanajanselältä viime vuoden helmikuussa verkkoon kiinni jäänyt uusi ennätystoutain painoi 8,3 kg. Kuha on suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Kantahämäläisellä järvellä helmikuussa 2023 verkkoon kiinni jäänyt 14,7 kg kuha on uusi Suomen ennätys. Ohuthuulikeltti 0,666 kg on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 82 kalalaji. Viime vuosina Suomesta on saatu paljon isoja kuhia erityisesti vapavälinein, mutta uutta ennätystä on saatu odottaa. Ahvenanmaalta ongella viime kesäkuussa saatu 1,58 kg sorva on lajin komea uusi ennätys.. Uusia ennätyskaloja ovat karppi 22,20 kg, kuha 14,7 kg, toutain 8,3 kg, sorva 1,58 kg sekä teisti 22,1 cm ja idänsieraintokko 8,8 cm. Laji lisääntyy Suomessa, mutta sen poikaset jäävät ensimmäisen kesän jälkeen niin pieniksi, etteivät ne selviydy ensimmäisestä talvesta. Kalalajikohtaiset ennätykset ovat jo aika kovia, joten uusia ennätyksiä tulee aika harvoin. Arto Vihannon ja Arto Hyttisen Hiidenvedeltä verkolla joulukuussa 2023 saama 22,20 kg karppi oli niin iso, ettei sille meinannut löytyä punnituspaikkaa