Suomen Kalastuslehti 3 • 1 3/2023 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 10
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Molemmissa muistipeleissä on 48 eri lajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. 2 • Suomen Kalastuslehti 3 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Korteissa lajinimet suomeksi ja ruotsiksi
Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 14 41 kunnostuskohdetta 18 Turska 29,55 kg 20 Pyydyksiin tarttuneiden roskien määrä arvioitu 24 Kalastus vähenee ja muuttuu 28 Kuusinkijoen taimenistutukset alkoivat 30 Näin käsittelet ja lopetat kalan asianmukaisesti 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 30 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Risto Vesa palkittiin Kalatalouden Keskusliiton 100-vuotismitalilla. Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 14 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SH U TT ER ST O CK
Kaikissa 55 erilaista kuvaa. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kesän peleihin! Hinta 6,40 € Uutta!. Tilaa nyt! ahven.net Suositut pelikortit uudistettuina ja päivitettyinä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Ennustettua 12,5 prosentin vuosikasvua perustellaan kasvavalla kiinnostuksella luontomatkailua kohtaan. Suomessa on luonnon puolesta varmasti mahdollisuus ottaa osansa kasvusta, mutta onko meistä ottajiksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä on listannut 21 eri toimenpidettä, joista löytyy tekemistä kaikille kalatalouden toimijoille. Jotkin toimista saavat varmaan yleistä kannatusta, kuten kalastusmatkailuyrittäjien sähköisten palvelujen kehittäminen sekä liikuntaja kulttuuriseteleiden käyttäminen kalastuspalvelujen ostamisessa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Ohjelman soveltamiseen on tarkoitus päästä ensi vuoden alussa. Tavoitteena on muun muassa lisätä yhteistoimintaa muiden matkailusivujen kanssa ja huomioida eri asiakasryhmiä ja vastuullisuusnäkökulmaa nykyistä paremmin. KANSAINVÄLISEN KALASTUSMATKAILUMARKKINAN ennustetaan kasvavan poikkeuksellista vauhtia seuraavien kymmenen vuoden aikana. OHJELMAN MUKAISESTI Suomen kalastusmatkailun kehittämiseksi tarvittaisiin muuan muassa resurssien ja osaamisen lisäämistä, panostusta markkinointiin, lupakäytäntöjen selkeytystä sekä yhteistyötä muiden matkailuyrittäjien kanssa. Kalastuslakiin tehtävien muutosesitysten tarpeellisuus tulee todennäköisesti entiseen tapaansa jakamaan näkemyksiä. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Suomeen Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut PÄÄKIRJOITUS Kalastusmatkailumarkkinan ennustetaan kasvavan poikkeuksellista vauhtia seuraavien kymmenen vuoden aikana.” OTSIKKO ON visio Suomen kalastusmatkailun kehittämisohjelmasta 2023??–??2033. KESKUSLIITTO ON ylläpitänyt viimeiset kymmenen vuotta Matkailun edistämiskeskuksen aineistoon perustuvaa, Suomen laajinta kalastusmatkailun nettisivustoa fishinginfinland.fi Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt kuluvalle vuodelle määrärahan sivuston uudistamisen suunnitteluun. Ryhmätyön lopputuloksena valmistunut ja maaja metsätalousministerille luovutettu ohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella
TOUKOKUU ON KALAKUU Toukokuussa luonnonkalan sesonki on parhaimmillaan, ja Pro Kala onkin nimennyt toukokuun Kalakuuksi. Monien kalalajien paras saalissesonki ajoittuu kevääseen, jäiden lähdön jälkeiseen aikaan, eli huhti-toukokuuhun. Kalakuun reseptit innostavat kokeilemaan ahvenbuneja (kuvassa), keittämään kuhasta soppaa sekä testaamaan siikacevicheä ja pintapaahdettua lohta. Reseptit osoitteeesta https://prokala.fi/kalakuu/ Pelastetaan järvilohi -kampanja on avattu Saimaalla ja Pielisellä elävä äärimmäisen uhanalainen järvilohi on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ideana on tarjota vesistökunnostajille ajantasaista tietoa ja käytännönläheisiä ohjeita kunnostushankkeen toteuttamiseen. Viimeisimmän viiden vuosikymmenen aikana järvilohikanta on ollut täysin riippuvainen viljelystä ja istutuksista. Myös kalastukseen on kiinnitettävä huomiota: järvilohta ei tulisi lainkaan pyytää Saimaalla ja Pielisellä. Haasta siis itsesi ja kaverisi syömään kalaa kahdesti viikossa ja nappaa itsellesi kalasta sen kaikki terveyshyödyt. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET VESISTÖKUNNOSTUS -TEEMASIVUSTO Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisema teemasivusto on kattava tietopaketti vesistöjen kunnostamisesta. Maaja metsätalousministeriö avasi 14.3. Pelastetaan järvilohi -kampanjan verkkosivuihin ja materiaaleihin voi tutustua osoitteessa pelastetaanjarvilohi.fi PR O KA LA. Järvilohen lisääntymisalueita tulee kunnostaa ja rakentaa lisää ja kaloille tarvitaan nousuja laskureittejä. Sivusto on suunnattu erityisesti vesistökunnostuksia suunnitteleville toimijoille Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, mutta tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille vesistöjen tilan parantamisesta kiinnostuneille. Pelastetaan järvilohi -kampanjan, jonka tavoitteena on tuoda järvilohen heikkoa tilaa näkyvämmäksi sekä saada keskeisiä toimijoita keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja tilanteeseen. Järvilohen pelastaminen vaatii vuosikymmenten pitkäjänteistä työtä. Kalanviljelyn vesihomeongelma tulee saattaa kuntoon, mikä edellyttää tutkimusta ja pilottihankkeita
Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET 7 000 Luonnonvarakeskuksen toteuttaman laskennan mukaan Näätämöjokeen nousi noin 7 000 lohta kesällä 2022. Lohen ja siian lippokalastukseen kohdistetuilla muutoksilla voidaan koskialueilla harjoittaa perinteistä lippokalastusta yhtäjaksoisesti, mikä on matkailun kannalta tärkeää. punttikalastus on edelleen paikoin kiellettyä 10.6. Lohisaaliiden ja joen alajuoksulla sijaitsevan Kolttakönkään kalatien laskentatulosten perusteella lohikausi 2022 oli Näätämöjoella heikko, joskin hieman parempi kuin vuosina 2020 – 2021. Luonnonvarakeskus 5.4.2023 TORNIONJOELLE TARKENNUKSIA Maaja metsätalousministeriö sekä Ruotsin merija vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä. Järvilohen pelastaminen on kansallinen tehtävä, jossa onnistumiseen tarvitaan meitä kaikkia: kansalaisia, kalastajia, päättäjiä, yrityksiä ja viranomaisia. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. alkaen. Näyttelijä Kari Hietalahti on antanut omat kasvonsa ja äänensä hankkeessa julkaistulle materiaalille, jota jokainen meistä tai esimerkiksi kalatalousalueet ja osakaskunnat voivat jakaa omilla nettisivuillaan tai sosiaalisessa mediassa. Aiempien vuosien lohisaaliiden ja kalatien seurantatietojen perusteella Näätämöjokeen on 2000-luvun parhaina vuosina voinut nousta jopa 20 000 lohta. Nousulohet laskettiin joella ensimmäistä kertaa kaikuluotausmenetelmän avulla. Materiaali sisältää tietoiskumuotoisia tekstejä, kuvia, julisteita ja videoita järvilohesta. Suurten ja aikaisin tulevien lohien vahingoittumisten vähentämiseksi nk
Kalastajien toivomaa valvontaa nähdään entistä vähemmän. Kalastus kielletään Vaasan edustalla Kalastus kielletään jälleen Vaasan edustalla. Metsähallituksen lupatuloista saatu rahoitus on pysynyt ennallaan, mutta yleiset kustannukset ja erityisesti erilaiset järjestelmäkustannukset ovat nousseet tai tulleet odotettua kalliimmiksi. Kuukauden kalastuskielto on ajoitettu ahvenen kutuaikaan ja sillä pyritään elvyttämään viime vuosien aikana heikentynyttä ahvenkantaa. Jos tilanne on näin hankala jo Metsähallituksella, jonka rahoitus on tuolta osin siis pysynyt ennallaan, niin mikä onkaan kalastuksenvalvonnan kohtalo kalatalousalueilla tai osakaskunnissa joiden kalastonhoitomaksuista saadut tulot ovat laskeneet. VA AS AN KA U PU N KI TA PI O G U ST AF SS O N , KK L. Luonnonvarakeskuksen mukaan Vaasan eteläinen kaupunginselkä on koko rannikon mittakaavassa erittäin tärkeä kutupaikka ahvenelle. Metsähallitus on ennen sopinut yksityisalueiden valvonnasta joidenkin kalatalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten kanssa, mutta tänä vuonna vähäinen lisävalvonta halutaan kohdistaa vain valtion alueisiin. Kaupungin ja ELY-keskuksen asettama kalastuskielto koskee kaikkea kalastusta. Lähes koko Eteläinen kaupunginselkä ja sinne johtavat salmet sekä Onkilahti rauhoitetaan kalastuksesta 20?.?4.?–?20.?5.?2023. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET METSÄHALLITUS VÄHENTÄÄ VALVOJIA Metsähallitus palkkaa vuosittain lisätyövoimaa metsästyksen ja kalastuksen valvontaan kesän ja syksyn ajaksi. Tänä vuonna pohjoiseen pystytään kuitenkin palkkaamaan vain kolme valvojaa aiemman kahdeksan sijaan. Kausivalvonnan vähennystarve johtuu kustannusten noususta. Aiemmin Metäshallituksen kausivalvojat ovat valvoneet myös joitain yksityisiä alueita, mutta nyt näistä valvontasopimuksista joudutaan luopumaan
Osiossa otetaan kantaa muun muassa osakaskuntien pankkiasioihin. SAIMAAN KALASTUSKIELTO 15.4.–30.6. Samaan aiheeseen löytyy ohjeita myös Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta https://ahven.net/osakaskunnat/. Suomen vesistöissä ja kalakannoissa on hyvä potentiaali kalastusmatkailun kehittämiseen. – 30. Verkkokalastuskielto Saimaan norppa-alueilla on taas voimassa. Aluehallintoviraston osakaskunta -sivut löytyvät helposti netin hakukoneella. Rysien, mertojen ja katiskojen nielu ei saa venyä missään olosuhteissa yli 15 sentin. Myös kehittäminen ja markkinointi on vähäistä. Tämän lisäksi AVI on koostanut nettisivuilleen usein kysytyt kysymykset -osion, johon kannattaa käydä tutustumassa. Näistä tunnistetuista lähtökohdista työryhmä laati kehittämisohjelman, jolla Suomen kalastusmatkailu nostetaan kasvuun. fi-palvelusta. Kalastusrajoitukset kohdistuvat saimaannorpan keskeiselle lisääntymisalueelle antaen kattavan suojan syntyneille kuuteille. Kalastusrajoitusten tarkempi sisältö ja alueet löytyvät kalastusrajoitus. Rajoitusalue perustuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostettuihin viiden kilometrin suoja-alueisiin ja niitä yhdistäviin alueisiin. Ympärivuotiset rajoitukset ja verkkokalastuskielto sekä rajoitusalueen laajentaminen on turvannut saimaannorppakannan kasvamisen viime vuosina yli 5 % vuosittaisella kasvunopeudella. Sieltä löytyvät myös osakaskuntien mallisäännöt, joita kannattaa käyttää pohjana ja noudattaa sääntöjen uudistamisessa. Maaja metsätalousministeriö lähettää kehittämisohjelman vielä lausunnoille, jonka jälkeen ohjelma viimeistellään.. Alue on laajuudeltaan noin 2 920 km 2 , kattaen suurimman osan Saimaasta. Suomella on kuitenkin heikko imago kansainvälisillä markkinoilla ja palvelutarjonta ei kaikilta osin vastaa kysyntää. Verkkokalastus on kiellettyä 15. 6. 6. TA PI O G U ST AF SS O N , KK L SUOMEN KALASTUSMATKAILU NOUSUUN LAADULLA JA MONIPUOLISUUDELLA Kalastusmatkailun edistämiseksi esitetään kunnianhimoista ohjelmaa: visiona on, että Suomessa on monipuoliset ja Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut vuonna 2033. Ympärivuotisesti rajoitusalueella on kielletty saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttö, kuten riimuja vahvalankaiset verkot sekä löysänieluiset katiskat ja merrat. Suomessa on 511 kalastusmatkailuyritystä ja ne työllistävät 935 henkilötyövuotta. Kalastusmatkailun kehittämisohjelman laatimiseen nimetty työryhmä luovutti ohjelman maaja metsätalousministeri Antti Kurviselle 30.3.2023. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET OSAKASKUNTIEN KANNATTAA VIERAILLA ALUEHALLINTOVIRASTON NETTISIVUILLA Osakaskunnille asiointi aluehallintoviraston (AVI) kanssa tulee ajankohtaiseksi osakaskuntien yhteystietojen ilmoittamisen lisäksi sääntöjen uudistamisen ja vahvistamisen yhteydessä. lukuun ottamatta alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, joilla kalastuskielto päättyy 20. 4
10 • Suomen Kalastuslehti 3 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio avasi Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät.
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä olivat hyvin edustettuina Suomen kalatalousalueet aina Tenon kalatalousalueelta Paraisille asti. TEKSTI TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Viking Line M/S Gabriellalla järjestettyssä tapahtumassa oli yli 250 osallistujaa kalatalousalueilta, osakaskunnista ja kalatalouskeskuksista. Esiintyjäkaartiin lukeutui ministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten edustajia
Aiheet pohjautuivat Kalatalouden Keskusliiton vuoden 2022 lopussa tekemään laajaan valvojakyselyyn. Ensimmäisen koulutuspäivän päätti Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvonnan asiantuntijoiden esitykset valvonnan kehittämisestä ja sen tilasta vuonna 2023. Husu-Kallion alustus johdatti ministeriön virkahenkilöiden ja luonnonvarakeskuksen tutkijoiden esityksiin. Kuulimme ja näimme loistavia esimerkkejä Suomenselän ja Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueiden tehostetusta viestinnästä. Kansliapäällikkö toi puheessaan esiin kotimaisen kalan edistämisohjelman, eläinten hyvinvointilakia uudistuneen kalastuslain osalta, Pelastetaan järvilohi -kampanjan sekä useita muita ajankohtaisia asioita kalataloushallinnosta. Asiantuntija viidellä vuosikymmenellä Varsinaisten esitysten lomassa jaettiin myös kunnianosoituksia – yhtä niistä emme voi jättää mainitsematta. Husu-Kallio välitti kalataloushallinnon terveiset kuulijoille. Mielenkiintoisena nostona ja eräänlaisena uutuutena oli ensikertaa ohjelmassa mukana myös kalatalousalueiden viestintä. Tiiviin ohjelman lomassa oli aikaa myös verkostoitumiselle. Keskustelu oli runsasta ja rakentavaa. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä paneuduttiin kalatalousalueiden vesistökunnostuksiin ja vesienhoitoon. Seuraavaksi Ristolla on luvassa ansaitut ja varmasti myös kalarikkaat eläkepäivät! Ensi vuonna nähdään taas Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät olivat kokonaisuudessaan varsin monipuolinen kattaus kalatalouden ajankohtaisia asioita. Jo totuttuun tapaan saimme kuulla viime vuodet kaikkien alalla toimivien tiedossa olleiden käyttöja hoitosuunnitelmien toimeenpanosta sekä ajankohtaiskatsauksen kalatalouteen kytkeytyvistä lakiasioista. Salko esitteli kipparoimansa kalatalousalueen suorittamia vesienhoitoja kunnostustoimenpiteitä. Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät risteiltiin nyt neljättä kertaa ja näillä näkymin laiva on lastattu myös ensi vuonna! Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät vei kalataloustoimijat Itämeren aalloille. Niistä keskeisimpänä mainittakoon Pohjois-Savon ELY-keskuksen Teemu Hentisen pitämä esitys Etelä-Savon osakaskuntien yhdistämistoimituksista ja niistä kerättyyn palautteeseen. Kalatalouden Keskusliittoa jo viidellä vuosikymmenellä edustanut järjestöjohtaja Risto Vesa palkittiin Kalatalouden Keskusliiton korkeimmalla ansiomerkillä 100-vuotismitalilla. Tähän aiheeseen seminaariväen tutustutti Virtasalmi-Joroisten kalatalousalueen toiminnanjohtaja Risto Salko. Etelä-Savossa on viime vuosien aikana suoritettu edelläkävijämäisiä osakaskuntien yhdistämisiä, joista on ammennettavaa monille paikkakunnille. Kalatalousalueet ja vesienhoito toisen päivänä Toisena risteilyja koulutuspäivänä suunnattiin katseet kohti kalatalousalueita ja vesienhoitoa. Tässä osiossa kuultiin muun muassa Omakala-sovelluksen taustoista ja tilanteesta, rapustrategiasta, kalastusmatkailun kehittämisohjelmasta sekä Ukrainan sodan vaikutuksista kalatalouteen. Yleisö osallistui aktiivisesti ja haastoi rohkeasti kiperillä kysymyksillään monet puhujista osoittamaan harjaantunutta ammattitaitoaan. Yhdistämistoimituksia ja kalastuksenvalvontaa Hallintoasioiden jälkeen perehdyttiin tarkemmin osakaskunta-asioihin neljän puhujan myötä. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V altakunnalliset kalatalousaluepäivät avasi maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Suomen Kalastuslehti 3 • 13 Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen piti esityksen Etelä-Savon osakaskuntien yhdistämistoimituksista. Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesaa muistivat jäsenjärjestöistä Pirkanmaan kalatalouskeskuksen Johanna Möttönen sekä Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton Timo Matinlassi.
Kunnostukset vaativat vesialueenomistajan ja maanomistajan luvan. Virtavesikunnostuksia toteutettiin yhteensä 23 kohteessa, minkä lisäksi tehtiin 23 kunnostussuunnitelmaa. 41 kunnostuskohdetta Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt ovat aktiivisia vesistökunnostuksen ammattilaisia. Kunnostuksia suunnitellessa on aina hyvä olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen ja varmistaa mitä lupia kunnostukseen tarvitaan. Monipuolista yhteistyötä Kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä muun muassa kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kuntien kanssa. Rannikolla kunnostettiin kuudessa kohteessa kutupaikkoja ja kutulahtia kevätkutuisille kaloille. Rannikolla kunnostettiin seitsemän kohdetta, järvillä 11 kohdetta ja virtavesissä 23 kohdetta. Kunnostuksilla parannettiin rannikon sekä virtavesien kalalajien elinja lisääntymisolosuhteita. Lisäksi yhteen kohteeseen rakennettiin haukitehdas. Lisäksi yhteistyötahoina oli yrityksiä ja järjestöjä. Kalojen kulkuun vapautui neljä kilometriä virtavesiä ja vaellusesteitä poistettiin kaksi. Kunnostuksia toteutettiin niin virtavesissä, järvissä kuin rannikolla. Mikäli kunnostusintoa ja halua tehdä töitä jonkin vesistön eteen löytyy, kannattaa ottaa yhteyttä maakunnallisiin kalatalouskeskuksiin ja kalastajaliittoihin. He suunnittelevat ja toteuttavat oman alueensa kunnostuksia sekä osaavat neuvoa kunnostusten suunnittelussa.. TEKSTI NIINA KOIVUNEN JA HEIDI MOISIO, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT VESA RANTANEN, HEIDI MOISIO JA JAAKKO MUURIMÖKI Järvien kunnostukset keskittyivät pääasiassa vähempiarvoisten kalojen hoitokalastukseen sekä vesikasvien niittoon ja poiskeräämiseen. Yhteensä virtavesiä kunnostettiin hieman yli 10 kilometriä sekä kutuja poikasalueita melkein seitsemän hehtaaria. Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt kunnostivat viime vuonna yhteensä 41 kohdetta kahdentoista kalatalouskeskuksen ja kalastajaliiton alueella. 14 • Suomen Kalastuslehti 3 K alatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt kunnostivat viime vuonna yhteensä 41 kohdetta kahdentoista kalatalouskeskuksen ja kalastajaliiton alueella
Seurantaan on kaavailtu tehtäväksi myös kutupesäkartoitus, jotta nähdään, ovatko lohikalat hyväksyneet niille tehdyt kutusoraikot. Olhavanjokeen rakennettiin kivikynnyksiä ja korjattiin jo olemassa olevia kynnyksiä, aukaistiin uomia, asennettiin ison kalan asentokiviä sekä rakennettiin asentomonttuja, kuvailee toiminnanjohtaja Vesa Rantanen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitosta. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 Kunnostustoimenpiteiden jälkeen joella on tarpeellista toteuttaa kalaston seurantaa sähkökoekalastuksella, jotta kunnostustöiden vaikuttavuutta voidaan arvioida. Kunnostukset tehtiin kalataloudellisen kunnostussuunnitelman mukaisesti ja kunnostustoimissa kiinnitettiin erityistä huomiota lohikalojen kutuja poikasalueisiin. Sapsokoskelle tehtiin 30 soraikkoa Myös Kainuussa tehdään töitä vaelluskalojen elinolosuhteiden ja -ympäristöjen eteen monen toimijan yhteistyönä. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry toimi kohteessa työnohjaajan roolissa. Sähkökoekalastuksia suositellaan tehtäväksi ainakin kolmena perättäisenä vuonna. Kuva Vesa Rantanen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto.. Olhavanjoella rakennetaan ison kalan monttua. Kutusorakoita rakennettiin parikymmentä, poikasalueita rakennettiin otollisille paikoille ja jo olemassa olevia poikasalueita kunnostettiin. Sapsojokea kunnostettiin viime syksynä Kainuun Kalatalouskeskuksen toimesta yhteistyössä Olhavanjoella kunnostettiin yli 38?000 neliömetriä Viime vuonna Olhavanjoella, Perämerellä, kunnostettiin viisi kohdetta, joiden yhteispinta-ala oli 38?100 m 2 . Olhavanjoen kunnostuksia on tehty aiemmin vuosina 2018?–?2019 ja toisen vaiheen kunnostuksia suoritettiin nyt vuosina 2020 ja 2022. Uomiin asetettiin myös suojakiviä
Kiviä on aikoinaan siirretty rannoille, kun jokea on perattu tukinuittoa varten. Myllypato purettiin omistajan UPM:n toimesta 2020 ja padon purun avulla saatiin avattua 95 kilometrin reitti vaelluskaloille. Monimuotoisuutta ja soraikkoja Jokiuoman monimuotoisuutta parannettiin siirtämällä kiviainesta rannoilta takaisin jokeen. Koskeen 1940-luvulla rakennettu myllypato oli kalojen kulun esteenä vuoteen 2020 asti. Virtavesikunnostukset toteutettiin suunnitelman pohjalta syksyllä 2022. Kunnostuksen toteutti Koneurakointi Veljekset Hyvönen Oy. Alueella tehdyssä kartoituksessa huomattiin, ettei pelkkä padon purku ollut riittävä toimi kalaston tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena kunnostuksissa oli parantaa taimenen ja harjuksen elinolosuhteita ja elinympäristöjä. Soraa tuotiin alueille yhteensä 36 m 3 , kertoo toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki Kainuun Kalatalouskeskuksesta. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 UPM:n, Lapin ELY-keskuksen, Fortumin sekä Sotkamon järvien vesialueiden osakaskuntien kanssa. Aluetta on muokattu paljon vuosien kuluessa ja koskialueen monotonisuus ei sopinut luontaiseksi lisääntymistai elinympäristöksi lohikaloille. Toiveena on saada alueelle lisääntyvä järvitaimenkanta. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen virtavesikunnostukset vuonna 2022. Kunnostuksilla pyrittiin helpottamaan kalojen liikkumista joessa sekä lisäämään lisääntymisja elinympäristöjä. Sapsokoski sijaitsee Alajärven ja Sapsojärven välisellä noin kolmen kilometrin jokiosuudella, koskiosuutta järvien välissä on noin 470 metriä. Tämän johdosta alueelle tehtiin kunnostussuunnitelma Kainuun Kalatalouskeskuksen ja Oulun Kalatalouskeskus/ProAgria Oulun toimesta vuonna 2021. 23 kunnostussuunnitelmaa hehtaaria poikasja lisääntymisalueita 6,7 23 kunnostettua kohdetta kilometriä kunnostettu 10,2 2 vaellusestettä poistettu. Piirroskuva Heidi Moisio. Lisääntymisalueita luotiin tuomalla koskialueille lohikaloille sopivaa kutusoraa
Lisää aiheesta Olhavanjoen ensimmäisen vaiheen kunnostukset https://www.olhava.fi/luonto/vesistojen-kunnostus/ UMP:n video, Sapsokosken kunnostus on valmis https://www.youtube.com/watch?v=OKtLc5oqgGQ&t=51s Sapsokoskella kunnostettiin taimenen ja harjuksen elinympäristöä. Kuva Jaakko Muurimäki, Kainuun Kalatalouskeskus.. Kunnostusten tuloksellisuutta seurataan jatkossa erillisillä kutupesäinventoinneilla, nousukalaseurannalla sekä velvoitetarkkailun yhteydessä tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Kalojen kulkua edistettiin kiveämällä Sapsokosken vanhan myllyn paikalle eräänlainen luonnollinen kalatie, josta myös pienemmän kalan on mahdollista kulkea joen yläosille ainakin runsaan veden aikaan. Yläpuolelle asetettiin kiviä jakamaan ja ohjamaan virtaa sopivaksi, jotta soraikot pysyvät puhtaina eivätkä toisaalta kärsi liian kovasta suorasta virrasta. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Soraikkojen alapuolelle asetettiin isompaa kivimateriaalia soraikkojen tueksi. Rahoitus Sapsokoskelle saatiin velvoitteista Kunnostukset rahoitettiin Sotkamon reitin Koivukosken vesivoimalaitoksen rakentamislupaan sekä Kiimas-, Kaitain-, Pirtti-, Kianta-, Sapsoja Nuasjärven ja Rehjanselän säännöstelylupiin liittyvästä kalanhoitovelvoitteista ja niillä korvattiin osittain Sotkamon järvialueen taimenistutuksia
18 • Suomen Kalastuslehti 3 Ahvenanmereltä 9.5.2022 verkolla pyydetty turska painoi perattuna 29,55 kiloa.
Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen ( järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Suomen ennätyskalat ja ilmoituslomake löytyvät osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ Turska 29,55 kg Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Kotoa löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin punnitusvälineisiin. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA PATRIK LUNDIN, ÅLANDS LANDSKAPSREGERING. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa. Valokuva tulee ottaa kohtisuoraan alaspäin kalan kuonon yläpuolelta ja koko kala tulee näkyä kuvassa. Nahkiaisella on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä järvimuoto, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys. Punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Uudet sarjat vapautettaville kaloille Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Pasuri on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 T urska oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna
TEKSTI JUKKA PÖNNI JA MIKA RAHIKAINEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Roskia tarttui pyydyksiin siis yhtä paljon kuin turskia ja yli kymmenen kertaa niin paljon kuin kampeloita. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan kaupallisten kalastajien pyydyksiin tarttui merialueella roskia yhteensä noin 35 tonnia vuonna 2021. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Pyydyksiin tarttuneiden roskien määrä arvioitu EU kerää tietoja merellä pyydyksiin tarttuneen roskan määrästä