Suomen Kalastuslehti 3 • 1 3/2021 Unelmana ammatti 10
Kaksi kiinnikettä takaa pinssin liikkumattomuuden. Hinta: 5,50 € EMALOIDUT KALAPINSSIT Emaloitu, värikäs ja laadukas pinssi. 2 • Suomen Kalastuslehti 3 Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net TINAPINSSIT Korkealaatuiset tinapinssit. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Pinssin takana yksi kiinnike. Hinta: 3,50 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto TA PI O G U ST AF SS O N EE RO H AK AL A JU KK A PÖ N N I. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Unelmana ammatti 14 Uutta vauhtia kalakauppaan 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Kalastus on IN 22 Joka kymmenes kalastaja sai huomautuksen 24 Rasvakaloja, silakoita ja tutkimusta 28 Jättimuikku ja muita ennätyksiä 36 Osakaskunnat ja y-tunnus 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 16 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Marko Salmisen tavoitteena on kalastajan ammatti
Hinta 10,90 €. Hinta 15,00 € Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Edessä valvojankoe. Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
Hanke sai tukea maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista. Yhteisestä karttapohjasta löytyvät nettisivulinkkien lisäksi kalatalousalueiden perustiedot sekä kalastusrajoitukset kyseessä olevalla alueella. Näyttää siltä, että pakon edessä kotimaassa lomailevat ja etätöihin mökeilleen siirtyneet kansalaiset ovat löytäneet uudelleen pitkään vähenemässä olleen pyydyskalastuksen. Kalastuslehden tässä numerossa voit tutustua kalastuslupien ja -tarvikkeiden myyjille tekemämme kyselyn tuloksiin. Nettisivunsa ajallaan päivittäneet ja sähköiseen luvanmyyntiin siirtyneet alueet ovat voineet nyt kuoria kermat päältä kasvaneista rahavirroista. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Kotitarvekalastuksen renessanssi PÄÄKIRJOITUS Nettisivunsa ajallaan päivittäneet ja sähköiseen luvanmyyntiin siirtyneet alueet ovat voineet nyt kuoria kermat päältä.” KULUNEEN VUODEN poikkeusolot lisäsivät selkeästi kalastonhoitomaksujen myyntiä, mutta mitä muutoksia itse kalastuksessa tapahtui. Ilahduttava kehityssuunta. Keskusliiton ja Kaakkois-Suomen AMK:n yhteistyönä toteutettu hanke tuotti kalatalousalueiden käyttöön uuden nettisivupohjan sekä avusti kalatalousalueita sivujen käyttöönotossa. Uuden sivupohjan otti tässä vaiheessa käyttöön 30 kalatalousaluetta ja aineisto käyttöohjeineen on käytettävissä myös jatkossa nettisivuja tekeville tai uudistaville kalatalousalueille. KASVANEESEEN TIEDONTARPEESEEN pyrki vastaamaan myös viime vuonna aloitettu Kalatalousalueet kartalle -hanke, joka on nyt loppuraporttivaiheessa. LISÄÄNTYNYT KALASTAJIEN määrä on kasvattanut myös tiedontarvetta ja esimerkiksi kalastuslupien myyntipaikkoja on kyselty viime vuoden aikana ahkerasti. Viralliset saalistilastot kertovat myöhemmin lopullisen totuuden mutta vaikuttaa, että mökkeilyn yhteydessä on ainakin yritetty pyytää entistä enemmän särvintä pöytään kotitarpeeksi. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. AJANTASAISET LINKIT kalatalousalueiden uusille sekä vanhoille nettisivuille löytyvät saman hankkeen tuottamasta koko maan kattavasta karttapohjasta, jonka löydät Keskusliiton ahven.net-sivuilta kalatalousalueet-otsikon alta
Karttakeskuksen kustantamaan kirjaan kannattaa tutustua, jos Jäämeren kalastus on lähellä sydäntä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Haku on jatkuva ja vuosittain sitä voidaan myöntää enintään 400 kpl poistetun halliuroksen käsittelemiseksi. Poikkeuslupa on myönnetty kahdeksi vuodeksi. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET Poikkeuslupa 400 merimetsolle Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt Paraisten-Nauvon kalatalousalueelle poikkeusluvan merimetsojen ampumiseen. Samassa annetaan vinkkejä eri kalalajien pyynnistä ja pyyntivälineistä. ELY-keskus kuitenkin arvioi, etteivät merimetsot aiheuta alueella vakavaa kalastovahinkoa. Keskimääräinen maksettu avustussumma oli 475 euroa yksilöltä. KIRJA JÄÄMEREN KALASTUKSESTA Kalatalouden Keskusliiton eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Markku Myllylä on kirjoittanut kirjan Jäämeren kalastuksesta. Poikkeuslupa merimetsojen ampumiseen on myönnetty metsille aiheutuvan vakavan vahingon estämiseksi. VAHINKOHYLKEIDEN POISTOON AVUSTUSTA Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntää avustuksia kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien harmaahyljeurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus käsittelee valtakunnallisesti kaikki rauhoitettuja lintuja, kuten kuvan merimetsoja, koskevat poikkeuslupa-asiat. Lisätietoa avustuksesta löytyy ELY-keskuksen nettisivuilta. Vuoden 2020 aikana poistettiin kaikkiaan 48 kalanpyydyksiltä ammuttua tai niihin hukkunutta halliurosta. Kirjassa esitellään erityyppisiä kalastuspaikkoja Norjan pohjoisella rannikolla lännestä itään. Luvalla saa ampua vuodessa 200 merimetsoa. Lupaa oli haettu myös vakavan kalastovahingon estämiseksi
Ohjeet löytyvät Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta kohdista Osakaskunnat ja Kalatalousalueet. Muutos tarkoittaisi sitä, että metsästysja kalastusluvat olisivat jatkossa verovapaita henkilökuntaetuja. KALASTUSLUPIA LIIKUNTAEDUILLA. Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO MITEN OSALLISTUA ETÄKOKOUKSEEN. Kalatalouden Keskusliitto on kirjoittanut vinkit vuoden 2021 kuntavaaleihin, siitä miten kunnat voivat päätöksillään ja toiminnallaan edistää paikallista elinvoimaista yritystoimintaa ja vetovoimaista kalastusta. KUNTAVAALIT 2021 Kunnissa tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus siihen, millaiset edellytykset vapaa-ajankalastukselle ja kalatalouselinkeinoille on kunnan alueella. H EI D I M O IS IO. Lupia voisi tämän jälkeen hankkia työnantajan tarjoamilla liikuntaja kulttuuriseteleillä tai vastaavilla sähköisillä eduilla. Kalatalouden Keskusliitto on laatinut helpot ja selkeät ohjeet, miten käyttää etäkokoussovelluksia kuten Teams, Google Meet ja Zoom. Vinkit löytyvät Ahvennetin Ajankohtaista-osiosta. Etäkokous tulossa, miten osallistua. Metsähallitus esitti maaliskuun alussa, että eräharrastukset luettaisiin työntekijöiden omaehtoisiksi liikuntaja kulttuuriharrastuksiksi. Tai pitääkö sinun järjestää etäkokous. Kannattaa tutustua vinkkeihin ja kysellä, miten oman kunnan ehdokkaat ovat huomioineet kalastuksen
Ruokavirasto 22.3.2021 Karttaa klikkaamalla tulevat esiin kalatalousalueen tiedot sekä linkki kalatalousalueen nettisivuille. Nyt todettu Suomessa uusi tyyppi Pc on ominainen Pohjois-Amerikan eteläosan suoravuille. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET Kalatalousalueet löytyvät nyt kartalta Uusi Kalatalousalueet kartalla -palvelu auttaa tutustumaan kalatalousalueisiin ja löytämään oman kalatalousalueesi. Toinen vaihtoehto on akvaariossa elävän tartunnankantajaravun tai itiöitä sisältävän akvaarioveden pääseminen luontoon. Hanke on toteutettu Kalatalouden Keskusliiton ja KaakkoisSuomen AMK:n yhteishankkeena ja se on saanut rahoitusta maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista. VE SA KA RT TU N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. UUSI RAPURUTTOTYYPPI KEMIJOELTA Vuoden 2020 lokakuussa Kemijoen suulta pyydetyistä jokiravuista on Ruokaviraston tutkimuksissa todettu rapuruttotartunta. Suomalaiset rapuruttotapaukset ovat tähän saakka olleet joko täplärapujen kantamaa täpläraputyyppiä Ps1 tai jokiravuissa esiintyvää rapuruttotyyppiä As, jonka alkuperäinen isäntälaji on tuntematon. Leviämisreittinä Kemijoen tapauksessa saattaa olla laivaliikenteen mukana alueelle päätynyt villasaksirapu, joita on havaittu yksittäisinä pitkin koko rannikkoaluetta. Kartan lisäksi hanke tuotti kalatalousalueiden käyttöön nettisivupohjan sekä avusti kalatalousalueita nettisivujen käyttöönotossa. Tartunnan aiheuttaja on rapuruttotyyppi Pc, jota Suomessa ei ole aiemmin esiintynyt. Euroopassa sitä on todettu maissa, joissa suorapuja esiintyy myös luonnossa, kuten Espanjassa. Kartta löytyy Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta kohdasta Kalatalousalueet
Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta: https://ahven.net/osakaskunnat/ suomenparas/ TENOJOELLE ESITETÄÄN LOHEN KALASTUKSEN TÄYSKIELTOA Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenojoen lohenkalastuksesta kalastuskaudella 2021 on saatu päätökseen. Rajoitusalueeseen kuuluisivat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Lohen pyynnin väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa. Kilpailussa osakaskunta saa pisteitä kalaveden monipuolisesta ja suunnitelmallisesta hoidosta, kalojen luontaisen elinkierron turvaamisesta, kalastuksenvalvonnasta, osakkaiden aktiivisuudesta sekä osakaskuntien yhdistymisen edistämisestä ja yhteistoiminnan kehittämisestä. Maaja metsätalousministeriö 7.4.2021 UUSIA VIDEOITA KALANKÄSITTELYSTÄ Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut 11 uutta kalankäsittelyvideota. Videoihin voi tutustua Kalatalouden Keskusliton YouTube-kanavalla. AN SS I KE TO N EN. Tekniikan ohella opitaan kalojen biologiasta ja kuullaan ruokavinkkejä. Videoilla kalankäsittelymestari Kari Nyberg näyttää kuinka ahven, hauki, kuha, lahna, muikku, suutari, särki ja taimen fileoidaan sekä suutari ja toutain avataan selkäpuolelta. Toisen kuvan piti kertoa muikun munien hedelmöitysaste (%, oikea) syvyysvyöhykkeittäin syksyllä 2019 ja 2020 kudun jälkeen. KORJAUS SKL 2/2021 MUIKKUKIRJOITUS Suomen Kalastuslehden edellisessä numerossa 2/2021 olleeseen muikun lisääntymisestä kertovaan kirjoitukseen oli sivulle 32 tullut vahingossa kaksi samaa kuvaa. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET Kalatalouden Keskusliitto etsii Suomen parasta osakaskuntaa 2021. Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Yhteisessä neuvottelutuloksessa esitetään erittäin poikkeuksellista, koko Tenojoen vesistön sekä vuonoja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudella 2021. Ohessa oikea kuva. Ilmoita osakaskunta mukaan kilpailuun viimeistään 30.9.2021
10 • Suomen Kalastuslehti 3 TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Työssäoppimisharjoittelua suorittavan Markon haave on enää sinettiä vaille valmis. Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Unelmana ammatti Helsinkiläisen autoinsinöörin Marko Salmisen tavoitteena on ryhtyä kaupalliseksi kalastajaksi. Marko Salminen kokemassa talviverkkoja yhdessä Mikael Lindholmin kanssa Pernajanlahdella.
Uskon että insinööriopinnoistani on suurta hyötyä myös kalastustyössä. Mökillä kalastin pääasiassa vapavälinein, mutta ajan myötä kiinnostus pyydyskalastusta kohtaan kasvoi. Verkoista on noussut kuoretta, ahvenia, haukea, kuhaa, madetta, lahnaa, särkeä ja siikaa.. Kalastus on kiinnostanut vuosien saatossa yhä enemmän ja on alkanut tuntua, etteivät sisätyöt ole minua varten. Toivotan Markolle onnea uravalinnassaan. Tosin oltuani koko päivän ulkona verkoilla Linkan kanssa ei välttämättä tarvitse enää kotona treenata, ulkoilma ja raskas työ väsyttävät, naurahtaa Marko. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 O n aurinkoinen tuulinen maaliskuun pakkasaamu. Moottorikelkka ajaa jäällä kohti ammattikalastaja Mikael ”Linka” Lindholmin talviverkkoja Pernajanlahdella. Haastattelun jälkeen totean Markon olevan valmis kaupalliseksi kalastajaksi. Linkan ei ole tällä viikolla tarvinnut tehdä töitä yksin. Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm ja ammattiopisto Livian harjoittelija Marko Salminen kokevat yhteistyössä talviverkkoja Loviisan Pernajanlahdella. Verkkoja kokiessa on useampi ihminen tullut kysymään mitä puuhaan. Markolla on parin vuoden aikana ollut Helsingin kaupungin pyydyskalastuslupa ja neljä verkkoa pyynnissä kivenheiton päässä Vuosaaren kodista. Koulutus antaa hyvät eväät Markon mielestä varsinkin nyt kun ei enää ole mahdollista opiskella iktyonomiksi, kaupallisen kalastajan koulutus antaa hyvät mahdollisuudet työskennellä myös muissa kalastukseen liittyvissä töissä. Kysyessäni häneltä mikä on parasta kalastajan työssä, saan saman vastauksen, jonka olen jo kuullut useammalta pidempään kalastajan ammattia harjoittaneelta. Markon tavoitteena on valmistuessaan keväällä löytää töitä kala-alalta. Kalamiesten saalis on varsin monipuolinen. Kalastus kiinnostaa ihmisiä tällä hetkellä todella paljon, Marko kertoo. Aikuisena tajusin, että kyllähän Helsingissäkin voisi kalastaa, Marko kuvailee. Lisäksi olen käynyt työssäoppimisjaksolla kalastaja Ari Oksasen kanssa Paraisilla, tehnyt hoitokalastuksia Jomiset Oy:n kanssa Tuusulanjärvellä sekä toiminut joulunajan apuna kalakaupassa, Marko kertoo monipuolisesta osaamisestaan alalla. Mukana on Marko Salminen, autoinsinööri, joka on ottanut opintovapaata opiskellakseen kaupalliseksi kalastajaksi ammattiopisto Liviassa Paraisilla. Aloituskustannukset merellä ovat paljon korkeammat hylkeenkestävien pyydysten vuoksi. Kalastus sai alkunsa Puulalla Markon kiinnostus kalastukseen syntyi perheen kesämökillä Puulan rannalla Hirvensalmella. Me kaikki tiedämme, että Suomeen tarvitaan lisää nuoria kaupallisia kalastajia. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä ja olen osallistunut myös kalavedenhoidon kursseille, kertoo Marko. Viime kesänä hän työskenteli Luonnonvarakeskuksen hankkeessa, jossa tutkittiin lohien selviytymistä rysästä vapauttamisen jälkeen. Talvikalastus Linkan kanssa on osa Markon opintoihin liittyvää työssäoppimisharjoittelua. Työn fyysisyys ei pelota leuanvetäjää Tulevan työn fyysisyys ei Markoa pelota. Ajatus ulkotyöstä viehättää, kertoo Marko ja jatkaa, vaimo kannusti ottamaan opintovapaata ja tekemään unelmastani totta. Työ on rankkaa ja ajoittain epävarmaa, mutta ympäröivä luonto ja vapaus ovat asioita, joita työssä arvostetaan. Tulevaisuus sisävesillä Tulevaisuuttaan kaupallisena kalastajana Marko ajattelee lähinnä sisävesillä. Hän harrastaa leuanvetoa ja kilpailee Suomen leuanveto ry:n järjestämissä kilpailuissa. Monet kalastajat ovat varsin innovatiivisia omiin töihin liittyvien välineiden kehittämisen suhteen ja jatkaa kertomalla erilaista pyydysratkaisuista ja verkonlaskukoneista. Tänä vuonna on päässyt jopa talviverkoille. Ammattikorkeakoulututkinnon kautta Marko sai hyväksytyiksi monia Livian perusopintoja. Lisäksi aloittelijan on hankala saada itselleen omaa lohikiintiötä. Osaan ylläpitää ja korjata koneita ja moottoreita. Autoinsinööristä kalastajaksi Mutta mikä saa paljasjalkaisen helsinkiläisen 33-vuotiaan autoinsinöörin vaihtamaa ammattinsa kalastukseen
Suomen Kalastuslehti 3 • 13
Kaupallisten kalastajien näkyvyyttä edistettiin perustamalla Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:lle omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta lahikalatori. Sivuilta löytyy tiedot kalastajista, mistä ja miten heidät tavoittaa ja mitä kalalajeja tai kalaan liittyviä tuotteita heiltä voi ostaa. Lähikala on kuluttajien suosiossa Mennyt koronavuosi on näyttänyt, että kuluttajat suosivat yhä enenevämmässä määrin lähiruokaa ja ostavat tuotteita mielellään suoraan tuottajilta. fi. Myös osa keittiöistä ja kaupoista ovat valmiita ostamaan jossain määrin kalaa valikoimiinsa suoraan kalastajilta. Pohjois-Karjalan ammattikalastajille perustettiin yhteinen Facebook-tili, jonne päivitettiin videoita ja kuvia kaupallisen kalastajan työstä. Kanava sai lyhyessä ajassa satoja seuraajia. Hanke on osoittautunut onnistuneeksi. Ajatus suoramyynnin kehittämisestä lähti liikkeelle kaupallisten kalastajien myynnin heikkenemisestä koronapandemian seurauksena. Suurin osa kalastajista myy kalan pyöreänä tai perattuna, mutta joukosta löytyy myös kalastajia, jotka ovat jalostaneet kalat pidemmälle esimerkiksi fileiksi. Kalastajat saivat hankkeen aikana sosiaalisen median koulutusta. Tukut eivät ostaneet kalaa entiseen tapaan, koska menekki vähentyi ravintoloiden sulkemisten takia. Osalla kalastajista on nykyisin myös omat Facebook-sivut, joita he käyttävät aktiivisesti. Mukaan lähteneet kalastajat ovat olleet todella aktiivisia työnsä ja tuotteidensa markkinoinnin suhteen, kuvailee Kiiskinen. 14 • Suomen Kalastuslehti 3 Uutta vauhtia kalakauppaan Pohjois-Karjalassa lähdettiin vuosi sitten kehittämään kaupallisten kalastajien suoramyyntiä. Somekoulutusta ja suoramyyntiä Hankkeen aluksi kartoitettiin alueen kaupallisten kalastajien kiinnostusta suoramyynnin kehittämiseen. Idea hankkeeseen tuli kalastajilta ja hakemus tehtiin keväällä todella nopeassa ajassa, kertoo hanketta vetäneen Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen. Hänen mukaansa myös Järvi-Suomen ELY-keskus on ollut todella kiinnostunut pilottihankkeen etenemisestä ja toiveissa on että idea leviäisi laajemmalle. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA MATTI PASANEN V iime vuoden toukokuussa aloitettiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke Pohjois-Karjalan Ammattikalastajat ry:n suoramyynnin kehittämiseksi
Jopa uusia kalastajia on halunnut tulla mukaan, iloitsee Kiiskinen. Pohjois-Karjalan ammattikalastajien Facebook-sivu.. Pakastetun kuhafileen ja haukimassan erinomaisuutta on tuotu esille kuluttajille. Markkinointia tullaan jatkamaan vielä toukokuussa, kun kalastajat pääsevät taas vesille jäiden lähdettyä Pohjois-Karjalan järviltä. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 Kaupallinen kalastaja Hannu Launonen kokemassa rysää. tai säilykkeiksi. Jokaisen uutisen jälkeen kalastajat ovat saaneet uusien asiakkaiden kyselyitä tuotteista ja niiden saatavuudesta. Moni kuluttajia vierastaa aivan syyttä pakastettua kalaa. Aiheesta lisää: Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:n nettisivut osoitteessa lahikalatori.fi. Aihe on ollut hyvin esillä paikallisissa lehdissä ja radiossa. Hanke päättyy huhtikuun lopussa, mutta vielä ennen hankkeen päättymistä hankkeen aikana kuvatut videot laitetaan Youtubeen. Markkinointia jatketaan Pohjois-Karjalan ammattikalastajat ry:lle suunniteltiin hankkeen aikana myös oma logo, jota tullaan näkemään Pohjois-Karjalan ammattikalastajien lisäksi mahdollisesti myös yhteistyötahojen toimipisteissä, joissa se kertoo lähikalan käyttämisestä. Alunperin ideana oli löytää kalastajien tuotteille korvaava myyntikanava ja siinä näytetään onnistuneen
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Nylands Fiskarförbund rf 12. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Ålands Fiskare rf 21. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17
Kuluvan vuoden aikana jatketaan virtavesien kunnostusta puolella kymmenellä kohteella. Harvojen järvialtaiden muutamat elinkeinokseen kalastavat tuottavat puhdasta ja ympäristöystävällistä kalaproteiinia kansalaisten nautittavaksi.. Kalatalouden kannalta heikkoon happeen muokattujen virtavesien ehostuspyrkimyksiä jatketaan inventoimalla kunnostustarpeita ja suunnittelemalla kunnostuksia sekä ohjaamalla kunnostustöitä, seurantaa unohtamatta. Kalatalouskeskuksen toimialueen rapiasta 600 vesialuekiinteistöstä noin 550 on alle 10 hehtaarin kokoista. Lajin ja kannan hiipivä kohentuminen on sattumien ja vuosikymmenten sitkeän kunnostustyön tulos. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Meillä työskentelee toiminnanjohtajana ja ainoana toimihenkilönä Eero Hakala, jonka tehtävänkuvana on puuhailla vähän kaikkea kalatalouden kaikesta. Virtojen kalakantojen kohentamiseksi aikanaan perustetun kalanviljelykapasiteetin hyödynnys nykytarpeisiin on ollut kolmas merkittäväi ponnistusten kohde. Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan tehtävien hoito linkittyy vahvasti myös jäsenistön neuvontatarpeisiin vastaamiseen. Kalatalouskeskuksen jäsenenä on parikymmentä merkittävämmän kokoista ja enimmäkseen järjestäytynyttä yhteisöä. Mielenkiintoisen alueestamme tekee merija jokiekosysteemien vuorovaikutus. Hoidamme kolmesta kalastusalueesta Keski-Pohjanmaan kalatalousalueeksi tiivistetyn alueen toiminnanjohtajuutta. Vaeltavan taimenen, siian ja nahkiaisen elinolojen puolesta puurtaminen on luonut toimivia kontakteja sisävesien ja merialueiden kalakantojen ja kalastuksen parissa toimivien kesken. 10 vuoden kuluttua alueemme kalatalous on suurimmalta osaltaan huviksi ja hyödyksi kalastamista nousuesteistä vapautetuissa ja muutoinkin olemukseltaan kohennetuissa joissa. Neuvontatoiminnan keskiössä on perattujen virtojen Pohjanmaalla jokivesien kunnostaminen ja niiden kalakantojen kohentaminen. Omanlaatuisin kalalaji on Lestijoessa ihmisen mellastuksista huolimatta säilynyt ja alkuperäiseksi katsottu meritaimen. Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostilla ja puhelimitse, mutta postikin konttorille Toholammin periferiaan kulkee. Toiminnanjohtaja harrastaa hieman ja hapuilevaa sosiaalisen median vuoropuhelua muun muassa ProAgria Keski-Pohjanmaan nettisivuilla
Meidät tavoittaa parhaiten puhelimella 020?7199?750 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@ahven.net sekä osoitteesta www.kskalatalouskeskus.fi ja Facebookista. Keski-Suomessa on kuuluisia virtavesiä ja toisaalta isoja ja kalaisia järvialtaita. Pyrimme siihen, että alueemme kalatalous on 10 vuoden kuluttua elinvoimainen ja osakaskuntien tärkeä työ vesienhoidon ja kalakantojen eteen voi jatkua. Osakaskuntien luottamushenkilöiden työ kalakantojen ja kalastuksen eteen on kantava voimavara, jota ilman olisi hyvin hankala toimia. Suunnittelun keskeinen tavoite on varmistaa kalastusmahdollisuuksien suotuisa kehittyminen ja vaelluskalakantojen suojelun tason tarkoituksenmukainen sovittaminen. Kalastusbiologi Matti Havumäen tehtäviin kuuluu koskikunnostusten suunnittelu ja toteutus sekä kalataloudelliset seurannat ja tutkimukset. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 Meillä työskentelee toiminnanjohtajana Timo Meronen, jonka tehtäviin kuuluu kalatalouskeskuksen hallinnon lisäksi jäsenistön neuvonta ja kalanpoikasvälitys. Hoidamme viiden kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta ja kolmen osakaskunnan sihteerin tehtäviä. Tänä vuonna panostamme käyttöja hoitosuunnittelun viimeistelyyn kestävän kalastuksen periaatteet ja yleiset strategiat huomioon ottaen. Jäsenistön hallinnoimat vesialueet kattavat noin 90 % maakunnan vesialueista. Toimialueellamme on pitkät perinteet kalastusmahdollisuuksien varmistamisesta kaikille kalastajille. Kalastusbiologi Saku Salosen tehtäviin kuuluu kalatalousseurantojen lisäksi kalanpoikasvälitys ja kalastuksenvalvonta. Toimihenkilöiden lisäksi kalastuksenvalvonnan apuna on ollut Risto Mankonen. Viime vuosien aikana on saatu tehtyä merkittäviä järjestäytymättömien osakaskuntien yhdistymistä. Järvikohtaisia yhteislupia on myyty jo 80-luvulta ja kaupalliseen kalastuksen on muodostettu sopimuksiin perustuva yhteislupa-alue. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen Matti Havumäki, Timo Meronen ja Saku Salonen.. Suuri kiitos myös kalatalousviranomaiselle, jonka kanssa teemme paljon yhteistyötä. Maakunnan vedet tarjoavat runsaat vapaa-ajankalastusmahdollisuudet ja hyvät edellytykset ansiokalastukselle. Mielenkiintoisen alueestamme tekee runsaat ja vaihtelevat vesistöt. Parhaat kalajutut kuulee mahtavilta luottamusmiehiltämme. Kalatalouskeskuksessa on jäsenenä 192 osakaskuntaa, seitsemän kalatalousaluetta ja kuusi kalastajaseuraa. Alueen taloudellisesti tärkeimmän kalan kuhan osuus kalansaaliissa kasvaa koko ajan ja se on kaupallisenja vapaa-ajankalastuksen saaliissa jo merkittävämpi kuin muikku. Keski-Suomen maakuntakalan järvitaimenen kantojen elpyminen vaatii vielä paljon työtä ja kunnostushankkeita
Mielenkiintoisen, mutta myös haastavan, toimialueestamme tekevät kalataloudellisesti vapaana virtaavien vesien säilyttäminen siten, että kalastus on kestävää ja luonnonkalakannat säilyvät elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä, on sinänsä jo suuri haaste. Nuorten kannustaminen kalastusharrastuksen pariin on erityisen lähellä sydäntämme. Viestintää hoitaa tuntitöinään ProAgria Lapin viestinnän asiantuntija Auni Vääräniemi. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 Meidän ainoa kokoaikainen työntekijämme toiminnanjohtaja Anna-Leena Inkerö aloitti tehtävässään maaliskuussa 2020. Järjestäytymättömiä osakaskuntia on noin 1?500. Olemme myös facebookissa ja uusimme vuodenvaihteessa verkkosivumme. Suuret järvialueet Inari, Lokka-Porttipahta, Kemijärvi, Kitkajärvi ja Miekojärvi ovat merkittäviä kaupallisen kalastuksen kannalta. Toimialueemme erikoisuuksia ovat Suomen ainoat vapaana virtaavat joet – Tenojoki, Simojoki ja Tornion-Muonionjoki. Toimialueellamme on noin 200 järjestäytynyttä osakaskuntaa, joista jäseniä ovat 170 osakaskuntaa. Verkkosivumme ovat osoitteessa www.lapinkalatalouskeskus.fi Hoidamme tällä hetkellä kahden kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta Lapissa. Olemme tehneet tämän osa-alueen hyväksi töitä järjestämällä kalastustapahtumia ja kouluille Kalasta ruuaksi -tunteja. Niiden kautta on pyrkimys tehdä yhä parempaa Lapin kalatalouteen liittyvää tiedotusta ja palvella osakaskuntia sekä kalatalousalueita. Lisäksi toimialueellamme on yhteiseen erityiseen etuuteen perustuvia osakaskuntia. Erityisen tärkeää alueellamme on osakaskuntien toiminnan aktivoiminen. Myös säännösteltyjen vesien kalastuksen ja kalatalouden kehittäminen ovat toimialueemme haasteita. Toisaalta voimakkaasti säännöstelty, Suomen pisin joki Kemijoki on myös toimialueellamme. Tänä vuonna panostamme erityisesti osakaskuntatoimintaan ja sähköisten palveluiden kehittämiseen ja niiden käyttöön opastamiseen. Lisäksi hoidamme kolmen osakaskunnan sihteerin tehtäviä. Lapin kalavesiä teemme tutuiksi maailmanlaajuisesti. Kalatalouskeskuksemme toimialue ulottuu Perämereltä Tenojoelle ja Ruotsin rajalta Venäjän rajalle. Meidät tavoittaa parhaiten puhelimitse. Panostamme myös nuorisotoimintaan. Pidämme tärkeänä myös sitä, että järjestäytymättömät osakaskunnat saadaan toiminaan siten, että ne järjestäytyvät ja käynnistävät toimintansa. Erämaiset Tunturi-Lapin vedet ovat erinomaisia kohteita raudun kalastukseen. Maakunnallisen yhteistyön luominen ja ylläpitäminen eri kalatalousalalla toimivien välille on meille tärkeää
Kysyimme kalastonhoitomaksuja ja valtion maille kalastuslupia myyvältä Metsähallitukselta, kahdelta paikalliselta lupamyyjältä sekä kahdelta kalastusvälineitä kauppaavalta yritykseltä miten koronavuosi on heidän myyntiinsä vaikuttanut. Laajojen alueellisten vapalupien myynnin kasvu oli vieläkin voimakkaampaa, yli 40 prosenttia, kertoo ylitarkastaja Mikko Malin. Myös vuoden 2021 kalastonhoitomaksua on lunastettu vuoden alussa yli 20 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Maaliskuussa alkanut poikkeusaika lisäsi menekkiä huomattavasti, ja kysyntä jatkui aiempia vuosia kovempana syksyyn saakka. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin ennätykselliset yli 290?000 kappaletta. Metsähallituksen lupamyynti kasvoi Vuoden 2020 kalastonhoitomaksut tuottivat yli 10,4 miljoonaa euroa. Vapalupien myynti kasvoi 23 prosenttia. Tuottoa kertyi yli 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Sekä kalastuslupien että kalastustarvikkeiden myynti on ollut vuoden ajan selvässä kasvussa. Siis ehkä hieman yllättäen, ihmiset näyttivät kohdentaneensa lupaostonsa luonnonkalavesiin, joissa saattoi uistella, käydä talvella täkyongella tai onkia siikaa keväällä. Tämä tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia osakaskuntien toimintaan. Moni on aloittanut uudelleen unhoon jääneen kalastusharrastuksensa ja paljon uusia ihmisiä on tullut kalastuksen pariin kuluneen vuoden aikana. Voi. K oronavirus on ajanut suomalaiset ulos luontoon. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalastus on IN TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON JA RAPALA Kalastukselle koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ovat olleet tie uuteen nousuun. Suomalaiset innostuivat kalastamaan valtion alueilla vuonna 2020. Metsähallitus myi kalastuslupia viidenneksen edellisvuotta enemmän. Tulos on mielenkiintoinen ja se kannattaa huomioida niin kalatalousalueiden kuin osakaskuntien toiminnassa