Suomen Kalastuslehti 3 • 1 3/2020 20 Kuha hyötyy ilmaston lämpenemisestä
Hinta 49,00 €. Koot L ja 3 XL. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. 2 • Suomen Kalastuslehti 3 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare
Kuva: Tapio Gustafsson. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Toiveissa tehokkaampaa vapaa-ajankalastuksen säätelyä 14 Kalastuksenvalvonta on laadukasta 18 Paikallisen lupamyynnin romahdus 20 Kalasto ja kalastus muuttuvat 22 Kalastajien tieto kunniaan 24 Muutosten edessä 26 Pohjoisen lohen virkistysarvo 28 Jättisärki ja iso hietatokko 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 10 14 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kuha on yksi ilmaston lämpenemisestä hyötyvistä kalalajeista. SH U TT ER ST O CK
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2020 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Etelälaidalla talvikalastus ei päässyt heikon jäätilanteen takia alkua pidemmälle. Joustaminen kalavesien lupamaksuissa tai maksuaikataulussa voi tulla tarpeeseen tänä vuonna – tämä vinkkinä vedenomistajille. Ministeriöiden pikaisesti valmistelemilla lakipaketeilla haetaan apua kahta reittiä. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Pohjoisessa lunta ja jäätä näyttäisi riittävän vaikka juhannushiihtoihin. Lakimuutosten lisäksi helppokäyttöiselle sähköiselle kokoustekniikalle ja siihen liittyvälle käyttöneuvonnalle olisi jatkossa varmasti tarvetta. Tautitilanne on johtanut kevään aikana monen saalislajin tuottajahinnan laskemiseen. Korona-pandemian torjumiseksi etätöihin komennettiin kaikki, joiden työtehtävät sen sallivat ja kotisohvalta käsin onkin tullut monet kokoukset pidettyä. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Etätöissä PÄÄKIRJOITUS Helppokäyttöiselle sähköiselle kokoustekniikalle olisi jatkossa varmasti tarvetta.” SÄÄN PUOLESTA poikkeuksellinen talvi kääntyi vielä merkillisemmäksi kevääksi. Harvalla osakaskunnalla ja kalatalousalueella on kuitenkaan sääntöjensä tai teknisen valmiuden perusteella mahdollisuus järjestää kokouksensa sähköisesti. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien valmistumiselle esitettiin jatkoaikaa, eli vuoden 2021 loppuun asti. Toisaalta annetaan mahdollisuus ohittaa sääntömääräiset esteet sähköisille kokouksille sekä toisaalta annetaan asioihin lisää valmisteluaikaa. KAUPALLISILLE KALASTAJILLE talvi ja alkukevät ovat aiheuttaneet monenlaista ongelmaa
Järjestelmä edellyttää kalastajaa ilmoittamaan tarkasti niiden pyydysten sijainnit, joilta halliuroksia on poistettu. LÄHES 8 MILJOONAA VESIEN HYVÄKSI Ympäristöministeriö jakaa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 7,6 miljoonaa euroa vesistöjen ja Itämeren tilaa parantaviin hankkeisiin. Tällä tavalla voidaan valvoa, että poistot kohdistuvat vahinkoja aiheuttaviin yksilöihin. UROSHALLIEN VAHINKOIHIN APUA Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle aletaan myöntää avustusta rannikolla vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Kangaskosken pienvoimalan rakenteita puretaan kolmesta padosta ensimmäisenä, jotta Laatokan lohen ja taimenen kutualue laajenisi Hiitolanjoella. Avustusta myönnetään enintään 200 metrin etäisyydellä pyydyksestä tai kalankasvatuslaitoksesta poistettujen uroshallien pois kuljettamisesta, käsittelystä ja vastaanottamisesta syntyvien kustannusten kattamiseen. Ilmastoja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan Suomessa on satoja kohteita, joissa voidaan tehdä vesistökunnostuksia yhteistyössä kuntien, alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. JU KK A AL M. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy. Summasta 4,8 miljoonaa euroa ohjataan vesistöjen kunnostushankkeisiin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksien kautta. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET Patojen purkamisen vaikutuksia tutkitaan Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella
Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET TOIMINTAMALLI YHDISTYMISIIN Vesialueiden omistuksen pirstaleisuus ja kasvavan järjestäytymättömyyden aiheuttamat ongelmat on nykyään laajalti tunnistettu ja tunnustettu. Näyttää siltä, että leuto talvi ja koronaepidemiasta johtuva valtakunnallinen poikkeustila ovat saaneet ihmiset kalastamaan, arvioi Metsähallitus. Suuret vesialueiden osakaskunnat pystyvät muun muassa myymään kalastuslupia keskitetysti laajoille alueille.. Toimintamallin voi ladata hankkeen kotisivuilta http://vetovoimaa-maaseudulle.fi/ TA PI O G U ST AF SS O N Kalastonhoitomaksuja on lunastettu vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana aiempaa aktiivisemmin. Toimintamalli sisältää hyödyllistä perustietoa aiheesta kaikille siitä kiinnostuneille. Tammi-maaliskuun kalastonhoitomaksuista kertyi yli 1,4 miljoonaa euroa, joka on 25 % viime vuoden vertailuajanjaksoa enemmän. Operaatio on mittakaavassaan ainutlaatuinen koko valtakunnassa. 458 = 19 Etelä-Savossa on saatu päätökseen valtakunnallisesti ainutlaatuinen Metsähallituksen vetämä hanke, jossa yhdistettiin 458 vesialueen osakaskuntaa 19 suureksi osakaskunnaksi. Metsähallitus on laatinut toimintamallin hankeavusteisesta yhdistymisprojektista, jolla on mahdollista kehittää yhdistymisen lisäksi monipuolisesti vesialueen toimintaedellytyksiä
Kisa järjestetään 24.–28.8. Järjestyksessään 15. Päivää rahoittaa maaja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Itämeri.fi-palvelu on tarkoitettu kaikille merestä kiinnostuneille, ja se tarjoaa tietoa myös meriasioiden parissa toimiville eri ammattiryhmille. elokuuta. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet kesäksi. Yhtenä osana on kehitetty datapalvelut Meriaineistot. päivän rungon muodostavat alueelliset tapahtumat, joissa kalastusta esitellään monipuolisesti paikalliset erityispiirteet huomioiden. Aiheesta lisää https://ahven.net/kalastus/kalastuspaiva/ Itämeri.fi sivusto on avautunut Suomalaiseen meritietoon pääsee nyt käsiksi yhdestä verkko-osoitteesta. eli samalla viikolla kuin Valtakunnallinen kalastuspäivä. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään tänä vuonna keskiviikkona 26. Päivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. M AT S W ES TE RB O M JA AN N IC A LÅ N G N AB BA , M ET SÄ H AL LI TU S KALABONGAUSKISA SIIRTYI ELOKUULLE Myös Koululuokkien välinen Kalabongauskisa siirtyi. Palvelun eri osioissa voi tutustua muun muassa Itämeren luontoon ja sen muutoksiin. Itämeri.fi-sivuston alle on koottu useiden suomalaisten laitosten tuottama tieto palvelemaan kaikkia merestä kiinnostuneita. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET KALASTUSPÄIVÄ SIIRTYI ELOKUULLE Koronavirusepidemiasta johtuen kevääksi suunniteltu Valtakunnallinen kalastuspäivä jouduttiin siirtämään syksyyn. Lisäksi osallistuneiden luokkien kesken arvotaan kalastusvälineitä.. fi ja Merihavainnot.fi, joiden kautta suurin osa eri laitoksista tuotetuista merellisistä paikkatietoja tutkimusaineistoista on avoimesti käytettävissä
Itäisimpiä havaintoasemia lukuun ottamatta Suomenlahden vesimassa oli tammikuun lopulla Hangon tasalle asti sekoittunut paikoin jopa 100 metrin syvyyteen asti. Säätiön mukaan Pro Kala on vuosien ajan vienyt toiminnanjohtaja Katriina Partasen johdolla kotimaiseen kalaan liittyvää myönteistä mielikuvaa ja viestiä eteenpäin. Pesimäolot ovat olleet erityisesti tänä vuonna vaikeat heikon lumija jäätilanteen vuoksi. Maaja metsätalousministeriö on perustanut laajapohjaisen työryhmän pohjustamaan saimaannorpan suojelemiseksi tarvittavien vuonna 2021 voimaan tulevien kalastussääntöjen valmistelua. Yhdistyksen ansiosta kalatietous ja kalojen käsittelytaidot ovat uineet kotitalouksiin, oppilaitoksiin, tukkuja vähittäiskauppoihin sekä ammattikeittiöihin. Kielto ei koske muikkuverkkoja. Työn yhteydessä järjestetään alueelliset keskusteluja kuulemistilaisuudet saimaannorpan esiintymisalueella Punkaharjulla, Puumalassa, Rantasalmella, Rääkkylässä ja Taipalsaaressa. Sekoittuminen oli keskimääräiseen ajankohdan tilanteeseen verrattuna harvinaisen voimakasta. LUONNONKALA PALKITTIIN Vuoden lähiruokateko -palkinto on myönnetty Pielisen Kalalle heidän alkuvuonna lanseeraamastaan Luonnonkala-säilykkeestä ja pitkäjänteisestä työstään suomalaisen luonnonkalan käytön edistämiseksi. 6. Kiellon avulla suojellaan kuutteja verkkokuolemilta ja edistetään norppakannan kasvua. Kuutille aiheutuvat häiriöt korostuvat vähälumisina ja lauhoina talvina. PI EL IS EN KA LA. Lisöksi Pro Kala on ansiokkaasti verkottanut kalastajia, kalankasvattajia ja alan yrityksiä. PRO KALA RY PALKITTIIN Pro Kala ry palkittiin Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen 2 800 euron suuruisilla ruokakulttuuripalkinnoilla huhtikuussa. Pielisen Kala voitti myös yleisöäänestyksen, joka oli käynnissä tapahtuman nettisivuilla maalis-huhtikuussa. SAIMAANNORPPAA TURVAAVA VERKKOKALASTUSKIELTO VOIMASSA Saimaannorpan poikasten keskeisillä elinalueilla on verkkokalastus kiellettyä 15. Nykyiset kalastusrajoitukset ovat voimassa ensi kevääseen saakka. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET Suomen ympäristökeskuksen mukaan merentutkimusalus Arandan talviseurantamatkalla tammi–helmikuun vaihteessa todettiin merkittäviä muutoksia Suomenlahden tilassa. Tilaisuuksien järjestelyistä vastaavat maakuntien liitot, ja ne ovat kaikille avoimia. Tilaisuudet oli tarkoitus järjestää toukokuussa, mutta ne siirtyvät elokuulle koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi. – 30. 4. 2 000 euron arvoisen palkinnon lahjoittaa Suomen Messusäätiö, ja se luovutetaan Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa elokuussa. Tämä ilmeni kaikissa mitatuissa vedenlaadun ominaisuuksissa: lämpötilassa, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja ravinteiden pitoisuuksissa
10 • Suomen Kalastuslehti 3 Jyväskylän yliopiston kyselytutkimuksessa Järvi-Suomen alueen osakaskuntalaiset ja vapaa-ajankalastajat toivoivat tehokkaampaa vapaa-ajankalastuksen säätelyä kalakantojen hoidon tueksi.
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Toiveissa tehokkaampaa vapaa-ajankalastuksen säätelyä TEKSTI KARI MUJE, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Taimenen luonnonkierron vahvistamisen ja järvilohen luonnonkierron palauttamisen kannalta kalastajien 10 20 30 40 50 60 ei tarvetta tärkeimmät, 200 m tunnetut, 200500 m em. Toinen tärkeä tulos on eri kohderyhmien näkemysten samankaltaisuus. Edellä mainitut toimet ovat myös kustannustehokkaita, eivätkä edellytä merkittävää valvonnan lisäystä. Kehittyneet lupajärjestelmät näyttävät nyt vastanneen vapaa-ajankalastajien tarpeisiin ja heidän, myös osakkaiden, kiinnostus kohdistuu selvästi kalakantojen laatuun ja sen kohentamiseen säätelyn keinoin. Toisaalta toiminnan keskittyminen muutamille aktiiveille on johtanut tutkimustiedon ja osakkaiden laajan enemmistön näkemysten heikkoon välittymiseen päätöksentekoon. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V apaa-ajankalastuksen säätely on osakaskuntien tärkeimpiä toimintoja. Saimaan kohdealueilla kalastajien suhtautuminen oli samanlaista kuin muualla huolimatta alkukesän verkkokalastussäätelystä norpan suojelemiseksi. Kyselyn kohteena olivat osakaskuntien puheenjohtajat, osakkaat ja kalastusseurojen jäsenet. Tutkimuksen päätulos oli, että aktiiviset vapaa-ajankalastajat ja paikallistason päätöksentekijät ymmärtävät hyvin kalakantojen heikon tilan ja ovat valmiita kalastuksensäätelyn tehostamiseen. Verkkojen solmuvälirajoituksen laajentaminen, vaelluksen ja lisääntymisen kannalta kriittisten alueiden rauhoitus, välineiden määrärajoitukset ja saaliin alamittarajoitusten nosto nykyisestä sopivat kaikille kohderyhmille. Jos normiohjaus tukee kalastajien näkemyksiä, on normeja helppo noudattaa. Jyväskylän yliopistossa selvitettiin kyselytutkimuksella, miten Järvi-Suomen eri vapaa-ajankalastajaryhmät suhtautuvat nykyisiin lohikalakantojen hoitotoimenpiteisiin ja kalastuksen ohjaukseen sekä millaisia alueellisia eroja on vaeltavien lohikalakantojen säätelyssä. Vastaajien yksimielisyys yllätti Kohteina olleiden kalastusalueiden välillä ei ollut merkittäviä eroja suhtautumisessa keskeisiin kysymyksiin kalakantojen hoidossa ja kalastuksen säätelyssä. Paikallisja aluetasolla tämä johtuu yleisesti tutkimusja seurantatiedon niukkuudesta ja hyödyntämisen ongelmista. Osakaskuntien avulla säätelyssä korostuu paikallisten olosuhteiden tuntemus. Ne ovat konkreettisia ja kalastuksen hallintojärjestelmän kannalta hyvin toteuttamiskelpoisia toimia, joita normiohjauksessa ei ole toteutettu riittävästi. Viime aikoina toteutetut väljät ja laaja-alaiset lupamallit (kalastusalueluvat, onkimisen ja pilkkimisen vapautus, läänikohtainen viehelupa sekä kalastonhoitomaksu, jolla vapautettiin yhdellä vavalla kalastus) palvelevat ilmeisen riittävästi vapaa-ajankalastajia, joiden kiinnostus kohdistuu yhä selvemmin kalavesien laatuun. Tulokset edustavat siten kattavasti Järvi-Suomen suurten järvien ja reittivesien tilannetta. Vastaajien asenteet kalakantojen hoitoon ja kalastuksen säätelyyn olivat yllättävän suojelumyönteisiä taustoista riippumatta. Uhanalaisten kalakantojen hoidon kannalta tulokset ovat rohkaisevia. + salmet, 200-500 m Va st aa jie n nä ke m ys (% ) pj:t osakkaat kalastusseurojen jäsenet Vastaajien näkemykset rauhoitusalueiden tarpeesta taimenen tärkeimmille lisääntymisalueille (säde 200 metriä), tunnetuille lisääntymisalueille (säde 200-500 metriä) sekä edellä mainittujen lisäksi järvien kapeisiin salmiin (säde 200-500 metriä).. Huolta erityisesti vaelluskaloista Lajit, joiden saalisosuuden kasvua eniten toivottiin, olivat taimen, järvilohi ja kuha, ja taimenen osalta vastaajat suosivat selvästi enemmän villiä kantaa
Säätelyn voimistuminen myös lisäisi lohikalaistutusten tuottoa ja vähentäisi niiden tarvetta. Kirjoitin Suomen kalastuslehdessä 7/1995 maaltamuuton ja osakasrakenteen muutoksen kalastuskunnille aiheuttamista ongelmista. The box shows responses between lower and higher quartile with the median. Suomen Kalastuslehti 3 • 13 näkemykset ovat rohkaisevia: Nykyistä vahvempiin luonnonkantoihin perustuva kalastus kiinnostaa, ja tietoisuus luonnonkantojen vahvistamisen vaatimista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista kalastukseen on hyvällä tasolla. Picture 4. Näkemykset ovat yhtenäistyneet Kalastuksen säätely oli kohdealueilla melko yhdenmukaista, mutta kalastajien näkemyksien mukaan kalakantojen tila huomioiden varsin kevyttä. Kalastuksen säätelyn päivitys vastaamaan paremmin kalastajien näkemyksiä merkitsisi villien vaelluskalakantojen hoidon ja elvytyksen huomattavaa tehostumista. Säätely myös helpottaisi villien syönnösvaelluksen tehneiden sukukypsien emotaimenten pyydystämistä viljelykantojen uudistamiseksi, mikä ei ole juuri onnistunut viimeiseen 40 vuoteen kalojen vähyyden takia. Tuloksen perusteella voi myös arvella, että osakaskunnat ja vapaa-ajankalastajat suhtautuvat edelleen varsin myönteisesti virtavesikunnostukseen ja vaellusesteiden poistoon. Muutamassa vuodessa saalisyksilöiden keskikoon kasvu parantaisi kalastuskohteiden houkuttelevuutta ja lisäisi todennäköisesti lupatuloja ja hoidon resursseja. Tutkimus ”Kestävyyttä tukevat hallintokäytännöt – vapaa-ajankalastajien näkemyksiä Järvi-Suomen taimenja järvilohikantojen hoidosta ja kalastuksen säätelystä” (Muje, K., Veistämö, T., Rautiainen, T. Vastaajat näkivät vapaa-ajankalastuksen olevan yksi merkittävä syy vaelluskalakantojen heikkoon tilaan ja hyväksyvät voimakkaamman kalastuksen säätelyn sekä voivat lisätä itsesäätelyä. Suhtautuminen välinesäätelyyn kohdealueittain, kaikki vastaajat/alue yhdessä. number of hooks in a lure” and “Max. Attitudes on gear-restrictions by target area, all respondents. Kuvassa on yhdistetty kysymykset ”Kalastajakohtainen enimmäismäärä verkoille”, ”Kielletty solmuvälialue”, ”Koukkumäärä vieheeseen” ja ”Uistelun vapamäärä”. number of rods in trolling”.. Näin ollen esimerkiksi Etelä-Päijänteen vastaajista 25 % on 4-10 pisteen välissä, 50 % on 10-14 pisteen välissä ja eniten pisteitä saanut neljännes on 14-19 pisteen välissä. The medium level of the opinion-rate is 9 (equals to mildly positive attitude) shown in red. Summamuuttuja sisältää kysymykset ”Kalastajakohtainen enimmäismäärä verkoille”, ”Kielletty solmuvälialue”, ”Koukkumäärä vieheeseen” ja ”Uistelun vapamäärä” yhdistettynä. The sum variable includes the questions “Total amount for gill-nets per fisher”, “Restricted gill-net sizes” “Max. Laatikon keskellä oleva viiva kuvastaa mediaania, eli keskimmäistä arvoa. Laatikko kuvaa näkemysten sijoittumista alaja yläkvartiilin välille (50 %). Line segments show the highest and lowest 25%. Pisteytysten keskitaso (vastaa lievän positiivista suhtautumista välinesäätelyyn) on 9, joka on kuvattu punaisella viivalla. Säätely pienentäisi kalastuksen aiheuttamaa poistumaa, vahvistaisi luontaisia kutukantoja, lisäisi syönnösvaeltajien määrää ja tukisi lajien perimän monimuotoisuutta. Rajoitukset hyväksytään koska ne ovat muutoksen edellytys. ja Syrjänen, J.) on luettavissa osoitteessa: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/ view/70142 Vastaajien suhtautuminen välinesäätelyyn kohdealueittain. Suomessa vapaa-ajankalastajat vaikuttavat kestävyyteen ratkaisevasti omilla valinnoillaan. Kuva 4. Pisteytysten keskitaso (arvo 9), joka vastaa lievän positiivista suhtautumista välinesäätelyyn, on kuvattu punaisella viivalla. Laatikon alapuolella (janan päässä) oleva poikkiviiva kuvastaa minimiä ja laatikon yllä oleva viiva maksimia. Etelä-Suomen vaelluskalakannat ovat kärsineet suuresta kalastuskuolevuudesta vuosikymmenten ajan. Kalastajien näkemyksiä nykyistä paremmin huomioivalla säätelyllä voidaan merkittävästi tukea uhanalaisten lajien luonnonkiertoa ja samalla vahvistaa kalatalouden kestävyyttä laaja-alaisesti. Nykytilanteessa kalastajien valmius tiukempaan säätelyyn jättää osakaskuntaja kalatalousaluetason ohjaukselle huomattavasti tehostamisen varaa. Monet niistä ovat säilyneet, mutta osakaskuntien aktiivien ja muiden vapaa-ajankalastajien näkemykset kalastuksen säätelyn tehostamisesta ovat nykyään varsin yhteneviä
14 • Suomen Kalastuslehti 3 Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvoja Timo Liljendal (vas.) keskustelemassa pilkillä olevan asiakkaan kanssa Sipoonlahdella.
Kalastuksenvalvojan kohtaamiset Internet-pohjainen kaikille avoin webropol-kysely rajasi vastaajakunnaksi luonnollisesti netin käyttäjät. Sadasta vastaajasta 34 oli kohdannut kalastuksenvalvojan vuoden 2018 aikana. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 K alatalouden Keskusliitto keräsi loppuvuodesta 2019 kalastuksenvalvojien asiakkailta asiakaspalautetta. Utelimme vastaajilta kohtaamistilanteen puitteita. Voisi arvioida, että vastaajat olivat aktiivisia kalastuksenharrastajia ja monet heistä olivat viihtyneet kalastuskohteissa, joissa on paljon valvontaa. Haluttiin päästä jyvälle, mitä kalastajat kalastuksenvalvojista ajattelevat, onko käytös asiallista, onko valvonta ammattitaitoista. Perehdyttämiseen on kuulunut lyhyt koulutus. Vastaajista selkeä enemmistö oli kotoisin Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Sitä kysyttiin asiakkailta. Huomautettavaa tai seuraamuksia kalastuksessa. Vastaajista valtaosa, yli 70 %, kalasti vapavälineillä joko rannalta tai veneestä. Nämä noin neljä tuhatta urheaa miestä ja naista ovat suorittaneet ELY-keskuksen kalastuksenvalvonnan kokeen. Kalastuksenvalvonnan asiantuntevuus Kalastuksenvalvonnan päävastuu on osakaskuntien ja kalatalousalueiden valtuuttamilla kalastuksenvalvojilla. Heistä 12 oli kohdannut kalastuksenvalvojan kerran, 13 kahdesti, yksi kolme kertaa ja useammin kuin kolme kertaa kalastuksenvalvojan oli kohdannut kahdeksan kalastajaa. Metsähallituksen erätarkastajia ja valvojia oli tavannut noin viidesosa vastaajista. Valvontaviranomaisten kohtaamiset ovat selkeästi vähemmistönä. Kahdessa kolmasosassa kohtaamisista kalastuksenvalvojan toimeksiantajana oli ollut osakaskunta tai kalastusalue. Asiakaspalautteen antajan vastauksen sisältöön voi vaikuttaa, oliko kalastusasiat tarkastustilanteessa kunKalastuksenvalvonta on laadukasta Kalatalouden Keskusliiton kyselyn mukaan kalastuksenvalvonnan asiakkaat eli kalastajat antavat valvonnalle hyvän arvosanan, mutta haluavat, että valvontaa olisi nykyistä enemmän. Yli kahdeksan keskiarvot asiakaspalvelutilanteissa kertovat toiminnan laadukkuudesta. Yksittäisiä kohtaamisia oli ollut niin poliisin kuin merivartioiden kanssa. Kalastuksenvalvonnan ystävällisyys Kalastuksenvalvonta on asiakaspalvelutyötä, joten mukavan luontoharrastuksen parissa aikaansa viettävän tunnelmaa ei saa pilata tarkastuksen yhteydessä. Havaittiin, että aktiivikalastuksen harrastajat, jotka olivat kohdanneet kalatalousalueiden ja osakaskuntien kalastuksenvalvojia olivat olleet kohtaamisiin tyytyväisiä. TEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Voiko kalastuksenvalvonta näistä lähtökohdista olla asiantuntevaa. Kysyttiin siis, oliko kohtaamasi kalastuksenvalvonta ystävällistä. Vastaus annettiin jälleen liukukytkintä siirtämällä, eikä en tarvinnut olla kokonaisluku. Vastaus annettiin liukukytkintä siirtämällä, eikä en tarvinnut olla kokonaisluku. Kyselyyn saatiin yhteensä 100 vastausta. Kysyimme, millaista kalastusta olit harjoittamassa, kun kohtasit kalastuksenvalvojan. Asiakkaiden arvio kympin asteikolla antaa tuloksen 8,7. Asiantuntevuudessakin päästiin yli kahdeksan keskiarvoon, tarkalleen luku oli 8,2
(Sen voi tietää, jos valvoja on jättänyt viestimerkin pyydykseen)”. Yli kahdeksan keskiarvot asiakaspalvelutilanteissa kertovat toiminnan laadukkuudesta. nossa. Aktiivikalastuksen harrastajat olivat kohdanneet kalatalousalueiden ja osakaskuntien kalastuksenvalvojia ja olleet kohtaamisiin kaikin puolin tyytyväisiä. 5 10 15 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Va st aa jie n lu ku m ää rä Kalastuksenvalvonnan asiantuntevuus Oliko kalastuksenvalvonta asiantuntevaa?. Yhden vastaajan mielestä ”kalastuksen valvonnassa on menty Suomessa liiallisuuksiin, ja kyse taitaakin nykyisin olla lähinnä valvonnan ja rahastuksen ilosta” Yhteenveto Vaikka kysely oli melko suppea, oli se anniltaan mielenkiintoinen. Kalastuksenvalvonnan merkittävän lisäämisen vaateet eivät yllättäneet, ne ovat toistuneet monissa yhteyksissä vuosikausia. Mutta se miten lisäämisen temppu tehdään rahoituksen näivettyessä, on kuten tavataan kauniisti sanoa, haasteellista. Tarkastetut pyydykset Verkoilla, katiskoilla, rapumerroilla ja vastaavilla tapahtuvaa pyyntiä valvontaan siinä missä aktiivikalastajia. Kalatalouden Keskusliiton kysely oli osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamaa hanketta. Kalastuksenvalvontaa on ohjeistettu jättämään toiminnastaan viestimerkkejä, tekemään valvonta näkyväksi. 28 ei ollut havaintoa mahdollisesta tarkastuksesta. Heistä 35 toivoi, eri sanamuodoin mutta painokkaasti, lisää kalastuksenvalvontaa. Siksi kysyimme, oliko kalastuksessasi jotain huomautettavaa. Muutama palautteenantaja epäili valvojan osaamista. Suorasanaisen palautteen antajia sadan vastaajan joukossa Kalastuksenvalvonnan asiantuntevuus sai kalastajilta keskiarvoksi 8,2. Vain kaksi vastaajaa oli havainnut, että pyydyksiä oli tarkastettu. Noin kymmenesosalla tarkastetuista oli ollut kalastuksessa jotain huomautettavaa. Vastauksia tähän kysymykseen saatiin 65. Aiheesta tehtiin kysymys: ”Vaikka et kohdannut kalastuksenvalvontaa, oliko kalastuksenvalvonta tarkastanut pyydyksesi. 35 kalastajaa vastasi, etteivät harrasta pyydyskalastusta. Kalastuksenvalvojista oli mainintoja tyyliin ”hyvä tyyppi, antoi vihjeitä hyvistä paikoista ja jutteli mukavia”. Lisäpalautteessa toivottiin lisää valvontaa Monet vastaajista eivät olleet kohdanneet kalastuksenvalvojaa vuonna 2018, eivätkä muulloinkaan. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 oli 61 henkilöä. Kalastaja ei välttämättä kohtaa kalastuksenvalvojaa lainkaan ja saattaa jäädä tietämättömäksi, että satimella on käyty. Seisovia pyydyksiä käyttävät kalastajat loistivat valitettavasti poissaolollaan. Asiat olivat olleet merkittäviltä osin kunnossa, kuten ne pääsääntöisesti ovat osoittautuneet olevan
Lähde Metsähallitus. Rikkeiden määrä kaikista tarkastuksista oli 859 kappaletta eli rikkeiden prosentuaalinen osuus 9,9 % nousi hieman edellisvuodesta. Metsästyksen osuus rikkeiden kokonaismäärästä oli 11,9 %, maastoliikenteen 20,1 % ja luonnonsuojelurikkeitä 4,8 %. TA PI O G U ST AF SS O N SH U TT ER ST O CK KALAT NUMEROINA Rikkeiden osuus prosentteina kalastukseen liittyvistä tarkastuksista vuosina 2010 – 2019. 7,9 10,3 7,4 7,9 15,2 19 15,5 15,9 18,9 16,2 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Ri kk ee t % Kalastajien rikkeet. Rikkeitä todettiin 432. Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Runsas 16 % kalastajista rikkoi lakia Metsähallituksen erävalvonta teki vuonna 2019 yhteensä 8 683 tarkastusta. Kalastusoikeuden omistajan lupa puuttui 138:ssa tapauksessa. Valtaosa rikkeistä koski puutteita pyydysten merkinnöissä ja kalastonhoitomaksun laiminlyöntiä. Yli puolet eli 50,3 % kaikista rikkeistä, liittyi kalastukseen. Kalastuksen osalta tilanne hiukan parani edellisvuoteen verrattuna. Kalastukseen liittyviä tarkastuksia tehtiin 2 674 kappaletta (edellisvuosi 2 104 kpl) ja 83,8 %:ssa (+2,7 %) tarkastuksista asiat olivat kunnossa
Kalastusalueiden myymien yhtenäislupien tulot laskivat 10?– 57 prosenttia. Edullisemman hinnan lisäksi yhdellä vavalla voi kalastaa aiempaa laajemmalla alueella eli koko maassa erityiskohteita lukuun ottamatta. Pirkanmaan lupamyyntiselvitys Osin edellä kerrotuista syistä johtuen Pirkanmaan kalastusalueiden toimintamäärärahat laskivat vuosina 2014?– 2017 keskimäärin 23 prosenttia. Kalastuslain muuttuessa vuonna 2016, muuttui samalla valtion kalastuslupajärjestelmä. Selvityksen kuudella kalastusalueella toimintamäärärahoista, omistajakorvauksista ja lupamyynnistä koostuneet tulovirrat olivat 170?000 euroa pienemmät lakimuutoksen jälkeisinä vuosina 2016???2017 verrattuna lakiuudistusta edeltävään 2-vuotisjaksoon (2014???2015). Kaikkiaan lupamyyntien tuotot putosivat kuudella kalastusalueella 69?000 eurosta 53?000 euroon eli peräti 23 prosenttia. Monelle Pirkanmaan kalastajalle yksi aikaisempaa edullisempi lupa tuntui riittävän. Vaikka kalastonhoitomaksua korotettiin 45 euroon vuonna 2018, korvaukset eivät ole nousseet entiselle tasolleen. Aiempaa useampi kertoi siirtyneensä uistelemaan vain yhdellä vavalla tai aloitti kokonaan uuden kalastustavan, kuten jigikalastuksen yhdellä vavalla. Paikallisen lupamyynnin kehitys oli paikoin vielä kurjempaa. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 U uden kalastuslain myötä 18?– 64-vuotiaiden yhdellä vavalla kalastavien lupajärjestelmä yksinkertaistui, kalastusmaksut pienenivät ja lupa-alue laajeni koko maan kattavaksi. Erityisen suuri omistajakorvausten romahdus oli vuonna 2016. Kahden eri selvityksen mukaan muutos vaikutti paikallisten kalastuslupien myyntiin ja paikalliseen toimintaan jääviin tuloihin. Euromääräisesti mitattuna summa oli 2?000?– 4?000 euroa aluetta kohden. Kalastonhoitomaksujen vuotuiset kertymät (8,9 miljoonaa euroa vuonna 2019) ovat olleet selvästi pienempiä kuin mitä kalastuslakia valmisteltaessa kaavailtiin. Kalastuksenhoitomaksu (24 €) ja läänikohtainen viehekortti (31 €) yhdistettiin yhdeksi kalastonhoitomaksuksi (39 €). Käytännössä valtion maksujärjestelmän aiheuttamaa lupatulojen pudotusta paikattiin nostamalla vetouistelun lupamaksuja. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Paikallisen lupamyynnin romahdus. Tämän yhtälön seurauksena monet kalastusalueet korottivat vuonna 2018 yhtenäislupien hintoja. Vastaavana ajanjaksona omistajakorvaukset laskivat keskimäärin 17 prosenttia. Valmisteluissa esillä olleesta 12,5?– 13 miljoonaan euron vuotuisesta tavoiteja kertymätasosta on jääty merkittävästi, mikä johtuu suurelta osin 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden vapauttamisesta maksusta
ja Kolari I. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 68. Kalastusalueiden kohdalla paikallisten lupien myynnin laskua oli havaittu yhtä aluetta lukuun ottamatta. Selitys on verkkokalastuksen väheneminen. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 yhtenäislupa-alueet ovat vähentäneet osakaskuntien paikallisten lupien kysyntää. Monilla alueilla uistelu on vähentynyt ja näin ollen useamman vavan ja laajemman vesialueen kattavan yhtenäisluvan tarve on laskenut. Hyvin harvoilla alueilla lupamyynnin tulot olivat kasvaneet. Pirkanmaan Kalatalouskeskus sai Pohjois-Savon ELY-keskukselta rahoitusta kyselylleen kalastonhoitomaksuvaroista. Ilahduttava oli, että yhä useampi osaskunta myy kalastuslupia netissä. 2019. Kalatalouden Keskusliiton kysely oli osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla rahoittamaa hanketta. Keskusliiton lupamyyntiselvitys Kalatalouden Keskusliitto lähetti alkuvuodesta 2019 jäsenjärjestöjensä toimihenkilöille kyselyn kalastusalueiden ja osakaskuntien myymien kalastuslupien määrän mahdollisesta vähenemisestä vuonna 2018. Näissä tapauksissa kasvu johtui luvan hinnan korottamisesta. Nettikaupan osuuden oli havaittu kasvavan osakaskuntien kokonaislupamyynnissä. Osakaskuntien myymien lupien myynti on useimmilla alueille hiipunut pikkuhiljaa ja tasaisesti. 7 000 8 000 9 000 10 000 11 000 12 000 13 000 14 000 15 000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 llaakkiim muuuuttooss vvuuoossiilluuppaa 5500 vvuuoossiilluuppaa 3355. Nettikauppa kun on auki 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Lähde: Pirkanmaan kalatalouskeskus. Myös kalastusalueiden laajemmat Pirkkalan kalastusalueen yhtenäisluvan bruttomyynti (alv %) ennen ja jälkeen vuoden 2016 kalastuslain muutosta. Lisäksi näytti, että laskua oli ollut useampi vuosi, mutta erityisen voimakas ja näkyvä lasku oli vuoden 2016 lakiuudistuksen yhteydessä. Aiheesta lisää: Möttönen J. Selvitys valtakunnallisen kalastuslupajärjestelmän uudistamisen vaikutuksista paikalliseen luvanmyyntiin ja kalatalousyhteisöjen talouteen Pirkanmaalla. Vanhat verkkokalastajat kuolevat pois, eikä uusi sukupolvi enää harrasta verkkokalastusta. Syyksi tarjottiin useammassa tapauksessa Pirkanmaan kyselystä tuttua aiempaa edullisempaa ja kattavampaa kalastonhoitomaksua sekä muutosta kalastustavoissa. Tähän kannattaa varmasti jokaisen osakaskunnan panostaa
Suhteellisesti voimakkainta lämpeneminen on talvella. I tämerellä ilmastonmuutoksen suuntaa, voimaa ja vaikutuksia tutkitaan parhaillaan kiivaasti. Nämä muutokset vaikuttavat edelleen Itämeren ekosysteemiin, eliöihin ja eliöyhteisöihin. Ilmastonmuutoksen voittajaja häviäjälajit Itämeren kalastossa on odotettavissa muutoksia. Talviaikainen sademäärä ja jokivesien valuman mukana tuleva ravinnekuormitus Itämereen kasvavat, mikä pahentaa rannikon rehevöitymistilannetta, heikentää pohjan hapettomuutta sekä alenTEKSTI MERI KALLASVUO, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO taa meriveden suolapitoisuutta. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Kalasto ja kalastus muuttuvat Ilmastonmuutos on ollut kiihtyvällä tahdilla esillä mediassa. Tiedetään, että ilmastonmuutoksen myötä ilman ja meriveden lämpötila nousee. Kau. Erityisesti mereiset ja kylmän veden kalalajit kuten siika, harjus, lohi, taimen, made ja kilohaili taantuvat, kun taas rehevistä olosuhteista hyötyvät makean veden lajit kuten kuha, ahven ja särkikalat runsastuvat. Talvien leudontumisen myötä Itämeren jääpeite vähenee ja jääpeiteaika lyhenee. Ilmastonmuutoksen seurauksena myös meriympäristö, kalasto ja kalastuksen harjoittaminen muuttuvat