Mainostaja! KUHAN POIKASIA Kevään ja alkukesän toimituksiin jatkokasvatettuja kuhan poikasia Koot: 12 – 20 cm Myös 200 – 400 gr:n kokoa esimerkiksi hoitokalastuskohteisiin Toimitukset: huhti-kesäkuun aikana Tiedustelut ja tilaukset: toimisto@savontaimen.fi Puhelin: 020 7121 280 Savon Taimen Oy / Savo Lax Oy Äijäniementie 9 Rautalampi KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Käytä tila hyväksesi ja tavoita vesialueiden päättäjät. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net SUOMEN KALASTUSLEHTI Hinta: 48,00 € (kestotilaus). 2 • Suomen Kalastuslehti 3 TAVOITA PÄÄTTÄJÄT! Tämä ilmoitustila maksaa vain 100 € + alv
Henrik Kettunen. Suomen Kalastuslehti 3 • 3 Sisältö 10 Taimenen jännittävä kevättarkkailu 14 Puroyliaktiivi 18 Saaristomeren luonnonvaraiset taimenkannat 20 Paikkatietoa käyttöja hoitosuunnitelmiin 24 Kalatalous kasvussa Kaskisissa 26 Saalisilmoitus kännykällä 28 Muikkua yksin nuottaamalla 30 Kuhan alamittasäätelystä Saaristomerellä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 14 24 TA PI O G U ST AF SS O N M AR IN A N YQ VI ST VA KI O PA LS TA T H EI D I M O IS IO KANNEN KUVA Kudulle nouseva taimen
Uuden kalastuslain mukaiset kalastuksenvalvojan viestimerkit selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Valvojan viestimerkit Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € (100 kpl/väri). KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Vaalitenteissä poliittiset satraapit väittelivät pitkin kevättä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä eri ruokavalioista, niiden edistämisestä tai vähentämisestä. Odotettavissa oleva veden lämpeneminen, makeutuminen (meressä) ja ravinnemäärien kasvu suosivat särkikaloja, ahventa, kuhaa ja silakkaa. Häviäjien joukkoon kuuluvat puolestaan monet lohikalat: siika, lohi, taimen ja harjus. Kalastuslehden ilmestyessä on eduskuntavaaleista pian kolme viikkoa ja jos ennusmerkit paikkansa pitivät, niin hallituksen muodostaminen on vielä kovan väännön takana. Vaalikeskusteluissa olisi ollut tuhannen taalan paikka saada julkisuutta kotimaiselle, ympäristöja ilmastoystävälliselle vaihtoehdolle kalalle. Vesa Karttunen. Vesilakia toivotaan avattavaksi nykyisten nollavelvoitteiden poistamiseksi. Suomenkin kansainväliseen kauppaan vaikuttavan Brexitin toinen määräpäivä on myös ohitettu. Kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnittelun menestyksekäs läpivienti on koko kalastuslain soveltamisen kannalta tärkeää. Omaa toimialaamme moitittiin kalafoorumissa näkymättömyydestä. HALLITUSOHJELMAAN TARJOLLA olevista aiheista löytyy toivottavasti useita koko kalataloustoimialaa yhdistäviä asioita. Toivottavasti ainakin hallitusohjelmaan saadaan tavoitteeksi kotimaisen kestävän elinkeinokalatalouden edistäminen puoluepohjasta riippumatta. Kalatiestrategian toteutukseen tavalla tai toisella soisi löytyvän merkittävää rahoitusta myös jatkossa. Yleiskalastusoikeuksien muutosesitykset saavat puolestaan aivan varmasti lihavan riidan aikaiseksi. Seminaarin ehkä kiintoisin keskustelu käytiin kuitenkin lähestyvien vaalien innoittamana ruokavalioista. PÄÄKIRJOITUS Vesilakia toivotaan avattavaksi nykyisten nollavelvoitteiden poistamiseksi.” POLIITTISESTI HARVINAISEN vilkas kevät on pitkällä. Perustuslaista johtuvia esteitä tälle ei pitäisi oikeusministeriön selvityksen mukaan löytyä. Kun toukokuun lopussa pidetään vielä EU-parlamenttivaalit, niin tiedossa alkaa olla lähivuosien tekijät ja vaikuttaminen keskittyy tekemisen sisältöön. PRO KALAN järjestämässä kalafoorumissa maaliskuun lopussa teemana oli ilmastonmuutoksen vaikutus kalatoimialaan. Suomen Kalastuslehti 3 • 5 Kaikki muuttui vai muuttuiko mikään
Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Kalaverkosta tehdyn sangon hiilijalanjälki on jopa 95 % pienempi kuin neitseellisestä öljystä tehdyn sangon. Yle 4.4.2019 O RT H EX Kalastusrikkeet kasvussa Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8?000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Viehekalastuksen kausilupa hankitaan Metsähallitukselta, ja lupa koskee kotikunnan valtion vesiä, jotka ovat lohen ja taimenen nousualueita. Kasvu johtuu lähinnä lisääntyneestä valvonnasta Saimaalla ja puutteista pyydysten merkinnöissä. 6 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET PAIKALLISET SAAVAT KAUSILUVAN LAPISSA Eduskunta on hyväksynyt kalastuslakiin muutoksia. Kuntalaiset voivat jatkossa ostaa omakustanteisen kausiluvan jokikohteille Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Kalastusverkoista tehdyn granulaatin eli muovirakeen ansiosta muoviteollisuus voi vähentää neitseellisen öljyn käyttöä. Tanskalainen Plastix kerää mereen unohdettuja verkkoja. KALASTUSVERKOT ÄMPÄREIKSI Suomalainen Orthex valmistaa kalaverkoista sankoja. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua. Puhdistamisen jälkeen verkoista valmistetaan teollisesti muoviraetta, jota hyödynnetään muun muassa Lohjalla sijaitsevassa Orthexin tehtaalla. Vuonna 2010 kalastusrikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia. TA PI O G U ST AF SS O N
Nyhtösilakassa on tallessa kaikki kalan hyvät ominaisuudet. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.. TA PI O G U ST AF SS O N TORNIONJOEN KALASTUSMÄÄRÄYKSET Maaja metsätalousministeriö ja Ruotsin merija vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastusmääräyksistä 1.6.2019 alkaen. Tapahtumista tarkemmin www.ahven.net. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. VTT:n tutkijat kertovat, että kotimaiseen kestävästi kalastettuun silakkaan perustuvat tuotteet sopivat erityisen hyvin kuluttajille, jotka kantavat huolta maailman merien ylikalastuksesta. Kotimaiset ja vastuullisesti tuotetut ja pyydetyt raaka-aineet ovat tiedostavien asiakkaiden valintoja. Kalastuksenvalvonnan koulutusja koetilaisuus Rovaniemellä 6.5. ja Tamperella 23.5. Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Kalastuksenvalvojien jatkokoulutuspäivät Joensuussa 7.5. Teollisessa valmistuksessa silakkaa ei tarvitse perata. Ruskeaan nyhtösilakkanauhaan piiloutuvat sisäelimet, ruodot ja suomut. Suomen Kalastuslehti 3 • 7 LYHYET NYHTÖSILAKKA UUSIN TRENDITUOTE Espoossa sijaitsee VTT:n laboratorio, jossa kehitetään kalatalouden uusinta tuotetta, nyhtösilakkaa, jonka valmistuksessa hyödynnetään koko kala
Tuonnin kokonaismäärästä 59 prosenttia (69 miljoonaa kiloa) tuli Norjasta. Eniten tuotiin ihmisravinnoksi tuoretta kokonaista merilohta (47 miljoonaa kiloa), josta meni sellaisenaan vientiin 23 miljoonaa kiloa. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (315 miljoonaa euroa), Ruotsi (68 miljoonaa euroa), Tanska (27 miljoonaa euroa) ja Viro (22 miljoonaa euroa). Tuoreeltaan vientihyväksyntä myönnettiin Kuusisen Kala Oy:lle (Loviisa), Heimon Kala Oy:lle (Renko) ja Ab Chipsters Food Oy:lle (Kerava). Tapahtuma oli maksuton ja tullaan järjestämään uudelleen ensi vuonna. Tuonnin arvo, 522 miljoonaa euroa, kasvoi 11 miljoonaa euroa. huhtikuuta järjestämät Kansalliset kalatutkimuspäivät kokosivat yhteen kalatutkijat ja kalatiedosta kiinnostuneet kuulemaan uusia tutkimustuloksia sekä keskustelemaan ajankohtaisista kala-, kalanviljelysekä kalataloustutkimukseen liittyvistä asioista rapuja unohtamatta. Ensimmäinen vientilupa suomalaisille kalatuotteille myönnettiin Kalaneuvos Oy:lle (Sastamala) tammikuussa 2019. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä pieneni miljoona kiloa. 8 • Suomen Kalastuslehti 3 LYHYET UUSIA KALAN VIENTILUPIA KIINAAN Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. – 4. Kalan tuonti laski, tuonnin arvo nousi Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan Suomeen tuotiin 117 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2018. KALATUTKIMUSPÄIVÄT JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän yliopiston 3. TA PI O G U ST AF SS O N TA PI O G U ST AF SS O N. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle
Voimalaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin kalatie on valmis ja seurannassa todettu toimivaksi. 7. Luvalla saa joko pilkkiä tai heittokalastaa yhdellä vavalla rannalta tai ankkuroidusta tai liikkeessä olevasta veneestä. Hartolan Jääsjärvestä Päijänteeseen laskeva Tainionvirta (keskivirtaama (MQ) 14,5 m3/s) on yksi kalastiestrategian kärkikohteista, sillä joki on ollut yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä erittäin uhanalaisen järvitaimenen ja vaellussiian kutujoista. Alueen pohjoisosassa heittokalastus on kielletty 1. Virtaankosken Voima Oy:n on siten luvan mukaisesti rakennettava Virtaan voimalaitoksen padon ohittava kalatie ja johdettava siihen tarvittava vesimäärä. Lisäksi alueen eteläosassa kaikki kalastus on kielletty 15. Luvalle on tiukat rajoitukset. 5. Eteläja pohjoisosan raja on merkitty maastoon kyltillä.. Porvoon keskustan jokialueen luvalle on omat säännöt, joiden mukaan onkiminen on maksutta sallittua yhdellä vavalla, ilman kelaa ja luonnonmukaisilla syöteillä (esimerkiksi mato). Veneestä saa myös uistella yhdellä vavalla. – 30. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Suomen Kalastuslehti 3 • 9 LYHYET VIRTAANKOSKEN VESIVOIMALAITOKSEN LUPA-ASIAN KÄSITTELY ETENEE Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kalatalousvelvoitteiden kumoamista koskevat vaatimukset. 8. – 15. 11. Virtaankosken vesivoimalaitos estää kalojen nousun kutualueille täysin. Viennin arvo, 181 miljoonaa euroa, kasvoi peräti 33 miljoonaa euroa. TA PI O G U ST AF SS O N PORVOONJOELLE ERITYISKALASTUSLUPA Porvoonjoen ajoittain hankalaan kalastuksenvalvontatilanteeseen on haettu helpotusta perustamalla Porvoonjoelle erityiskalastuslupa 1.4.2019 lähtien. Luvalla saa ottaa enintään kolme kuhaa/vuorokausi/henkilö ja enintään yksi taimen tai lohi/vuorokausi/henkilö. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat olivat Ranska (33 miljoonaa euroa), IsoBritannia (28 miljoonaa euroa) ja Liettua (22 miljoonaa euroa). Lisäksi luvan saajan on maksettava vuosittain kalatalousmaksua 5 000 euroa ja istutettava Tainionvirtaan vuosittain 1 000 kpl 3-vuotiaita järvitaimenia. Viennin määrä kasvoi kahdeksalla ja puolella miljoonalla kilolla. Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen viennin arvo muualle Eurooppaan kasvoi lähes 42 miljoonaa euroa 95 miljoonasta eurosta 137 miljoonaan euroon
10 • Suomen Kalastuslehti 3 Taimenen jännittävä kevättarkkailu TEKSTI: HENRIK KETTUNEN, VAELLUSKALA RY KUVAT: HENRIK KETTUNEN
Suomen Kalastuslehti 3 • 11 Taimenen pienpoikasten kevättarkkailu kertoo lisääntymisen onnistumisesta ja koskien kunnostustarpeista. Alkukesällä taimenen pienpoikaset suosivat hyvin matalaa ja hitaasti virtaavaa rantavettä.. Matalia koskenrantoja kannattaa tutkailla toukokesäkuun vaihteessa – havainnot voivat olla yllättäviä
Keväällä kutusoraikossa virtaa tyypillisesti 15?–?35 cm/s ja monet soraikot ovatkin näihin aikoihin 5?–?15 cm syvyydessä. Tämä luo kudun ja sähkökoekalastuksen väliin suuren aukon lohikalojen poikasiin liittyvistä asioista, joista ei tiedetä juuri yhtään mitään. Siirtymä kutusoraikolta poikasalueille on isommissa koskissa poikasille hyvin vaarallinen vaihe. Asiasta on hiljattain keskusteltu nyt myös muiden suomalaisPienpoikasten kevättarkkailu. Keväällä 2018 teimme käyntejä Vantaankosken soraikoille, joissa taimenten tiedettiin kuteneen. Pienpoikastarkkailu vaikuttaa siis olevan onnistuneesti toteutettavissa myös isompien taimenkoskien alueilla. He olivat hyvin kiinnostuneita menetelmästä ja tulevat kevään 2019 aikana kokeilemaan tätä. Sekä Haaganpuro että Longinoja ovat siinä mielessä ihanteellisia menetelmien kehittämiskohteita, että kummassakin purossa virtaamat vähenevät lähes minimiin ennen poikasten liikkeelle lähtöä. Tämä saattaa selittää osaltaan sen, miksi sähkökoekalastuksissa saadaan vain vähän poikasia, vaikka niissä syksyllä tavataan runsaasti kutukuoppia. Vähähiekkaisemmilla kutusoraikoilla saattoi pienellä alalla nähdä toista sataa pienpoikasta. Avoimeksi jäävät kysymykset muun muassa siitä onko kutu ylipäätään onnistunut, ovatko poikasalueet alennustilassa, tai onko esimerkiksi predaatio poikaskadon syynä. Seurantaa tehdään kalakannan arvioimiseksi, ja kunnostusten sekä muun hoidon tueksi. Näin ollen menetelmät täydentävät toisiaan. Yksittäisiä pienpoikasia voi nähdä päiväsaikaan, mutta pimeällä poikaset ovat vähemmän säikkyjä, paremmin esillä, eikä veden heijastus ole niin häiritsevä. Soraikosta liikkeelle lähteneillä pienpoikasilla on alussa hyvin heikot uimataidot, ja siksi ne välttävätkin turhaa uimista. Pienpoikaset hakeutuivat ensimmäisen viikon ajaksi aivan matalimpaan rantaviivaan, jossa ne viihtyvät parhaiten alle 5 cm vedessä. Vantaanjoen pääuoman koskivesistä. Menetelmä testissä tulevana kesänä Näistä pienpoikasten tarkkailun havainnoista ja alustavista kokemuksista kirjoitimme yhteenvedon ruotsiksi ja lähetimme sen Tanskan ja Ruotsin johtaville taimentutkijoille. Tarkkailu onnistuu myös isolla koskella Teimme kokeiluluonteista seurantaa myös astetta isommassa kohteessa. Vaikka edellä mainittuja maita pidetään yleisesti Suomea edistyneempinä vaelluskala-aiheissa, niin kummassakaan ei kuulemma ole tehty mitään tällaista. Alle 40 millimetrin mittaisille poikasille sähkökoekalastus aiheuttaa kuitenkin helposti suurta kuolleisuutta, minkä takia sähkökoekalastuksia ei normaalisti tehdä alkukaudesta. Tällöinkin havaitsimme pienpoikasia läheisen hidasvirtaisen rantamatalan alueella. Kutusoraikoiden lähirannat katsottiin 2?–?3 päivän välein iltaisin taskulampun avulla ja havaitut pienpoikaset laskettiin. Huomionarvoista on, että vaikka pienpoikastarkkailu kertoo lisääntymisestä, kunnostusten onnistumisesta, poikasalueista, tai puutteista – eli täydennyskunnostusten tarpeista – niin pienpoikastarkkailu ei kuitenkaan anna vastaavanlaista vertailukelpoista aineistoa kuin sähkökoekalastus. Sähkökoekalastus on perinteisin ja tärkein virtavesien kalaston tutkimusmenetelmä, ja se soveltuukin hyvin lohikalojen poikasikäluokkien selvittämiseen. Seurannan kannalta kaikki havainnot pienpoikasista ensimmäisen kuukauden ajalta, eli ennen juhannusta, ovat erityisen kiinnostavia. Haaganpurolla ja Longinojalla näkyi selvästi, että hiekottuneissa soraikoissa poikasia oli hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tietoa ensimmäisen kesän poikastilanteesta Olettama on, että mitä kauempana kutusoraikko on rantamatalan pienpoikaskivikosta, sen pidempään menee ennen kuin poikaset löytävät rantamatalaan turvaan, missä ne ovat laskettavissa. Kutusoraikkojen toimivuuden arvioimiseksi toteutettiin pienpoikasten seurantaa. Ajattelimme kokeilla ovatko pienpoikaset vastaavasti seurattavissa ja laskettavissa myös esim. 12 • Suomen Kalastuslehti 3 V irtavesien taimenkantojen seurantaan on monenlaisia menetelmiä. Syksyllä nollikkaat viihtyvät jo yllättävän syvissä vesissä ja isoissa kivikoissa, usein varsin kaukana syntymäsoraikoistaan. Syksyllä tehtävään sähkökoekalastukseen mennessä poikaset olivat levittäytyneet ja toisaalta keskittyneet kunkin ikäluokkien vaatimusten ja tarjolla olevan elinympäristön mukaan. Näihin liittyvien muuttujien selvittämiseksi tarvitaan pienpoikasten kevätseurantaa. Alkukesän taimenen pienpoikaset suosivat isommassakin koskessa hyvin hitaasti virtaavaa rantavettä. Toinen vaihtoehto on se, että poikasalueet ovat kesän aikana syystä tai toisesta puutteellisia. Tällä maallikkoseurantanakin toteutettavissa olevalla menetelmällä saatiin arvokasta lisätietoa taimenten pienpoikasten alkukevään tilanteesta. Maallikkokin voi tehdä poikasseurantaa Vaelluskala ry on kehittänyt kutualueiden kunnostusmenetelmiä Helsingin Haaganpurolla ja Longinojalla paikallisten kunnostustoimijoiden kanssa
9. Suomen Kalastuslehti 3 • 13 ten tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tulevana kesänä on tarkoitus kokeilla menetelmää mahdollisimman monenlaisissa vesissä ja kokeilla miten se missäkin toimii pienpoikasten määrien, poikasalueiden tai niiden kunnostustarpeiden arvioimisessa. toteutetaan valtakunnallinen pienpoikasten kevätseurantaa. TULE MUKAAN KEVÄTTARKKAILUUN Kevään 2019 aikana, 20. 6. Tarkoitus on kerätä taustatietoa kalatutkimuksen ja -hallinnon tarpeisiin sekä kalavesien päätöksenteon tueksi. Olennaista on olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kiinnostavaa on verrata tietoja vastaavilla alueilla tehtäviin sähkökoekalastusten tuloksiin. 5. Parhaiten tarkkailu onnistuu pimeällä ja taskulampulla varustettuna. Videoita Haaganpuron taimenista: https://bit.ly/2RoC4cB https://bit.ly/2EQs4CH https://bit.ly/2AiW5Yc Pienpoikasten seuranta on astetta helpompaa, mikäli edellisen syksyn kutupaikat tiedetään. Tarkkailu tulee suorittaa kuivalla maalla liikkuen – poikasalueilla ei saa kahlata keväällä. Tarkkailun jälkeen kokoamme havainnot yhteen ja teemme arviot menetelmästä.. Kaikki aiheesta kiinnostuneet harrastajat ja ammattilaiset ovat tervetulleita mukaan. Kevättarkkailu tehdään yhteistyössä tutkijoiden ja kalavedenomistajien kanssa
14 • Suomen Kalastuslehti 3 Puroyliaktiivi Juha Salonen Suomen tunnetuimman meritaimenpuron Longinaojan rannalla.
Aktiiviset kutubongarit putsaavat soraikkoja omatoimisesti ämpäreiden ja veden avulla juuri ennen kutua. Havainnosta viikon päästä järjestettiin ensimmäiset talkoot ja heti seuraavana päivänä havaittiin ensimmäiset kututapahtumat puron soraikoilla. Kilpailun raatina toimi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea.. Kunnostukset alkoivat vuonna 2001 Vuonna 2001 puron varrella liikkuessaan Juha havaitsi siellä 50 senttimetrin nousutaimenen. Lähes vuosittain purolta saa kuulla ikäviä uutisia oudon värisestä tai hajuisesta vedestä. Siitä se oikeastaan alkoi, Juha kertoo. Tänään puron varrella asuvan tai siellä ulkoilevan kaupunkilaisen voi tunnistaa Longinojan logolla varustetusta vaatetuksesta. Hurja poikastuotanto Taimenten kutupuuhia päästiin ensimmäisen kerran seuraamaan vuonna 2001 ja siitä alkaen purossa on joka syksy kutenut merestä nousseita taimenia. Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomolla Keravanjoen varressa vastakuoriutuneeksi asti kasvatettuja taimenen nollikkaita istutettiin Longinojaan vielä vuosina 2001 ja 2002. Mahtava fiilis, Juha muistelee. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON PARAS LUONTOTEKO Helsingin Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin valittiin Paras luontoteko 2017 – 2018 -kilpailun voittajaksi. Nuoresta iästään huolimatta mies on saanut aikaa paljon. Meidän tuntemamme Longinojan tarina taimenpurona sai oikeastaan alkunsa vuonna 1998, jolloin Juha sai noin 3?000 Vantaanjoen poikasistutuksista yli jääneitä kesän vanhoja taimenen poikasia istutettavaksi Longinojaan. Näiden vuosien jälkeen poikasia ei ole puroon istutettu. Puro saa alkunsa helsinkiläiseltä teollisuusalueelta Malmin vanhan lentokentän takamaastosta. Vuosittain jopa sadat taimenet onnistuvat lisääntymään purossa ja poikasmäärät ovat huimia. Viimeisen parikymmentä vuotta hän on toiminut aktiivisesti puron asialla. Juhan mukaan lisääntymisen onnistumisen edellytyksenä ovat puhtaat kutusoraikot, joita lisätään vuosittain ja vanhoja kutualueita puhdistetaan niihin kertyneestä kiintoaineksesta. Puroyliaktiivi Juha Salonen taustajoukkoineen on tehnyt huikean työn puron nykytilan ja sen tunnettavuuden eteen. Vielä pari vuosikymmentä sitten likainen kaupunkioja ei juuri ohikulkijoiden huomiota herättänyt. Poikasmäärät ovat kymmenkertaistuneet alkuvuosien muutamasta kymmenestä poikasesta jopa yli 300 poikaseen sadan metrin matkalla. Syksyllä Longinojaan nousevat kutemaan usean kilon painoiset meritaimenet. Kuten alussa kuvailtiin, Longinoja saa alkunsa vanhalta pienLonginoja on Suomen tunnetuin kaupunkipuro, jonne syksyllä nousevat kudulle monikiloiset meritaimenet. Talvella sen rannalla viihtyvät pohjoisesta etelään talvehtimaan saapuneet koskikarat. Jätevesiä ja linnatuomioita Vaikka Longinojalla ja sen taimenilla näyttää menevän erinomaisesti, synkät pilvet ilmestyvät puron ylle säännöllisesti – tai oikeammin sanottuna ne valuvat alas puroa. Kunnostusten tapa vain on muuttunut vuosien varrella. Suomen Kalastuslehti 3 • 15 L onginoja on Vantaanjoen alin sivuhaara. Mitä ihmettä on tapahtunut. Kaikki alkoi istutuksista Palataanpa ajassa pari vuosikymmentä taaksepäin. Puronkin elämä kukoistaa. Longinojan taimenet ovat Vantaanjokisuusta pyydettyjen emojen jälkeläisiä. Puroaktiivi Juha Salonen on asunut puron läheisyydessä lapsesta saakka. Longinojan kunnostuksia on järjestetty Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (Skes) toimesta Juhan johdolla vuodesta 2001 joka vuosi
Longinojasta kertovat nettisivut (joilta löytyy jopa fanituotekauppa) avautuvat osoitteesta www.longinoja.fi teollisuusalueelta ja vaikka sen ei tänä päivänä pitäisi olla mahdollista, puroon tuntuu aina välillä lorahtavan jotakin. Polku on toteutettu vapaaehtoisten puronkunnostajien aloitteesta ja sen toteutuksesta vastasi Helsingin kaupunkiympäristö. Iltahämärässä taskulamppujen valossa tehdyt retket ovat erittäin suosittuja. Lähde: Ari Saura/Luonnonvarakeskus. Hatun noston arvoinen saavutus puron varrella kasvaneelle nuorelle miehelle. Näin ei kuitenkaan ole. Kuin kruununa kaikelle tehdylle työlle viime syksynä Longinojan varteen pystytettiin kaupungin avustuksella kahden kilometrin mittainen luontopolku. Päivittäisten Facebookja Instragram-päivitysten lisäksi puroyliaktiivi oli viime syksynä lähes päivittäin esittelemässä puroa ja sen taimenia milloin paikallislehden sivuilla tai valtakunnallisen television uutisissa. Kaupungin asenteesta ja puron merkityksestä pääkaupungin imagolle kertoo hyvin, että yksi avajaistilaisuuden puhujista oli Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Vuonna 2013 Helsingin hovioikeus tuomitsi Lokapojat Oy:n johtajat neljäksi vuodeksi vankeuteen ja miljoonakorvauksin törkeästä ympäristön turmelemisesta ja kahdesta törkeästä petoksesta. Longinojalle ei voi mennä ilman, ettei siellä olisi aina joku innokas kalojen ja luonnon tarkkailija, kalaLonginojan taimenen poikaset vuosina 1997 – 2018. Oikeuden mukaan yritys laski vuosina 1999?–?2008 jätevesiä sadevesiviemäreihin ja vei rasvajätettä muualle kuin laillisiin käsittelypisteisiin. Äkkiseltään voisi ajatella, että tieto monikiloisista taimenista pienessä purossa saattaisi johtaa emokalojen mystiseen katoamiseen. Retkille osallistuu parhaimmillaan kymmeniä ihmisiä, lähialueen eläkeläisiä ja lapsiperheitä. 16 • Suomen Kalastuslehti 3 rosvoille ei ole tilaa ja mahdollisuutta. Luontopolku kertoo uhanalaisesta taimenesta sekä kaupunkipuron luonnosta ja sen suojelusta. Iltaretket ovat olleet suosittuja Syksyisin taimenten nousuaikaan nykyinen puroyliaktiivi Juha ja muut puroaktiivit viettävät vapaa-aikansa Longinojalla nousukaloja tarkkaillen. Kaikkia yhdistää sama kiinnostus kotipaikkaa lähellä olevassa purossa eläviä ja sinne kutemaan nousevia suuria taimenia kohtaan. Luontopolku puron elämästä Viimeiset pari vuotta ovat olleet puroyliaktiiville kiireisiä. 50 100 150 200 250 300 350 400 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 Po ik as ia /1 00 pu ro m et ri ä 0+ luonnonpoikaset vanhemmat poikaset 0+ istutetut poikaset. Tuskin oli sattumaa, että samoina vuosina syksyisissä sähkökoekalastuksissa purosta pyydettyjen pienten taimenten evät olivat syöpyneet pois. Longinojan taimenten paras turva on ihminen, joka välittää kaloista, Juha toteaa. Kutuajan lähestyessä alkavat kuduntarkkailuretket. Kunnostuksien, kututarkkailun ja iltaretkien lisäksi Juha on uurastanut lukuisten Longinojaa tunnetuksi tekevien hankkeiden parissa. Luontopolun avajaisia oli seuraamassa iso joukko kaupunkilaisia sekä muita purosta kiinnostuneita
Suomen Kalastuslehti 3 • 17 Tuotteet osoitteesta ahven.net Suomen kalojen tunnistusopas esittelee Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Tuntomerkkien ohella kustakin lajista on esitelty tieteellinen nimi sekä nimi ruotsiksi ja englanniksi, lajin tavanomainen koko sen joutuessa saaliiksi, levinneisyys Suomessa sekä samannäköiset lajit. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 12,00 € SUOMEN KALOJEN TUNNISTUSOPAS VIRTAVESIEN KUNNOSTUS Virtavesien kunnostus on perusteos jokaiselle virtavesikunnostuksesta kiinnostuneelle ja sen parissa työskentelevälle. Hinta: 29,00 € KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Joen taimenkannan poikastuotannon ydinalueet sijaitsevat joen latvaosissa Hitolanjoessa ja Terttilänjoessa. Kiskonjoen pääuomassa esiintyy meritaimenen lisäksi myös lohta ja vaellussiikaa. 2000-luvulla toteutetuissa sähkökoekalastuksissa useat tunnetut taimenpurot on todettu entisiksi verSaaristomeren taimenkannoista kuulee puhuttavan harvoin vaikka alueen virtavesissä on mahdollisuuksia hienoiksi taimenvesiksi. Saaristomereen laskevien jokien luonnonvaraisten taimenkantojen esiintyminen painottuu sähkökoekalastusten perusteella Varsinais-Suomen maakunnan itäpuoliskolle ja erityisesti Salon seudulle. Taimenkantoja pyritään elvyttämään elinympäristökunnostuksilla ja vaellusyhteyksien palauttamisella. Populaatioita hävinnyt Monet Saaristomeren valuma-alueen luonnonvaraisista taimenkannoista ovat heikentyneet dramaattisesti. TEKSTI JUSSI AALTONEN JA JANNE TOLONEN, VALONIA KUVA JANNE TOLONEN Saaristomeren luonnonvaraiset taimenkannat. Erityisesti Perniönjoen alaosaan laskevissa sivupuroissa on taimenkantojen keskittymä, johon on merestä vapaa vaellusyhteys. 18 • Suomen Kalastuslehti 3 S aaristomeren valuma-alueen virtavesissä esiintyy luonnonvaraisia ja geneettisesti ainutlaatuisia taimenkantoja, joiden tila on monin paikoin huolestuttava. Uskelanjoki on savisamea maatalousmaiden joki, joka saa alkunsa Someron ja Kiikalan harjualueiden lähteistä ja laskee Salon kaupungin läpi Halikonlahteen. Elinvoimaisimmat taimenkannat esiintyvät Kiskonjoen-Perniönjoen ja Uskelanjoen vesistöissä, kun taas muiden vesistöjen kannat ovat kriittisessä tilassa. Taimenta esiintyy myös voimalaitoksen yläpuolisilla alueilla. Taimenkantoja esiintyy Kiskonjoen-Perniönjoen, Sahajärven, Uskelanjoen, Halikonjoen, Purilanjoen ja Paimionjoen vesistöissä. Hitolanjoessa ja sen latvapuroissa on toteutettu laajamittaisia kalataloudellisia kunnostuksia. Osa kannoista kaipaa kuitenkin jo kiireellistä apua katoamisen estämiseksi. Viime syksynä Hitolanjoelle valmistui kalatie, jonka avulla meritaimenille avautui vaellusyhteys merestä joen latvaosille asti. Parhaissa vesissä taimenta, lohta ja siikaa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä esiintyy useita taimenkantoja. Näitä vesistöjä yhdistää tärkeä ominaisuus: niihin purkautuu merkittävästi pohjavettä. Kiskonjoen pääuomassa vaelluskalojen nousu pysähtyy Kosken pienvesivoimalaitokseen, johon on jo suunniteltu kalatie
Kestoltaan hetkittäisiä, mutta ekologisesti pitkävaikutteisia jätevesipäästöjä on paikoin havaittu. Kunnostusten mahdolliset positiiviset tulokset näkyvät viiveellä tulevina vuosina. Syyt taimenkantojen häviämiseen ovat epäselviä. Esimerkiksi Halikonjoen vesistössä taimen on hävinnyt useista sivujoista ja -puroista. Halikonjoen naapurivesistössä Purilanjoessa taimenkanta sinnittelee enää muutaman emokalan varassa, ja Paimionjoen Vähäjoen taimenkanta on häviämässä. Kunnostuksia ovat rahoittaneet muun muassa Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergian ympäristörahasto ja kalastusalueet. Useilla kunnostetuilla lisääntymisalueilla on jo havaittu taimenia kutemassa. 2010-luvulla kunnostuksia on kohdennettu taimenen tärkeinä lisääntymisalueina toimiviin puroihin. Taimenpopulaatioita tulee todennäköisesti edelleen häviämään, ellei laskevaa kehityskulkua saada käännettyä. Kunnostuksilla apua Kalataloudellisilla elinympäristökunnostuksilla on kohennettu Saaristomeren jokia 1990-luvun lopulta alkaen. Tärkeä merkkipaalu oli Kiskonjoen Latokartanonkosken kunnostus, joka toteutui 1990-luvun lopussa. Suomen Kalastuslehti 3 • 19 osuutta asiaan ei tunneta. Valuma-alueiden ojituksilla, metsähakkuilla ja purojen perkauksilla on yhteys esimerkiksi tärkeiden lisääntymisalueiden tilaan. Aiheesta lisää: www.valonia.fi/virtavesi rattuna 1990-luvulla tehtyihin koekalastuksiin. Heikentyneisiin populaatioihin kohdistuneella kalastuksella on varmasti myös ollut vaikutuksensa. Useat vaellusesteet, kuten vanhat padot ja tierummut, estävät kalojen vaelluksia ja eristävät populaatioita. Pitkäkestoiset kuivuusjaksot ja myöhentyneet syyssateet ovat myös yleistyneet viime vuosina. Pienten ja eristyneiden populaatioiden geneettinen monimuotoisuus on myös heikentynyt. Kunnostuksia ovat toteuttaneet erityisesti kalastusalueet ja Valonia. Kalatautien mahdollista Hitolanjoelle valmistui kalatie syksyllä 2018.. Yleinen vesien ekologisen tilan ja elinympäristöjen heikentyminen sekä vesistöjen vaellusesteet ovat todennäköisesti vaikuttavimpia tekijöitä
Mallialueilla tehdyssä hankkeessa pyritään tehostamaan paikkatiedon ja paikkatietomenetelmien käyttöä suunnitelmien laadinnassa. 20 • Suomen Kalastuslehti 3 Paikkatietoa käyttöja hoitosuunnitelmiin Käyttöja hoitosuunnitelmat tuovat käytäntöön kalastuslain mukaisen parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvan päätöksenteon. TEKSTI TAPIO KESKINEN, ANTTI LAPPALAINEN, HANNU OJANEN, ESA ERKAMO JA JUKKA RUUHIJÄRVI, LUONNONVARAKESKUS; TIMO RUOKONEN JA ROSANNA SJÖVIK, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON Päijänteeläisiä troolialuksia kotisatamassaan.