Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 1 2/2026 Talvisen täkyonginnan luvat
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2026 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,30 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Kuva Tapio Gustafsson. 16 Nämä lakimuutokset ovat astuneet voimaan 2026 18 Vuoden kalastuksenvalvoja Ville Nikkinen valvoo Perämerellä 20 Jääonki tuli Suomeen jo 100 vuotta sitten 24 Vesillepääsy ei ole vain lupakysymys – vaan luottamuskysymys 26 Kalastus ja norpansuojelu – tutkimusta yhteensovittamisen taustaksi 30 Sisävesien kalansaalis pysynyt vakaana 34 Vene 26 Båt kuvina 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 kysymystä 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 18 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kalastaja ja ootto-ongen pettämä keväthauki. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 16 10 TO M I RÄ SÄ N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 3 € 5 000 € 10 000 € 15 000 € 20 000 € 25 000 € 30 000 € 35 000 € 40 000 € 45 000 € 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Loviisan saaristo, omistajakorvauks et Sopimus 50 € Epäselvä Maksetaan Sisältö 10 Kuka vastaa kalatalousalueiden taloudesta
Historiasta kiinnostuneelle! Hinta: 25,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen. Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net
Näitä pohdittiin työpajoissa ja käsitykseni mukaan näiden kaikkien merkitys tunnustetaan edelleen. EDELLISEN STRATEGIAN priorisoinnissa käytettiin kolmea kriteeriä: kalakantojen uhanalaisuus ja alkuperäisyys, poikastuotantopotentiaali sekä sosioekonominen merkitys. Selvää on, että yhtä patenttiratkaisua ei ole olemassa, vaan tarvitsemme kunkin vesistön lähtökohtiin perustuvan mallin. Alkuperäiseen luonnontilaan verrattuna tärkeimmät vaelluskalavetemme ovat nykyään sarja patoaltaita. Mitä enemmän patoja, sitä useampia toimenpiteitä tarvitaan, sitä suuremmat ovat kustannukset ja sitä pienemmät ovat onnistumismahdollisuudet. TAMPEREEN TYÖPAJAN keskeisenä teemana oli priorisointi, eli millä kriteereillä rajallisia resursseja kohdennetaan. Vuoden 2012 kalatiestrategian uudistaminen sisältyy nykyiseen hallitusohjelmaan ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuoden syksyllä. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Lähtötilanne vesissämme on kovin vaihteleva. Toisaalta on kohteita, joissa yhdenkin vaellusesteen purkaminen tai ohittaminen voi vapauttaa suuren poikastuotantoalueen osaksi vaelluskalojen luontaista elinkiertoa. Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 5 Erilaiset vesistöt – erilaiset ratkaisut PÄÄKIRJOITUS Tärkeimmät vaelluskalavetemme ovat nykyään sarja patoaltaita.” HELMIKUUN PUOLIVÄLISSÄ osallistuin Tampereella pidettyyn kalatiestrategian uudistustyöhön liittyvään työpajaan. Päädytäänpä sitten millaiseen lopputulokseen tahansa, niin osallistaminen prosessin aikana on olennaisen tärkeää strategian hyväksyttävyyden ja toteutukseen sitoutumisen kannalta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 15 000 yhden merivuoden lohta eli kossia ja 31 000 useamman merivuoden lohta ohitti Tornionjoen kaikuluotauspaikan 22. 5. – 9. 9. 2025. Lähde: Luke Luonnonvaratieto. 9. 21 .7 . KI M M O PÖ RI Tornionjoen nousulohien kumulatiivinen määrä vuosina 2021 – 2025. Vesialueiden jako tehtiin 1920-luvulla, mutta kiinteistörekisteriin se merkittiin kokonaisuudessaan vasta 2026. Lo hi en m ää rä (k pl ) 2021 2022 2023 2024 2025. Seuraavaksi Metsähallitus jättää aluehallintovirastolle Karvionkosken kunnostussuunnitelman. 6. 1.6 . 4. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 17 .5 . Positiivista käännettä selittää erityisesti yhden merivuoden lohien määrän kasvu. 20 .8 . 9. 9. 26 .6 . Alkuvuonna 2026 kiinteistötoimitus sai lopulta lainvoiman ja Karvionkosken alue rekisteröitiin valtiolle. 11 .6 . 25 .8 . 31 .7 . 16 .6 . 6. Kohteelle myydään tuhatkunta kalastuslupaa vuosittain. 11 .7 . 10 .8 . Tästä alkoi monta vuotta kestänyt saaga, jossa käytiin kosken omistukseen liittyviä asioita aina 1800-luvulta saakka. Tavoitteena on aloittaa työt vuonna 2027. LYHYET Itämeren lohessa elpymisen merkkejä Kahden heikon vuoden jälkeen Tornionjokeen nousseiden lohien määrä noin kaksinkertaistui viime kesänä. 8. Kun Metsähallitus alkoi suunnitella alueen kunnostusta, Maanmittauslaitokselta haettiin kiinteistötoimitusta vesialueen omistuksen selvittämiseksi. 22 .5 . 21 .6 . Kaikkiaan Metsähallituksella on 147 vapalupa-aluetta, joihin myydään vuosittain noin 65 000 kalastuslupaa. 6. 16 .7 . Koskialue on käytännössä edelleen uiton aikaisessa tilassa, eli siinä ei ole juurikaan kaloille luontaisia lisääntymisja pienpoikasalueita. 6 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 KARVIONKOSKI KUNNOSTETAAN Metsähallitus aikoo kunnostaa Karvionkosken kalastuskohteen Heinävedellä. 27 .5 . 30 .8 . 26 .7 . Karvionkoski on osa vaelluskaloille arvokasta Heinäveden reittiä. 1.7 . Simojoen luotauspaikan ohi nousi arviolta 360 kossia ja 1 800 usean merivuoden lohta. 7. Karvionkoski sijaitsee Heinävedellä Pohjois-Karjalassa, ja se on Metsähallituksen suosituin luonnonkalakohde eteläisen Suomen alueella. 15 .8 . 5. Noin 300 000 euron hanketta edelsi harvinaisen pitkä epäselvyys vesialueen omistuksessa
Linkki kyselyyn: https://app.maptionnaire.com/q/niittyhoi Yhden merivuoden lohien runsaus herättää odotuksia runsaammasta kutuvaelluksesta seuraavana vuonna, koska kossien määrä ennakoi melko hyvin seuraavana vuonna jokeen nousevien kahden merivuoden lohien määrää. 2026 saakka. Myös vapaaehtoisten määrä kolauksissa on kasvanut: mukana oli yhteensä noin 500 pääasiassa paikallista vapaaehtoista kolaajaa.. 400 Metsähallituksen koordinoimat saimaannorppien apukinoskolaukset ja norppien keinopesien asennukset saatiin valmiiksi helmikuussa. Kyselyyn toivotaan vastauksia laajasti rantaja vesialueiden eri käyttäjäryhmiltä kuten kalastajilta, rannikon asukkailta ja asiantuntijoilta. Kysely on osa Euroopan maaseuturahaston rahoittamaa Niittyjen lumoa ja kestävää hoitoa (NiittyHOI) -hanketta. Kalastajille suunnattujen lisäkysymysten avulla täydennetään tietoa merialueiden kalastoon ja kalastukseen vaikuttavista tekijöistä. Apukinoksilla parannetaan saimaannorpan kuuttien selviämismahdollisuuksia. Edellinen ennätys on vuoden takaa, jolloin apukinoksia kolattiin reilut 300. 4. Kysely on avoinna 30. Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO RANNIKKOLUONNON TILAN KYSELY Rannikkoluonnon tilaa ja käyttöä koskevassa kyselyssä kartoitetaan näkemyksiä merenrantojen ja lähivesien tilassa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä sekä muutosten vaikutuksista rantaja vesialueiden käyttömahdollisuuksiin. Kuvassa vielä vanhempi jokeen noussut koukkuleukainen kojamo. Metsähallituksen koordinoimissa kolauksissa syntyi tänä vuonna ennätyksellisesti yhteensä noin 400 apukinosta eri puolille Saimaata. Kyselyn lopussa on mahdollista ilmoittaa havaintoja myös kartalla
8 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 LYHYET ENNALLISTAMINEN VAATII PAIKALLISTA OTETTA Luonnonvarakeskuksen (Luke) maaseutuvaikutusten arvioinnin mukaan ennallistaminen voi parhaimmillaan tukea maaseudun elinvoimaa ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Markus Ratinen vastaanotti Vuoden kalamies -palkinnon Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpualta ja liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Mika Poutalalta Helsingin Venemessuilla helmikuussa. Arvioinnin mukaan paikallinen tai alueellinen toteutus edellyttää koordinoivaa tahoa. Ennallistamisen koetaan parantavan maisemaa, viihtyisyyttä ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia. Markus Ratinen on Vuoden kalamies Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura on valinnut Vuoden kalamieheksi 2025 helsinkiläisen Markus Ratisen, joka on kuudessa vuodessa nostanut Stadin Kalajunnut maan suurimmaksi nuorten kalastusseuraksi. Maaseudun asukkaat ja toimijat suhtautuvat pääosin myönteisesti luonnon ennallistamiseen ja luonnon tilan parantamiseen. Tärkeintä on, ettei ennallistaminen tapahdu ulkopuolelta saneltuna, vaan paikallisten toimijoiden arvoja, paikallistuntemusta, osaamista ja resursseja käyttäen ja heitä sitouttaen. Työn arvostusta lisää se, että pääkaupunkiseudulla nuorisolle riittää muitakin houkutuksia. Se voisi olla esimerkiksi kalatalousalue, Leader-ryhmä tai muu taho, jonka alueen toimijat yhdessä hyväksyvät. Ennallistaminen koetaan uhkana tai mahdollisuutena sen mukaan, nähdäänkö paikallisilla toimijoilla todellisia edellytyksiä vaikuttaa sen toteutukseen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Vapaaehtoinen seuratyö vaatii aina tekijänsä, ja Markus Ratinen on puheenjohtajana itseään säästämättä ollut sekä suunnittelemassa, kehittämässä että toteuttamassa Kalajunnujen toimintaa. Taustalla on myös huoli luonnon, erityisesti vesistöjen tilasta
Suurin muutos suhteessa voimassa oleviin rajoituksiin tulisi kalastusrajoitusalueen laajuuteen. alkaen. – 30. Sosiaalitilat uudistettiin ja elinkeinonharjoittajilla on nyt käytössään kunnolliset pukuhuone-, suihkuja wc-tilat sekä pieni keittiöja taukotila. 4. Rakennuksen ulkopuolelle valmistui uusi katos ja laajennus, johon sijoittuivat pakastehuone sekä varastotiloja. 2026. UKONNIEMEN KALASATAMA UUDISTUI Pihtiputaan Ukonniemen kalasataman kehittämishanke on valmistunut. PI H TI PU TA AN KU N TA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Kuten tähänkin asti, verkkokalastus kiellettäisiin 15. Asetusalueen pinta-alaksi esitetään todettujen norpan pesintöjen perusteella 3 134 neliökilometriä, mikä vahvistaa saimaannorpan suojelua. Muikkuverkkokalastusta saisi edelleen harjoittaa 21. Täydennetty laitekokonaisuus mahdollistaa suurempien saalismäärien tehokkaan käsittelyn. Korjausten ja muutostöiden yhteydessä parannettiin lisäksi rakennuksen valaistusta, sähköistyksiä sekä laitekantaa. Sisätiloihin rakennettiin myös tilankäyttöä tehostavaa varastotasoa, joka mahdollistaa esimerkiksi pakkaustarvikkeiden säilytyksen. Kalankäsittelytiloihin hankittiin uutta kalankäsittelylaitteistoa, kuten vakuumikone, nahoituskone ja uusittiin jäähilekone. Asetusalue laajenisi 336 neliökilometriä voimassa olevaan asetukseen verrattuna. 3. 6. Lausuntoaika päättyy 20. 6. Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 9 LYHYET Hallituksen esitys kaupallisten kalastajien kalastuskiintiöosuuksien (siirrettävien käyttöoikeuksien) käyttämisestä lainavakuuksina on lähetetty eduskuntaan. Noin 70 prosenttia uusista asetusalueista on ollut kalastusrajoitusten piirissä vesialueiden omistajien ja ELY-keskuksen välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Asetuksella kiellettäisiin ympärivuotisesti saimaannorpalle kaikkein vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö lajin keskeisillä elinalueilla. Kokonaan uusia alueita olisi noin 100 neliökilometriä. Esityksellä toimijakohtaista kalastuskiintiöjärjestelmää tarkennettaisiin siten, että siirrettäviä kalastuksen käyttöoikeuksia voisi käyttää luottolaitosten myöntämien lainojen vakuuksina. kuuttien selviytymisen edistämiseksi. SAIMAAN ASETUS LAUSUNNOLLE Maaja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen asetuksesta, jolla säädetään Saimaan kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi. Jäähileasema palvelee elinkeinoharjoittajien lisäksi myös kotitarvekalastajia. Toteutetussa hankkeessa korjattiin ja laajennettiin sataman kalankäsittelyrakennusta
Valtio on jatkuvasti lisännyt kalatalousalueiden lakisääteisiä velvollisuuksia, mutta alueiden toimintaansa saama rahoitus ei ole kuitenkaan kasvanut samassa tahdissa. 10 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 Kalatalousalueiden huonontuneesta taloudellisesta tilanteesta on keskusteltu jo pidemmän aikaa. Omistajakorvauksilla on oma merkittävä roolinsa kalatalousalueiden toiminnalle.
Mökkiläinen ja vapaa-ajankalastaja Erik Lindfors korjaamassa talteen silakkaverkkojen saalista Loviisan saaristossa.. Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 11 TEKSTI GABI LINDHOLM KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kuka vastaa kalatalousalueiden taloudesta
Tutkimusta ei pidetä täysin luotettavana, mutta tällä hetkellä se on ainoa peruste omistajakorvausten jakamiselle kalatalousalueille. Vuonna 2024 tämä johti yli 10 000 euron eroon pienimmän ja suurimman yleisavustuksen välillä. Pelkästään kalastonhoidon ja seurannan kustannukset vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta jopa 40 000 euroon vuodessa. Omistusrakenteella ja omistajien suhtautumisella on suuri merkitys. Suuri määrä pieniä omistusyksiköitä tarkoittaa, että alle 50 euron omistajakorvauksista muodostuu vuosittain merkittävä rahasumma. Helsinki-Espoon kalatalousalueella on ollut vahvempi taloudellinen perusta, kun taas Loviisan saariston kalatalousalue joutuu jo punnitsemaan jokaisen toimenpiteen käytettävissä oleviin varoihin nähden. Tämä tarkoitti katastrofaalista yli 70 % pudotusta rahoitukseen. Myös maaja metsätalousministeriön asetus (877/2022) kalatalousalueiden yleisavustuksen jakoperusteista vaikuttaa alueiden saamaan rahoitukseen. Tehtävät ovat lakisääteisiä – mutta niiden rahoitus ei ole. Kalatalousalueilla voi olla omaa toimintaa, josta saadaan tuloja. Varoja käytetään kestävän kalastuksen suunnitteluun, toteutukseen, ohjaukseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan – eli varsinaiseen toimintaan. Ne, joilla on vanhaa pääomaa, syövät sitä vuosittain ja löytävät itsensä pian samasta tilanteesta. Myös entisten kalastusalueiden perintö vaikuttaa. Omistajakorvauksia kuvaavassa graafissa ”epäselvä” tarkoittaa tapausta, jossa omistaja ei ole ottanut kantaa korvaukseen. Mutta jopa paremmin toimeentulevat alueet näkevät, ettei nykyinen malli ole pitkällä aikavälillä kestävä. Osa pärjää vielä suhteellisen hyvin, mutta toiset joutuvat jo priorisoimaan tiukasti ja siirtämään välttämättömiä toimenpiteitä. Nyt on jo kalatalousalueita, jotka ovat toimintakyvyttömyyden partaalla, koska lakisääteisiin tehtäviin tarkoitetut avustukset eivät riitä ja kassa on tyhjä. Taloudellisille eroille on useita syitä. Jos omistaja ei ota kantaa korvaukseen määräajassa, korvaus siirtyy kalatalousalueelle. Uudenmaan rannikolla tämä on kuitenkin harvinaista eikä yleensä tuota merkittäviä ylijäämiä. "Tämä tarkoitti katastrofaalista yli 70 % pudotusta rahoitukseen.". Lisäksi kaksikieliset alueet saavat kukin 1 000 euroa. Esimerkiksi Tammisaari-Pohjan kalatalousalueella 27 % vuoden 2025 omistajakorvauksista eli noin 7 500 euroa muodostui näistä alle 50 euron korvauksista. He voivat sopimuksella siirtää korvauksensa kalatalousalueen käyttöön, jättää ottamatta kantaa korvauksiin tai nostaa korvauksen itselleen. Omistajien aktiivisuus omistajakorvausten suhteen on ratkaisevaa. 12 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 K alatalousalueilla on monia ja tärkeitä tehtäviä. Vaihtelut tutkimusten tulosten välillä voivat olla suuria. Esimerkit Uudenmaan rannikolta osoittavat alueiden väliset erot. Esimerkiksi Loviisan saariston kalatalousalueella vuonna 2022 omistajakorvaus oli 33 300 euroa (3 miljoonasta eurosta), mutta vuonna 2024 enää 9 900 euroa (2,91 miljoonasta eurosta). Seuraavassa joitain tärkeimpiä. Tämä on johtanut kasvavaan epätasapainoon vastuiden ja resurssien välillä. 75 % tästä tuesta jaetaan tasan kaikille kalatalousalueille. Niiden tulee edistää kalavarojen kestävää käyttöä, huolehtia käyttöja hoitosuunnitelmien laatimisesta ja toteuttamisesta, vastata tiedottamisesta, järjestää kalastuksenvalvonta, edistää laajempien yhtenäisten lupa-alueiden muodostamista sekä jakaa korvauksia vesialueiden omistajille. Todelliset kustannukset syntyvät toteutuksesta: toimenpiteiden seurannasta, kalakantojen tiedonkeruusta, kalastuksenvalvonnasta sekä viestinnästä kalastajien ja vesialueiden omistajien kanssa. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa tuovat Uudenmaan rannikolla vuosittain merkittäviä summia kalatalousalueiden toimintaan. Lakisääteiset tehtävät maksavat – paljon Käyttöja hoitosuunnitelman laatiminen on vasta alku. Mikä selittää erot. Tämä riippuu muun muassa kalastusalueiden aiemmasta taloudenpidosta ja halukkuudesta siirtää omaa pääomaa uusille kalatalousalueille. Luonnonvarakeskuksen viiden vuoden välein tekemä kyselytutkimus viehekalastuksesta kalatalousalueilla vaikuttaa rahoitukseen. Erilaiset edellytykset – sama ongelma Taloudelliset edellytykset vaihtelevat suuresti kalatalousalueiden välillä. Loppu jaetaan alueiden pinta-alan mukaan. Lisäksi tulevat ammattimaisen kalastuksenvalvonnan kulut, jotka ovat tietysti korkeammat kuin ilman korvausta toimivien vapaaehtoisten kalastuksenvalvojien
Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 13 Myös hallinto on välttämätöntä. Hallituksen kokoukset, vuosikokoukset, toiminnanjohtaja, kirjanpito, tilintarkastus, kaksikielinen dokumentointi sekä usein ostetut käännösja viestintäpalvelut maksavat. Ongelma on epävarmuus rahan määrästä: myönnetyt summat vaihtelevat, eikä hankerahoituksen saaminen ole varmaa. Lisäksi päätökset yleisavustuksesta ja omistajakorvauksista saadaan vasta kuukausia toimintavuoden alkamisen jälkeen. Tulot eivät riitä Perusrahoitus koostuu pääosin kalastonhoitomaksuvaroista eri muodoissa: yleisavustuksesta, edistämismäärärahoista ja omistajakorvauksista. Ei ole realistista odottaa, että kaikki tämä hoidettaisiin talkootyönä. Vähemmän halli€ 5 000 € 10 000 € 15 000 € 20 000 € 25 000 € 30 000 € 35 000 € 40 000 € 45 000 € 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Loviisan saaristo, omistajakorvaukset Sopimus 50 € Epäselvä Maksetaan € 20 000 € 40 000 € 60 000 € 80 000 € 100 000 € 120 000 € 140 000 € 160 000 € 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Helsinki-Espoo, omistajakorvaukset Sopimus 50 € Epäselvä Maksetaan Helsinki-Espoon kalatalousalueen ja Loviisan saariston kalatalousalueen omistajakorvaukset ja niiden jakautuminen vuosina 2019 – 2024.. Ne, joilla on omaa pääomaa, voivat sijoittaa varoja korkotilille. Lyhyesti sanottuna, rahoituspohja ei ole kestävä. Omistajakorvaukset ovat vaihdelleet paljon, ja on hyvä muistaa, että viimeiset vanhat aluehallintoviraston hallussa olleet varat nostetaan vuonna 2026. Välillä kuulee ehdotuksia kalatalousalueiden yhdistämistä kustannusten säästämiseksi. Kalatalousalueet voivat myös harjoittaa elinkeinotoimintaa, hakea hankerahoitusta ja avustuksia säätiöiltä ja kunnilta sekä sopia paikallisten kalatalousviranomaisen kanssa kalatalousmaksujen käytöstä. Ratkaisuna yhdistämiset
On kohtuutonta odottaa, että monimutkainen ja asiantuntemusta vaativa järjestelmä perustuisi talkootyöhön ja tilapäisiin hankerahoihin. Vaihtoehtona nykyiselle olisi ollut täysin keskitetty malli ilman paikallista päätösvaltaa. Siksi toiveemme päätöksentekijöille on, että jokaiselle kalatalousalueelle myönnettäisiin vuosittain 25 000 euroa hallintoon budjettivaroista, jotka eivät ole sidoksissa kalastonhoitomaksutuloihin. Valtio antoi tehtävän – mutta ei työkaluja Kalatalousalueille on annettu merkittäviä tehtäviä. Aika ottaa asia vakavasti Uudenmaan rannikon kalatalousalueet suunnittelevat nyt vievänsä tämän viestin eteenpäin päättäjille. Hallinto sen sijaan tulisi rahoittaa erillisellä, vakaalla valtion määrärahalla, joka ei ole riippuvainen myytyjen kalastonhoitomaksujen määrästä. Jos olemme tosissamme kestävään kalastuksen toteutuksen suhteen, meidän on oltava valmiita maksamaan myös sen mahdollistavasta rakenteesta.. -20 000 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Tulot Kustannukset, varsinainen toiminta Kustannukset, hallinto Tulos Tulos 2024 Helsinki-Espoo Loviisa tuksia ja kokouksia, yhteinen kirjanpito ja nettisivut voisivat tuoda säästöjä. Meidän on avattava keskustelu siitä, mitkä ovat kohtuulliset hallintokustannukset. Riskinä on paikallisen sitoutumisen heikentyminen – vaikka juuri sitä pidettiin tärkeänä nykyistä kalastuslakia valmisteltaessa. Tällöin yleisavustus voitaisiin käyttää varsinaiseen toimintaan. 14 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 Helsinki-Espoon kalatalousalueen ja Loviisan saariston kalatalousalueen toiminnan tulojen ja menojen pääpiirteinen jakautuminen sekä tilikauden tulos vuonna 2024. Ilman omistajien panosta ja hankerahoja yhtälö olisi jo nyt mahdoton. Nykyisellään kalatalousalueet antavat paikallisille mahdollisuuden vaikuttaa alueen kalastuksen ja vesienhoidon kehittämiseen sekä tarjoavat kestävän ammattimaisen hallinnon. Mutta yhdistäminen ei ratkaise perusongelmaa, liian niukkaa perusrahoitusta. Kyse ei ole ylimääräisen luksuksen vaatimisesta, vaan realistisista toimintaedellytyksistä valtion itsensä määräämiin toimiin. Myös käyttöja hoitosuunnitelmien asianmukaiseen toteutukseen ja seurantaan tarvitaan lisärahoitusta. Nykyiset luvut eivät kerro totuutta, sillä moni tekee työtä talkoilla, vaatimattomalla korvauksella tai jättää osan työstä laskuttamatta. Tehtävät ovat lisääntyneet ja vaatimukset kasvaneet, mutta rahoitus ei ole pysynyt mukana. Ratkaisuna voisi olla hallinnon ja toiminnan selkeämpi erottaminen. Meiltä puuttuu myös kokonaiskuva siitä, kuinka suuri osa tehtävistä hoidetaan vain osittain tai jää jopa kokonaan hoitamatta riittämättömien taloudellisten resurssien takia. Samanaikaisesti valtio ei ole kuitenkaan turvannut toimintaedellytyksiä. Kalastonhoitomaksuvarat voitaisiin käyttää konkreettisiin toimiin, kuten kalavesien hoitoon, kalastuksenvalvontaan ja lupajärjestelmän kehittämiseen. Tämän kaiken selvittäminen vie aikaa. Tarvitaan suunnanmuutos Loviisan saariston kalatalousalueen vuoden 2025 toimintasuunnitelmassa todetaan selvästi: lakisääteisiä tehtäviä on annettu ilman rahoituksen turvaamista
Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 15 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Edistämismäärärahat Omistajakorvaukset, sopimus Omistajakorvaukset, 50 € sääntö Vanhentuneet omistajakorvaukset AVI palautukset Muut tulot Yleisavustus Yhteensä Tulot 2024 Helsinki-Espoo Loviisa 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Istutukset Seuranta Suunnittelu Avustus yhdistykselle Kalastuksenvalvonta Kotisivut Viestintähanke Osakaskuntakustannukset Yhteensä Kustannukset, varsinainen toiminta 2024 Helsinki-Espoo Loviisa 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Kokouskustannukset Hallituksen kustannukset Toimistokulut Toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja, matkat ja koulutus Yhteensä Kustannukset, hallinto 2024 Helsinki-Espoo Loviisa Helsinki-Espoon kalatalousalueen ja Loviisan saariston kalatalousalueen toiminnan tulojen ja menojen yksityiskohtaisempi jakautuminen eri kohteisiin vuonna 2024.
Saalisja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa lajien kalastuksesta ja kannoista. Uutena ilmoitettavana lajina turska Valtioneuvoston asetus vapaa-ajankalastajiensaalisilmoituksesta (716/2024) osalta on huomioitava, että Nämä lakimuutokset ovat astuneet voimaan 2026 Vuoden vaihtuessa on tavannut astua voimaan kalastusta koskevia lakimuutoksia, niin tänäkin vuonna. Lohen, ankeriaan ja turskan osalta on jatkossa huomioitava, että saalisilmoitus on tehtävä päivittäin sähköisen järjestelmän kautta ja ilmoitusvelvollisuus koskee kaikenikäisiä. Puhelinnumero on 029 532 2800. Helmikuun alussa listaan lisättiin uutena lajina turska.. 16 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 V apaa-ajankalastuksen saalisja pyyntitietojen ilmoitukset ovat olleet pakollisia 16-vuotta täyttäneille vuoden 2025. Helmikuun alussa vapaa-ajankalastuksen saalisja pyyntitietojen ilmoituksiin lisättiin uusi kalalaji, turska. Puhelinpalvelu palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 12 – 14. Tiedon avulla kalastusta voidaan ohjata kalakannoissa tapahtuneiden muutosten mukaan. Ja nyt helmikuun alussa listaan lisättiin turska. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja. Saalistietoja ilmoitetaan seuraavista kalalajeista ja -kannoista: lohi, kyttyrälohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00’N eteläpuolella sekä meressä. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO EU-asetukset tulevat suoraan osaksi jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä ja että EU-asetuksen säännöksiä ei saa toistaa kansallisessa lainsäädännössä. Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Käytännössä tämä tarkoittaa, että meidän suomalaisessa asetustekstissämme ei lue, mitä kalastajan tulee noudatVapaa-ajankalastuksen saalisja pyyntitietojen ilmoitukset ovat olleet pakollisia 16-vuotta täyttäneille vuoden 2025. Kyttyrälohen osalta varaudutaan lajin mahdolliseen ilmaantumiseen Itämerelle. Saalisilmoitus on tehtävä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä. Omakala-sovellus on ilmainen ja sen voi ladata sekä androidettä apple-laitteille
Ja se ei ole helppoa. Tästä poiketen 1. 5. – 31. 8. • Kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava kalastusveneestä maihin kokonaisina. Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Ankeriaan suojeluarvo on 3 510 euroa. Ankeriaan kalastuskielto merialueilla jatkuu Ankeriaan tilanne on edelleen kriittinen, joten EU-neuvoston joulukuussa 2024 päättämä ankeriaan virkistyskalastuksen kielto jatkuu kaikilla merialueilla, Itämeri mukaan lukien. Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla tavalla. saa 59°30’N pohjoispuolisilla alueilla neljän merimailin sisäpuolisilla alueilla perusviivasta mitattuna ottaa saaliiksi sekä eväleikattuja että rasvaevällisiä mitan täyttäviä lohia, kuitenkin Kirjoitus on osa Kalatalouden Keskusliiton hallinnoimaa Kalasta lakitietoa -viestintähanketta, joka on saanut tukea maaja metsätalousministeriön myöntämistä kalastonhoitomaksuvaroista.. Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. • Lohen kalastus on lopetettava loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on otettu saaliiksi. Kalatalouden Keskusliitto julkaisee kevään aikana myös uuden Kalastussäädökset 2026 -oppaan. Ankeriaan vapaa-ajan kalastus on sallittu ainoastaan sisävesillä heinäkuussa. Suomenlahdella saa kansallisen lainsäädännön mukaisesti ottaa kaksi lohta vuorokaudessa kalastajaa kohden (rasvaevällisiä ja rasvaeväleikattuja) eikä alueella ole ajallisia rajoituksia. Aiemmin näitä lajeja olivat vain lohi ja ankerias, mutta nyt siis listaan lisättiin myös turska. Ratkaisu on sama kuin edellisenä vuonna 2024 eli ohjeistus ei muuttunut. Lohen kalastus merialueella pysyi ennallaan Lohen vapaa-ajankalastus Suomen merialueilla, Suomenlahtea lukuun ottamatta, toteutetaan syksyn 2025 maatalousja kalastusneuvoston ratkaisun mukaisesti. Joka tapauksessa vanhan voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen turskaan on koko Itämeren alueella kohdistunut sellaisia unionin säilyttämistoimenpiteitä, jotka täyttävät edellä mainitut saaliidenkirjaamisen vaatimukset myös turskan osalta. Lohen, ankeriaan ja turskan osalta saalisilmoitus on tehtävä päivittäin sähköisen järjestelmän kautta ja ilmoitusvelvollisuus koskee kaikenikäisiä. Tulevia lakija asetusmuutoksia Kevään edetessä tulee todennäköisesti voimaan vielä muutamia uusia asetuksia, joista kerromme heti niiden tultua voimaan. Mikäli saa merellä tai rauhoitusaikana (sisävedet 1. 8. – 30. 6.) saaliiksi ankeriaan, tulee se laskea takaisin välittömästi, elävänä tai kuolleena, ettei syyllisty kalastusrikkomukseen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. Lisäksi saalisilmoitusta tehtäessä on kerrottava, onko saalis pyydystetty rannalta, alukselta, veden alta (sukeltamalla) vai jäältä. Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. taa, vaan kalastajan pitää selvittää se EU-asetuksesta. Saaliskalan lopetusta voidaan lykätä, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa tai muussa vastaavassa tilassa. Neuvoston asetus ei koske Suomenlahtea. Muista kalan asianmukainen lopettaminen Käsittele ja lopeta kalat ja ravut asianmukaisesti. Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 17 enintään kaksi lohta kalastajaa kohden päivässä, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että vapaa-ajankalastuksessa voidaan (ICES osa-alueilla 29, 30 ja 31) ottaa saaliiksi lohia seuraavilla säännöllä: • Yksi mitan täyttävä eväleikattu lohi kalastajaa kohden päivässä. Jos kalastaja vastoin lakia ottaa ankeriaan saaliiksi, hän voi joutua maksamaan kalasta suojeluarvon. EU-asetuksen mukaisesti ”oikeushenkilö voi tehdä ilmoituksen luonnollisen henkilön puolesta”, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi kalastusmatkailuyritys voi tehdä ilmoituksen yrityksen asiakkaana olleen henkilön saaliiksi saamasta lohesta. Sen hankkimalla pysyy jälleen asian tasalla niin lain kuin asetusten sisällöstä. Näitä ovat huhtikuussa vanheneva valtioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosina 2021 – 2026, Näätämöjoen kalastussopimuksen ja -säännön uusiminen sekä 10 vuotta täyttävän kalastuslain muutostarpeiden arvioiminen
18 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 K alastuksenvalvontaa vesillämme suorittavat kalatalousalueen, osakaskunnan tai muun vesialueenomistajan valtuuttamat kalastuksenvalvojat. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO tajan valtuuttamana. Kovatasoisen ja tiukan kilpailun voittajaksi ja vuoden kalastuksenvalvojaksi 2025 on valittu laajalla toimialueella valvova ja yhteistyökyvystään kiitelty iiläinen Ville Nikkinen. Ville Nikkinen valvoo Perämeren rannikolla Vuoden kalastuksenvalvojaksi valittu Ville Nikkinen toimii kalastuksenvalvojana Perämerellä Kokkolan ja Tornion välisellä merialueella. Kalastuksenvalvonta on tärkeä osa kalavesien hoitoa. Kalastuksenvalvonnalla varmistetaan, että kalastajilla on tarvittava kalastuslupa ja kalastuksessa noudatetaan kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä, kertoo kalatalouden erityisasiantuntija Anne Mäkelä Kalatalouden Keskusliitosta. Lisäksi ehdokkaan tulee osoittaa tehtävässään yhteistyökykyä, palvelualttiutta, suunnitelmallisuutta, huolellisuuta ja ympäristötietoisuutta. Valtuutettujen valvojien lisäksi kalastuksenvalvontaa tekevät poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, Elinvoimakeskus ja Tulli. Nikkisen hyvä yhteistyökyky onkin mahdollistanut mutkattoman tiedonkulun eri tahojen välillä. Hän on neuvonut, opastanut ja auttanut kalastajia sekä vastannut heidän kysymyksiinsä ystävällisesti ja asiallisesti.. Nikkinen ja ELY-keskuksen kalastuksenvalvojat ovat tehneet myös yhteisiä valvontaiskuja Perämeren rannikolla. Vuoden kalastuksenvalvoja -tunnustuksen voi saada henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti ELY-keskuksen (vuoden 2026 alusta Elinvoimakeskus) kalastuksenvalvojan kokeen ja toimii kalastuksenvalvojana kalatalousalueen, osakaskunnan tai vesialueen omisVuoden kalastuksenvalvoja Ville Nikkinen valvoo Perämerellä Kalatalouden Keskusliitto on valinnut Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailun voittajan. Valvonnassa hän tekee yhteistyötä niin kalastajien, viranomaisten, vesialueen omistajien kuin toisten kalastusvalvojien kanssa
Pyydysten merkinnöissä parannettavaa Näin talviaikaan Nikkinen kertoo käyvänsä valvomassa muun muassa verkkokalastusta. Suomen Kalastuslehti 2/2026 • 19 va laki on ollut voimassa jo 10 vuotta, yhteystietojen puuttuminen ei voi enää olla tietämättömyyttä, toteaa Mäkelä. Asiaa koskeVuoden kalastuksenvalvoja Ville Nikkinen vastaanotti Vuoden kalastuksenvalvoja -palkinnon urheiluja nuorisoministeri Mika Poutalalta Vene 26 Båt -messuilla Helsingissä helmikuussa.. Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailu on osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista rahoittamaa Kalatalouden Keskusliiton Kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta (KAVA 2024–2025). Hänen mukaansa talviverkot ovat nykyään varsin hyvin merkitty, mutta pyydyksistä puuttuvat liian usein heijastimet ja kalastajan yhteystiedot, vaikka ne lain mukaan siellä kuuluisi olla. Kalastajan yhteystietojen puuttuminen on vuodesta toiseen ollut yleisin kalastuksenvalvonnassa havaittu puute ympäri Suomen. Kalastuksenvalvojan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua, jossa kohdataan erilaisia ihmisiä ja tilanteita, kuvailee Nikkinen ja jatkaa että Vuoden kalastuksenvalvoja -tunnustus tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Mielestäni jatkossa pelkkä huomautus ei enää riitä, vaan kalastajalle on tultava seurauksia yhteystietojen puuttumisesta. Hankkeessa kehitetään kalastuksenvalvontaa entistä ammattimaisemmaksi, autetaan valvonnan toimeksiantajia käyttämään rajalliset kalastuksenvalvontaresurssit mahdollisimman tehokkaasti sekä koulutetaan kalastuksenvalvojia
Useimmiten kalastuksenvalvojilla on ollut haasteena tulkita kalasIsmete eli jääonki ja ootto-onki ovat tehokkaita ja hauskoja hauen talvisia pyyntitapoja, jotka tuntuvat olevan jokatalvinen lupapolitiikan keskustelunaihe. Mielestäni on ihmeellistä, ettei tätä menetelmää ole ymmärretty kutsua Stenbergin yli 100 vuotta sitten sille keksimällä suomalaisella nimellä jääonki. Jääonki tuli Suomeen jo 100 vuotta sitten TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Kalastuksenvalvonnan haasteet Kalatalouden Keskusliittoon tulee joka talvi kysymyksiä talvisista täkyongintamenetelmistä. Kirjoituksen ensimmäisenä pyyntimenetelmänä hän kuvaili virikoukkukalastusta kesällä ja talvella. Sen tähden voikin yksi henkilö hoitaa suuremman määrän jääonkia. Toinen Stenbergin esittelemä pyyntimuoto sen sijaan oli hieman oudompi. Tähän talviurheilukalastukseen kuuluu onkiteline, noin 10 metrin pituinen siima sekä polvikoukku. Se vastaa lähinnä kesällä harjoitettavaa slanttausta, kuitenkin sillä erotuksella, ettei kalamies tässä joudu pitämään täkyä liikkeessä, vaan hänen tehtävänsä rajoittuu silmälläpitämiseen ja kokemiseen. Hän kuvailee sitä seuraavasti: ”Toinen, urheilukalastajalle mielenkiintoisempi hauen pyyntitapa talvella on ns. Vain vähänkin veistotaitoinen henkilö osaa helposti itse laittaa onkitelineen. Molemmissa on kyse lyhyellä siimalla varustetusta syöttikoukusta, joista toisessa syöttikoukku viritetään pyyntiin pohjaan työnnetyn notkean puukepin varaan ja toisessa jään päälle. Stenberg kirjoitti tuolloin hauen pyynnistä koukulla. Näitä onkia saadaan Ruotsissa kalanpyydysliikkeissä. Turhaan olen niitä etsinyt helsinkiläisten liikkeiden Renforsin ja Schröderin luetteloista.” Kun lukee Stenbergin kuvauksen jääongesta ja sillä kalastamisesta, se kuulostaa hämmästyttävän samalta kuin meille Ruotsista noin 100 vuotta myöhemmin rantautunut suosittu talvinen hauenkalastusmenetelmä ismete. jääongella kalastaminen. Siis ihan perinteinen ja monelle syöttikalastajalle tuttu pyyntimuoto. Kerrataan nyt vielä kerran mistä on kyse ja minkälaisia lupia osakaskunnat voivat näihin pyyntimuotoihin tarjota. 20 • Suomen Kalastuslehti 2/2026 M etsästäkää ja kalastakaa kesällä ja syksyllä, mutta pyydystäkää haukia ennen kaikkea talvella, kirjoitti Omar Stenberg Suomen Kalastuslehden numerossa 9 vuodelta 1917