Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 1 2/2025 Vuoden kalastuksenvalvoja
2 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2025 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,28 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 O U LA TO LV AN EN , VH VS Y PN M -C H IP ST ER S 18. Kuva Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 3 Sisältö 10 ?Vantaanjoen jokitalkkari 10 vuotta 14 Vuoden kalastuksenvalvoja on Thorbjörn Sirén 16 Maaginen ahvenilta 18 PNM-Chipsters haluaa, että kalan syöminen on helppoa 22 Tukea kaupallisten kalastajien työkykyyn 24 Mittaushistorian lämpimin avovesikausi Inarijärvellä 28 Sisävesien kaupallinen kalastus vuonna 2023 32 Massiaiset mahdollistavat pulleat silakat 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Porvoolainen Thorbjörn Sirén on valittu vuoden kalastuksenvalvojaksi 2024
Hinta 20,00 € Uutta! Uutta!. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2025 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
VUODEN 2025 kalatalouden edistämisen määrärahajako hyväksyttiin tammikuussa valtioneuvostossa maaja metsätalousministeriön esittelemänä. KALATALOUSALUEET HOITAVAT lakisääteisiä tehtäviä ja niiden nykyinen rahoitus riittää niukin naukin hallinnon pyörittämiseen. Kertymän odotetaan ajan kanssa kasvavan hieman maksun yläikärajan nostamisen vaikutuksesta, mutta toistaiseksi nousua ei ole ollut havaittavissa. Muutoksia jakosuhteisiin ei tullut eduskunnan tahdosta huolimatta. Käyttöja hoitosuunnitelmien tehokkaaseen toimeenpanoon tarvittava rahoitus edellyttäisi ainakin rahoituksen kaksinkertaistamista. KALASTONHOITOMAKSUN YLÄIKÄRAJAN noston perusteena oli kalavesien hoidon ja istutusten turvaaminen. Koska jako ei vastaa tarpeita sekä jaettava kakku, eli kalastonhoitomaksukertymä ei osoita kasvamisen merkkejä, tulisi mielestämme jakoperusteita muuttaa. Tätä korosti myös eduskunta vuoden 2025 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Alueilta vapautuvalla kalatalouden edistämisen määrärahalla pystyttäisiin omistajakorvaukset nostamaan kalastuslain valmisteluasiakirjoihin merkitylle tasolle neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kalavesien hoidosta ja istutuksista vastaavat vesialueen omistajat ja näiden yhteenliittymät kalatalousalueet, joten rahoitusta voisi olettaa kohdennettavan suhteessa entistä enemmän yleiskalastusoikeuksien käytöstä maksettaviin omistajakorvauksiin sekä kalatalousalueiden toimintaan. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 5 Kalatalouden rahoituksessa säätötarvetta PÄÄKIRJOITUS Muutoksia jakosuhteisiin ei tullut eduskunnan tahdosta huolimatta.” KALATALOUTEMME KANNALTA keskeinen, valtion talousarvioon sisältyvä kalatalouden edistämisen määräraha nousee ja laskee vuosien välillä kalastonhoitomaksujen kertymän mukaisesti. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Esitämme kalatalousalueiden rahoituksen kasvattamista ja siirtämistä erillisrahoitukseen, pois kalatalouden edistämisen momentilta
6 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 LYHYET HIEKKARANTOJA KARTOITETAAN Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen HIEKKIS II -hankkeessa kartoitetaan hiekkarantaelinympäristöjen tilaa ja potentiaalisia kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Nykyinen laki ei kuitenkaan salli alueellisten kalatalousviranomaisten tehdä poikkeuksia kalastusasetuksen kokorajoituksiin. Tulokset tukevat Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICESin antamaa tieteellistä neuvoa ja EU:n neuvoston lokakuussa 2024 tekemää päätöstä, jonka mukaan lohenkalastus on sallittu vuonna 2025 Perämeren lisäksi myös Selkämeren, Saaristomeren ja Ahvenanmeren rannikoilla.. SELVITYS TAMMUKAN KALASTUKSESTA Tammukan eli paikallisen taimenmuodon kalastuksen salliminen nykyistä kalastusasetusta laajempana edellyttäisi välimittasäätelyä, selviää Luonnonvarakeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen maaja metsätalousministeriölle tekemästä selvityksestä. Ljunganjoen lohikanta ei eronnut geneettisesti samalle rannikon alueelle laskevien Indalja Ångermanjokien lohista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tieteellisessä kalastuksessa saatiin saaliiksi vain satunnaisia Ljungan-Indal-Ångermanjokien lohia, eikä Suomen rannikkokalastus ole siten uhka Ljunganin lohikannalle. Kaikkiaan pyydettiin 3?162 lohta, joista 2?394 (noin 76 %) oli rasvaevällisiä luonnonlohia. Hankkeen painopisteenä on luontaisesti syntyneet hiekkarannat, jotka ovat joko umpeutumaisillaan tai jo umpeutuneet. Kartoituksen perusteella valituille kohteille laaditaan kunnostussuunnitelmat, ja suunnitellut toimenpiteet toteutetaan erillisellä rahoituksella. Selvityksen perusteella olisi hyvä, jos esimerkiksi kalatalousalueet voisivat ehdottaa alueita, joilla kalatalousviranomainen voisi sallia tammukan kalastusta, jos tietyt ehdot täyttyvät. Lohen tieteellisen kalastuksen tulokset Kesällä 2024 Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä toteutetun lohen tieteellisen kalastuksen tavoitteena oli selvittää saaliiksi saatujen luonnonlohien alkuperä
KALASTUSLEHTI VUODELTA 1892 Kansalliskirjastossa on tällä hetkellä luettavissa digitoituja Suomen Kalastuslehtiä ensimmäisestä vuonna 1892 ilmestyneestä numerosta lähtien aina vuoteen 1939. Myös Suomen Kalakirjaston tietokantaan on lisätty linkkejä vanhoihin Kansalliskirjaston digitoimiin Suomen Kalastuslehden artikkeleihin. Apukinoksia on kolattu saimaannorpille suojelutoimena 2014 alkaen. Kaikkiaan puolet apukinoksista on ollut norppien käytössä makuuja poikaspesinä. Siitä lähtien jo yli 350 eli puolet kuuteista on käyttänyt apukinosta suojanaan. Tämä työ on vielä kesken, mutta etenee koko ajan. Lohen tieteellisen kalastuksen tulosten mukaan Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin lohikannalle, joten kalastusta ei ole tarpeen rajoittaa tämän lohikannan turvaamiseksi.. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 300 Vapaaehtoiset kolasivat saimaannorpille vaikeista olosuhteista huolimatta ennätyksellisesti yli 300 apukinosta, kertoo Metsähallitus. Lauhoina talvina, kuten kuluva talvi, jopa 80 – 90 prosenttia havaituista kuuteista käyttää emon apukinokseen kaivamaa pesää
Koska kalatalousalueelle myönnetty poikkeuslupa poikkesi sallitun ajankohdan ja alueiden osalta kalatalousalueen hakemuksesta, päätyi korkein hallinto-oikeus siihen, ettei Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle myönnetty poikkeuslupa merimetsojen ampumiseen ole ollut lainmukainen. Suomen merialueilla kasvu ei ole ollut yhtä voimakasta viime vuosina. Hakemuksessa tarkoitetut kahdeksan ampumisaluetta olivat ahvenen tärkeitä lisääntymispaikkoja. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin antoi muutoksenhakijoille valitusluvan ja tutki asian. Kevään 2024 laskennan tulos oli runsaat 8?200 norppaa, kun edellisenä vuonna tulos oli noin 14?000 norppaa. Hallikanta on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana Itämerellä keskimäärin vajaat viisi prosenttia. Näistä Suomen merialueella oli noin 17?500. Koko Itämeren osalta vuoden 2024 hallien laskentakanta on noin 3?000 yksilöä suurempi kuin vuonna 2023. 8 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 LYHYET LUPA MERIMETSOJEN AMPUMISEEN LAITON Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue haki vuonna 2021 poikkeuslupaa merimetsojen ampumiseen keväällä ahvenen poikastuotannon turvaamiseksi ja merimetsojen paikallisen pesimäkannan vähentämiseksi. ELY-keskus myönsi kalatalousalueelle heinäkuussa 2022 luvan ampua merimetsoja elokuun alusta vuoden loppuun. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Hallikanta kasvaa edelleen Itämerellä Vuonna 2024 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 48?700 harmaahyljettä eli hallia, kertoo Luonnonvarakeskus tiedotteessaan. Lähde: Luke. Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jääolosuhteet. Vuonna 2018 Suomessa ei tehty hallilaskentoja. Mikäli lintuja vähennetään ampumalla, tulisi sen tapahtua keväällä alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Kaksi yhdistystä valitti Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Kalatalousalue on valmistellut uutta poikkeuslupahakemusta
Messuilla oli entistä enemmän veneitä ja purjevenetarjonta oli huomattavasti aikaisempaa suurempi. – 15. M ES SU KE SK U S OSAKASKUNTIEN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN Aluehallintoviraston mukaan vuosi 2024 oli hyvin vilkas osakaskuntien sääntöjen vahvistamishakemusten osalta. Ensimmäisenä viikonloppuna samaan aikaan venemessujen kanssa järjestettiin Helsingin Erämessut. Nousua tuli omalta osaltaan Erämessujen kävijäkohderyhmästä, mutta myös selkeästi enemmän veneilijöitä saapui tapahtumakokonaisuuteen. Valtioneuvosto antoi 19. Helsingin kansainväliset venemessut Vene 26 Båt järjestetään 6. Suoritemaksu on samansuuruinen riippumatta siitä, onko säännöt vahvistettu vai jätetty vahvistamatta. Näitä on tehty vasta muutama, mutta tarkoitus on laatia lisää lyhennelmiä. 2. Vene 25 Båt -messujen kävijämäärä yli 67 500 on reilusti yli 10 000 suurempi kuin viime vuonna. Vuodelle 2025 on tullut suoritemaksuihin muutoksia. Veneilijät tulivat entistä innokkaammin venemessuille, kun pääsivät samalla tutustumaan Erämessuihin. Päätöslyhennelmät löytyvät aluehallintoviraston nettisivulta otsikolla Osakaskuntien päätöslyhennelmät. Kyselun mukaan kävijöistä yli 60 % tulee vuosittain tutustumaan juuri venetarvikkeisiin ja -varusteisiin. Venemessuilla esiteltiin paljon uusia venetarvikkeita ja -varusteita. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2023 päätöksellään erillisavustusta kahdelle käynnistyneelle kunnostushankkeelle: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen kautta ohjataan Närpiönjoelle 110?000 euroa ja Ähtävänjoelle 100?000 euroa. 12. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 9 LYHYET VENEMESSUJEN KÄVIJÄMÄÄRÄ NOUSI Helsingin kansainväliset venemessut Vene 25 Båt koki tänä vuonna useita uudistuksia. Uusi suoritemaksu osakaskunnan sääntöjen vahvistamisesta on vuosina 2025 ja 2026 asetuksen mukaan 150 euroa. 2026 Helsingin Messukeskuksessa. Avustukset käytetään monivuotisissa kunnostushankkeissa, joiden omarahoitusosuus on hankevetäjien toimesta kerätty paikallisilta kunnilta, yrityksiltä ja muilta toimijoilta. Kalastusveneitä, veneiden kierrätystä ja innovatiivisia veneilytuotteita tuotiin esille uusilla konsepteilla. Linkki päätöslyhennelmiin löytyy myös osakaskuntien sääntöjen vahvistamista koskevalta sivulta otsikolla Osakaskunnan sääntöjen vahvistaminen.. Närpiönjoella hankevetäjänä toimii Närpiön kaupunki ja Ähtävänjoella Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2024 asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2025 ja 2026. Aluehallintovirasto on laatinut päätöslyhennelmiä osakaskunnan sääntöjen vahvistamista koskevista päätöksistä. Peruutetusta hakemuksesta peritään työmäärää vastaava osuus maksusta (87 euroa / tunti, vähintään yhtä työtuntia vastaava maksu)
10 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Vantaanjoen jokitalkkari 10 vuotta Jokitalkkarit ovat toimineet Vantaanjoella jo 10 vuoden ajan. TEKSTI JA KUVAT: OULA TOLVANEN JA REETTA LEHTO, VANTAANJOEN JA HELSINGIN SEUDUN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY. Mitä kaikkea muuallakin Suomessa toimivien jokitalkkareiden työhön kuuluu ja voisiko heitä olla enemmänkin meidän vesillä
Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 11 Jokitalkkarit Oula Tolvanen ja Matias Hyrsky sähkökalastamassa Tuusulanjoella vuonna 2019.
Alueen osakaskunnat järjestäytyivät vuonna 2015, jonka jälkeen jokitalkkarit olivat tukena toiminnan alkaessa. Jokitalkkari tekee konkreettista vesiensuojelutyötä kalaston, etenkin uhanalaisten vaelluskalojen eteen. Jokitalkkarin ehkä suurin merkitys onkin toimia yhteyshenkilönä Vantaanjoen vesistön kalaja virkistyskäyttöasioihin liittyen. Kerätyn kalastoja paikkatiedon laajuus konkretisoitui, kun jokitalkkari laati Vantaanjoen kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman yhdessä alueen hallituksen kanssa. Jokitalkkarien pitkäaikaisimmat yhteistyötahot ovat Nurmijärven Myllykosken osakaskunnat, joiden kanssa on tehty monipuolista yhteistyötä liki toiminnan alusta alkaen. Paikkatietoaineistoakin on käytetty useissa tutkimushankkeissa ja lupaprosesseihin liittyvissä lausunnoissa. Eli aina jos herää kysymys kalastosta tai rantojen virkistyskäytöstä, jokitalkkarille voi soittaa ja kysyä apua. Samalla on luotu suuri määrä etenkin vaelluskaloja koskevaa tietoa, joka on tallennettu paikkatietojärjestelmiin. Lisäksi jokitalkkari edistää Vantaanjoen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia kehittämällä sekä kalastusettä melontamahdollisuuksia alueella. Jokitalkkarien vakiotoimia maastossa ovat Vantaanjoen ja Keravanjoen melontareittien ylläpito, kalastuksenvalvonta, jokivarren siivous ja kyltityksien huolto, lasten ja nuorten kalastustapahtumat, virtavesi-inventoinnit, sähkökoekalastukset ja kalataloudelliset kunnostukset. Vesialueen omistajien luottamus on ansaittava Käytyjen keskusteluiden perusteella viranomaisin suhtaudutaan huomattavasti varautuneemmin, kuin vesiensuojeluyhdistykseen. Sujuvan yhteistyön perustana on kunnioittava lähestyminen yksityismailla ja -vesillä toimimiseen ja omistajan näkemyksien huomioiminen. Lain mukaan KHS-työ piti tehdä parhaan saatavissa olevan tiedon avulla, mikä tarkoitti laajasti tutkitun Vantaanjoen vesistön osalta valtavan kalastotiedon kokoamista yksiin kansiin. Jokitalkkarille voi aina soittaa Toimiminen sekä asiantuntijana että käytännön maastotyöntekijänä on mahdollistanut laajan yhteistyöverkoston luomisen alueelle. Keskeinen osa yhteistyöverkostoa ovat yksityiset vesialueiden omistajat. Kunnostusta jatketaan tulevana kesänä lihasvoimin ja ranta-asukkaat osallistuvat mukaan talkoovoimin. Myöhemmin toiminta on jatkunut mittavina virtavesikunnostuksina alueella, joihin osakkaat ovat osallistuneet rahallisesti ja talkoovoimin.. Yhdistyksessä on ympärivuotisesti yksi päätoiminen jokitalkkari, mutta käytännössä kaikki maastossa tehty toiminta on läpi vuosien tehty työpareina. Iltapäivällä lopputuloksena oli hyvin onnistunut kunnostus ja äärimmäisen tyytyväiset ranta-asukkaat. Luottamusta on tarvittu etenkin koneellisissa virtavesikunnostuksissa. Todellisuudessa toimintaan osallistuu siis useita henkilöitä ja onkin korrektimpaa puhua Vantaanjoen osalta jokitalkkareista monikossa. Jokitalkkaritoiminta on ollut erittäin aktiivista ja kymmenen vuoden aikana jokitalkkarit ovat muun muassa: • inventoineet yhteensä 457 koskija virtapaikkaa 81 eri joessa ja purossa, • tehneet kalataloudellisia kunnostuksia 47 eri koskessa 11 eri joessa tai purossa, • vieneet kalaan yli 2?000 koululaista kuudessa eri kunnassa, • huoltaneet liki 160 kilometriä melontareittejä, • sähkökalastaneet 244 kertaa 111 eri koealalla ja • tarkistaneet 2?621 kalastuslupaa. Hyvä esimerkki luottamuksesta oli 2024 tehty koskikunnostus, jossa ajettiin liki 30 tonninen kaivinkone mökkipihan poikki alas jyrkkää rinnettä. Saattaa siis olla eduksi, että talkkarilla ei ole viranomaisroolia ja toiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Talkkarit ovat vuosien saatossa tehneet yhteistyötä useiden osakaskuntien ja yksittäisten ranta-asukkaiden kanssa. Vantaanjoella työskentelevät jokitalkkarit ovat pääosin koulutustaustaltaan yliopistokoulutettuja ja talkkarit toimivatkin samalla yhdistyksen kalatalousasiantuntijoina ja vetävät kala-aiheisia tutkimushankkeita. Jokitalkkarit keräävät tärkeää tutkimustietoa Kuten edellä mainituista luvuista on pääteltävissä, kaikesta toiminnasta on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, koska tuloksista on raportoitu rahoittaville viranomaisille. 12 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 V antaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) koordinoi Vantaanjoen jokitalkkarihanketta vuosina 2014?–?2016, jonka lopuksi jokitalkkarin pesti muuttui vakituiseksi osaksi yhdistystä. Jokitalkkari laati alussa osakaskuntien kanssa yhdessä alueelle kalastussäännöt, valvoi kalastusta ja sparrasi alueen omia valvojia ja rakennutti yhdessä onkipaikan lähialueen koululaisille. Koneen saapuminen aamulla mökin pihaan aiheutti kauhunsekaisia naurahduksia. Kirjallisia raportteja onkin valmistunut jo 41 kappaletta. Toimelias asenne maastossa on taannut sen, että yhteiset suunnitelmat toteutuvat sovitusti, mikä lisää luottamusta jatkossakin. Kunnostajan ja omistajien keskinen sopiminen ja tiedonvaihto ovat elintärkeitä yhteistyölle. Paikkatieto ja sen keräämiseen käytetyt mobiililaitteet ovat lapioiden ja roskapihtien lisäksi tärkeitä työkaluja jokitalkkareille
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistyksessä toiminta alkoi jo 2012 ja jatkuu edelleen. Jo yhden kunnan purojen siivoaminen ja vieraslajien poistaminen veisi koko kesän ja työ pitäisi toistaa useana vuotena. VHVSY on alkanut edistämään purotalkkaritoiminnan laajentumista myös muihin kuntiin. Vinkki kuntapäättäjälle, puhtaat pienvedet, elinvoimainen kalasto ja lähiluonto ovat hyviä teemoja vaikkapa kevään kuntavaaleihin.. Päivä maastossa on oppilaille usein ikimuistoinen ja moni pääsee ensimmäistä kertaa onkimaan tai pilkkimään. Vastaavalle toiminnalle on tarvetta muuallakin ja sopivia vetäjiä löytyy esimerkiksi alueellisista kalatalouskeskuksista ja vesiensuojeluyhdistyksistä. Vantaan kaupunki ratkaisi tämän palkkaamalla 2016 kesätöihin omat ”pikku talkkarit” eli purotalkkarit, jotka ovat sittemmin joka kesä siivonneet, kunnostaneet ja hävittäneet vieraslajeja Vantaan purojen varsilla. Ensimmäinen päänavaus tehtiin nyt Keravalla, kun kaupunki palkkaa omat talkkarinsa kesälle 2025. Nurmijärvellä osakaskunnat ovat lahjoittaneet osallistuneille omat onkivavat – harrastuksen aloittaminen helpottuu, kun on välineet ja tuttu kalastuspaikka kotiseudulla. Maastoinventointien yhteydessä havaitaan kerta toisensa perään rehottavia vieraslajiongelmia ja vesistöjen roskaantumista. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä oli oma talkkarihanke muutaman vuoden ajan. Toivottavasti toiminta leviää myös muualle Suomeen. Talkkarien kalastustapahtumissa koululaiset oppivat kalojen biologiasta, kalastusharrastuksesta, vastuullisuudesta luonnossa, ja lapset pääsevät itse kokeilemaan kalastamista. Jokitalkkarit eivät yksin kykene ratkaisemaan kaikkia vesistöjen ongelmia. Suosittua yhteistyötä lasten kanssa Jokitalkkarien ehkä suosituinta toimintaa ovat koululaisille järjestettävät onkija pilkkipäivät, joissa esimerkiksi Nurmijärven Myllykosken osakaskunnat ovat olleet vuosittain mukana. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 13 Helsingin kaupungin kalastuksenvalvoja sekä jokitalkkarit Matias Hyrsky ja Oula Tolvanen ihmettelemässä kalastuksenvalvonnan yhteydessä laittomasta verkosta löytyneitä meritaimenia Vanhankaupunginkosken padolla vuonna 2019. Jokija purotalkkaritoiminta Suomessa Vantaanjoen kaltaista talkkaritoimintaa on virinnyt jonkin verran muualle Suomeen. Kaakkois-Suomessa ja Saimaan alueella vastaava jokitalkkaritoimintaa on ollut useaan otteeseen monen vetäjän voimin
Kovatasoisen ja tiukan kilpailun voittajaksi ja vuoden kalastuksenvalvojaksi 2024 on valittu porvoolainen Thorbjörn Sirén. Thorbjörn Sirén on kokenut kalastuksenvalvoja Vuoden kalastuksenvalvojaksi valittu Thorbjörn Sirén on toiminut kalastuksenvalvojana Porvoon ja Sipoon merialueella yli 20 vuotta, josta viimeiset kolme vuotta Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvonnan koordinaattorina. Sirén on myös kalatalousalueen hallituksessa, joten tiedonkulku kaikkien valvontaan kuuluvien osapuolten välillä on hyvällä pohjalla. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA MESSUKESKUS tiutta, suunnitelmallisuutta, huolellisuuta ja ympäristötietoisuutta. Valtuutettujen valvojien lisäksi kalastuksenvalvontaa tekevät poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, ELY-keskus ja Tulli. Kalastuksenvalvontaa vesillämme suorittavat kalatalousalueen, osakaskunnan tai muun vesialueenomistajan valtuuttamat kalastuksenvalvojat. Kun edellä mainittuun liitetään vielä Sirénin henkilökohtaiset taidot, kuten. Kalastuksenvalvonnalla varmistetaan, että kalastajilla on tarvittava kalastuslupa ja kalastuksessa noudatetaan kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 14 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 K alastuksenvalvonta on tärkeä osa kalavesien hoitoa. Lisäksi ehdokkaan tulee osoittaa tehtävässään yhteistyökykyä, palvelualtVuoden kalastuksenvalvoja on Thorbjörn Sirén Kalatalouden Keskusliitto järjesti toista kertaa Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailun, jonne kuka tahansa sai ehdottaa omasta mielestään parasta kalastuksenvalvojaa. Kunniamaininnan sai Keski-Suomessa kalastusta valvova Risto Mankonen. Koordinaattorin ominaisuudessa hän on ollut tiivistämässä kalastuksenvalvontayhteistyötä poliisin, ELY-keskuksen, Suomenlahden merivartioston ja alueen kalastuksenvalvojien kanssa. Vuoden kalastuksenvalvoja -tunnustuksen voi saada henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti ELY-keskuksen kalastuksenvalvojan kokeen ja toimii kalastuksenvalvojana kalatalousalueen, osakaskunnan tai vesialueen omistajan valtuuttamana
”Vuoden kalastuksenvalvojan tunnustus motivoi ja innostaa taas aivan uudella tavalla jatkamaan tätä työtä”, iloitsee Sirén ja jatkaa: ”Uskon että tunnustus osaltaan edistää myös yhteistyötä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa.” Mankonen valvoo viidella kalatalousalueella Kunniamaininnan saanut Risto Mankonen olisi yhtä lailla ansainnut Vuoden kalastuksenvalvojan tunnustuksen. Vuoden kalastuksenvalvoja Thorbjörn Sirén (vas.) sekä palkinnon luovuttaneet ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala ja Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Helsingin venemessuilla 7.2.2025. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 15 asiakaspalvelu, kielitaito ja vahva toimialueen tuntemus, on koossa vuoden kalastuksenvalvojan kriteerit täyttävä henkilö. Hankkeessa kehitetään kalastuksenvalvontaa entistä ammattimaisemmaksi, autetaan valvonnan toimeksiantajia käyttämään rajalliset kalastuksenvalvontaresurssit mahdollisimman tehokkaasti sekä koulutetaan kalastuksenvalvojia.. VUODEN KALASTUKSENVALVOJA -KILPAILU ON OSA KAVA-HANKETTA Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailu on osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista rahoittamaa Kalatalouden Keskusliiton Kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta (KAVA 2024–2025). Kalastuksenvalvonnan lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti kalavesien kunnostustöihin. Mankonen toimii kalastuksenvalvojana viidellä eri kalatalousalueella Keski-Suomessa
Jälleen haavi hollille ja pienoisen tappelun jälkeen haavissa lepää komea köriläs! Kaveri sanoikin, että nyt tais mennä recordit uusiksi ja tähän totesin, että se on siinä ja siinä. Olikohan 43 cm ja kalat sitä mukaa isoon haaviin mikä toimi hyvin sumppuna. päivä ja Ahvenliiga2023-kilpailun toiseksi viimeinen päivä. Eteenpäin livuttiin yhden tietoisen paikan suuntaan ja ilta oli jo suht pitkällä, mutta josko se vielä onnistais! Vähän ennen tuota pakkaa tiimikaveri käänsi näyttöä ja sanoi ”Kattokaas tätä”. Maaginen ahvenilta Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Enempää ei tuo paikka siltikään tarjonnut komistuksia. Aamun spoteille suunnattiin ja isoja kaloja ei tavoitettu. Sitten kaveri sanoo että ”se on iso ahven!”. Parhaat ja mieleenpainuvimmat palkittiin. Sitten kaverilla tömähti vaappuun vähän lujemmin ja toinen kaveri oli haavin kans valmiina. Tuos vaihees sanoin, että jos nuo on ahvenia niin on muuten komeita! Äkkiä vene seis ja tyyni keli antoi veneen olla miltei paikoillaan ja jigiä siihen suuntaan mistä tultiin. TEKSTI JA KUVA STEFAN LAINE, FISHING TEAM BLACKISLAND Siitä se sitten alkoi. Stefan Laineen kalatarina isojen ahventen illasta oli yksi palkituista. Vesikin oli enää pari asteista ja se tuotti haasteita. Pakkasta oli ollut jo sen verran että rannasta sai ankkurilla rikkoa jäitä muutaman kymmenen metriä, että pääsi vesille. Pari komiaa puolikilosta ja tiimikaverille kiloluokan kala. Sielä lepäs haavissa komea 48 cm ja 1325 g ahven! Tässä vaihees ite heitin samaan paikkaan ja PAM! A jattelin täs vaihees, että no siellä missä on isot ahvenet on myös hauetkin ja annoin painetta vähän reilummin. Paikkoja useampia koluten yhdeltä allekirjoittaman kilokalapaikan kupeesta itselleni tarttui 41 cm komistus ja täten ahvenliigan kortilla oli nyt kolme ok-kalaa. Muutama komea yksilö vielä saatiin ja sitten ne oli poissa, hävisivät ku tuhka tuuleen ja tilanne oli sen myötä ku satukirjasta. Sitten ruvettiin mittaamaan ja punnitsemaan isomuksia ja kappas! Oma enkka tosiaan meni rikki, kun. Aamun ja päivän aikana joitain kaloja sieltä täältä, todella vaikeaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 O li lokakuun 21
Stefan Laine onnistui onnistui lähes talvisissa lokakuun lopun oloissa jallittamaan eämänsä suurimman ahvenen, jolla oli pituutta 47 senttimetriä ja painoa komeat 1560 grammaa.. irtosi tuolla tuloksella ja se kertoo tasosta ison ahvenen pyynnissä, kun paikkatuntemus ja elektroniikan hyödyntäminen menee eteenpäin alan harrastajilla. Myös Ahvenliigan kortti oli vartissa laitettu uuteen uskoon tuloksin 43, 43, 46, 47, 48 = 227 cm Sija 13. Parhaat ja mieleenpainuvimmat palkittiin loppusyksystä 2024. Esittelemme lehdessä kaikki kolme palkinnon saanutta. Suomen kansalliskalaksi valittiin lopulta vuoden 1994 keväällä kaikkien tuntema ahven. Tuon kyseisen päivän kyllä tulee muistamaan ikuisesti, hyvä hommia! Fishing Team Blackislandin kalastusta pääsee seuraamaan instagramissa nimellä blackisland_fishing_team KANSALLISKALA AHVEN 30 VUOTTA Kalatalouden Keskusliitossa syntyi keväällä 1993 ajatus äänestyksen järjestämiseksi Suomen kansalliskalasta. Tässä tänä vuonna tehtiin havainto, kun yks kaveri sai samoilta seuduilta 48,5 cm ja karvan alle 1200 g ahvenen, että se oli sama kala minkä tiimikaveri sai vuosi sitten, tuntomerkit täsmäs täysin. Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Eli kyllä niitä jättejä vaan on hyvä päästää hyvävointisena takasin. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 17 kala täytti mitat 47 cm ja 1560 g! Fiilis oli täs vaihees kyllä huikea! N opeat kuvat vielä haavista käsiin ja jätit vapauteen
Aloitan vierailuni kahvikupin ääressä pienessä toimistossa toisessa kerroksessa. Sitten on vielä ajankäytön haaste. Yhä useampi suosii ruokia, jotka ovat valmiita 15 minuutissa, kertoo Hagman. 18 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 PNM-Chipsters haluaa, että kalan syöminen on helppoa PNM-Chipstersin herkkukeittiössä Porvoossa valmistetaan maukkaita Hyvä Apaja -kalaja katkarapusalaatteja sekä uutuutena myös valmisaterioita. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT PNM-CHIPSTERS JA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO V ierailen PNM-Chipstersin herkkukeittiössä lokakuun puolivälissä, ja jouluun on enää hieman yli 60 yötä. Volyymien varmistamiseksi käytetään myös tuontikalaa. Tasapainoilu kotimaisuuden ja saatavuuden välillä Kuten muutkaan alan yritykset, ei PNM-Chipsters selviä pelkästään kotimaisella kalalla. Vaikka yhä enemmän asioita hoidetaan nopeammin automaation ja koneiden ansiosta, vaikuttaa siltä, että ihmisillä ei ole koskaan ollut kiireempi kuin nyt. Tätä aukkoa PNM-Chipsters pyrkii nyt täyttämään. Suurkeittiömäisissä tiloissa työ tehdään edelleen suurelta osin käsin. Kalan syömisen tulee olla helppoa Hagman kertoo, että yrityksen visio on tehdä kalan syömisestä helppoa ja saada asiakkaat syömään kalaa entistä useammin. Kotimaisen kalan haasteet ovat tuttuja, kuten kausivaihtelut ja pienet määrät, selittää Nyyssönen.. Kun ulkonäkö on tuttu ja turvallinen, kuluttaja uskaltaa kokeilla uusia makuja. Nykymaailmassa ei ole enää itsestään selvää, että ihmiset osaavat käsitellä kokonaista kalaa. Valmisaterioiden valmistus on lisännyt Porvoon yksikön henkilöstöä kymmenestä kuuteentoista. Pöydän ympärillä istuvat Padatsun lisäksi Porvoon yksikön tuotantopäällikkö Sami Suominen, tuotantojohtaja Aki Nyyssönen, joka jakaa työaikansa yrityksen eri yksiköiden välillä, sekä markkinointija viestintäjohtaja Riina Hagman, joka työskentelee valtaosin Helsingin pääkonttorissa. Yrityksen suosituin tuote on kirjolohipyörykät, jotka valmistetaan yrityksen tehtaalla Ahvenanmaalla. Ruoan pitäisi olla pöydässä entistä nopeammin. Hagman kertoo, että valmisateriat ovat olleet tuote, jota sekä kuluttajat että vähittäiskaupat ovat toivoneet. Herkkukeittiössä valmistaudutaan joulukauteen – kala ja kalatuotteet ovat tärkeä osa suomalaista joulupöytää, ja joulu näkyy selvästi myynnin kasvuna, kertoo PNM-Chipstersin Porvoon yksikön tuotekehittäjä Katja Padatsu. Valmisruokien myynti räjähti koronavuosina, mutta kala-vaihtoehtoja oli tarjolla hyvin vähän. Esimerkiksi Saariston kalapyörykät -valmisateriassa käytetään yrityksen lahnapohjaisia saaristopyöryköitä, jotka tarjoillaaan Porvoossa keitetyn perunamuusin kanssa. Padatsu kertoo, että valmisaterioissa hyödynnetään yrityksen omia kalatuotteita. Hagman selittää, että tuotekehityksessä lähdetään usein liikkeelle tuotteista, jotka ovat kuluttajille jo tuttuja, kuten pyörykät tai nuggetit. Porvoossa valmistetaan muun muassa maukkaita Hyvä Apaja -kalaja katkarapusalaatteja sekä uutuutena kolmea eri valmisateriaa
• Haluaan tarjota laajemman, korkealaatuisten elintarvikkeiden valikoiman yhden katon alta. • Toimintaa kuudella paikkakunnalla, joista kalatuotantoa Maarianhaminassa, Keravalla ja Porvoossa. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 19 PNM-CHIPSTERS PÄHKINÄNKUORESSA • PNM-Chipsters sai alkunsa, kun suomalainen kalajalostaja Chipsters Food ja lihaja gourmet-tuotteiden maahantuoja PNM Gourmet yhdistyivät syksyllä 2023. Kuvassa Ahvenanmaan kalapihvit hollandaisekastikkeella ja herneperunamuusilla.. PNM-chipsterillä on tuotannossa viisi erilaista kalaja äyriöispohjaista annosateriaa
Kaikki saa jo alkuunsa siitä, miten tuotteet saavat näkyvyyttä kaupoissa ja miten tällaisilla keinoilla voidaan vaikuttaa ja ohjata kuluttajien valintoja kaupassa. Nyyssönen kertoo, että tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon kalasta. Kirjolohipyöryköiden kalajauheliha valmistetaan edelleen käsin, minkä jälkeen automaattinen tuotantolinja hoitaa pyöryköiden valmistuksen ja pakkauksen. – On vaikea uskoa, mutta lahna on kalliimpaa käyttää pyöryköissä kuin kirjolohi, Padatsu lisää. PNM-Chipstersin tuotteet menevät sekä vähittäiskauppoihin että ammattikeittiöihin ja teollisuuteen. Padatsu kertoo, että henkilökunta työskentelee yhdessä vuorossa, mutta aloitusaikaa on porrastettu aamukuuden ja -kymmenen välillä, jotta yhdessä vuorossa pysyminen olisi mahdollista. Täällä valmistamme myös ei-kalaa sisältäviä tuotteita, kuten erilaisia majoneesipohjaisia tuotteita tilauksesta. Keravalla valmistetaan myös erilaisia kalakuutioita ja -paloja tilauksesta. Vierailu tuotantotiloissa Saarioinen on tunnettu sloganistaan ”äitien tekemää ruokaa”. Kun olen pukeutunut valkoisiin suojavaatteisiin ja allekirjoittanut vierailijalomakkeen, jossa vakuutan olevani terve, astumme tuotantotiloihin. – Sama koskee. 20 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Ahvenanmaalla valmistetut kirjolohipyörykät ovat yrityksen myydyin tuote. Lisäksi leikataan kotimaista sisävesikalaa, kuten kuhaa, haukea sekä kausikalaa, kuten madetta. Täällä voin todeta, että tässä herkkukeittiössä ruokaa valmistavat eivät vain äidit, vaan myös isät, pojat ja tyttäret. Hagman, jonka tehtävänä markkinoijana on varmistaa yrityksen tuotteiden näkyvyys, kertoo, että kalatuotteiden brändäys on vielä jäljessä moniin muihin tuotteisiin verrattuna. Kysyn, onko henkilöstön rekrytointi helppoa vai vaikeaa. Suositut kalaja katkarapusalaatit valmistetaan Porvoossa. Keravalla kala leikataan ja pakataan. Lisäksi tuotteita valmistetaan kauppojen tuoretiskeihin, ja osa tuotteista on tarjolla myös ruotsinlaivojen ravintoloissa. Kaikki tutkimukset osoittavat, että suomalaiset haluavat syödä enemmän kalaa, mutta kaupassa ostopäätöksen ratkaisee kuitenkin viime kädessä hinta. Tämä ei ole työ, johon tarvitaan erityistä koulutusta, vaan työ opettaa. Padatsu kertoo, että moni työntekijä on ollut mukana jo pitkään. Joustavuus tuotannossa on vahvuus Padatsu kertoo, että yksi Porvoon yksikön suurista eduista on joustavuus. Tärkeimpiä tuotteita ovat muun muassa C-leikatut lohija kirjolohifileet sekä A-leikattu kirjolohi. Ahvenanmaalla kala fileoidaan ja savustetaan, mäti pakataan, ja kalapullat sekä -pihvit valmistetaan. Kalan matka ruokapöytään Porvoossa käytettävä kala on yrityksen omaa. Kalapullat ja -pihvit tulevat yrityksen Ahvenanmaan tehtaalta. Fileoinnista yli jäävää osaa voidaan osittain käyttää kalapullissa ja niin edelleen. Käyttäisimme mielellämme enemmän vähemmän hyödynnettyjä kalalajeja, mutta hintataso sekä tasainen ja riittävä saatavuus ovat haasteita, Hagman jatkaa
PNM matka alkoi vuonna 1990 lihan maahantuonnilla. – Olemme rekrytoineet muun muassa ukrainalaisia ja puolalaisia, kertoo Nyyssönen. Kuvassa takana markkinointija viestintäjohtaja Riina Hagman, tuotantojohtaja Aki Nyyssönen ja tuotantopäällikkö Sami Suominen. Aiheesta lisää: www.pnmchipsters.fi M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Karell sanoo, että kun tuotteet ovat kuluttajaystävällisiä eli helppoja valmistaa ja oikeassa hintaluokassa, kysyntä on taattu. – Meidän on kuitenkin pystyttävä tarjoamaan kalaa sellaisessa muodossa, että se houkuttelee yhä enemmän kuluttajia ja sellaisella hinnalla, että suomalaisilla on varaa syödä enemmän kalaa, mielellään myös kotimaista kalaa. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 21 Porvoossa moni asia tehdään edelleen käsityönä. Lähtötilanne on siis erinomainen. Tässä syntyy valmisateria Saariston kalapyörykät, joka tarjoillaan rapukastikkeen ja perunamuusin kera. Chipsters Foodin historia alkoi Ahvenanmaalla vuonna 1934, jolloin tuoreen kalan ja kalatuotteiden myynti aloitettiin Suomessa. Hän selittää, että kala on megatrendi maailmalla, ja tiedämme, että suomalaiset haluavat syödä enemmän kalaa. – Koulutamme kyllä työntekijämme, ainoa mitä tarvitaan, on oikea asenne ja halu oppia uutta. M AL IN LÖ N N RO TH , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO muitakin yksiköitämme, kertoo Nyyssönen. Ei tuottajalle eikä kuluttajalle. Karell kertoo näkevänsä kalassa valtavan potentiaalin, mutta toteaa, että kalateollisuus on osittain alikehittynyt verrattuna muuhun elintarviketeollisuuteen. Soitan Karellille kuullakseni hänen ajatuksiaan kalasta osana elintarviketeollisuutta ja mihin suuntaan hän haluaa ohjata laivaa. Harva suomalainen kuitenkaan on kiinnostunut tällaisista töistä, ja moni työntekijä on ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen. Myös kalan tulee olla paljon enemmän kuin pelkkä filee. Fileet sopivat viikonloppuherkutteluun, mutta pelkkien fileiden myyminen ei ole resurssitehokasta. PNM-Chipstersin toimitusjohtajana vajaan vuoden työskennelleellä Mikko Karellilla on 25 vuoden kokemus elintarvikealalta. Karell selittää, että elintarviketeollisuus on ”kouluttanut” suomalaiset ostamaan elintarvikkeensa yksinkertaisessa muodossa – tarjolla on suikaleita, kuutioita, pyöryköitä, pihvejä jne. Pitkät perinteet omaava yritys PNM-Chipsters syntyi vuoden 2023 lopussa, kun Chipsters Food ja PNM Gourmet yhdistyivät. Kalan kun tiedetään olevan terveellinen ja ympäristöystävällinen valinta. Etualalla tuotekehittäjä Katja Padatsu
– Jotta kotimainen elintarviketuotanto voi jatkua, on tärkeää, että elintarviketuottajat voivat hyvin ja jaksavat työssään. Palveluiden tavoitteena on tukea kalastajien työkykyä, ennaltaehkäistä heidän työkyvyttömyyttään ja pidentää heidän työuriaan. Muutoksen myötä palvelujen piiriin tulivat myös kalastajat. Räätälöity tuki elintarviketuottajille Maatalousyrittäjien, poronhoitajien ja kalastajien työssä korostuvat muun muassa fyysiset ja psyykkiset rasitukset, jotka haastavat selviytymiskykyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omaan terveyteen, jaksamiseen, ihmissuhteisiin, elämän muutostilanteisiin tai taloudellisiin haasteisiin liittyvät asiat. Työkykyneuvojien henkilökohtainen asiakastyö tarjoaa apua erilaisissa työkykyä kuormittavissa tilanteissa. On todella hienoa, että tämä malli nyt vakiintuu ja että palvelut kattavat myös poronhoitajat ja kalastajat, sanoo Melan toimitusjohtaja Heli Backman. Palvelut järjestää Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, ja ne kattavat elintarviketuottajat, jotka ovat vakuutettuja maatalousyrittäjien eläkelain mukaan, eli myös kalastajat. Melan varhaisen tuen palveluilla voidaan tarjota kohdennettua tukea näiden stressitekijöiden lievittämiseksi. Välitä viljelijästä -hanke on jo usean vuoden ajan tarjonnut maatalousyrittäjille räätälöityä tukea työkyvylle. Mitä varhaiMelan Välitä viljelijästä -hankkeen toimet vakinaistettiin lakimuutoksella varhaisen tuen palveluiksi 1.?12.?2024 alkaen. Samalla edistetään kotimaisen ruuantuotannon sekä tähän perustuvan elintarvikehuoltovarmuuden edellytyksiä. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Tukea kaupallisten kalastajien työkykyyn. Työkykyneuvojat auttavat tilanteen selvittelyssä ja sopivien ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamisessa. Maksutonta apua haasteellisiin tilanteisiin Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat Melan työkykyneuvojien neuvontaja ohjauspalvelut, harkinnanvaraisesti annettavat ostopalvelusitoumukset mielenterveyden asiantuntijapalveluihin, työkyvyn tukemiseen liittyvä koulutus, viestintä ja digitaaliset palvelut sekä kalastukseen liittyvien sidosryhmäorganisaatioiden kalastajien työkykyä tukevan verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen. 22 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 V arhaisen tuen palveluita säädetään jatkossa maatalousyrittäjien eläkelailla
Kalastajia palvelevat työkykyneuvojat: Outi Ruottinen, puh. Välitä kalastajasta -verkosto Varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on havaita työkykyä uhkaavia tekijöitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ottaa asia puheeksi ja ohjata avun piiriin. Oikea-aikainen apu ehkäisee työkykyhaasteiden etenemistä työkyvyttömyydeksi. Näitä palveluita voivat olla mm. Avun piiriin ohjaaminen tehdään aina yhteisymmärryksessä ja kalastajan suostumuksella. Tukea oman hyvinvoinnin edistämiseen voi saada myös Melan järjestämistä koulutuksista ja kursseista. Varhaisen tuen verkostoon kootaan kalastajien kanssa yhteistyössä toimivia tahoja, jotka omassa työssään kohtaavat kalastajia, voivat tehdä havaintoja heidän työssä jaksamisestaan ja kertoa avun saannin mahdollisuudesta. Mela-turvaan liittyvissä asioissa sinua palvelevat Mela-asiamiehet: https://www.mela.fi/tietoa-melasta/yhteystiedot/. 050 479 3265, lauri.poso@mela.fi (Länsi-Suomi) Susann Rabb, puh. Verkoston jäsenet sitoutuvat sopimuksella edistämään työssään varhaisen välittämisen mallin mukaista toimintaa ja saavat siihen Melalta maksutonta koulutusta. Varhaisen tuen palveluihin sisältyy myös harkinnanvarainen mahdollisuus saada 500 euron ostopalvelusitoumus mielenterveyttä tukevaan asiantuntijapalveluun. Yhteistyösopimuksiin perustuvalla toimintatavalla vahvistetaan tukiverkoston työskentelyä ja vakiinnutetaan Melan varhaisen välittämisen toiminta pysyväksi osaksi kalastajien työhyvinvointityötä. 050 329 3976, marko.kiiveri@mela.fi (Eteläja Pohjois-Suomi) Lauri Poso, puh. 050 331 9056, susann.rabb@mela.fi (Österbotten, Åboland, Nyland och Åland). 046 923 3480, outi.ruottinen@mela.fi (Itä-Suomi) Marko Kiiveri, puh. Välitä kalastajasta -verkoston toiminta perustuu yhteistyösopimuksiin. semmassa vaiheessa asiaa päästään selvittämään, sitä enemmän yleensä löytyy myös ratkaisuvaihtoehtoja. yksilöpari tai perhepsykoterapia tai psykologipalvelut. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 23 Kalastaja on yrityksensä tärkein resurssi, joten on tärkeää, että hän muistaa pitää hyvää huolta myös itsestään. Palvelu on maksutonta ja ehdottoman luottamuksellista
Erityisesti vuonna 1986 veden lämpötila kohosi hyvin nopeasti jäänlähdön jälkeen ja pysyi pitkään melko korkeana. Samassa paikassa on myös Ilmatieteen laitoksen (IL) säähavaintoasema. 24 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 I narijärvellä on veden lämpötiloja mitattu vuonna 1950 Nellimin kylään perustetun Hydrologisen havaintoaseman ansiosta jo kohta 75 vuoden ajan. Lämmin avovesikausi tuotti runsaan ja kylmä avovesikausi vastaavasti heikon muikkuvuosiluokan. Yli 20 vuoden päästä tuosta 1990-luvun tutkimuksesta muikun 50-vuotishistorian tutkimuksessa todettiinkin vuosiluokan 1986 tuottaneen ylivoimaisesti suurimman muikkusaaliin elinkaarensa aikana (1?–?7-vuotiaana). Täten Inarijärveltä on käytettävissä avovesikauden veden lämpötilatiedot jo 74 vuoden ajalta päättyneen avovesikauden 2024 loppuun mennessä. Inarijärven avovesikaudesta 2024 tuli koko järven pitkän lähes 75-vuotisen mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimin. Kyse on Suomen oloissakin harvinaisen pitkästä, yhtäjaksoisesta aikasarjasta ja ainakin Lapin alueen järvistä ylivoimaisesti pisimmästä jaksosta. Nykyisin hydrologisesta havainnoinnista Nellimissä vastaavat Suomen Ympäristökeskus (SYKE) ja Lapin Ympäristökeskus (LapEly). Vastaavasti kylmän avovesikauden 1993 muikkuvuosiluokka tuotti hyvin niukasti saalista. Avovesikauden lämpötilan nousu vaikuttaa myös paikalliseen muikkukantaan. Noina kriittisinä viikkoina tapahtuu myös poikasille keskeisen eläinplanktonravinnon kehittyminen. Hydrologisen havaintoaseman perustamisesta seuraavana avovesikautena 1951 mitattiin aseman rannasta pintaveden lämpötilat joka päivä Nellimvuonon jäänlähtöpäivästä aina jäätymispäivään asti. Lämpösumma vaikuttaa muikun vuosiluokkaan Kalatutkimuksessa Inarijärven veden lämpösummaa käytettiin ensimmäistä kertaa hyväksi järven tulokaslajin, muikun kannanvaihtelun, vuosiluokkien voimakkuuden vaihtelun ja kalastuksen tutkimuksessa. Hydrologisten ohjeiden mukaan mittaus on tehty aina aamulla kello 8.00 noin 0,5 metrin syvyisestä rantavedestä 20 senttimetriä veden pinnan alapuolelta. Koko avovesikautta ehkä vielä tärkempi rooli muikun poikasten alkuvaiheen eloonjäännissä saattoi olla veden lämpötilakehitys jään lähdön aikoihin tapahtuvan muikun poikasten kuoriutumisen jälkeen. Toiseksi eniten muikkusaalista saatiin vuosiluokasta 1989. Tästä pitkäaikaisdatasta on laskettavissa myös avovesikauden kumulatiivinen veden lämpösumma, kun summataan jokaisen päivän aamu kahdeksalta tehty mittaus jäänlähtöpäivästä aina jäätymispäivään asti. Kylminä avovesikausina 1987 ja 1993 myös alkukesän lämpötilakehitys oli hyvin hidasta ja vesi pysyi kylmänä. TEKSTI ERNO SALONEN SEKÄ MINNA TURUNEN JA SIRPA RASMUS, ARKTINEN KESKUS, LAPIN YLIOPISTO KUVAT ERNO SALONEN Mittaushistorian lämpimin avovesikausi Inarijärvellä. Muikusta ja sen vuosiluokkavahvuuksista oli käytettävissä vasta hyvin lyhyt aikasarja – silti jo vuosien 1980?–?1997 kumulatiivinen lämpösumma ja sitä vastaavina vuosina kuoriutunut muikun vuosiluokkavahvuus näyttivät korreloivan positiivisesti. Veden lämpötilakehitys oli suotuisa myös lämpimäksi muodostuneella avovesikaudella 1989
Inarijärven mittavan, pyydyksittäin kerätyn vuotuisen saalisja saalisnäytedatan ansiosta voitiin laskea vuosiluokan 1986 tuottaneen saaliiksi kaikkiaan noin 13 miljoonaa muikkua. Lämpeneminen tuotiin esiin jo vuonna 2008 Inarijärven veden lämpötiladata avovesikauden lämpösumman muodossa oli seuraavaksi esillä kansainvälisessä talvilimologian symposiumissa Kilpisjärvellä keväällä 2008. Vastaavaa lämpenemiskehitystä oli alettu huomata vesistötutkimuksessa vasta hiljattain eri puolilla maailmaa. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 25 Havainnoitsija Heimo Pukkila mittaamassa jään paksuutta taustalla näkyvän Nellimin havaintoaseman rannassa, josta on mitattu avovesikauden veden lämpötiloja jo vuodesta 1950 lähtien. Symposiumin monissa muissakin esitelmissä samaa suuntausta tuotiin esille Keski-Euroopasta, Kanadasta ja Venäjältä. Kesä-syyskuun aineistojen keskilämpötilojen trendi oli tilastollisesti merkitsevä vuosina 1961?–?2017.. Tuolloin tarkasteltiin Inarijärven pitkäaikaista hydrologista ja kalataloudellista dataa ja arvioitiin niiden indigoivan ilmaston lämpenemistä. Syvemmältä mitatuista Paksuvuonon lämpötilaluotausaineistoista oli nähtävissä myös nouseva, lämpenevä kehityssuunta. Tämä laskennallinen saalisarvio oli yli 100-kertainen heikoimpien vuosiluokkien 1993 ja 1991 tuottamiin saalisarvioihin (noin 100?000 kpl). Inarijärven avovesikauden lämpösumman osalta käytettävissä oli 57 vuoden aikasarja (1951?–?2007), jossa oli ensimmäistä kertaa nähtävissä lämpenevä muutostrendi tultaessa 1990-luvulta 2000-luvun puolelle. Järven vesi lämpenee kauttaaltaan Nellimin havaintoaseman rannan lisäksi veden lämpötiloja on mitattu koko vesipatsaasta, pinnasta pohjaan (noin 42 m) asti yleensä 10 päivän välein (kelirikkoajat poislukien) läheisen Paksuvuonon syvänteeltä vuodesta 1961
Lähteet: SYKE ja LapEly/edeltäjätahot, mittausten alkuvaiheessa: Suomen tieja vesirakennusten ylihallitus, Hydrografinen toimisto. päättynyt avovesikausi (158 vrk) oli kestoltaan vain hieman pitkäaikaiskeskiarvoa (152 vrk) pitempi. Edellinen hellekesä 2018 oli keskikesän lämpötiloiltaan hyvin lähellä kesää 2024, mutta jäi koko kauden lämpösummaltaan silti selvästi pienemmäksi. Inarijärven avovesikauden kumulatiivinen pintaveden lämpösumma Nellimissä vuosina 1951 – 2024. Kaupallinen kalastus Inarijärvellä – kestävää sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön. 26 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Keväällä 2024 julkaistussa tutkimuksessa ”Inarijärven kaupallinen kalastus – kestävää sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön?” käytettiin hyväksi järven pitkäaikaisia hydrologisia aikasarjoja. Vendace (Coregonus albula) in Lake Inari — what has changed in 50 years. Kuvioon on merkitty pitkäaikaisen seuranta-jakson lämpösumman keskiarvo ja nouseva lineaarinen trendiviiva. Terra 136 (1) 3-23. Nellimvuonon jäänlähdöstä 24.?5. Avovesikauden pintaveden lämpösumma vuoteen 2020 asti oli mukana yhtenä Inarijärven hydrologisena muuttujana ja siinä havaittiin nouseva, lämpenevä trendi, joka oli jo tilastollisesti merkitsevä. Turunen, Minna, T., Rasmus, Sirpa, Montonen, Marja, Salonen, Erno & Lehtonen, Ilari. Vuoden 2003 lämpimänä kesänä mitattiin edellinen ennätys, jolloin lämpötilaltaan 18 °C ylittävien päivien määrä oli 28. Ennätyslämmin avovesikausi 2024 Viimeisimmästä avovesikaudesta 2024 muodostui tähänastisen mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimin. 2021. Annales Zoologici Fennici 58, 243–253. Ennen vuosituhannen vaihdetta säännöllisesti toistuneet kylmät kesät ja avovesikaudet ovat selvästi harvinaistuneet viimeisen 25 vuoden aikana. Maksimilämpötila 23,4 °C jäi hieman pienemmäksi kuin yli 50 vuoden takaisena hellekesänä 1972 mitattu mittaushistorian korkein lukema 24,3 °C. Aiheesta lisää: Salonen, E. Kesällä 1968 pintaveden lämpötila ylsi korkeimmillankin vain parina päivänä 15 asteen tuntumaan. Lämpösumman pitkäaikaiskeskiarvoa (1?674 °C) selvästi kylmempiä avovesikausia on ollut enää kaksi, vuosina 2008 ja 2017. Juuri 18 asteen veden lämpötilan ajateltiin olevan erityisesti uimiseen ja muuhun järven virkistyskäyttöön hyvin soveltuvaa. Kolme viimeistä keskimääräistä lämpimämpää, ja varsinkin viimeinen avovesikausi 2024, nostavat veden lämpösumman trendiviivaa yhä jyrkemmin ylöspäin. 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 2100 2200 1199 5511 1199 5533 1199 5555 1199 5577 1199 5599 1199 6611 1199 6633 1199 6655 1199 6677 1199 6699 1199 7711 1199 7733 1199 7755 1199 7777 1199 7799 1199 8811 1199 8833 1199 8855 1199 8877 1199 8899 1199 9911 1199 9933 1199 9955 1199 9977 1199 9999 2200 0011 2200 0033 2200 0055 2200 0077 2200 0099 2200 1111 2200 1133 2200 1155 2200 1177 2200 1199 2200 2211 2200 2233 Pi nt av ed en lä m pö su m m a IInnaarriijjäärrvveenn aavvoovveessiikkaauuddeenn kkuum muullaattiiiivviinneenn ppiinnttaavveeddeenn llääm mppöössuum mm maa N Neelllliim miissssää vvuuoossiinnaa 11995511--22002244 PPiittkkääaaiikkaaiiss-kkeesskkiiaarrvvoo Vuosi N Noouusseevvaa ttrreennddii. Avovesikauden 2024 (lämpösumma lähes 2?200 °C) ja mittaushistorian kylmimmän avovesikauden 1968 (lämpösumma vajaa 1?300 °C) välinen ero niin koko lämpösumman kuin kesäkauden lämpötilojenkin osalta on valtavan suuri. 2024. Useina kesinä Inarijärve veden lämpötila ei ole yltänyt kertaakaan 18 asteeseen. alkanut ja jäätymiseen 1.?11. Lämpösummaa kertyi paljon harvinaisen pitkältä, noin 1½ 2 kuukauden yhtäjaksoiselta lämpimältä ajalta, heinäkuun puolivälistä pitkälle syyskuulle. Helteisellä keskija loppukesällä pintaveden lämpötila oli 13 päivää vähintään 20 °C ja peräti 41 päivää vähintään 18 °C
Inarijärven Jokisuunselältä talvinuottasaaliista otettu kalanäyteotos jaotellaan Luke Inarin kalalabrassa Sari Rainevan toimesta muikkuihin ja reeskoihin (kääpiösiika). Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 27 Paksuvuonon syvännehavaintopaikalta mitataan koko vesipatsaan lämpötila pohjaan eli 42 metrin syvyyteen asti. Pienet, nuorimman vuosiluokan 1-vuotiaat kalat eritellään vanhemmista ikäryhmistä, joista otetaan myös suomunäytteet.. Veden lämpötilat sekä talvikautena myös jään paksuudet käydään mittaamassa 10 päivän välein. Havainnoitsija Heimo Pukkila mittaustyössään talvikaudella
28 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Kesäisen muikuntroolauksen saaliille riittää Haukivedellä muitakin ottajia kuin kalastaja.
Saaliin määrän ja arvon välillä on löyhä vastaavuus – suurten saalismäärien arvokin on suuri, mutta kilohinta tietenkin vaihtelee lajien välillä. Kaupallisten kalastajien rekisterissä oli noin 1?700 toimijaa sisävesillä vuonna 2023. Toiseksi arvokkain saalis saatiin kuhasta, 4,8 miljoonaa euroa. Sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji oli ahven (runsas 1 miljoonaa euroa), seuraavina siika (0,94 miljoonaa) ja täplärapu (0,89 miljoonaa euroa). TEKSTI MIKA RAHIKAINEN JA PIRKKO SÖDERKULTALAHTI, LUONNONVARAKESKUS KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Sisävesien kaupallinen kalastus vuonna 2023 Etelä-Savo maakuntien ykkönen. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 29 S isävesien kaupallisen kalastuksen saalismäärä on viime vuosina pysynyt runsaassa viidessä miljoonassa kilossa, mutta suunta on ollut hienoisesti laskeva. Saalis painui ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen 5 miljoonan kilon alle vuonna 2023. Nimellinen tuottaja-arvo (alv %) on vastaavasti useimmiten ollut runsas 15 miljoonaa euroa. Saaliin määränkin suhteen ryhmiä on kaksi: muikku sekä kaikki muut lajit. Rekisteröityneiden kalastajien määrä tarkoittaa tilannetta vuoden lopussa. Muikku oli kärjessä taas vuonna 2023. Muikkua kalastettiin noin 2 miljoonaa kiloa, ja kuhaa noin 680?000 kiloa. Sen arvo oli 5,6 miljoonaa euroa. Esimerkiksi kuoreesta yli 80 ja särjestä yli 50 prosenttia saatiin saaliiksi hoitokalastuksessa. Inflaatio voimistui 2020-luvun alussa, jonka vuoksi nimellisarvo kuvaa menneiden vuosien saaliiden arvoa kehnosti. Kummankin lajin saalis oli niin määrältään kuin arvoltaan pienempi kuin edellisenä vuotena. Saaliin tuottajaarvo oli 15,7 miljoonaa euroa, josta kalojen osuus oli 14,8 miljoonaa ja rapujen vajaa miljoona euroa. Sen lisäksi pyydystettiin reilut 750?000 rapua, joista 96 prosenttia oli täplärapua. Reaaliarvona, eli vuoden 2023 hintatasoon muutettuna, on saaliin arvo laskenut koko ajan vuodesta 2019 alkaen. Kalansaalis oli yhteensä 4,9 miljoonaa kiloa. Saaliin arvolla mitattuna tärkein saalislaji oli muikku. Heistä pyyntiä harjoitti arviolta 1?250 toimijaa, Muikku ja kuha ovat viime vuosina vuorotelleet sisävesien kaupallisen kalastuksen arvokkaimpana saalislajina. Muikku ja kuha yhdessä tuottivat kaksi kolmasosaa saaliin arvosta. Lisäksi jos iso osa pyydetystä kalamäärästä on saatu hoitokalastuksessa, jää saaliin arvo vähäiseksi. Saaliin arvoa katsottaessa kalastuksen kohteena sisävesillä on kaksi kalaryhmää: muikku ja kuha ovat oma ryhmänsä, ja toisessa ryhmässä ovat kaikki muut lajit. Tilasto julkaistiin ensimmäistä kertaa käyttäen maakuntajakoa alueluokituksena
Vähiten aktiivisia kaupallisia kalastajia oli Keski-Pohjanmaalla, arviolta viisi toimijaa. Vähävetisemmissä maakunnissa on luonnollisesti vähemmän kalastusta kuin suurten vesistöjen äärellä. Tuottaja-arvo ylitti miljoona euroa myös Etelä-Karjalassa, Satakunnassa ja Kainuussa. Erot niin kaupallisten kalastajien lukumäärissä kuin saaliissa ovat huomattavia. muikku siika kuha ahven hauki made särki lahna kuore taimen lohi täplärapu 1 2 3 4 5 6 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 Saalis (miljoonaa kg) Sa al iin ar vo (m ilj oo na a eu ro a). Ruotsissa saalismäärä kolmannes Suomen tasosta Sisävesien osuus maan pinta-alasta on lähes yhtä suuri Ruotsissa ja Suomessa, mutta Ruotsissa on vähemmän kaupallista kalastusta sisävesillä. Toisena oli Pohjois-Karjalan maakunta (noin 2,2 miljoonaa euroa), missä kuha toi eniten ansioita. Ne eivät ole aina saman maakunnan alueella. Pyyntiä harjoittaneiden eli aktiivisten kalastajien lukumäärä arvioidaan tilastollisin menetelmin, koska lakisääteisen sisävesien kaupallisen kalastuksen saalisilmoituksen tekee noin puolet rekisterissä olevista kalastajista. Kalastajien ja kalastuksen määrä vaikuttaa saalistasoon. Vertailu ei ole tarkka tai ongelmaton, koska saalismäärät tilastoidaan pyyntialueen perusteella, mutta kalastajien lukumäärä heidän kotikuntansa mukaan. 30 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 1-ryhmässä kalastajia oli 300 ja 2-ryhmässä noin 950. Myös kaikki tilastossa julkaistut saalismäärät ovat arvioita. Saaliin määrä oli kolmasosa (1,7 miljoonaa kiloa) Suomen saaliista vuonna 2023, mutta saaliin arvo (noin 13 miljoonaa euroa) oli vain kolmisen miljoonaa euroa vähemmän kuin meillä. Kalastuksen kohteena oleva lajisto vaikuttaa vahvasti saaliin arvonmuodostukseen. Erot suuria maakuntien välillä Tilaston aluejakona käytettiin ensi kertaa maakuntajakoa. Sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin määrä ja arvo vuonna 2023. Aktiivisten kalastajien määrä on arvio kalastusta harjoittaneiden kalastajien lukumäärästä tilastovuoden aikana. Eri saalislajien luontainen tai istutuksiin perustuva levinneisyys sekä kalaja rapukantojen runsaus vaikuttavat kalastukseen ja saaliisiin yhdessä markkinatekijöiden kanssa. Rapusaaliin paino on arvioitu käyttäen täpläravun keskipainona 45 grammaa. Heistä 1-ryhmään kuului 30 kalastajaa. Kanta-Hämeessä saaliin arvo oli runsas kaksi ja Uudellamaalla runsas kolmesataatuhatta euroa. Arvoltaan suurin saalis, 2,9 miljoonaa euroa, kalastettiin Etelä-Savossa, jossa muikku oli valtalaji. Saaliin arvo oli noin 1,6 miljoonaa euroa sekä Pohjois-Savossa että Lapissa. Sisävesien kaupallisen kalastuksen merkitys oli pienin Varsinais-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pohjanmaan maakunnissa. Saaliin arvo oli joitakin tuhansia euroja Varsinais-Suomessa, ja Pohjanmaalla runsas 80?000 euroa. Suurimmat saaliit kalastettiin pääsääntöisesti niissä maakunnissa, joissa oli eniten kalastajia. Eniten aktiivisia 1-ryhmän kalastajia oli Lapissa (50 toimijaa) ja Etelä-Savossa (40 toimijaa). Jonkin verran sen alle, 0,8?–?0,9 miljoonaan euroon, päästiin Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Pohjois-Savossa tärkeimmät saalilajit olivat muikku ja kuha, Lapissa siika ja ahven. Aktiivisia kaupallisia kalastajia oli eniten Pohjois-Karjalassa, lähes 200 toimijaa
Muikkua Ruotsissa kulutetaan niin vähän, että sille ei kalana lasketa lainkaan arvoa – vain mädin arvo Kalaja rapusaaliin arvo vuonna 2023. Mädin arvoa ei ole tilastoitu. Uusimaa 0,3 M€ Varsinais-Suomi 0,01 M€ Satakunta 1,07 M€ Kanta-Häme 0,21 M€ Pirkanmaa 0,88 M€ Päijät-Häme 0,75 M€ Kymenlaakso 0,04 M€ Etelä-Karjala 1,16 M€ Etelä-Savo 2,89 M€ Pohjois-Savo 1,64 M€ Pohjois-Karjala 2,17 M€ Keski-Suomi 0,75 M€ Etelä-Pohjanmaa 0,34 M€ Pohjanmaa 0,08 M€ Keski-Pohjanmaa 0,02 M€ Pohjois-Pohjanmaa 0,8 M€ Kainuu 1,00 M€ Lappi 1,63 M€ Muikku Kuha Täplärapu Siika Ahven Muu. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 31 tilastoidaan (1,9 miljoonaa euroa). Molempien saaliin arvo oli noin 4,4 miljoonaa euroa. Arvolla mitattuna Etelä-Ruotsin suuret järvet Vänern, Vättern, Hjälmaren ja Mälaren antoivat 95 prosenttia saaliista. Se on seuraus kalastuksen kohdistumisesta hinnaltaan arvokkaampiin lajeihin Ruotsissa – tärkeimmät saalislajit ovat täplärapu ja kuha. Suomessa Luonnonvarakeskus tilastoi muikun ja muiden kalojen mädin arvon vuoteen 2022 saakka. Viides alue on koko muu Ruotsi. Sisävesien kaupallisen kalastuksen oma tilastosivu on https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaupallinen-kalastus-sisavesilla. Kalastustilastoja voi tarkastella perusteellisemmin Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa https://statdb.luke.fi/. Ympyrän pinta-ala osoittaa saaliin kokonaisarvon pyyntialueen mukaan sekä tärkeimpien lajien osuudet maakunnittain. Näiden neljän järven saaliit tilastoidaan jokainen erikseen. Talteen otetun mädin määrää koskevassa tiedossa todettiin suuria puutteita, eikä mädin määrää ja arvoa tilastoitu vuonna 2023
Suomessa silakkaa kalastetaan pääasiassa kahdesta eri silakkakannasta, joista toinen (ns. 32 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 S ilakka on Suomen tärkein saaliskala. Viimeisimpien vuosikymmenien aikana hyvä asia on ollut se, että Pohjanlahdella syksyinen vesimassojen täyskierto ulottuu pohjaan asti, minkä ansiosta pohjan läheiset vedetkin ovat pysyneet hapekkaina, ja pohjalla on elämää toisin kuin suuressa osassa Itämeren pääallasta. Ahvenanmeren kynnykset estävät syväveden virtausta pääaltaalta Selkämerelle, minkä ansiosta Selkämeri ei samalla lailla kärsi hapettoman ja ravinteikkaan syväveden aiheuttamasta rehevöitymisestä kuin Suomenlahti. Pohjanlahti on erilainen kuin muu Itämeri Pohjanlahti on silakan elinympäristönä ja hydrologisilta ominaisuuksiltaan usealla tavalla erilainen kuin muu Itämeri (Pääallas ja Suomenlahti): sen altaiden – Selkämeren ja Perämeren – suolapitoisuus on esimerkiksi huomattavasti pienempi, minkä vuoksi myös silakan ravintoeläinten esiintyminen alueilla on erilainen. Ruotsin kiintiöosuus Pohjanlahden silakkaan on vuonna 2024 noin 18 %. Silakoiden ravintoa olevien massiaisäyriäisten kannan heikko tila oli osasyyllinen kalojen laihtumiseen. Yli 90 % Pohjanlahden ( ja yli 60 % koko Suomen) silakkasaaliista kalastetaan Selkämereltä. Viime vuosina kuitenkin myös Pohjanlahdella on havaittu hapen alenemista ja fosfaatin kohonneita pitoisuuksia pohjan läheisissä vesissä. Sitä pyydetään pääasiassa trooleilla ympäri vuoden, mutta myös pienimuotoisemmin rysillä kutupaikoilta pääasiallisena kutuaikana keväisin. Pohjanlahden kanta) käsittää Selkämeren ja Perämeren. Silakkatutkimuksen ohessa tehty massiaisten seuranta on antanut tutkijoille uutta tietoa molemmista. Pohjanlahti on ollut jo vuodesta 1990 lähtien Suomen tärkein silakankalastusalue. Pääaltaan kanta) käsittää Itämeren pääaltaan lukuun ottamatta sen lounaisnurkkaa ja Riianlahtea, ja Suomenlahden ja toinen (ns. Silakat nälkiintyivät ja laihtuivat Vuoden 2019 jälkeen Selkämeren syöntikokoinen (yli 14 cm) silakka (ruokasilakka) laihtui silminnähden, mihin kiinnitettiin erityistä huomiota tutkimustrooSilakoiden laihtuminen nousi otsikoihin muutama vuosi sitten. Myös Ruotsi kalastaa silakkaa Pohjanlahdelta (keskimäärin noin 9 % kokonaissaaliista). TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÖNNI, LUONNONVARAKESKUS, MAIJU LEHTINIEMI, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, JARI RAITANIEMI JA LAURA UUSITALO, LUONNONVARAKESKUS Massiaiset mahdollistavat pulleat silakat
JU KK A PÖ N N I, LU O N N O N VA RA KE SK U S JA RI RA IT AN IE M I, LU O N N O N VA RA KE SK U S. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 33 lauksissa syksyllä 2021. Tutkijoiden ja kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suosituksesta ja Itämeren maiden voimakkaasta poliittisesta vastustuksesta johtuen EU kuitenkin päätti vain pienentää kalastuskiintiöitä voimakkaasti, mikä olikin lopulta riittävä päätös. Merkittävä osa kookkaista silakoista oli olemukseltaan suorastaan kuihtunut, ja keskimäärin niiden kuntokerroin (painon suhde pituuteen) oli heikentynyt poikkeuksellisen selvästi. Silakan kalastuskielto uhkasi koko toimialaa Silakkakannan heikon tilan vuoksi EU esitti silakan täydellistä kalastuskieltoa vuodelle 2023, mikä olisi saattanut monet kalastusja kalanjalostusyritykset vaikeuksiin ja jopa lopettamaan toimintansa kokonaan ja täten heikentänyt suomalaista huoltovarmuutta merkittävästi. Lisäksi jokaisen tutkimustroolivedon saaliissa kalojen seassa tavattavien massiaisten runsaudesta alettiin kirjata indeksilukua syksystä 2022 alkaen. Tämän suoranaisen nälkiintymisen ja siitä aiheutuneiden nälkäkuolemien katsottiin johtuvan ravintoeläinten, erityisesti kookkaiden silakoiden ravintonaan käyttämien massiaisäyriäisten (Massiaiset [Mysidae]) heikosta tilasta, koska samaan aikaan silakoiden laihtumisen kanssa massiaiset olivat käytännössä kadonneet tutkimustroolin saaliista. Kalanpyytämiseen suunniteltu (silmäharvuudelHuomattava osa syys-lokakuun 2021 vaihteen tutkimustroolisaaliin kookkaista yli 14 senttimetrin silakoista oli laihoja. Isojen silakoiden ravitsemustilannetta päätettiin selvittää hankkimalla entistä parempaa tutkimusaineistoa massiaiskantojen tilasta yhteistyössä Syken asiantuntijoiden kanssa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) seurantojen mukaan myös silakalle tärkeän, isokokoisen Limnocalanus-hankajalkaisäyriäisen kanta oli samaan aikaan heikko, ja isojen silakoiden niin ikään mielellään ravinnokseen käyttämien katkojen kannat olivat olleet heikkoja jo pitempään. Syksyllä 2024 tutkimustroolisaaliin silakat puolestaan olivat jälleen hyväkuntoisia. Koska massiaiset ovat suhteellisen suurikokoisia (1?–?2,5 cm) – ja ovat monitaajuuskaikuluotauslaitteistolla havaittavissa, päätettiin näytteenotolla selvittää luotaimen näytöllä ja meressä esiintyvän massiaismäärän suhdetta, jotta jatkossa voitaisiin pelkästään kaikuluotaamalla saada massiaisten biomassaa kuvaava indeksi kertomaan silakan ravintotilanteesta
Jos Selkämeren happitilanne jatkaa heikkenemistään, tulee tämä vaikuttamaan heikentävästi äyriäisplanktonkantaan ja silakan ravintotilanteeseen tulevaisuudessa. Toinen tärkeä äyriäisplankton, Limnocalanus-hankajalkainen oli myös runsas vuoden 2024 haavivedoissa. Erityisesti massiaiset, jotka vaeltavat päiväksi merenpohjan lähelle, mutta myös hankajalkaiset, tarvitsevat happea koko vesipatsaassa. Jos keskimääräisen massiaismäärän kertoo Selkämeren vesitilavuudella, pääsee huimaan 4?308 miljardiin massiaiseen koko altaalla. Haavivetoja käytettiin arvioimaan massiaisten määriä yleisemmin alueella ja MultiNet-vedoilla validoitiin kaiun antamaa tietoa sekä massiaislajien esiintymistä eri vesikerroksissa. Massiaisia pyydettiin suurella eläinplanktonhaavilla, joka pyydystää yli 0,5 cm äyriäisiä pohjan läheltä pintaan tehtävällä vedolla. Kuvan keskellä kaksi pienempää Limnocalanus-hankajalkaisäyriäistä vierekkäin kuvan yläja alaosan massiaisten välissä. Massiaisia mikroskoopin alla. 34 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 taan isohko) trooli ei kuitenkaan pyydystä massiaisia luotettavasti, joten tarvittiin lisäkeinoja. Kaiun osoittamat tyhjät kerrokset, olivat massiaisnäytteenotonkin perusteella tyhjiä/hyvin harvoja. Luku voi olla liioiteltu, mutta antaa jonkinlaista kuvaa silakan ruokatarjonnasta. Lisäksi kaiun osoittamista tiheämmistä ja tyhjemmistä kerroksista otettiin näytteet MultiNet-laitteella, jolla pystytään pyydystämään pieniä äyriäisiä tarkoista vesikerroksista horisontaalisilla vedoilla. Keskimääräinen massiaistiheys Selkämerellä oli vuonna 2024 tehtyjen haavivetojen perusteella yksi massiainen/kuutiometri ja kaiun näyttämissä tiheimmissä kerroksissa keskimäärin seitsemän massiaista/kuutiometri (maksimissaan 10 yksilöä/m 3 ). Lopulliset tulokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta alustavat tulokset näyttävät lupaavilta. Syksyn 2024 tutkimustroolisaaliin seassa niitä puolestaan oli parhaimmillaan tuhansittain. Vuonna 2024 massiaiskantojen tila oli huomattavasti parantunut verrattuna esimerkiksi vuoteen 2021, jolloin koko tutkimusmatkalla troolisaaliin seassa tavattiin vain muuMassiaisia (ruskea massa) tutkimustroolivedon silakkaja kolmipiikkisaaliin joukossa. Massiaiset lähtevät liikkeelle hämärässä Massiaisnäytteenottoa tehtiin välittömästi troolauksen jälkeen alkuyöstä, kun massiaiset ovat lähteneet pohjan läheltä kohti pintaa, yöllistä vertikaalivaellustaan tekemään. LA U RA U U SI TA LO , LU O N N O N VA RA KE SK U S M AI JU LE H TI N IE M I, SU O M EN YM PÄ RI ST Ö KE SK U S. tama massiainen
Runsaslukuisin se on hapekkaissa vuolasvirtaisissa joissa ja puroissa. Myös pohjalla elävät nilviäiset, äyriäiset ja madot kelpaavat ruuaksi. Lisääntyminen tapahtuu normaalisti virtavesien joskus vuolaissakin koskissa huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa veden ollessa 5 – 6 asteista. Paikoin yleinen seipi (Leuciscus leuciscus) on huonosti tunnettu laji. Selvimmin seipin olemassaolo huomataan keväällä jokiin tapahtuvan kutunousun aikana. Suomessa seipi elää merenrannikolla ja sinne laskevissa joissa ja puroissa sekä eri puolilla maata olevissa joissa ja järvissä. 5. Seipiparvet liikkuvat paljoin ja vaihtavat elinaluettaan usein. 6. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 35 1. Virtaavissa vesissä ne puolestaan viihtyvät kivien suojissa ja kevättulvien aikana heikkovirtaisissa kohdissa. 2. 3. Seipi kasvaa enimmillään noin 30 sentin pituiseksi ja 300 gramman painoiseksi, mutta Suomessa seipi on tavallisesti 50 – 100 gramman painoinen. Syynä tähän on epäilty olevan vaatimaton ulkonäkö ja pieni koko. Seipin sukkulamainen ruumis on poikkileikkaukseltaan pyöreämpi ja matalampi kuin muiden sitä muistuttavien särkikalojen (salakka, turpa, särki ja säyne). Talvehtiminen tapahtuu yleensä järvissä ja merissä, jopa 10 – 20 metrin syvyydessä. Isoilla yksilöillä ravintokohteina on myös pikkukalat, esimerkiksi kymmenpiikit ja kalanpoikaset. 10. Lajista käytetäänkin yleisesti nimiä korpisärki tai korpiainen. 8. 7. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2021. 9. Peräja vatsaevät ovat kellertävän punertavia, mutta syvälovinen pyrstöevä ja selkäevä ovat tummanharmaita. Seipi viihtyy puhtaissa, erämaan seesteistä rauhaa huokuvissa, runsashappisissa ja vilpoisissa vesissä. Kudun aikana seipejä voi pakkautua uskomattoman tiuhaan melkoisia määriä ja kutu on ohi samalla alueella yleensä vain muutamassa päivässä. Suomen kalat. Seipi käyttää ravinnokseen veden pinnalla lepäileviä hyönteisiä, vesiperhosia, surviaissääskiä ja päiväkorentoja sekä niiden toukkia. Seipit viihtyvät merenrannikolla ja järvissä rannan läheisissä vesissä ja kesäisin aivan pintavesissä. 10 faktaa seipistä TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA SH U TT ER ST O CK Seipi on varsin vaatimaton ja väritön kala.. 4. Monelle onkijalle ja perhokalastajalle seipi on toivottu saaliskala, koska koukkuun tartuttuaan se tarjoaa kalastajalle haastetta. Kudusta on tehty havaintoja silloin tällöin myös järvien karikoilla ja somerikkorannoilla
Teksti KALASTUKSENVALVOJA. Pipoa on yhtä kokoa. Hinta: 14,00 € KALASTUKSENVALVOJAN PIPO Kalastuksenvalvojan pipo viileämpiin keleihin. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Uusi päivitetty painos!. 36 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Kaikki tuotteet valvontaan ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KENTTÄKÄSIKIRJA Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Hinta: 20,00 € Muista tilata ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Mikäli tietojen keruu herätti kysymyksiä, niin lisää tietoa on luvassa vuoden mittaan. Jotta nämä tiedontarpeet voitaisiin perustella kalastajalle lainsäädännön näkökulmasta, on tietojen keräämisestä ja sen tarkoituksesta perusteltua tehdä päätös luvista päätettäessä. KALASTUSOIKEUDEN HALTIJAN näkökulmasta tietoa tarvitaan kuitenkin eri lähtökohdista, jo ihan kalastuksen järjestämisen kannalta. Näiden ja Omakala-sovelluksen kautta saatavien tietojen käytettävyys selviää aikanaan, kun niitä on ehditty kerätä ja lähteä tutkimaan. LOPUKSI ON syytä vielä muistaa, että päätös näistäkin asioista kuuluu osakaskunnan kokoukselle. Muillakin tahoilla, kuten kalatalousalueilla, on velvoitteet, jotka vaatisivat tietoa, joita voi saada vain kalastajilta itseltään. Nyt lähestyn asiaa näkökulmasta, että kalastuslaki lähtee toiminnan järjestämisen tietopohjaisuudesta. Jos olette jo siirtäneet lupien myynnin jollekin verkkoalustalle, niin näitä samoja tietoja kerätään jo ja juuri samoihin tarkoituksiin. Vaikka lupien ja pyydysyksiköiden jaon osalta olisi päätetty, että pyydysmerkit vaihtuvat käteiseen ilman sen monimutkaisempaa järjestelyä, olisi perusteltua samalla kysyä niin kalastonhoitomaksun suorittamisesta kuin kerätä kalastajan yhteystiedot. Tietojen käsittelystä riittää, että nimetään ne henkilöt, jotka tiedoista vastaavat ja kuinka pitkään tietoja säilytetään. Koska tietoja saadaan vuosittain ei vanhoja tietoja ole perusteltua lähteä säilömään paria kolme vuotta pidempään. Sama tietojen keruu ja suostumuksen hankkiminen tapahtuu joka kerta kun ostat jotain verkon välityksellä ja hyväksyt toimittajan ehdot. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 37 LAKIASIAA UUTEEN KALASTUSKAUTEEN valmistautuessa on niin osakaskuntien kuin muidenkin kalastusoikeuden haltioiden syytä tarkastella mitä lupia jatkossa on tarkoitus tarjota ja etenkin ottaa lupien ehdot mietintään. LÄHDEN TÄSSÄ yhteydessä siitä, että kalastusoikeuden haltija hoitaa lupien myynnin itse ja että, kalastajan tiedoilla ei ole tarkoitus tehdä mitään muuta kuin tarvittaessa tiedustella kalastukseen liittyvistä kysymyksistä ja lupien ehtojen noudattamisesta. Luvan hankkivalle tai kalastusoikeutensa perusteella merkit lunastavalle voidaan samalla tavalla asettaa ehtoja kalastukselle kuin edellyttää tietojen luovuttamista ennalta päätettyä tarkoitusta varten. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslupien ehdoista. Mitään erillistä asiaa osakaskunnan kokoukselle tästä ei tarvitse tehdä, vaan kysymys on perusteltua käsitellä siinä yhteydessä kuin luvista päätetään. Henkilötietojen käsittelyn peruste on sopimukseen perustuva suostumus. Tiedonkeruun minimoimiseksi, näihin tarpeisiin riittävät nimi ja sähköposti tai puhelinnumero. KUN NÄIDEN YHTEYSTIETOJEN käsittelystä nousee kysymyksiä tietosuojan näkökulmasta, voidaan sekin ottaa huomioon jo päätöstä tehdessä. Jotta tiedot voitaisiin tarvittaessa luovuttaa esimerkiksi kalastajakyselyitä tai velvoitetarkkailuja tekeville tahoille, on syytä päättää, että tietoja voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille kalastusta koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemistä varten. Tästä käy esimerkkinä vuoden alussa voimaan astunut asetus vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksesta, joka koskee lähinnä tiettyjä lohikaloja
38 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2019 2025 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Eu ro a (€ ) Omistajakorvausten kehitys 2010 2025* 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 4 500 000 5 000 000 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Eu ro a (€ ) Kalatalousalueiden rahoituksen kehitys 2010 2025* SH U TT ER ST O CK 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Omistajakorvauksia 3 327 000 3 050 000 3 170 000 3 735 000 3 000 000 2 860 000 2 910 000 Kalatalousaluetoiminta 1 309 000 1 186 000 1 235 000 1 450 000 1 480 000 1 409 000 1 440 000 Kalatalousneuvonta 1 680 000 1 520 000 1 580 000 1 820 000 2 100 000 2 000 000 2 040 000 Kalatalouden edistäminen 2 270 000 2 055 000 2 135 000 2 500 000 2 675 000 2 550 000 2 600 000 Maksunkantokulut 700 000 650 000 680 000 800 000 800 000 775 000 780 000 Kalatalouden rekisterit 100 000 100 000 100 000 120 000 120 000 145 000 150 000 Kalastusmatkailuohjelma 300 000 600 000 Toimeenpano ja tutkimus 600 000 500 000 1 000 000 Yhteensä 10 286 000 9 161 000 9 400 000 11 725 000 10 775 000 9 739 000 9 920 000 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen * kalastusalueet vuoteen 2019
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Loppuunmyyty Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät on jälleen risteilty. 5 1.8. 6 5.9. 25.4. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 31.1. krs 00700 Helsinki p. 13.6. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 14.3. 7 10.10. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 3/2025 ilmestyy pe 25.4. 4 16.5. 3 28.3. 8 14.11. Mistä laivalla puhuttiin?. 12.12. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 39 132. 3.10. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJA Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Päivi Pyyvaara, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 29.8. 2 14.2. 7.11. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2025 Nro Aineisto Ilmestyy 1 3.1
Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan viimeistään 30. 4. Päätökset avustuksista tehdään toukokuun aikana. 2025 osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, c/o Åbolands Fiskarförbund, Kauppiaskatu 5, 21600 Parainen tai sähköpostilla osoitteeseen kaj.mattsson@abofish.net. Avustuksia jaossa Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö Stiftelsen för främjandet av fiskerioch sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalousja luonnonvara-alan suomenja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Lisätietoja antaa säätiön puheenjohtaja/sihteeri Kaj Mattsson, puhelinnumero 0400 573 474.