Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 1 2/2025 Vuoden kalastuksenvalvoja
2 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2025 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,28 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 10 O U LA TO LV AN EN , VH VS Y PN M -C H IP ST ER S 18. Kuva Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 3 Sisältö 10 ?Vantaanjoen jokitalkkari 10 vuotta 14 Vuoden kalastuksenvalvoja on Thorbjörn Sirén 16 Maaginen ahvenilta 18 PNM-Chipsters haluaa, että kalan syöminen on helppoa 22 Tukea kaupallisten kalastajien työkykyyn 24 Mittaushistorian lämpimin avovesikausi Inarijärvellä 28 Sisävesien kaupallinen kalastus vuonna 2023 32 Massiaiset mahdollistavat pulleat silakat 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 faktaa 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Porvoolainen Thorbjörn Sirén on valittu vuoden kalastuksenvalvojaksi 2024
Hinta 20,00 € Uutta! Uutta!. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2025 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
VUODEN 2025 kalatalouden edistämisen määrärahajako hyväksyttiin tammikuussa valtioneuvostossa maaja metsätalousministeriön esittelemänä. KALATALOUSALUEET HOITAVAT lakisääteisiä tehtäviä ja niiden nykyinen rahoitus riittää niukin naukin hallinnon pyörittämiseen. Kertymän odotetaan ajan kanssa kasvavan hieman maksun yläikärajan nostamisen vaikutuksesta, mutta toistaiseksi nousua ei ole ollut havaittavissa. Muutoksia jakosuhteisiin ei tullut eduskunnan tahdosta huolimatta. Käyttöja hoitosuunnitelmien tehokkaaseen toimeenpanoon tarvittava rahoitus edellyttäisi ainakin rahoituksen kaksinkertaistamista. KALASTONHOITOMAKSUN YLÄIKÄRAJAN noston perusteena oli kalavesien hoidon ja istutusten turvaaminen. Koska jako ei vastaa tarpeita sekä jaettava kakku, eli kalastonhoitomaksukertymä ei osoita kasvamisen merkkejä, tulisi mielestämme jakoperusteita muuttaa. Tätä korosti myös eduskunta vuoden 2025 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Alueilta vapautuvalla kalatalouden edistämisen määrärahalla pystyttäisiin omistajakorvaukset nostamaan kalastuslain valmisteluasiakirjoihin merkitylle tasolle neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kalavesien hoidosta ja istutuksista vastaavat vesialueen omistajat ja näiden yhteenliittymät kalatalousalueet, joten rahoitusta voisi olettaa kohdennettavan suhteessa entistä enemmän yleiskalastusoikeuksien käytöstä maksettaviin omistajakorvauksiin sekä kalatalousalueiden toimintaan. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 5 Kalatalouden rahoituksessa säätötarvetta PÄÄKIRJOITUS Muutoksia jakosuhteisiin ei tullut eduskunnan tahdosta huolimatta.” KALATALOUTEMME KANNALTA keskeinen, valtion talousarvioon sisältyvä kalatalouden edistämisen määräraha nousee ja laskee vuosien välillä kalastonhoitomaksujen kertymän mukaisesti. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Esitämme kalatalousalueiden rahoituksen kasvattamista ja siirtämistä erillisrahoitukseen, pois kalatalouden edistämisen momentilta
6 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 LYHYET HIEKKARANTOJA KARTOITETAAN Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen HIEKKIS II -hankkeessa kartoitetaan hiekkarantaelinympäristöjen tilaa ja potentiaalisia kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Nykyinen laki ei kuitenkaan salli alueellisten kalatalousviranomaisten tehdä poikkeuksia kalastusasetuksen kokorajoituksiin. Tulokset tukevat Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICESin antamaa tieteellistä neuvoa ja EU:n neuvoston lokakuussa 2024 tekemää päätöstä, jonka mukaan lohenkalastus on sallittu vuonna 2025 Perämeren lisäksi myös Selkämeren, Saaristomeren ja Ahvenanmeren rannikoilla.. SELVITYS TAMMUKAN KALASTUKSESTA Tammukan eli paikallisen taimenmuodon kalastuksen salliminen nykyistä kalastusasetusta laajempana edellyttäisi välimittasäätelyä, selviää Luonnonvarakeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen maaja metsätalousministeriölle tekemästä selvityksestä. Ljunganjoen lohikanta ei eronnut geneettisesti samalle rannikon alueelle laskevien Indalja Ångermanjokien lohista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tieteellisessä kalastuksessa saatiin saaliiksi vain satunnaisia Ljungan-Indal-Ångermanjokien lohia, eikä Suomen rannikkokalastus ole siten uhka Ljunganin lohikannalle. Kaikkiaan pyydettiin 3?162 lohta, joista 2?394 (noin 76 %) oli rasvaevällisiä luonnonlohia. Hankkeen painopisteenä on luontaisesti syntyneet hiekkarannat, jotka ovat joko umpeutumaisillaan tai jo umpeutuneet. Kartoituksen perusteella valituille kohteille laaditaan kunnostussuunnitelmat, ja suunnitellut toimenpiteet toteutetaan erillisellä rahoituksella. Selvityksen perusteella olisi hyvä, jos esimerkiksi kalatalousalueet voisivat ehdottaa alueita, joilla kalatalousviranomainen voisi sallia tammukan kalastusta, jos tietyt ehdot täyttyvät. Lohen tieteellisen kalastuksen tulokset Kesällä 2024 Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä toteutetun lohen tieteellisen kalastuksen tavoitteena oli selvittää saaliiksi saatujen luonnonlohien alkuperä
KALASTUSLEHTI VUODELTA 1892 Kansalliskirjastossa on tällä hetkellä luettavissa digitoituja Suomen Kalastuslehtiä ensimmäisestä vuonna 1892 ilmestyneestä numerosta lähtien aina vuoteen 1939. Myös Suomen Kalakirjaston tietokantaan on lisätty linkkejä vanhoihin Kansalliskirjaston digitoimiin Suomen Kalastuslehden artikkeleihin. Apukinoksia on kolattu saimaannorpille suojelutoimena 2014 alkaen. Kaikkiaan puolet apukinoksista on ollut norppien käytössä makuuja poikaspesinä. Siitä lähtien jo yli 350 eli puolet kuuteista on käyttänyt apukinosta suojanaan. Tämä työ on vielä kesken, mutta etenee koko ajan. Lohen tieteellisen kalastuksen tulosten mukaan Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin lohikannalle, joten kalastusta ei ole tarpeen rajoittaa tämän lohikannan turvaamiseksi.. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO 300 Vapaaehtoiset kolasivat saimaannorpille vaikeista olosuhteista huolimatta ennätyksellisesti yli 300 apukinosta, kertoo Metsähallitus. Lauhoina talvina, kuten kuluva talvi, jopa 80 – 90 prosenttia havaituista kuuteista käyttää emon apukinokseen kaivamaa pesää
Koska kalatalousalueelle myönnetty poikkeuslupa poikkesi sallitun ajankohdan ja alueiden osalta kalatalousalueen hakemuksesta, päätyi korkein hallinto-oikeus siihen, ettei Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle myönnetty poikkeuslupa merimetsojen ampumiseen ole ollut lainmukainen. Suomen merialueilla kasvu ei ole ollut yhtä voimakasta viime vuosina. Hakemuksessa tarkoitetut kahdeksan ampumisaluetta olivat ahvenen tärkeitä lisääntymispaikkoja. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin antoi muutoksenhakijoille valitusluvan ja tutki asian. Kevään 2024 laskennan tulos oli runsaat 8?200 norppaa, kun edellisenä vuonna tulos oli noin 14?000 norppaa. Hallikanta on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana Itämerellä keskimäärin vajaat viisi prosenttia. Näistä Suomen merialueella oli noin 17?500. Koko Itämeren osalta vuoden 2024 hallien laskentakanta on noin 3?000 yksilöä suurempi kuin vuonna 2023. 8 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 LYHYET LUPA MERIMETSOJEN AMPUMISEEN LAITON Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue haki vuonna 2021 poikkeuslupaa merimetsojen ampumiseen keväällä ahvenen poikastuotannon turvaamiseksi ja merimetsojen paikallisen pesimäkannan vähentämiseksi. ELY-keskus myönsi kalatalousalueelle heinäkuussa 2022 luvan ampua merimetsoja elokuun alusta vuoden loppuun. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Hallikanta kasvaa edelleen Itämerellä Vuonna 2024 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 48?700 harmaahyljettä eli hallia, kertoo Luonnonvarakeskus tiedotteessaan. Lähde: Luke. Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jääolosuhteet. Vuonna 2018 Suomessa ei tehty hallilaskentoja. Mikäli lintuja vähennetään ampumalla, tulisi sen tapahtua keväällä alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Kaksi yhdistystä valitti Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Kalatalousalue on valmistellut uutta poikkeuslupahakemusta
Messuilla oli entistä enemmän veneitä ja purjevenetarjonta oli huomattavasti aikaisempaa suurempi. – 15. M ES SU KE SK U S OSAKASKUNTIEN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN Aluehallintoviraston mukaan vuosi 2024 oli hyvin vilkas osakaskuntien sääntöjen vahvistamishakemusten osalta. Ensimmäisenä viikonloppuna samaan aikaan venemessujen kanssa järjestettiin Helsingin Erämessut. Nousua tuli omalta osaltaan Erämessujen kävijäkohderyhmästä, mutta myös selkeästi enemmän veneilijöitä saapui tapahtumakokonaisuuteen. Valtioneuvosto antoi 19. Helsingin kansainväliset venemessut Vene 26 Båt järjestetään 6. Suoritemaksu on samansuuruinen riippumatta siitä, onko säännöt vahvistettu vai jätetty vahvistamatta. Näitä on tehty vasta muutama, mutta tarkoitus on laatia lisää lyhennelmiä. 2. Vene 25 Båt -messujen kävijämäärä yli 67 500 on reilusti yli 10 000 suurempi kuin viime vuonna. Vuodelle 2025 on tullut suoritemaksuihin muutoksia. Veneilijät tulivat entistä innokkaammin venemessuille, kun pääsivät samalla tutustumaan Erämessuihin. Päätöslyhennelmät löytyvät aluehallintoviraston nettisivulta otsikolla Osakaskuntien päätöslyhennelmät. Kyselun mukaan kävijöistä yli 60 % tulee vuosittain tutustumaan juuri venetarvikkeisiin ja -varusteisiin. Venemessuilla esiteltiin paljon uusia venetarvikkeita ja -varusteita. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2023 päätöksellään erillisavustusta kahdelle käynnistyneelle kunnostushankkeelle: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen kautta ohjataan Närpiönjoelle 110?000 euroa ja Ähtävänjoelle 100?000 euroa. 12. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 9 LYHYET VENEMESSUJEN KÄVIJÄMÄÄRÄ NOUSI Helsingin kansainväliset venemessut Vene 25 Båt koki tänä vuonna useita uudistuksia. Uusi suoritemaksu osakaskunnan sääntöjen vahvistamisesta on vuosina 2025 ja 2026 asetuksen mukaan 150 euroa. 2026 Helsingin Messukeskuksessa. Avustukset käytetään monivuotisissa kunnostushankkeissa, joiden omarahoitusosuus on hankevetäjien toimesta kerätty paikallisilta kunnilta, yrityksiltä ja muilta toimijoilta. Kalastusveneitä, veneiden kierrätystä ja innovatiivisia veneilytuotteita tuotiin esille uusilla konsepteilla. Linkki päätöslyhennelmiin löytyy myös osakaskuntien sääntöjen vahvistamista koskevalta sivulta otsikolla Osakaskunnan sääntöjen vahvistaminen.. Närpiönjoella hankevetäjänä toimii Närpiön kaupunki ja Ähtävänjoella Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2024 asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2025 ja 2026. Aluehallintovirasto on laatinut päätöslyhennelmiä osakaskunnan sääntöjen vahvistamista koskevista päätöksistä. Peruutetusta hakemuksesta peritään työmäärää vastaava osuus maksusta (87 euroa / tunti, vähintään yhtä työtuntia vastaava maksu)
10 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Vantaanjoen jokitalkkari 10 vuotta Jokitalkkarit ovat toimineet Vantaanjoella jo 10 vuoden ajan. TEKSTI JA KUVAT: OULA TOLVANEN JA REETTA LEHTO, VANTAANJOEN JA HELSINGIN SEUDUN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY. Mitä kaikkea muuallakin Suomessa toimivien jokitalkkareiden työhön kuuluu ja voisiko heitä olla enemmänkin meidän vesillä
Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 11 Jokitalkkarit Oula Tolvanen ja Matias Hyrsky sähkökalastamassa Tuusulanjoella vuonna 2019.
Alueen osakaskunnat järjestäytyivät vuonna 2015, jonka jälkeen jokitalkkarit olivat tukena toiminnan alkaessa. Jokitalkkari tekee konkreettista vesiensuojelutyötä kalaston, etenkin uhanalaisten vaelluskalojen eteen. Jokitalkkarin ehkä suurin merkitys onkin toimia yhteyshenkilönä Vantaanjoen vesistön kalaja virkistyskäyttöasioihin liittyen. Kerätyn kalastoja paikkatiedon laajuus konkretisoitui, kun jokitalkkari laati Vantaanjoen kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman yhdessä alueen hallituksen kanssa. Jokitalkkarien pitkäaikaisimmat yhteistyötahot ovat Nurmijärven Myllykosken osakaskunnat, joiden kanssa on tehty monipuolista yhteistyötä liki toiminnan alusta alkaen. Paikkatietoaineistoakin on käytetty useissa tutkimushankkeissa ja lupaprosesseihin liittyvissä lausunnoissa. Eli aina jos herää kysymys kalastosta tai rantojen virkistyskäytöstä, jokitalkkarille voi soittaa ja kysyä apua. Samalla on luotu suuri määrä etenkin vaelluskaloja koskevaa tietoa, joka on tallennettu paikkatietojärjestelmiin. Lisäksi jokitalkkari edistää Vantaanjoen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia kehittämällä sekä kalastusettä melontamahdollisuuksia alueella. Jokitalkkarien vakiotoimia maastossa ovat Vantaanjoen ja Keravanjoen melontareittien ylläpito, kalastuksenvalvonta, jokivarren siivous ja kyltityksien huolto, lasten ja nuorten kalastustapahtumat, virtavesi-inventoinnit, sähkökoekalastukset ja kalataloudelliset kunnostukset. Vesialueen omistajien luottamus on ansaittava Käytyjen keskusteluiden perusteella viranomaisin suhtaudutaan huomattavasti varautuneemmin, kuin vesiensuojeluyhdistykseen. Sujuvan yhteistyön perustana on kunnioittava lähestyminen yksityismailla ja -vesillä toimimiseen ja omistajan näkemyksien huomioiminen. Lain mukaan KHS-työ piti tehdä parhaan saatavissa olevan tiedon avulla, mikä tarkoitti laajasti tutkitun Vantaanjoen vesistön osalta valtavan kalastotiedon kokoamista yksiin kansiin. Jokitalkkarille voi aina soittaa Toimiminen sekä asiantuntijana että käytännön maastotyöntekijänä on mahdollistanut laajan yhteistyöverkoston luomisen alueelle. Keskeinen osa yhteistyöverkostoa ovat yksityiset vesialueiden omistajat. Kunnostusta jatketaan tulevana kesänä lihasvoimin ja ranta-asukkaat osallistuvat mukaan talkoovoimin. Myöhemmin toiminta on jatkunut mittavina virtavesikunnostuksina alueella, joihin osakkaat ovat osallistuneet rahallisesti ja talkoovoimin.. Yhdistyksessä on ympärivuotisesti yksi päätoiminen jokitalkkari, mutta käytännössä kaikki maastossa tehty toiminta on läpi vuosien tehty työpareina. Iltapäivällä lopputuloksena oli hyvin onnistunut kunnostus ja äärimmäisen tyytyväiset ranta-asukkaat. Luottamusta on tarvittu etenkin koneellisissa virtavesikunnostuksissa. Todellisuudessa toimintaan osallistuu siis useita henkilöitä ja onkin korrektimpaa puhua Vantaanjoen osalta jokitalkkareista monikossa. Jokitalkkaritoiminta on ollut erittäin aktiivista ja kymmenen vuoden aikana jokitalkkarit ovat muun muassa: • inventoineet yhteensä 457 koskija virtapaikkaa 81 eri joessa ja purossa, • tehneet kalataloudellisia kunnostuksia 47 eri koskessa 11 eri joessa tai purossa, • vieneet kalaan yli 2?000 koululaista kuudessa eri kunnassa, • huoltaneet liki 160 kilometriä melontareittejä, • sähkökalastaneet 244 kertaa 111 eri koealalla ja • tarkistaneet 2?621 kalastuslupaa. Hyvä esimerkki luottamuksesta oli 2024 tehty koskikunnostus, jossa ajettiin liki 30 tonninen kaivinkone mökkipihan poikki alas jyrkkää rinnettä. Saattaa siis olla eduksi, että talkkarilla ei ole viranomaisroolia ja toiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Talkkarit ovat vuosien saatossa tehneet yhteistyötä useiden osakaskuntien ja yksittäisten ranta-asukkaiden kanssa. Vantaanjoella työskentelevät jokitalkkarit ovat pääosin koulutustaustaltaan yliopistokoulutettuja ja talkkarit toimivatkin samalla yhdistyksen kalatalousasiantuntijoina ja vetävät kala-aiheisia tutkimushankkeita. Jokitalkkarit keräävät tärkeää tutkimustietoa Kuten edellä mainituista luvuista on pääteltävissä, kaikesta toiminnasta on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, koska tuloksista on raportoitu rahoittaville viranomaisille. 12 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 V antaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) koordinoi Vantaanjoen jokitalkkarihanketta vuosina 2014?–?2016, jonka lopuksi jokitalkkarin pesti muuttui vakituiseksi osaksi yhdistystä. Jokitalkkari laati alussa osakaskuntien kanssa yhdessä alueelle kalastussäännöt, valvoi kalastusta ja sparrasi alueen omia valvojia ja rakennutti yhdessä onkipaikan lähialueen koululaisille. Koneen saapuminen aamulla mökin pihaan aiheutti kauhunsekaisia naurahduksia. Kirjallisia raportteja onkin valmistunut jo 41 kappaletta. Toimelias asenne maastossa on taannut sen, että yhteiset suunnitelmat toteutuvat sovitusti, mikä lisää luottamusta jatkossakin. Kunnostajan ja omistajien keskinen sopiminen ja tiedonvaihto ovat elintärkeitä yhteistyölle. Paikkatieto ja sen keräämiseen käytetyt mobiililaitteet ovat lapioiden ja roskapihtien lisäksi tärkeitä työkaluja jokitalkkareille
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistyksessä toiminta alkoi jo 2012 ja jatkuu edelleen. Jo yhden kunnan purojen siivoaminen ja vieraslajien poistaminen veisi koko kesän ja työ pitäisi toistaa useana vuotena. VHVSY on alkanut edistämään purotalkkaritoiminnan laajentumista myös muihin kuntiin. Vinkki kuntapäättäjälle, puhtaat pienvedet, elinvoimainen kalasto ja lähiluonto ovat hyviä teemoja vaikkapa kevään kuntavaaleihin.. Päivä maastossa on oppilaille usein ikimuistoinen ja moni pääsee ensimmäistä kertaa onkimaan tai pilkkimään. Vastaavalle toiminnalle on tarvetta muuallakin ja sopivia vetäjiä löytyy esimerkiksi alueellisista kalatalouskeskuksista ja vesiensuojeluyhdistyksistä. Vantaan kaupunki ratkaisi tämän palkkaamalla 2016 kesätöihin omat ”pikku talkkarit” eli purotalkkarit, jotka ovat sittemmin joka kesä siivonneet, kunnostaneet ja hävittäneet vieraslajeja Vantaan purojen varsilla. Ensimmäinen päänavaus tehtiin nyt Keravalla, kun kaupunki palkkaa omat talkkarinsa kesälle 2025. Nurmijärvellä osakaskunnat ovat lahjoittaneet osallistuneille omat onkivavat – harrastuksen aloittaminen helpottuu, kun on välineet ja tuttu kalastuspaikka kotiseudulla. Maastoinventointien yhteydessä havaitaan kerta toisensa perään rehottavia vieraslajiongelmia ja vesistöjen roskaantumista. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä oli oma talkkarihanke muutaman vuoden ajan. Toivottavasti toiminta leviää myös muualle Suomeen. Talkkarien kalastustapahtumissa koululaiset oppivat kalojen biologiasta, kalastusharrastuksesta, vastuullisuudesta luonnossa, ja lapset pääsevät itse kokeilemaan kalastamista. Jokitalkkarit eivät yksin kykene ratkaisemaan kaikkia vesistöjen ongelmia. Suosittua yhteistyötä lasten kanssa Jokitalkkarien ehkä suosituinta toimintaa ovat koululaisille järjestettävät onkija pilkkipäivät, joissa esimerkiksi Nurmijärven Myllykosken osakaskunnat ovat olleet vuosittain mukana. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 13 Helsingin kaupungin kalastuksenvalvoja sekä jokitalkkarit Matias Hyrsky ja Oula Tolvanen ihmettelemässä kalastuksenvalvonnan yhteydessä laittomasta verkosta löytyneitä meritaimenia Vanhankaupunginkosken padolla vuonna 2019. Jokija purotalkkaritoiminta Suomessa Vantaanjoen kaltaista talkkaritoimintaa on virinnyt jonkin verran muualle Suomeen. Kaakkois-Suomessa ja Saimaan alueella vastaava jokitalkkaritoimintaa on ollut useaan otteeseen monen vetäjän voimin
Kovatasoisen ja tiukan kilpailun voittajaksi ja vuoden kalastuksenvalvojaksi 2024 on valittu porvoolainen Thorbjörn Sirén. Thorbjörn Sirén on kokenut kalastuksenvalvoja Vuoden kalastuksenvalvojaksi valittu Thorbjörn Sirén on toiminut kalastuksenvalvojana Porvoon ja Sipoon merialueella yli 20 vuotta, josta viimeiset kolme vuotta Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvonnan koordinaattorina. Sirén on myös kalatalousalueen hallituksessa, joten tiedonkulku kaikkien valvontaan kuuluvien osapuolten välillä on hyvällä pohjalla. TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA MESSUKESKUS tiutta, suunnitelmallisuutta, huolellisuuta ja ympäristötietoisuutta. Valtuutettujen valvojien lisäksi kalastuksenvalvontaa tekevät poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, ELY-keskus ja Tulli. Kalastuksenvalvontaa vesillämme suorittavat kalatalousalueen, osakaskunnan tai muun vesialueenomistajan valtuuttamat kalastuksenvalvojat. Kun edellä mainittuun liitetään vielä Sirénin henkilökohtaiset taidot, kuten. Kalastuksenvalvonnalla varmistetaan, että kalastajilla on tarvittava kalastuslupa ja kalastuksessa noudatetaan kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 14 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 K alastuksenvalvonta on tärkeä osa kalavesien hoitoa. Lisäksi ehdokkaan tulee osoittaa tehtävässään yhteistyökykyä, palvelualtVuoden kalastuksenvalvoja on Thorbjörn Sirén Kalatalouden Keskusliitto järjesti toista kertaa Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailun, jonne kuka tahansa sai ehdottaa omasta mielestään parasta kalastuksenvalvojaa. Kunniamaininnan sai Keski-Suomessa kalastusta valvova Risto Mankonen. Koordinaattorin ominaisuudessa hän on ollut tiivistämässä kalastuksenvalvontayhteistyötä poliisin, ELY-keskuksen, Suomenlahden merivartioston ja alueen kalastuksenvalvojien kanssa. Vuoden kalastuksenvalvoja -tunnustuksen voi saada henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti ELY-keskuksen kalastuksenvalvojan kokeen ja toimii kalastuksenvalvojana kalatalousalueen, osakaskunnan tai vesialueen omistajan valtuuttamana
”Vuoden kalastuksenvalvojan tunnustus motivoi ja innostaa taas aivan uudella tavalla jatkamaan tätä työtä”, iloitsee Sirén ja jatkaa: ”Uskon että tunnustus osaltaan edistää myös yhteistyötä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa.” Mankonen valvoo viidella kalatalousalueella Kunniamaininnan saanut Risto Mankonen olisi yhtä lailla ansainnut Vuoden kalastuksenvalvojan tunnustuksen. Vuoden kalastuksenvalvoja Thorbjörn Sirén (vas.) sekä palkinnon luovuttaneet ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala ja Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Helsingin venemessuilla 7.2.2025. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 15 asiakaspalvelu, kielitaito ja vahva toimialueen tuntemus, on koossa vuoden kalastuksenvalvojan kriteerit täyttävä henkilö. Hankkeessa kehitetään kalastuksenvalvontaa entistä ammattimaisemmaksi, autetaan valvonnan toimeksiantajia käyttämään rajalliset kalastuksenvalvontaresurssit mahdollisimman tehokkaasti sekä koulutetaan kalastuksenvalvojia.. VUODEN KALASTUKSENVALVOJA -KILPAILU ON OSA KAVA-HANKETTA Vuoden kalastuksenvalvoja -kilpailu on osa maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista rahoittamaa Kalatalouden Keskusliiton Kalastuksenvalvonnan ja kalatalousaluetoiminnan kehittämishanketta (KAVA 2024–2025). Kalastuksenvalvonnan lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti kalavesien kunnostustöihin. Mankonen toimii kalastuksenvalvojana viidellä eri kalatalousalueella Keski-Suomessa
Jälleen haavi hollille ja pienoisen tappelun jälkeen haavissa lepää komea köriläs! Kaveri sanoikin, että nyt tais mennä recordit uusiksi ja tähän totesin, että se on siinä ja siinä. Olikohan 43 cm ja kalat sitä mukaa isoon haaviin mikä toimi hyvin sumppuna. päivä ja Ahvenliiga2023-kilpailun toiseksi viimeinen päivä. Eteenpäin livuttiin yhden tietoisen paikan suuntaan ja ilta oli jo suht pitkällä, mutta josko se vielä onnistais! Vähän ennen tuota pakkaa tiimikaveri käänsi näyttöä ja sanoi ”Kattokaas tätä”. Maaginen ahvenilta Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Enempää ei tuo paikka siltikään tarjonnut komistuksia. Aamun spoteille suunnattiin ja isoja kaloja ei tavoitettu. Sitten kaveri sanoo että ”se on iso ahven!”. Parhaat ja mieleenpainuvimmat palkittiin. Sitten kaverilla tömähti vaappuun vähän lujemmin ja toinen kaveri oli haavin kans valmiina. Tuos vaihees sanoin, että jos nuo on ahvenia niin on muuten komeita! Äkkiä vene seis ja tyyni keli antoi veneen olla miltei paikoillaan ja jigiä siihen suuntaan mistä tultiin. TEKSTI JA KUVA STEFAN LAINE, FISHING TEAM BLACKISLAND Siitä se sitten alkoi. Stefan Laineen kalatarina isojen ahventen illasta oli yksi palkituista. Vesikin oli enää pari asteista ja se tuotti haasteita. Pakkasta oli ollut jo sen verran että rannasta sai ankkurilla rikkoa jäitä muutaman kymmenen metriä, että pääsi vesille. Pari komiaa puolikilosta ja tiimikaverille kiloluokan kala. Sielä lepäs haavissa komea 48 cm ja 1325 g ahven! Tässä vaihees ite heitin samaan paikkaan ja PAM! A jattelin täs vaihees, että no siellä missä on isot ahvenet on myös hauetkin ja annoin painetta vähän reilummin. Paikkoja useampia koluten yhdeltä allekirjoittaman kilokalapaikan kupeesta itselleni tarttui 41 cm komistus ja täten ahvenliigan kortilla oli nyt kolme ok-kalaa. Muutama komea yksilö vielä saatiin ja sitten ne oli poissa, hävisivät ku tuhka tuuleen ja tilanne oli sen myötä ku satukirjasta. Sitten ruvettiin mittaamaan ja punnitsemaan isomuksia ja kappas! Oma enkka tosiaan meni rikki, kun. Aamun ja päivän aikana joitain kaloja sieltä täältä, todella vaikeaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 O li lokakuun 21
Stefan Laine onnistui onnistui lähes talvisissa lokakuun lopun oloissa jallittamaan eämänsä suurimman ahvenen, jolla oli pituutta 47 senttimetriä ja painoa komeat 1560 grammaa.. irtosi tuolla tuloksella ja se kertoo tasosta ison ahvenen pyynnissä, kun paikkatuntemus ja elektroniikan hyödyntäminen menee eteenpäin alan harrastajilla. Myös Ahvenliigan kortti oli vartissa laitettu uuteen uskoon tuloksin 43, 43, 46, 47, 48 = 227 cm Sija 13. Parhaat ja mieleenpainuvimmat palkittiin loppusyksystä 2024. Esittelemme lehdessä kaikki kolme palkinnon saanutta. Suomen kansalliskalaksi valittiin lopulta vuoden 1994 keväällä kaikkien tuntema ahven. Tuon kyseisen päivän kyllä tulee muistamaan ikuisesti, hyvä hommia! Fishing Team Blackislandin kalastusta pääsee seuraamaan instagramissa nimellä blackisland_fishing_team KANSALLISKALA AHVEN 30 VUOTTA Kalatalouden Keskusliitossa syntyi keväällä 1993 ajatus äänestyksen järjestämiseksi Suomen kansalliskalasta. Tässä tänä vuonna tehtiin havainto, kun yks kaveri sai samoilta seuduilta 48,5 cm ja karvan alle 1200 g ahvenen, että se oli sama kala minkä tiimikaveri sai vuosi sitten, tuntomerkit täsmäs täysin. Kansalliskalan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto pyysi kansalaisia lähettämään ahveneen liittyviä kalastuskuvia, videoita tai tarinoita. Eli kyllä niitä jättejä vaan on hyvä päästää hyvävointisena takasin. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 17 kala täytti mitat 47 cm ja 1560 g! Fiilis oli täs vaihees kyllä huikea! N opeat kuvat vielä haavista käsiin ja jätit vapauteen
Aloitan vierailuni kahvikupin ääressä pienessä toimistossa toisessa kerroksessa. Sitten on vielä ajankäytön haaste. Yhä useampi suosii ruokia, jotka ovat valmiita 15 minuutissa, kertoo Hagman. 18 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 PNM-Chipsters haluaa, että kalan syöminen on helppoa PNM-Chipstersin herkkukeittiössä Porvoossa valmistetaan maukkaita Hyvä Apaja -kalaja katkarapusalaatteja sekä uutuutena myös valmisaterioita. TEKSTI MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT PNM-CHIPSTERS JA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO V ierailen PNM-Chipstersin herkkukeittiössä lokakuun puolivälissä, ja jouluun on enää hieman yli 60 yötä. Volyymien varmistamiseksi käytetään myös tuontikalaa. Tasapainoilu kotimaisuuden ja saatavuuden välillä Kuten muutkaan alan yritykset, ei PNM-Chipsters selviä pelkästään kotimaisella kalalla. Vaikka yhä enemmän asioita hoidetaan nopeammin automaation ja koneiden ansiosta, vaikuttaa siltä, että ihmisillä ei ole koskaan ollut kiireempi kuin nyt. Tätä aukkoa PNM-Chipsters pyrkii nyt täyttämään. Suurkeittiömäisissä tiloissa työ tehdään edelleen suurelta osin käsin. Kalan syömisen tulee olla helppoa Hagman kertoo, että yrityksen visio on tehdä kalan syömisestä helppoa ja saada asiakkaat syömään kalaa entistä useammin. Kotimaisen kalan haasteet ovat tuttuja, kuten kausivaihtelut ja pienet määrät, selittää Nyyssönen.. Kun ulkonäkö on tuttu ja turvallinen, kuluttaja uskaltaa kokeilla uusia makuja. Nykymaailmassa ei ole enää itsestään selvää, että ihmiset osaavat käsitellä kokonaista kalaa. Valmisaterioiden valmistus on lisännyt Porvoon yksikön henkilöstöä kymmenestä kuuteentoista. Pöydän ympärillä istuvat Padatsun lisäksi Porvoon yksikön tuotantopäällikkö Sami Suominen, tuotantojohtaja Aki Nyyssönen, joka jakaa työaikansa yrityksen eri yksiköiden välillä, sekä markkinointija viestintäjohtaja Riina Hagman, joka työskentelee valtaosin Helsingin pääkonttorissa. Yrityksen suosituin tuote on kirjolohipyörykät, jotka valmistetaan yrityksen tehtaalla Ahvenanmaalla. Ruoan pitäisi olla pöydässä entistä nopeammin. Hagman kertoo, että valmisateriat ovat olleet tuote, jota sekä kuluttajat että vähittäiskaupat ovat toivoneet. Herkkukeittiössä valmistaudutaan joulukauteen – kala ja kalatuotteet ovat tärkeä osa suomalaista joulupöytää, ja joulu näkyy selvästi myynnin kasvuna, kertoo PNM-Chipstersin Porvoon yksikön tuotekehittäjä Katja Padatsu. Valmisruokien myynti räjähti koronavuosina, mutta kala-vaihtoehtoja oli tarjolla hyvin vähän. Esimerkiksi Saariston kalapyörykät -valmisateriassa käytetään yrityksen lahnapohjaisia saaristopyöryköitä, jotka tarjoillaaan Porvoossa keitetyn perunamuusin kanssa. Padatsu kertoo, että valmisaterioissa hyödynnetään yrityksen omia kalatuotteita. Hagman selittää, että tuotekehityksessä lähdetään usein liikkeelle tuotteista, jotka ovat kuluttajille jo tuttuja, kuten pyörykät tai nuggetit. Porvoossa valmistetaan muun muassa maukkaita Hyvä Apaja -kalaja katkarapusalaatteja sekä uutuutena kolmea eri valmisateriaa
• Haluaan tarjota laajemman, korkealaatuisten elintarvikkeiden valikoiman yhden katon alta. • Toimintaa kuudella paikkakunnalla, joista kalatuotantoa Maarianhaminassa, Keravalla ja Porvoossa. Suomen Kalastuslehti 2/2025 • 19 PNM-CHIPSTERS PÄHKINÄNKUORESSA • PNM-Chipsters sai alkunsa, kun suomalainen kalajalostaja Chipsters Food ja lihaja gourmet-tuotteiden maahantuoja PNM Gourmet yhdistyivät syksyllä 2023. Kuvassa Ahvenanmaan kalapihvit hollandaisekastikkeella ja herneperunamuusilla.. PNM-chipsterillä on tuotannossa viisi erilaista kalaja äyriöispohjaista annosateriaa
Kaikki saa jo alkuunsa siitä, miten tuotteet saavat näkyvyyttä kaupoissa ja miten tällaisilla keinoilla voidaan vaikuttaa ja ohjata kuluttajien valintoja kaupassa. Nyyssönen kertoo, että tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon kalasta. Kirjolohipyöryköiden kalajauheliha valmistetaan edelleen käsin, minkä jälkeen automaattinen tuotantolinja hoitaa pyöryköiden valmistuksen ja pakkauksen. – On vaikea uskoa, mutta lahna on kalliimpaa käyttää pyöryköissä kuin kirjolohi, Padatsu lisää. PNM-Chipstersin tuotteet menevät sekä vähittäiskauppoihin että ammattikeittiöihin ja teollisuuteen. Padatsu kertoo, että henkilökunta työskentelee yhdessä vuorossa, mutta aloitusaikaa on porrastettu aamukuuden ja -kymmenen välillä, jotta yhdessä vuorossa pysyminen olisi mahdollista. Täällä valmistamme myös ei-kalaa sisältäviä tuotteita, kuten erilaisia majoneesipohjaisia tuotteita tilauksesta. Keravalla valmistetaan myös erilaisia kalakuutioita ja -paloja tilauksesta. Vierailu tuotantotiloissa Saarioinen on tunnettu sloganistaan ”äitien tekemää ruokaa”. Kun olen pukeutunut valkoisiin suojavaatteisiin ja allekirjoittanut vierailijalomakkeen, jossa vakuutan olevani terve, astumme tuotantotiloihin. – Sama koskee. 20 • Suomen Kalastuslehti 2/2025 Ahvenanmaalla valmistetut kirjolohipyörykät ovat yrityksen myydyin tuote. Lisäksi leikataan kotimaista sisävesikalaa, kuten kuhaa, haukea sekä kausikalaa, kuten madetta. Täällä voin todeta, että tässä herkkukeittiössä ruokaa valmistavat eivät vain äidit, vaan myös isät, pojat ja tyttäret. Hagman, jonka tehtävänä markkinoijana on varmistaa yrityksen tuotteiden näkyvyys, kertoo, että kalatuotteiden brändäys on vielä jäljessä moniin muihin tuotteisiin verrattuna. Kysyn, onko henkilöstön rekrytointi helppoa vai vaikeaa. Suositut kalaja katkarapusalaatit valmistetaan Porvoossa. Keravalla kala leikataan ja pakataan. Lisäksi tuotteita valmistetaan kauppojen tuoretiskeihin, ja osa tuotteista on tarjolla myös ruotsinlaivojen ravintoloissa. Kaikki tutkimukset osoittavat, että suomalaiset haluavat syödä enemmän kalaa, mutta kaupassa ostopäätöksen ratkaisee kuitenkin viime kädessä hinta. Tämä ei ole työ, johon tarvitaan erityistä koulutusta, vaan työ opettaa. Padatsu kertoo, että moni työntekijä on ollut mukana jo pitkään. Joustavuus tuotannossa on vahvuus Padatsu kertoo, että yksi Porvoon yksikön suurista eduista on joustavuus. Tärkeimpiä tuotteita ovat muun muassa C-leikatut lohija kirjolohifileet sekä A-leikattu kirjolohi. Ahvenanmaalla kala fileoidaan ja savustetaan, mäti pakataan, ja kalapullat sekä -pihvit valmistetaan. Kalan matka ruokapöytään Porvoossa käytettävä kala on yrityksen omaa. Kalapullat ja -pihvit tulevat yrityksen Ahvenanmaan tehtaalta. Fileoinnista yli jäävää osaa voidaan osittain käyttää kalapullissa ja niin edelleen. Käyttäisimme mielellämme enemmän vähemmän hyödynnettyjä kalalajeja, mutta hintataso sekä tasainen ja riittävä saatavuus ovat haasteita, Hagman jatkaa