Suomen Kalastuslehti 1 • 1 2/2021 Tornionjoen lohen tila 10
2 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. Hinta 49,00 €. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Koot L ja 3 XL
14 Tornionjoen vapakalastus on vain heikosti valikoivaa 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Padasjoen reitti vapautui nousuesteistä 24 Särkikalat seteleiksi 26 Särkikalojen pyynti mukaan käyttöja hoitosuunnitelmiin 28 Nukahtaneen osakaskunnan herättäminen 30 6 miljardia mätimunaa 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 16 24 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Tornionjoen lohen kesänvanhoja poikasia. Kuva Ville Vähä, Luonnonvarakeskus H EI D I M O IS IO PE TR I PÄ IV ÄR IN TA TE RO FO RS M AN 12 3 6 9 10 11 1 2 4 5 7 8. Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Vieläkö Tornionjoen lohikanta runsastuu
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 15,00 € Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Edessä valvojankoe. Hinta 10,90 €. Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta
PAKKOKEINOJEN SIJAAN korostamme neuvontaa, tiedottamista ja vapaaehtoisia toimia norppakannan turvaamiseksi. Kalastusta suurempi vaikutukseltaan, mutta toistaiseksi ilman erityistä huomiota on jätetty esimerkiksi petojen aiheuttama norpan poikaskuolleisuus, joka realisoituu erityisesti huonoina lumitalvina. Kanta on kasvanut tasaisesti ja saavuttanut suojelustrategiassa asetetut tavoitteet reilusti etuajassa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. PÄÄKIRJOITUS Paikallisten kalastusta harrastavien ihmisten näkemysten huomioiminen on jatkossa olennaisen tärkeää.” KEVÄÄN AIKANA ratkaistaan, miten kalastusta tullaan seuraavat vuodet rajoittamaan saimaannorpan suojelemiseksi. SAIMAANNORPPAAN VAIKUTTAVAT kalastuksen lisäksi useat muutkin tekijät. Toistaiseksi ei ole. Kalastajat voivat esimerkiksi vapaaehtoisesti välttää verkkokalastusta pesäpaikkojen läheisyydessä, jos vain tieto pesintäpaikkojen sijainnista olisi jossain saatavilla. Suojeluväelle tämä ei tunnu riittävän, koska vahva mediasota on ollut jo kauan käynnissä verkkokalastuksen ajallisten lisärajoitusten ja jopa täyskiellon puolesta. Paikallisten kalastusta harrastavien ihmisten näkemysten huomioiminen on jatkossa olennaisen tärkeää suotuisan suojeluilmapiirin kannalta. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Onko Saimaalla jatkossa tilaa verkkokalastukselle. Näissä vaatimuksissa sotketaan keskenään lajin ja yksilön suojelun tarpeet eikä huomioida esitettyjen lisärajoitusten haitallisia vaikutuksia kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiin ja kotimaisen järvikalan saatavuuteen. Lausunnolla ollut asetusluonnos perustui nykyisten kalastusrajoitusten ylläpitämiseen pienin muutoksin ja rajoitusalueen laajentamiseen vastaamaan norpan laajentunutta esiintymisaluetta. SAIMAANNORPAN SUOJELUSSA on 2000-luvulla onnistuttu hyvin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen verrattuna kalastuksen rajoittaminen on konkreettinen ja suora vaikuttamiskeino ja nousee siksi suuremmaksi, kuin mihin sen nykyinen merkitys norppakantaan antaisi aihetta. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO ei hyväksy asetustasolla määrättäviä verkkokalastuksen ajallisia lisärajoituksia
Vesistön Suomen puolen lohisaaliista paikkakuntalaiset pyysivät lohiverkoilla noin 700 kiloa (63 %). Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 1,1 ja Norjan puolelta 2,2 tonnia. NÄÄTÄMÖJOELTA VAISU LOHISAALIS Näätämöjoen kokonaislohisaalis kaudella 2020 oli vain 3,3 tonnia, kertoo Luonnonvarakeskus. Saalis laski 45 prosenttia edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin (1972 – 2020) toiseksi heikoin. Vain noin kolmannes kertoo syövänsä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa eli suositusten mukaan. Kuluttajatutkimuksen mukaan kotimaisista kalalajeista kuluttajat haluaisivat käyttää kaikkein mieluimmin ahventa, kuhaa ja siikaa. Vastaajista 72 prosenttia kertoi myös, että söisi kalaa enemmän, mikäli kotimaista kalaa olisi kaupoissa enemmän tarjolla. Näätämöjoen Suomen puoleinen lohisaalis oli noin puolet pitkän aikavälin keskisaalista (2 tonnia). Tukea voivat hakea mitkä tahot tahansa, esimerkiksi osakasja hoitokunnat, kalastusseurat ja -piirit. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Kuluttajat haluavat ahventa, kuhaa ja siikaa Pro Kala ry:n uusin kuluttajatutkimus kertoo, että kalan syönti on edelleen lähes koko kansan juttu: 92 prosenttia suomalaisista syö kalaa. RAPALA-RAHASTON HAKU ON KÄYNNISSÄ Rapala-rahasto julistaa avoimesti haettavaksi 300 – 3 000 euron arvoisia apurahoja muun muassa paikallisesti merkittäviin kestävän kehityksen mukaisiin kalavesien kunnostustoimiin. Rahaston kalastusvälinelahjoitusten arvoisiksi hyviksi teoiksi lasketaan puolestaan eri tahojen järjestämät tilaisuudet, joissa tarjotaan lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille mahdollisuutta tutustua kalastusharrastukseen ja syventää siihen liittyviä tietoja ja taitoja. TA PI O G U ST AF SS O N. Yhteensä 540 kalastusmatkailijaa sai Suomen puolelta arviolta 360 kiloa lohta, noin kolmanneksen Suomen puolen kokonaissaaliista. Hakemukset on lähetettävä maaliskuun loppuun mennessä. Siinä, kuinka usein kalaa syödään, olisi monella kuitenkin parantamisen varaa
KALASTUSPÄIVÄ 25. 8. – 11. Hankkeen vetäjänä toimii Österbottens Fiskarförbund.. Esitteet ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Kokous oli järjestyksessään toinen Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallintoviranomaisten ja tutkijoiden välillä. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N ESITTEET OVAT UUDISTUNEET Kalatalouden Keskusliton julkaisemat Kalojen iänmääritys -esite sekä Kalan perkaus ja käsittely -esite uudistuivat. Myös Koululuokkien kalabongauskisa siirtyy samalle viikolle 23. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ JATKUU Ruotsin, Tanskan, Suomen, Ahvenanmaan ja Norjan hallintoviranomaiset sekä tutkijat kokoontuivat virtuaalisesti 10. Sähköiset versiot löytyvät Ahvennetistä ja ne on helppo linkittää kaikkien saataville vaikka kalatalousalueen tai osakaskunnan kotisivuille. Kokouksessa keskusteltiin EU:n lintudirektiivin tulkinnasta ja poikkeuslupien soveltamisesta sekä miten eurooppalaisen hanhienhallinta -foorumin oppeja voidaan käyttää pohjoismaisen merimetsoyhteistyön kehittämiseksi. – 27. 8. helmikuuta keskustelemaan merimetson hallinnasta. Otamme käyttöön aikaisemmin ilmoitetun varapäivän keskiviikko 25. Toivottavasti tämä sopii mahdollisimman monelle ja onnistumme järjestämään lasten ja nuorten kovasti kaipaamaa toimintaa ulkona luonnossa. ELOKUUTA Koronatilanteen vuoksi Valtakunnallinen kalastuspäivän järjestämisen siirtyy toukokuulta elokuulle. Lisäksi uudet esitteet löytyvät niin paperisessa kuin sähköisessä muodossa
Voimaa vesistöistä -hankkeessa järjestettiin muun muassa erilaisia vesikunnostustalkoita. M AT TI VA IT TI N EN , M M M. Palkinnon myöntää Oulun seudun ympäristötoimi. Koskienergia Koskivoima Oy myy Kuusinkijoen voimalaitoksensa Kuusinkijoki kuntoon ry:lle. Palkinnon myöntäminen tuntuu todella hyvältä! Yhteistyössä tehty pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ on saanut todella merkittävän tunnustuksen. Hankkeiden toimintaan voi tutustua myös Facebookissa ja YouTubessa. Palkinnon myöntäminen osoittaa että työtämme arvostetaan ja se koetaan tärkeäksi. 8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Kuusinkijoki vapautetaan vesivoimasta Myllykosken vesivoimalaitos lopettaa toimintansa Kuusamon Kuusinkijoella, jolloin uhanalainen järvitaimen pääsee vapaasti vaeltamaan laajoille virtavesija järvialueille. Voimalatoiminnan päätyttyä vesi ohjataan takaisin tähän asti kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin pääuomasta aina latvavesille saakka. Vuodenvaihteessa päättyneissä vesistöhankkeissa on tehty tuloksekasta työtä vesienhoidon ja -verkostojen edistämiseksi. Sitova aiesopimus allekirjoitettiin 4.3.2021 Helsingissä. Palkinto myönnetään vesienja ympäristönhoidon hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta, tuloksekkaasta ja laaja-alaisesta yhteistyöstä alueen asukkaiden, toimijoiden ja yhteistyöverkostojen kanssa. Lakkauttamishanketta tukee maaja metsätalousministeriön vaelluskalaohjelma NOUSU. Palkitseminen motivoi ja kannustaa omaa työntekoa myös jatkossa, iloitsee Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola. Työ kestävän kehityksen hyväksi jatkuu Oulussa edelleen. Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeessa syntyi muun muassa vesistökunnostajan karttapalvelu, joka helpottaa paikallisten vesistökunnostajien ja muiden alan toimijoiden työtä koko maassa. TUNNUSTUSPALKINTO OULUUN ProAgria Oululle ja sen yhteydessä toimiville Oulun Maaja kotitalousnaisille sekä Oulun Kalatalouskeskukselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto
Metsähallituksella on tarjolla kalastajille 54 vapalupa-aluetta, minkä lisäksi lupia myydään pyydyskalastukseen. Lakiin ei kuitenkaan sisälly mahdollisuutta poiketa sääntöjen mukaisista kokousten pitämisen määräajoista. Vaelluskala-aktiivi Henrik Kettunen otti asiasta kuultuaan yhteyttä Rengastustoimistoon. H EI D I M O IS IO MERITAIMENILLA HYVÄ VUOSI Luonnonvarainen meritaimen on erittäin uhanalainen laji. Metsästyslupia ostettiin 85?000 kappaletta, missä lisäystä oli 16 prosenttia. Rengastustoimisto reagoi asiaan välittömästi ja lähetti kaikille rengastajille ohjeet, joissa painotetiin ettei koskikarojen rengastamista varten tule kulkea purouoman pohjalla, vaan lintujen ajaminen kohti verkkoa tulee tehdä rantoja pitkin. KOSKIKAROJEN RENGASTAJA TALLOI MERITAIMENTEN KUTUPESIÄ INGARSILANJOELLA Länsi-Uudellamaalla sijaitsevalla Ingarskilanjoella riistakameraan tallentui koskikaraa pyydystänyt rengastaja, joka ymmärtämättömyyttään talloi erittäin uhanalaisen meritaimenen viime syksyisiä kutupesiä. Myös kaupalliset kalastajat voivat hakea lupia elinkeinonsa harjoittamiseen. Luonnossa syntyneet meritaimenet ovat kalastuslain mukaan rauhoitettu.. Metsähallitus myi kalastuslupia 117?000 kappaletta eli viidenneksen edellisvuotta enemmän. Luononvarakeskuksen vuoden 2020 sähkökoekalastuksista on saatu rohkaisevaa tietoa lajin lisääntymisestä: paikoin poikastiheydet olivat jopa ennätyksellisen suuria. Kalatalouden Keskusliiton ohjeet kokousten pitämiseksi löytyvät Ahvennetistä. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET Metsähallituksen mukaan suomalaiset innostuivat vuonna 2020 kalastamaan ja metsästämään valtion alueilla lähes ennätyksellisen paljon. KALATALOUSALUEEN ETÄKOKOUKSET Yhdistyslakiin on tullut väliaikainen muutos (voimassa 30.6.2021 asti), joka mahdollistaa sähköisten kokousten järjestämisen, vaikka kalatalousalueen säännöissä ei tätä mainittaisikaan. Meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia Suomenlahdella ovat parantaneet runsassateiset syksyt, elinympäristöjen kunnostukset ja kalastuskuolevuuden pieneneminen. Hallitus voi siis päättää järjestää kalatalousalueen yleiskokouksen sähköisesti. Verkko tulee myös pystyttää sellaiseen kohtaan, että verkon pystytys ja lintujen irrotus onnistuu kutusoraikkoja tallaamatta
TEKSTI ATSO ROMAKKANIEMI, HENNI PULKKINEN, TAPANI PAKARINEN JA VILLE VÄHÄ, LUONNONVARAKESKUS KUVAT VILLE VÄHÄ. 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Vieläkö Tornionjoen lohikanta runsastuu
Lohikannan tila ja kehitys tarkentuu Tornionjoen lohikannasta on kerätty monipuolista tietoa 1980-luvulta lähtien. Lohikanta on elpynyt nopeasti sukupuuton partaalta sadantuhannen kutulohen ’suurkannaksi’. Vesistössä on valtavasti lohen lisääntymiselle soveltuvia virta-alueita ja lohi kutee yhtä lailla jokisuulla sijaitsevassa nivassa kuin vesistön latvahaaroissa jopa 500 kilometriä mereltä. Esimerkiksi kaikuluotainten havaitsemat nousulohimäärät eivät kata kaikkia merestä jokeen nousevia lohia: osa lohista jää kudulle kaikuluotaimen alapuoliselle jokialueelle tai kalastetaan siellä. Kaikuluotain ei myöskään kata joen koko poikkileikkausta niin hyvin, että kaikki ohi vaeltavat lohet havaittaisiin. Näiden vuosien kuluessa on toki ollut huomattavaa vaihtelua kalojen ja saaliiden määrissä. Mikään yksittäinen tieto ei ole täydellinen. Tutkimusja seurantatietoja yhdistämällä käsitys lohikannan runsaudesta tarkentuu. Mallinnusta kehitetään jatkuvasti muun muassa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) lohikanta-arvioinnissa. Lähivuosina kudulle palaavat 2010-luvun runsaimpien kutuvuosien jälkeläiset. Seuranta aloitettiin vuonna 2009.. Osin tästä syystä vuosina 2017?–?2018 nousulohimäärät väliaikaisesti pie20000 40000 60000 80000 100000 120000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 LLoo hhii mm ääää rrää Tornionjoen kaikuluotainten kattamalla alueella havaitut vuosittaiset nousulohimäärät. Onko odotettavissa yhä voimakkaampia kutuvaelluksia. Tiedot yhdistetään lohen elämänkiertoa kuvaavassa populaatiomallissa, missä kuhunkin tietoon liittyvät rajoitteet ja epävarmuudet pyritään huomioimaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien Tornionjokeen on noussut Atlantin lohta eniten maailmassa. T ornionjoen vesistö on läntisen Euroopan suurin rakentamaton, lähes luonnontilainen jokivesistö, jossa on erinomaiset lähtökohdat lohen lisääntymiselle. Syönnösalueella satojatuhansia Tornionjoen lohia Oheinen esitys Tornionjoen lohen elämänkierron kalamääristä, kalastetuista saaliista ja muista kuolevuuslähteistä kuvaa keskimääräistä tilannetta 2010-luvun puolivälistä lähtien. Esimerkiksi avomerikalastus oli vuosikymmenen puolivälissä ja vähän sen jälkeen voimakasta johtuen Puolan laittomasta kalastuksesta
Luonnonolonentyivät. Vielä 1990-luvun alkupuolella ylikalastus pienensi kutukantaa yli 90-prosenttisesti. kuolevuus talven aikana 10 000 – 20 000. Avomerija rannikkokalastus ovat yhdessä pienentäneet viime vuosina jokeen nousevia lohimääriä useita kymmeniä prosentteja. Jos kuvan laatisi silloisen tilanteen mukaiseksi, joessa ja meressä olevat lohimäärät olisivat paljon pienempiä, mutta niistä merikalastuksella otettu saalis olisi vain jonkin verran pienempi. Jokikalastus on vastaavasti pienentänyt kutukantaa noin 20 prosentilla. KUTU: 80 000 – 100 000 1,5 – 1,8 miljoonaa 100 000 – 120 000 15 000 – 25 000 NUORIA LOHIA: ~200 000 1,3 – 1,6 miljoonaa 30 000 – 40 000 100 000 – 200 000 KUTUVAELLUKSELLE: 140 000 – 170 000 AVOMERELLÄ: 300 000 – 400 000 10 000 – 30 000 15 000 – 25 000 Joki Meri Aiempina vuosina mereen tulleet lohet Luonnoll. post-smolttivaihe) Luonnoll. Toisaalta parhaimpina vuosina lohimäärät ovat ylittäneet kuvassa esitetyt luvut. Lohikanta on jatkuvassa muutoksessa Kalastuksen lähes jatkuva väheneminen on syynä Tornionjoen lohikannan runsastumiseen 1980-luvun jälTornionjoen lohikannan kalamäärät, niiden kalastus ja muu kuolevuus eri elämänvaiheissa 2010-luvun puolivälistä lähtien. Tiukentuneen kalastuksensäätelyn myötä lohisukupolvet ovat runsastuneet ja tuottavat nykyisin enemmän saalista sekä meriettä etenkin jokikalastukselle. Kalastuksen määrä on vähentynyt viime vuosiin asti, mikä mahdollistaa lohikannan runsastumisen edelleen. Tornionjoen lohen sukupolven pituus on noin 7 vuotta, joten suurin osa vuosien 2014?–?2016 kutujen jälkeläisistä palaa kotijokeensa vuosina 2021?–?2023. kuolevuus ennen 2. Joesta merelle lähtevien ja jokeen kudulle saapuvien lohien määrät tunnetaan melko tarkasti, mutta merivaelluksen eri vaiheiden kalamäärät ja luonnolliset kuolevuudet (kuten hylkeiden syömät lohimäärät) tunnetaan huonommin. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 keen. Kalastuksen vaikutus kannanvaihteluun on kuitenkin selvästi aiempaa pienempi, ja luonnonolosuhteiden vaikutus puolestaan aiempaa suurempi. kuolevuus 1. meritalvea Luonnoll. Nousuja kutulohimäärät ovat toistaiseksi olleet runsaimmillaan 2010-luvun puolivälissä. Ilman kalastusta kutukanta olisi noin puolitoistakertainen. hylkeiden predaatio) Rannikkokalastus Jokikalastus Avomerikalastus Sukupolvi vaihtuu KOSSIT: 20 000 – 30 000 10 000 – 20 000 Luonnoll. meritalven yli (ns. Kuva on toki yksinkertaistus: käytännössä lohiyksilöiden elämänkierto vaihtelee ja lohia kuolee vaihtelevasti elämänkierron eri vaiheissa. Esitys kuvaa keskimääräisiä runsauksia ja on yksinkertaistus – muun muassa uusintakutijoita ei ole esitetty erikseen. kuolevuus rannikolla (erit
Suomen Kalastuslehti 1 • 13 Tornionjoen lohen kesänvanhoja poikasia. Ympäristö siis asettaa lohikannan kasvulle rajat. Poikasmäärät eivät voi enää paljon runsastua Tulevaisuutta mietittäessä on myös tärkeää ymmärtää lohen lisääntymisen perusdynamiikkaa: mitä enemmän lohia kutee, sitä suurempi kilpailu jälkeläisillä on elintilasta joessa. Vaikka edellytykset ennätysmäisille kutuvaelluksille ovat lähivuosina hyvät, epäonniset luonnonolosuhteet voivat siis pahimmillaan vesittää nämä odotukset. suhteiden vaihtelu voi vaikuttaa ennalta arvaamattomasti lohien luontaiseen eloonjääntiin eri elämänvaiheissa. Siksi jälkeläisten määrä ei kasva samassa suhteessa kutukalojen määrän kanssa. Ilmastonmuutos lisää osaltaan eloonjäännin vaihtelua. Poikasten keskinäinen kilpailu elintilasta on suuressa kannan koossa jopa niin voimakasta, että vaelluspoikasiksi niistä ei välttämättä selviydy enempää, vaikka kutukalojen määrä kasvaisi edelleen. Jos kalastusta ei olisi pitkään aikaan lainkaan, kutulohien määrä Tornionjoessa voisi nykyarvioiden mukaan kasvaa keskimäärin noin 250?000 loheen, jolloin vaelluspoikasia lähtisi merelle keskimäärin noin 2 miljoonaa.. Esimerkiksi leudot talvet voivat edistää poikasten kuoriutumista aikaisin keväällä, jolloin ravintoa on vielä huonosti saatavilla
Onneksi joen vapakalastus on tutkimuksen mukaan vain heikosti kokovalikoivaa. Tutkimuksessa vertailtiin Tornionjokeen nousevien lohien ja joen vapakalastajien saaliskalojen kokoa vuosina 2010?–?2017. Tornionjoella alkukauden isot nousulohet ovat kaikkein halutuimpia. Saaliita verrattiin kaikuluotainaineistoihin Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, ovatko jokikalastukselta kutuun asti selviävät lohet ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin jokeen nousevat lohet vai painottuuko kalastus tiettyyn kannanosaan. 14 • Suomen Kalastuslehti 1 Tornionjoen vapakalastus on vain heikosti valikoivaa Vain kalastukselta selviävät lohet lisääntyvät. Vertailua tehtiin vuosien ja kalastuskauden sisällä olevien ajanjaksojen välillä.. Esimerkiksi suuriin ja aikaisin kudulle nouseviin lohiin kohdistuva kalastus voi suosia myöhemmin nousevia pienempiä lohia, joita vastaavat perinnölliset ominaisuudet yleistyvät ja vastaavasti suuria yksilöitä tuottavat geenimuodot harvinaistuvat. TEKSTI TUOMAS MANELIUS JA ANSSI VAINIKKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; ATSO ROMAKKANIEMI, LUONNONVARAKESKUS KUVA TUOMAS MANELIUS K alastus, joka kohdistuu vuodesta toiseen johonkin tiettyyn lohikannan osaan voi aiheuttaa muutoksia lohikannan rakenteeseen jo muutamassa vuosikymmenessä
Koska myöhään sukukypsyvät kalat ovat kauimmin alttiina kalastukselle sekä merellä että joella, voi kalastus suosia aikaisin sukukypsyviä kaloja. Tämä on luonnollista, sillä aikaisemmin nousevat lohet ovat joessa alttiita kalastukselle pidempään kuin myöhään nousevat. Aiheesta lisää: Manelius, T. Mikäli lohikannassa havaitaan muutoksia, voitaisiin vapakalastusta säädellä ohjaamalla kalastuskauden ajoittumista, säätämällä eri kokoisille kaloille erilaiset saaliskiintiöt tai käyttämällä ylämittarajoitusta tai -suositusta. Kalastus kohdistuu lievästi suuriin lohiin Tulosten mukaan Tornionjoen vapakalastus kohdistuu vuosittain keskimäärin hieman suurempiin lohiin kuin mitä kaikuluotaimen avulla rekisteröidään jokeen nousseiksi. Vuosittaiset erot keskikoossa johtuivatkin siitä, että kalastus kohdistuu koko kalastuskauden aikana enemmän alkukaudella nouseviin suuriin lohiin kuin myöhemmin jokeen nouseviin pienempiin lohiin. Kalastuksen valikoivuutta on tarpeen seurata Tornionjoen lohen tulevaisuus näyttää toistaiseksi melko turvatulta, mutta kalastuksen evolutiivisia vaikutuksia tulee seurata myös jatkossa. 2020. Itä-Suomen yliopisto.. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 Lisäksi selvitettiin, eroaako välittömästi kaikuluotaimen yläpuolella sijaitsevan Pellon kunnan kalastajien saalis kaikuluotaimella havaituista lohien määristä ja kokoluokista. Ajanjaksoittain ja Pellon kunnan aluetta tarkasteltaessa kalastuksen ei kuitenkaan havaittu valikoivan suurempia lohia kuin mitä kalastukselle oli joessa kulloinkin tarjolla. Pro gradu -tutkielma. Jokialueella tapahtuvan vapaa-ajankalastuksen lisäksi Tornionjoen loheen kohdistuu merkittävää kalastusta myös rannikolla ja jokisuulla, joten myös eri kalastusmuotojen yhteisvaikutusta kutukannan rakenteeseen tulisi tarkastella. Kalastuksen lisäksi myös ilmastonmuutoksesta johtuva veden lämpötilan kohoaminen voi vaikuttaa lohien elinkiertoon. Tornionjoen lohen nousun ajoittuminen suhteessa lohien kokoon ja kalastukseen. Tutkimuksesta ei käy ilmi luotaimen alapuolisen osan kalastuksen mahdollinen valikoivuus, koska lohia pyydetään paljon luotaimen alapuolelta ja tämä vaikuttaa osaltaan kaikuluotaimella havaittuun kokojakaumaan. Kalastusmuotojen keskinäisen mitoituksen avulla kokonaisuudesta voidaan saada ekologisesti, evolutiivisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Kuten tutkimus osoittaa, kalastus voi olla valikoivaa sen ajassa ja/tai paikassa painottumisen kautta, vaikka pyydys sinällään ei valikoisikaan tietynlaisia kaloja
16 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Nylands Fiskarförbund rf 12. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. Ålands Fiskare rf 21. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7
Toiminnanjohtaja Petri Päivärinnan tavoittaa parhaiten sähköpostilla petri.paivarinta@merikala.fi. Lisäksi jäsenenä on kolme kalastusseuraa. Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Petri Päivärinta työn touhussa.. Tärkeitä asioita toimialueellamme ovat kalavesien hoito, istutustoiminta ja kalastusalueiden toiminnanjohtajuus. Hoidamme kahden kalatalousalueen (Kotkan ja Haminan-Virolahden) toiminnanjohtajuutta. Lisäksi alueen itäosassa laskee mereen viisi pienempää virtavettä, joita on kunnostettu ja kunnostetaan edelleen vaelluskaloille sopiviksi lisääntymisja elinalueiksi. Tänä vuonna panostamme käyttöja hoitosuunnitelmien valmistumiseen. Olemme saaneet mukaan nuoria toimijoita ja ammattikalastus alueellamme elpyy ja kotimaisen kalan arvostus kasvaa. 10 vuoden kuluttua alueemme suurimmat joet voivat hyvin ja vaelluskaloilla on luontaisesti lisääntyvät ja pyynnin kestävät kannat. Lopuksi kalajuttu, joka on totta, vaikka se uskomattomalta kuulostaakin. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Meillä on tällä hetkellä töissä yksi henkilö. Se on taloudellisesti merkittävä saaliskala niin ammattikalastajan kuin kalastusmatkailun kannalta. Suurimman yksittäisen osakaskunnan pinta-ala on 14?507 hehtaaria. Etelä-Suomen merkittävin lohijoki, Kymijoki, virtaa alueemme läpi mereen viidestä eri haarasta. Alueemme erikoisuus on pieni rantanuoliainen. Ankerias on tullut sukukypsäksi toimialueellamme, ei kuitenkaan luonnonvedessä vaan Kotkan Maretariumissa. Tukena työssä on hallitus, jonka puheenjohtajana on Kari Tähti. Sieltä löytyvät myös tarkemmat yhteystiedot. Toiminnallamme pyritään myös tavoittamaan kalastuksesta kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Osakaskuntia on liiton jäsenenä 42. Alueemme tärkein kalalaji on lohi, joka herättää paljon tunteita eri kalastajaryhmissä. Osakaskuntien yhteinen vesialueiden kokonaispinta-ala on 68?386 hehtaaria. Verkkosivumme löytyvät osoitteesta www.merikala.fi
Sen lisäksi kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Keskeisimpien lajien suhteen toimialueemme on 2-jakoinen. Tärkeimmät asiat toimialueellamme. Petri vastaa myös valtaosasta nuorisotoimintaamme. Päijät-Hämeessä muikku, siika ja täplärapu ovat selvästi tärkeimpiä niin kaupallisessa kuin vapaa-ajankalastuksessa. Osakaskunnista 200 on meillä jäsenenä. 18 • Suomen Kalastuslehti 1 Meidän toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja Tomi Ranta, joka on omimmillaan osakaskuntaja kalatalousaluetoiminnassa, sekä virtavesiasioissa. Toisen neuvojamme Petri Mäkisen toimisto on Hämeenlinnassa. Tomin kanssa Päijät-Hämeessä työskentelee kalatalousneuvoja Marko Puranen, jonka erityisosaaminen on kalataloudellisten selvitysten, kuten kalojen iänja kasvunmääritysten ja koekalastusten puolella. Pyöritämme yhdessä Keski-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa kalastuslupien verkkokauppaa www.ostaluvat.fi Meidät tavoittaa parhaiten puhelimella tai sähköpostilla. Kaiken perusta toiminnassamme on vesialueiden omistajien edunvalvonta sekä heidän kanssansa yhteistyössä tehty kalaveden hoito sekä kalastuksen järjestäminen. Myös Facebook-sivujen kautta voi laittaa viestiä tai käydä kommentoimassa julkaisuja. Tiettävästi virallisessa ennätyskalarekisterissä oleva suomenennätyskuhakin on saatu toimialueeltamme. Lisäksi Markon vastuulla on pääosa viestinnästä, mukaan lukien kotija Facebook-sivujen ylläpito. Kalajuttuja riittää, sillä erityisesti Kanta-Hämeen vesistä saadaan säännöllisesti valtavia – parhaimmillaan yli metrin mittaisia – kuhia. Järjestäytyneet kattavat kuitenkin suurimman osan pinta-alasta. Merkittävä osa Petrin työajasta kuluu koekalastuksissa, kalastuksenvalvonnassa sekä osakaskuntaja kalatalousaluetoiminnassa. Osakaskuntien määrä toimialueellamme on tuhansia, joista suurin osa on pieniä ja järjestäytymättömiä. 10 vuoden kuluttua toivottavasti alueemme merkittävimmät kalojen vaellusväylät ovat vapautuneet nousuesteistä ja järvissämme on vahvat, kalastettavat kalakannat, joita seurataan säännöllisesti ja tuetaan tarvittaessa istutuksin. Kanta-Häme puolestaan on koko Suomen parhaita kuha-alueita ja tämä näkyy kaikessa toiminnassa. Yhteystietomme löytää kotisivuiltamme osoitteesta www.hameenkalatalouskeskus.fi Hoidamme 7 kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Hämeen Kalatalouskeskus Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Petri Mäkinen koekalastamassa.. Tänä vuonna panostamme erityisesti kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien valmiiksi saattamiseen sekä virtavesien kunnostuksiin
Kainuun kalatalouskeskuksen keskeisiin työtehtäviin kuuluvat kalatalousneuvonnan lisäksi erilaiset koekalastukset, virtavesiin liittyvät selvitykset ja kunnostukset, luonnonravintolammikkoviljely, kalastuksenvalvonta sekä jäsenistön edunvalvonta. Meidät tavoittaa parhaiten puhelimitse, sähköpostilla tai toimipisteestämme Kajaanin keskustasta. Nuorisotyötä olemme tehneet alueellamme pääosin yhteistyössä Kainuun vapaa-ajankalastajien sekä Metsähallituksen kanssa ja on ollut hienoa huomata, kuinka tuottavaa se on ollut, kun on yhdistetty voimavaroja. Kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä toimialueellamme. Lisäksi alueellamme sijaitsee useita raakkuja taimenvesistöjä, joiden elinvoimaisuuden ylläpito ja edistäminen ovat tärkeä kokonaisuus. 10 vuoden kuluttua alueen kalakannat ovat entistä paremmat, kaupallista kalastusta harjoitetaan laaja-alaisesti koko Kainuun alueella ja vapaa-ajankalastus kaikissa ikäluokissa on lisääntynyt. Lisäksi alueellamme sijaitsee paljon valtion vesialueita. Yhteystietomme löytyvät muun muassa internetistä Kalallakainuussa.fi-sivustolta. Kainuun Kalatalouskeskus ry. Yhteistyö on toiminut alueellamme erinomaisesti, joten kiitos siitä kaikille asianosaisille. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 Meillä työskentelee tällä hetkellä ainoastaan toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki. Lisäksi pienimmät osakaskunnat ovat yhdistyneet ja osakaskuntatoiminta on aktiivista. Alueeltamme löytyy useita mielenkiintoisia kalalajeja ja kantoja, mutta kaupallisesti merkittävin ja suosituin kalalaji on kuha. Tänä vuonna panostamme erityisesti kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien valmisteluun ja tekoon. Hoidamme 4 kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta ja toimimme yhden osakaskunnan sihteerinä. Suurin osa vesistöistämme on säännösteltyjä, joten hyvä yhteistyö säännöstelijän, viranomaisen ja vesialueen omistajien kesken on edellytys kalavesien kestävän kehittämisen eteenpäin viemiseksi. Mielenkiintoisen alueestamme tekee useat vapaana virtaavat luonnontilaiset pienemmät joet/purot sekä säännösteltyjen järvien suuret ja elinvoimaiset petokalakannat. Osakaskuntia alueellamme on 68 ja järjestäytymisaste on melko korkea
20 • Suomen Kalastuslehti 1 Padasjoen reitti vapautui nousuesteistä TEKSTI JA KUVAT TOMI RANTA, HÄMEEN KALATALOUSKESKUS