Suomen Kalastuslehti 2 • 1 2/2019 Vapaa-ajankalastus Saimaalla
Mainostaja!. Tehtävässä voi osapuolena olla paitsi henkilö, myös yhteisö, yhtiö tai yhdistys. Päätös tehdään huhtikuun loppuun mennessä. Edellytämme, että hakijalla on tuntemus kalatalousasioista, vesienhoidosta, hallinnosta, hanketoiminnasta ja kyseisestä vesialueesta. 0400 191 530 KUHAN JA MATEEN Haukiveden kalatalousalue hakee TOIMINNANJOHTAJAA Vesialue on n. Vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen tulee toimittaa viimeistään 29.3.2019 osoitteeseen Sahaajankatu 20 A 22, 00880 Helsinki. Käytä tila hyväksesi ja tavoita vesialueiden päättäjät. 2 • Suomen Kalastuslehti 2 vk-poikasia istutuksiin tai jatkokasvatukseen keväälle 2019. Toimi on osa-aikainen ja sen hoitaminen vaatii hyvää yhteistyökykyä. 50 000 ha kauneinta Saimaata Savonlinnasta Varkauteen. Tehtävään valitulta edellytetään: • kalatalousalan koulutusta • taloushallinnon ja hallintokäytäntöjen osaamista • olemassa olevaa kontaktiverkkoa kalatalouskenttään • suomenkielen erinomaista ja ruotsinkielen hyvää osaamista Koeajan pituus on 3 kuukautta. 0400 850 437 TAVOITA PÄÄTTÄJÄT! Tämä ilmoitustila maksaa vain 100 € + alv. 0400 803 972. Lisätietoja antaa Helsinki-Espoon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehtonen p. Lisäksi toiminnanjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Terveyslupanumeroni 171. Tmi Petri Gösman kuha@aanekoskelainen.com p. Työpaikkailmoitus Helsinki-Espoon kalatalousalueen hallitus hakee osa-aikaista toiminnanjohtajaa vakituiseen tehtävään. Hakemukset palkkiotoivomuksineen on toimitettava 12.4.2019 mennessä joko kirjeenä osoitteella Haukiveden kalatalousalue, Sakari Sallinen, Rauvantaipaleentie 66, 58140 Ahvensalmi tai sähköpostitse osoitteeseen saku.sallinen@luukku.com. Hän muun muassa vastaa siitä, että kalatalousalueen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Valitun hakijan kanssa tehdään toimeksiannon luonteinen sopimus. Lisätietoja antaa kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Sakari Sallinen, puh. Toiminnanjohtaja hoitaa kalatalousalueen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
Riku Helisevä. Suomen Kalastuslehti 2 • 3 Sisältö 10 Saimaan vapaa-ajankalastus 16 Norpparajoitukset 20 Kalastuksenvalvonnan tuloksia 24 Tarkempaa tietoa sisävesikalastuksesta 28 Silakassa havaittu loismatoja 30 Silakka kertoo muutoksesta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 37 Kalat numeroina 39 Seuraavassa numerossa 10 28 RI KU H EL IS EV Ä JO H AN N ES SA H LS TE N VA KI O PA LS TA T SH U TT ER ST O CK KANNEN KUVA Vapaa-ajankalastaja Saimaalla
Sininen kaulanauha turvalukituksella. Hinta: 6 € KALASTUKSENVALVOJAN LAKKI Kalastuksenvalvojan lakki lämpimiin keleihin. Kaikki tuotteet osoitteesta ahven.net KALASTUKSENVALVOJAN KORTTIKOTELO Muovinen läpinäkyvä korttikotelo kalastuksenvalvojan korttia varten. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Hinta: 18 € Muista hankkia ajoissa! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kalatalousalueiden järjestäytyminen jäi kesken ainoastaan Tornio-Muoniojoen sekä Ounasjoen kalatalousalueilla. Hyljetuotteiden EU-kauppakiellon purkaminen on myös vähintään epävarmaa ja ainakin kaukana tulevaisuudessa. Tälle vuodelle kalamiehille ja -naisille on luvassa paljon jutunjuurta vapaa-ajan kalastukseen liittyen. Vesa Karttunen. Alueellisen kalatalousneuvonnan ja ELY-keskusten yhteistyö kokousten loppuun viemiseksi sujui mallikkaasti. Nähtäväksi jää, voittaako köydenvedon kotimaisen kalan tarjoajat vai tarjonnan vastustajat. Kalastusrajoituksista huolimatta noin puolet alueen pyyntivuorokausista oli verkkopyyntiä ja puolet alueen vapaa-ajan kalastajista pitää kalastusta edelleen tärkeänä tapana hankkia ruokaa. Kalatalousalueiden alkutaipaleeseen palataan Suomen Kalastuslehdessä lukuisia kertoja tulevaisuudessa. Elinkeino on ottanut asetusehdotuksen hyvin myönteisesti vastaan, mutta sosiaalisessa mediassa suojeluväki on nostattanut pyhää sotaa aiheesta. Etelärannikolla avovesikausi on alkanut ja pohjoisessa pyydetään vielä täyttä päätä jään alta. LAUSUNTOKIERROKSELLA ON asetusehdotus, jonka mukaan voitaisiin myöntää avustusta kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien harmaahylkeiden poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Pyydyksiltä ja viljelykasseilta ammuttujen hallien hallittu loppukäsittely ilman kalatalousyrittäjälle aiheutuvia lisäkustannuksia kuulostaa oikein hyvältä ajatukselta. Saimaalla perinteinen kotitarvekalastus on vielä voimissaan. Uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia sekä vapaa-ajan kalastajan profiilitutkimus ovat valmistumassa. KALATALOUSALUEIDEN ENSIMMÄINEN kokouskierros on pidetty. Hylkeiden haittavaikutuksia ei käy kiistäminen ja ne ovat käytännössä moninkertaisia Luonnonvarakeskuksen minimiarvioihin verrattuna. Tässä lehdessä pääsette tutustumaan monimuotoiseen vapaa-ajan kalastukseen Saimaan alueella. Suomen Kalastuslehti 2 • 5 Kevään korvalla PÄÄKIRJOITUS 8.2.2019 Alueellisen kalatalousneuvonnan ja ELY-keskusten yhteistyö kokousten loppuun viemiseksi sujui mallikkaasti.” KEVÄTPÄIVÄN TASAUS on juuri kunnialla ohitettu. Näillä alueilla jäätiin odottamaan kalastuslakiin tehtäviä korjauksia paikallisten koskitilojen edustusoikeuden turvaamiseksi
Uhanalaisimmat kalat ovat edelleen äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellut Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Vuonna 2017 rannikkokalastusta harjoitti Suomessa 1 089 yritystä ja niiden keskimääräinen liikevaihto oli noin 6 900 euroa. Kokonaistuotot kasvoivat edellisvuodesta noin 0,4 miljoonalla eurolla 9,1 miljoonaan euroon. Nettotulos oli noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2016. Meritaimenen tila on hieman parantunut, mutta lohikalojen tilanne on kaiken kaikkiaan heikko. Uusimman arvion mukaan arvioiduista 75 kalalajista tai ekologisesta muodosta 12 (16 %) on uhanalaisia. Kustannusten kasvu johti edellisvuotta suuremmasta liikevaihdosta huolimatta kannattavuuden heikkenemiseen. 6 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET SAAMELAISET SAIVAT KALASTAA LUVATTA Lapin käräjäoikeus totesi 6.3.2019 päätöksessään, että ilman Metsähallituksen kalastuslupaa Vetsijoella vieheellä ja vavalla kalastaneet neljä saamelaista sekä Utsjoella verkolla lohta rauhoitusaikana kalastanut saamelainen eivät ole syyllistyneet luvattomaan pyyntiin, koska perustuslaki turvaa alkuperäiskansalle oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Lisäksi mateen ja kampelan tila on heikentynyt. SUOMEN LAJIEN PUNAINEN KIRJA 2019 Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa. Metsähallitus 6.3.2019 Rannikkokalastuksen kannattavuus heikkeni Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan rannikkokalastuksen liikevaihto vuonna 2017 oli 7,6 miljoonaa euroa eli noin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Punaisen kirjan verkkopalvelun osoite: https://punainenkirja.laji.fi/ TA PI O G U ST AF SS O N
Kannattaa saapua tutustumaan viimeisiin innovaatioihin, hyväksi todettuihin köytäntöihin, koneisiin ja laitteisiin sekä kuulemaan tuoreimmat uutiset alan kehitäjiltä ja käyttäjiltä. Eniten lajeja kerännyt luokka voittaa jokaiselle oppilaalle kalastusvälineet kesäksi. Arvottavat palkinnot ovat yhtä hienoja kuin voittajille lahjoitettavat. Rahallisesti mitattuna suurimmat kalastukselle aiheutuneet vahingot koskivat siian-, lohenja kuhankalastusta. Suomen Kalastuslehti 2 • 7 LYHYET KOULULUOKKIEN KALABONGAUSKISA Valtakunnallisen kalastuspäivän kanssa samalla viikolla 13.–19.5. Näytteilleasettajille tapahtuma on ilmainen. Lisäksi kaikkien osallistuneiden luokkien kesken arvotaan kalastusvälineitä. TA PI O G U ST AF SS O N AMMATTIKALASTUSMESSUT PARAISILLA Ammattiopisto Livia järjestää Ammattikalastusmessut Paraisilla 30. Kannattaa aktivoida lähiseudun opettajia ja oppilaita osallistumaan kisaan vaikka Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtuman yhteydessä. Lisää kisasta: https://ahven.net/ kalastus/koululuokkien_kalabongauskisa/ Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 hylkeiden aiheuttamat rahalliset vahingot kaupallisille kalastajille olivat noin 350 000 euroa ja kalankasvattajille noin miljoona euroa. Vahinkojen määrää on vaikea arvioida kalastajien ilmoitusten perusteella, koska vahingoitetusta kalasta ei aina jää pyydykseen selvästi havaittavia jäännöksiä eivätkä kalastajat aina tee ilmoitusta kärsimistään saalisvahingoista. Perjantaina järjestetään messutapahtuman yhteydessä kalatalousseminaari ajankohtaisista teemoista. – 31.8. Luonnonvarakeskuksen julkaisema arvio on minimiarvio todellisten vahinkojen määrästä. Tiedot perustuvat kalastajien ja kalankasvattajien jättämiin vahinkoilmoituksiin. järjestetään koululuokkien välinen Kalabongauskisa. Kisassa on tarkoitus pyydystää koko luokan voimin viikon aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Sen ohella, että hylkeet vaurioittavat saalista, ne voivat myös karkottaa kaloja ja saattavat pakottaa kalastajan keskeyttämään tai lopettamaan kalastuksen. Lisäksi perjantaina on luvassa iltajuhla klo 19 alkaen.
8 • Suomen Kalastuslehti 2 LYHYET RAPALA RAHASTON APURAHAT HAUSSA Rapala Rahasto julistaa avoimesti haettavaksi 300 . He kertovat nuorten sanoin, mitä kaikkea kalastus on. Opetusvideon tekoon saatiin tukea Rapala Rahastolta ja kalastonhoitomaksuvaroista.. päivä toukokuuta. Kalatalouden Keskusliitto ja Kalastajan Kanava ovat toteuttaneet peruskouluille suunnatun Kalastus, enemmän kuin harrastus -opetusvideon, jossa asiaan pureutuvat 12-vuotias Helmi Kettunen ja 15-vuotias Arttu Peltonen. Kalastusvälinelahjoitusten arvoisiksi hyviksi teoiksi lasketaan puolestaan tilaisuudet, joissa tarjotaan lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille mahdollisuutta tutustua kalastusharrastukseen ja syventää siihen liittyviä tietoja ja taitoja. Lieksalaiskalastajan epäillään kalastaneen ja ottaneen saaliiksi rasvaevällisiä järvilohia ja -taimenia kalastuslain ja -asetuksen vastaisesti. Nuoret kertovat kalastavansa, koska se on jännittävää ja siitä saa hyviä fiiliksiä. Mahdollinen laiton kalastus ja samanaikainen suojelu kärkihankkeineen ovat herättäneet paljon keskustelua. Tukea hyville teoilleen voivat hakea esimerkiksi osakasja hoitokunnat, kalastusseurat ja -piirit, vesien tai luonnon hoitoja suojeluyhdistykset, paikalliset yhteisöt ja talkooporukat. Karjalainen 22.2.2019 Nuorille kalastus on jännittävää Kalastavien nuorten mukaan kalastaessa oppii paljon muutakin hyödyllistä. Maksimirangaistus kalastusrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta. 3 000 euron arvoisia apurahoja. Itä-Suomen syyttäjänvirasto on nostanut jutussa syytteen kalastusrikoksesta. LIEKSAN KOHUTTU KALASTUS KÄRÄJILLE Lieksan poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan liittyen paljon kohua saaneeseen kalastusrikosepäilyyn. Rahasto on jo vuosien ajan tukenut paikallisesti merkittäviä, kestävän kehityksen mukaisia kalavesien kunnostustoimia sekä edistänyt samaan päämäärään tähtääviä tieteellisiä tutkimuksia ja muita esivalmisteluja eri puolilla maatamme. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus käsittelee asiaa 28
Jokialueelta kaupallisessa kalastuksessa pyydettyjen Itämerestä peräisin olevien lohien ensimyynti on sallittu vain sellaisille kaupallisille kalastajille, jotka ovat ilmoittaneet elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle aikovansa kyseisenä vuonna harjoittaa lohen kaupallista kalastusta jokialueella. Tarkempaa ohjeistusta vuosi sitten keväällä voimaan tulleista kaupallista kalastusta koskevista säännöksistä löytyy ministeriön tiedotteesta täältä: https://wp.merijakalatalous.fi/ wp-content/documents/Tiedote_kalastajille.pdf. Sovellus löytyy osoitteesta https://saalisilmoitus.mmm.fi. Jokialueella kaupallisessa kalastuksessa saadut lohet on merkittävä ELY-keskukselta saadun tunnisteen avulla. Luonnonvarakeskuksen julkaisema opaskirja Kalavarojen käyttö ja hoito tarjoaa tietoa ja suosituksia näiden kalastuslain keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. TA PI O G U ST AF SS O N LOHENKALASTUKSEN ENNAKKOILMOITUKSET SÄHKÖISESTI Viime kesänä aloitettu lohenkalastuksen ennakkoilmoitusmenettely ruuhkautti pahoin Rajavartiolaitoksen kalastuksenseurantakeskuksen puhelimen. Maaja metsätalousministeriö toivoo mahdollisimman monen lohen kaupallisen kalastajan ottavan tänä vuonna käyttöön tarkoitusta varten tehdyn sähköisen sovelluksen. Suomen Kalastuslehti 2 • 9 LYHYET ODOTETTU TIETOPAKETTI ON ILMESTYNYT Miten varmistetaan, että kalastus on kestävää. ELY-keskus lähettää vuosittain ilmoituksessa ilmoitetun tarvittavan määrän tunnisteita ilmoituksen tehneelle kaupalliselle kalastajalle. Kaksiosainen tietopaketti on saatavilla verkkojulkaisuna ja painotuotteena. Ruotsinkielinen versio julkaistaan syksyllä 2019. Miten kalalajit ja kalakannat pidetään monimuotoisina ja elinvoimaisina
10 • Suomen Kalastuslehti 2 Saimaan vapaa-ajankalastus TEKSTI IRMA KOLARI, PÄIVI ESKELINEN JA ESA HIRVONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA RIKU HELISEVÄ
Suomen Kalastuslehti 2 • 11 Verkkopyynti avovesikautena sekä onkiminen ja vetouistelu ovat tärkeimpiä pyyntimuotoja Saimaan vapaa-ajankalastajille. Kesämökkiläiset ovat iso ja aktiivinen kalastajaryhmä kesäisellä Saimaalla.
Valtakunnallisissa tilaston mukaan noin kolmannes suomalaisista harrasti kalastusta vuonna 2014, mikä on sama osuus kuin tämän kyselyn vastaajajoukossa. Vapaa-ajankalastajia arvioitiin olevan noin 50?000. Vesien lähellä asuville seisovien pyydysten käyttö on luontevaa. 12 • Suomen Kalastuslehti 2 L uonnonvarakeskus (Luke) selvitti vapaa-ajankalastusta Saimaalla postija nettikyselyllä. Tällaisia asuntokuntia oli yhteensä 78?000, joista kyselyyn poimittiin 13?776 asuntokuntaa. Kyselyn saaneista vastasi 39 %. 50 100 150 200 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk H Heeiinnääkkuuuu 50 100 150 200 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk LLooppppuuvvuuoossii,, 11..88..--3311..1122.. Vapaa-ajanasunnon omistavat asuntokunnat kalastivat ahkerimmin. Verkkokalastus suosittua Saimaalla Eri kalastajaryhmien pyydysten käyttö kausittain (tuhansina pyyntivuorokausina). 50 100 150 200 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk RRaajjooiittuusskkaauussii,, 1155..44..--3300..66.. Sen tuloksia sisällytettiin sopivilta osilta tämän tutkimuksen tuloksiin. Kysely kohdistettiin Saimaan lähialueen asuntokunnille sekä alueella vapaa-ajanasunnon omistaville, mutta muualla asuville asuntokunnille. Tutkimuksessa selvitettiin kalastajien, pyynnin ja saaliin määriä, kalastuksen alueellista ja vuodenaikaista jakautumista sekä kalastuksen merkitystä harrastuksena. Maalaiset kalastivat verkoilla ja katiskoilla enemmän kuin kaupunkilaiset ja mökkiläiset. Eniten kalastettiin verkoilla Pyyntivuorokausia kertyi Saimaan vapaa-ajankalastuksessa vuoden aikana lähes 4 miljoonaa, ja noin puolet pyyntivuorokausista oli verkkopyyntiä. Maaseudulla asuvista asuntokunnista vajaassa kolmanneksessa ja kaupungeissa asuvista noin viidenneksessä kalastettiin. Liki puolessa niistä kalastettiin. Maaseudun asukkaat kalastivat eniten, lähes puolet koko pyyntiponnistuksesta. Etelä-Saimaa ei ole mukana tarkastelussa. Saimaan kalastajajoukko jakautui kolmeen osaan, kolmannes asui maaseudulla, kolmannes kaupungeissa ja kolmannes oli vapaa-ajanasukkaita. Saimaan kalastajajoukko jakautui kolmeen osaan Kalastusta harrastettiin Saimaalla noin 26?500 asuntokunnassa, mikä oli noin kolmannes koko kohdejoukosta. Saimaan etelärannan taajamat, Lappeenranta ja Imatra, jäivät kyselyn ulkopuolelle, koska Etelä-Saimaalta oli tehty kalastuskysely koskien vuotta 2012 (Tiitinen 2014). Verkot Vapapyydykset ja siimat Katiskat ja rysät. 200 400 600 Maalaiset Kaupunkilaiset Mökkiläiset Py yn tiv rk TTaallvvii,, 11..11..--1144..44.. Kysely koski ajanjaksoa 15.?4.?2014?–?14.?4.?2015
Saimaa jaettiin kyselyä varten 15 osa-alueeseen.. Verkkokalastus painottui heinäkuuhun, loppusyksyyn ja talviaikaan. Saimaalla tärkeimmät verkkokalastusalueet olivat eteläinen Suur-Saimaa, Pihlajavesi ja Puruvesi. Saimaalla kalastettiin keskimäärin 5,3 verkkovuorokautta hehtaaria kohti. Pinta-alaa kohti verkkokalastusta harjoitettiin eniten eteläisellä Suur-Saimaalla (alue 14 kartassa), Luonterilla (alue 10), Yövedellä (alue 12) ja Mikkeli-Louhivesi -alueella (alue 11). Suomen Kalastuslehti 2 • 13 Kesäasukkaiden kalastus näkyi heinäkuussa. Kyselykautena 2014?–?2015 edellytykset muikun verkkopyynnille olivat Verkkokalastuksen määrä, verkkovuorokausina hehtaaria kohti, Saimaan osa-alueilla. Kun vuosi jaettiin neljään jaksoon (alkutalvi 1.?1.?–?14.?4., rajoituskausi 15.?4.?–?30.?6., heinäkuu, loppuvuosi 1.?8.?–?31.?12.), mökkiläiset kalastivat heinäkuussa enemmän verkoilla kuin paikalliset maaseudulla asuvat kalastajat. Suomen toiseksi suurimmalla järvellä, Päijänteellä, verkkopyynnin määrä oli samaa luokkaa, 5,8 verkkovuorokautta hehtaarille vuonna 2011 (Havumäki ja Ranta 2011). Verkkokalastuksen määrään avovesikautena vaikuttaa suuresti muikun määrä ja sopivuus kokonsa puolesta verkkopyyntiin
+ 4 liitettä. Suurimmat saaliit saatiin keväällä ja alkukesästä. Kalastus oli tärkeämpi harrastus Saimaan alueella kalastaville kuin koko maassa yleisesti ottaen. & Moilanen, P. 100 200 300 400 500 Rajoituskausi Heinäkuu Loppuvuosi Talvi SSaa aall iiss ,, ttoo nnnn iiaa Muut Made Muikku Kuha Hauki Ahven. Valtakunnan tasolla on havaittu, että kalastajamäärän pienentyminen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä johtui ennen kaikkea siitä, että sellaiset kalastajat, joille kalastus ei ole kovin tärkeä harrastus, luopuivat kalastuksesta (Eskelinen ym. Vapakalastusvälineitä käytettiin keskimäärin 2,5 pyyntivrk/ha ja katiskoita 1,6 pyyntivrk/ha. Uistelu keskittyi kaupunkien lähivesille. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-592-9. Kalastus oli erittäin tai melko tärkeä harrastus noin puolelle alueen vapaa-ajankalastajista, tärkeämpää paikallisille asukkaille kuin kesämökkiläisille. Eskelinen, P., Ahvonen, A., Auvinen, H., Heikinheimo, O., Moilanen, P., Mäki-Petäys, A., Orell, P., Parmanne, R., Raitaniemi, J., Rask, M., Ruuhijärvi, J., Salmi, P., Salminen M. 2013. Saimaan länsiosissa paremmat kuin muualla. & Vähä, V. Havumäki, M. 2018. Noin puolelle se oli myös tärkeä tapa hankkia ruokaa. & Ranta, T. Varsinkin kevätkutuisia, perinteisen kevätpyynnin lajeja, ahventa, haukea, lahnaa ja muita särkikaloja, saatiin keväällä ja alkukesästä enemmän kuin muina aikoina. Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajankalastus [verkkojulkaisu]. Tiitinen, V. Saimaan vapaa-ajankalastajien saaliit (tonnia) pyyntikausittain ja lajeittain. 55 s. 14 • Suomen Kalastuslehti 2 Kalastuksesta haettiin virkistystä ja se mahdollisti yhdessäolon perheen tai ystävien kanssa. Helsinki: Luonnonvarakeskus [viitattu 26.10.2016]. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Lähes puolet Saimaan kalansaaliista saatiin verkoilla (1,9 kg/ha). Maaseudulla asuvat kalastajat saivat noin puolet verkkosaaliista. Muut lajit sisältävät mm. 2013). Lappeenranta. Vapaa-ajan kalastus Saimaalla 2014– 2015. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 32/2018. Vapaa-ajan kalatalous Suomessa .RKTL:n työraportteja 6/2013.54 s. 2013). Kalasto ja kalastus Etelä-Saimaalla vuonna 2012. Päijänteellä verkkosaalis oli hieman pienempi kuin Saimaalla, keskimäärin 1,4 kg/ha (Havumäki ja Ranta 2011). Päijänteen kalastustiedustelu 2011. 39 s. Samat lajit ovat yleisimpiä saalislajeja kaikkialla Suomessa. Pohjois-Päijänteen kalastusalue, Eteläja Keski-Päijänteen kalastusalue. Kaikista suomalaisista vapaa-ajankalastajista noin 14 % piti kalastusta lähes tärkeimpänä tai melko tärkeänä harrastuksena vuonna 2010 (Eskelinen ym. Saantitapa: http://stat.luke.fi/ vapaa-ajankalastus-2014_fi. Kyselykaudella 2014?–?2015 oli keväisen verkkokalastuskiellon ulkopuolella laajempia alueita kuin nykyään, uusien rajoitusten tultua voimaan keväällä 2016. 2014. Saalista noin 1,6 miljoonaa kiloa Saimaan vapaa-ajankalastajien saalis oli noin 1,6 miljoonaa kiloa (4 kg/ha) ja tärkeimmät saalislajit olivat ahven, hauki ja kuha. Uistimilla pyydettiin 24 %, katiskoilla 14 %, onkimalla ja pilkkimällä 14 % kokonaissaalista. Muikun sijoitus tärkeimpien saalislajien listalla vaihtelee, kuten muikkukannatkin. Lisätietoja: Kolari, I., Eskelinen, P., Auvinen, H., Hirvonen, E., Jounela, P. Julkaisematon raportti. Kalastus on tärkeä harrastus Saimaan vapaa-ajankalastajilta kysyttiin myös kalastuksen merkitystä harrastuksena muihin harrastuksiin verrattuna. lahnan, siian, taimenen ja järvilohen
Kalastonhoitomaksuista kertyneet varat käytetään kalastuslain mukaisesti vapaa-ajankalastusta ja kalavesien hoitoa edistäviin hankkeisiin, kalatalousalueiden toimintaan, neuvontapalveluiden järjestämiseen, vesialueen omistajille maksettaviin korvauksiin sekä kalastonhoitomaksun kantoja rekisterikuluihin. Kalastonhoitomaksukertymän kehitys vuosina 2002-2018 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 8 000 000 9 000 000 10 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18. Kertymän kasvu johtui kalastonhoitomaksun hinnan noususta vuoden 2018 alusta. Maksuista kertyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa jaettavaksi kalatalouden edistämiseen. Suomen Kalastuslehti 2 • 15 Kalastonhoitomaksuista kertyi 8,6 miljoonaa euroa SH U TT ER ST O CK LUPATYYPPI 2017 2018 VUOSI (45 €) KPL 192 891 174 324 7 VRK (15 €) KPL 36 364 34 575 1 VRK (6 €) KPL 26 749 32 390 YHTEENSÄ € 8,1 M€ 8,6 M€ Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna yhteensä 241 289 kappaletta, joista vuosilupia oli 174 324 kappaletta
16 • Suomen Kalastuslehti 2 Norpparajoitukset Tyytyväisyys saimaannorpan suojelun vuoksi asetettuihin kalastusrajoituksiin on kasvanut 2010-luvulla. Seuraavaksi tulivat onkiminen ja uis. Myös käsitys norpan uhanalaisuudesta on yleistynyt ja luottamus Metsähallituksen norppakanta-arvioon on vahvistunut. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat norpan keskeisen esiintymisalueen kymmenen osakaskunnan vesialueiden osakkaat, niin vakituiset asukkaat kuin vapaa-ajanasuntojen omistajatkin. L uonnonvarakeskus (Luke) selvitti saimaannorpan esiintymisalueen vesialueiden omistajille suunnatussa kyselyssä kalastuksen muutoksia, muutosten syitä, kalastusrajoitusten vaikutuksia sekä suhtautumista saimaannorppaan ja sen suojeluun. Verkkokalastus on edelleen tärkeä kalastusmuoto Sekä Saimaan vapaa-ajankalastajat että vedenomistajat pitivät verkkokalastusta avovesiaikaan tärkeimpänä pyyntimuotona. Tutkimus kosTEKSTI IRMA KOLARI, PÄIVI ESKELINEN JA ESA HIRVONEN, LUONNONVARAKESKUS KUVA MERVI KUNNASRANTA, LUONNONVARAKESKUS ki vuotta 2016 ja se tehtiin posti-, nettija puhelinkyselynä. Kysely lähetettiin 1?802 vedenomistajalle, ja vastausprosentti oli 61 %. Näkemyksiä verrattiin vuonna 2010 tehtyyn vastaavaan kyselyyn
Kalastustavat näyttävät muuttuvan hitaasti. Maaseudun ja taajamien asukkaat ja mökinomistajat eivät tässä suhteessa eronneet toisistaan. Enemmistö on tyytyväisiä kalastusrajoituksiin Noin puolet laajaan vapaa-ajankalastuskyselyyn vastanneista Saimaan alueen asukkaista ilmaisi näkemyksensä norpansuojelun takia annetuista kalastusrajoituksista. Kuvaukset kalastuksen muutoksista olivat samantapaisia jo vuotta 2010 koskeneessa kyselyssä. Pyyntimuotojen käyttö oli kuitenkin säilynyt ennallaan suurimmalla osalla vastaajista. Enemmistö kantansa ilmaisseista oli tyytyväisiä kalastusrajoituksiin. Runsas puolet mainitsi kalastuksen vähentyneen, vaikka edelleen noin kaksi kolmannesta vedenomistajista kalastaa. Vapaa-ajankalastajat mainitsivat verkkokalastuksen jonkin verran vähentyneen viime vuosina sekä vetoja heittouistelun lisääntyneen. Vedenomistajilta kysyttiin yleisemmin kalastusharrastuksen muutoksista ja niiden syistä. Kalastajat ottivat kantaa kalastusrajoitusten muutostarpeisiin kalastamattomia useammin, sillä kalastusrajoitusten koettiin vähentäneen verkkokalastusta 2010 2016 KALASTANEET KAIKKI KALASTANEET KAIKKI KANTA-ARVIO OIKEA 8 % 8 % 28 % 28 % NORPPA ON UHANALAINEN 49 % 48 % 65 % 65 % KALASTUS UHKAA NORPPAA 36 % 36 % 37 % 40 % Luottamus Saimaannorpan kanta-arvioon, uhanalaisuuteen ja käsitys kalastuksen aiheuttamasta uhasta norpalle.. Kalastuksen vähenemisen syyksi mainittiin useammin elämäntilanteen muutokset kuin norpan takia annetut kalastusrajoitukset. Vanhemmat kalastajat suosivat verkkokalastusta ja nuoremmat uistelua. Tällaisia muutoksia elämäntilanteessa olivat muun muassa ikääntyminen, sairaudet, ja kalakaverin puuttuminen. Suomen Kalastuslehti 2 • 17 telu
Myös näiden korvausten käytöstä päätetään osakaskunnissa. Omista harrastusvalinnoista halutaan pitää kiinni. Kalastuskyselyllä tuotettiin tietoa kalastuksen ja norpansuojelun yhteensovittamiseksi.. Vuonna 2016 voimaan tulleilla norpparajoituksilla (asetus 259/2016) rajoitusalue laajeni ja oli vuonna 2018 uudet vapaaehtoiset sopimukset mukaan lukien 2?300 km 2 . Omistajat ja kalastajat toteuttavat norpansuojelua Vesialueiden omistajat ja osakkaat, eli kalastusoikeuden haltijat, päättävät kalastuksen järjestämisestä ja ovat sen vuoksi tärkeä ryhmä saimaannorpan suojelun onnistumisen kannalta. Sen sijaan osakaskuntatoimintaan osallistuu vain pieni osa vedenomistajista. Myös Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö osallistui osahankkeiden rahoitukseen. Kalastusta harjoitMaaseudulla tai kaupungeissa asuvien ja mökinomistajien näkemykset norpansuojelun takia säädettyjen kalastusrajoitusten muutostarpeista. 18 • Suomen Kalastuslehti 2 ja myös saaliita. Vuonna 2016 tyytyväisiä oli jo kolmannes (34 %) omistajista, kun vuonna 2010 tyytyväisiä rajoituksiin oli viidennes (24 %) vedenomistajista. Ajatus verkkorajoituskauden jatkamisesta heinäkuun loppuun oli esillä nykyistä asetusta valmisteltaessa. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Myös käsitys saimaannorpan uhanalaisuudesta on muuttunut 2010-luvulla. Käsitys kalastuksen aiheuttamasta uhasta norpille ei kuitenkaan ole muuttunut. Muutoksia kannattavat kalastajat haluaisivat vähentää ja kalastamattomat lisätä rajoituksia. Aktiivisia osakaskuntatoimijoita oli vain 8 % omistajista, silloin tällöin toimintaan osallistui viidennes, aktiivisimpia ovat itäsuomalaiset, yli 60-vuotiaat ja kalastuksen harrastajat. Norpan uhanalaisuuden hyväksyi jo selvä enemmistö vedenomistajista vuonna 2016. Myös enemmistö rajoituksiin kantaa ottaneista vesialueiden omistajista oli tyytyväisiä kalastusrajoituksiin, vaikka rajoituksia on tullut lisää. SAIMAANNORPPA-LIFE HANKE Tutkimus oli osa vuosina 2013–2018 toteutettua Saimaannorppa-LIFE (LIFE12NAT/FI/000367) hanketta, jota Euroopan Unioni rahoitti. Vuodesta 2011 osakaskunnille on maksettu kalastuksen vapaaehtoisesta rajoittamisesta korvauksina yhteensä lähes 2,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi vedenomistajilta kysyttiin keväällä 2017, onko heinäkuu heille tärkeää verkkokalastusaikaa. Pitkäjänteinen tiedotus on tuottanut tulosta. Tuolloin rajoituskautta ei jatkettu, mutta aihetta ei myöskään ole haudattu. Luottamus Metsähallituksen viralliseen norppakanta-arvioon on parantunut huomattavasti. Vedenomistajista kaksi kolmannesta kalastaa myös itse. Tyytyväisyys rajoituksiin on kasvanut 2010-luvulla
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-326-6209. & Salmi J. Vapaa-ajankalastus saimaannorpan esiintymisalueella. Kalastaneista vedenomistajista 65 % piti muikkuverkkojen sallimista tarpeellisena ja verkkokalastajista vielä suurempi osa. Kalastusta harjoittaneista vedenomistajista 73 % ei ollut koskaan kalastanut muikkuverkoilla rajoitusaikana, verkkokalastajistakin vain 15 % useimpina vuosina. Lapsilta olivat katiskat kadonneet, joten tilalle annettiin uudet norppaturvalliset mallit, kertoo Kuivasen osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen. OSAKASKUNTA LAHJOITTI NUORILLE NORPPATURVALLISET KATISKAT Savitaipalelainen Kuivasen osakaskunta lahjoitti kolmelle nuorelle kalastajalle norppaturvalliset katiskat. Koska ennen vuotta 2016 vain muutamia norppia tiedettiin hukkuneen muikkuverkkoihin, keväällä 2016 sallittiin alle 22-millisten muikkuverkkojen käyttö myös verkkorajoitusaikana. Lisätietoja: Kolari, I., Eskelinen, P. Suomen Kalastuslehti 2 • 19 taneista vedenomistajista 46 % piti heinäkuuta tärkeänä verkkokalastusaikana. Verkkokalastajista 85 % piti heinäkuuta tärkeänä, muualla asuvista suurempi osa (95 %) kuin itäsuomalaisista (81 %). Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 43/2018. 2018. Savitaipalelaiset kalastajapojat Sulo Karhula, Lauri Karhula ja Tommi Purtonen kävivät kokoamassa katiskat yhdessä osakaskunta-aktiivien kanssa. Saimaan vedenomistajat ja norpansuojelu. Tulevien norpansuojelutoimien taustaksi vedenomistajilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitivät muikkuverkoilla kalastamista kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon aikana ja olivatko he itse kalastaneet muikkuverkoilla huhtikuun puolen välin ja kesäkuun lopun välisenä aikana. & Hirvonen, E. 2011. Mutta muikun verkkokalastus keväällä ja alkukesällä oli kuitenkin melko harvinaista. EV A KO TT O N EN , LÄ N SI -S AI M AA N SA N O M AT. Salmi P. RKTL:n työraportteja 17/2011. 29 s. Vedenomistajien kanta norpan takia tehtyjen kalastusrajoitusten muutostarpeisiin vuonna 2016. Kolari, I., Hirvonen, E. Kuivasen osakaskunta on jakanut norppaturvallisia katiskoita alueellaan myös muille halukkaille