Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 1 1/2026 Vapaa-ajan kalastajien saaliit
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2026 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,30 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Kaloja myös vapautetaan enemmän kuin ennen. 30 Vesilintuja vähäsen 32 Espoon merialueelle uusi osakaskunta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 kysymystä 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 32 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Vapaa-ajankalastajien kuhasaaliit ovat yli kolminkertaistuneet 2000-luvulla. M AA N M IT TA U SL AI TO S 10 20 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 3 Sisältö 10 ?Kunnostushanke kohensi Simpelejärveä 16 Lähes joka kolmas suomalainen kalastaa 20 Omistajakorvaukset eivät ole poliittista peliä 22 Järjestöt ehdottivat yhdessä muutoksia kalastuslakiin 24 Kalastuslakipäivien keskustelujen anti 28 Kuinka monella vavalla oikeasti saa kalastaa
Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Historiasta kiinnostuneelle! Hinta: 25,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen
KALATALOUSALUEITA EI ole tähän mennessä juuri muistettu hallitusohjelmissa, vaikka alueet ovat keskeisiä toimijoita kalastuslain toteutuksessa. Ilman kirjausta hallitusohjelmaan tämä ei tule toteutumaan. Tämä ei ole kuitenkaan syy unohtaa sinänsä hyvää tavoitetta myöskään jatkossa. Lainsäädännössä tämä tarkoittaa, että suuremmat muutokset jäävät väkisinkin seuraavan hallituskauden asioiksi. Kalojen vaellusyhteyksien palauttamiseen on saatu merkittävästi rahoitusta useassa hallitusohjelmassa ja ennallistamisasetuksen toimeenpanosta johtuen aihe löytyy lähes varmasti ohjelmasta jatkossakin. Nyt olisi korkea aika saada kalatalousalueiden toiminnan rahoitus ajan tasalle ja lakisääteisten tehtävien hoitoon erillinen momentti valtion talousarvioon. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kehitys on ollut tavoitteisiin nähden päinvastainen. Kotimaisen kalan edistämisohjelmalle puolestaan on käynyt vähän kuin nykyisen hallituksen työllistämistavoitteelle. SEURAAVAN HALLITUSKAUDEN tavoitteita valmistellaan jo kovaa vauhtia ja kalatalouden pitää olla menossa mukana alkaneen vuoden aikana. Toiveissa on kuitenkin, että viime vuoden lopussa maaja metsätalousministeriölle luovutettuun kalatalouden järjestöjen yhteisaloitteeseen ehdittäisiin saada poliittinen yhteisymmärrys. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 5 Vaaliohjelmat työn alle PÄÄKIRJOITUS Kalatalousalueiden toiminnan rahoitus ajan tasalle.” NELJÄN VUODEN vaalikaudella ollaan jo urheilutermein viimeisen kierroksen takasuoralla ja loppukiriin valmistaudutaan. Aloitteen mukaan kaupalliseen kalastukseen olisi jatkossa aina oltava kalastusoikeuden haltijan lupa tai erillinen alueellinen lupa. Toinen esitys on, että kalastuslaista poistetaan poikkeus sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin vähäisestä myynnistä
Itä-Savo 5.1.2026. Pro Kalan järjestämä Kalakeittopäivä toteutettiin 3. 2., mutta kalakeittoa voi syödä muulloinkin! Tämän vuoden Kalakeittopäivän herkulliset reseptit oli suunnitellut ja toteuttanut keittiömestari Jesse Söderlund. Enonkosken tekninen lautakunta hylkäsi ensin loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen, mutta hyväksyi sen sitten uusintakäsittelyssä. PR O KA LA Kotimaisen kalan ja tuontikalan käyttö elintarvikkeeksi Suomessa vuosina 1999 – 2024. Seuraavina olivat hauki (0,45 kiloa), kuha (0,41 kiloa), muikku (0,23 kiloa) siika (0,17 kiloa), ja silakka (0,13 kiloa). NORPPA PUHUTTAA ENONKOSKELLA Enonkoskella on käyty vääntöä siitä, voiko saimaannorpan pesimäalueen tuntumassa sallia pysyvää ranta-asumista. Kalakeittopäivän mainiot reseptit löytyvät osoitteesta https://prokala.fi/kalakeittopaiva/. LYHYET Kalan kulutuksen tilastointi päättyy Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohti vuonna 2024. Lähde: Luke Tilastotietokanta. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,50 kiloa). 6 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 KALAKEITTOPÄIVÄ MILLOIN VAAN Helmikuun ruokaperinteisiin kuuluu kansallinen Kalakeittopäivä, jota vietettiin tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 K al an m ää rä (k g) Kotimainen kala Tuontikala. Kuitenkin ELY-keskuksen mielestä ympärivuotinen asuminen häiritsee norpan pesintää. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa). Miltä kuulostaisi samettinen savumuikkukeitto, haukiwallenberg-keitto tai kasviskeitto kirjolohimoussella
Noin 300 000 euron hanketta edelsi harvinaisen pitkä epäselvyys vesialueen omistuksessa. Pääosa kotimaisesta luonnonkalasta päätyy edelleen vapaa-ajankalastajien keittiöön. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO OSAKASKUNNAN YHDISTÄMISESITE Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uuden esitteen avuksi osakaskuntien yhdistämiseen. Esite on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi sekä paperisena että sähköisenä. Osakaskunnan yhdistämisen askelmerkit -esite antaa perustietoja osakaskuntien yhdistämiseen. Paperiversioita voi tilata Ahven.netin tuotekaupasta ja samasta paikasta löytyy myös esitteen sähköinen versio. Vesialueiden jako tehtiin 1920-luvulla, mutta kiinteistörekisteriin se merkittiin kokonaisuudessaan vasta 2026. Karvionkoski on osa vaelluskaloille arvokasta Heinäveden reittiä.. Seuraavaksi Metsähallitus jättää aluehallintovirastolle Karvionkosken kunnostussuunnitelman. 300 000 Metsähallitus aikoo kunnostaa Karvionkosken kalastuskohteen Heinävedellä lähivuosina. Koskialue on käytännössä edelleen uiton aikaisessa tilassa, eli siinä ei ole juurikaan kaloille luontaisia lisääntymisja pienpoikasalueita. Vuonna 2024 kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa per henkilö, josta vapaa-ajankalastuksen osuus oli noin 70 prosenttia. Tavoitteena on aloittaa kunnostustyöt vuonna 2027
Hyljekarkottimista ja hylkeiden metsästyksestä kiinnostuneet koolla Iissä. Pohjanlahdelle soveltuvaa tietoa merituulivoiman vaikutuksista ja alueen luontoarvoista on hyvin vähän, mikä vaikeuttaa yhteisvaikutusten ennakointia. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O VE SA KA RT TU N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Luonnonvarakeskuksen loppuvuodesta valmistunut raportti tarkastelee Pohjanlahden merituulivoiman ympäristöriskejä, erityisesti vaikutuksia lintuihin, kaloihin, merihylkeisiin ja kalastukseen. Kalojen, hylkeiden ja lintujen liikkumisalueet sekä troolikalastusalueet ovat huomattavasti laajempia kuin yksittäiset merituulivoima-alueet. Koulutuksia pidettiin Helsingissä, Piikkiössä, Vaasassa ja Iissä ja niihin osallistui kaikkiaan 64 henkilöä. Koulutusta hyljekarkottimien käytöstä Kalatalouden Keskusliitto, Luonnonvarakeskus ja Riistakeskus järjestivät viime syksynä kaupallisille kalastajille ja kalankasvattajille suunnattuja koulutustilaisuuksia hyljekarkottimien käytöstä neljällä eri paikkakunnalla ympäri Suomen rannikkoa. Tämä vaikeuttaa yhteisvaikutusten ennakointia ja kestävää suunnittelua. Kaikki koulutukset taltioitiin ja ne ovat katsottavissa Kalatalouden Keskusliiton YouTube-kanavalla vuoden ajan. Siksi suurimmat riskit liittyvät useiden tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksiin. 8 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 LYHYET MERITUULIVOIMAN VAIKUTUKSISTA Pohjanlahdelle suunnitellaan laajamittaista merituulivoimaa, mutta alueen luontoarvoista ja vaikutuksista on niukasti tietoa. Lisätutkimus vahvistaisi tietopohjaa, tukisi päätöksentekoa ja auttaisi vähentämään merituulivoimaan kohdistuvia epävarmuuksia
Heillä on Fiskeskolan niminen hanke. Älkää unohtako Koululuokkien kalabongauskisaa, joka pidetään 11. Vuoden 2026 määrärahojen hakuaika on 15. 2026. AVUSTUKSET KALATALOUDEN ALUEELLISEEN EDISTÄMISEEN Elinvoimakeskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. 2026. 5. Joten laittakaa tapahtumaja rahoitusrumba käyntiin! Avustukset kalatalouden edistämiseen ovat haettavana Elinvoimakeskuksista 15. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 13. 2. Muistakaa yhteistyömahdollisuus lasten kanssa tekemisen ammattilaisten Suomen 4H-liiton kanssa. Yhteistyö tarjoaa hyvän mahdollisuuden uudenlaisen tapahtuman järjestämiseksi. Uuden viraston nettisivut löytyvät osoitteesta: www.lvv.fi ja osakaskuntien sääntöjen vahvistamiseen liittyvä ohjeistus sekä lomakkeet (varsinainen hakemuslomake sekä yhteystietojen ilmoituslomake) linkistä: https://lvv.fi/yhteisot-ja-yhdistykset/osakaskunnan-saantojen-vahvistaminen Uuden maksuasetuksen mukainen hinta osakaskunnan sääntöjen vahvistamiselle vuonna 2026 on 153 euroa/päätös. Palkinnoksi on hienoja kalastusvälineitä useammalle koululuokalle ympäri Suomen.. 2. 2026 (syksyn varapäivä 26. Kaupallisten kalastajien siikasaalis on kasvanut tasaisesti, ja myös taimenja nieriäsaaliit ovat viime vuosina parantuneet. 1. OSAKASKUNNAN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN Osakaskuntien sääntöjen vahvistamistehtävä on 1.1.2026 siirtynyt valtakunnalliseen Lupaja valvontavirastoon. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 9 LYHYET Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kaupallinen verkkokalastus on lisääntynyt Inarijärvessä merkittävästi. – 16. – 16. 8. Ps. – 15. Kalastuksessa on siirrytty rysistä verkkopyyntiin. Tapahtuman koolla ei ole merkitystä, tärkeintä on että lapset pääsevät kalaan. 2026. 1. Tapahtumia voivat järjestää niin kalatalousalueet kuin osakaskunnatkin. Erityisinä painopistealueina vuoden 2026 haussa ovat: 1) Käyttöja hoitosuunnitelmien mukaiset toimenpiteet ja kalatalousalueiden toiminnan kehittäminen, 2) kalakantojen ja kalastuksen seurantaja säätelytoimet sekä vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen, 3) kalastusharrastuksen ja kalankäsittelyn edistäminen, 4) kalastuksen valvonnan ja raportoinnin kehittäminen sekä 5) uusien yhtenäislupa-alueiden perustaminen. 5. 2026). VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ 13.5. Vapaa-ajankalastajien verkkokalastuksen määrä on sen sijaan puolittunut. Ruotsinkieliselle toimialueelle on myös tarjolla yhteistyömahdollisuus Finlands svenska 4H:n kanssa
TEKSTI JA KUVAT SAARA WILHELMS Kunnostushanke kohensi Simpelejärveä. 10 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 Etelä-Karjalassa sijaitsevaa Simpelejärveä kunnostettiin monipuolisesti vuosina 2022?–?2025. Järven vedenlaadun heikentyminen saatiin pysähtymään ja kalakannassa tapahtui muutos parempaan. Kuntalaisilta ja vapaa-ajan asukkailta tuli kiitosta veden kirkastumisesta
Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 11 Simpelejärven kunnostushankkeen rakennuttama Kuljakon Kostit’ Opotta -kosteikko Kesusmaan Haavikonryhmässä. Kuva on rakentamisvuoden heinäkuulta ja siinä näkyy kosteikon yläpuolista valuma-aluetta ja maanomistajan metsän reunaan rakentama näkötorni ja laavu.
Parikkalan keskustaajama on saanut uuden membraanitekniikalla toimivan jätevedenpuhdistamon, jonka vaikutus näkyy keskisellä Simpelejärvellä Särkisalmen länsipuolisilla vesillä. Simpelejärvi tunnetaan siioistaan. 12 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 E telä-karjalaista Simpelejärveä kunnostettiin nelivuotisessa kunnostushankkeessa vuosina 2022?–?2025. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta palauttamalla vesiympäristöjä salaojitetuille peltoalueille. Niittopaikkojen ja niittojätteiden keruupaikkojen suunnittelussa toimi Simpelejärven hyvin tunteva Taisto Huotari Joukion osakaskunnasta. Kuljakon Kostit’ Opotta Hankkeen rahoitus oli 540?000 euroa.. Simpelejärveen on laskettu vuosikymmenten aikana teollisuusja yhdyskuntajätevesiä. Saalismäärien jyrkkä lasku viimeisenä keväänä osoitti hankkeen aikana päästyn merkittävään särkikalojen vähenemiseen. Simpelejärven pintaa on laskettu useaan otteeseen, joissa vedestä on vapautunut umpeen kasvamiselle altista rantaa. Lahnan osuus saalismäärässä romahti ja ahvenen kasvoi. Parikkala on maaja karjatalousvaltaista aluetta, jossa pellot ovat aktiivisessa viljelyssä. Vesiensuojelukosteikot rakennetaan usein alavalle tasamaalle lähelle rantaa. Niitot kohdistuivat laajempien vesialueiden veden vaihtumista edistäviin paikkoihin. Pitempään kestävä tulos saadaan niittämällä sama ranta useana vuonna. Niittojäte kompostoitiin ja levitettiin maanparannusaineeksi pelloille. Niitot teki LymiTek Oy. Tärkeää on, että päästiin vaiheeseen, jossa saaliit pienenivät ja lajisto muuttui lahnaja särkivaltaisesta ahvenvaltaisemmaksi. Keväinen rysäpyynti oli tuottoisinta, syysnuottaus alttiimpaa säille. Kaikesta tästä on järveen kohdistunut ravinne-, kiintoaine, humusja kemikaalikuormaa. Siikakanta on valitettavasti taantunut ja nykyään järvestä nousee kalastajan pyyteisiin todennäköisemmin kuhaa. Maatalouden käytänteitä – esimerkiksi lannanlevityssäädöksiä ja lannoitemäärien seurantaa – on kehitetty viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Simpelejärvi kuluu harvalukuisiin kirkasvetisiin järviimme, lisäksi se poikkeaa valtaosasta järviämme syvyydeltään. Isokokoinen ahven on pieniä kaloja syövä petokala, joka vähentää särkipopulaatioita kalastamatta. Järven huonontunut tila on tunnistettu ja järveä on pyritty kohentamaan vuosituhannen vaihteen jälkeen useammassa kunnostushankkeessa. Simpelejärven kunnostushankkeessa rakennettiin seitsemän vesiensuojelurakennetta, joista kaksi on suurempia kosteikkoja. Niittoja suoritettiin 26 paikassa ympäri Simpelejärveä. Valtavirrasta poikkeavia kosteikkoja Järveen laskeviin ojiin toteutetut vesiensuojelurakenteet estävät aineiden pääsyä järveen. Vesikasvien niitot avasivat rantoja Hankkeeseen oli varattu mittava niittobudjetti kattamaan niittämisen kolmena vuonna peräkkäin samoilla paikoilla. Talvella 2025 kokeiltiin myös talvikalastusta. Järveen on vuosien mittaan valunut kaikenlaista Simpelejärven alueelle ovat tyypillisiä alavat rantapellot ja vesijättörannat, joita järven laskut tuottivat ympäri järveä. Tällaisia rakenteita ovat kosteikot, laskeutusaltaat ja ojauomien eroosiosuojaus. Lisäksi ahvenen keskikoko kasvoi. Ruovikoituminen on osa normaalia rannan sukkessiokehitystä. Jatkoajan myötä kalastusta voitiin harjoittaa neljänä perättäisenä keväänä. Simpelejärvi on laaja ja rantaviivaa sekä ruovikoita paljon. Hoitokalastukselle hankkeen jatkoaika oli erinomainen asia. Hoitokalastus muutti kalalajiston rakennetta Hankkeessa kalastettiin yhteensä 150?000 kiloa särkikalaa. Yksityisten rantoja ei niitetty, mutta hankkeen niitot innostivat myös yksityisten rantojen omistajia niitättämään rantojaan. Järveen laskevaan ojastoon on yhdistetty entisiä suoalueita, joista ei luontaisesti ollut suoraa laskuyhteyttä Simpelejärveen. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 540?000 euroa. Alueella on ojitettu avosoita ja suometsiä 1960-luvulta lähtien ja ojituksia on syvennetty vielä vuosituhannen alussa. Simpelejärven kunnostushanke 2022?–?2024 käynnistyi toukokuussa 2022 ja päättyi lokakuun lopussa 2025. Simpelejärven selät ovat 20?–?30 metriä syviä, siinä missä Suomen järvien keskisyvyys on vain seitsemän metriä
Kestävämmän tuloksen saamiseksi niittoja tehtiin samoilla paikoilla kolmena vuonna peräkkäin.. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 13 Vesikasvien niittoa Simpelejärven Joukionsalmessa kesällä 2023
14 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 poikkesi tästä. Lakkiisuon kosteikko poikkeaa myös valtavirrasta, sillä se on rakennettu metsäalueelle kauaksi Simpelejärvestä ojitetulle, metsitetylle entiselle avosuoalueelle Mustienpohjanjoen yläjuoksulle. Hanke panosti suojelurakenteiden jälkihoitoon hankkimalla imupumpun. Kolmen SimpeVennonsuon ojan alaosan tulvatasangon pinnoitus seulanpääkiveyksellä. Vedenlaatua huonontavien aineiden veteen pääsyn estäminen on tehokkain puhdistuskeino. Alue ei ollut yhteydessä Mustienpohjanjokeen ennen 1960-luvulla tehtyä ojitusta, mutta sieltä on ojittamisen jälkeen kulkeutunut Mustienpohjanjoen kautta humuspitoista ruskeaa vettä Simpelejärveen. Hankkeen alkaessa vuonna 2022 vedenlaatu oli menossa huonompaan suuntaan. Hankevuosina suunta on kääntynyt ja vedenlaatu on kaikilla alueilla joko kohentunut tai pysynyt entisellä tasolla. Oravanniemen toisella puolella Kaltoniemessä tehtiin isot ojankäännöt, joilla estettiin ojavesien laskeminen suoraan Simpelejärveen. Eroosiosuojausta, laskeutusaltaita ja ojankääntöjä Hankkeessa tehtiin vesijättömaille sopivien rakenteiden kehitystyötä. Se toteutettiin rinteeseen rakentamalla kosteikkoaltaat kahteen eri korkeuteen. Tummentumaan päässyttä järveä on vaikea puhdistaa, joten tässä pätee sama kuin ravinteiden kohdalla. Tutkimustulokset kertovat vedenlaadun parantumisesta hankkeen aikana. Tummuminen on tunnistettu järviä uhkaavaksi tekijäksi. Kokeiltiin kokonaisen pienen tulvakennään eroosiosuojausta seulanpääkiveyksellä järven keväisen tulvakorkeuden alueella, vesijättömaalla kulkevan ojan ympärille. Oravanniemen Kurhonnurmella rakennettiin pelto-ojaan erikokoisten laskeutusaltaiden ketju. Altaat on padottu seulanpääkivipadoilla, joiden läpi vesi suodattuu ja hapettuu solisten viehättävästi. Kosteikon vedenpinta on lähes 30 metriä ylempänä Simpelejärven vedenpintaa. Kosteikossa on myös modernit pienpuupuhdistamot tehostamassa veden virtauksen hidastamista ja ravinteiden poistoa vedestä. Kaltoniemen Kappalaisenpellon ojankääntö, jossa valtaojien pääsy järveen tukittiin ja ojavesi käännettiin laskeutumaan pellonreunaan levennettyyn pitkään kokoomaojaan.. Tätä pumppua saavat maitaan rakenteille antaneet lainata korvauksetta. Vedenlaadun huonontuminen pysähtyi Simpelejärven vedenlaatua tutkitaan vuosittain otettavin järvivesinäyttein. Otollisen paikan ojankäännöille alueesta teki peltojen ja rannan välissä oleva lähes 100 metriä leveä imeytyskentäksi sopiva rantapuskien alue
Osakaskunnat ovat tässä tärkeitä tehdessään havaintoja saalislajiston koostumuksesta. Myös kalaston muutoksia on havaittu: ahventa jää pyyteisiin enemmän ja se on aiempaa isompaa. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 15 lejärven selän vedenlaatu on parantunut. Kunnostushankkeen anti Kansalaisilta saatu myönteinen palaute palvelee tulevia vesiensuojeluhankkeita. Näiltä seliltä veden epäpuhtaudet kulkeutuvat veden laskusuunnassa järveä alaspäin uhaten Simpelejärven helmenä pidetyn Kurhonselän vedenlaatua tulevaisuudessa, ellei yläpuolisten selkävesien tilaa saada parannettua. Simpelejärveä kalastetaan kuntoon. Kaksi näistä ovat keskisen Simpelejärven heikkolaatuisemman vedenlaadun alueita, Sokkiiselkä ja Lemmikonselkä, jotka eniten tarvitsevat vedenlaadun kohentumista. Hoitokalastus on näyttänyt arvoansa kalavesien puhdistamisessa ja sille toivotaan jatkoa Simpelejärvellä. Kuhan pyyntipaikat ovat vaihtuneet – kuha on siirtynyt kirkastuneilta pyyntivesiltä sameampiin järven osiin. Tärkeää on ollut saada valuma-aluetyö alkuun Simpelejärven ympärillä. Suomen Kalastuslehti 5/2024: 10 – 15. Altaan reunojen kasvittuminen alkoi nopeasti tällä kohteella. On saatu kokemus, että toimilla saadaan tuloksia. Kunnalle järven kunto on mainekysymys ja matkailuvaltti. Toteutus Jarmo Peuhkuri, Myllyvaaran rahtikoneet Oy.. Aiheesta lisää: Wilhelms, S. Kirkkaammat vedet houkuttelevat niin kalastusmatkailijaa, vuokramökkiläistä kuin rantamökin ostoa tai paikkakunnalle muuttoa harkitsevaa. Puhtaampi järvi koetaan huolenpidon arvoiseksi. Parikkalan kunta. Ilman hanketoimia, joita on tämän hankkeen lisäksi toteutettu myös aiemmin yläpuolisissa Simpelejärveen laskevissa vesistöissä, saattaisi olla niin, että Simpelejärven veden tila olisi jatkanut edelleen huonontumistaan. Kurhonnurmen isoin allas juuri valmistuneena. Hoitokalastus antaa järvelle tarpeellista apua nopeasti ja aikaa rakentaa ojiin ravinteiden järveen pääsyä estäviä rakenteita. Gustafsson, T. Loppuraportti Simpelejärven kunnostushanke 2022 – 2024, jatkoaika 2025. Kuntalaisilta ja vapaa-ajan asukkailta on tullut runsaasti kiitosta veden kirkastumisesta. 2025. 2024
Vapapyydyksien käytössä muutokset ovat olleet maltillisempia. Suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta noin 70 prosenttia oli vapaaajankalastajien pyytämää. Verkkokalastajien määrä vähenee edelleen Seisovien pyydysten käytön väheneminen ja vapakalastuksen suhteellinen runsastuminen on kenties keskeisin vapaa-ajankalastuksen muutostrendi 2000-luvulla. Vaikka vapakalastajien pyyntimenetelmien kehityksellä, kuten useammalla vavalla uistelulla, jigikalastuksella, sekä kaikuluotaimilla on voinut olla oma osansa kuhasaaliin kasvussa, lienee kuhakantojen runsastuminen merkittävin taustatekijä. Merialueella kalasti vain noin 16 prosenttia vapaa-ajankalastajista. Kuhasaaliiden kasvu juontuu ennen kaikkea heittovavalla (virvelillä) ja vetouistelemalla sisävesiltä saadun kuhasaaliin kasvusta. Lajeja, joiden saaliista merkittävä osa saadaan merialueelta ovat siika (37 % saaliista merialueelta), lohi (35 % saaliista merialueelta) ja ahven (27 % saaliista merialueelta). Vapaa-ajankalastus painottuu sisävesille Vapaa-ajankalastus on koko tilastointihistorian ajan painottunut sisävesille, myös vuoden 2024 ylösotetusta 25 miljoonan kilon saaliista yli neljä viidesosaa saatiin sisävesiltä. Vapaa-ajankalastajien kuhasaaliit ovat yli kolminkertaistuneet 2000-luvulla. 16 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 V uonna 2024 vapaa-ajankalastajia oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) vapaa-ajankalastustilaston mukaan 1,62 miljoonaa – siis lähes joka kolmas suomalainen kalasti. Kuhasta on tullut yksi tärkeimmistä saalislajeista Ahven, hauki ja kuha ovat selkeästi vapaa-ajankalastuksen merkittävimmät saalislajit. Ahvenen ja hauen osuudet saaliista ovat olleet vuosikymmeniä varsin tasaiset, mutta kuha on kavunnut saalismäärissä mitattuna tärkeimpien lajien kolmannelle sijalle vasta vuonna 2014. Vuosituhannen alussa verkkokalastajia oli Suomessa noin puoli miljoonaa, mutta vuonna 2024 verkkokalastajia oli enää alle 230?000, joka vastaa noin 14 prosenttia vapaa-ajankalastajista. Vaikka vapaa-ajankalastajien määrä laskikin vuodesta 2022, jäi kalastajien määrä silti vuoden 2022 edeltävää tasoa korkeammalle. Vuonna 2024 ahvensaalista saatiin 8,0 miljoonaa kiloa, haukea 6,2 miljoonaa kiloa ja kuhaa 4,3 miljoonaa kiloa. Lähes joka kolmas suomalainen kalastaa TEKSTI JA KUVA MIIKKA HUSA, LUONNONVARAKESKUS. Onkiminen on vähentynyt, ja samalla heittovavalla kalastavien osuus on hiukan lisääntynyt. Vaikka onki oli yhä vuonna 2024 käytetyin pyydys kalastajien määrässä mitattuna, oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) vapaa-ajankalastustilaston mukaan 1,62 miljoonaa suomalaista harrasti vapaaajankalastusta vuonna 2024. Kalastuspäiviä vapaa-ajankalastajille kertyi noin 19,1 miljoonaa, keskimäärin siis noin 12 päivää kalastajaa kohden. Vapaa-ajankalastus painottuu sisävesille, ja saaliskärjessä ovat ahven, hauki ja 2000-luvulla merkitystään kasvattanut kuha. Myös verkkokalastuksen saaliissa kuhan osuus on kasvanut (5 % verkkokalastuksen saaliista kuhaa vuonna 2000, 20 % vuonna 2024), mutta verkkokalastuksen määrä on samalla vähentynyt
Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 17 Valtaosa vapaa-ajankalastajien madesaaliista saadaan seisovilla pyydyksillä. M IIK KA H U SA , LU O N N O N VA RA KE SK U S. Tämä made nappasi kuitenkin mademorriin
Vapaa-ajan saalis on osin kaupallista suurempi Valtaosa Suomen kalansaaliista on kaupallisesti pyydettyä silakkaa ja kilohailia, 64 prosenttia 102 miljoonan kilon saaliista vuonna 2024. Väestörekisteriotannan vahvuutena on kattavuus ja edustavuus. Vuonna 2024 vapaa-ajankalastajat vapauttivat lähes kymmenen miljoonaa kiloa kalaa, siis reilun neljänneksen koko 35 miljoonan kilon pyydyksiin tarttuneesta kalamäärästä. Ruotsin vapaa-ajankalastustilaston mukaan ruotsalaiset vapaa-ajankalastajat vapauttavat enemmän kalaa, kuin ottavat saaliiksi, haukia jopa moninkertaisesti. Perhokalastajia on vapaa-ajankalastajista vain noin viisi prosenttia, joka kuitenkin vastaa lähes 90?000 henkilöä. Sisävesillä vapaa-ajankalastuksen osuus on suurempi, noin 80 prosenttia. Saalisosuudet ovat pysyneet vuosikymmeniä varsin vakaina. Luken tilastot mahdollistavat saalissuhteiden vertailun 1980-luvulta lähtien. 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Sa al iis 10 00 kg Vapaa-ajankalastuksen kuhasaalis Verkko Heittovapa Vetouistin Muut pyydykset. Vapaa-ajankalastuksen saalis on merkittävä Vapaa-ajankalastuksen saalis on merkittävä kotimaisen luonnonkalan kulutuksen näkökulmasta. Naapurimaahamme Ruotsiin verrattuna kalojen vapauttaminen on kuitenkin varsin vähäistä. Noin neljännes kaloista vapautetaan Elävänä vapautetun saaliin määrä on tilastoitu vuodesta 2012 alkaen. Otanta kattaa muutVapaa-ajankalastuksen kuhasaalis vuosina 2000 – 2024. Erityisesti lohikaloista suuri osa vapautetaan, joka on toki luonnollinen seuraus alamitoista ja rasvaevällisten kalojen rauhoituksesta. Ohjelman tavoite on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2035 mennessä. 18 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 heittovapa jo suositumpi kaikissa muissa ikäryhmissä, paitsi alle 18-vuotiaissa. Pilkkimässä on 2000-luvulla käynyt melko tasaisesti noin kolmasosa ja vetouistelemassa 20?–?30 prosenttia vapaa-ajankalastajista. Silakan ja kilohailin lisäksi kaupalliset kalastajat pyytivät vapaa-ajankalastajia enemmän vain muikkua, turskaa, kuoretta, sekä luokkaan ”muu laji” (esimerkiksi kolmipiikki) kuuluvia kalalajeja. Vuonna 2024 suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta noin 70 prosenttia oli vapaa-ajankalastajien pyytämää. Vapaa-ajankalastajia on Ruotsissa noin 400?000 vähemmän kuin Suomessa, siis 1,2 miljoonaa. Myös saalista saadaan vähemmän. Ruokakalojen suhteen osin omavaraiset vapaa-ajankalastajat eivät siis liene otollisin kohderyhmä elinkeinokalatalouteen nojaavan kotimaisen kalan edistämisohjelman kannalta. Useimpien muiden kalalajien osalta vapaa-ajankalastuksen saalis on huomattavasti kaupallisen kalastuksen saalista suurempi. Vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti on merialueella kiellettyä, ja sisävesillä hyvin rajattua, joten on perusteltua olettaa, että valtaosa kotimaisesta luonnonkalasta kulutetaan vapaa-ajankalastajien kotitalouksissa. Yleisimmistä saalislajeista vapautetaan eniten haukea, vuonna 2024 noin 40 % kaikista pyydyksiin tarttuneista hauista vapautettiin. Tilastossa on vahvuuksia ja heikkouksia Luken vapaa-ajankalastustilasto perustuu väestörekisteripohjaiseen 11?000 asuntokunnalle lähetettyyn otantatutkimukseen. Kun silakka ja kilohaili jätetään tarkastelun ulkopuolelle, muodostaa vapaa-ajankalastus merialueella noin 40 prosenttia Suomen kalansaaliista
Omakalaan ilmoitetut saalismäärät ovat odotetusti kertaluokkaa pienempiä kuin otantatutkimukseen perustuvat saalisarviot. Valtava hyödynnettävä aineisto Kalastuksen säätelyn ja tutkimuksen hyödynnettäväksi on siis kertynyt valtava aineisto, jolla on potentiaalia kertoa vapaa-ajankalastuksesta aivan uudella tarkkuudella. Sellaisenaankin saalisilmoitusaineisto voi kuitenkin tarjota vastauksia kysymyksiin, joihin kalastuskyselyillä kerätyillä tiedoilla ei ole pystytty luotettavasti, tai ollenkaan vastaamaan. Omakala on vahvoilla esimerkiksi, jos halutaan arvioida vaikkapa eväleikattujen lohien tai taimenten osuutta saaliissa tietyllä alueella, tai merialueen taimensaaliin pituusjakaumaa. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 19 Vapaa-ajankalastuksen osuus Suomen kalansaaliista merialueella ja sisävesillä vuosina 1980 – 2024, poislukien silakka ja kilohaili. Painokertoimilla laajennetut saalisarviot ovatkin näiden lajien osalta niin epävarmoja, ettei luotettavia päätelmiä esimerkiksi saalismäärien muutoksista vuosien välillä voi tehdä. Esimerkiksi saatuja taimenia oli Omakalaan ilmoitettu vuodelta 2025 marraskuun loppuun mennessä noin 21?000 kiloa, lohia 6?800 ja ankeriaita 300 kiloa. % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 20 24 Vapaa-ajankalastuksen osuus Suomen kalansaaliista 1980-2024, poislukien silakka ja kilohaili Meri Sisävesi kin kuin kalastonhoitomaksun maksaneet ja asuntokunnittaisen otantayksikön kautta myös kalastavien lasten määrä pystytään arvioimaan. Tilastoarvioiden luotettavuuteen vaikuttaa havaintojen määrä, sekä saalismäärien vaihtelu otoksessa. Taimensaalista oli vastanneista saanut noin 160 (Omakalaan saalista ilmoittaneita 2?154), lohitai järvilohisaalista noin 20 (Omakalaan saalista ilmoittaneita 826), ja ankeriassaalista vain muutama (Omakalaan saalista ilmoittaneita 82). Vapaa-ajankalastuskyselyn 11?000 asuntokunnan otoksesta noin 28 prosenttia (3?070 asuntokuntaa) vastasi vuotta 2024 koskevaan kyselyyn, joista vain harva oli saanut saaliiksi ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia kalalajeja. Tietopohja vapaa-ajankalastuksen säätelyn tarpeisiin ja kalakantojen tilan seurantaan on siis Omakalan ja saalisilmoitusvelvollisuuden myötä vahvistunut, vaikka ilmoitusvelvollisuuden noudattamisessa vapaa-ajankalastajilla onkin vielä parantamisen varaa.. Heikkoutena on kuitenkin tarkkuus, sillä kyselyn vastausmäärä ei riitä luotettavasti arvioimaan alueellisia tietoja, tai tiettyjen kalalajien saalismääriä edes koko maan tasolla. Omakalaan kertyneen aineiston tehokas hyödyntäminen asettaa kuitenkin tutkijoille haasteen, sillä yleistyksien tekeminen (kuten tietyn kalalajin koko saalismäärän arviointi) itsevalikoituneesta, toistaiseksi tuntemattomilla tavoilla vinoutuneesta aineistosta vaatii innovatiivista menetelmien kehitystä ja soveltamista. Sen sijaan esimerkiksi taimen-, lohitai järvilohisaalista ilmoittaa vastaajista vain harva. Uutta tietoa Omakalasta ja saalisilmoituksista Vuoden 2025 alusta voimaantulleen vapaa-ajankalastajien saalisilmoitusvelvollisuuden kautta on pyritty keräämään tarkempaa tietoa taimenen, lohen, järvilohen, harjuksen (sisävedet leveyspiirin 65 eteläpuolella sekä merialue), ankeriaan, saimaannieriän ja kyttyrälohen saaliista. Luotettavimpia ovat hauen ja ahvenen saalisarviot, joiden virhemarginaalit vuonna 2024 ovat ± 14 ja ±16 prosenttia. Vertailu kääntyy kuitenkin päälaelleen, kun tarkastellaan otantatutkimuksen vastaajamääriä ja Omakalaan saalista ilmoittaneiden lukumäärää
Omistajakorvaukset ovat tärkeä osa kalavesien hoitoa, mutta myös vuokra kalavesien vapaasta käytöstä. Virtakutuisilla sisävesilajeilla, kuten. Omistajakorvaukset eivät ole poliittista peliä – ne pelastavat kalatalouden SVK:n kritiikki 25.?11. SVK unohtaa, kuka tekee työn SVK:n huoli hankerahoituksesta osuu omaan nilkkaan. 20 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kritisoi marraskuussa 2025 omistajakorvausten mahdollista korotusta kovin sanoin. Vesialueiden omistus jakautuu lavealle joukolle kansalaisia ja omistajakorvausten hyöty kanavoituu kaikille kalastajille taustasta riippumatta – ei millekään kapealle eturyhmälle. Osakaskunnat ja kalatalousalueet rahoittavat ja toteuttavat käytännön hoitotoimia: kunnostuksia, valvontaa, lupajärjestelmiä, istutuksia ja seurantoja. Omistajakorvaus tasapainottaa tätä menetystä ja mahdollistaa sen, etOmistajakorvaukset eivät ole poliittista peliä Kalastonhoitomaksuista vesialueen omistajille maksettavien omistajakorvausten mahdollinen korotus on noussut jälleen puheenaiheeksi. Ilman omistajakorvauksia vesienhoito pysähtyy Yleinen viehekalastusoikeus avaa vesialueet laajalle joukolle harrastajia, mikä on erinomainen asia kalastukselle. TEKSTI TIMO MERONEN, KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO tä vesienhoito jatkuu. Omistajakorvauksille on kuitenkin olemassa laissa määritellyt perusteet. On helppo toistaa fraasia luontaisesta lisääntymisestä, mutta todelliset lisääntymisedellytykset nyky-Suomessa ovat rajalliset. Istutusten vastustaminen tappaa kalastuksen Istutusten merkitystä ei voi sivuuttaa juhlapuheilla. Vesialueiden omistajat ja osakaskunnat kantavat päävastuun vesienhoidosta, kalakantojen elinvoiman turvaamisesta ja kalastuksen edellytysten ylläpitämisestä. Ilman omistajien resursointia hankkeet eivät synny, eivätkä pysy käynnissä. Samalla se kuitenkin leikkaa osakaskuntien oman luvanmyynnin tuloja. Näihin menee vuosittain valtava määrä talkootunteja, joita ei näy valtion budjettiriveissä, mutta jotka näkyvät vesistöissä ja kalastajien saaliissa. Kun heille palautetaan osa maksukertymästä omistajakorvauksina, kyse ei ole perusteettomasta lisärahasta, vaan vastikkeesta todellisesta työstä, kustannuksista ja menetetyistä kalastuslupatuloista, joita yleiskalastusoikeudet aiheuttavat. On hyvä kysyä, onko SVK se taho, joka systemaattisesti hoitaa, valvoo, kunnostaa ja pyörittää arjen lupaja hoitokoneistoa paikallisesti. Osakaskunnat ja kalatalousalueet ovat ne, jotka käytännössä vastaavat vesienhoidosta ja toteuttavat juuri niitä hankkeita, joista SVK sanoo olevansa huolissaan. Päävastuu vesienhoidosta on omistajilla ja heidän yhteisöillään – niin se on aina ollut. Maaseudun Tulevaisuudessa kalastonhoitomaksuvarojen jaosta on yksipuolinen ja sivuuttaa sen, kuka oikeasti hoitaa kalavedet Suomessa. Ne muodostavat myös selkärangan kaikille kalavesillä tehdyille hoitotoimille ympäri Suomen
Siihen päästään vahvistamalla omistajakorvauksia, turvaamalla hankerahoituksen jatkuvuus lakisääteisesti toimivilla kalatalousalueilla ja hyväksymällä istutusten rooli siellä, missä luontainen lisääntyminen ei yksinkertaisesti riitä. Vakaus ja ennakoitavuus ovat vesienhoidossa kaiken A ja O. Kirjoituksen laatimisessa on käytetty apuna tekoälyä. Kalakantojen hoito on yhdistelmä kunnostuksia, säätelyä, valvontaa ja kyllä – tarvittaessa istutuksia. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 21 järvitaimenella, ei mene hyvin ilman tukea. Kalastonhoitomaksun maksajille: vähemmän korvauksia = vähemmän kalaa Kalastonhoitomaksu tuottaa harrastajalle pääsyn hoidetuille vesille ja kalakannoille. Se on huono kauppa jokaiselle harrastajalle. Vain näin harrastus, tai elinkeino pysyy elinvoimaisena. Se tarkoittaa osakaskuntia, kalatalousalueita ja niiden tekemää pitkäjänteistä, pääasiassa talkoilla pyörivää arjen työtä. Politisoiminen on kalatalouden suurin uhka SVK pelkää poliittista ennakkotapausta, mutta on itse vahvasti politisoitunut. Omistajat sijoittavat varat suurelta osin takaisin vesiin.. Voimalaitokset isojen reittien varrella eivät ole katoamassa, vaikka pieniä voimalaitoksia ja patoja puretaan – hieno edistysaskel, mutta ei muuta perusrealiteettia: kutuja poikastuotanto on monin paikoin riittämätön. Vesialueen omistajille maksettavat omistajakorvaukset ovat vuokra vesialueen käytöstä. 11. Osakaskunnat ja kalatalousalueet ovat hankkeiden mahdollistajat – niiden osaamisella ja talkoilla hankerahat muuttuvat todellisiksi toimenpiteiksi. Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen Mielipide-palstalla 30. Kalatalouden rahoituksen perusjaon pitää nojata kalatalouden todellisuuteen ja omistusrakenteeseen, ei kulloinkin sopivaan puoluepoliittiseen mielipiteeseen. Istutusten vastustaminen kuulostaa hyvältä paperilla, mutta käytännön kalastaja näkee tyhjentyneen kalapaikan. Ilman sitä juhlapuheista jää jäljelle vain hiljainen ranta. Istutuksilla hoidetuista kalakannoista, kuten järvitaimenesta, suurimman hyödyn saa juuri kalastonhoitomaksun maksaja. Ilman omistajien resursointia hankkeita ei synny, eikä niitä ylläpidetä. Oikeudenmukaisuus: rahoitus sinne, missä työ tehdään Jos haluamme enemmän kalaa ja parempaa kalastusta, meidän pitää tukea niitä, jotka vesistöjä oikeasti hoitavat. Hankerahoitus ilman omistajia on tyhjä lupaus Väite, että omistajakorvausten kasvu syrjäyttää hankerahoituksen, on harhaanjohtava. 2025. Jos varat katkaistaan omistajilta, katkeaa myös hoitotyön ketju: vähemmän valvontaa, vähemmän kunnostuksia, vähemmän istutuksia – ja lopulta vähemmän kalaa. Siksi omistajakorvaukset eivät kilpaile hankerahoituksen kanssa, ne mahdollistavat sen
22 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 E nsimmäisessä kohdassa järjestöt ehdottivat muutosta yleiskalastusoikeudella harjoitettuun kaupallisen kalastukseen. Kalatalousja ympäristöjärjestöt lähettivät marraskuussa maaja metsätalousministeriölle yhteisen muutosehdotuksen kalastuslakia koskien. Merialueella vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti on ollut kiellettyä jo aiemmin EU-lainsäädäntöön perustuen. Näin suuri ja yhtenäinen mielipide kalastuslain muutoksen tarpeeksi on varsin harvinaista. Järjestöjen ehdotus kalastuslain muutokseksi perusteluineen löytyy kokonaisuudessaan Ahven.netin Ajankohtaista osiosta. Ehdotuksen olivat allekirjoittaneet Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajat, Suomen Ammattikalastajaliitto, WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen sisävesiammattikalastajien liitto, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja Suomen Kalastusopaskilta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kalastonhoitomaksun turvin tai ikäperusteisesti ei voisi enää harjoittaa kaupallista kalastusta yhdellä vavalla. Sisävesillä pienimuotoinen saaliin myyminen lopulliselle kuluttajalle on ollut tähän mennessä sallittua. Tämä lainkohta halutaan poistaa, jolloin sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin myyminen ei olisi enää sallittua. Lakia ehdotettiin muutettavaksi siten, että kaupalliseen kalastuksen on oltava aina joko kalastusoikeuden haltijan lupa tai ELY-keskuksen myöntämä kaupallisen kalastuksen alueellinen lupa. Lakimuutos selkiyttäisi tilannetta pyyntialueen suhteen. Toisessa kohdassa ehdotettiin muutosta sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin myyntiin. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Järjestöt ehdottivat yhdessä muutoksia kalastuslakiin
Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 23 Maaja metsätalousministeriölle Kalastuslain toimeenpanon seurantaryhmän kokouksessa 10.10.2025 käydyn keskustelun perusteella me allekirjoittaneet esitämme seuraavat pyynnöt maaja metsätalousministeriölle. Sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliiden myynti on käsityksemme mukaan laajenemassa ilman, että lakisääteisistä velvoitteista huolehditaan. 1) Kalastuslain yleiskalastusoikeudet on säädetty vapaa-ajankalastusta ajatellen. Ehdotukset toteuttavat samalla Orpon hallitusohjelman tavoitteita. Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupalliseen kalastukseen on aina oltava kalastusoikeuden haltijan tai alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen. Vesa Karttunen Olli Saari Mikko Malin toiminnanjohtaja toiminnanjohtaja toimitusjohtaja Kalatalouden Keskusliitto Suomen Vapaa-ajankalastajat Suomen Ammattikalastajaliitto Jari Luukkonen Tapani Veistola Juha Korhonen pääsihteeri toiminnanjohtaja puheenjohtaja WWF Suomi Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen sisävesiammattikalastajien liitto Jyrki Wallin Markku Tiusanen toiminnanjohtaja puheenjohtaja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto Suomen Kalastusopaskilta. Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kalastuslain 91 §:stä poistetaan poikkeus: lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kalatai rapuerää. Merialueen vapaa-ajankalastuksen saaliiden myynti on kielletty EU-lainsäädäntöön perustuen, mikä aiheuttaa epäselvyyttä myynnissä olevan kalan pyyntialueen suhteen. Nykyisen kalastuslain (379/2015) valmistelun aikana ei vielä tunnistettu, että yhdellä vavalla yleiskalastusoikeuksien varassa voisi harjoittaa kaupallista kalastusta. 2) Sisävesillä saaliin ensimyyntiä koskien (91 §) haluamme tuoda esille, että nykyinen poikkeus ei toimi. Tämä ilmenee muun muassa lakialoitteesta LA 4/1995 ja siihen liittyvässä mietinnöstä MmVM 9/1996, jossa asiaan viitataan ilmaisulla vapakalastustapahtuman muodostamasta suuresta virkistysarvosta. Kaupallisen kalastuksen harjoittaminen yleiskalastusoikeuden nojalla ei vastaa lainsäätäjän tarkoitusta. Kummatkin muutokset tukisivat mielestämme kalastuslain tarkoitusta, joka on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu
24 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 Kalastuslakipäivillä pidettiin kalatalousalueiden toiminnanjohtajien paneelikeskustelu, jossa käytiin läpi tähänastisia onnistumisia ja ongelmia kalatalousalueiden toiminnassa.
Kaksipäiväisen tapahtuman teemoina olivat kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmat, säätelypäätökset ja kaupallinen kalastus. Tulokset olivat mielenkiintoisia. Uusien käyttöja hoitosuunnitelmien voimaantulon myötä pyyntiä koskevia säätelypäätöksiä on tehty kolme kertaa enemmän. Kuha-, planktonsiikaja taimenistutusten väheneminen kohdistuu sisämaan kalatalousalueisiin. Sisävesissä planktonsiian istutusmäärät olivat myös laskussa (-45 %), mutta vastaavasti järvisiian istutukset olivat kasvussa (+80 %). Istutusmäärissä on tapahtunut muutos Hallituksen esityksessä uudeksi kalastuslaiksi vuonna 2014 todettiin, että… ”Kalakantojen hoidon osalta tavoitteena on siirtyä istutuskeskeisestä kalavesien hoidosta kalastuksensäätelyyn perustuvaan kalavarojen hoitoon.” Kalastusbiologi Markku Tuomainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta oli käynyt läpi istutusrekisterin kirjauksia vuosilta 2016?–?2024. Näiden aiheiden lisäksi käytiin lyhyesti läpi muun muassa tulevia lakimuutoksia, aluehallinnon uudistus, valtakunnallisten strategioiden ja hoitosuunnitelmien päivityksiä. Luvuissa eivät ole mukana kalatalousmaksuja velvoiteistutukset, koska niihin vesialueen omistaja ei juurikaan voi vaikuttaa. Sen sijaan merialueelle tai mereen laskeviin jokiin tehtyjen vaellussiikojen istutusmäärät ovat olleet hurjassa (+290 %) nousussa. Kirjaukset sisälsivät yli 10?000 istutuspöytäkirjaa ja yli 56?000 istutuspaikkaa. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 25 T ampereelle kokoontui joulukuun alussa kalataloushallinnon sekä järjestöjen edustajia maaja metsätalousministeriön järjestämille vuotuisille kalastuslakipäiville. Osakaskuntien, yksityisten tai muuten rahoitettujen istutusten määrä on vuosina 2016?–?2024 laskenut 9,1 miljoonasta istukkaasta 7,1 miljoonaan istukkaaseen, siis -28 %. Kalalajeja koskevissa säätelypäätöksissä ovat lisääntyKalastuslakipäivien keskustelujen anti TEKSTI TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA TOMI RÄSÄNEN, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalastuslakipäivillä keskusteltiin myös kalatalousalueita koskettavista aiheista, kuten istutusmääristä, kalastuksensäätelystä ja alueiden taloustilanteesta.. Verkko-, rysäja viehekalastusta sekä alinta pyyntimittaa koskeva säätely on kiristynyt. Kalastuksensäätely lisääntyi selvästi Vastaavaan tapaan Tuomainen oli käynyt läpi kalastuksensäätelyä koskevaa tietoaineistoa ennen ja jälkeen uusien käyttöja hoitosuunnitelmien voimaantulon. Vaellussiian, merilohen ja meritaimenen istutusmäärien lisääntyminen taasen rannikon tai jokialueiden istutuksiin. Vaikka kokouspaikka oli Komediateatteri, niin esitelmien aiheet olivat tiukan asiallisia. Johtopäätöksenä istutuksista voidaan todeta, että koko maan istutusmäärät ovat vähentyneet, mutta määrissä on selviä alueellisia eroja. Eniten vuosina 2016?–?2024 olivat laskeneet kuhaistutukset, -47 %. Kaikkea ei tässä voi käydä läpi, mutta joitain kalatalousalueita ja osakaskuntia kiinnostavia on hyvä hieman raapaista pintaa syvemmältä
Ennen nykyisiä käyttöja hoitosuunnitelmia pyyntiä koskevia säätelypäätöksiä oli 38 kalatalousalueella, mutta niiden jälkeen jo 69 kalatalousalueella. Kun aikaisemmin noin 10 % säätelypäätöksistä koski kalalajeja, niin nyt määrä on 25 %. Koivurinta totesikin, että yhteistyöryhmien toiminta on ollut alueittain varsin eri tasoista. Siikaa koskevan sääntelyn suhteen ei ole tapahtunut muutosta. Yhteistyöryhmien toiminta sai sapiskaa Moni kalatalousalueen ja osakaskunnan edustaja on käyttöja hoitosuunnitelmien käsittelyn aikana osallistunut kalataloudellisten yhteistyöryhmien toimintaan. 26 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 Osakaskuntien, yksityisten tai muuten rahoitettujen istutusten määrä on vuosina 2016 – 2024. Ennen joulua Vuoksen eteläinen kalatalouden yhteistyöryhmä kokoontui kuulemaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen esitysluonnosta maaja metsätalousministeriölle saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseksi vuosina 2026?–?2031 sekä saimaannorpalle turvallisen rysän kehityshankkeen tutkimustuloksia. Ainakin Vuoksen yhteistyöryhmässä puhuttiin muustakin kuin käyttöja hoitosuunnitelmista. Lähde Markku Tuomainen, Pohjois-Savon ELY-keskus. Lopputulemana voidaan Tuomaisen mukaan todeta, että kalakantojen hoidon osalta on siirrytty istutuskeskeisestä kalavesien hoidosta kalastuksensäätelyyn perustuvaan kalavarojen hoitoon, kuten lakia säädettäessä oli ollut tavoitteena. Jälkimmäinen herätti laajan kommenttipuheenvuorojen ryöpyn. Päätöksillä on säädelty erityisesti kuhan ja taimenen kalastusta. Itse olin mukana sekä Vuoksen eteläisen että pohjoisen kalatalouden yhteistyöryhmien toiminnassa. Kalatalousalueiden onnistumisia ja ongelmia Ensimmäisen kokouspäivän päätti kalatalousalueiden toiminnanjohtajien paneelikeskustelu, jossa käytiin lä. -28 % Istutusvuosi Is tu tu st en m ää rä (k pl ) neet erityisesti kuhaa ja taimenta koskevat päätökset. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Mikko Koivurinta esittely lyhyesti yhteistyöryhmien tähänastista toimintaa sekä avasi keskustelun niiden tulevaisuudesta. Oli mielenkiintoista seurata, millaisia käyttöja hoitosuunnitelmia kalatalousalueille oli tehty sekä kuulla niistä palautetta. Taimenella taas pyyntimitan nosto 60 cm on yleistynyt, mutta on myös alueita, joilla 40 cm on todettu sopivaksi istutetuille taimenille. Kokouksia oli paljon, mutta keskustelu oli hyvää. Luvuissa eivät ole mukana kalatalousmaksuja velvoiteistutukset. Esimerkiksi verkkoa koskevat säätelypäätökset ovat laajentuneet alueellisesti kaksinkertaisiksi. Myös kalalajeja koskevia säätelypäätöksiä on tehty laajemmalla rintamalla. Kuhan osalta yleisin päätös oli pyyntimitan nosto 45 cm, mutta jollain alueilla mittaa oli laskettu 37 cm. Myös kalatalousalueiden tasolla säätelypäätösten määrä on kasvanut. Useimpien mielestä yhteistyöryhmät olivat aivan turhia, koska niillä ei ollut minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta käyttöja hoitosuunnitelmien sisältöön
Kalatalousalueiden taloustilanne oli iso huolenaihe niin panelisteilla kuin yleisön joukossa. Kommenttipuheenvuorossaan maaja metsätalousministeriön erätalouspäällikkö Eija Kirjavainen totesi, että nyt tulisi selvittää kuinka paljon perusasioiden pyörittäminen vaatii rahaa. Myös Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Anu Niinikorpi piti tärkeänä tiedon saantia paitsi kalatalousalueen omaan käyttöön myös kalatalousalueen kautta paikalliselle medialle jaettavaksi. Kalatalousalueille tietoa Omakalasta Tiedon puutteeseen luvattiin helpotusta heti seuraavan päivän aamuna, kun Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Olin kertoi miten ilmoitusvelvollisista kaloista on tullut ilmoituksia Omakala-järjestelmään. Puheenjohtajan kysymykseen siitä mikä kalatalousalueiden myötä on muuttunut, useampi vastasi käyttöja hoitosuunnitelmat. Kalatalousalueiden tähänastisina onnistumisina panelistit pitivät muun muassa kalastuksenvalvonnan ammattimaista toimintaa, hyviä käyttöja hoitosuunnitelmia sekä osakaskuntien aktivoitumista ja ylipäätään kehittynyttä yhteistyötä. Vuosi Pä ät ös te n m ää rä (k pl ) Uusi kalastuslaki voimaan Myöhästyneet KHS:t voimaan KHS:iä edeltävä jakso KHS:ien mukainen jakso pi tähänastisia onnistumisia ja ongelmia kalatalousalueiden toiminnassa paneelin puheenjohtajana toimineen Lapin ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsusen johdolla. Lähde Markku Tuomainen, Pohjois-Savon ELY-keskus. Panelisteina istuivat Jukka Korpivuoma Lapista, Gabi Lindholm Uudeltamaalta, Marko Paloniemi Etelä-Pohjanmaalta, Tomi Menna Etelä-Saimaalta sekä vesialueen omistajan edustajana Olli Urpanen Metsähallituksesta. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 27 ELY-keskusten tekemien kalastusrajoituspäätöksien (KalL 53 §) määrä vuosina 2010 – 2025. Pahimmaksi pullonkaulaksi kalatalousalueiden toiminnalle, usein mainitun rahan lisäksi, nostettiin panelistien toimesta tiedon puute. Lindholmin mukaan osalla hänen alueistaan on rahaa ja osalla ei, kaikkien talous on kuitenkin menossa huonoon suuntaan. Korpivuoman mukaan uusien suunnitelmien myötä kalatalousalueiden toiminta ja rooli on noteerattu kalatalouskentän ulkopuolella aivan eri tavalla ja se on erinomainen asia. Kysymykseeni saadaanko tietoa myös kalatalousalueiden käyttöön, Olin vastasi, että kalatalousalueille on tulevaisuudessa mahdollista saada pääsy karkeistettuun tietoon, mutta toistaiseksi tietoa on saatavilla ainoastaan tietopyyntöjen kautta. Median kautta leviää tieto myös Omakalasta, muistutti Niinikorpi.. Ilmoitusvelvollisten kalojen kärjessä oli taimen yli 6?000 ilmoituksella, toisena harjus yli 1?000 ilmoituksella ja kolmantena lohi runsaalla 900 ilmoituksella. Omakalaan on tulossa tutkijoille ja viranomaisille mahdollisuus hakea järjestelmästä karkeistettua tietoa vuoden 2026 aikana. Menna totesi asian suoremmin ja kertoi rahojen olevan loppu
Yleinen väärinkäsitys on, että kalasKuinka monella vavalla oikeasti saa kalastaa. Yhdellä vavalla ja vieheellä saa kalastaa kalastonhoitomaksulla, mikäli kalastonhoitomaksusta ei ole ikäperusteisesti vapautettu. Jos kalastaja haluaa kalastaa useammalla kuin yhdellä vavalla, hän tarvitsee kalastusoikeuden haltijalta lisälupia. Tällöin vapaluvan lunastanut voi kalastaa 4 vavalla.” Tai: ”Yhtenäislupa-alueen vaparajoitus on 5 vapaa/venekunta kalastonhoitomaksun lisäksi. TEKSTI ANNE MÄKELÄ, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVA MALIN LÖNNROTH, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO tonhoitomaksu sisältyy kalastusoikeuden haltijan lupien vapamäärään. 28 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 S iikaongelle tai viehekalastamaan aikovan tulee muistaa maksaa kalastonhoitomaksu, mikäli kalastaja on 18?–?69-vuotias. Asia kannattaa ilmaista seuraavalla tavalla: ”Yhtenäislupa-alueen vaparajoitus on 5 vapaa. Lupaehdoissa tulee tuoda selkeästi esiin sisältääkö paikallisen luvan vaparajoitus kalastonhoitomaksun vavan vai ei ja miten vaparajat lasketaan, kun veneessä on useita kalastajia. Esimerkiksi: ”Siianongintaluvan vaparajoitus on 3 vapaa/kalastaja kalastonhoitomaksun lisäksi. Jos veneessä on 3 kalastajaa, ja kaikilla on vapalupa ja kalastonhoitomaksu maksettuna, veneestä saa kalastaa 18 vavalla.”. Jos kalastaa useammalla kuin yhdellä vavalla, tulee hankkia vesialueen omistajan tai muun kalastusoikeuden haltijan lupa (esimerkiksi osakaskunta, kaupunki, Metsähallitus, kalatalousalue). Paikallisten kalastuslupien ja kalastonhoitomaksun yhteisvaikutusten – eli sen miten kalastonhoitomaksun suorittaminen vaikuttaa vapaluvan vaparajoituksiin – hahmottaminen voi aiheuttaa kalastajissa harmaita hiuksia. Kalastonhoitomaksun vaikutuksesta lupamääriin tulisi aina olla selkeä maininta ja ohjeistus kalastusoikeuden haltijan vapaluvissa. Jos veneessä on 7 kalastonhoitomaksun maksanutta kalastajaa ja 5 vavan yhtenäislupa hankittuna, veneestä saa kalastaa yhtä aikaa 12 vavalla.” Vapaluvissa saattaa lukea, että ne ovat henkilökohtaisia eivätkä venekuntakohtaisia. Kalastonhoitomaksun ja vapaluvan vaikutus vapojen määrään Kalastonhoitomaksun suorittaneella on oikeus kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä. Jos lupa on henkilökohtainen, jokainen veneessä kalastava hankkii omansa. Lisäksi tulee huomioida, että kalastonhoitomaksun maksaminen on pakollista niille kalastajille, jotka eivät ole iän perusteella siitä vapautettuja. Vuodenvaihteen jälkeen vesialueiden omistajat ja muut kalastusoikeuden haltijat päättävät kokouksissaan omien vapalupien myynnistä kalastuskaudelle 2026. Näin ei kuitenkaan ole. Viimeistään kevään siianongintakauden alkaessa, kysymyksiä alkaa tulvia siitä mitä lupia siianongintaan tarvitaan ja miten paikallisten kalastuslupien vaparajoituksia tulisi tulkita. Lupa on henkilökohtainen
Esimerkiksi: ”Yhtenäislupa-alueen vaparajoitus on 10 vapaa/venekunta, jolloin veneestä saa kalastaa maksimissaan kymmenellä Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastajan onkimaan siikaa vain yhdellä vavalla. Tällaiset yleiskalastusoikeuksia rajoittavat lupaehdot vapaluvassa vaativat aina rajoituspäätöksen ELY-keskukselta (vuoden 2026 alusta elinvoimakeskus). Joka tapauksessa vastuu lupaehtojen ymmärrettävyydestä kuuluu kalastusoikeuden haltijalle. Sama laskutapa koskee myös niitä kalastajia, jotka on iän perusteella vapautettu kalastonhoitomaksun maksamisesta. Kyseinen luvan muotoilu rajoittaisi yleiskalastusoikeuksia, sillä kun veneessä on yli kymmenen henkilöä, kaikilla veneessä olevilla ei olisi mahdollista kalastaa kalastonhoitomaksulla. Rajoitus kattaa sekä vapaluvalla että kalastonhoitomaksulla kalastamisen”. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 29 vavalla. Oikeus yhteen vapaan ja vieheeseen on myös kalastonhoitomaksusta vapautetuilla lain perusteella, ja mahdolliset lisäluvat on hankittava kalastusoikeuden haltijalta erikseen. Edellä olevat ehdot eivät huomioi erityiskysymyksiä kuten tuplavieheen käyttämistä. Yleiskalastusoikeuksia ei voi rajoittaa ilman viranomaispäätöstä On tärkeää pitää mielessä, että kalastusoikeuden haltijan lupapolitiikalla ei voida rajoittaa yleiskalastusoikeuksia esimerkiksi asettamalla maksimimäärää vapoja venekuntaa kohti niin, että rajoitus koskee myös kalastonhoitomaksulla kalastavia. Kahteen tai useampaan vapaan kalastaja tarvitsee aina kalastusoikeuden haltijalta lisäluvan tai lisälupia.. Vapalupien ehdot tulee muotoilla niin, että asia tulee ymmärrettäväksi kalastusoikeuden haltijalle itselleen, kalastajalle sekä kalastuksenvalvojalle
Kesän tulemista on ennustettu tutun lorun muodossa lukuisten sukupolvien ajan. Yhteiset vedet – jaetut vesilintukannat Suomi on Euroopan tärkein vesilintujen lisääntymisalue. Kiintoaines mataloittaa kaivettujen ojien sekä luonnollisten uomien purkupisteitä jo ennestään matalissa lahdissa. Valoisat yöt ja runsaat hyönteiskannat ovat tehneet linnuille ravinnon hankinnasta helppoa ja tehokasta.. Kuivatustoiminta on muuttanut valuma-alueiden luonnollista vesitaloutta nopeuttamalla sadannan ja Vesilintuja vähäsen Keväisin Suomeen muuttavat linnut ovat kaikille kaivattu ja tervetullut näky. Vesien tummuminen vähentää lisäksi luonnollisten petokalojen saalistusta edistäen kalaston rakenteen vinoutumista. Tummat humusvedet lämpiävät kirkkaita nopeammin, eikä pohjaan saakka pääse enää pohjaeliöstön tarvitsemaa valoa. Kuukauden kiuru on kuitenkin taantumassa pesimäalueiden muutosten takia. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, huipentuen 70-luvun alkuun, kaivettiin uutta ojaa vuosittain jopa yli 50?000 kilometriä. Vesistöjemme elinympäristöille suurimmat kielteiset vaikutukset johtuvat kansainvälisestikin poikkeuksellisen voimakkaasta ojituksesta. 30 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 S isävesiemme ominaispiirteisiin kuuluu luontainen hento värisyys sekä happamuus humuksen ja raudan vuoksi sekä matala keskisyvyys. Kalat ja vesilinnut jakavat muutoksen ongelmat Vesistöjen muutos on kohdistunut nopeimmin vesilintuihin ja kahlaajiin. Ruokapulan vaikutukset näkyvät romahtaneena vesilintujen poikastuottona. Luontaisesti reheviä ja erityisen matalia luonnonvesiä on ollut aina vähän, mutta viime vuosikymmeninä niiden umpeenkasvu on ollut erityisen nopeaa tehokkaan kuivatuksen aiheuttaman ravinne ja kiintoainespiikin takia. Maastosta pidäkkeettä virtaavien kuivatusvesien mukana kulkeutuu liuennutta humusta ja kiintoainetta sekä ylimääräisiä ravinteita. Maastosta karanneet ravinteet kiihdyttävät levien ja umpeuttavien kasvien leviämistä. TEKSTI JA KUVA VELI-MATTI PEKKARINEN, SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO sulamisvesien johtumista vesistöihin. Sama kehityssuunta on myös suurella osalla vesilintuja, jotka hupenevat vesien kunnon laskiessa. Vesilintujen poikasvaiheen tärkeintä ravintoa ovat vesiselkärangattomat, joita massoittain esiintyvät särkikalat syövät. Ovatko sotkat kalavesien kanarialintuja, jotka ennakoivat vaikeita aikoja. Osa lammista on ehtinyt vuosituhansien aikana soistua umpeen. Veden ravinteisuuden luonnoton kohoaminen lisää särkikalojen lajeja sekä kantoja. Metsäojien yhteenlaskettu pituus on runsaat 1?400?000 kilometriä, jolla Suomi nousee maailman ojitetuimmaksi alueeksi. Kalastossa suurimmat vaikutukset ovat virtavesikalojen elinympäristöjen heikentyminen sekä vesistöjen särkikalaistuminen ja lajiston yksipuolistuminen. Tuhansien vuosien ajan maamme vesistöt ovat tarjonneet vesilintupoikueille tuottavan elinympäristön
Muutokset parempaan mahdollisia mutta hitaita Vesistöjemme laadun parantamiseksi on aloitettu runsaasti seuranta-, tutkimusja hoitotoimia. Molemmat tittelit on myöhemmin menetetty, muttei välttämättä ikuisesti. Ratkaisun keskiössä on yhteistyö maanomistajien sekä osakaskuntien kanssa. Lisää aiheesta: Sotka levähdysaluehanke vesilinnut.fi Vesistökunnostusten rahoituksista rahatpintaan.fi/ Maamme on historiassa ollut Euroopan tunnettu lohiaitta ja jokirapujen ehtymätön lähde. Kustannustehokkain vesiluonnon varjelumenetelmä olisi luonnollisesti kuormitusta aiheuttavien maankäyttömuotojen lopettaminen. Vesistöjen kuntokeskukset sijaitsevat aina ylävirran puolella mahdollisimman yksittäisten ojien ja ojastojen alueilla. Mitä varhaisemmin ja pienempien virtaamien alueella vesiensuojelutoimet tehdään, sitä suurempi on niiden teho. Samalla on luotu vesilinnuille Sotka lisääntymisja levähdysalue.. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 31 nen toimissa, joilla parannetaan huonontuneiden vesien tilaa. Vesistön kunnostustoimet kuten hoitokalastus ja vesikasvien niitot ovat melko turhia, ellei valuma-alueiden ravinteiden kulkeutumista saada rajoitettua. Keskeistä on kohdistaa toiminta vesistöihin ohjautuvien virtojen kuormitukseen. Aivan samoin kuin vesilintuja kalaväen välillä. Erilaiset hankkeet ja ohjelmat tähtäävät vesielinympäristöjen laadun heikkenemisen pysäyttämiseksi ja nykyisten hyvälaatuisten kohteiden tilan säilyttämiseen. Vesien kuntoa hoidetaan kuivan maan ratkaisuilla Eräja evämielisten yhteinen etu on säilyttää hyvälaatuisten luonnonvesien tila nykyisellään ja olla aktiiviRisusuon kosteikko on padottu vanhalle suoniitylle pysäyttämään yläpuolisten kuivatusvesien kuormitus ennen Naamankajärveä
TEKSTI RISTO VESA Yhdistymisen uskotaan kuitenkin muodostuvan paljon kokoaan merkittävämmäksi. Uudelle tulokkaalle päätettiin antaa nimeksi Soukan osakaskunta. Espoon kaupunki on osakaskunnissa selvästi suuri yksittäinen osakas. Kokouksien valitsema työryhmä sai tehtäväkseen valmistella uudelle Soukan osakaskunnalle ajanmukaiset säännöt. Osakaskuntien yhdistämisestä on ollut keskusteluja jo useiden vuosien ajan, mutta liikkeellelähtö pitkittyi milloin mistäkin syystä. Pohjatyö ja rekisterit kuntoon Neljän osakaskunnan kiinteistörekisteriotteista kaksi näytti kummallisilta. Osakaskunnat valitsivat asiamiehekseen Risto Vesan, jonka tehtäväksi tuli laatia osakaskuntien puolesta yhdistämissopimus ja hakea valitusaikojen päättymisen jälkeen yhdistämiseli toimituskokousta Maanmittauslaitokselta. Espoon merialueelle uusi osakaskunta Espoon Soukassa saatiin valmiiksi osakaskuntien yhdistäminen. Yksi osakaskunnista vaikutti. Tälle merialueelle mahtuu tuhansia sirpaleisia vesialueiden omistusyksiköitä, joille Soukan osakaskunnan synty voisi toimia rohkaisevana esimerkkinä. Vesan tehtäväksi annettiin toimittaa ne uuden Soukan osakaskunnan kokouksen hyväksynnän jälkeen aluehallintovirastoon (AVI) hyväksyttäväksi. Pankkiasioiden, Y-tunnuksen ja vakuutusasioiden ajantasaistaminen annettiin Tapani Kortelaisen tehtäväksi. Kaupungin edustajan kanssa pidettiin toukokuun lopulla 2025 Espoossa palaveri, jossa osakaskuntien tekemää toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia valotettiin kaupungin edustajalle. Tiedossa on, että Ahvenanmaalla ja Vaasan edustalla on tehty muutamia yhteisten vesialueiden yhdistämisiä vuosien 2000?–?2022 välisenä aikana. Yhdistettävien vesialueiden yhteispinta-ala oli lähtötilanteessa noin 240 hehtaaria, mikä on aika pieni alue. Kyseessä on hyvin harvinainen yhdistämistoimitus koko rannikon merialueella. Kyseessä on hyvin harvinainen yhdistämistoimitus useiden vuosien aikana koko rannikon merialueella itärajalta jonnekin Vaasan korkeudelle saakka. Kaupunki oli miettinyt, miten osakaskuntia, joissa sillä oli osuuksia, voitaisiin jatkossa yhdistää kalastuksen järjestämisen ja hallinnoinnin kannalta järkevämmäksi kokonaisuudeksi. Lopulta 18.?4.?2025 osakaskunnat viimein päättivät kokouksissaan yhdistymisestä. 32 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 E spoon Soukassa on toiminut vuosikymmenien ajan Espoon kalastusyhdistys, jonka jäseninä on ollut neljä osakaskuntaa
Kokouksessa muodostettiin osakaskuntien päätösten mukainen uusi, yhteensä noin 280 hehtaarin yhteinen vesialue, Soukan osakaskunta 49-455-876-9. Läsnäolijoita oli kahdeksan henkilöä. Lopulta yhdistämistoimituksessa oli mukana viisi yhteistä aluetta, myös 876-8. Toinen osakaskunta oli merkitty rauhoitusalueeksi, mutta se on kuitenkin toiminut ja kokoontunut yhteisaluelain mukaisesti ja tehnyt laillisia päätöksiä, joten nyt tehty päätös yhdistämisestä on laillinen päätös. ”Järjestäytymätön” olikin järjestäytynyt ja asiaan liittyi Porkkalan palautuslaki. Tämä yhteinen vesialue 876-5 oli kuitenkin järjestäytynyt jo ennen tuota jakamista. Uuden yhdistyneen Soukan osakaskunnan vesialue näkyy kartassa vaaleanpunaisena. Maanmittauslaitos ei vaatinut osakaskuntaa järjestäytymään uudelleen ennen yhdistämistä, vaan totesi, että rekisterimerkintä on ollut virheellinen. Molemmat osakaskunnat olivat toimineet 1980-luvun kalatalousviranomaisen hyväksymillä säännöillä, mutta näistä ei Maanmittauslaitoksella ollut tietoa. Kokoukset samaan päivään Yhdistämistoimituskokous pidettiin Espoossa 12.?11.?2025. On hyvä huomata, että yhdistämistoimitus paitsi yhdistää, myös korjaa tarvittaessa mahdollisia menneiden vuosikymmenten aikaisia rekisterivirheitä. Kävi ilmi, että Maanmittauslaitoksen rekisterin mukaan alueet 49-455-876-7 ja -8 eivät olisikaan järjestäytyneitä. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 33 olevan järjestäytymätön, vaikka toimintaa oli ollut jo vuosikymmeniä. Toimituskustannuksista vastaa uusi Soukan osakaskunta. Vanhat rekisteriyksiköt lakkautetaan kiinteistörekisteristä. Osoittautui, että yhteinen vesialue 49-455-876-5 oli erikoisesti jaettu noihin kahteen osaan Porkkalan palautuslain (8.?6.?1956) 34 §:n johdosta. Hakemus yhdistämisestä jätettiin Maanmittauslaitoksen kirjaamoon 25.?6.?2025. Jakamisen yhteydessä maanmittauslaitoksen rekisteriin oli virheellisesti merkitty, että osakaskunnat 876-7 ja 8768 olisivat järjestäytymättömiä. Lähde Maanmittauslaitos.. Kuitenkin Ylä-Soukka-Öfvergårdin osakaskunta, 876-5 on tähän astikin toiminut järjestäytyneenä osakaskuntana noilla alueilla. ”Rauhoitusalueen” katsottiinkin myöhemmin olevan tämän osakaskunnan kiinteistörekisteriin merkitty nimi. Kartassa näkyvät myös vanhojen osakaskuntien rajat. Osakaskuntien kokouspöytäkirjat sekä yhdistymissopimus olivat hakemuksen liitteenä
Kuulutus on julkaistava ja sähköiset viestit tai kirjeet on lähetettävä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta”. Uudistuksen uskotaan helpottavan uusien toimijoiden rekrytointia. Tärkeimpiä päätösasioita olivat sääntöjen hyväksyminen, hoitokunnan valinta, ensimmäisen hoitokunnan kokouksen koollekutsujan valinta sekä valtuutus henkilölle pankkiasioiden hoitamiseksi ja Y-tunnuksen hakemiseksi. Maanmittauslaitos oli tässäkin asiassa herkällä korvalla asiakkaan asialla. LUPAJA VALVONTAVIRASTO Suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä siirtyi uuteen Lupaja valvontavirastoon, joka aloitti toimintansa 1.1.2026. Yhdistämisen uskotaan Soukassa tuovan vankan rakenteellisen pohjan jopa kymmeniksi vuosiksi. Näin isommilta ongelmilta vältyttäisiin, vaikka kiinteistörekisterinumero vaihtuu. Lähde Maanmittauslaitos. Lupaja valvontaviraston asiakaspalvelussa sinua neuvotaan viraston tehtäviin ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Vesialueet ovat monimuotoisen rakentamistoiminnan mielenkiinnon kohteita. 34 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 Toimituksessa tehtyihin päätöksiin voi hakea muutosta tekemällä kirjallisen valituksen maaoikeuteen 30 päivän kuluessa. Maanmittauslaitos pohti ongelmaa toimituskokouksen jälkeen. Soukan osakaskunnan puheenjohtajaksi valittiin Ari Saura. Vakaampi tulevaisuus Pankkija Y-tunnusasioiden uudelleen järjestelyt koettiin prosessin yhteydessä melkoiseksi vaivaksi. Hoitokunnan kokouksen koollekutsujan tultua valituksi, hän kutsui hoitokunnan kokouksen koolle välittömästi järjestäytymiskokouksen jälkeen, olivathan kaikki hoitokunnan jäsenet jo paikalla. Osakaskunnilla on pulaa toimijoista. Toimiva osakaskunta kykenee hoitamaan myös edunvalvontaansa. Kun toimitusinsinööri oli lokakuussa ilmoittanut osakaskunnille kokouspäivän, kutsuttiin hoitokuntien toimesta koolle uuden osakaskunnan järjestäytymiskokous, pidettäväksi välittömästi Maanmittauslaitoksen toimituskokouksen jälkeen. Sääntöjen valmisteluun osallistui keväällä valittu ryhmä ja Kalatalouden Keskusliitto, josta saatavilla ollut mallisääntö toimi suurimmalta osaltaan uusien sääntöjen pohjana. Sieltä viestitettiin, että jos halutaan jonkun yhteisen alueen y-tunnuksen ja tilinumeron jatkavan uuden yhteisen alueen käytössä, tämä tulisi kirjata yhdistämissopimukseen ja tarvittavilta osin tämä voitaisiin toimituskokouksessa todeta. Järjestäytymiskokouksen valitusaikojen loputtua tammikuun puolivälissä, uudet säännöt toimitettiin hyväksyttäväksi Aluehallintoviraston korvanneelle uudelle Lupaja valvontavirastolle. Siksi sääntöihin otettiin kohta: ”Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja kirjeellä osakkaan osakaskunnalle ilmoittamaan osoitteeseen tai se voidaan lähettää osakkaan suostumuksella sähköisellä viestintävälineellä. Osakaskunnan sihteeri Kortelainen näkee, että Soukan osakaskunnan toiminta vakautuu ja vakiintuu keväällä 2026 sääntöjensä mukaiseksi toiminnaksi. Sähköinen viesti ei voi korvata lakisääteistä kutsutapaa, mutta se toimii kutsun täydentäjänä. Osakkaiden osallistumismahdollisuuksia haluttiin päivittää. Uuden yhdistyneen Soukan osakaskunnan vesialue näkyy kartassa vaaleanpunaisena. Löydät kaikki Lupaja valvontaviraston yhteystiedot ja asiointikanavat osoitteesta lvv.fi/yhteystiedot.
Minkälaisia tapahtumia järjestätte alueellanne. Vanhoja arkistoja on sihteerin varastossa ja yhdessä muussa varastossa. Sihteeri ylläpitää ja säilyttää kotonaan paperikansioita kokouspöytäkirjoista, hankkeista ja joistakin muista aiheista mm vesistötutkimuksesta. Osakaskunnalla on oma hoitonuotta, jota on käytetty omissa kohteissa. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 35 Osakaskunnan nimi ja sijainti: Rasvanki-Virmasveden osakaskunta, Kuopio, Tervo, Suonenjoki Vesialueen pinta-ala ja osakasmäärä: noin 18 000 hehtaaria ja 3 500 osakasta Kalatalousalue: Rautalamminreitin kalatalousalue 10 kysymystä osakaskunnalle TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 KYSYMYSTÄ 1. Ne tallentuvat sitten järjestelmään. rasvankivirmasvesi.fi 5. 4. Varmaan tärkein tavoite on toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen. Miten haluaisitte kehittää osakaskuntanne toimintaa. Koululaisten kalastuspäivä on järjestetty vuodesta 2010. Siikaistutuksia varten meillä on oma kasvatuslampi. 10. ELY-keskuksen asiantuntijoiden, alueen peruskoulujen ja kyläyhdistysten, Karttulan riistanhoitoyhdistyksen (kalastuspäivä, pienpetopyynti), Saastamoisen säätiön, Itä-Suomen yliopiston vesistötutkimuksen, Savo-Karjalan ympäristötutkimuksen ja Sotka-levähdyspaikka hankkeen (Metsästäjäliitto-Bird Life Suomi) kanssa. Meillä on omia valvojia kuusi. Kalatalouden Keskusliitosta olemme saaneet arvokasta apua lakiasioissa. 7. Kuinka monta kalastuksenvalvojaa alueellanne toimii. Omilla internet-sivuilla: www. Palveluun tallennetaan myös muita säilytettäviä asiakirjoja tilinpäätösten lisäksi. Rasvanki-Virmasveden osakaskunta syntyi tammikuussa 2020, kun kuusi alueen osakaskuntaa yhdistyivät. Miten tiedotatte ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja kokouksista. 2. Sitä on vuokrattu myös muille. 8. Verkkolupia myydään noin 1 100 kappaletta vuodessa. 3. Mikä on myydyin kalastuslupa alueellanne. Taimen takaisin -hankkeessa on kunnostettu kolme virtakohdetta ja tehty kotoutusistutuksia vuosittain. Tilitoimiston kautta meillä on käytössämme Fennoa-järjestelmä, jossa voidaan allekirjoittaa pöytäkirjat ja sopimukset sähköisesti. Oletteko harkinneet yhdistymistä alueenne muiden osakaskuntien kanssa. 6. Keiden kanssa osakaskunta tekee yhteistyötä. Se, että voi toimia vesiympäristön hyväksi ihan konkreettisesti. Rasvanki-Virmasveden osakaskunta. Kuinka osakaskunnan arkistot on varastoitu. Siinä ohessa karttuu tietoa ja saa tavata alan asiantuntijoita. Millaisia kalavedenhoitotoimenpiteitä olette tehneet viime vuosina. Uusien vastuunkantajien löytäminen on varmaan useimpien osakaskuntien hoitokuntien asialistalla. 9. Mikä on parasta osakaskuntatoiminnassa. Osakaskunnalle on oma Microsoftin One drive -tili ja verkkoasema, jossa on tällä hetkellä 28 asiakansioita, johon tallennetaan kaikki dokumentit ja kuvat, jotka liittyvät osakaskunnan toimintaan
Syötä tilaustunnuksesi, joka on näkyvissä sanomalehden takakannessa, nimesi ja osoitteesi yläpuolella, ja paina sen jälkeen AKTIVOI. Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi/lehdet/suomen_kalastuslehti Jos sinulla on jo tili Lehtiluukussa, aloita kirjautumalla sisään käyttäjänimelläsi ja salasanallasi kohdassa KIRJAUDU. Kirjauduttuasi sisään on aika aktivoida tilauksesi. Jos olet uusi Lehtiluukussa, paina KIRJAUDU ja avautuvassa ruudussa valitse alhaalla oleva LUO UUSI KÄYTTÄJÄTUNNUS ja seuraa ohjeita. Tarvitsetko apua lukuoikeuden aktivoinnissa. Mukavia lukuhetkiä! Eikö toimi. Tee seuraavasti ottaaksesi digilukuoikeudet käyttöösi. Ota yhteyttä Heidiin: heidi.moisio@ ahven.net tai puh. Paina AKTIVOI TILAAJATUNNUS. Lukuoikeutesi on nyt aktivoitu, ja voit lukea Suomen Kalastuslehteä digitaalisesti. Seuraavalla kerralla kun vierailet sivustolla, pääset suoraan lukemaan lehteä kirjautumalla sisään sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 2. 1. 040?5960?808.. 36 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 M ES SU KE SK U S Näin luet Suomen Kalastuslehden digitaalisesti Lehtiluukusta! Paperilehden tilaajalle kuuluvat lehden digitaaliset lukuoikeudet sekä pääsy lehden digitaalisen arkistoon Lehtiluukku-palvelussa
SOPIMUS JA sopiminen saattavat kuulostaa asiana niin itsestään selviltä, ettei niihin tarvitse arjessa juuri uhrata ajatusta, mutta sopimisen helppous on yksi tapa tarkastella, kuinka toimivassa ympäristössämme elämme. Vastaavasti vesialueen omistajan ei tarvitse lähteä kiroten vaatimaan tietyn kalastuksen kieltämistä, kun muuttamalla luvan ehtoja voidaan koettua haittaa lähteä rajaamaan. Näin ollen yleiskalastusoikeuksia ei rajoiteta sopimuksin. YLEENSÄ SOPIMUKSEN syntymisen yhteydessä huomio kiinnittyy ihan ymmärrettävästi hintaan ja jossain tapauksissa se on oikeastaan ainoa asia mistä lupien yhteydessä on sovittu. Esimerkiksi on mahdollista, että kalastajan lähdettyä laskemaan verkkoaan hän huomaa, että kalapaikalla onkin jo rysä, eikä apaja ole käytettävissä. Sopimuksen tosiallinen sisältö voi kuitenkin olla jotain aivan muuta. Rasmus Åkerblom Kalatalouden Keskusliitto Lupa on sopimus. Mutta yhtä kaikki nämä esimerkeissä kuvatut vakiintuneet toimintatavat ovat tosiallisesti osa sopimuksen sisältöä. Lain ja hyvän tavan rajoissa hyvin moni asia on sovittavissa ja tämä koskee myös kalastuslupia. Toisin kuin ehkä saattaisi ajatella, juristit yleensä oppivat pitämään yhtä asiaa arvossa ja se asia on sopiminen. Käyttöja hoitosuunnitelma velvoittaa vesialueen omistajaa kalastuksen järjestäjänä ja osakaskunnissa tulee noudattaa omia sääntöjään luvista päätettäessä. Muuten säädetyistä tai viranomaispäätöksin annetuista pyyntimitoista tai välinerajoituksista ei voida poiketa niitä laajentavasti. OLEN AIKAISEMMIN kuvannut niin päätöksentekoa kuin sen edellytyksiä luvista päätettäessä ja miten lupien ehtoja kannattaa ajatella. Nyt on tarkoitus avata, miten lupa sopimuksena toimii. Vaikka arkikielessä puhuisimme valtionluvasta, ei kalastonhoitomaksu ole sellaisenaan sopimus kahden osapuolen välillä, vaan lainsäädäntöön nojaava asia. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 37 LAKIASIAA KUN VUOSI on taas vaihtunut ja kuusikin on mahdollisesti kärrätty ahventen iloksi jäiden alle kevättä odottamaan, voidaan taas palata yhteen kestoaiheeseen, eli niihin lupiin. Sen sijaan, että kalastaja heittäytyisi kosken kuohuihin, kun toteaa ettei pääse kalaan juuri sinne minne haluaisi, koska lupaa ei ole saatavilla, hän voi kysyä vesialueen omistajalta järjestyisikö kalastuslupa jotenkin. Sopimus syntyy kalastusoikeuden haltijan ja kalastajan välille. Sopimuksen sisältö on se mihin yleensä viitataan luvan ehtoina ja yleensä luvan päättyminen tarkoittaa sopimuksen päättymistä. TÄMÄ EI kuitenkaan tarkoita, että tässä olisi tekemätön paikka, koska kuvaan astuu sopimusten tärkein puoli, eli niiden joustavuus tai mahdollisuus uudelleen muotoiluun. Ja koska tarkkaavaisimmat huomaavat, että palaan asiaan nyt kolmatta kertaa vuoden sisällä, on minun ehkä syytä kertoa, miksi näin on. Tai vastaavasti kalastaja huomaa kosken niskalle saavuttuaan, että paikalla on jo muita kalastajia ja hän joutuu odottamaan omaa vuoroaan
Lönnroth on koulutukseltaan ympäristöja meribiologi. Hän siirtyy tehtävään Kalatalouden Keskusliitosta, jossa hän toimi erityisasiantuntijana. 1. Kalalla on vahva maine terveellisenä ja vastuullisena elintarvikkeena, ja kala näkyy suomalaisten pöydissä monina herkkuina. Yhdessä meillä on parhaat mahdollisuudet vahvistaa kalan asemaa entisestään, summaa ajatuksiaan uudessa tehtävässään vuoden alussa aloittanut Lönnroth. Haluan kuitenkin tehdä työtä erityisesti sen eteen, että kala ui ihmisten lautasille arkenakin, vähintään kaksi kertaa viikossa. Odotan innolla, että pääsen työskentelemään tämän tavoitteen eteen koko kalaelintarvikeketjun kanssa, aina vedestä ruokapöytään asti. 38 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 MALIN LÖNNROTH PRO KALAAN Pro Kala ry:n hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi 1. VERKON PAULOITUS, PAIKKAUS JA VERKKOKALASTUS Hinta: 13,00 € KALANPYYDYSTEN RAKENTAMINEN Hinta: 8,50 € ahven.net. 2026 alkaen FM Malin Lönnrothin
krs 00700 Helsinki p. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 4.9. 13.11. 6.2. JO RM A RO N KA IN EN , O N LÄ H D E O Y Kaupallisten kalastajien vesillepääsyn suhteen saattaisi luulla, että kyse on lupakäytännöistä. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 39 132. Todelliset haasteet ovat kuitenkin syvemmällä. 5.6. 16.10. 4 9.5. 044 4915 024 heidi.moisio@ahven.net ILMESTYMINEN 2026 Nro Aineisto Ilmestyy 1 9.1. 7 16.10. 4041 1029. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2026 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 2/2026 ilmestyy pe 13.3. 5 7.8. 24.4. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. 18.12. 8 20.11. 6 18.9. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Niina Koivunen ja Anne Mäkelä TOIMITUSKUNTA Esa Lehtonen, Päivi Pyyvaara, Elina Pusaa ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI Tapio Gustafsson TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 3 27.3. 13.3. 2 13.2
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Osakaskuntaopas Tilaa nyt! ahven.net Hinta 15,00 € Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille.