Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 1 1/2026 Vapaa-ajan kalastajien saaliit
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2026 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ Hinta 0,30 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 25,00 €
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Kaloja myös vapautetaan enemmän kuin ennen. 30 Vesilintuja vähäsen 32 Espoon merialueelle uusi osakaskunta 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 35 10 kysymystä 37 Lakiasiaa 38 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 32 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Vapaa-ajankalastajien kuhasaaliit ovat yli kolminkertaistuneet 2000-luvulla. M AA N M IT TA U SL AI TO S 10 20 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 3 Sisältö 10 Kunnostushanke kohensi Simpelejärveä 16 Lähes joka kolmas suomalainen kalastaa 20 Omistajakorvaukset eivät ole poliittista peliä 22 Järjestöt ehdottivat yhdessä muutoksia kalastuslakiin 24 Kalastuslakipäivien keskustelujen anti 28 Kuinka monella vavalla oikeasti saa kalastaa
Hinta: 40,00 € Muista tilata! KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net. Kiehtovat kirjat ahven.net TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa on artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Historiasta kiinnostuneelle! Hinta: 25,00 € KALANNAHAN JÄLJILLÄ Kalannahan jäljillä – Vesiemme unohdetut aarteet on kattava opas perinteisen mutta unholaan painuneen materiaalin työstämiseen
KALATALOUSALUEITA EI ole tähän mennessä juuri muistettu hallitusohjelmissa, vaikka alueet ovat keskeisiä toimijoita kalastuslain toteutuksessa. Ilman kirjausta hallitusohjelmaan tämä ei tule toteutumaan. Tämä ei ole kuitenkaan syy unohtaa sinänsä hyvää tavoitetta myöskään jatkossa. Lainsäädännössä tämä tarkoittaa, että suuremmat muutokset jäävät väkisinkin seuraavan hallituskauden asioiksi. Kalojen vaellusyhteyksien palauttamiseen on saatu merkittävästi rahoitusta useassa hallitusohjelmassa ja ennallistamisasetuksen toimeenpanosta johtuen aihe löytyy lähes varmasti ohjelmasta jatkossakin. Nyt olisi korkea aika saada kalatalousalueiden toiminnan rahoitus ajan tasalle ja lakisääteisten tehtävien hoitoon erillinen momentti valtion talousarvioon. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Kehitys on ollut tavoitteisiin nähden päinvastainen. Kotimaisen kalan edistämisohjelmalle puolestaan on käynyt vähän kuin nykyisen hallituksen työllistämistavoitteelle. SEURAAVAN HALLITUSKAUDEN tavoitteita valmistellaan jo kovaa vauhtia ja kalatalouden pitää olla menossa mukana alkaneen vuoden aikana. Toiveissa on kuitenkin, että viime vuoden lopussa maaja metsätalousministeriölle luovutettuun kalatalouden järjestöjen yhteisaloitteeseen ehdittäisiin saada poliittinen yhteisymmärrys. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 5 Vaaliohjelmat työn alle PÄÄKIRJOITUS Kalatalousalueiden toiminnan rahoitus ajan tasalle.” NELJÄN VUODEN vaalikaudella ollaan jo urheilutermein viimeisen kierroksen takasuoralla ja loppukiriin valmistaudutaan. Aloitteen mukaan kaupalliseen kalastukseen olisi jatkossa aina oltava kalastusoikeuden haltijan lupa tai erillinen alueellinen lupa. Toinen esitys on, että kalastuslaista poistetaan poikkeus sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin vähäisestä myynnistä
Itä-Savo 5.1.2026. Pro Kalan järjestämä Kalakeittopäivä toteutettiin 3. 2., mutta kalakeittoa voi syödä muulloinkin! Tämän vuoden Kalakeittopäivän herkulliset reseptit oli suunnitellut ja toteuttanut keittiömestari Jesse Söderlund. Enonkosken tekninen lautakunta hylkäsi ensin loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen, mutta hyväksyi sen sitten uusintakäsittelyssä. PR O KA LA Kotimaisen kalan ja tuontikalan käyttö elintarvikkeeksi Suomessa vuosina 1999 – 2024. Seuraavina olivat hauki (0,45 kiloa), kuha (0,41 kiloa), muikku (0,23 kiloa) siika (0,17 kiloa), ja silakka (0,13 kiloa). NORPPA PUHUTTAA ENONKOSKELLA Enonkoskella on käyty vääntöä siitä, voiko saimaannorpan pesimäalueen tuntumassa sallia pysyvää ranta-asumista. Kalakeittopäivän mainiot reseptit löytyvät osoitteesta https://prokala.fi/kalakeittopaiva/. LYHYET Kalan kulutuksen tilastointi päättyy Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohti vuonna 2024. Lähde: Luke Tilastotietokanta. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,50 kiloa). 6 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 KALAKEITTOPÄIVÄ MILLOIN VAAN Helmikuun ruokaperinteisiin kuuluu kansallinen Kalakeittopäivä, jota vietettiin tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 K al an m ää rä (k g) Kotimainen kala Tuontikala. Kuitenkin ELY-keskuksen mielestä ympärivuotinen asuminen häiritsee norpan pesintää. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa). Miltä kuulostaisi samettinen savumuikkukeitto, haukiwallenberg-keitto tai kasviskeitto kirjolohimoussella
Noin 300 000 euron hanketta edelsi harvinaisen pitkä epäselvyys vesialueen omistuksessa. Pääosa kotimaisesta luonnonkalasta päätyy edelleen vapaa-ajankalastajien keittiöön. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 7 LYHYET TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO OSAKASKUNNAN YHDISTÄMISESITE Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uuden esitteen avuksi osakaskuntien yhdistämiseen. Esite on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi sekä paperisena että sähköisenä. Osakaskunnan yhdistämisen askelmerkit -esite antaa perustietoja osakaskuntien yhdistämiseen. Paperiversioita voi tilata Ahven.netin tuotekaupasta ja samasta paikasta löytyy myös esitteen sähköinen versio. Vesialueiden jako tehtiin 1920-luvulla, mutta kiinteistörekisteriin se merkittiin kokonaisuudessaan vasta 2026. Karvionkoski on osa vaelluskaloille arvokasta Heinäveden reittiä.. Seuraavaksi Metsähallitus jättää aluehallintovirastolle Karvionkosken kunnostussuunnitelman. 300 000 Metsähallitus aikoo kunnostaa Karvionkosken kalastuskohteen Heinävedellä lähivuosina. Koskialue on käytännössä edelleen uiton aikaisessa tilassa, eli siinä ei ole juurikaan kaloille luontaisia lisääntymisja pienpoikasalueita. Vuonna 2024 kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa per henkilö, josta vapaa-ajankalastuksen osuus oli noin 70 prosenttia. Tavoitteena on aloittaa kunnostustyöt vuonna 2027
Hyljekarkottimista ja hylkeiden metsästyksestä kiinnostuneet koolla Iissä. Pohjanlahdelle soveltuvaa tietoa merituulivoiman vaikutuksista ja alueen luontoarvoista on hyvin vähän, mikä vaikeuttaa yhteisvaikutusten ennakointia. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O VE SA KA RT TU N EN , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Luonnonvarakeskuksen loppuvuodesta valmistunut raportti tarkastelee Pohjanlahden merituulivoiman ympäristöriskejä, erityisesti vaikutuksia lintuihin, kaloihin, merihylkeisiin ja kalastukseen. Kalojen, hylkeiden ja lintujen liikkumisalueet sekä troolikalastusalueet ovat huomattavasti laajempia kuin yksittäiset merituulivoima-alueet. Koulutuksia pidettiin Helsingissä, Piikkiössä, Vaasassa ja Iissä ja niihin osallistui kaikkiaan 64 henkilöä. Koulutusta hyljekarkottimien käytöstä Kalatalouden Keskusliitto, Luonnonvarakeskus ja Riistakeskus järjestivät viime syksynä kaupallisille kalastajille ja kalankasvattajille suunnattuja koulutustilaisuuksia hyljekarkottimien käytöstä neljällä eri paikkakunnalla ympäri Suomen rannikkoa. Tämä vaikeuttaa yhteisvaikutusten ennakointia ja kestävää suunnittelua. Kaikki koulutukset taltioitiin ja ne ovat katsottavissa Kalatalouden Keskusliiton YouTube-kanavalla vuoden ajan. Siksi suurimmat riskit liittyvät useiden tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksiin. 8 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 LYHYET MERITUULIVOIMAN VAIKUTUKSISTA Pohjanlahdelle suunnitellaan laajamittaista merituulivoimaa, mutta alueen luontoarvoista ja vaikutuksista on niukasti tietoa. Lisätutkimus vahvistaisi tietopohjaa, tukisi päätöksentekoa ja auttaisi vähentämään merituulivoimaan kohdistuvia epävarmuuksia
Heillä on Fiskeskolan niminen hanke. Älkää unohtako Koululuokkien kalabongauskisaa, joka pidetään 11. Vuoden 2026 määrärahojen hakuaika on 15. 2026. AVUSTUKSET KALATALOUDEN ALUEELLISEEN EDISTÄMISEEN Elinvoimakeskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. 2026. 5. Joten laittakaa tapahtumaja rahoitusrumba käyntiin! Avustukset kalatalouden edistämiseen ovat haettavana Elinvoimakeskuksista 15. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 13. 2. Muistakaa yhteistyömahdollisuus lasten kanssa tekemisen ammattilaisten Suomen 4H-liiton kanssa. Yhteistyö tarjoaa hyvän mahdollisuuden uudenlaisen tapahtuman järjestämiseksi. Uuden viraston nettisivut löytyvät osoitteesta: www.lvv.fi ja osakaskuntien sääntöjen vahvistamiseen liittyvä ohjeistus sekä lomakkeet (varsinainen hakemuslomake sekä yhteystietojen ilmoituslomake) linkistä: https://lvv.fi/yhteisot-ja-yhdistykset/osakaskunnan-saantojen-vahvistaminen Uuden maksuasetuksen mukainen hinta osakaskunnan sääntöjen vahvistamiselle vuonna 2026 on 153 euroa/päätös. Palkinnoksi on hienoja kalastusvälineitä useammalle koululuokalle ympäri Suomen.. 2. 2026 (syksyn varapäivä 26. Kaupallisten kalastajien siikasaalis on kasvanut tasaisesti, ja myös taimenja nieriäsaaliit ovat viime vuosina parantuneet. 1. OSAKASKUNNAN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN Osakaskuntien sääntöjen vahvistamistehtävä on 1.1.2026 siirtynyt valtakunnalliseen Lupaja valvontavirastoon. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 9 LYHYET Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kaupallinen verkkokalastus on lisääntynyt Inarijärvessä merkittävästi. – 16. – 16. 8. Ps. – 15. Kalastuksessa on siirrytty rysistä verkkopyyntiin. Tapahtuman koolla ei ole merkitystä, tärkeintä on että lapset pääsevät kalaan. 2026. 1. Tapahtumia voivat järjestää niin kalatalousalueet kuin osakaskunnatkin. Erityisinä painopistealueina vuoden 2026 haussa ovat: 1) Käyttöja hoitosuunnitelmien mukaiset toimenpiteet ja kalatalousalueiden toiminnan kehittäminen, 2) kalakantojen ja kalastuksen seurantaja säätelytoimet sekä vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen, 3) kalastusharrastuksen ja kalankäsittelyn edistäminen, 4) kalastuksen valvonnan ja raportoinnin kehittäminen sekä 5) uusien yhtenäislupa-alueiden perustaminen. 5. 2026). VALTAKUNNALLINEN KALASTUSPÄIVÄ 13.5. Vapaa-ajankalastajien verkkokalastuksen määrä on sen sijaan puolittunut. Ruotsinkieliselle toimialueelle on myös tarjolla yhteistyömahdollisuus Finlands svenska 4H:n kanssa
TEKSTI JA KUVAT SAARA WILHELMS Kunnostushanke kohensi Simpelejärveä. 10 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 Etelä-Karjalassa sijaitsevaa Simpelejärveä kunnostettiin monipuolisesti vuosina 2022 – 2025. Järven vedenlaadun heikentyminen saatiin pysähtymään ja kalakannassa tapahtui muutos parempaan. Kuntalaisilta ja vapaa-ajan asukkailta tuli kiitosta veden kirkastumisesta
Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 11 Simpelejärven kunnostushankkeen rakennuttama Kuljakon Kostit’ Opotta -kosteikko Kesusmaan Haavikonryhmässä. Kuva on rakentamisvuoden heinäkuulta ja siinä näkyy kosteikon yläpuolista valuma-aluetta ja maanomistajan metsän reunaan rakentama näkötorni ja laavu.
Parikkalan keskustaajama on saanut uuden membraanitekniikalla toimivan jätevedenpuhdistamon, jonka vaikutus näkyy keskisellä Simpelejärvellä Särkisalmen länsipuolisilla vesillä. Simpelejärvi tunnetaan siioistaan. 12 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 E telä-karjalaista Simpelejärveä kunnostettiin nelivuotisessa kunnostushankkeessa vuosina 2022 – 2025. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta palauttamalla vesiympäristöjä salaojitetuille peltoalueille. Niittopaikkojen ja niittojätteiden keruupaikkojen suunnittelussa toimi Simpelejärven hyvin tunteva Taisto Huotari Joukion osakaskunnasta. Kuljakon Kostit’ Opotta Hankkeen rahoitus oli 540 000 euroa.. Simpelejärveen on laskettu vuosikymmenten aikana teollisuusja yhdyskuntajätevesiä. Saalismäärien jyrkkä lasku viimeisenä keväänä osoitti hankkeen aikana päästyn merkittävään särkikalojen vähenemiseen. Simpelejärven pintaa on laskettu useaan otteeseen, joissa vedestä on vapautunut umpeen kasvamiselle altista rantaa. Lahnan osuus saalismäärässä romahti ja ahvenen kasvoi. Parikkala on maaja karjatalousvaltaista aluetta, jossa pellot ovat aktiivisessa viljelyssä. Vesiensuojelukosteikot rakennetaan usein alavalle tasamaalle lähelle rantaa. Niitot kohdistuivat laajempien vesialueiden veden vaihtumista edistäviin paikkoihin. Pitempään kestävä tulos saadaan niittämällä sama ranta useana vuonna. Niittojäte kompostoitiin ja levitettiin maanparannusaineeksi pelloille. Niitot teki LymiTek Oy. Tärkeää on, että päästiin vaiheeseen, jossa saaliit pienenivät ja lajisto muuttui lahnaja särkivaltaisesta ahvenvaltaisemmaksi. Keväinen rysäpyynti oli tuottoisinta, syysnuottaus alttiimpaa säille. Kaikesta tästä on järveen kohdistunut ravinne-, kiintoaine, humusja kemikaalikuormaa. Siikakanta on valitettavasti taantunut ja nykyään järvestä nousee kalastajan pyyteisiin todennäköisemmin kuhaa. Maatalouden käytänteitä – esimerkiksi lannanlevityssäädöksiä ja lannoitemäärien seurantaa – on kehitetty viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Simpelejärvi kuluu harvalukuisiin kirkasvetisiin järviimme, lisäksi se poikkeaa valtaosasta järviämme syvyydeltään. Isokokoinen ahven on pieniä kaloja syövä petokala, joka vähentää särkipopulaatioita kalastamatta. Järven huonontunut tila on tunnistettu ja järveä on pyritty kohentamaan vuosituhannen vaihteen jälkeen useammassa kunnostushankkeessa. Simpelejärven kunnostushankkeessa rakennettiin seitsemän vesiensuojelurakennetta, joista kaksi on suurempia kosteikkoja. Niittoja suoritettiin 26 paikassa ympäri Simpelejärveä. Valtavirrasta poikkeavia kosteikkoja Järveen laskeviin ojiin toteutetut vesiensuojelurakenteet estävät aineiden pääsyä järveen. Vesikasvien niitot avasivat rantoja Hankkeeseen oli varattu mittava niittobudjetti kattamaan niittämisen kolmena vuonna peräkkäin samoilla paikoilla. Talvella 2025 kokeiltiin myös talvikalastusta. Järveen on vuosien mittaan valunut kaikenlaista Simpelejärven alueelle ovat tyypillisiä alavat rantapellot ja vesijättörannat, joita järven laskut tuottivat ympäri järveä. Tällaisia rakenteita ovat kosteikot, laskeutusaltaat ja ojauomien eroosiosuojaus. Lisäksi ahvenen keskikoko kasvoi. Ruovikoituminen on osa normaalia rannan sukkessiokehitystä. Jatkoajan myötä kalastusta voitiin harjoittaa neljänä perättäisenä keväänä. Simpelejärvi on laaja ja rantaviivaa sekä ruovikoita paljon. Hoitokalastukselle hankkeen jatkoaika oli erinomainen asia. Hoitokalastus muutti kalalajiston rakennetta Hankkeessa kalastettiin yhteensä 150 000 kiloa särkikalaa. Yksityisten rantoja ei niitetty, mutta hankkeen niitot innostivat myös yksityisten rantojen omistajia niitättämään rantojaan. Järveen laskevaan ojastoon on yhdistetty entisiä suoalueita, joista ei luontaisesti ollut suoraa laskuyhteyttä Simpelejärveen. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 540 000 euroa. Alueella on ojitettu avosoita ja suometsiä 1960-luvulta lähtien ja ojituksia on syvennetty vielä vuosituhannen alussa. Simpelejärven kunnostushanke 2022 – 2024 käynnistyi toukokuussa 2022 ja päättyi lokakuun lopussa 2025. Simpelejärven selät ovat 20 – 30 metriä syviä, siinä missä Suomen järvien keskisyvyys on vain seitsemän metriä
Kestävämmän tuloksen saamiseksi niittoja tehtiin samoilla paikoilla kolmena vuonna peräkkäin.. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 13 Vesikasvien niittoa Simpelejärven Joukionsalmessa kesällä 2023
14 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 poikkesi tästä. Lakkiisuon kosteikko poikkeaa myös valtavirrasta, sillä se on rakennettu metsäalueelle kauaksi Simpelejärvestä ojitetulle, metsitetylle entiselle avosuoalueelle Mustienpohjanjoen yläjuoksulle. Hanke panosti suojelurakenteiden jälkihoitoon hankkimalla imupumpun. Kolmen SimpeVennonsuon ojan alaosan tulvatasangon pinnoitus seulanpääkiveyksellä. Vedenlaatua huonontavien aineiden veteen pääsyn estäminen on tehokkain puhdistuskeino. Alue ei ollut yhteydessä Mustienpohjanjokeen ennen 1960-luvulla tehtyä ojitusta, mutta sieltä on ojittamisen jälkeen kulkeutunut Mustienpohjanjoen kautta humuspitoista ruskeaa vettä Simpelejärveen. Hankkeen alkaessa vuonna 2022 vedenlaatu oli menossa huonompaan suuntaan. Hankevuosina suunta on kääntynyt ja vedenlaatu on kaikilla alueilla joko kohentunut tai pysynyt entisellä tasolla. Oravanniemen toisella puolella Kaltoniemessä tehtiin isot ojankäännöt, joilla estettiin ojavesien laskeminen suoraan Simpelejärveen. Eroosiosuojausta, laskeutusaltaita ja ojankääntöjä Hankkeessa tehtiin vesijättömaille sopivien rakenteiden kehitystyötä. Se toteutettiin rinteeseen rakentamalla kosteikkoaltaat kahteen eri korkeuteen. Tummentumaan päässyttä järveä on vaikea puhdistaa, joten tässä pätee sama kuin ravinteiden kohdalla. Tutkimustulokset kertovat vedenlaadun parantumisesta hankkeen aikana. Tummuminen on tunnistettu järviä uhkaavaksi tekijäksi. Kokeiltiin kokonaisen pienen tulvakennään eroosiosuojausta seulanpääkiveyksellä järven keväisen tulvakorkeuden alueella, vesijättömaalla kulkevan ojan ympärille. Oravanniemen Kurhonnurmella rakennettiin pelto-ojaan erikokoisten laskeutusaltaiden ketju. Altaat on padottu seulanpääkivipadoilla, joiden läpi vesi suodattuu ja hapettuu solisten viehättävästi. Kosteikon vedenpinta on lähes 30 metriä ylempänä Simpelejärven vedenpintaa. Kosteikossa on myös modernit pienpuupuhdistamot tehostamassa veden virtauksen hidastamista ja ravinteiden poistoa vedestä. Kaltoniemen Kappalaisenpellon ojankääntö, jossa valtaojien pääsy järveen tukittiin ja ojavesi käännettiin laskeutumaan pellonreunaan levennettyyn pitkään kokoomaojaan.. Tätä pumppua saavat maitaan rakenteille antaneet lainata korvauksetta. Vedenlaadun huonontuminen pysähtyi Simpelejärven vedenlaatua tutkitaan vuosittain otettavin järvivesinäyttein. Otollisen paikan ojankäännöille alueesta teki peltojen ja rannan välissä oleva lähes 100 metriä leveä imeytyskentäksi sopiva rantapuskien alue
Osakaskunnat ovat tässä tärkeitä tehdessään havaintoja saalislajiston koostumuksesta. Myös kalaston muutoksia on havaittu: ahventa jää pyyteisiin enemmän ja se on aiempaa isompaa. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 15 lejärven selän vedenlaatu on parantunut. Kunnostushankkeen anti Kansalaisilta saatu myönteinen palaute palvelee tulevia vesiensuojeluhankkeita. Näiltä seliltä veden epäpuhtaudet kulkeutuvat veden laskusuunnassa järveä alaspäin uhaten Simpelejärven helmenä pidetyn Kurhonselän vedenlaatua tulevaisuudessa, ellei yläpuolisten selkävesien tilaa saada parannettua. Simpelejärveä kalastetaan kuntoon. Kaksi näistä ovat keskisen Simpelejärven heikkolaatuisemman vedenlaadun alueita, Sokkiiselkä ja Lemmikonselkä, jotka eniten tarvitsevat vedenlaadun kohentumista. Hoitokalastus on näyttänyt arvoansa kalavesien puhdistamisessa ja sille toivotaan jatkoa Simpelejärvellä. Kuhan pyyntipaikat ovat vaihtuneet – kuha on siirtynyt kirkastuneilta pyyntivesiltä sameampiin järven osiin. Tärkeää on ollut saada valuma-aluetyö alkuun Simpelejärven ympärillä. Suomen Kalastuslehti 5/2024: 10 – 15. Altaan reunojen kasvittuminen alkoi nopeasti tällä kohteella. On saatu kokemus, että toimilla saadaan tuloksia. Kunnalle järven kunto on mainekysymys ja matkailuvaltti. Toteutus Jarmo Peuhkuri, Myllyvaaran rahtikoneet Oy.. Aiheesta lisää: Wilhelms, S. Kirkkaammat vedet houkuttelevat niin kalastusmatkailijaa, vuokramökkiläistä kuin rantamökin ostoa tai paikkakunnalle muuttoa harkitsevaa. Puhtaampi järvi koetaan huolenpidon arvoiseksi. Parikkalan kunta. Ilman hanketoimia, joita on tämän hankkeen lisäksi toteutettu myös aiemmin yläpuolisissa Simpelejärveen laskevissa vesistöissä, saattaisi olla niin, että Simpelejärven veden tila olisi jatkanut edelleen huonontumistaan. Kurhonnurmen isoin allas juuri valmistuneena. Hoitokalastus antaa järvelle tarpeellista apua nopeasti ja aikaa rakentaa ojiin ravinteiden järveen pääsyä estäviä rakenteita. Gustafsson, T. Loppuraportti Simpelejärven kunnostushanke 2022 – 2024, jatkoaika 2025. Kuntalaisilta ja vapaa-ajan asukkailta on tullut runsaasti kiitosta veden kirkastumisesta. 2025. 2024
Vapapyydyksien käytössä muutokset ovat olleet maltillisempia. Suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta noin 70 prosenttia oli vapaaajankalastajien pyytämää. Verkkokalastajien määrä vähenee edelleen Seisovien pyydysten käytön väheneminen ja vapakalastuksen suhteellinen runsastuminen on kenties keskeisin vapaa-ajankalastuksen muutostrendi 2000-luvulla. Vaikka vapakalastajien pyyntimenetelmien kehityksellä, kuten useammalla vavalla uistelulla, jigikalastuksella, sekä kaikuluotaimilla on voinut olla oma osansa kuhasaaliin kasvussa, lienee kuhakantojen runsastuminen merkittävin taustatekijä. Merialueella kalasti vain noin 16 prosenttia vapaa-ajankalastajista. Kuhasaaliiden kasvu juontuu ennen kaikkea heittovavalla (virvelillä) ja vetouistelemalla sisävesiltä saadun kuhasaaliin kasvusta. Lajeja, joiden saaliista merkittävä osa saadaan merialueelta ovat siika (37 % saaliista merialueelta), lohi (35 % saaliista merialueelta) ja ahven (27 % saaliista merialueelta). Vapaa-ajankalastus painottuu sisävesille Vapaa-ajankalastus on koko tilastointihistorian ajan painottunut sisävesille, myös vuoden 2024 ylösotetusta 25 miljoonan kilon saaliista yli neljä viidesosaa saatiin sisävesiltä. Vapaa-ajankalastajien kuhasaaliit ovat yli kolminkertaistuneet 2000-luvulla. 16 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 V uonna 2024 vapaa-ajankalastajia oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) vapaa-ajankalastustilaston mukaan 1,62 miljoonaa – siis lähes joka kolmas suomalainen kalasti. Kuhasta on tullut yksi tärkeimmistä saalislajeista Ahven, hauki ja kuha ovat selkeästi vapaa-ajankalastuksen merkittävimmät saalislajit. Ahvenen ja hauen osuudet saaliista ovat olleet vuosikymmeniä varsin tasaiset, mutta kuha on kavunnut saalismäärissä mitattuna tärkeimpien lajien kolmannelle sijalle vasta vuonna 2014. Vuosituhannen alussa verkkokalastajia oli Suomessa noin puoli miljoonaa, mutta vuonna 2024 verkkokalastajia oli enää alle 230 000, joka vastaa noin 14 prosenttia vapaa-ajankalastajista. Vaikka vapaa-ajankalastajien määrä laskikin vuodesta 2022, jäi kalastajien määrä silti vuoden 2022 edeltävää tasoa korkeammalle. Vuonna 2024 ahvensaalista saatiin 8,0 miljoonaa kiloa, haukea 6,2 miljoonaa kiloa ja kuhaa 4,3 miljoonaa kiloa. Lähes joka kolmas suomalainen kalastaa TEKSTI JA KUVA MIIKKA HUSA, LUONNONVARAKESKUS. Onkiminen on vähentynyt, ja samalla heittovavalla kalastavien osuus on hiukan lisääntynyt. Vaikka onki oli yhä vuonna 2024 käytetyin pyydys kalastajien määrässä mitattuna, oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) vapaa-ajankalastustilaston mukaan 1,62 miljoonaa suomalaista harrasti vapaaajankalastusta vuonna 2024. Kalastuspäiviä vapaa-ajankalastajille kertyi noin 19,1 miljoonaa, keskimäärin siis noin 12 päivää kalastajaa kohden. Vapaa-ajankalastus painottuu sisävesille, ja saaliskärjessä ovat ahven, hauki ja 2000-luvulla merkitystään kasvattanut kuha. Myös verkkokalastuksen saaliissa kuhan osuus on kasvanut (5 % verkkokalastuksen saaliista kuhaa vuonna 2000, 20 % vuonna 2024), mutta verkkokalastuksen määrä on samalla vähentynyt
Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 17 Valtaosa vapaa-ajankalastajien madesaaliista saadaan seisovilla pyydyksillä. M IIK KA H U SA , LU O N N O N VA RA KE SK U S. Tämä made nappasi kuitenkin mademorriin
Vapaa-ajan saalis on osin kaupallista suurempi Valtaosa Suomen kalansaaliista on kaupallisesti pyydettyä silakkaa ja kilohailia, 64 prosenttia 102 miljoonan kilon saaliista vuonna 2024. Väestörekisteriotannan vahvuutena on kattavuus ja edustavuus. Vuonna 2024 vapaa-ajankalastajat vapauttivat lähes kymmenen miljoonaa kiloa kalaa, siis reilun neljänneksen koko 35 miljoonan kilon pyydyksiin tarttuneesta kalamäärästä. Ruotsin vapaa-ajankalastustilaston mukaan ruotsalaiset vapaa-ajankalastajat vapauttavat enemmän kalaa, kuin ottavat saaliiksi, haukia jopa moninkertaisesti. Perhokalastajia on vapaa-ajankalastajista vain noin viisi prosenttia, joka kuitenkin vastaa lähes 90 000 henkilöä. Sisävesillä vapaa-ajankalastuksen osuus on suurempi, noin 80 prosenttia. Saalisosuudet ovat pysyneet vuosikymmeniä varsin vakaina. Luken tilastot mahdollistavat saalissuhteiden vertailun 1980-luvulta lähtien. 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Sa al iis 10 00 kg Vapaa-ajankalastuksen kuhasaalis Verkko Heittovapa Vetouistin Muut pyydykset. Vapaa-ajankalastuksen saalis on merkittävä Vapaa-ajankalastuksen saalis on merkittävä kotimaisen luonnonkalan kulutuksen näkökulmasta. Naapurimaahamme Ruotsiin verrattuna kalojen vapauttaminen on kuitenkin varsin vähäistä. Noin neljännes kaloista vapautetaan Elävänä vapautetun saaliin määrä on tilastoitu vuodesta 2012 alkaen. Otanta kattaa muutVapaa-ajankalastuksen kuhasaalis vuosina 2000 – 2024. Erityisesti lohikaloista suuri osa vapautetaan, joka on toki luonnollinen seuraus alamitoista ja rasvaevällisten kalojen rauhoituksesta. Ohjelman tavoite on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2035 mennessä. 18 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 heittovapa jo suositumpi kaikissa muissa ikäryhmissä, paitsi alle 18-vuotiaissa. Pilkkimässä on 2000-luvulla käynyt melko tasaisesti noin kolmasosa ja vetouistelemassa 20 – 30 prosenttia vapaa-ajankalastajista. Silakan ja kilohailin lisäksi kaupalliset kalastajat pyytivät vapaa-ajankalastajia enemmän vain muikkua, turskaa, kuoretta, sekä luokkaan ”muu laji” (esimerkiksi kolmipiikki) kuuluvia kalalajeja. Vuonna 2024 suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta noin 70 prosenttia oli vapaa-ajankalastajien pyytämää. Vapaa-ajankalastajia on Ruotsissa noin 400 000 vähemmän kuin Suomessa, siis 1,2 miljoonaa. Myös saalista saadaan vähemmän. Ruokakalojen suhteen osin omavaraiset vapaa-ajankalastajat eivät siis liene otollisin kohderyhmä elinkeinokalatalouteen nojaavan kotimaisen kalan edistämisohjelman kannalta. Useimpien muiden kalalajien osalta vapaa-ajankalastuksen saalis on huomattavasti kaupallisen kalastuksen saalista suurempi. Vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti on merialueella kiellettyä, ja sisävesillä hyvin rajattua, joten on perusteltua olettaa, että valtaosa kotimaisesta luonnonkalasta kulutetaan vapaa-ajankalastajien kotitalouksissa. Yleisimmistä saalislajeista vapautetaan eniten haukea, vuonna 2024 noin 40 % kaikista pyydyksiin tarttuneista hauista vapautettiin. Tilastossa on vahvuuksia ja heikkouksia Luken vapaa-ajankalastustilasto perustuu väestörekisteripohjaiseen 11 000 asuntokunnalle lähetettyyn otantatutkimukseen. Kun silakka ja kilohaili jätetään tarkastelun ulkopuolelle, muodostaa vapaa-ajankalastus merialueella noin 40 prosenttia Suomen kalansaaliista
Omakalaan ilmoitetut saalismäärät ovat odotetusti kertaluokkaa pienempiä kuin otantatutkimukseen perustuvat saalisarviot. Valtava hyödynnettävä aineisto Kalastuksen säätelyn ja tutkimuksen hyödynnettäväksi on siis kertynyt valtava aineisto, jolla on potentiaalia kertoa vapaa-ajankalastuksesta aivan uudella tarkkuudella. Sellaisenaankin saalisilmoitusaineisto voi kuitenkin tarjota vastauksia kysymyksiin, joihin kalastuskyselyillä kerätyillä tiedoilla ei ole pystytty luotettavasti, tai ollenkaan vastaamaan. Omakala on vahvoilla esimerkiksi, jos halutaan arvioida vaikkapa eväleikattujen lohien tai taimenten osuutta saaliissa tietyllä alueella, tai merialueen taimensaaliin pituusjakaumaa. Suomen Kalastuslehti 1/2026 • 19 Vapaa-ajankalastuksen osuus Suomen kalansaaliista merialueella ja sisävesillä vuosina 1980 – 2024, poislukien silakka ja kilohaili. Painokertoimilla laajennetut saalisarviot ovatkin näiden lajien osalta niin epävarmoja, ettei luotettavia päätelmiä esimerkiksi saalismäärien muutoksista vuosien välillä voi tehdä. Esimerkiksi saatuja taimenia oli Omakalaan ilmoitettu vuodelta 2025 marraskuun loppuun mennessä noin 21 000 kiloa, lohia 6 800 ja ankeriaita 300 kiloa. % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 20 24 Vapaa-ajankalastuksen osuus Suomen kalansaaliista 1980-2024, poislukien silakka ja kilohaili Meri Sisävesi kin kuin kalastonhoitomaksun maksaneet ja asuntokunnittaisen otantayksikön kautta myös kalastavien lasten määrä pystytään arvioimaan. Tilastoarvioiden luotettavuuteen vaikuttaa havaintojen määrä, sekä saalismäärien vaihtelu otoksessa. Taimensaalista oli vastanneista saanut noin 160 (Omakalaan saalista ilmoittaneita 2 154), lohitai järvilohisaalista noin 20 (Omakalaan saalista ilmoittaneita 826), ja ankeriassaalista vain muutama (Omakalaan saalista ilmoittaneita 82). Vapaa-ajankalastuskyselyn 11 000 asuntokunnan otoksesta noin 28 prosenttia (3 070 asuntokuntaa) vastasi vuotta 2024 koskevaan kyselyyn, joista vain harva oli saanut saaliiksi ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia kalalajeja. Tietopohja vapaa-ajankalastuksen säätelyn tarpeisiin ja kalakantojen tilan seurantaan on siis Omakalan ja saalisilmoitusvelvollisuuden myötä vahvistunut, vaikka ilmoitusvelvollisuuden noudattamisessa vapaa-ajankalastajilla onkin vielä parantamisen varaa.. Heikkoutena on kuitenkin tarkkuus, sillä kyselyn vastausmäärä ei riitä luotettavasti arvioimaan alueellisia tietoja, tai tiettyjen kalalajien saalismääriä edes koko maan tasolla. Omakalaan kertyneen aineiston tehokas hyödyntäminen asettaa kuitenkin tutkijoille haasteen, sillä yleistyksien tekeminen (kuten tietyn kalalajin koko saalismäärän arviointi) itsevalikoituneesta, toistaiseksi tuntemattomilla tavoilla vinoutuneesta aineistosta vaatii innovatiivista menetelmien kehitystä ja soveltamista. Sen sijaan esimerkiksi taimen-, lohitai järvilohisaalista ilmoittaa vastaajista vain harva. Uutta tietoa Omakalasta ja saalisilmoituksista Vuoden 2025 alusta voimaantulleen vapaa-ajankalastajien saalisilmoitusvelvollisuuden kautta on pyritty keräämään tarkempaa tietoa taimenen, lohen, järvilohen, harjuksen (sisävedet leveyspiirin 65 eteläpuolella sekä merialue), ankeriaan, saimaannieriän ja kyttyrälohen saaliista. Luotettavimpia ovat hauen ja ahvenen saalisarviot, joiden virhemarginaalit vuonna 2024 ovat ± 14 ja ±16 prosenttia. Vertailu kääntyy kuitenkin päälaelleen, kun tarkastellaan otantatutkimuksen vastaajamääriä ja Omakalaan saalista ilmoittaneiden lukumäärää
Omistajakorvaukset ovat tärkeä osa kalavesien hoitoa, mutta myös vuokra kalavesien vapaasta käytöstä. Virtakutuisilla sisävesilajeilla, kuten. Omistajakorvaukset eivät ole poliittista peliä – ne pelastavat kalatalouden SVK:n kritiikki 25. 11. SVK unohtaa, kuka tekee työn SVK:n huoli hankerahoituksesta osuu omaan nilkkaan. 20 • Suomen Kalastuslehti 1/2026 S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kritisoi marraskuussa 2025 omistajakorvausten mahdollista korotusta kovin sanoin. Vesialueiden omistus jakautuu lavealle joukolle kansalaisia ja omistajakorvausten hyöty kanavoituu kaikille kalastajille taustasta riippumatta – ei millekään kapealle eturyhmälle. Osakaskunnat ja kalatalousalueet rahoittavat ja toteuttavat käytännön hoitotoimia: kunnostuksia, valvontaa, lupajärjestelmiä, istutuksia ja seurantoja. Omistajakorvaus tasapainottaa tätä menetystä ja mahdollistaa sen, etOmistajakorvaukset eivät ole poliittista peliä Kalastonhoitomaksuista vesialueen omistajille maksettavien omistajakorvausten mahdollinen korotus on noussut jälleen puheenaiheeksi. Ilman omistajakorvauksia vesienhoito pysähtyy Yleinen viehekalastusoikeus avaa vesialueet laajalle joukolle harrastajia, mikä on erinomainen asia kalastukselle. TEKSTI TIMO MERONEN, KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY KUVA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO tä vesienhoito jatkuu. Omistajakorvauksille on kuitenkin olemassa laissa määritellyt perusteet. On helppo toistaa fraasia luontaisesta lisääntymisestä, mutta todelliset lisääntymisedellytykset nyky-Suomessa ovat rajalliset. Istutusten vastustaminen tappaa kalastuksen Istutusten merkitystä ei voi sivuuttaa juhlapuheilla. Vesialueiden omistajat ja osakaskunnat kantavat päävastuun vesienhoidosta, kalakantojen elinvoiman turvaamisesta ja kalastuksen edellytysten ylläpitämisestä. Ilman omistajien resursointia hankkeet eivät synny, eivätkä pysy käynnissä. Samalla se kuitenkin leikkaa osakaskuntien oman luvanmyynnin tuloja. Näihin menee vuosittain valtava määrä talkootunteja, joita ei näy valtion budjettiriveissä, mutta jotka näkyvät vesistöissä ja kalastajien saaliissa. Kun heille palautetaan osa maksukertymästä omistajakorvauksina, kyse ei ole perusteettomasta lisärahasta, vaan vastikkeesta todellisesta työstä, kustannuksista ja menetetyistä kalastuslupatuloista, joita yleiskalastusoikeudet aiheuttavat. On hyvä kysyä, onko SVK se taho, joka systemaattisesti hoitaa, valvoo, kunnostaa ja pyörittää arjen lupaja hoitokoneistoa paikallisesti. Osakaskunnat ja kalatalousalueet ovat ne, jotka käytännössä vastaavat vesienhoidosta ja toteuttavat juuri niitä hankkeita, joista SVK sanoo olevansa huolissaan. Päävastuu vesienhoidosta on omistajilla ja heidän yhteisöillään – niin se on aina ollut. Maaseudun Tulevaisuudessa kalastonhoitomaksuvarojen jaosta on yksipuolinen ja sivuuttaa sen, kuka oikeasti hoitaa kalavedet Suomessa. Ne muodostavat myös selkärangan kaikille kalavesillä tehdyille hoitotoimille ympäri Suomen