Suomen Kalastuslehti 1 • 1 1/2023 Viestintä kuntoon 30
Hinta 13,00 € Tilaa nyt! ahven.net Virkistä muistiasi!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalamuistipelissä on 48 eri kalalajia (96 korttia) Gösta Sundmanin ja von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. Korteissa kalojen nimet suomeksi ja ruotsiksi. 2 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Saisiko olla 250 vai 6?000 hehtaaria. H EI KK I H EL LE , BI RD LI FE SU O M I 16 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O SH U TT ER ST O CK. 16 Valtakirja poliisille 18 Nyt tarvitaan lisää tietoa 22 Levähdysalueita vesilinnuille 26 Kyberturva yhteisöissä ja arkielämässä 28 KHS tutuksi kaikille 30 Nyt viestimään 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 22 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Nyt on aika laittaa kalatalousalueiden viestintä kuntoon. Kuva Elina Pusaa
Kalatalouden edistämisvarojen jakautuminen 2017-2023 TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O € 200 000 € 400 000 € 600 000 € 800 000 € 1 000 000 € 1 200 000 € 1 400 000 € 1 600 000 € 1 800 000 € 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Omistajakorvausten kehitys 2010-2022* € 500 000 € 1 000 000 € 1 500 000 € 2 000 000 € 2 500 000 € 3 000 000 € 3 500 000 € 4 000 000 € 4 500 000 € 5 000 000 € 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Kalatalousalueiden rahoituksen kehitys 2010-2022* SH U TT ER ST O CK 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Omistajakorvauksia 2 600 000 3 580 000 3 327 000 3 050 000 3 170 000 3 735 000 3 000 000 Kalatalousaluetoiminta 1 295 000 1 435 000 1 309 000 1 186 000 1 235 000 1 450 000 1 480 000 Kalatalousneuvonta 1 670 000 1 810 000 1 680 000 1 520 000 1 580 000 1 820 000 2 100 000 Kalatalouden edistäminen 2 310 000 2 450 000 2 270 000 2 055 000 2 135 000 2 500 000 2 675 000 Maksunkantokulut 700 000 700 000 700 000 650 000 680 000 800 000 800 000 Kalatalouden rekisterit 125 000 125 000 100 000 100 000 100 000 120 000 120 000 Kalastusmatkailuohjelma 300 000 600 000 Toimeenpano ja tutkimus 600 000 500 000 1 000 000 Yhteensä 8 700 000 10 100 000 10 286 000 9 161 000 9 400 000 11 725 000 10 775 000 * 2010-2015 vanhan lain mukaiset omistajaja viehekalastuskorvaukset laskettu yhteen * kalastusalueet vuoteen 2019
Palvelu on parhaimmillaan filosofisessa pohdinnassa. IHAN HETI ei osakaskuntien kokouksiin tai kalatalousaluepäiville ole tietokonehahmo tulossa kalatalousneuvontaa antamaan. Pankkien nettisivuilta löytää nykyisin automaattisia chattipalveluja, joihin voi kirjoittaa suoria kysymyksiä mieltä askarruttavista pankkiasioista. Kalatalouden triviatiedossa on vielä parannettavaa. PALVELUA TESTATESSANI vastaukset tulevat todellakin nopeasti ja lähes virheettömällä suomen kielellä. Tämä palvelu yhdistettynä vakuuttavan puheäänen sekä sopivan ihmishahmon luovaan palveluun voisi periaatteessa tuottaa vaikka kaikkitietävän kalatalousneuvojan, joka olisi palveluksessa ilman palkanmaksua 24/7 vuoden ympäri. Suurimmaksi Suomessa saaduksi kalaksi mainitaan 25-kiloinen kuha. Palveluun voi kirjoittaa suorasanaisen kysymyksen aiheesta kuin aiheesta ja vastaus tulee saman tien. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Odotettuani viimeksi turhaan puoli tuntia ihan oikeaa ihmistä puhelinyhteyteen kokeilin tätä chattia ja kas kummaa – asiani selvisi hetkessä. VIIME VUODEN lopulla esiteltiin hakukone Googlen korvaajaksi ennustettu Chat GPT-palvelu, joka artikkelien mukaan hoitaa jatkossa opiskelijoiden esseiden kirjoituksen sekä tekee tietokoneohjelmoijan päivän koodaustyön muutamissa sekunneissa. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Tekoäly kalatalousneuvojana PÄÄKIRJOITUS Ihan heti ei osakaskuntien kokouksiin tai kalatalousaluepäiville ole tietokonehahmo tulossa kalatalousneuvontaa antamaan.” NETTIUUTISIA SEURATESSA huomioni on kiinnittynyt toistuviin mainintoihin tekoälyn nopeasta kehityksestä. Kysymykseen ”Mikä on kalastuksen tarkoitus?” sain vastaukseksi pitkän pohdinnan kalavarojen kestävästä käytöstä, luonnossa liikkumisesta ja ravinnonsaannista. Viime vuoden aikana sain jo useita mainospuheluita, joissa huomasin hetken jälkeen juttelevani sujuvasti nauhoitteen kanssa. Seuraillaan kuitenkin kehitystä, jos tekoälystä jotain käytännön hyötyä kalatalouden edistämiseenkin saisi irti
Muoniossa sijaitsevassa Suomen Kalakirjastossa on Suomen kattavin kala-/ kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. ”Valitettavasti tilastojen valossa näyttää siltä, että syystä taikka toisesta kalastonhoitomaksu jää monilta maksuvelvollisilta suorittamatta. Kirjaston tietokannassa on yli 51 000 kirjaa tai kirjoitusta ja määrä kasvaa uusien päivitysten myötä. Kalastonhoitomaksuja 9,3 miljoonalla eurolla Kalastajat lunastivat viime vuonna 266?700 kalastonhoitomaksua, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Marraskuun alussa käynnistyneessä vesiviljelyn mestari-kisälli -toimintamallin kehittämishankkeella muodostetaan alan verkosto ja kehitetään koulutuskonsepti, jolla voidaan edistää alalle työllistymistä. Euroissa luku on kuitenkin jo yli miljoona euroa vähemmän kuin huippuvuonna 2020 (10,4 M€). KESKUSLIITON JULKAISUSARJAT Kalatalouden Keskusliitto -sarjan ja sitä edeltäneen Suomen Kalastusyhdistys -sarjan julkaisut löytyvät nyt ilmestymisjärjstyksessä Suomen Kalakirjaston tietokannasta. Nyt samaa mallia on tarkoitus viilata vastaamaan vesiviljelyalan tarpeita. Arvioimme, että vain hieman yli puolet heistä maksaa maksun tällä hetkellä”, erikoissuunnittelija Jaakko Haapakoski Metsähallituksesta sanoo. Kalastonhoitomaksujen euromääräinen maksukertymä vanhan lain (2002 – 2015) ja uuden lain (2016 – 2022) aikana. 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 Ke rt ym ä eu ro in a (€ ) Kalastonhoitomaksukertymä vuosina 2002-2022 Vanha laki Uusi laki. Sisä-Suomen Kalaleaderillä on kokemusta uusien ammattikalastajien rekrytoinnista mestari-kisälli -toimintamallia hyödyntäen, tälläkin hetkellä mukana on kolme paria. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET MESTARI-KISÄLLI VESIVILJELYYN Mestari-Kisälli -toimintamallia laajennetaan vesiviljelyn puolelle
Suomi toteuttaa tavoitteita parhaillaan lausuntokierroksella olevan kansallisen biodiversiteettistrategian keinoin. Jatkossa karttapalveluun tallennettujen seurantatietojen pohjalta voidaan arvioida kunnostustoiminnan tuloksia ja jatkotoimenpiteiden tarvetta. Lähes 200 valtiota neuvotteli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta. Keskeistä lakimuutoksessa on siirrettävien käyttöoikeuksien eli kaupallisten kalastajien kiintiöosuuksien muuttuminen toistaiseksi voimassa oleviksi. https://www.proagriaoulu.fi/fi/vesistokunnostajan-karttapalvelu-/. Silakan rysäkalastuksen siirrettävät käyttöoikeudet puolestaan umpeutuvat vuoden 2026 lopussa. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO KALASTUSKIINTIÖJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA LAKIMUUTOS VAHVISTETTU Kalastuskiintiöjärjestelmää koskeva lakimuutos astui voimaan 10.1.2023. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET 2030 YK:n luontokokous saavutti Kanadan Montrealissa joulukuussa sovun luontokadon pysäyttämisestä. Lakimuutoksella silakan troolikalastuksen, kilohailin ja lohen siirrettävät käyttöoikeudet vahvistettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Vuodesta 2027 silakan rysäkalastukselle vahvistetaan yhteiset ja riittävät rysäkalastuskiintiöt kahdelle kiintiöalueelle. KUNNOSTAJAN KARTTAPALVELU Kaikkia Suomen vesistökunnostajia palvelevaan Kunnostajan karttapalveluun on tehty merkittävä uudistus: kartalle pystyy nyt tallentamaan kunnostustoimenpiteiden lisäksi myös seurantatoimenpiteitä
Muista että pyydysten oikea merkintä on turvallisuusasia! Jäillä liikkujien turvallisuutta ei voi liikaa korostaa. 8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Pikkukalat ihmisravinnoksi Ruokateknologia-startup Hailia Nordic Oy on kehittänyt tuotantoprosessin, jolla pienikokoisista alihyödynnetyistä villikaloista voidaan valmistaa elintarvikkeita. Haluamme muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista. Uudenlaiset pikkukalaruoat on kehitetty yhteistyössä suurkeittiöasiakkaiden kanssa, ja ne ovat saaneet erinomaisen vastaanoton koemaisteluissa. Näin merkitset jäältä kalastettaessa pyydyksesi oikein: 1) Yli 40 cm avannot merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. 3) Merkkisalko, jokaiseen avantoon. Hailia Nordic Oy:n perustajat teknologiajohtaja Otto Kaukonen, neuvonantaja Topi Jurvanen ja toimitusjohtaja Michaela Lindström. H AI LI A N O RD IC O Y MERKITSE PYYDYKSESI OIKEIN TALVELLA Talvikalastus on päässyt kunnolla vauhtiin koko maassa. Hailia valmistaa uudenlaisia kuluttajien vaatimukset täyttäviä terveellisiä ruokia villikaloista, jotka ovat perinteisesti päätyneet pääasiassa eläinten rehuksi. AN U VÄ LI TA LO /K AL AT AL O U D EN KE SK U SL II TT O. Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta Merkitse pyydyksesi oikein -esitteestä, joka löytyy Ahvennetistä. Tuotanto alkaa alkuvuodesta uudessa ruokatehtaassa Karkkilassa. 4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. 2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin
Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Kiinteistötoimitusmaksu 2020 2022 2023 200 2 500 € 2 560 € 3 300 € 500 2 800 € 2 920 € 3 760 € 1 000 3 700 € 3 840 € 4 950 € 2 000 6 300 € 6 510 € 8 390 € Kukin seuraava alkava 1 000 3 500 € 3 640 € 4 690 € Muiden yhteisten alueiden (kuten vesialueiden osakaskuntien) kuin yhteismetsien yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksu.. SA N N A KU N IN G AS , LU KE KIITOSKIRJE POLIISIHALLITUKSELTA Kalatalouden Keskusliiton postilaatikkoon saapui vuoden alussa yllättävää ja ilahduttavaa postia. Poliisihallitus esitti vilpittömät kiitoksensa Kalatalouden Keskusliitolle kalastuksenvalvonnasta ja kalastuslainsäädännöstä poliiseille soveltuvan koulutuspaketin tekemisestä. Rohmutokko on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Toimenpide tehtiin marraskuun puolessa välissä rotenonipitoisella biohajoavalla liuoksella, joka on hyvin myrkyllistä kaloille ja vesieläimille, mutta vähemmän myrkyllistä nisäkkäille ja linnuille. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET ROHMUTOKKO YRITETÄÄN HÄVITTÄÄ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö pyrkii hävittämään LS Kalavesien Hoito Oy:n kanssa haitalliseksi vieraslajiksi säädettyä rohmutokkoa varsinaissuomalaisesta lammesta. Edellinen korotus oli tehty vasta vuosi sitten. Poliisihallituksen mukaan koulutuspaketti antaa virkamiehille hyvät perustiedot ja ohjeet suorittaa kalastuksenvalvontaa. Poliisissa koulutuspakettia tulevat hyödyntämään poliisilaitosten erävalvonnan päällystövastaavat, erävalvontaa suorittavat poliisit ja muut aiheesta kiinnostuneet. Toimenpiteen onnistuminen selviää keväällä, kertoo kalastusbiologi Juhani Salmi Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Tavoitteena on koko rohmutokkoesiintymän hävittäminen. MAANMITTAUSLAITOKSEN YHDISTÄMISMAKSUT NOUSIVAT JÄLLEEN Maaja metsätalousministeriöltä joulukuun lopussa tullut asetus kiinteistötoimitusmaksusta piti sisällään reilun korotuksen Maanmittauslaitoksen suorittamien osakaskuntien yhdistämisten hintoihin. Lisäksi kiitokset saivat ylikomisario Juha Rosendahl paketin kehittämisestä sekä maaja metsätalousministeriö paketin rahoituksesta
Etelä-Savon uudet laajat osakaskunnat ovat kalastajien mieleen.. 10 • Suomen Kalastuslehti 1 Saisiko olla 250 vai 6?000 hehtaaria
Suomen Kalastuslehti 1 • 11 Etelä-Savoon on lyhyessä ajassa muodostettu suuri joukko isoja osakaskuntia. Mukana olleet ovat tyytyväisiä. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Samalla on saatu luotua hyvät kalastusmahdollisuudet, kehittyneet lupajärjestelmät ja osakaskuntien sähköiset palvelut
Seuraavassa tuloksia. Muutos on valtava. Etelä-Savoon on kymmenen vuoden aikana syntynyt noin 30 isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200?000 hehtaaria. Ihminen ajattelee asiaa usein omalta kannalta, yksilönä. Hankehenkilöiden toiminta koettiin myös onnistuneeksi ja merkittäväksi hankkeiden onnistumisessa. Isoilla osakaskunnilla on tuloja 1?–?4 euroa per hehtaari, joista kalastuslupatuloja on 20?–?70 % ja loput muita tuloja, kuten omistajakorvauksia ja norppasopimuskorvauksia. Kalastuksen valvontaan kohdennetaan myös aikaisempaa enemmän varoja. Kyselyyn vastanneiden osakaskuntien perusteella hankeavusteiset yhdistämisprojektit ovat tärkeitä, ja ne on onnistuneet hyvin tai erittäin hyvin (ka 4,2, asteikko 0?–?5). Useimmissa tapauksissa kaupallisten kalastajien, kuten myös vapaa-ajankalastajien, lupamyynti oli mietitty valmiiksi jo yhdistämistä suunnitellessa ja uuden toiminnan alkaessa. Eräs kyselyn vastaaja tiivistää hyvin yhdistämisen hyödyt: ”Kulut ovat samat kuin pienessä osakaskunnassa. Vastaavasti suurimmat menot kohdistuvat kalojen istutukseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Nyt on voitu panostaa vesienhoitoon ja kalaston hoitoon. Vesialueen omistajat ja kalastajat tyytyväisiä Etelä-Savossa osakaskuntien yhdistämistä on toteutettu hankeavusteisesti vuodesta 2013 alkaen. Hyvä talous vaikuttaa kaikkeen toimintaan Isojen osakaskuntien toiminta on nykyaikaista ja talous vahvalla pohjalla. 12 • Suomen Kalastuslehti 1 V esialueen omistuksen pirstaleisuus vaikeuttaa kalastuksen järjestämistä ja hoitotoimia ympäri Suomen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen toteutti kesällä 2022 uusille osakaskunnille kyselyn, johon saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta, kattaen noin 120?000 hehtaaria. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, osakaskunta kannustaa kalastamaan”. Etelä-Savossa vesialueen omistajat ja kalatalousalueet ovat suhtautuneet yhdistämisiin erittäin positiivisesti ja osakaskuntien yhdistämisiä on tehty viimeisen 10 vuoden aikana enemmän kuin muissa maakunnissa yhteensä. Yhdistämistoimituksissa pitkään mukaan ollut Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo, että yhdistymistoimitusta aloitettaessa ja sen edetessä on ensisijaisen tärkeää, että viestintä on avointa ja rehellistä, väärää tietoa ei voi antaa. Saimaannorpan suojelemiseksi tehdyt kalastusrajoitukset ja niistä maksettavat korvaukset nostavat näissä talkoissa mukana olevien osakaskuntien tulot jopa neljään euroon hehtaaria kohden. Keskimäärin omistajakorvaukset ja kalastuslupatulot tuottavat osakaskunnille noin kaksi euroa hehtaaria kohden. Isommassa porukassa ajattelu on jo laajempaa, mietitään osakaskunnan joskus jopa maakunnan tasolla”, Hentinen toteaa. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6?000 hehtaaria, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 hehtaaria. Merkittävää vastauksissa oli, ettei se sisältänyt yhtäkään negatiivista vastausta, asteikolla 0?–?5 kaikki vastaukset olivat joko 4 tai 5. ”Osakkaiden yleinen pelko on, muuttuuko oma omistus jollain tavalla. Isoimpien osakaskuntien vuositulot ovat yli 40?000 euroa ja kalastuslupatulotkin noin 20?000 euroa. Kaikkiaan 10 vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa. Kaikki kalastajat hyötyvät isoista osakaskunnista Kaupallisten kalastajien luvista ei tässä kohtaa kysytty, mutta Hentisellä on näppituntumaa tähänkin asiaan. Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli 60 osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6?000 hehtaaria.
Lisäksi nettisivut sekä luvanmyynnin ja istutusten keskittäminen ovat keskeisiä hyötyjä”. Kaikilla uusilla osakaskunnilla on internet-sivut ja lupa-aluekartat saatavilla lupamyynnissä ja nettisivuilta. Toinen vastaaja kertoo, että ”Kalastus on helpompaa isommassa kokonaisuudessa, ei tarvitse rajoja vahtia joka paikassa. Kiinnostuneille on tuotu esille mahdollisuus päästä. Esimerkiksi Keski-Puulan osakaskunnan 19?000 hehtaarin laajuiselle vesialueelle myönnetään lupa kolmelle troolille. Isot osakaskunnat miettivät laajempaa kokonaisuutta, kuten kotimaisen kalan saannin turvaamista. Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kalastuksen edistämisessä (ka 4,4, asteikko 0?–?5). Kalastuksenvalvontaan on saatu lisää varoja Uusilla isoilla osakaskunnilla on enemmän rahaa käytettävissä myös kalastuksenvalvontaan. Pienemmissä osakaskunnissa näitä kumpaakaan ei ole pystytty toteuttamaan, jolloin kalastajan näkökulmasta tietojen saaminen osakaskunnan toiminnasta tai luvista on haastavaa. Kuten kalastuslupien suhteen, usein myös valvonnan järjestelyt on sovittu jo toiminnan aloittamisen yhteydessä. Osakaskunnan osakkaat asuvat erittäin laajalla alueella ja omistajamuutosten vaihdosten jälkeen tietojen etsintä on ollut haastavaa. Isomman osakaskunnan vesialueelle mahdollinen trooli ei tule enää niin sanotusti omaan rantaan ja se on helpompi hyväksyä. Ihmisiltä on kysytty halukkuutta kalastuksen valvontaan. Suomen Kalastuslehti 1 • 13 Uusien entistä laajempien osakaskuntien alueella kaupallinen kalastus onnistuu aiempaa paremmin. Isoilla osakaskunnilla ongelmaa ei ole. Alueelle kalakanta kestäisi neljännenkin, mutta se kalamäärä on varattu alueelle tehtävien lohenpoikasistukkaiden käyttöön
Toisaalta isoilla osakaskunnilla voi olla niin hyvin omaa rahaa, että ne voivat toteuttaa hankkeita itsenäisesti. Lisää aiheesta: https://kalastusetelasavo.fi/ Pohjois-Savon ELY-keskus toteutti kesällä 2022 uusille osakaskunnille kyselyn, johon saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta. Näin eduskuntavaalien alla kannattaa pitää silmällä ja tuoda aktiivisesti esille kalavesien tilaa ja tulevaisuutta koskevia aiheita. Osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksiköiden koko sekä toimijoiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. Hentisen mukaan isot osakaskunnat ovat hakeneet ahkerasti rahaa niin ELY-keskuksen ympäristökuin kalapuolelta. Lisävoimaa suurempiin hankkeisiin Osakaskunnilta kysyttiin samalla ovatko ne hakeneet hankerahoitusta saatavilla olevista läheistä. Ohjelma sisältää kalatalouden kannalta kolme tärkeää tavoitetta: kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen, osakaskuntien toimintaedellytysten parantaminen ja kalastonhoitomaksun maksajapohjan laajentaminen. Esimerkiksi Kyyvedellä oli ennen uuden osakaskunnan toiminnan aloittamista vain yksi kalastuksenvalvoja, nyt heitä on kuusi. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Kalatalouden Keskusliitto on laatinut kalatalousohjelman kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Ero isojen ja pienten osakuntien välillä on kuitenkin selvä. Etelä-Savossa osakaskunnat ovat rakentaneet muun muassa betonisia veneenlaskuramppeja veneilijöiden ja kalastajien käyttöön. Vaalit tulossa, oletko valmis. Pohjois-Haukiveden osakaskunta on jopa hankkinut kolme jäähilekonetta ja sijoittanut ne eri puolelle osakunnan aluetta kaikkien kalastajien iloksi. Kyllä Ei Tyhjiä. Vaihtelu oli aika suurta. Toistaiseksi suuri osa ei vielä ollut hakenut hankerahoitusta. Vastaukset kysymykseen osakaskuntien hakemista hankerahoituksista vaihtelivat osakaskuntien välillä. Sen sijaan pienet eivät ole hakeneet lainkaan. 14 • Suomen Kalastuslehti 1 osallistumaan koulutukseen ja valvojankokeeseen. 53 12 35 35 12 41 71 59 47 65 6 17 6 18 23 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osakaskunta on toiminut kunnostushankkeen luvan hakijana tai hankevastaavana Muita rahoituksia, esim. säätiöiden tai kuntien rahoitusta Harkinnanvaraisia vesistötai kalataloudellisia kunnostusvaroja Kalatalouden edistämisvaroja Paikallista Leader-rahoitusta Prosenttia (%) O Onnkkoo oossaakkaasskkuunnttaa hhaakkeennuutt hhaannkkeerraahhooiittuussttaa?
Yhteisaluelain päivitys ei kuitenkaan ole maaja metsätalousministeriön kiirelistalla ja työn liikkeelle saaminen vaatii poliittista ohjausta. Yläikärajan poisto tai nostaminen vaatii kuitenkin selkeän poliittisen päätöksen.. Kalatalouden rahoituspohja ja samalla kalavesien hoito ja ylläpito perustuvat kalastonhoitomaksukertymään, joka on nyt rapautumassa ikäperusteisen vapautuksen johdosta. Yhteisaluelain vanhentumisen lisäksi osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko sekä tekijöiden ikääntymisestä johtuva toiminnan hiipuminen. Yläikäraja tuli kalastuslainsäädäntöön vuonna 1997 poliittisella lakialoitteella ilman vaikutusten arviointia eikä 65 vuotta ole vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ole enää ollut vanhuuseläkkeen raja. 65 vuotta täyttäneiden ikäperusteinen vapautus kalastonhoitomaksusta on poistettava tai nostettava ikäraja 70 vuoteen Kalastajista noin neljäsosa on täyttänyt 65 vuotta (LUKE, vapaa-ajankalastus 2020) ja heidän osuutensa on ikärakenteemme johdosta edelleen kasvamassa. Noin 5000 kalastajaa enemmän vapautuu maksusta vuositasolla vanhemmasta päästä kuin tulee nuorista 18 vuotta täyttävistä maksun piiriin. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 EDUSKUNTAVAALIT 2023 Kalatalouden Keskusliiton kalatalousohjelma Kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkaminen Yhteisaluelain uudistus, tuki osakaskuntien yhdistämiseen Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Pienillä osakaskunnilla ei useinkaan ole itsellään varallisuutta yhdistämistoimitusten tekoon. Kalavesien omistuksen ja hoidon perusyksiköt, yhteisen vesialueen osakaskunnat kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Alaikärajan (18 v) säilyttämisen tarpeesta on alalla laaja konsensus. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvällä kotimaisen kalan edistämisohjelmalla on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta ohjelma on kesällä 2022 vasta alkuvaiheissaan. Kalatalouden vaihtotase vuonna 2021 oli 276 miljoonaa euroa alijäämäinen. Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä toisi ratkaisuja näihin molempiin ongelmiin. Huomattava osa ohjelman toimenpiteistä on ajateltu toteuttaa hyödyntäen Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahastoa, jonka ohjelmakausi kattaa seuraavan hallituskauden, eli vuodet 2021–2027
Vesialueiden omistajat eivät näitä kalastuksenvalvontaan liittyviä asioita ole aina muistaneet tai osanneet huomioida. Syyttäjällä ei ole valtaa rangaista tekijää ilman asianomistajan suostumusta. Poliisi voi ottaa tutkittavakseen ja/tai sakotettavaksi tällaisen tapauksen vain, jos asianomistaja vaatii rikoksesta epäillylle rangaistusta. Kalatalouden Keskusliitto sai vuonna 2021 vihiä, että pari isoa kaupunkia vesialueen omistajan ominaisuudessa oli kirjoittanut rajavartiolaitokselle ja poliisille valtakirjan, jolla niiden omiin määräyksiin kohdistuneiden rikkomusten osalta viranomaiset saattoivat laillisuusvalvonnan sivutuotteena ilman erillisiä kyselyjä suoranuottisesti käydä tarvittaviin rangaistustoimiin. K alastuslain tietyt rikkeet ja rikoslain tietyt rikokset ovat niin sanottuja asianomistajarikoksia, joiden osalta poliisilla tai syyttäjällä ei ole valtaa rangaista tekijää ilman vesialueen omistajan, eli asianomistajan suostumusta. Tällaisia vesialueen omistajan määräysten rikkomisia voivat olla vaikkapa luvallisen verkkomäärien ylittäminen tai kalastaminen pyydyksellä ilman vesialueenomistajan lupaa. 16 • Suomen Kalastuslehti 1 Valtakirja poliisille Kalatalouden Keskusliit0ssa on laadittu Asianomistajan pysyväissuostumus niminen asiakirja, jolla vesialueen omistaja valtuuttaa poliisin toimimaan. Toimintatapa vaikutti niin hyvältä, että keskusliitossa päätettiin valmistella suostumuksesta malli. ValmisteTEKSTI RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Suostumusmallin tekemiseen saatiin maaja metsätalousministeriöltä hankerahoitusta. Silloin valtuutusmenettelyä ei tarvitsisi keksiä missään uudelleen
Mikä on mallivaltakirjan sisältö. Sovitteluun suostuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että mikäli asia etenee esitutkintaan, kutsutaan asianomistaja ja rikoksentekijä sovittelutapahtumaan. Näissä kohteissa pitäisi menettelytavoista sopia vesialueiden omistajien kanssa, mikäli halutaan hillitä vapamääriä ja saada vakavampia seurauksia luvattomaan pyyntiin tai kalastusoikeuden ylittämiseen. Mikäli asia siirtyy tuomioistuinkäsittelyyn, asianomistaja voi vaatia korvauksena rikoksella aiheutunutta vahingon määrää ja pyytää, että syyttäjä ajaa viran puolesta asianomistajan ilmoittamaa korvausvaatimusta. Muitakin ajateltavissa olevia kohteita on. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO. Toivottavasti osakaskuntien yhdistämisten kautta syntyy jatkossa paljon lisää suuria yhtenäisiä lupa-alueita, joissa tällainen valtuutus voisi tuoda lisäryhtiä kalastuksenvalvontaa. Keväisessä siianpyynnissä harjoitetaan usein luvatonta pyyntiä ylimääräisillä vavoilla. Sovittelu vaatii kummankin osapuolen suostumuksen ja sovittelussa kuullaan kumpaakin osapuolta. Kenelle ja mihin tarkoitukseen. Tuloksena syntyi vahvasti juridinen, vähemmän kutsuvaa nimeä kantava Asianomistajan pysyväissuostumus. Asianomistaja voi valtakirjassa valtuuttaa, että poliisi tekee kalastusrikoksista, kalastusrikkomuksista ja luvattomista pyynneistä rikosilmoituksen. Tällä siis tarkoitetaan valtakirjaa, jolla vesialueen omistaja valtuuttaa poliisin ja/tai syyttäjän toimimaan, kuten suostumukseen on kirjoitettu, ilman tarvetta tiedustella asianomistajan kantaa jokaisessa samankaltaisessa tapauksessa uudestaan. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Kalatalouden Keskusliiton lakimieheen Rasmus Åkerblomiin. Suostumus tehdään johonkin euromäärään asti, sakkomenettelyssähän asianomistaja ei voi vaatia vahingonkorvausta. Vaatimus rangaistuksesta on olennainen osa sisältöä, koska rangaistusta on vaadittava, jotta viranomainen voi aloittaa asiassa toimenpiteet. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 lusta huolehti liiton lakimies. Valtakirjassa voidaan antaa suostumus kirjalliseen menettelyyn, mikä tarkoittaa, että asia voidaan tuomioistuimen niin päättäessä ja tiettyjen edellytysten täyttyessä käsitellä ilman pääkäsittelyä kevyemmässä kirjallisessa menettelyssä eikä varsinaista istuntoa järjestetä. Lisäksi voidaan vaatia, että asianomistaja ei suostu sovitteluun. Viranomainen tietenkin päättää itse, haluaako se osallistua tähän yhteistyöhön. Kalatalouden Keskusliiton tuottama pysyväissuostumusmalli ohjeineen on vapaasti kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä. Valtakirjan käyttö soveltuu parhaiten suurille lupa-aluekokonaisuuksille, kuten kaupunkien yleisessä lupamyynnissä oleville vesialueille. Valtakirja on laadittu osana maaja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista rahoitettua hanketta. Valtuutuksella voidaan antaa suostumus sakkomenettelylle kalastusrikkomusten ja luvatonta pyyntiä koskevien rikosten osalta. Malli on jo toimitettu monen kaupungin kalastusvastaaville, mutta ainakaan vielä valtuutuksia ei tiettävästi ole syntynyt
Kartoitusten lähtökohtana olisi sekä paikallinen että VELMU-projektissa kerätty tieto, mutta luotettavuuden turvaamiseksi alueet pitää varmistaa Nyt tarvitaan lisää tietoa Kalatalousalueiden uudet käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) ovat valmistuneet. Keinoja maanomistajien motivoimiseksi kunnostustöihin voisi myös selvittää. Kirjoittajat esittävät tässä artikkelissa ajatuksia siitä, mitä uutta tai aiempaa laadukkaampaa paikallista tai alueellista tietoa kalatalousalueilla jatkossa tarvittaisiin. Yksi mahdollisuus olisi, että kalatalousalueet ohjaisivat kalastonhoitomaksuista kertyviä varoja tulosperusteisesti sellaisille omistajille, jotka ovat tehneet alueillaan toimiviksi todettuja kunnostustoimia. Tietoa tarvittaisiin mahdollisten lisääntymisaikaisten kalastusrajoitusten suunnitteluun, alueiden suojeluun ympäristöä muuttavilta hankkeilta sekä myös merimetson aiheuttamien kalastovaikutusten vähentämiseen. Lisääntymisalueet avainasemassa rannikolla Rannikkolajien kuten ahvenen, kuhan ja hauen tärkeimmät lisääntymisalueet olisi hyvä tuntea nykyistä paremmin. Nyt kalatalousalueilla tarvitaan lisää tietoa kalakantoihin ja kalastukseen liittyvien toimien suunnitteluun. Tiedon puute on yksi merkittävä tekijä, joka heikentää mahdollisuuksia tehdä hyvin perusteltuja ratkaisuja kalavesien hoidossa. TEKSTI ANTTI LAPPALAINEN JA SANNA KUNINGAS, LUONNONVARAKESKUS KUVAT ANTTI LAPPALAINEN JA TAPIO GUSTAFSSON maastokartoituksilla. Kalatalousalueiden kannattaisi tässä asiassa aktivoitua ja hakea useamman alueen yhteistyönä hankerahoitusta, jolla saataisiin tarvittaessa ostettua kartoitustyö ulkopuoliselta toimijalta. Istutusten tuotto ja kalastuksen säätely Siian eri istukasmuotojen ja kantojen osuuksista saaliissa ja istutusten tuotosta tarvittaisiin tuoretta tietoa. Samalla voisi kartoittaa mahdollisia rannikkokalalajien lisääntymisalueiden kunnostuskohteita kuten kluuveja, joihin kalojen kulkuyhteys on umpeutumassa. 18 • Suomen Kalastuslehti 1 K alatalousalueiden ensimmäiset käyttöja hoitosuunnitelmat (KHS) ovat pääosin valmistuneet. Tässä yhteydessä myös Kalatalouden Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt voisivat ottaa aktiivisen roolin. Mistä ja miten tietoa saataisiin
Kiinnostusta olisi myös madeja kuhaistutusten vaikutusten selvittämiseen, mutta niiden kohdalla ei ole niin selkeää ihmistoiminnasta aiheutuvien haittojen kompensaatiotarvetta kuin vaellussiialla. Tämä on lähempänä luontaista elinkiertoa oleva menettely, joka ei myöskään ole herkkä kohoaville kesälämpötiloille, toisin kuin luonnonravintolammikkokasvatus. Pääkaupunkiseudulla on alkamassa ”kokeilu”, jossa pienimmäksi sallituksi solmuväliksi suomukalan pyynnissä tulee koko alueella 55 millimetriä. Tehtävä sopisi Luonnonvarakeskukselle (Luke), joka voisi toteuttaa sen hankerahoituksella yhteistyössä muutaman kalatalousalueen kanssa kahdella eri merialueella, jolloin tulokset olisivat hyödynnettävissä kaikille kalatalousalueille ja lisäksi myös velvoiteistutusten suunnitteluun. Yksi osaratkaisu ongelmaan voisi löytyä kehittämällä erityisesti vapaa-ajan pyydyskalastajien käyttöön riittävän saalisvarmoja ja helppokäyttöisiä katiska/rysä -tyyppisiä pyydyksiä. Nykyisin alueilla on hyvin vaihtelevia suosituksia ja rajoituksia tai niitä ei ole ollenkaan. Eri siikamuotoihin kohdistuva sekakalastus vaikeuttaa säätelyä erityisesti Merenkurkussa. Istukkaiden merkintään perustuvissa tutkimuksissa tulosten saaminen kestää vuosia. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 Verkkokalastuksen silmäkokosäätelyyn tarvittaisiin lisää luotettavaa tietoa ja yleisesti hyväksyttyjä malleja. Ei ole realistista selvittää tilannetta kaikilla merialueilla erikseen. Kesänvanhojen poikasten ohella siikoja istutetaan yhä enemmän myös vastakuoriutuneina. Yleisenä ongelmana pidetään sitä, että kuhantai siianpyyntiä varten asetetut silmäkokorajoitukset vaikeuttaisivat varsinkin ahvenen verkkokalastusta. Luke seuraa rannikon tärkeimpien kalakantojen tilaa ja pyrkii uusissa hankkeissa tuottaistutusten suunnittelua varten, kuten useissa KHS:ssä todetaankin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sanna Kuningas kartoittamassa hauen lisääntymisalueita.
Ehkä vastaava ratkaisumalli toimisi myös Suomessa, jossa kalastonhoitomaksun maksaneet pyytävät valtaosan saaliista. Esteiden ja edellytysten selvittämisessä ja ratkaisemisessa kalatalousalueilla tulisi olla selkeä rooli yhdessä kalastajajärjestöjen kanssa. Vapaa-ajankalastuksen saaliista tarvittaisiin tietoa selvästi nykyistä enemmän. Järjestelyllä saataisiin nopeasti kohennettua saalistietojen laatua tuntuvasti. Jäi kuitenkin hieman epäselväksi, onko rannikon kalatalousalueilla aitoa kiinnostusta asiaa kohtaan. Virossa on käytössä kohtalaisen hyvin toimiva menettely, jossa kalastuskorttia uusittaessa edellytetään edellisvuoden saaliiden ilmoittamista. Kyse on tärkeästä perustiedosta alueen kalaresurssien käytöstä ja tärkeää taustatietoa muun muassa istutusten tuoton arviointiin. 20 • Suomen Kalastuslehti 1 maan ratkaisuja kalastuksen säätelyyn ja kalastuksen kestävyyden arviointiin. Puhelimeen ladattava OmaKala-sovellus toisi täydennystä kokonaisuuteen. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Lähes jokaisessa KHS:ssä todetaan, että vapaa-ajankalastuksesta ja erityisesti sen saaliista tarvittaisiin selvästi nykyistä parempaa tietoa. Tehtävä kuuluisi luontevasti Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön selvitettäväksi Kaupallisten kalastajien toimintaedellytysten parantaminen nähtiin KHS:issä laajasti tärkeänä tavoitteena, mutta keinoina tässä yhteydessä esille nousevat lähinnä hyljeja merimetsoasiat. Kiinnostus voisi lisääntyä, jos saataisiin laadukasta esimerkkeihin ja analyyseihin perustuvaa tietoa siitä, minkälaista tuottoa erilaisista yhtenäislupa-alueista tai opastoiminnan laajentamisesta eri rannikkoalueilla voisi odottaa. Työ toteutettiin osana Euroopan merija kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa kalatalouden ympäristöohjelmaa, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää kalavarojen kestävää käyttöä. Tietoa tarvitaan myös vapaa-ajankalastuksesta Kalastuslaki edellyttää vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämisen nostamista omaksi kohdakseen KHS:ssa. Niiden lisäksi tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi uusien kalastajien alalle saamisen edellytykset