Suomen Kalastuslehti 1 • 1 1/2020 26 Hyljekarkotin
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan liivi Uusi korkealaatuinen kalastuksenvalvojan huomioliivi heijastinnauhoilla. Kaksi isoa taskua edessä ja kaksi pientä rinnassa. Koot L ja 3 XL. Laadukas ja kestävä kangas on 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä. Sisään taitettava henkilökorttitasku valvojakortille. 2 • Suomen Kalastuslehti 1 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Hinta 49,00 €. Rinnassa ja selässä painatus Kalastuksenvalvoja/Fiskeövervakare
Suomen Kalastuslehti 1 • 3 Sisältö 10 Viestintä osaksi toimintaa 12 Uusi osakaskunta malliksi muille 14 Rikkonaisen vesienomistuksen säröt 16 Maanmittausmaksujen hinnoittelu uudistui 18 Omistajakorvausten uusjako 22 Virtavesiä parantamassa 26 Hyljekarkotin toimii 30 Rannikkokalastus kriisissä 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 36 Henkilöuutisia 39 Seuraavassa numerossa 14 22 LE IF KA AR TO VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Hyljekarkottimien testauksissa on saatu lupaavia tuloksia merialueella. H EI D I M O IS IO. Kuva: Tapio Gustafsson
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2020 Tilaa nyt! ahven.net/pyydysmerkit HINTA 0,20 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
Kävi miten tahansa, niin tänä vuonna ei taida vedenomistajien tilillä juuri korvauksia näkyä. Jos selvitys todetaan tältä osin virheelliseksi, käytetäänkö vielä kerran edellisen kalastuslain aikana tehtyjä jakoperusteita, täydennetäänkö viimevuotista selvitystä vai tehdäänkö kokonaan uusi. Yksi vaikuttava tekijä tuntuu olevan aktiivisuus yhtenäislupien muodostuksessa. Toivottavasti etsikkoaika käytetään edes hyväksi päivittämällä maanmittauslaitoksen omistajarekisterit vastaamaan todellisuutta nykyistä paremmin. Vesa Karttunen. Mitä paremmin alueella on onnistuttu yhtenäislupien muodostamisessa ja markkinoinnissa, sitä pienemmäksi kalastonhoitomaksuun perustuvan viehekalastuksen rasitus arvioidaan ja sitä vähemmän alueelle ohjautuu omistajakorvauksia. Suomen Kalastuslehti 1 • 5 Epäselvyyksiä rahanjaossa PÄÄKIRJOITUS Omistajille välitettävä rahoituksen määrä voi muuttua merkittävästi aiemmasta.” MONESSA OSAKASKUNNASSA odotellaan kevään lähestyessä tietoa siitä, paljonko suuren osan toiminnan rahoituspohjasta muodostavia omistajakorvauksia on tulossa. Tutkijat painottavat selvityksessä itsekin sitä, että nyt raportoitu viehekalastus ei kuvaa kaikkea viehekalastusta Suomessa. Korvausten jakoesityksestä on nyt valituksia vetämässä hallinto-oikeudessa ja seurauksena on ainakin korvausten jakamisen viivästyminen osassa maata. JATKOA VARTEN tarvitaan pikainen selvitys mitä kalastuslain 83§ mukainen viehekalastuksen rasitus pohjimmiltaan tarkoittaa ja vastaako LUKE:n selvitys tätä määritelmää. Ulkopuolelle jäivät alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet sekä yhtenäisluvilla tapahtuva uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla. Omistajille välitettävä rahoituksen määrä voi muuttua merkittävästi aiemmasta. Kalastuslain mukaisesti omistajakorvausten jakaminen perustuu nykyisin vesialueeseen kohdistuvaan viehekalastuksesta aiheutuvaan rasitukseen. LUKE:N SELVITYKSEN perusteella tehty ELY-keskusten esitys vuoden 2019 omistajakorvausten jaosta laittoi monet kalatalousalueet kylmien tosiasioiden eteen. Luonnonvarakeskus selvitti rasitusta kyselytutkimuksella kalastonhoitomaksun maksaneille ja tulokset julkaistiin viime vuoden lopulla ”Viehekalastus kalatalousalueilla”-selvityksessä
Valmistuttuaan laitos palvelee kalasatamana viittä eteläsavolaista ja viittä päijäthämäläistä kalastajaa. Lähde: Luke 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lohien määrä #ka lak eitt opä ivä. Simojoella kevään 2019 vaelluspoikasia on alustavan arvion mukaan noin 20?000 yksilöä. JÄRVIKALAA RAVINTOLOILLE JA KAUPALLE Hirvensalmen Kissakoskelle perustetaan tämän vuoden aikana järvikalan käsittelylaitos. Länsi-Savo 20.12.2019 KANSALLINEN KALAKEITTOPÄIVÄ 11.2. Yksi Suomen herkullisimmista ruokateemapäivistä saa kattilat porisemaan ja veden herahtamaan kielelle. Laitoksesta on tarkoitus tehdä kalastusta ympärivuotisesti palveleva. Osallistuminen on helppoa: syö helmikuun 11. Kansallista kalakeittopäivää vietetään helmikuun toisena tiistaina, tänä vuonna 11. Nautitpa kalakeittosi silloin työpaikalla lounaaksi, kotona arkisissa tunnelmissa tai vaikkapa ravintolassa lasia kilistäen, muista jakaa kalakeittohetkesi somessa tunnisteella #kalakeittopäivä. Kaikuluotausseurannassa havaittiin viime kesänä Tornionjoella 65?520 ja Simojoella 4?039 lohta. 6 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET Tornionja Simojoen nousulohimäärät kasvaneet Nousulohimäärät ovat Tornionjoella Luonnonvarakeskuksen seurantahistorian kolmanneksi ja Simojoella toiseksi suurimmat. PR O KA LA RY Tornionjoen kaikuluotausseurannoissa havaitut nousulohimäärät vuosina 2009 – 2019. päivänä kalakeittoa ja nappaa siitä kuva. Perustettava yritys, Hirvensalmen Kala Oy, on kymmenen kalastajan yhteisyritys. helmikuuta. Vaelluspoikasten koepyynnin perusteella Tornionjoesta lähti keväällä 2019 mereen noin kaksi miljoonaa lohen vaelluspoikasta
Hovioikeus arvioi, että osakaskunnan kokouksessa oli päätetty asiasta, jota ei ollut kokouskutsussa mainittu. Päätös ei ollut syntynyt yhteisaluelain 12 §:n edellyttämällä tavalla. helmikuuta mennessä. Koska valittaja voitti muutoksenhakunsa, osakaskunta on velvollinen korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 3 380 euroa. Suomen Kalastuslehti 1 • 7 LYHYET KOKOUSKUTSUVIRHE TULI KALLIIKSI Osakaskunnan kokouskutsua laadittaessa tulee olla tarkkana ja noudattaa yhteisaluelain muotoseikkavaatimuksia, kuten sitä että kokouksessa voidaan päättää vain niistä asioista, joista kokouskutsussa on mainittu. TA PI O G U ST AF SS O N Ankeriaanpoikasten istuttamisesta kiinnostuneita pyydetään toimittamaan tilauksensa oman alueensa kalatalouskeskukseen tai kalastajaliittoon 17. Turun hovioikeus ratkaisi Pirkanmaan käräjäoikeuden tekemän päätöksen, jonka kumoamista valittaja oli vaatinut. KALASTUSALUEIDEN LEHTITILAUKSET! Olettehan muistaneet vaihtaa kalastusalueiden tekemät Suomen Kalastuslehden tilaukset kalatalousalueiden lehtitilauksiksi.. Tämän vuoksi kokouksen päätöstä oli pidettävä pätemättömänä
Näin ollen vapaa-ajan kalastuksessa eläin on asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin soveltuvalla menetelmällä. TA PI O G U ST AF SS O N. Vesihome iskee haavautuneeseen ihoon ja on nousulohien lopullinen kuolinsyy valtaosassa tapauksia. Itä-Suomen poliisi 10.1.2020 TA PI O G U ST AF SS O N Haavaisten lohien tiamiinitaso ok Ruokaviraston tutkimusten mukaan Tornionjoella lohien tiamiinitasot (B1-vitamiini) eivät terveiden ja haavaisten kalojen kudoksissa eronneet merkittävästi toisistaan kesällä 2019. 8 • Suomen Kalastuslehti 1 LYHYET SAALISKALAT ON LOPETTAVA HETI Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen valvontaeläinlääkärit haluavat muistuttaa eläinsuojelulain noudattamisesta vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä. Lohilla todetaan usein myös vatsapuolen ihon vertymiä ja tulehdusta, joiden aiheuttajaa ei tutkimuksista huolimatta ole löydetty. Vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä kaloille aiheutettua kipua ja kärsimystä ei voida pitää eläinsuojelulain näkökulmasta samalla tavoin tarpeellisena kuin kaupallisen kalastuksen yhteydessä. Ruokaviraston tutkimissa nousulohissa tiamiinipitoisuudet olivat tasolla, jonka ei tiedetä aiheuttavan lohikalojen tasapainohäiriöitä. Eläinsuojelulain kanta asiaan on yksiselitteinen: saaliskalat pitää lopettaa välittömästi. Eläinsuojelulain noudattamista valvovat muiden muassa valvontaeläinlääkärit, poliisi ja aluehallintovirastot. Suuri osa nousulohien haavaumista on mekaanisia, esimerkiksi kalastuksen aiheuttamia
Pelkän suomukalan eli kuhan, ahvenen ja siian pyynti ei ole vaihtoehto. Turskan kalastus on pitänyt meidät pystyssä, kertoo Nicklas Holmström, yksi toimintansa lopettavista kalastajista. Myönnettävät määrärahat ovat kertyneet kalastonhoitomaksuista. Erityisinä painopistealueina vuoden 2020 haussa ovat kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelu (muun muassa kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmat), kalastusharrastuksen edistäminen ja kalastuksen valvonta. 1. Ålands radio och tv 2.1.2020 M AL IN LÖ N N RO TH. 12. 1. Suomen Kalastuslehti 1 • 9 LYHYET Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan lohen hinta oli vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä 6,13 euroa kilolta ja kolmannella vuosineljänneksellä 5,86 euroa kilolta. 2. 2021. AVUSTUKSET KALATALOUDEN ALUEELLISEEN EDISTÄMISEEN HAETTAVANA ELY-keskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Samoin rehuksi käytettävän kilohailin hinta oli 0,18 euroa kilolta. Vuoden 2020 määrärahojen hakuaika on 7. 2020. Kalastusrajoitukset ovat voimassa 1. 2020 – 31. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitysja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Tarkemmat hakuohjeet ja hakuaineisto ovat saatavissa ELY-keskuksen verkkosivuilta. Elintarvikesilakan hinta oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,32 euroa kilolta ja teollisuussilakan 0,17 euroa kilolta kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, kohoten 0,18 euroon kilolta kolmannella vuosineljänneksellä. Kuolimon Isoselän rauhoitusalueen pinta-ala kasvaa ja tiedossa olevat saimaannieriän lisääntymisalueet kuuluvat jatkossa rauhoitusalueeseen. tammikuuta alkaen on merkittävä takaisku Ahvenanmaan kalastajille. – 28. TURSKAN KALASTUSKIELTO KUOLINISKU Itämeren turskan kalastuskielto 1. Morruuvuorenselälle perustettiin laajat syvännealueet kattava rauhoitusalue, jossa kielletään verkkokalastus, viehekalastus ja pilkkiminen. KUOLIMOLLE KALASTUSRAJOITUKSIA ELY-keskukset ovat asettaneet kalastusrajoituksia Savitaipaleen ja entisen Suomenniemen Kuolimojärvelle
10 • Suomen Kalastuslehti 1 Viestintä osaksi toimintaa Johanna Möttönen uskoo, että me kalaihmiset teemme muita ihmisiä kiinnostavia asioita, joista kannattaa kertoa.
Jokainen kalatalousalue ja osakaskunta miettii miten viestiä omasta toiminnastaan. Se vaatii aktiivista seuraamista koko ajan. Tunnetuin sosiaalisen median kanava on Facebook, jossa voi jakaa kuvia, lyhyitä tai pitkiä tekstejä ja videoita. Perinteiset nettisivut ovat edellä kuvattuja sosiaalisen median kanavia työläämpi rakentaa ja ylläpitää. Johanna oma suosikki on Instagram. Mikä on sinulle mieluisin viestintäkanava. Mutta ainakin yksi sosiaalisen median kanava kannattaa valita ja tehdä se kunnolla. Jos joukossa on ahkera valokuvaaja, hän saattaisi olla oikea henkilö jakamaan valokuvia tapahtumista Instagramissa. TEKSTI JA KUVA TAPIO GUSTAFSSON Johannan vinkit 1. Mitä ne sillä rahalla tekevät, laittavat taas omaan taskuunsa. Monet kuuluvat ja seuraavat Facebookissa jotain tiettyä itseään kiinnostavaan ryhmää tai sivua. Sosiaalinen media on kaikkien huulilla, kun puhutaan viestinnästä ja näkyvyydestä ihmisten parissa. Oletko nopea vai hidas, haluatko jakaa tunnelmallisia valokuvia vai haastaa ihmisiä keskusteluun. Siellä voi jakaa tunnelmallisia kuvia kesäisistä rantakalajuhlista tai kalatalousalueen kokouksesta. vakuuttaa Johanna. Se sopii fiilistelyyn. Viestintään käytettävä kanava taas kannattaa valita viestintää tekevän henkilön mukaan. Facebookissa viestien pinnalla pysyminen eli näkyvyys käyttäjille riippuu osin päivittämisen aktiivisuudesta. Uudet kalaistutukset, suoritettu kalastuksenvalvonta tai purokunnostukset ovat paikallisella tasolla kiinnostavia uutisia! Jos et ole somessa et ole olemassa Tuttu väite. Mikä on kalatalousalue. Johanna myöntää Twitterin jääneen hänellä vähemmälle kuin muut kanavat. Jos ryhmässä tai sivulla ei jaa uusia tarinoita, tarinat eivät tule niin helposti jokapäiväiseen syötteeseen näkyville, muistuttaa Johanna. Moni meidän aihe on ulkopuolisen silmin kiinnostava, vaikka me itse emme sitä aina kiinnostavana pitäisikään. Sanavalmiille henkilölle taas sopii Twitter. 3. Tunnista oma tekeminen. Kunnissa virkamiehet tekevät maankäyttöä ja vesialueita koskevia päätöksiä. Miksi. Suomen Kalastuslehti 1 • 11 M eidän pitäisi pystyä kertomaan meille tärkeistä aiheista myös muille. Jokaiselle löytyy oma tapa viestiä Kalatalousalueen on hyvä valita erillinen henkilö viestintävastavaksi. Siellä voi osallistua ja synnyttää keskustelua. Kalatalouskeskus on ottanut viestinnässä aktiivisesti käyttöön sähköisen uutiskirjeen, Facebookin, Instagramin ja Twitterin. Me teemme kiinnostavia asioita! 2. Aihe saattaa tuntua vieraalta, mutta ei ehkä lopulta ole niin vaikea kuin ensin saattaa tuntua. Kalastonhoitomaksuvaroista osa palautuu vesialueen omistajille. Tämmöinen sivu voisi olla oman paikallisen kalatalousalueen oma julkinen sivu. Entä käyttöja hoitosuunnitelma. Ei, näitä rahoja käytetään kalaistutuksiin, purokunnostuksiin, kalastuksenvalvontaan ja lasten onkitapahtumiin. Se on mediana hitaampi, mutta sillä on edelleen paikkansa muiden joukossa. Perinteisten nettisivujen uudistaminen on työn alla. Meille tuttuja sanoja, mutta kalatalouden ulkopuolella elävälle taatusti outoja. On hyvä muistaa, että yhden henkilön ei tarvitse tehdä kaikkea eikä kaikissa mahdollisissa medioissa ole pakko olla mukana. Päätin kysyä vinkkejä viestintään Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Johanna Möttöseltä, joka ui somessa kuin kala vedessä. Katso Kalatalouden Keskusliiton kalastonhoitomaksuvaroilla tehty video ”Digiviestintäkoulutus kalatalousalueille” YouTubesta. Millainen viestijä olet. Käytä sitä.. Tietävätkö he, että kalatalousalue on tehnyt vesialueelle lain edellyttämän käyttöja hoitosuunnitelman, joka tulee huomioida asioista päätettäessä. Annan pari esimerkkiä. Twitter on tehty hyvin nopeaan viestintään. Oma tekeminen näkyväksi, ohjeistaa Johanna ensimmäisenä. Tekstit ovat tavallisemmin hyvin lyhyitä, mutta samalla informatiivisia, lyhyitä tietoiskuja esimerkiksi siitä, miksi vaikka kalaistutuksia tehdään. Kaikki ihmiset eivät ole liittyneet mukaan sosiaaliseen mediaan, mutta heidät pitää tavoittaa ja nettisivut ovat kaikille avoin kanava
12 • Suomen Kalastuslehti 1 P ohjois-Haukivedelle syntyi keväällä 2019 uusi iso osakaskunta. Laajemmista kalavesistä hyötyvät kaikki Allekirjoittanut tunnetaan enempi vapakalastajana. Lisäksi osakaskunnan lupapolitiikka on asiallinen. Monenlainen muukin kalastus osakaskunnan vesillä on tullut mökkiläisenä minulle tutuksi. Se tarjoaa myös ulkopuolisille laajan vesialueen ja hyvät mahdollisuudet niin vapaa-ajankuin kotitarvekalastukseen alueella. Täytyy kokouksen perusteella todeta, että osakaskuntien päättäjät, vesialueiden omistajat, kaupalliset kalastajat ja projektipäällikkö Jouni Kivinen Metsähallituksesta taustajoukkoineen olivat tehneet suuren työn, jotta perustavaan kokoukseen voitiin osallistua sillä innostuksen ilmapiirillä, mikä kokouksessa vallitsi. TEKSTI VELI-PEKKA MULTANEN Uusi osakaskunta malliksi muille. Kaikki asiat oli lähes poikkeuksetta valmisteltu erittäin huolella ja kokouksen puheenjohtajana toiminut Markku Auvinen veti kokouksen pitkän ja hyvin asiasisältöisen esityslistan asiat läpi asiallisesti hitaasti kiiruhtaen. Lainsäädäntö, kalastusrajoitukset ja kalojen pyyntimitat ovat helposti saatavaa tietoa jo lupia lunastettaessa, mutta hyvät tavat tulee jokaisen kalastajan omaksua itse. Harrastetaan tervejärkistä kalastusta, päästellään alamittaiset ja kalastetaan kohtuudella vain sen verran mitä omassa ja lähipiirissä tarvitaan. Voin hyvällä mielin tunnustautua myös kotitarvekalastajaksi. Ulkopuolisten viehekalastus tulee alueella jatkumaan lähes entiseen malliin ja lupien lunastaminen on helppoa jatkossakin. Kaikkien kalamiesten ja -naisten tulee nyt vain hankkia tieto siitä missä ja miten saa kalastaa sekä ymmärtää hyvät tavat. Prosessi oli pitkä ja paljon kokouksia ja palavereja vaatinut voimannäyte, jossa toteutui poikkeuksellisen hienosti kalastuslain ensimmäinen pykälä. Kaikki tuohon taustatyöhön osallistuneet niin palkalliset virkamiehet kuin talkootyötä tekevät osakaskuntien edustajat ansaitsevat suuren kiitoksen. Uuden osakaskunnan perustamisesta koituu paljon hyvää myös osakaskunnan ulkopuolisille mökkiläisille, ranta-asukkaille ja muille kalastusta harrastaville henkilöille. Uuden osakaskunnan lupapolitiikka on asiallinen ja maltillinen. Talkooja vapaehtoistyö näiden asioiden luottamustoimissa jää hyvin usein ilman kiitosta. Kalastuslaissa todetaan: ”Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.” Erittäin huolellisesti valmisteltu kokous Olin itse paikalla uuden osakaskunnan yhdistämiskokouksessa Rantasalmella 19.3. Olen mökkitonttini kautta pienosakkaana osakaskunnassa ja edustin kokouksessa itseäni osuudella yhteisiin vesiin. Uusi Pohjois-Haukiveden osakaskunta kelpaa malliksi muille. Ylilyönteihin ja väärinkäytöksiin ei ole varaa. Yhdistämisessä on ymmärretty hyvin oman vesialueen tai osakaskunnan etu
Uusin uudisKuvakaappaus Pohjois-Haukiveden osakaskunnan erinomaisista ja paljon tietoa sisältävistä nettisivuista.. Hyvä tästä tulee. Se oli pienikokoinen ohut vihkonen, jonka jokainen kalamies osasi ulkoa. Kalastaminen keskitetään kalalajeihin, jotka kyseinen vesialue kestää ja kalastettava kala on pyyntikokoinen. Olkoon Pohjois-Haukiveden osakaskunta malliksi muille. Pilkkilaki teki pilkkimisestä jokamiehenoikeuden. Muutoksien vuosikymmenet Lähes viisi vuosikymmentä olen ollut vavan varressa. Kaupallisilla kalastajilla on myös hyvin oleellinen rooli hoitokalastajina. Omana mielipiteenä pidän tärkeänä, että järvessä säilyy riittävästi suuria yksilöitä, sillä se takaa parhaiten luontaisen lisääntymisen. Osakaskunnissa on ollut pulaa tekijöistä ja näkijöistä, sekin on nyt osittain korjattu, koska hoitokuntia on vain yksi. Turhaa hallintoa saadaan purettua pienistä osakaskunnista, pieniä ”hällä väliä” alueita on saatu hyötykäyttöön ja kalamiehillä on vapaata tilaa liikkua. Pitkä on ollut se tie, kun ensimmäistä kalastuslakia nuorena kalamiehen alkuna luin. Kaupallisilta kalastajilta löytyy myös toimintamalleja, jotka ovat hyvää oppia vapaa-ajankalastajille eli keskitytään kalastamaan kalaveden tuottoa. Osakaskunnista pitää vain löytää se paljon puhuttu ”yhteinen tahto” viedä asioita eteenpäin. Suomen Kalastuslehti 1 • 13 tus on nyt kalastusalueiden väheneminen ja järkiperäistäminen kalatalousalueiksi. Kalastusalueet olivat merkittävä uudistus 90-luvulla ja samaan aikaan tuli viehekalastuslaki, joka mahdollisti yhdellä vieheellä kalastamisen läänikohtaisesti. Väitän, että lainsäätäjä eli eduskunta on virkamieskunnan suosiollisella avustuksella ollut kaukaa viisas ja tehnyt lainsäädännön sellaiseksi, jossa päätöksentekoa on siirretty alueellisesti pelikentälle, jossa parhaiten tiedetään mitä pitää tehdä ja kalastus järjestää. Lisää aiheesta: https://www.pohjois-haukivesi.fi/ Kaupallisilla kalastajilla hyviä toimintamalleja Kaupallisilla kalastajilla tulee olla oma rauha harjoittaa ammattiaan niillä oikeuksilla, mitkä heillä ovat. Osakaskunnat toimivammiksi Osakaskunnat ovat edelleen vesialueiden omistajina avainasemassa. Kalastuslaki on tuona aikana uusiutunut kolmesti, minkä lisäksi sitä on täydennetty asetuksilla. Alueellisia talkoomiehiä toki tarvitaan edelleenkin ja se työ jatkuu
14 • Suomen Kalastuslehti 1 Rikkonaisen vesienomistuksen säröt
Osakaskunta ei ole jättiläinen, mutta lähtötilanteeseen verrattuna harppaus on jättimäinen.. Jos miettii pienen osakaskunnan toimintaa ja toimintaedellytyksiä, rahavirrat ovat hyvin pieniä eikä niillä budjeteilla järven hoitohankkeisiin ryhdytä. Harva sanoo, ettei edellisen esimerkin kaltainen tilanne olisi järkevä, jossa yksi hallinto hoitaa yhtä järveä, ole hyvä ratkaisu. Ehkä enää sen pääasiallinen arvo ei tule kalastusoikeudesta, vaan veden itseisarvosta – se on siinä, uimaja käyttökelpoisena. Iso osa nykypäivän osakaskunnista myy kalastuslupia myös ulkopuolisille. Suomen Kalastuslehti 1 • 15 V esialueiden osakaskuntatoiminta on valtaosille tämän päivän omistajista hyvin kaukaista ja vierasta toimintaa, joka aiheuttaa jo nyt ongelmia, tulevaisuudessa todennäköisesti vielä enemmän. AlustavasKetä meidän vesialueiden omistajat oikein nykypäivänä ovat. Ajat muuttuvat, ja nykyiseen talotai kyläkohtaiseen kalastusoikeuteen suhtaudutaan eri tavoin. Jos ajattelee vesialueitamme, vaikkapa sitä kotitai mökkijärveä, sillä on todella merkittävä arvo meille. Ja ovatko kaikki alueet edes järjestäytyneitä. Mutta sen saavuttaminen vaatii työtä ja rahallista panostusta, tosin mahdotonta se ei missään nimessä ole. Valtakunnallisesti ollaan myönnetty lukuisat pirstoutuneen vesialueen omistuksen tuomat haitat, ja voi hyvin olla, että jatkossa on saatavilla entistä enemmän apua ongelmaan. Reilut 30 osakaskuntaa päätti muodostaa uuden yhteisen noin 2300 hehtaarin alueen, josta tuli vesienhoidollisesti ja kalastajan näkökulmasta selkeä kokonaisuus. Yhdistyneistä osakaskunnista vain kaksi oli toimivia eli järjestäytymätöntä aluetta saatiin takaisin hallinnon piiriin. Harvoin taas kuulee pohdittavan miksi ei enää löydy hallintoon väkeä, mikä on muuttunut ja pitäisikö osakaskunnan toiminnassa muuttaa jotakin. Pelkän järjestäytyneen kalastuksen ylläpitäminen omalla reilun 200 hehtaarin alueella ei tunnu mielekkäältä. Yleisesti ottaen lähes kaikki yhdistysja talkootoiminta-aktiivisuus on laskusuhdanteessa, joten jotakin pitäisi tehdä. Mutta jos nämä edellä mainitut 45 osakaskuntaa yhdistyisivät, perustaisivat uuden koko järven kattavan osakaskunnan, toiminnan mielekkyys ja vaikuttavuus kasvaisivat huomattavasti. Jo pelkkien lupien saaminen kaikilta alueilta voi olla oma hankkeensa. Tietävätkö omistajat mikä osakaskunta on, tai mitä osakaskunta voi saatikka mitä sen pitäisi tehdä. Periaatteessa kyllä, mutta miten käytännössä. Monet osakaskunnat jopa lopettavat toimintansa, kun eivät pysty enää pitämään lainvoimaisia kokouksia. Jopa mökkiläinen, joka ei kalasta mutta on muutoin kiinnostunut vesistöstään, saattaisi kokea tällaisessa hallinnossa toimimisen mielekkääksi. Vaikka kalastus on meille suomalaisille edelleen tärkeä harrastus, sen luonne on muuttunut. Kustannusarviota oman järven yhdistymiseen kannattaa tiedustella Maanmittauslaitokselta. Kun keskustelee osakaskuntatoiminnassa mukana olevien ihmisten kanssa, lähes kaikki valittelevat hallinnon kuihtumista. Pienet virrat muodostavat yhdistyessään ison joen Jos kuvitteellisen 10?000 hehtaarin järven alueella on 45 eri osakaskuntaa, joista jokainen ylläpitää vain oman alueensa kalastusta, jota perinteisesti osakaskuntatoiminta on ollut, ei liene ihme, ettei tänä päivänä välttämättä löydy kiinnostusta ryhtyä tällaiseen hallintotoimeen. Kalastamme enimmäkseen satunnaisesti ja huviksemme. Toisin oli ennen, kun itse pyydetty kala kuului oleellisesti ruokakunnan lautasmalliin. Paikallisesta kalatalousalan neuvonnasta kannattaa tiedustella mahdollisuuksia ja apua yhdistymishankkeeseen. Kalansaannin ravintoarvollinen merkitys on pientä. Varsinkaan kun sen pelkän oman alueen hoito ei vähäisen pinta-alan vuoksi ole koko järveä hyödyttävää, ja yhteistoiminta järven 44:n muun osakaskunnan hallinnon kanssa on työlästä koordinoitavaa. Osakaskuntien yhdistyminen vaatii kiinteistötoimituksen, joka voi alueesta riippuen olla isokin kustannus. TEKSTI JOUNI KIVINEN, METSÄHALLITUS Etelä-Savon Paljaveden osakaskunta on erinomainen esimerkki yhdistymisestä
Tosin yhdistämistoimituksilla saavutetaan niin merkittäviä ja todennettuja etuja vesialueiden hyvän hallinnan ja kehittyneen käytön osalta, että yhteiskunnan kannattaisi maksaa toimitusmaksut kokonaan valtion varoista. Osakkaiden lukumäärä ja toimitushinta määräytyy yhdistämisen jälkeisen tilanteen perusteella. Uusia kiinteähintaisia maanmittaustoimituksia ovat muun muassa yksityistietoimitus, halkominen, tontin osan lunastus ja yhteisten vesialueiden yhdistäminen. Esimerkiksi yksi isompi järvi tai samaan vesistöön kuuluvien lähijärvien kokonaisuus ovat hyviä ratkaisuja. Osakaskiinteistöjen lukumäärä yhdistämisen jälkeen enintään Kiinteistötoimitusmaksu 200 2 500 € 500 2 800 € 1 000 3 700 € 2 000 6 300 € Kukin seuraava alkava 1 000 kpl 3 500 € M aanmittausmaksujen hinnoitteluun tuli vuoden 2020 alussa uusia piirteitä, kun moni työaikaveloitteinen toimenpide muuttui kiinteähintaiseksi. Nyt kustannus on aiempaa paremmin ennakoitavissa. Vuodesta 2020 alkaen kiinteistötoimituksen kustannusmalli muuttui kiinteäksi, maksuperusteena yhdistyvien osakastilojen lukumäärä. Uudistuksen jälkeen lähes kaikki yksityisten henkilöiden hakemat maanmittaustoimitukset hinnoitellaan niin, että lopullinen maksu on ennakoitavissa varsin tarkasti jo hakemusvaiheessa. 16 • Suomen Kalastuslehti 1 ti kannattaa myös tiedustella oman kalatalousalueen osallistumismahdollisuuksia. Maanmittauslaitoksen uudet kiinteistötoimitusmaksut vesialueiden osakaskuntien yhdistämisille. Eli heti riittävän laaja-alaisena mutta myös harkittuna järkevänä kokonaisuutena, ei liian isona eikä liian pienenä. Mitä vähemmän jää selkiä, lahtia ja jokia halkovia hankalia kiinteistöviivoja veteen, useimmiten sitä parempi on lopputulos. Jos yhdistymiseen lähdetään, kannattaa se tehdä periaatteella kerralla kuntoon. Se mitä jokaisen osakaskunnan kannattaa tehdä ennakkoon, on miettiä oman hallinnon sisäisesti yhdistymisasioita. Ja myös tiedustella olisiko naapuriosakaskunnissa mielenkiintoa, mikäli yhdistyminen omalla alueella tuntuu kannattavalta. Kiinteähintaisuus takaa sen, ettei asiakkaalle tule yhdistämistoimituksen loppulaskun osalta ikäviä yllätyksiä. Edellä mainitun 10?000 hehtaarin järven 45:n osakaskunnan yhdistyminen voi kiinteistötoimituksen osalta kustantaa lähelle 20?000 euroa, mutta se on silti sijoitus, joka kannattaa. Vesialueiden yhdistämisen kiinteistötoimitusmaksu on taulukoitu vuoden alusta voimaan tulleessa asetuksessa niin, että osakaskiinteistöjen lukumäärän kasvaessa myös toimitusmaksu nousee. TEKSTI RISTO VESA Maanmittausmaksujen hinnoittelu uudistui
Fileointipiikki. Fileointiveitsi Frosts ProGrip (Mora). Terä 212 mm. Suomen Kalastuslehti 1 • 17 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Huom! Kaikki kalankäsittelyvälineet toimitetaan asiakkaalle vasta laskun maksamisen jälkeen. Terä 160 mm. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kalankäsittely kuntoon Tilaa nyt! ahven.net Hinta 19,00 € Hinta 8,00 € Hinta 15,00 € Terotinpuikko (Mora)
18 • Suomen Kalastuslehti 1 Kalastonhoitomaksu € Valtion kirstu Kalavesien kestävä käyttö ja hoito i Neuvonta Omistajakorvaukset Maksunkantokulut Kalatalousalueet Kalastuslain 82§ määrittää kalastonhoitomaksuvarojen käytön Kalastonhoitomaksu kiertää kalastajalta kalastajalle H EI D I M O IS IO
Otoksessa oli 20?169 henkilöä, jotka olivat maksaneet kalastonhoitomaksun joko vuorokaudeksi, viikoksi tai vuodeksi. Varsinais-Suomen kala-ELYn alueella viehekalastuspäivistä oli 40,91 %, Pohjois-Savon kala-ELYn alueella 45,62 % ja Lapin kala-ELYn alueella 13,47 %. Selvityksessä tarkasteltiin kalastusta 1.?9.?2017?–?31.?8.?2018 välisenä aikana. Kalastuslain muuttuessa myös omistajakorvausten jakoperusteet muuttuivat. Kalastuslain muuttuessa myös omistajakorvausten perusteet muutOmistajakorvausten jakaminen on puhuttanut paljon kalatalousalueilla. Ulkomaisen osoitteen kalastonhoitomaksurekisteriin ilmoittaneita ei voitu otokseen ottaa. TEKSTI PÄIVI ESKELINEN, LUONNONVARAKESKUS. Nyt tehdyn viehekalastusrasitusselvityksen tuloksia käytetään siis kalavesien omistajille maksettavien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä suoritettavien korvausten määrittämiseen. Selvitys tehtiin postikyselynä otokselle kalastonhoitomaksun maksaneista. Yli 100?000 viehekalastuspäivää estimoitiin olevan kahdellatoista kalatalousalueella: Helsinki-Espoo, Airisto-Velkua, Tammisaari-Pohja, Porvoo-Sipoo, Eteläinen Saimaa, Karjaanjoki, Kirkkonummi-Siuntio, Kustavi-Uusikaupunki, Näsijärvi, Pohjois-Päijänne, Kokemäenjoen yläosa ja Inari. Viehekalastusrasitus tarkoittaa kalastonhoitomaksurekisterissä olevien kalastajien viehekalastusta, joka selvitetään kyselyllä valtakunnallisesti, ELY-keskuksittain ja kalatalousalueittain. Omistajakorvauksiin vaikuttavan viehekalastusrasituksen ulkopuolelle jää alle 18-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden kalastajien viehekalastus, koska he eivät ole velvollisia maksamaan kalastonhoitomaksua. Noin puolella kalatalousalueista estimoitiin olevan alle 50?000 ja noin 90 %:lla alle 100000 viehekalastuspäivää. Suomen Kalastuslehti 1 • 19 Omistajakorvausten uusjako K alastonhoitomaksuista kertyneet varat käytetään kalastuslain mukaan viiteen eri tarkoitukseen, joista yksi on viehekalastusrasitukseen perustuva omistajakorvaus yleiskalastusoikeuksien käytöstä. Toisaalta alle 10?000 viehekalastuspäivää laskettiin olevan seitsemällä kalatalousalueella. Koko maassa kalastettiin tutkimusaikana 6,3 miljoonaa viehekalastuspäivää. Viehekalastusta kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella oli harrastanut 79,1 % vastaajista. Yli kuusi miljoonaa kalastuspäivää Luonnonvarakeskus on selvittänyt viehekalastusrasitusta uusilla kalatalousalueilla. Kalastuksen määrässä suuria alueellisia eroja Viehekalastus kohdentuu hyvin vaihtelevasti eri kalatalousalueille. Korvausten jako vesialueiden omistajille perustuu nyt vesialueisiin kohdistuvaan viehekalastusrasitukseen. Uusi jakotapa perustuu tuoreeseen tutkimukseen viehekalastusrasituksesta. Kalastusharrastuksen monipuolisuus näkyy myös tämän kyselyn vastauksissa, lähes puolet (41,8 %) oli kalastanut myös seisovilla pyydyksillä ja 11,7 % vain niillä. Luottamusväli kuvaa estimaatin luotettavuutta. Kyselyyn saatiin vastauksia 6?979 kalastajalta. Korvaukset kohdennetaan ELY-keskusten kautta kalatalousalueille, jotka jakavat ne eteenpäin omistajille. Otoksessa oli ruotsinkielisiä 3,7 %. Aiemman kalastuslain aikana maksettiin myös korvauksia yleiskalastusoikeuksien käytöstä. Silloin korvauksien määrittelyssä huomioitiin kalastuspäivät onkimalla ja pilkkimällä sekä käytössä olleella läänikohtaisella viehekalastusluvalla ja ikään perustuvalla oikeudella. Viehekalastuksen määrää kysyttiin kalastuspäivinä ja tulokset laskettiin kalastuspäiväestimaatteina, joille ilmoitettiin myös luottamusvälit
Kalastonhoitomaksurekisteri, jonka perusteella kyselyt viehekalastuksesta kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella tehdään, on myös lakimuutoksen myötä tullut uudistus, joka mahdollistaa kyselyiden kohdentamisen suoraan kalastajille. Viehekalastus näyttää painottuvan alueille, joilla on paljon hyviksi tunnettuja kalavesiä tai joilla on paljon asukkaita. Lapissa, Koillismaalla ja osissa Eteläja Järvi-Suomea on myös paljon muita lupia edellyttävää viehekalastusta monilla suosituilla erityiskalastuskohteilla. Kalatalousalueita, joille viehekalastusrasitus kohdennetaan, on vain noin puolet aiempien kalastusalueiden määrästä. Myös suositut kesämökkiseudut erottuvat suosittuina viehekalastusalueina. 20 • Suomen Kalastuslehti 1 alueellista kysyntää. Aiheesta lisää: Viehekalastus kalatalousalueilla -raportti on vapaasti saatavilla Luken nettisivuilta osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-850-0 tuivat. Aiempien kalastusrasitusselvitysten tulosten vertaaminen nyt selvitettyyn viehekalastusrasitukseen on siten hyvin vaikeaa ellei mahdotonta, kun koko järjestelmä on muuttunut. Viehekalastuksen määrä kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella kuvaa osaltaan viehekalastuksen Kalatalousaluekohtaisset viehekalastuspäivät 9/2017 – 8/2018.