Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 124. vuosikerta 1 • 2017 Osakaskunnat ja Osakaskunnat ja kalastusalueet kalastusalueet Kalatalousalueet tulevat
28.4. 1.12. 16.6. 4 31.3. krs 00700 Helsinki puh. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. Irtonumero 5 euroa. 8 3.11. 31.3. Kuva: Maanmittauslaitos, SYKE. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 20.10. 2 13.1. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. 5 19.5. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2017 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 10.2. 6 11.8. 3 3.3. 8.9. 7 22.9. Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 2 ARTIKKELIT 10 125-vuotias juhli hillitysti Tapio Gustafsson 12 Kalatalousalueiden rajat muodostuvat Teemu Hentinen 14 Kalastusalueen purkautuminen Jenny Fredrikson 20 Puulalla uistellaan ahkerasti Rauno Jaatinen 24 Uutta SÄHInää istutuksiin Niina Tuuri 26 Öjan koulussa haudotaan kaloja Malin Lönnroth 28 Tieteen rooli päätöksenteossa Sakari Kuikka PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 16 Kirjapalsta 30 Tapahtumia Kalatalouden yhteistyöryhmien ehdotus uusiksi kalatalousalueiksi. ILMESTYMINEN 2017 Nro Aineisto Ilmestyy 1 30.12. 27.1. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa. VISUAALINEN ILME Emilia Heikkilä TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa 2017 1 • 2017 10 12 26 Suomen. SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4
Rahoitus ei ole kestävällä pohjalla. Nettipalveluja on luvattu korjata. Verkkokalastuksen merkittävä vähentyminen luonnostaan ja sen edelleen vähentäminen kalastuslain säännöksellä on myös huoltovarmuusnäkökulmasta katsoen huolestuttavaa. Säännöksestä puuttuu tavoite ja tarkoitus. Yhteisaluelain kokonaisuudistuksen aloittaminen on saatava alulle nopealla aikataululla yhteisesti omistetun alueen hallinnon kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi. Kalastusmaksujen keräämisessä on ollut ongelmia. Kokonaisuudistusta toteuttamaan tulee nimetä laajapohjainen työryhmä. Kalatalouden Keskusliitto on tehnyt kalastuslain keskeisistä puutteista korjauslistan, joka on lähetetty eduskunnalle. Lisäksi ongelma pahenee vanhempien ikäluokkien kasvun myötä. Rajoitussäännös tulee poistaa laista tarpeettomana. Osakkaiden yhdenvertaisuutta voidaan edistää sujuvoittamalla kokouskäytäntöjä monella tavalla. PÄÄKIRJOITUS Kalastuslakia ja yhteisaluelakia viilattava ”Rahoitus ei ole kestävällä pohjalla.”. Kalastonhoitomaksuvarat eivät riitä lain toimeenpanoon. 65-vuotiaiden ja heitä vanhempien vapauttaminen kalastusmaksuista aiheuttaa maksukertymään vajetta noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Eduskunta edellytti kalastuslain antamisen yhteydessä että, jatkossa on arvioitava yhteisaluelain muutostarpeet osakkaiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osakuntatoiminnan kehittämiseksi. Hallituksen esitykseen uudesta kalastuslaista perusteita sivulla 23, löytyy edelleen relevantti perustelu: “65 vuotta täyttäneiden vapautus maksuista johtaa kalastajat eriarvoiseen asemaan keskenään ja vain osa kalastajista joutuu maksamaan koko lain mukaisen rahoitusjärjestelmän kulut, vaikka lain mukaisella rahoituksella saadut tulokset koituvat kaikkien kalastajien hyödyksi”. Kalastuslain keskeisin muutostarve liittyy maksukertymään. Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 3 K alastuslaki on nyt ollut voimassa vuoden ajan, joten ensihavaintoja lain toimivuudesta on saatu. Kalastusrajoitus.fi palvelu on saatu auki, tosin toiminta on vielä vajaata. Pyyntitai venekunta säännöstä on hankala soveltaa tai valvoa. Osakaskuntien yhdistämistoimitukset tulisi olla maksuttomia, hallinnollista taakkaa tulee helpottaa. Mallilakeina voivat toimia ainakin asunto-osakeyhtiölaki, tielaki ja yhteismetsälaki. Pyydysrajoitukset, mukaan lukien verkkokalastuksen säätely, tulee voida tehdä alueellisesti käyttöja hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti. Kalastuslaissa oleva 8 verkon rajoitus muille kuin ammattikalastajille on aiheuttanut närää. Rajoitus on samantyyppinen kuin jos yrittäisi ampua tykillä hyttystä vasempaan silmään. Yhteisaluelain muutostarpeiden johtoajatus on, että tarvitaan lain kokonaisuudistus
Valinnassa erityisinä painopistealueina ovat tänä vuonna luontaisten kalakantojen monimuotoisuuden turvaaminen, kalastusharrastuksen edistäminen ja kalastuksen valvonta. Maaja metsätalousvaliokunnan sekä valtionvarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsenet kuulemassa lakimies Jenny Fredriksonin esitelmää. Vierailun lomassa nautittiin kotimaisia kalatuotteita sekä keskusteltiin hyvässä hengessä uudesta kalastuslaista ja siihen liittyvistä korjausta vaativista asioista. Silakan ja kilohailin verkkokalastus voi jatkua ilman käyttöoikeuksia tai toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä. Kansanedustajat puolestaan valottivat kalastukseen liittyviä uutisia eduskunnan suunnalta. Kaupalliset kalastajat voivat kalastuskiintiöidensä perusteella kalastaa haluamanaan aikana ja valitsemallaan merialueella. 4 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 LYHYET EDUSKUNNAN VALIOKUNNAT VIERAILULLA KESKUSLIITOSSA Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta sekä valtionvarainvaliokunnan maatalousjaosto vierailivat Kalatalouden Keskusliitossa marraskuun lopulla. MMM 4.1.2017 ALUEELLISTEN AVUSTUSTEN HAKU KÄYNNISSÄ ELY-keskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalastusaluetoimintaan. Määrärahat ovat kertyneet kalastonhoitomaksuista. Avustukset ovat haettavana ELY-keskuksista 31.1.2017 saakka. Tukea harkittaessa otetaan huomioon hankkeen vaikuttavuus, laajuus, innovatiivisuus ja taloudellisuus sekä toiminnan kohderyhmä. Käyttöoikeudet ovat voimassa kymmenen vuotta ja kalastaja voi myydä tai vaihtaa oikeuden kiintiön käyttöön toiselle kaupalliselle kalastajalle. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto MERIKALASTUKSESSA HISTORIALLINEN MUUTOS Maaja metsätalousministeriö on jakanut Suomen silakkaja kilohailikiintiöt siirrettävinä käyttöoikeuksina kaupallisille kalastajille. Rysällä kaupallinen kalastaja saa pyytää enintään kaksi tonnia silakkaa ilman toimijakohtaista kalastuskiintiötä. Illan aikana keskusliiton edustajat kertoivat 125-vuotiaan liiton tuoreimmat kuulumiset ja kalatalouskentän terveiset päättäjille. Suomen kalastuskiintiö Siirrettävät käyttöoikeudet troolikalastukseen Siirrettävät käyttöoikeudet rysäkalastukseen Troolikalastuksen osuus käyttöoikeuksista Pohjanlahden silakkakiintiö 55 73 ~ 95 % Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiö 41 22 ~ 90 % Kilohailikiintiö 39 100 % Manner-Suomen merialueen kaupallisten kalastajien siirrettävät käyttöoikeudet (haltijoiden lukumäärä) vuoden 2017 alussa.. Tästä vuodesta alkaen Suomen silakan ja kilohailin kalastuskiintiöiden käytöstä päättävät valtion sijaan kaupalliset kalastajat itse. Hakuohjeet www.mmm.fi/ kalat/avustukset
Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa 39 euroa, seitsemän vuorokauden maksu 12 euroa ja yhden vuorokauden maksu 5 euroa. Tänä vuonna Suomessa aloitti toimintansa ensimmäinen kalajauhotehdas, mikä mahdollistaa Itämeren silakan ja kilohailin merkittävän hyödyntämisen kalankasvatuksen rehun raaka-aineena. KALASTONHOITOMAKSUJA LUNASTETTIIN 266 000 Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18 – 64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Siian kasvatus on kymmenkertaistunut 1990-luvulta. Vaikka uusi lupa on kattava, se ei kata koko Suomea. Uutta maksua lunastettiin 266 000 kappaletta, mistä kertyi 8,7 miljoonaa euroa. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Vaikka kertymässä oli kasvua edellisvuoteen, summa oli lähes 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitu 10,6 miljoonaa euroa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi joulukuussa vuoden 2017 budjettia koskevassa mietinnössään, että kalatalouden edistämisen kannalta on kestämätöntä, ettei kasvava senioriväestö osallistu lainkaan sen rahoitukseen.. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, lähinnä järvi-, lampija merialueilla. KALASTONHOITOMAKSUN HINTA ENNALLAAN VUONNA 2017 Kalastonhoitomaksun myynti vuodelle 2017 alkoi jo joulukuun alussa. Vihreään valoon vaikuttivat erityisesti rehun koostumuksen ja sen hankinnan vastuullisuuden kehittyminen sekä kalankasvatusta ohjaava tiukka ympäristölainsäädäntö ja -lupajärjestelmä. R-Kioskilla maksuun tulee päälle palvelumaksu. 5 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 LYHYET KASVATETTU SIIKA NOUSI VIHREÄLLE LISTALLE Suomalainen kasvatettu siika on noussut WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalojen joukkoon. WWF 18.11.2016 Siika on Suomessa kirjolohen jälkeen toiseksi tärkein laji kalankasvatuksessa. Kalastaja näkee rajoitetut, erillisen luvan vaativat alueet Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Metsähallitukselta saatujen tietojen mukaan mennyt vuosi 2016 osoitti uuden kalastonhoitomaksun suosion
• Helsingissä 8.2. Yhtenä ehdotuksen yhteistyökumppanina on Österbottens Fiskarförbundet r.f. Luonnonvarakeskus 22.12.2016 60000 80000 100000 120000 m ää rä Tornionjoki 20000 40000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lo hi m. Voittajaehdotuksen takana on muun muassa Strömsöstä tuttu kokki ja ravintolayrittäjä Michael Björklund, joka luotsaa rakennukseen suunniteltua ravintolaa, joka keskittyisi lähiruokaan ja varsinkin kalaruokiin. Viime kesänä Tornionjoelta lähti merelle ennätysmäärä noin 2 miljoona lohenpoikasta. Kalastuksen talo -nimisen ehdotuksen mukaan rantaan nousee rakennus, jossa on ravintola, baari, kokousja saunatilat, kalakauppa sekä toimistoja näyttelytila. Lohikesää varjostivat Tornionjoella jatkuneet nousulohien kuolemat sekä merkit lohenpoikasten M74-kuolleisuuden kasvusta. • Rovaniemellä 3.2. Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke). Tavoitteena on alueiden erityispiirteet huomioon ottavan, vaikuttavan ja asiakkaita palvelevan maakuntahallinnon rakentaminen. Tilaisuudet on tarkoitettu maakuntauudistuksen parissa toimiville ja uudistuksen kohteena olevien organisaatioiden toimijoille sekä niiden kanssa yhteistyötä tekeville sidosryhmille. Simojokeen nousi kesän mittaan yhteensä noin 5 400 lohta kudulle, ja huippuvaelluksen aikana nousi yli 300 lohta päivässä. ella Kattilakosken luotauspaikan ohitti noin 100 000 lohta ja enimmillään lohia nousi 6 000 päivässä. • Kuopiossa 10.2. 6 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 LYHYET VAASAN KALARANTAAN NOUSEE KALASTUKSEN TALO Vaasan Kalarannasta järjestetyn laatukilpailun voittaja on valittu. Vaasan kaupunki MAAKUNTAUUDISTUSTA ESITELLÄÄN ALUEILLA Maakuntauudistus tuo maaseudun kehittämisen, maaja elintarviketalouden sekä luonnonvaratalouden hallintoon merkittäviä muutoksia. • Tampereella 17.2. RUNSASLOHINEN VUOSI TORNIONJA SIMOJOELLA Simojokeen nousi seurantahistorian suurin lohimäärä ja Tornionjoellakin nousulohimäärät hipoivat kahden vuoden takaista ennätystä. Maakuntauudistuksen informaatioja keskustelutilaisuuksia järjestetään: • Vaasassa 27.1. TornionjoTornionjoen havaitut nousulohimäärät vuosina 2009 – 2016. Vaasan kaupunki 29.11.2016 Vaasan Kalarantaan suunnitellussa Kalastuksen talossa p ääroolin saa kala ja kalastus, mikä on historiallisesti ja toiminnallisesti perusteltua
Kosken kunnostamisvaihtoehdoista on jo alustava selvitys, mutta vierähtänee vielä vuosia ennen kuin asia etenee. Lisäksi koskea on loivennettu, ja siihen on rakennettu kalatie. 7 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 LYHYET VANHANKAUPUNGINKOSKEN PATO JÄÄ PYSTYYN Helsingin kaupunginhallitus päätti tammikuisessa kokouksessaan edistää Vanhankaupunginkosken itähaaran kalatien kunnostamista. Yhdistämisen jälkeen lupamyynti helpottuisi ja vesistöt houkuttaisivat entistä paremmin kalastajia. Urakoitsija Maanrakennus Jussi Pirnes Oy on tuonut koskeen yhteensä 32 kuormallista turenkilaista kiveä. Hämeen Sanomat 18.11.2016 Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Vetovoimaa maaseudulle -hankkeen alueiksi on valittu vesistöt Saimaa, Vuohijärvi-Puula-Kyyvesi, Peruvesi, Oravareitti, Linnasaaren kansallispuisto, jotka ovat tärkeitä vapaa-ajanasukkaiden, mökkiyritysten, matkailun, kalatalouden tai luontomatkailun kehittämisessä. Alueella sijaitsee lähes 50 000 kesäasuntoa, ja vuosittain siellä kalastaa noin 200 000 kalastajaa. YLE 10.1.2017 Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta on julkisuudessa keskusteltu vilkkaasti jo vuosia. Päätös perustui kaupunginhallituksen saamaan kahteen selvitykseen, joista toinen käsitteli padon purkamisen oikeudellisia edellytyksiä ja toinen vaihtoehtoisia toimenpiteitä. Taimenien kutemista varten koskeen on tehty soraikkoja. SUURHANKE YHDISTÄÄ KALAVESIÄ ETELÄ-SAVOSSA Kymmenen savolaiskunnan vesistöissä pyritään lähivuosina yhdistämään osakaskuntia, jotka hallinnoivat vesialueita. Renkajoen kunnostus on vaatinut joen osakaskunnilta pitkäjänteistä työtä. Metsähallitus 8.12.2016 TAIMENILLE 32 KUORMALLISTA KIVEÄ KUITTILANKOSKEEN Kuittilankoskesta on kunnostustöissä poistettu vuonna 1921 rakennetun padon patoluukut ja ylimenosillan vanhat lankut. Myös Renkajärven suojeluyhdistys on ollut asian suhteen aktiivinen. Kolmivuotisesta hankkeesta vastaavat ELYkeskus ja Metsähallitus, ja mukana on peräti kymmenen kuntaa. Etelä-Savossa on potentiaalia. Kosken kunnostuksen rahoituksesta vastaavat Kuittilan osakaskunta ja Linnaseutu ry. Sen sijaan padon osittaisestakaan purkamisesta ei keskusteltu. Kunnostus tulee maksamaan 45 000–50 000 euroa
• Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. 8 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vuorokautta 5 € / vuorokausi Kalastonhoitomaksun maksavat 18 – 64-vuotiaat kalastajat. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Lisää kalastusluvista, kalastuksesta ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2017 Ta pio G us ta fss on , Ka lat alo ud en Ke sk us liit to. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. 1. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. 3. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. 2. Säilytä kuitti maksusta. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun
Vastaus on, ettei osakaskunnan tule muuttaa sääntöjään 8 verkon rajoituksen vuoksi. Hän voi esimerkiksi myydä ne eteenpäin tai antaa ne jonkun toisen käyttöön. Kalastusoikeuden laajuus on totuttu mittaamaan verkkojen lukumääränä. Verkko on osakaskunnan sääntöjen tai kokouspäätöksen mukaisia kertoimia käyttäen vaihdettavissa tiettyyn lukumäärään esimerkiksi katiskoja tai rysiä. Jos tarkastelu halutaan rajata vain verkkokalastukseen, voi osakkaalla silti olla laillisia syitä lunastaa enemmän kuin kahdeksan pyydysmerkkiä. Pyydysyksikkö, joka on kalastusoikeuden jakamiseen käytettävä työkalu, ajatellaan yleisesti olevan yhtä kuin yksi verkko. Kalastuslain 49 §:n mukaan muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa venetai pyyntikuntaa kohden käyttää enempää kuin 240 metriä eli 8 normaalikokoista verkkoa. Mutta on muistettava, että osakas on oikeutettu käyttämään muitakin pyydyksiä ja pyyntivälineitä. 8 verkon rajoitus osakaskunnan näkökulmasta Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Osakaskunnat toimivat kalastuslain ja yhteisaluelain rajapinnassa. On tietysti myös mahdollista, että osakas aikoo menetellä lainvastaisesti ja käyttää samanaikaisesti suurempaa verkkomäärää ilman siihen oikeuttavaa perustetta. Tähän peruspilariin ei kalastuslain muuttuminen ole vaikuttanut. LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Tuleeko tätä huomioida osakaskunnan säännöissä. Siihen puuttuminen kuuluu kalastuksenvalvojan ja viranomaisten toimivaltaan. Osakaskunnan ei tule myöskään muulla tavalla rajoittaa osakkaiden oikeutta lunastaa pyydysmerkkejä kalastuslain tähän kohtaan viitaten. Sen sijaan tulee jatkaa niin kuin ennenkin, sallien osakkaiden lunastaa osuuslukunsa mukaisen ja haluamansa määrän merkkejä. Mahdollista on myös, että osakas on rekisteröitynyt tai on aikeissa rekisteröityä kaupalliseksi kalastajaksi tai hakea poikkeuslupaa ELY-keskukselta suuremman verkkomäärän käyttämiselle. Ja löytyy vielä niitäkin, jotka osakaskunnan tukemiseksi ostavat merkkejä ilman kalastusaikeita. Se, joka omistaa suuren osuuden yhteisestä alueesta, saa myös kalastaa enemmän kuin pienen osuuden omistava. On tuskin osakaskunnan etujen mukaista kieltää tällaista toimintaa. 9 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 M iten osakaskunnan tulee suhtautua, jos osakas haluaa lunastaa pyydysmerkkejä enemmän, kuin hän laillisesti saisi verkkokalastukseen käyttää. Yksi yhteisaluelain peruspilareista on, että osakkaan käyttöoikeuden laajuus on suhteessa hänen osuuslukuunsa. Kahdeksan verkon rajoitus sopii huonosti osakaskuntien toimintakulttuuriin
100-vuotisjuhlamitalin sekä kultaisen ja hopeisen ansiomerkin saaneet järjestön edustajat yhteiskuvassa. Yhdistykselle määri125-vuotias juhli hillitysti Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Suomen Kalastusyhdistys perustettiin 125 vuotta sitten. 10 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 K alatalouden Keskusliiton edeltäjä Suomen Kalastusyhdistys perustettiin Helsingin Seurahuoneella 27.4.1891. Lapin ja etelän miehet samassa pöydässä. teltiin tuolloin tavoitteita. Juhlijoita useammasta pöydästä.. Yhdistyksen perintö jatkuu Kalatalouden Keskusliitossa. ”On pyrittävä siihen, että kalat enenevät eivätkä vähene.” sekä ”Tulee toimia siihen suuntaan, että kalastuslainsäädäntö saataisiin Kalevi Klapuri, Pertti Mäki-Hakola, Jarmo Mononen ja Eero Liekonen palkittiin 100-vuotisjuhlamitalilla. Yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on edelleen ajankohtaisia
Ryhmätöiden tulokset toimivat tulevina vuosina järjestön käytännön työn ohjenuorina. marraskuuta. Ministeri Kimmo Tiilikainen luovutti toiminnanjohtaja Markku Myllylälle kalastusneuvoksen arvonimen. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Suomen pöytäseurue. Uuden lain toimeenpanossa riittää työtä Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain toimeenpano on lähivuosien neuvontatyön selvästi tärkein tehtävä. Edustajakokouksen jälkeen alkaneen seminaarin ohjelmassa oli juhlapuheiden ja kunniamerkkien jaon lisäksi muun muassa Kari Kilpisen kirjoittaman Suomen kalatalousneuvonnan 125-vuotisesta taipaleesta kertovan kirjan julkistus. Juhlien kohti uusia haasteita Kalatalouden Keskusliitto juhli 125-vuotista taivaltaan juhlaseminaarin merkeissä Helsingissä entisen vankilan tiloihin rakennetussa Hotel Katajanokassa 23. Ruotsinkielisen neuvonnan valloittama juhlapöytä.. Juhlia jatkettin laivalla illallisen merkeissä matkalla Tukholmaan. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto Kari Kilpinen esitteli Suomen kalatalouden 125-vuotista taivalta ja siitä kirjoittamaansa kirjaa. Tavoitteista osa on säilynyt ajankohtaisina koko yhdistyksen toiminnan ajan. 11 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 niin asianmukaiseksi kuin mahdollista.” Asiallisen kalataloustiedon levittämistä kansan keskuuteen pidettiin erittäin tärkeänä, samoin kalataloustiedon opetustoimintaa. Pelkkää juhlaa laivamatka ei kuitenkaan ollut vaan laivalla kenttäväki pohti kalatalousneuvonnan tulevia haasteita kalatalouden suuntaseminaarissa. Kalatalouden Keskusliitolta luulisi löytyvän rutiinia tehtävään, liitto on nimittäin ollut mukana kaikissa neljässä Suomen kalastuslain uudistuksessa
Kalatalousalueet jakautuvat maan eri osiin seuraavasti: Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden alueella (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, PohjoisKarjala ja Keski-Suomi) 55 kalatalousaluetta, Rannikon kalatalouspalveluiden alueella (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, VarsinaisSuomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) 37 kalatalousaluetta ja Pohjois-Suomen kalatalouspalveluiden alueella (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) 27 kalatalousaluetta. Yhteistyöryhmien ehdotusten yhteensovittamisen ja lausuntojen käsittelyn jälkeen ELY-keskukset voivat tehdä päätöksen alueiden rajoista. Ehdotusta ovat olleet valmistelemassa nykyisten kalastusalueiden edustajat ja suuri joukko kalatalouden toimijoita ja sidosryhmien edustajia. Ryhmissä sisäistettiin hyvin uuden kalastuslain periaatteet alueiden muodostamisesta. 12 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 E LY-keskusten asettamat alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät kokoontuivat vuoden 2016 aikana 3 – 4 kertaa ja lisäksi pidettiin lukuisia pienryhmäkokouksia ja neuvotteluja. Yhteistyöryhmät onnistuivat tehtävässään ja ehdottavat Suomeen 119 kalatalousaluetta. Näitä ovat mm. Vesialaltaan suurimmat kalatalousalueet olisivat rannikolla Länsi-Turunmaan kalatalousalue 2 111 km 2 ja Kemiönsaaren kalatalousalue 1 318 km 2 , Pohjois-Suomessa Inari 2 196 km 2 ja Koillismaa 1 050 km 2 sekä Järvi-Suomessa Ruunaa-Pielinen 1 226 km 2 ja Orivesi 1 103 km 2 . kalastusalueet ja kalastusjärjestöt. Jako kalastuslain kriteerien mukaisesti Kalastuslain perusteella vesialueet jaetaan kalatalousalueiksi niiden omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista riippumatta. Työnsä tuloksena ryhmät esittävät uusien kalatalousalueiden lukumääräksi 119. Muutoksia rannikolla ja Järvi-Suomessa Suurimpia muutoksia esitetään rannikolle ja Järvi-Suomeen. vähäisempiä. Lausuntoaikaa on tammikuun loppupuolelta maaliskuulle. Toiminnan kehittämiseksi ja kestävän kalatalouden edistämiseksi tavoitteena on ollut vähentää huomattavasti kalastusalueiden määrää nykyisestä 225 alueesta. ELY-keskukset vahvistavat rajat Kalatalousalueiden rajat vahvistaa ELY-keskus yhteistyöryhmien ehdotuksen perusteella. Kalatalousalueiden rajat perustuvat pääosin valuma-aluerajoihin ja alueiden koko on riittävä kalatalouden sekä hanketoiminnan kannalta. Kalatalousalueiden toiminta alkaa vuoden 2019 alussa.. Kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta ja sen aluetta määritettäessä on otettava huomioon kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja vaelluskalojen elinkierto. Pohjois-Suomessa muutokset ovat Kalatalousalueiden rajat muodostuvat Teemu Hentinen ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Suomessa on vuoden 2016 aikana toiminut kymmenen ELY-keskusten asettamaa alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää. Tätä ennen pyydetään yhteistyöryhmien ehdotuksista lausunnot maaja metsätalousministeriöltä ja muilta keskeisiltä tahoilta
13 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017
Kalastusalue toimii koko ajan ohjesääntöjensä mukaisesti. Tämä tapahtuu siirtymäkaudella vuosina 2016 – 2019. Vaikka lakisääteiset tehtävät loppuvat vuonna 2018, aiheutuu kalastusalueelle suurella todennäköisyydellä kuluja vielä vuonna 2019. Muun muassa työnantajavelvoitteet, arvonlisäverorekisteriin kuuluminen ja muut verot ovat näkökulmia, jotka puoltavat kalastusalueen toiminnan jatkamista vielä 2019 vuoden puolelle. Tällöin sopimus on siirrettävä uudelle kalatalousalueelle. Viimeisessä kokouksessa valitaan selvitysmies, joka hoitaa käytännön asioita esimer. tointiohjeiden mukaisesti. Jos kalastusalueella on omaa palkattua henkilökuntaa, on syytä ottaa huomioon, ettei työsopimuslain mukaista työsopimusta välttämättä voi sanoa irti. Purkautuminen on syytä valmistella jo nyt. Se, ettei uuteen kalastuslakiin sisälly säännöstä, joka automaattisesti lakkauttaisi kalastusalueita, antaa jonkin verran joustavuutta siirtymään, jonka yksityiskohtaista läpivientiä ei ole kalastuslaissa linjattu. Toimet siirtymäkauden keskivaiheessa Kalastusalue hoitaa siirtymäkauden aikana (vuosina 2016 – 2018) kalatalousalueelle säädettyjä tehtäviä. Listaan merkitään jokaisen sopimuksen kohdalle, onko sopimus tarkoitus irtisanoa vai siirtää kalatalousalueelle. Kalastusalueen purkaminen Vaikka kalastusalue on lainsäädäntötoimin perustettu, sen lakkauttaminen ei tapahdu lainsäädäntötoimin. Lakkauttamissäännöksen puuttuminen ei silti tarkoita, että kalastusalue voisi jatkaa toimintansa kovin pitkään kalatalousalueen perustamisen jälkeen. Purkautumiselle ei ole estettä, vaikka näköpiirissä olisi vielä laskuja, maksettavia veroja tai muita eriä. Uuden kalastuslain kalatalousalueita koskevat säännökset eivät koske kalastusalueita. Siirtymän loppuvaiheessa kalastusalueet purkautuvat kun tehtävät on siirretty uusille kalatalousalueille. Niin ikään sopimusten ja sitoumusten ”inventaariolista” on hyvä laatia hyvissä ajoin. Vuosina 2017 ja 2018 eletään jo siirtymän keskivaihetta, jolloin vanhan kalastusalueen toimintaa vedetään yhteen ja valmistellaan tehtävien siirtämistä kalatalousalueelle. Kalastusalueet valmistautuvat nyt tehtävien siirtämiseen kalatalousalueille. Jos sääntömääräinen kokous on keväällä, voi kevät 2019 olla sopiva ajankohta pitää viimeinen kalastusalueen kokous, jossa viimeisen toimintavuoden tilinpäätös vahvistetaan ja myönnetään vastuuvapaus toimijoille vuoden 2018 osalta. Kalastusalueen kannattaa muun muassa tarkistaa, että sen säilytettävät asiakirjat on järjestetty arkisKalastusalueen purkautuminen Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslain mukaan kalastusalueet korvataan kalatalousalueilla. Irtisanottavien sopimusten kohdalla tarkistetaan irtisanomista koskevat ehdot ja määräajat. 14 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 K alastuslain mukainen siirtymäkausi alkoi vuonna 2016. Organisaation purkaminen vaatii kalastusalueen kokouspäätöksen, joka tehdään kalastusalueen ohjesääntöjä noudattaen. Purkupäätös tehdään vuoden 2019 aikana, mutta kuitenkin vasta sen jälkeen, kun uusi kalatalousalue on järjestäytynyt. Uusien kalatalousalueiden käynnistyessä alkaa kalastuslain näkökulmasta uusi aikakausi
Tämän jälkeen asioiden hoito siirtyy kalatalousalueelle, joka on kalastuslain 131 § mukaan velvollinen ottamaan hoitaakseen kalastusalueeseen kohdistuvia velvoitteita. Ensimmäisessä yleiskokouksessa voidaan tästä huolimatta esimerkiksi valita hallitus, koska laki sisältää riittävän yksityiskohtaista sääntelyä tämän osalta. Hallitus vuorostaan nimittää toiminnanjohtajan. Kalastusalue voi silloin siirtää sopimukset suoraan oikeustoimikelpoiselle kalatalousalueelle, joka siihen mennessä on myös kykenevä tehtävien hoitamiseen.. kiksi vuoden 2019 loppuun asti. 15 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 Kalastusalueiden toiminnan purkaminen ja kalatalousalueiden toiminnan alkaminen sisältävät monta vaihetta. ELY-keskus kutsuu kokouksen koolle toivon mukaan mahdollisimman pian vuoden vaihduttua. Kalatalousalueen nimenkirjoitusoikeus on lain mukaan puheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla. Kalatalousalue on heti järjestäytyessään oikeuskelpoinen. Sen säännöt vahvistetaan kuitenkin vasta noin vuoden kuluttua. Uuden aikakauden alku Kalatalousalueet käynnistetään alkuvuodesta 2019 ensimmäisellä yleiskokouksella. Jotta vuoden alkuun ei muodostuisi ”mustaa aukkoa” sopimusvelvoitteiden hoidon kannalta, on hyvä jos kalastusalue ja kalatalousalue ovat vähän aikaa rinnakkain olemassa
RKTL syntyi kivuliaasti pihtisynnytyksellä, kasvoi ripeästi, hiipui hitaasti hivuttaen ja kuoli nuorena. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos syntyi v. 16 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 MITÄ HAAVEISTA TULI Petra Partanen, Unto Eskelinen, Harto Linden ja Raimo Parmanne Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 249 sivua Kirjan ”Mitä haaveista tuli. Toiminta alkoi organisaatiomuutosten myötä hiipua tosissaan 2000-luvulla ja tutkimuslaitos kuoli pois vuoden 2015 alussa, jolloin jälleen fuusion kautta syntyi LUKE eli Luonnonvarakeskus. 1971 fuusion kautta – kirjoittajien mukaan ”myllätyn maataloushallinnon jakojäännöksenä”. Onneksi niitä on tutkimuslaitoksessa edes jonkin verran pystytty keräämään ja arkistoimaan. Tässäkin mielessä kirja on hyödyllistä luettavaa varsinkin kalatalousalalla toimivalle nuoremmalle väelle. Ensimmäinen vuosikymmen oli RKTL:ssa hapuilevaa ja tunnustelevaa, kalantutkijat ja riistantutkijat olivat kuin kahden kerroksen väkeä ja tutkivat enimmäkseen sitä, mikä sattui kiinnostamaan. Tämä kirja antaa mielenkiintoista ja osin korutontakin tietoa Suomen kalanja riistantutkimuksen tilasta ja kehittymisestä rapian 40 vuoden aikana. Tutkimuslaitos synnytettiin maataloushallituksen kalataloudellisesta tutkimuslaitoksesta ja Valtion riistantutkimuslaitoksesta ja myöhemmin tähän ympättiin vielä valtion kalanviljelytoimintakin. Tästä historiasta löytyy perspektiiviä kun ryhdytään arvioimaan, miten uusi LUKE pystyy palvelemaan jatkossa kalastajia ja metsästäjiä. RKTL kasvoi rajusti 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alussakin, henkilökuntaa oli enimmillään yli 250. Kirja ei ole tiukkapipoinen historiikki, vaan siinä on faktatietojen lisäksi ainakin rivien välissä tuhti annos elettyä elämää, josta ei puutu vauhtia eikä villiä menoa varsinkin alkuaikojen taloushallinnossa. Kirjan kuvat ovat monipuolisia ja osin ainutkertaisia. Markku Myllylä. Pikku hiljaa laitos alkoi muuttua yhteiskunnalle tärkeiden kalastusja metsästysasioiden taustoittajaksi ja selvittäjiksi, päättäjät tarvitsevat luotettavaa taustatietoa. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos 1971 – 2014” kirjoittajat – RKTL:n tutkijoita kaikki – Petra Partanen, Unto Eskelinen, Harto Linden ja Raimo Parmanne ovat koonneet mielenkiintoisen kirjan neljän kirjaimen tutkimuslaitoksen eli RKTL:n vaiheista. Tässä lyhykäisyydessään RKTKL:n historia, jota kesti vähän yli 40 vuotta. Kirja on erinomaisesti kirjoitettu ja perustuu arkistoaineiston lisäksi laajoihin haastatteluihin. Taloushallintoa ei aluksi ollut juuri minkäänlaista, budjetit eivät pitäneet ja valtion lisäbudjetilla RKTL oli pitkään vakituinen vierailija. Alkoi paisutetun koneiston alasajo ja aikaisemmin rakennettuja rönsyjä ryhdyttiin leikkaamaan pois. Tutkimuslaitoksen toimintaa ryhdyttiin 1990-luvun lopulla trimmaamaan valtion koneistoon paremmin soveltuvaksi
Kirja ei ole varsinainen Kalatalouden Keskusliiton ja sen edeltäjän Suomen Kalastusyhdistyksen 125-vuotishistoriikki vaan se antaa hienon kuvan koko Suomen kalatalouden kehityksestä kolmella vuosisadalla. Kirjaa on saatavilla Kalatalouden Keskusliitosta ja hinta on 35 euroa + postituskulut. Kirjasta löytyy 55 lukua ja otsikoista voidaan mainita mm: Kalastusyhdistys perustetaan, Itsenäinen kalastushallitus, Kalastuskomppania, Petsamon kalataloudesta, Suomen vanhin kalatalousalan lehti, Kalatalouden Keskusliitto syntyy, Kalatalousteknikoista iktyonomeiksi. Kun kalataloussäätiötä ajettiin alas, niin kalatutkimusta organisoitiin uudelleen ja vuonna 1971 perustettiin RKTL eli Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos. Kuvat ovat pääosin Kalatalouden Keskusliiton, Museoviraston ja Kalastusmuseoyhdistyksen arkistoista. Kari Kilpinen työskenteli Kalatalouden Keskusliitossa kalastusbiologina kolmella vuosikymmenellä, joten hänellä on henkilökohtaistakin tarttumapintaa aiheeseen. Kirjoittaja on perehtynyt aiheeseen laajan kirjallisuuden perusteella ja haastatellut lukuisia 1950 – 1990 luvulla alalla toimineita henkilöitä. Eräs tällainen on Kalataloussäätiö, joka oli yksityinen tutkimuslaitos ja toimi vuosina 1948 – 1982. Kalataloussäätiöllä oli monivaiheinen ja värikäs toimintahistoria ja siinä oli tavalla tai toisella mukana myös kalataloushallinto, aikansa huippututkijat ja yksityiset toimeksiantajat. Kirjasta löytyy uusiakin tietoja niin hallinnon, neuvonnan, koulutuksen kuin tutkimuksen taipaleelta. Kirjassa on hieno ja mielenkiintoinen kuvitus. 17 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 KIRJAPALSTA TSAARIN AJASTA EU-AIKAAN Kari Kilpinen Kalatalouden Keskusliitto 2016 239 sivua Vuosi 2016 oli kalatalousneuvonnan 125-juhlavuosi ja sen kunniaksi Kalatalouden Keskusliitto julkaisi Kari Kilpisen kirjoittaman mainion kirjan ”Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa”. Markku Myllylä. Kari Kilpinen on onnistunut saamaan kirjaan mukaan katsauksia monesta hieman oudoistakin instituutioista ja ilmiöistä
Kirjassa käsitellään vieheiden värimaailmat ja rakenteet seikkaperäisesti. Ja jossakin luuraa varmasti yli 20-kiloisiakin haukia. Kirjan antamien oppien avulla on todennäköistä, että ns. Vaikka kalastusmatkailuyrittäjät ovat kalastustaidoiltaan sitä Pro-kalastajajoukkoa, niin myös heille Kojon kirjasta löytyy uutta ja yllättävääkin hauen pyynnistä eri välineillä. Eli kirja perustuu kalastettuihin kaloihin ja niiden antamaan informaatioon. Suomesta löytyy myös suuria yli 10-kiloisia ja jopa yli 15-kiloisiakin haukia joka vuosi kalastajien saaliiksi. Sitä voi pyydystää ja saada siimavälineillä Suomessa vuoden jokaisena kuukautena. Hauen pro kalastajille kirjasta löytyy systemaattista tilastotietoa erilaisten haukivieheiden ja -mallien tehosta kalastuksessa. Kirjoittaja Arto Kojo toteaa, että tavoitteena on antaa hauenkalastuksesta sellaisia vinkkejä ja neuvoja, että tottumatonkin hauen kalastaja saisi kalareissullaan vähintään yhden kalan. munapata-haukireissujen lukumäärä lähestyy nollaa. Elämänsä aikana kirjoittaja on pyytänyt vapavälineillä 35 vuoden aikana yli 25 000 haukea ja kaikista on kirjattu ylös tärkeät tiedot. Kalastusvuosien aikana on testattu yli 1 400 viehemallia ja eri värit mukaan lukien yli 3 000 viehettä. Kalastusmatkailuyrittäjille suomalainen hauki on tärkeä kalalaji, voidaan käyttää jopa termiä ”leivän isä”. Markku Myllylä. Kirjan 816 sivuun on koottu tekstiä ja nelivärikuvia lähes kaikesta, mikä liittyy hauen kalastukseen siimapyyntivehkeillä. Nyt on hauen kalastajille saatu oma raamattu, sillä kalastustoimittaja Arto Kojo on koonnut sellaisen järkäleen hauesta ja hauen kalastuksesta, että lukemista riittää pitkäksi aikaa. 18 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 SUURI HAUKIKIRJA Arto Kojo Readme.fi 2016 816 sivua Suomen kalastusmatkailussa hauki on tärkeä kalalaji, jopa tärkein
Micken kalaherkut ei ainoastaan esittele ruokaohjeita vaan tarjoaa myös silmänruokaa. Ruuanlaiton lisäksi kirjan sivuilla tutustutaan muun muassa erilaisiin ammattikalastajiin, saadaan ohjeita kalan oikeaoppiseen savustukseen ja kalan säilytykseen. Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille vaikka ei pitäisi itseään mestarikokkina. Kauniit valokuvat ja ilmava taitto tekevät kirjasta helppolukuisen ja miellyttävän. Kalat ovat kiehtoneet Mickeä jo lapsesta ja kalakeittokirjan tekeminen on ollut hänen pitkäaikainen haavensa. Micken mukana pääsemme tutustumaan pohjolan suurimpaan kaviaarinviljelylaitokseen Varkaudessa sekä lohen kasvatukseen Ahvenanmaalaisissa maa-altaisssa. Kalankasvatuksella on oma osuutensa kirjassa. 19 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 KIRJAPALSTA MICKEN KALAHERKUT Michael Björklund ja Linda Forth HSS Media 2016 224 sivua Michael ”Micke” Björklund on useimmille tuttu kasvo ja häntä voidaan pitää yhtenä Suomen ensimmäisistä huippukokeista. Kirja antaa ruokaohjeiden lisäksi tietoa kaikille kalasta ja kalastuksesta kiinnostuneille. Erityisesti minua lämmitti Micken uskallus ottaa kirjaan mukaan vähemmän tunnettuja ja arvostettuja kaloja kuten särkikaloja ja valmistaa niistä maittavaa ruokaa. Malin Lönnroth
20 Suomen Kalastuslehti 1 • 2017 P uulan kalastusalue päätti vuoden 2016 alussa, että viehelupa-alueen ja oman toiminnan kehittämiseksi sekä uuden kalastuslain hengen mukaisesti on tarpeen tehdä kalastustiedustelu kalastusalueen vieheluvan ostaneille. le saatiin osarahoitus kalatalouden edistämisvaroista. HankkeelPuulalla uistellaan ahkerasti Rauno Jaatinen Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry Puulan kalastusalue päätti toimintansa kehittämiseksi tehdä kalastustiedustelun kaikille vieheluvan ostaneille. Tiedustelu paljasti että Puulalle tullaan uistelemaan järvilohta ja kalastajat ovat varsin tyytyväisiä alueen toimintaan. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Sähköinen yhteUistelu on erittäin suosittu kalastusmuoto Puulan kalaisilla ja hyvin hoidetuille vesillä. Kalastustiedustelulomake lähetettiin kaikille niille vuonna 2015 Puulan vieheluvan ostaneille, joiden yhteystieto oli saatavilla