vuosikerta 1 • 2016. OSAKASKUNNAT JA OSAKASKUNNAT JA KALASTUSALUEET KALASTUSALUEET Kalastuslain viestintä Kalastuslain viestintä Suomen vanhin Suomen vanhin kalastuslehti kalastuslehti Suomen paras Suomen paras kalastuksenvalvoja kalastuksenvalvoja Uudet rauhoitusajat ja pyyntimitat Uudet rauhoitusajat ja pyyntimitat Suomen KALASTUSLEHTI Perustettu 1892 • 123
3 26.2. krs 00700 Helsinki puh. 2 8.1. Irtonumero 5 euroa. 10.6. 8 28.10. 2.9. (09) 6844 5914 fax (09) 6844 5959 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Markku Myllylä TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Vesa Karttunen ja Risto Vesa ILMOITUSMYYNTI puh. ILMESTYMINEN 2016 Nro Aineisto Ilmestyy 1 23.12. Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 2 ARTIKKELIT 10 Suomen parhaat kalastuksenvalvojat Tapio Gustafsson 12 Kalastuslaista viestitään yhdessä Tapio Gustafsson 14 Uusi kalastusasetus astui voimaan Tapio Gustafsson 18 Merikarvian siikaa elvytetään Johanna Möttönen 20 Apua turpeen runtelemille järville Olli Sahimäki 24 Suomenlahden taimenkannat kasvussa Tapani Pakarinen ja Ari Saura 28 Kalat vähentävät kasvihuonekaasuja Jari Syväranta ja Jatta Saarenheimo PALSTAT 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Lakiasiaa 26 Suomen Kalastuslehti 30 Tapahtumia 31 Henkilöuutisia Talvikalastaja nauttii nyt hyvistä saaliista. 4 24.3. 22.1. 22.4. 5 13.5. VISUAALINEN ILME Vammalan Kirjapaino Oy TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2016 1 • 2016 10 14 26 Suomen. Kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen toimihenkilöt toimivat lehden asiamiehinä. 7 16.9. 6 5.8. 14.10. Kuva: Tapio Gustafsson/ Kalatalouden Keskusliitto SISÄLTÖ ISSN 0039-5528 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. (09) 6844 5914 tapio.gustafsson@ahven.net TOIMITUSKUNTA Raisa Kääriä, Tuomas Oikari, Jorma Leppänen, Outi Heikinheimo, Marko Paloniemi, Mika Laakkonen ja Sakari Kuikka TILAUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSET JA PERUUTUKSET Heidi Moisio puh. 5.2. (09) 6844 5915 Vuosikerran 2016 (8 numeroa) tilaushinnat: määräaikainen 45 euroa ja kestotilaus 44 euroa. 24.3. 25.11. Myynti Kalatalouden Keskusliitossa
Vesistöjen omaleimaisuus edellyttää vahvaa aluetuntemusta kalatalouden päätöksenteossa. Kalatalouden Keskusliiton mielestä pitäisi miettiä onko perustuslain 124 § liian kallis yhteiskunnalle. ”...perustuslain avulla estetään lakiuudistuksia ja kasvatetaan julkista sektoria.”. Kalataloudessa se mahdollistaisi päätäntävallan siirtämistä tuleville kalatalousalueille nykyisten ELY-keskusten sijaan. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen raportin mukaan perustuslain avulla estetään lakiuudistuksia ja kasvatetaan julkista sektoria. Uuden kalastuslain myötä ELY-keskuksille suunnitellaan entistä enemmän tehtäviä. Kalatalouden päätöksenteko on tällä hetkellä keskitetty kolmeen toisistaan kaukana sijaitsevaan ELY-keskukseen. Paikallisen päätöksenteon mahdollistaminen keventäisi ELY-keskusten työtaakkaa ja nopeuttaisi asioiden käsittelyä. Perustuslain 124 § Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 3 Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen mielestä perustuslain 124 § tulisi lieventää, jotta julkisia tehtäviä voitaisiin siirtää paikallisille toimijoille. PÄÄKIRJOITUS Onko perustuslain 124 § liian kallis yhteiskunnalle. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle
Myös lietevesien käsittely loppuu, kun lietevedet johdetaan yleiseen jätevedenpuhdistuslaitokseen. Viehekalastusmaksuina kertyneet varat jaetaan kalenterivuosittain jälkikäteen kalavesien omistajille korvauksena heidän omistamiensa kalavesien käyttämisestä viehekalastukseen. Läänikohtaiset kertymät olivat vuonna 2014 hiukan suuremmat kuin edellisvuonna. – Kasvatusolosuhteet ovat tärkein kalojen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä tekijä. Eu ro a Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osuus 1 565 785 euroa. Täpläravun pyynti ja käyttö saa meillä kuitenkin edelleen jatkua. Valmistuessaan kesällä 2016 Montan kalanviljelylaitoksesta tulee Suomen nykyaikaisin, toimitusjohtaja Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy:stä kertoo. Eläviä täplärapuja ei saa myöskään myydä toiseen EU-maahan, jotta sen leviäminen voidaan estää. Uuden kalankasvatushallin myötä kalojen kasvatus ja ruokinta suurissa maa-altaissa loppuu. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto 3500000 2500000 3000000 2000000 2500000 Lää i i € 1000000 1500000 Lääni vuosi € Lääni viikko € 500000 1000000 VIEHEKALASTUSMAKSUTULOJEN JAKO VUONNA 2014 Maaja metsätalousministeriö palauttaa vesialueen omistajille kalastuslain 89 a §:n nojalla vuoden 2014 viehekalastusmaksutuloja yhteensä 3 240 777 euroa. Vieraslajiluettelossa on Suomessa jo laajasti eri vesistöihin istutettu täplärapu. 4 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 LYHYET TÄPLÄRAPUJEN PYYNTI SUOMESSA VOI JATKUA EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet vieraslajiluettelon. Uuden kalankasvatushallin suunnittelussa on huomioitu myös virikekasvatuksen tarpeet. Fortum 2.12.2015. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Jatkossa täplärapua ei saa kuitenkaan enää levittää uusiin vesistöihin. MONTAN LAITOKSESTA SUOMEN NYKYAIKAISIN Fortum on investoinut 3 miljoonaa euroa 60-vuotiaan Montan kalanviljelylaitoksen käynnissä olevaan peruskorjaukseen. MMM 7.12.2015 Onnistuneet neuvottelut EU:n komission kanssa mahdollistavat täpläravun pyynnin ja käytön jatkumisen Suomessa. Summasta Lapin ELY-keskuksen osuus on 346 167 euroa, Pohjois-Savon ELY-keskuksen 1 328 825 euroa ja Läänikohtaisten viehekalastusmaksujen kertymät vuosina 2002 – 2014
Kalastuskuolevuutta pyritään vähentämään noin 30 prosenttia nykytasosta rajoittamalla nykyistä enemmän jokialueen kaikkia kalastusmuotoja. MMM 8.12.2015 TYÖRYHMÄ SELVITTÄMÄÄN MERIMETSO-ONGELMIA Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävä on selvittää merimetsojen aiheuttamien ongelmien vähentämistä kestävällä tavalla ja laatia asiaa koskevat toimenpide-ehdotukset. Kannan kasvun ja uusille alueille levittäytymisen seurauksena lajin aiheuttamiin haittoihin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Säännökset mahdollistavat Tenon ainutlaatuisten lohikantojen elpymisen kestävälle tasolle. Neuvottelut maiden välillä aloitettiin vuonna 2012. Uudet sivut avautuvat osoitteessa: http://mmm.fi/etusivu Kalastusta koskevat sivut löytyvät osoitteesta: http://mmm.fi/kalat Uudesta kalastuslaista kiinnostuneet löytävät ajankohtaista tietoa aiheesta osoitteesta: http://mmm.fi/kalastuslaki Maaja metsätalousministeriön uudistetuilta nettisivuilta löytyy tietoa niin kalastuksesta kuin uudesta kalastuslaista. Suomen merimetsokannan kooksi on arvioitu noin 128 000 yksilöä. Yhdyskuntia oli 46 ja ne sijaitsivat 74 luodolla. Suomessa pesi vuonna 2015 noin 24 000 merimetsoparia. Jatkossa kalastajat ovat myös velvollisia ilmoittamaan lohisaaliinsa maiden yhteiseen sähköiseen saalisrekisteriin. Pesien määrä kasvoi viime vuodesta noin 3 800 pesällä. Lisäksi kalastus päättyy nykyistä aikaisemmin. Kalastuskauden alkua myöhennetään sekä paikallisen että matkailukalastuksen osalta. 5 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 LYHYET SUOMI JA NORJA SOPIVAT TENOJOEN KALASTUKSESTA Suomen ja Norjan valtuuskunnat ovat päässeet sopuun Tenojoen uusista kalastussäännöksistä vuodesta 2017 alkaen. Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto. Merimetso koetaan ongelmalliseksi erityisesti suurten pesimäyhdyskuntien läheisyydessä. YM 11.11.2015 MINISTERIÖ UUDISTI NETTISIVUNSA Maaja metsätalousministeriö uudisti nettisivunsa viime vuoden lopulla
6 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 LYHYET JÄRVIKALAPIHVISSÄ ON SÄRKEÄ – JA PALJON JÄRKEÄ Apetit tuo markkinoille ammattikeittiöasiakkaille suunnatun järvikalapihvin. Tarkemmat hakuohjeet: http://mmm.fi/kalat/avustukset/ely. Järvikalapihvissä käytetyt särjet ja pikkuahvenet pyydetään hoitokalastuksena Säkylän Pyhäjärvestä. Pirkanmaan Kalatalouskeskus toimittaa luvan lunastajille myös verkkokalastukseen tarvittavat pyydysmerkit. Sen tuotekehityksessä lähdettiin liikkeelle särjen ja pikkuahvenen omasta hyvästä mausta. ELY-keskukset vastaanottavat hakemuksia 15.2.2016 kello 16.15 saakka. Taustalla on Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa Nam -hanke, jonka tavoitteena oli saattaa kalastajia ja jalostajia yhteen tukemaan järvikalan tuotteistamista ja menekinedistämistä. Hanke saattoi yhteen Apetit Ruoka Oy:n tuotekehityksen ihmiset ja Kolvaan kalan yrittäjän Jouni Aaltosen. Apetit Kotimainen Järvikalapihvin kotimaisuusaste on 96 % ja siinä on 48 % suomalaista särkeä ja 16 % suomalaista ahventa. Apetit Ruoka Oy OULU LIITTYI PIRKANMAAN KALAPASSIIN Oulun kaupunki ja Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry ovat tehneet sopimuksen kalastuslupien myynnistä. Kalatalouskeskus avustaa neuvottelujen käyntiin saattamisessa, kokouskutsujen laadinnassa ja varsinaisten kokouksien läpiviennissä. Mobiililupia ei sen sijaan voi enää ostaa vuodelle 2016. Kalapassia ylläpitää Pirkanmaan Kalatalouskeskus. Kustannusten jakamisessa ovat olleet mukana maanmittaustoimisto tarjoushintoineen sekä kalastusalueet, jotka ovat osallistuneet kulujen kattamisiin. Pirkanmaan Kalatalouskeskus on ollut moottorina näissä toimituksissa. Kaupunki saa verkkokaupasta kalastuksen valvojille yhteenvedon, josta selviää luvanmyyntitiedot reaaliaikaisesti. PIRKANMAALLA YHDISTYNYT YLI 100 OSAKASKUNTAA Yhdistämistoimitukset ovat hyvässä käynnissä Pirkanmaalla. Verkkokauppa helpottaa ja tehostaa luvanmyyntiä ja parantaa luvan lunastajien ostomahdollisuuksia kellosta riippumattomaksi. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitysja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa ja kalatalousalan neuvontaa. Yleisavustuksia kalastusaluetoimintaan voivat hakea kalastusalueet. Kiinteistötoimituksessa on mukana ollut myös maanmittaustoimisto. ELY-KESKUSTEN AVUSTUKSET HAUSSA ELY-keskusten myöntävät erityisavustukset alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustukset kalastusaluetoimintaan ovat haettavissa. Vuodesta 2012 alkaen Pirkanmaalla on tehty 115 osakaskunnan yhdistämisprosessia. Oulun kaupungin kalastusluvat saa tänä vuonna netistä osoitteesta www.kalapassi.fi. Kalatalouskeskuksen puolelta toimituksia on työstänyt suunnittelija Päivi Pyyvaara
Kivikauden saalis on koostunut pääasiassa hauesta, ahvenesta, siiasta ja särkikaloista. Kallavedellä kalastus on ollut erittäin tärkeä elinkeino jo kivikaudella. Yle 18.11.2015. Yle 16.11.2015 VANTAAN ENERGIAN MIELIPIDE MUUTTUI Yhtiö pyrki vuosien ajan estämään kalatien rakentamisen voimalaitokseensa. Niina Tuuri/Kalatalouden Keskusliitto SUOMEN TUOTTOISIN RAPUJOKI ELPYMÄSSÄ Maankuulun Kuhmon Pajakkakosken jokirapukanta tuhoutui täysin vuoden 2009 rapuruttoepidemiassa. Kalalajien yhteydessä on kerrottu kunkin lajin esiintyminen ja kannan tila Kallavedessä. Viimeisessä nostettavassa katiskassa oli yksi naarasrapu, se oli hyväkuntoinen ja sillä oli hedelmöittynyt mätikuorma mukana. Niina Tuuri KUUSAMON KANTOKYLÄN 50-VUOTISHISTORIIKKI Kuusamon Muojärvellä kalavesiään hallinnoiva Kantokylän kalastuskunta on tehnyt merkittävän teon: kirjoituttanut kalastuskunnan 50-vuotishistoriikin. Markku Myllylä Kuopion Veden viljaa -näyttelyssä on Kallaveden kalaston lisäksi nähtävillä myös Suomen suurin ahven. 7 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 LYHYET VEDEN VILJAA -NÄYTTELY KUOPION MUSEOSSA Kuopion museossa on 4.11.2016 saakka esillä Veden viljaa niminen näyttely. Samalla tuhoutui satojen tuhansien eurojen arvoinen raputalous. Vuodesta 2001 saakka yhtiö on pyrkinyt estämään kalatalousvelvoitteidensa lisäämisyritykset Hiitolanjoella. Maankuulussa rapujoessa ei ole rapuja nähty sen koommin, kun rapurutto tuhosi kannan. – Uskon, että asia on näin, Vantaan energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen sanoo. Kalastuskunnassa kalastetaan ahkerasti, veden viljaa pyydetään kotitarpeiksi ja myyntiin. Kalastuskunnan vesiltä aloitettiin talvinuottauspyynti Kuusamossa ja Sossonniemen kalasatama on edelleen toiminnassa ja sen kautta lähtee joka vuosi paljon muikkua. Nykyään järven tärkein saalislaji on muikku. Tietääkseni tämä on ensimmäinen kalastuskunnan historiikkikirja Kuusamossa ja eikä tällaisia ole julkaistu kovin monta koko maassa. Lahnakosken vesivoimalan Rautjärven Hiitolanjoella omistava Vantaan Energia tunnustaa nyt joen arvokkaaksi Laatokan järvilohen kutujoeksi. Vantaan energialla on kestänyt kauan tulla tähän johtopäätökseen Hiitolanjoesta. Kantokylän kalastuskunta perustettiin vuonna 1961. Näyttelyssä esitellään Kallaveden kalastoa, jaetaan kalastusvinkkejä ja tarjotaan tietoa kalojen tunnistuksesta. Marraskuussa joesta löytyi mätilastia kantava naarasrapu, kun kalastuksenvalvoja Juhani Kyllönen nosti Pajakkajoesta hoitokalastuskatiskaa. Jokirapukannan palautumiseen vie parhaassakin tapauksessa vuosikymmenen, joten vielä ei mertoja kannata ryhtyä desinfioimaan, toteaa Kyllönen. Hiitolanjoki on Suomen merkittävin luonnonvaraisen järvilohikannan kutujoki
Näin maksat kalastonhoitomaksusi Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä, puhelimitse tai palvelutiskillä. Säilytä kuitti maksusta. Palvelupiste Kalastonhoitomaksun ja rekisteröitymisen voi suorittaa Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskissa. • Kalastuksenhoitomaksu koskee kalastusta koko Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Huomioi • Kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tulee olla aina mukana kalastaessa. Rekisteröitymisen vuoksi ei maksua voi enää suorittaa suoraan tilisiirtona. Saat postitse maksutositteen, jolla voit maksaa kalastonhoitomaksun. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. 1. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. 3. Tietoa käytetään kalavesien ja -kantojen hoidossa. 8 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to 39 € / vuosi 12 € / 7 vrk 5 € / vuorokausi Vuoden 2016 alusta alkaen 18 – 64-vuotiaat kalastajat maksavat kalastonhoitomaksun. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Palvelunumero 02069 2424 (arkisin 8 – 16) Soita palvelunumeroon ja rekisteröidy. Tämä koskee muun muassa pyydyskalastusta ja kalastusta usealla vavalla. Tositteen voi tulostaa tai tallentaa esimerkiksi mobiililaitteelle. Lisää kalastuksesta, kalastusluvista ja kalastusrajoituksista: www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus www.ahven.net/luvat www.kalastusrajoitus.fi Kalastonhoitomaksu 2016 Ta pio G us ta fss on /K ala ta lo ud en Ke sk us liit to. Eräluvat-verkkokauppa Kirjaudu www.eraluvat.fi sivustolla verkkokauppaan, rekisteröidy ja lunasta kalastonhoitomaksusi. • Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on suositeltavaa pitää kalastettaessa mukana henkilöllisyystodistusta. 2. Maksu ei koske pilkkijöitä, mato-onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Uuden lain mukaan kaikki kalastonhoitomaksun maksavat kalastajat rekisteröityvät kalastonhoitomaksurekisteriin. Palvelupisteestä saat heti mukaasi tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta
9 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 Uusi kalastuslaki on vihdoin tullut voimaan. Kalatalouden Keskusliitto on tehnyt uuden version osakaskuntien mallisäännöistä. Kannattaako osakaskunnan uusia sääntöjään. Osakaskunnan sääntöjen uudistamisen tarvetta voi olla etenkin osakaskunnissa, jotka toimivat edelleen vanhoilla kalastuskuntasäännöillä. Siksi ei ole suositeltavaa lykätä mahdollisia suunnitelmia osakaskunnan sääntöjen uudistamiselle. Mallissa on huomioitu uusi kalastuslaki. Kalastuslain uudistuminen ei siten vaadi, että osakaskunta uudistaisi sääntöjään. On odotettavissa, että maaja metsätalousministeriö lähiaikoina käynnistää tämän työn. Moni osakaskunta on lykännyt sääntöjen uudistamista, jotta voidaan huomioida kalastuslain vaatimukset uusissa säännöissä. Uusi kalastuslaki vaikuttaa itse asiassa osakaskuntien toimintaan ja sääntöihin melko vähän. Malli löytyy osoitteessa www.ahven.net/osakaskunta LAKIASIAA Tällä palstalla Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson käsittelee omistajuutta, kalastusalueita ja kalastamista koskevia kysymyksiä sekä esittelee ajankohtaisia oikeustapauksia. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto. Osakaskuntien säännöt on jätettävä Aluehallintoviraston hyväksyttäväksi. Kalastuslain uudistuksen yhteydessä on keskusteltu yhteisaluelain uudistamisesta. On huomattava, että siltä osin, kuin osakaskunnan säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, pitää noudattaa lakia. Sääntöjen hyväksyminen maksaa 110 euroa. Menee kuitenkin vuosia, ennen kuin mahdollista uutta yhteisaluelakia saatetaan voimaan
Molemmat ovat toimineet monipuolisesti kalastuksenvalvojien ja viranomaisten välisen yhteisTapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Suomen parhaita kalastuksenvalvojia ovat Helsingin poliisit, Raimo Harjunen ja Bengt Johansson.. Toisen palkinnon tiukassa kisassa sai Bengt Johansson Paraisilta ja kunniamaininnan Helsingin poliisi. Kisan voittanut Raimo Harjunen ja toiseksi tullut Bengt Johansson ovat entisiä virkamiehiä. 10 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 K alatalouden Keskusliiton järjestämään Suomen paras kalastuksenvalvoja kilpailuun ehdotetuista kalastuksenvalvojista kaksi erottui joukosta ja kilpailu näiden kahden välillä oli tiukSuomen parhaat kalastuksenvalvojat Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Suomen parhaaksi kalastuksenvalvojaksi on valittu tohmajärveläinen Raimo Harjunen. ka
Hänen kalastusintonsa sytytti myös pakolaisissa innon kalastukseen. Hän tehnyt on vuosittain 80 – 130 tarkastuskäyntiä Jänisjoen koskialueille ja tarkastanut vuosittain 550 – 700 kalastuslupaa. Hän on toiminut kalastuksenvalvojana Paraisten kalavesillä vuodesta 1996. Hän toimii myös aktiivisena viestinviejänä kalastajien ja kalavesien omistajien välillä. Lisäksi asiakkaat arvostavat heidän ammattimaista otetta tehtävään. Ahkera valvoja ja toiminnan kehittäjä Jäätyään eläkkeelle liikkuvan poliisin päällikön virasta Raimo Harjunen muutti Joensuusta Tohmajärvelle, jossa aloitti viisi vuotta sitten tehokkaan valvontatyön Jänisjoen kalastusalueen virtavesikohteilla. Hänen ansiostaan Jänisjoesta on tullut Pohjois-Karjalan parhaiten valvottu kohde. Tänä päivänä tehdään kuukausittain pääkaupunkiseudun merialueella isompi valvontaoperaatio, jossa ovat mukana poliisien lisäksi tulli ja merivartiosto. Yhteistyö poliisin kanssa on parantanut kalastuksenvalvonnan näkyvyyttä, uskottavuutta ja joustavuutta vuorokauden ajasta riippumatta, toteaa Mielonen. Samalla pakolaiset saivat tietoa kalastusta koskevista säännöistä ja luvista. Yhteistyöhalukkuus ja auttamisen halu ovat ominaisuuksia, joista seudun kalastusalueet ja kaupungit kiittävät poliiseja. Lisäksi Raimo on ollut mukana Pohjois-Karjalan kalastalouskeskuksen toteuttamissa valvonnoissa muilla kalastusalueilla. Hän on myös arvostettu luennoitsija kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuksissa. Hänellä on valtuutus toimia kalastuksenvalvojana yhdeksällä kalastusalueella Pohjois-Karjalassa. Luvattomien kalastajien määrä on painunut yhteen prosenttiin. Helsingin poliisi on esimerkillisellä tavalla tarjonnut nopeaa ja asiantuntevaa apua kalastuksenvalvonnan tehostamiseksi. Muutamia vuosia myöhemmin aloitettiin kalastuksenvalvonnat yhteistyössä venepoliisin kanssa. Bengt oli keskeisessä roolissa, kun Paraisten kalastusalue järjesti kalastuspäivän kaupungin syyrialaisille pakolaisille kesäkuussa. Valvomalla, että kalastus tapahtuu lain ja asetuksen mukaisia sääntöjä noudattaen, kalastuksenvalvoja huolehtii kalakantojen kestävän käytön toteutumisesta. Kunniamaininta poliiseille Kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Helsingin poliisille. Toimeksiantajat arvostavat tarkkaa raportointia ja palautteen välittämistä kalastajilta kalastusalueelle. 11 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 työn kehittämiseksi. Kalastusalueen lisäksi hän valvoo Paraisten kaupungin vesiä. Bengt on aidosti kiinnostunut ympäristöstä ja kalakantojen tilasta. Hän on lisäksi aktiivinen metsästyksenvalvoja, kalastusalueen hallituksen jäsen ja Paraisten Urheilukalastajien puheenjohtaja. Ristiriitatilanteissa hän löytää esimerkillisillä ongelmanratkaisutaidoillaan aina hyvän ratkaisun kaikille osapuolille. Raimo tulee toimeen kaikkien kanssa. Suomen paras kalastuksenvalvoja -kilpailu oli osa maaja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroilla rahoittamaa ja Kalatalouden Keskusliiton vetämää Suomen paras osakaskunta ja kalastuksenvalvonta -hanketta.. Asiakkaan arvostavat Bengtin asiallista, kunnioitusta herättävää työskentelytapaa. Arvostettu asiantuntija ja viestinviejä Bengt Johansson on ollut virkamies, merivartija. Kalastajat arvostavat asiakaspalveluhenkistä ja ammattimaista otetta tehtävään. Kalastuksenvalvojien arvokas työ Kalastuksenvalvojat tekevät arvokasta työtä kalavesien hyväksi. Yhteistyö poliisin kanssa aloitettiin 90-luvulla kun tunteet siianonginnan tiimoilta kuumenivat keväisillä kalastuspaikoilla, kertoo Helsingin kaupungin kalastuspäällikkö Matti Mielonen . Bengtillä on hyvät yhteydet poliisiin, ELY-keskuksiin ja alueen muihin kalastuksenvalvojiin ja vesialueiden omistajiin. Valvontatyön ohessa Raimo on ollut mukana kehittämässä kalastuksenvalvontaa ja yhteistyötä viranomaisten kanssa jo vuosia niin PohjoisKarjalan kalatalouskeskuksen kuin Kalatalouden Keskusliiton vetämissä valvontahankkeissa
Ministeriön, viranomaisten ja järjestöjen viestinnän edustajien muodostama viestintätiimi aloitti toimintansa syyskuun lopussa. Toiminnan vetäjäksi ministeriöön palTapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto Kalastonhoitomaksusta kertyvillä varoilla rahoitetaan jatkossa muun muassa kalastuksenvalvontaa.. Ilman sujuvaa ja selkeää viestintää uutta lakia on vaikea saada Kalastuslaista viestitään yhdessä Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslain sisältöä mietittiin vuosia. Seuraavaksi on vuorossa uudesta kalastuslaista ja kalastusasetuksesta kertominen kaikille suomalaisille. suuren yleisön tiedoksi. 12 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 M aaja metsätalousministeriö perusti syksyllä epävirallisen viestintätiimin uuden kalastuslain jalkauttamiseksi. Nyt laki ja sitä täydentävä kalastusasetus ovat valmiita ja voimassa
Samalla linjalla jatkettiin toimittajille järjestetyssä mediatilaisuudessaa 10.12. Perusviestejä ja tiedotteita Viestintätiimi kokoontui syksyllä kolmesti, minkä lisäksi on käyty ahkeraa sähköpostikeskustelua. Pidetään kaikki ryhmässä olevat ajan tasalla. Viestinnän on jatkuttava ainakin koko kevään, mieluummin koko vuoden 2016. Perusviestit esiteltiin yleisölle Metsämessuilla 6. Turvaa kaloille ja kalastukselle Uuden kalastuslain tavoitteena on turvata kalojen luontainen lisääntyminen ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Kerrotaan mitä hyvää uusi laki tuo tullessaan. Uudesta laista hyötyvät niin kalat kuin kalastajat. 13 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 kattiin tiedottaja Hasse Härkönen , joka työskentelee pelkästään kalastuslain viestinnän parissa maaliskuun puoliväliin 2016 saakka. 5. Tämän hetkinen ja tuleva uutta kalastuslakia koskeva materiaali ovat löydettävissä osoitteista: www.mmm.fi/kalastuslaki www.ahven.net KALASTUSLAIN TÄRKEIMMÄT PERUSVIESTIT 1. Tiimillä on kolme perusajatusta toiminnalle: 1. – 8.11. Jatkossa kalastuksen säätely on keskeinen väline kalakantojen hoidossa. Positiivinen vire viestinnässä. Ryhmätyönä on muotoiltu yhteiset viestinnän perusviestit. Helsingissä. Kalastonhoitomaksu on sijoitus kalakantoihin Kalastonhoitomaksusta kertyvät rahat käytetään kalavesien hyväksi, kalatalousalueiden toiminnan kustannuksiin ja kalavesien käytöstä vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin. Ministeriö aikoo osallistua omalla kalastuslakiosastolla GoExpoon Helsingin Messukeskuksessa 4. Viestit mietitään yhdessä. Kalastonhoitomaksu kattaa lähes koko Suomen ja on aikaisempia lupia edullisempi. Esitteen lisäksi tammikuussa ja kesäkauden alussa on televisiosta tulossa mainoskampanja kalastusluvista. Kalastuslaki muuttuu 1.1.2016 2. 2. Alamitat ja rauhoitukset Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä ja nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. 3. Tiimin yhteishenki on ollut hyvä ja kaikki jäsenet ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään. Yksi yhteinen viesti kaikilta eri tahoilta. – 12.6. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan.. Lisäksi rahoitetaan kalastuksenvalvontaa ja kalatalousneuvontaa. Kalastuslain viestintää tehdään yhdessä. Työn alla esite uudesta kalastuslaista Tähän mennessä saadun palautteen perusteella suomalaiset kaipaavat tietoa ihan perusasioista, kuten uudesta lupajärjestelmästä. 4. Yhdellä maksulla kalastat koko Suomessa Lupajärjestelmä yksinkertaistuu. 3. – 6.3. Yhdessä tekeminen on toiminut jopa paremmin kuin osattiin odottaa. Helsingissä. Tiedotteita on hiottu yhdessä kommentointikierrosten avulla, esimerkkinä Metsähallituksen tiedote kalastuslupajärjestelmän muuttumisesta sekä Metsähallituksen kaikille kalastuksenhoitomaksurekisterissä olevalle noin 180 000 kalastajalle postittama kirje. Esitteen sisältö tuotetaan yhteistyönä viestintätiimissä. Lisäksi nettiin (Kalastajan kanava) on kuvattu lyhyt tietoisku uudesta laista. Vältetään päällekkäistä työtä. Kaikki kalastavat suomalaiset eivät herää lain muuttumiseen vuodenvaihteessa. Viranomaisten ja järjestöjen sitoutuminen yhteistyöhön on avainasia. Tietoa laista levitettiin messuilla kalakorteilla, joissa oli lain muuttumisesta ja lisätietojen lähteistä kertova painatus. Eri tahojen painotuserot ja intressit ovat tulleet jonkin verran esiin, mutta pääpaino viestintätyössä on pidetty kirkkaana – se on suurelle yleisölle viestiminen. Tammikuussa 2016 julkaistava yhteisesite kalastuslaista eri tahojen käyttöön, esite sekä painetaan että tehdään sähköisesti jaeltavana versiona. Kun kalakannat ovat kunnossa, niitä voidaan käyttää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Viehekalastajan kalastonhoitomaksussa yhdistyvät aiemmat kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa. Tietoa uudesta kalastuslaista, -asetuksesta ja -luvista tullaan jakamaan Kalatalouden Keskusliiton toimesta Riihimäen Erämessuilla 9
Laki pyrkii turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä ja hyviä kalastusmahdolliUusi kalastusasetus astui voimaan Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto Vuoden alusta voimaan tullut uusi kalastusasetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä halutaan tukea. Malin Lönnroth/Kalatalouden Keskusliitto. Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. 14 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 U usi kalastusasetus toteuttaa vuoden 2016 alussa voimaan tulleen uuden kalastuslain tavoitteita. Sekä lain että asetuksen tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus. suuksia
Rasvaevällinen taimen rauhoitetaan koko merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella. Asetus säätelee kalojen rauhoittamisen ja pyyntimittojen lisäksi pyydysten asettamista ja merkintää sekä kalastuksenvalvojan koetta ja koulutusta. Siirtymäkaudella päätoimisten kaupallisten kalastajien pyyntimitat kuhalle ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousi Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousee 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta säilyy leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 senttimetrissä ja leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 senttimetrissä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin. päivään. Paikalliset rajoitukset Laki antaa mahdollisuuden asettaa paikallisesti asetusta tiukempia kalastusrajoituksia, jos ne ovat kalakantojen suojelemiseksi tarpeen. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset voivat alueellisesti määrätä 20 prosenttia valtakunnallisia pyyntimittoja korkeammista tai matalammista pyyntimitoista. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Vuodesta 2017 alkaen istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois. Rasvaeväleikkaus mahdollistaa luonnossa syntyneiden ja istutettujen kalojen erottamisen toisistaan, minkä ansiosta otettava saalis voidaan valikoida. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. Raportit saa nopeasti ja luotettavasti. päivästä marraskuun 30. KALASTUSLUVAT KÄTEVÄSTI KALAPASSI.FI Ohjelma joka helpottaa kalastuksen valvojan työmäärää. Vuonna 2016 perustettavissa kalatalouden yhteistyöryhmissä voidaan keskustella alueellisista lisärajoituksista. www.kalatalo.fi VALVONTATYÖKALU KALAPASSI Uudet pyyntimitat. Luonnontaimenta saa edelleen kalastaa maan pohjoisosassa. 15 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 Lohelle ja taimenelle lisää suojaa Uhanalaiset luonnonvarainen järvilohi ja taimen saavat huomattavaa suojaa asetuksesta. Rasvaeväleikatut eli istutetut taimenet ovat rauhoituksen ulkopuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen pyyntieli alamitta on 50 senttimetriä. Eväleikkausvaatimus koskee vuoden ikäisinä tai sitä vanhempina istutettavia kaloja. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi rauhoitetaan kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Kalojen ja rapujen uudet rauhoitusajat, pyyntimitat ja saaliskiintiöt seuraavalla aukeamalla. Taimen ja lohi ovat jatkossa kokonaan rauhoitettuja joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun, eli kalojen kutua turvaava rauhoitusaika pitenee vapakalastuksen kohdalla. Kalastusasetus astui voimaan 1.1.2016. Ohjelmaan kirjatut tapahtumat voidaan raportoida heti valvontatyön jälkeen
– 30.11. Vähintään 50 cm Lohi Joessa ja purossa 1.9. Kalastusasetus ja karttaliitteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.ahven.net/pyyntimitat. – Nahkiainen 1.4. Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 1 lohi / vrk / hlö Vuoksen vesistössä Nieriä Kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella Muualla Vuoksen vesistössä 1.9. Vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Leveyspiirin 67º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään 30 cm Siika Mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9. – 30.11. Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm Muualla, missä kalastus sallittu vähintään 60 cm Purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä enintään 45 cm Rasvaeväleikattu taimen Joessa ja purossa 1.9. Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta / vrk / hlö Leveyspiirin 63º30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm Rasvaevällinen järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöt kokonaan rauhoitettu Joessa ja purossa 1.8. – 30.11. Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Vähintään 60 cm Rasvaeväleikattu järvilohi Asetuksen karttaliitteen mukaisissa Vuoksen vesissä 1.6.-31.8. Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm Inarinjärvessä vähintään 45 cm Harjus Meressä kokonaan rauhoitettu Sisävesissä leveyspiirin 67º00´N eteläpuolella 1.4. Joessa ja purossa 1.8. – 30.11. klo 12 – Kalojen ja rapujen uudet rauhoitusajat, pyyntimitat ja saaliskiintiöt * Kalastuslain (379/2015) 88 §:ssä tarkoitettuun ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan tulee täyttää seuraavat mitat: 1) vähintään 40 cm Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun 2) vähintään 37 cm Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 cm HUOM! Pyyntimitat voivat vaihdella alueellisten päätösten johdosta. 16 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 RAUHOITUSAJAT PYYNTIMITAT/SAALISKIINTIÖT Rasvaevällinen taimen Suomenlahdessa kokonaan rauhoitettu. – 30.11. – 21.7. – 30.11. Ei koske taimenta joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä Joessa ja purossa 1.9. – Kuha – Vähintään 42 cm * Jokirapu Täplärapu Kapeasaksirapu 1.11. – 15.8. – 30.11. – 31.5
– 21.7. – 30.11. – 30.11. klo 12 – Kalojen ja rapujen uudet rauhoitusajat, pyyntimitat ja saaliskiintiöt. – 30.11. – Kuha – Vähintään 42 cm * Jokirapu Täplärapu Kapeasaksirapu 1.11. Vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 1 lohi / vrk / hlö Vuoksen vesistössä Nieriä Kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella Muualla Vuoksen vesistössä 1.9. – 15.8. Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm Inarinjärvessä vähintään 45 cm Harjus Meressä kokonaan rauhoitettu Sisävesissä leveyspiirin 67º00´N eteläpuolella 1.4. Ei koske taimenta joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä Joessa ja purossa 1.9. Leveyspiirin 67º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään 30 cm Siika Mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9. Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta / vrk / hlö Leveyspiirin 63º30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm Rasvaevällinen järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöt kokonaan rauhoitettu Joessa ja purossa 1.8. Vähintään 50 cm Lohi Joessa ja purossa 1.9. – 30.11. – 30.11. – 30.11. – 30.11. Joessa ja purossa 1.8. 17 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 RAUHOITUSAJAT PYYNTIMITAT/SAALISKIINTIÖT Rasvaevällinen taimen Suomenlahdessa kokonaan rauhoitettu. Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm Muualla, missä kalastus sallittu vähintään 60 cm Purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä enintään 45 cm Rasvaeväleikattu taimen Joessa ja purossa 1.9. Vähintään 60 cm Rasvaeväleikattu järvilohi Asetuksen karttaliitteen mukaisissa Vuoksen vesissä 1.6.-31.8. – Nahkiainen 1.4. – 31.5
18 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 M erikarvian edustalla kasvatettiin kesällä 2015 merikutuisen siian poikasia, jotka vapautettiin kasvatusalueelle kesänvanhoina. Istutuksissa käytettiin siikakantaa, joka on alun perin kotoisin Maalahdenjoen suistoalueelta. Alkuperäinen kannan liEssi Jokela / ProAgria Länsi-Suomi ry Luonnonvarakeskuksen Harri Harjunpää vapauttamassa värimerkittyjä siianpoikasia.. sen siian lisääntymismahdollisuuksia tukemalla heikkoa luonnonkantaa. Siianpoikasten kasvatustyötä jatketaan tulevina vuosina ja siialle sopivien kutualueiden kunnostuksia mietitään. Tarkoituksena on elvyttää alueen merikutuiMerikarvian siikaa elvytetään Johanna Möttönen ProAgria Länsi-Suomi ry, Satakunnan Kalatalouskeskus Merikarvialla toteutettiin laaja yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on saada alueen oma paikallinen merikutuinen siika elvytettyä
kalaviikko.fi tai sakl@sakl.fi, 0400 720 690. Paikallisten kantojen elvyttämistä Elvyttämällä merikutuisia siikakantoja tuetaan paikallista kalavesien hoitoa, sillä merikutuisten siikojen vaellusalue on suppeampi kuin vaellussiialla. Hankkeessa pyrittiin ensisijaisesti luomaan toimintamalli merikutuisen siian kantojen elvyttämiseksi siirtämällä taantuneille lisääntymisalueille Maalahden suistosiikakantaa. Pienimuotoisenkin kasvatuksen avulla merikutuisen siian lisääntymistuottoa voidaan huomattavasti kasvattaa. Positiivista yhteistyötä Ennen lokakuussa tapahtuvaa vapauttamista poikaset värimerkittiin ruiskuvärjäystekniikalla Luonnonvarakeskuksen toimesta. Siianpoikasten kasvatustyötä on tarkoitus jatkaa sekä selvittää mahdollisuus merikutuisen siian kutualueiden kunnostustöihin. Merikutuiset siikakannat ovat kärsineet rannikkoalueen rehevöitymisestä sekä jäättömistä talvista. Vastaavia, paikallisena pidetyn siikakannan ylläpitoon ja kotiuttamiseen tähtääviä kasvatushankkeita on toteutettu aiemmin Ahvenanmaalla, Saaristomerellä sekä Maalahdessa, ja niistä on saatu varsin rohkaisevia tuloksia. Mikäli kannan kotiuttaminen onnistuu, pitäisi 4 – 6 vuoden kuluttua alueella olla kudulle palaavia siikoja. Värimerkinnästä on tehty video, joka löytyy osoitteesta: https://www.proagria.fi/videot/selkamerella-kasvatettiin-siikoja-vapautettavaksi-5805 KALAVIIKKO 10.–11.3.2016 HELSINKI Scandic Park teemana Sininen biotalous – kasvun mahdollisuus Tervetuloa Kalaviikolle! Ohjelma, lisätietoja sekä ilmoittautumiset www. Kasvatuksen alkuvaiheessa olleesta 300 000 vastakuorituneesta poikasesta saatiin noin 52 000 istutuspoikasta. 19 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 sääntymisalue muistuttaa maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan ja veden tyypiltään Merikarvian edustan saaristoaluetta. Merikarvialla toteutetun kaltainen neuvonnan, tutkimuksen ja elinkeinon välinen yhteistyö on erittäin positiivinen juttu, ja alueella odotetaan jo innolla seuraavaa kasvatuskautta ja toiminnan laajentamista. Siikasaaliit olleet laskussa Selkämerellä siikasaaliit ovat vielä yli kolmekymmentä vuotta sitten koostuneet yhdenveroisesti sekä merikutuisesta siiasta että jokikutuisesta vaellussiiasta. Siirto tehtiin kasvattamalla varhaisvaiheen poikasia Merikarvian Pooskerin edustalla kasvatuskasseissa vastakuoriutuneesta kesänvanhaksi. Nykyään siikasaaliit ovat jääneet aiempaan tasoon verrattuna varsin heikoiksi ja ne ovat pääasiassa vaellussiikaa, joka on voimakkaasti istutuksin tuettua. Hanke on osittain Euroopan merija kalatalousrahaston rahoittama.. Siianpoikasia havaittiin enemmän kuin aiemmissa poikaskartoituksissa, mutta edelleen vain vähäisiä määriä. Hankkeen yhtenä osana selvitettiin merikutuisen siian poikastuotannon tämänhetkinen tilanne Merikarvian edustalla toteuttamalla alueella poikasnuottauksia keväällä 2015. Kasvatustyöstä vastasivat ammattikalastajat Sami ja Reijo Veneranta
Ilman alkeellisintakaan vesienpuhdistustekniikkaa toimittiin aina 1990-luvun alkupuolelle asti. 20 Suomen Kalastuslehti 1 • 2016 K euruun Liesjärvi oli 1970-luvun alussa hyvässä kunnossa. 1990-luvun alkupuolella aloitettiin kaivamaan laskeutusaltaita ja lietesyvennyksiä sarkaojiin, jotka tulivat pikku hiljaa käyttöön. Mätänevät kasvijätteet saavat veden ja rantakaistaleet haisemaan voimakkaasti erityisesti lämpimällä ilmalla. Kuvia Keuruun Liesjärven tilanteesta turvetuotannon jatkuttua järven valuma-alueella vuosien ajan. Vasta tällöin kaivettiin laskeutusaltaat ja lietesyvennykset sarkaojiin. Olli Sahimäki Olli Sahimäki. Toinen laskuoja kaivettiin Hirvijokeen. Laskeutusaltaat ja valunnansäädöt puuttuivat lähes 30 vuotta. Nyt korkein hallintooikeus on määrännyt Vapon selvittämään turvetuotannon Liesjärveen aiheuttamat liettymät ja puhdistamaan järven. Tänä päivänä kortteikko ja järviheinä ulottuvat 300 metriä järvenselälle päin. Varsinainen turvetuotantotoiminta alkoi 1970-luvun alkupuolella. Käytössä ei siis ollut minkäänlaista alkeellisintakaan puhdistustekniikkaa. Toiminta alkoi ilman puhdistusta Toiminta Loukkuja Tupasuolla alkoi alueiden ojituksilla vuonna 1962. Kevätja kesätulvien aiheuttamat virtaamat olivat hyvin suuria. Kaikki Apua turpeen runtelemille järville Olli Sahimäki Turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin on kiistelty vuosia. Majasuon tuotantoalueen valmistelu aloitettiin 1980. Ensiksi kaivettiin laskuoja 300 metrin päässä olevaan Liesjärveen. Turvehumusta ja savea on syvimmillään 4 – 6 metrin vahvuudella järvenpohjassa. vedet tuotantoalueilta ja niiden ulkopuolelta johdettiin samoihin laskueli viemäriojiin. Järven pohjoispään hiekkarannat olivat puhtaat ja kortetta oli pieni saari Hirvijoen suulla